(1)

Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa. Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla ja kannustettaisiin näin puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto ei korvaisi tätä koskevia kansallisia määrärahoja, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta. Tavoitteena olisi saada käyttöön voimavaroja, varmistaa kilpailukykyinen ja innovatiivinen perusta puolustusteollisuudelle kautta unionin, myös rajatylittävän yhteistyön sekä pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, osallistumisen avulla, ja edistää laajempaa Euroopan puolustusyhteistyötä.

(2)

Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin strategiseen riippumattomuuteen osaltaan vaikuttavan unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn, tehokkuuden ja innovointikapasiteetin edistämiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, jonka avulla voidaan parantaa puolustusvoimavaroja muun muassa kyberpuolustuksen osalta, tukemalla koko unionissa yritysten, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, mukaan lukien, tutkimuskeskusten ja yliopistojen yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa; näin helpotetaan puolustusteollisuuden mittakaavaetujen parempaa hyödyntämistä ja edistetään puolustusjärjestelmien standardointia parantaen samalla niiden yhteentoimivuutta. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Kehittämisvaihetta tukemalla ohjelma edistäisi puolustusalan tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua. Lisäksi se edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja, koska tällaisella tuella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös siviilialalla. Ohjelma täydentää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia eikä se koske puolustustuotteiden tai -teknologioiden tuotantoa tai hankintaa.

(3)

Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi ohjelman olisi tuettava voimakkaasti pk-yritysten rajatylittävää osallistumista ja autettava uusien markkinamahdollisuuksien luomisessa.

(4)

Ohjelman olisi katettava kahden vuoden ajanjakso 1 päivästä tammikuuta 201931 päivään joulukuuta 2020. Ohjelman toteuttamiseksi tarvittava määräraha olisi määritettävä tälle ajanjaksolle.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(6)

Ohjelman täytäntöönpanossa kaikkia rahoitusvälineitä olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) mukaisesti, jotta puolustustuotteita ja -teknologioita voidaan kehittää mahdollisimman tehokkaasti. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että ohjelman kesto on kaksi vuotta, rahoitusvälineiden käyttö voisi tuottaa käytännön ongelmia. Näin ollen tämän alkuvaiheen aikana olisi ensisijaisesti käytettävä avustuksia ja poikkeusoloissa julkisia hankintoja. Rahasto voisi käyttää rahoitusvälineitä vuoden 2020 jälkeen.

(7)

Komissio voi siirtää osan ohjelman toteutuksesta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille.

(8)

Sovittuaan unionin tasolla yhteisistä puolustusvoimavarojen prioriteeteista erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla ja ottaen huomioon myös puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun sekä saavuttaakseen EU:n tavoitetason, jonka neuvosto hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2016 antamissaan päätelmissä ja Eurooppa-neuvosto vahvisti 15 päivänä joulukuuta 2016, jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät sotilaalliset vaatimukset ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi myös tarvittaessa nimitettävä kansainvälisen projektinhallintaorganisaation kaltainen projektipäällikkö, esimerkiksi puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio, tai Euroopan puolustusviraston kaltainen yhteisö johtamaan ohjelmasta tuetun yhteistoimintahankkeen kehittämistyötä. Kun projektipäällikkö on nimitetty, komission olisi kuultava tätä toimessa saavutetusta edistyksestä ennen kuin se suorittaa maksun tukikelpoisen toimen tuensaajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että edunsaajat noudattavat määräaikoja.

(10)

Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (5) mukaisesti tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon eikä puolustustuotteiden, -tarvikkeiden tai -teknologioiden vientiin. Se ei myöskään saisi vaikuttaa harkintavaltaan, jota jäsenvaltioilla on tällaisten tuotteiden siirtoa unionissa ja vientiä koskevan politiikan alalla, mukaan lukien neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP (6) vahvistettujen sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen mukaisesti.

(11)

Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteen tai -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat toteutettavuustutkimukset ja muut lisätoimenpiteet, suunnittelu (mukaan lukien suunnittelun perustana olevat tekniset eritelmät), järjestelmäprototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä puolustustuotteen tai -teknologian tehokkuuden lisääminen sen elinkaaren aikana. Myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannustoimet, mukaan lukien niiden yhteentoimivuuden osalta, olisi voitava rahoittaa ohjelmasta. Olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannustoimien tulisi olla tukikelpoisia vain, jos toimen toteuttamisen edellyttämä jo olemassa oleva tieto ei ole rajoitettua tavalla, joka rajoittaisi toimen toteuttamista.

(12)

Koska ohjelmalla pyritään erityisesti lisäämään yritysten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta ohjelmasta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen konsortiona, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon.

(13)

Vaikeudet yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa ovat usein haitanneet yritysten rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien tai standardien puuttuminen tai harvalukuisuus on lisännyt monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ensisijaisena ehtona sille, että ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta. Ohjelmasta olisi voitava rahoittaa myös toteutettavuustutkimuksia ja toimia, joilla pyritään tukemaan yhteisten teknisten eritelmien tai standardien vahvistamista.

(14)

Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, ohjelmasta ei olisi voitava rahoittaa toimia, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita, kuten sellaisia, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisiin kuolettaviin iskuihin, jotka tehdään ilman, että ihminen voi mitenkään vaikuttaa päätöksiin iskun tekemisestä, koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä.

(15)

Koska ohjelman tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, rahoitusta olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole kolmannen valtion tai kolmannen valtion yhteisön määräysvallassa. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetussa toimessa, olisi sijaittava unionin alueella.

(16)

Joissakin olosuhteissa olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan tuensaajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat eivät ole kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin sijoittautuneiden yritysten, jotka ovat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi voitava olla tukikelpoisia, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden asiaankuuluvat tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, myös Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamisen osalta, täyttyvät. Tällaisten yritysten osallistumisen ei saisi olla ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. Tuensaajien olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Huoltovarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon.

(17)

Tuensaajien ja toimeen osallistuvien alihankkijoiden ja kolmanteen maahan sijoittautuneiden yritysten tai yritysten, jotka ovat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, väliseen yhteistyöhön olisi myös sovellettava unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin liittyviä asiaankuuluvia ehtoja. Tältä osin kolmannella maalla eikä kolmannen maan yhteisöllä ei saisi olla luvatonta pääsyä toimen toteuttamiseen liittyviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin myönnetään Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sekä kansallisten turvallisuusluokittelujen mukaisesti turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovellettavien asiaankuuluvien turvallisuussääntöjen mukaisesti.

(18)

Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla voitaisiin varmistaa jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä, mikä puolestaan voisi suoraan edistää ohjelman tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus. Tukikelpoiset toimet, joiden kehittämiseen mid-cap-yritykset ja pk-yritykset, erityisesti rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset, osallistuvat asianmukaisessa määrin, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät ohjelman tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, myös suuremman riskin ja suuremman hallinnollisen rasitteen kompensoimiseksi.

(19)

Jos konsortio haluaa osallistua ohjelman mukaiseen tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi. Koordinaattorin olisi toimittava pääasiallisena yhteyspisteenä konsortion ja komission välillä.

(20)

Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä edistämällä olisi voitava ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa ja tietotaitoa unionin puolustusteollisuudessa ja edistää sen teknologisen ja teollisen riippumattomuuden vahvistamista. Tältä osin ohjelma voisi myös auttaa määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Tällaisen innovoinnin ja teknisen kehityksen edistämisen olisi myös tapahduttava tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa sopimia puolustusvoimavarojen prioriteetteja. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tiiviimmän yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Natoon liittyviä, sillä ehdolla, että ne palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja eivätkä estä minkään jäsenvaltion osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(21)

Jäsenvaltiot työskentelevät yksin ja yhdessä miehittämättömien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten kehittämisen, tuotannon ja operatiivisen käytön parissa. Tässä yhteydessä operatiivinen käyttö käsittää iskujen tekemisen sotilaallisiin kohteisiin. Tällaisten niin sotilaallisten kuin siviilijärjestelmienkin kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja kehittämistä on tuettu unionin varoin. Suunnitelmissa on, että tämä jatkuu, mahdollisesti myös ohjelman yhteydessä. Minkään tässä asetuksessa ei tulisi estää ohjelman yhteydessä kehitettyjen tällaisten puolustustuotteiden tai -teknologioiden legitiimiä käyttöä.

(22)

Jotta rahoitettavien toimien toteuttamiskelpoisuus voitaisiin varmistaa, jäsenvaltioiden sitoumus osallistua tosiasiallisesti toimen rahoitukseen olisi osoitettava kirjallisesti esimerkiksi kyseisten jäsenvaltioiden aiesopimuksella.

(23)

Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita, kysynnän ohjaamia ja kaupallisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, kaksikäyttöteknologiat mukaan luettuina. Tukikelpoisuusperusteissa olisi näin ollen otettava huomioon se, että jäsenvaltiot aikovat hankkia valmiin puolustustuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla, kun taas myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon se, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti tai oikeudellisesti käyttämään, omistamaan tai ylläpitämään yhdessä valmista puolustustuotetta tai -teknologiaa.

(24)

Kaikki myöntämisperusteet olisi otettava huomioon ohjelmasta rahoitettaviksi ehdotettujen toimien arvioinnissa. Koska nämä myöntämisperusteet eivät ole karsivia, ehdotettuja toimia, jotka eivät täytä yhtä tai useaa näistä perusteista, ei olisi hylättävä automaattisesti.

(25)

Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista, kun toimi liittyy järjestelmäprototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Olisi kuitenkin oltava mahdollista kattaa kokonaisuudessaan muiden kehittämisvaiheessa olevien toimien tukikelpoiset kustannukset. Kummassakin tapauksessa tukikelpoiset kustannukset olisi ymmärrettävä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 126 artiklan mukaisessa tarkoituksessa.

(26)

Koska ohjelman olisi täydennettävä tutkimustoimia, erityisesti puolustusalalla, ja johdonmukaisuuden sekä hallinnon yksinkertaistamisen nimissä ohjelmaan olisi siinä määrin kuin mahdollista sovellettava samoja sääntöjä kuin puolustusalan tutkimusta koskevaan unionin valmistelutoimeen ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020’. On näin ollen tarkoituksenmukaista sallia välillisten kustannusten korvaus soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta kuten puolustusalan tutkimusta koskevassa unionin valmistelutoimessa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa.

(27)

Koska unionin tuella pyritään parantamaan puolustusalan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan erityistä kehittämisvaihetta, unionilla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin. Tuensaajien olisi sovittava sovellettava immateriaalioikeusjärjestelmä sopimuksella. Halukkailla jäsenvaltioilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus osallistua yhteistyössä tehtäviin jatkohankintoihin. Lisäksi kolmas maa tai kolmannen maan yhteisö ei saisi valvoa tai rajoittaa ohjelman nojalla rahoitettujen toimien tuloksia.

(28)

Komission olisi laadittava ohjelman tavoitteita vastaava kaksivuotinen työohjelma. Työohjelmassa olisi vahvistettava yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat, mukaan lukien sellaiset puolustustuotteet ja -teknologiat kuin kauko-ohjatut järjestelmät, satelliittiviestintä, paikannus-, navigointi ja ajanmääritys, autonominen pääsy avaruuteen ja jatkuva maan havainnointi, kestävä energiatalous ja kyber- ja merellinen turvallisuus samoin kuin huipputason sotilasvoimavarat ilmassa, maalla ja merellä sekä yhteisillä aloilla, mukaan lukien tehostettu tilannetietoisuus, suojelu, liikkuvuus, logistiikka ja lääkintätuki sekä strategiset edellytykset.

(29)

Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’komitea’, olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Komission olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Komitea voi tässä yhteydessä kokoontua kansallisten puolustusasiantuntijoiden kokoonpanossa antaakseen erityistä apua komissiolle. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa komiteaan. Komitean jäsenille olisi annettava hyvissä ajoin ja tosiasiallisesti mahdollisuus tarkastella täytäntöönpanosäädöksiä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä.

(30)

Koska unioni tunnustaa pk-yrityksiä koskevassa politiikassaan ne unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten avoin ja läpinäkyvä rajatylittävä pääsy ja osallistuminen ja että sen vuoksi vähintään kymmenen prosenttia kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaisiin toimiin, minkä ansiosta pk-yritykset voidaan sisällyttää toimien arvoketjuihin. Yksi hankeluokka olisi varattava erityisesti pk-yrityksille.

(31)

Ohjelman onnistumisen takaamiseksi komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua laajamittaisesti Euroopan elinkeinoelämän kanssa, mukaan lukien pk-yritykset ja muut kuin puolustusalan perinteiset tavarantoimittajat.

(32)

Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sille annetun toimivallan mukaisesti, se olisi kutsuttava tarkkailijaksi komiteaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto olisi kutsuttava osallistumaan komitean kokouksiin.

(33)

Komission tai asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen olisi pääsääntöisesti järjestettävä mainitussa asetuksessa säädettyjä kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä ohjelmasta rahoitettavien toimien valitsemiseksi ja varmistettava, että hallinnolliset menettelyt ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja aiheuttavat mahdollisimman vähän lisäkustannuksia. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää myös komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (7) 190 artiklan mukaisesti.

(34)

Arvioituaan ehdotukset sellaisten riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, joiden luotettavuus jäsenvaltioiden olisi varmistettava, komission olisi valittava ohjelmasta rahoitettavat toimet. Komission olisi perustettava riippumattomien asiantuntijoiden tietokanta. Tietokantaa ei tulisi tehdä julkiseksi. Riippumattomat asiantuntijat olisi nimettävä osaamisensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heille osoitetut tehtävät. Komission olisi riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa ja ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanteen. Olisi myös pyrittävä asiantuntijoiden asianmukaiseen kiertoon ja yksityisen ja julkisen sektorin asianmukaiseen tasapainoon. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelma ja panna se täytäntöön sekä myöntää rahoitus valittuihin toimiin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti. Jäsenvaltioille olisi ilmoitettava arvioinnin tuloksista ja rahoitettujen toimien edistymisestä.

(35)

Kyseisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä ottaen huomioon säädösten merkittävät vaikutukset tämän asetuksen täytäntöönpanolle.

(36)

Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja niiden rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan niiden vaikutusten kannalta. Täytäntöönpanokertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin toimiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Kertomukseen olisi lisäksi sisällytettävä tiedot tuensaajien alkuperästä ja syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

(37)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(38)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ohjelman tekeminen tunnetuksi mahdollisimman laajalti, jotta lisätään sen vaikuttavuutta ja parannetaan siten jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja puolustusvoimavaroja.

(39)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita kustannusten ja riskien vuoksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,