EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018R1091

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.)

PE/26/2018/REV/1

OJ L 200, 7.8.2018, p. 1–29 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1091/oj

7.8.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1091,

annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018,

integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1166/2008 (2) vahvistetaan puitteet maatilojen rakennetta koskeville Euroopan tilastoille vuoteen 2016 asti. Kyseinen asetus olisi näin ollen kumottava.

(2)

Maatilojen rakennetta koskevien eurooppalaisten kyselytutkimusten ohjelmaa, jota on toteutettu unionissa vuodesta 1966 lähtien, olisi jatkettava, jotta voidaan tarkastella maatilojen rakenteen kehityssuuntauksia unionin tasolla ja tarjota tilastollinen tietopohja, jota tarvitaan, kun suunnitellaan, pannaan täytäntöön, seurataan, arvioidaan ja tarkastellaan uudelleen alaan liittyviä politiikkoja, erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa, mukaan lukien maaseudun kehittämistoimenpiteet, sekä unionin ympäristöpolitiikkaa, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvää politiikkaa ja maankäyttöpolitiikkaa ja eräitä kestävän kehityksen tavoitteita. Tällainen tietopohja on myös tarpeen, jotta voidaan arvioida näiden politiikkojen vaikutuksia maatilojen naistyövoimalle.

(3)

Tilastotietojen ja etenkin maatilojen rakennetta koskevien tilastotietojen keräämisellä olisi muun muassa pyrittävä antamaan päätöksentekoa varten ajantasaisia tietoja yhteisen maatalouspolitiikan tulevia uudistuksia silmällä pitäen.

(4)

Maataloustilastojen kansainvälisen arvioinnin tuloksena laadittiin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maatalous- ja maaseututilastojen parantamiseen tähtäävä globaali strategia, jonka YK:n tilastotoimikunta vahvisti vuonna 2010. Euroopan maataloustilastoissa olisi tapauksen mukaan noudatettava tämän globaalin strategian samoin kuin maatalouslaskentaa koskevaa FAOn ohjelman (FAO World Programme for the Census of Agriculture 2020) suosituksia.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 (3) luodaan puitteet Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja jakelulle yhteisten tilastoperiaatteiden mukaisesti. Siinä määritellään laatukriteerit ja mainitaan tarve pitää tutkimuksen vastaajille aiheutuva rasite mahdollisimman vähäisenä ja edistää hallinnollisen rasitteen vähentämistä koskevaa yleisempää tavoitetta.

(6)

Seuraavaksi vuosikymmeneksi olisi laadittava maatiloja koskeva moneen tarkoitukseen soveltuva tilasto-ohjelma, joka loisi puitteet yhdenmukaistetuille, vertailukelpoisille ja johdonmukaisille tilastoille. Nämä tilastot olisi laadittava politiikanalan tarpeiden mukaisesti.

(7)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean marraskuussa 2015 vahvistamassa maataloustilastostrategiassa vuodesta 2020 eteenpäin esitetään, että annetaan kaksi puiteasetusta, jotka kattavat kaikki maataloustilastojen näkökohdat, maatalouden tilinpitoa lukuun ottamatta. Tämä asetus on toinen näistä puiteasetuksista.

(8)

Maatilojen rakennetta koskevien tietojen yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden vuoksi ja yhden yhteisen markkinajärjestelyn tämänhetkisten tarpeiden täyttämiseksi, etenkin hedelmä- ja viinialalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1337/2011 (4) olisi integroitava maatilatason rakenteellisiin tietoihin vuodesta 2023 eteenpäin ja korvattava tällä asetuksella. Sen vuoksi on tarpeen kumota kyseinen asetus.

(9)

On tärkeää, että yhteisen maatalouspolitiikan kehittämistä määritettäessä kaikista jäsenvaltioista saadaan vertailukelpoisia maatilojen rakennetilastoja. Sen vuoksi muuttujia varten olisi käytettävä mahdollisimman pitkälti standardiluokituksia ja yhteisiä määritelmiä.

(10)

Maatilatilastot mahdollistavat perus- ja aihealuetietojen ristiintaulukoinnin, jolloin tietoja voidaan hakea käyttäen erilaisia muuttujia, joita ovat esimerkiksi tilanhoitajan sukupuoli ja ikä, tilan omistusrakenne ja koko sekä ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen. Tulosten jaottelu on mahdollista perustietoihin sisältyvien perusteiden ja perusteiden yhdistelmien osalta.

(11)

Keräämällä tietoja syntymävuodesta, tilanhoitajaksi luokittelemisen vuodesta ja sukupuolesta voidaan saada tietoja sukupolvenvaihdosta ja sukupuolinäkökohtia koskevien toimien kehittämistä varten.

(12)

Jotta voidaan muun muassa saattaa ajan tasalle maatilojen perusrekisterit ja otosten osittamiseen vaadittavat muut tiedot, maatilojen laskenta olisi suoritettava unionissa vähintään joka kymmenes vuosi. Tuorein laskenta toteutettiin vuosina 2009/2010.

(13)

Niiden jäsenvaltioiden, joissa kyselytutkimuksen viitevuoden 2020 kenttätyövaiheet osuvat samaan aikaan suunnitellun, joka kymmenes vuosi suoritettavan väestönlaskennan kanssa, olisi voitava aikaistaa kyselytutkimusta yhdellä vuodella, jotta vältettäisiin kahden suuren tiedonkeruun samanaikaisuudesta aiheutuva huomattava rasite.

(14)

Maatiloille ja kansallisille hallinnoille aiheutuvan tarpeettoman rasitteen välttämiseksi olisi vahvistettava kynnysarvot. Euroopan maatalouden rakenteen asianmukainen analysointi edellyttää, että tilastot kattaisivat 98 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta ja maatilojen kotieläimistä. Joissakin jäsenvaltioissa tämä tarkoittaa sitä, että tässä asetuksessa luetellut kynnysarvot ovat liian korkeat. Maatilat, jotka alittavat kyseiset kynnysarvot, ovat kuitenkin niin pieniä, että kerran kymmenessä vuodessa suoritettava tiedonkeruu riittää niiden rakenteen ja tuotantoon kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen, minkä seurauksena kustannukset ja rasitteet ovat pienemmät samalla, kun edelleen on mahdollista suunnitella vaikuttavia toimia pienten tilarakenteiden tukemiseksi ja ylläpitämiseksi.

(15)

Integroitujen maatilatilastojen olisi katettava maataloustuotantoon käytetyt alueet, mukaan luettuna kahden tai useamman maatilan käyttämä maa, johon sovelletaan yhteisoikeutta.

(16)

On tarpeen saada tietoja maatilan kuulumisesta yritysryhmittymään, jonka yhteisöt ovat emoyhteisön määräysvallassa.

(17)

Vastaajille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kansallisilla tilastolaitoksilla ja muilla kansallisilla viranomaisilla olisi oltava pääsy hallinnollisiin tietoihin siinä laajuudessa kuin kyseiset tiedot ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti tarpeen Euroopan tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja jakelemiseksi.

(18)

Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan nykyaikaistamaan maatilatietojen keräämistapoja. Tätä varten olisi edistettävä digitaalisten ratkaisujen käyttöä.

(19)

Euroopan maataloustilastojärjestelmän joustavuuden varmistamiseksi ja maataloustilastojen yksinkertaistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi kerättävät muuttujat olisi jaettava eri keruuryhmiin (perus- ja aihealuetiedot), joissa tiheys tai edustavuus tai molemmat vaihtelevat.

(20)

Vastaajiin kohdistuvaa rasitetta ja kustannuksia voidaan entisestään vähentää käyttämällä uudelleen viitevuotta välittömästi edeltävän tai sitä seuraavan vuoden tietoja. Tämä koskisi erityisesti tietoja, joissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.

(21)

Joustavuuden varmistamiseksi ja vastaajiin, kansallisiin tilastolaitoksiin ja muihin kansallisiin viranomaisiin kohdistuvan rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tilastollisia kyselytutkimuksia, hallinnollisia rekisterejä ja kaikkia muita lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia toimintatapoja, mukaan lukien sellaiset hyvin dokumentoidut tieteeseen perustuvat menetelmät kuin imputointi, estimointi ja mallintaminen.

(22)

Tietojenkeruuta maatilojen ravinteiden ja veden käytöstä sekä tuotantomenetelmistä olisi parannettava, jotta voidaan tuottaa enemmän tilastotietoja maatalouden ympäristöpolitiikan kehittämistä varten ja parantaa maatalouden ympäristöindikaattorien laatua.

(23)

Maatilojen geokoodausta varten olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (5) liitteen III mukaista tilastoyksiköiden tietoryhmää.

(24)

Komissio noudattaa toimitettujen tietojen käsittelyssä salassapitoa asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti. Tarvittava tietojen salassapito olisi varmistettava muun muassa rajoittamalla sijaintiparametrien käyttö tietojen paikka-analyysiin ja käyttämällä asianmukaista aggregointia tilastoja julkaistaessa. Sen vuoksi salassapitoa ja tietojen jakelun laatunäkökohtia varten olisi määriteltävä yhdenmukainen lähestymistapa ja pyrittävä samalla tekemään virallisten tilastojen käytöstä verkossa helppoa ja käyttäjäystävällistä.

(25)

Tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (6) ja kyseisen asetuksen mukaisesti annettuja säännöksiä ja/tai tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (7).

(26)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 (8) vahvistetaan unionin tilastollinen toimialaluokitus, jota käytetään tässä asetuksessa maatilojen asiaankuuluvan perusjoukon määrittelemiseen.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (9) mukaisesti alueyksiköt olisi määritettävä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisesti.

(28)

Tiedonkeruuta varten sekä jäsenvaltioilta että unionilta olisi edellytettävä rahoitusta useiden vuosien ajan. Sen vuoksi olisi säädettävä unionin avustuksesta, jolla ohjelmaa tuetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1306/2013 (10) nojalla.

(29)

Tässä asetuksessa vahvistetaan määrärahat asiaankuuluvan monivuotisen rahoituskehyksen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Tässä asetuksessa varaudutaan vahvistamaan talousarvio myöhemmän rahoituskehyksen puitteissa uusia tiedonkeruita varten.

(30)

Tämän asetuksen vuoden 2020 jälkeisiä taloudellisia näkökohtia olisi tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon uusi monivuotinen rahoituskehys ja muut merkitykselliset unionin välineiden muutokset. Komission olisi uudelleentarkastelun perusteella harkittava merkityksellisten muutosten ehdottamista tähän asetukseen.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan tilastojen järjestelmällinen tuottaminen unionin maatiloista, vaan se voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(32)

Asetus (EY) N:o 223/2009 tarjoaa puitteet Euroopan tilastoille ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisessä asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Kyseisen Euroopan tilastojärjestelmän standardin olisi edistettävä tämän asetuksen mukaisen laaturaportoinnin yhdenmukaistamista.

(33)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on suoritettu vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, että tällä asetuksella perustettavassa tilasto-ohjelmassa keskitytään saavuttamaan tavoitteet tehokkaasti ja että ohjelmaan sisällytetään talousarvioon liittyvät rajoitukset jo suunnitteluvaiheessa.

(34)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin kyseessä on tässä asetuksessa lueteltujen muuttujien kuvausten ja toimitettavien tietojen teknisten osatekijöiden esittäminen, tässä asetuksessa tarkoitettujen kertaluonteisten tietojen keruuta varten tarvittavien muuttujien kuvausten ja muiden käytännön järjestelyjen vahvistaminen sekä laaturaporttien yksityiskohtaisten sääntöjen ja sisällön määrittäminen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. Komission olisi tätä valtaa käyttäessään otettava huomioon muun muassa maatiloille ja jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet.

(35)

Jotta voidaan ottaa huomioon pääasiassa maataloudessa tapahtuneesta kehityksestä, tarkistetusta lainsäädännöstä ja muuttuvista toimintapoliittisista prioriteeteista johtuvat uudet tietotarpeet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tässä asetuksessa lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamisesta ja asiaankuuluvien aihealuetietojen täydentämisestä määrittämällä kertaluonteisesti annettavat tiedot tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti. Jotta voidaan säätää yhteensopivuudesta ja helpottaa muiden tietolähteiden käyttöä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tässä asetuksessa lueteltujen muuttujien muuttamisesta. Komission olisi tätä valtaa käyttäessään otettava huomioon muun muassa maatiloille ja jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (13) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu, ja hän on antanut lausunnon 20 päivänä marraskuuta 2017 (14).

(37)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet Euroopan maatilatilastoille ja säädetään rakennetietojen integroinnista tuotantomenetelmiä, maaseudun kehittämistoimia ja maatalouden ympäristönäkökohtia koskeviin tietoihin ja muihin asiaan liittyviin tietoihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’maatilalla’ tai ’tilalla’ teknisesti ja taloudellisesti itsenäistä yksikköä, jolla on yksi hallinto ja joka harjoittaa taloudellista toimintaa maataloudessa joko pääasiallisena tai toissijaisena toimintana unionin talousalueella asetuksen (EY) N:o 1893/2006 mukaisesti ja kuuluu ryhmiin A.01.1, A.01.2, A.01.3, A.01.4, A.01.5 tai ryhmän A.01.6 kohtaan ”viljelysmaan säilyttäminen hyvässä kunnossa viljelyn ja ympäristönsuojelun kannalta”. Luokan A.01.49 toiminnoista huomioon otetaan vain ”puolikesyjen eläinten ja muiden eläinten kasvatus ja hoito” (hyönteisten kasvatusta lukuun ottamatta) ja ”mehiläisten hoito sekä hunajan ja mehiläisvahan tuotanto”;

b)

’yhteismaan maatalousyksiköllä’ maayksikköä, johon sovelletaan yhteisoikeutta ja jota kaksi tai useampia maatiloja käyttää maataloustuotantoon, mutta jota ei ole jaettu niiden kesken;

c)

’alueella’ tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) alueellista yksikköä, joka on määritetty asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti;

d)

’kotieläinyksiköllä’ vakioitua mittayksikköä, jonka avulla voidaan aggregoida erilaisia kotieläinluokkia niiden vertailua varten; kertoimet, joilla määritetään eri kotieläinluokkien kotieläinyksiköt, luetellaan liitteessä I;

e)

’käytössä olevalla maatalousmaalla’ viljelyyn käytettävää maa-aluetta, mukaan lukien pelto, pysyvän nurmen ja monivuotisten viljelykasvien alueet ja muu käytössä oleva maatalousmaa;

f)

’viitevuodella’ kalenterivuotta, johon viitekaudet viittaavat;

g)

’kotipuutarhalla’ alueita, joita käytetään omaan kulutukseen tarkoitettujen elintarvikkeiden tuottamiseen;

h)

’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka on järjestetty kattamaan eri aiheita;

i)

’aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon sisältöä siten, että kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita;

j)

’yksityiskohtaisella aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon yksityiskohtaista sisältöä siten, että kukin yksityiskohtainen aihe kattaa useita muuttujia;

k)

’muuttujalla’ tarkasteltavan yksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon arvojoukosta.

3 artikla

Kattavuus

1.   Tämän asetuksen mukaisesti vaadittujen tietojen on katettava 98 prosenttia kunkin jäsenvaltion koko käytössä olevasta maatalousmaasta (kotipuutarhat pois lukien) ja 98 prosenttia kunkin jäsenvaltion kotieläinyksiköistä.

2.   Näiden vaatimusten täyttämiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava edustavat tiedot maatiloista ja yhteismaan maatalousyksiköistä, jotka täyttävät vähintään yhden liitteessä II luetelluista maatalousmaan kokoa tai kotieläinyksiköiden lukumäärää koskevista aineellisista kynnysarvoista.

3.   Jos 2 kohdassa tarkoitettu kehys kattaa yli 98 prosenttia kansallisesta maataloustuotannosta, joka on mitattu komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1198/2014 (15) mukaisena standardituotoksena, jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti ja edellyttäen, että komissio (Eurostat) antaa tähän ennakkohyväksynnän, vahvistaa korkeamman aineellisen tai vastaavan taloudellisen kynnysarvon kehyksen pienentämiseksi, kunhan saavutetaan 98 prosentin kattavuus koko käytössä olevasta maatalousmaasta (kotipuutarhat pois lukien) ja 98 prosentin kattavuus kotieläinyksiköistä jäsenvaltioissa.

4.   Jos tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kehys ei kata 98:aa prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta eikä 98:aa prosenttia kotieläinyksiköistä, jäsenvaltioiden on laajennettava kehystä 6 artiklan mukaisesti vahvistamalla tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja alemmat kynnysarvot tai vahvistamalla uusia kynnysarvoja tai vahvistamalla nämä molemmat.

4 artikla

Tietolähteet ja menetelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä yhtä tai useampaa seuraavista lähteistä tai menetelmistä edellyttäen, että tiedot mahdollistavat sellaisten tilastojen tuottamisen, jotka täyttävät 11 artiklassa tarkoitetut laatuvaatimukset:

a)

tilastolliset kyselytutkimukset;

b)

tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset tietolähteet;

c)

muut lähteet, menetelmät tai innovatiiviset toimintatavat.

2.   Jäsenvaltiot voivat käyttää tietoja, jotka on saatu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1307/2013 (16) perustetusta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1760/2000 (17) perustetusta nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 21/2004 (18) perustetusta lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 (19) 145 artiklan mukaisesti täytäntöön pannusta viinitilarekisteristä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (20) nojalla perustetuista luonnonmukaisen maatalouden rekistereistä. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää hallinnollisia tietolähteitä, jotka liittyvät tiettyihin maaseudun kehittämistoimiin.

3.   Niiden jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia toimintatapoja, on ilmoitettava tästä komissiolle (Eurostatille) viitevuotta edeltävän vuoden aikana ja toimitettava yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä lähteestä tai kyseisellä menetelmällä tai innovatiivisella toimintatavalla saatujen tietojen laadusta ja käytettävistä tiedonkeruumenetelmistä.

4.   Tämän asetuksen vaatimusten täyttämisestä vastaavilla kansallisilla viranomaisilla on viipymättä ja maksutta pääsy tietoihin, mukaan luettuna maatiloja koskevat yksittäiset tiedot ja tilojen haltijoiden henkilötiedot, jotka sisältyvät niiden kansallisella alueella laadittuihin hallinnollisiin rekistereihin, samoin kuin näiden tietojen käyttöoikeus, asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan nojalla. Kansallisten viranomaisten ja hallinnollisten rekisterien omistajien on perustettava tarvittavat yhteistyömekanismit.

5 artikla

Rakennetta koskevat perustiedot

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava liitteessä III luetellut rakennetta koskevat perustiedot, jäljempänä ’perustiedot’, 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista maatiloista viitevuosilta 2020, 2023 ja 2026. Perustietojen keruu viitevuodelta 2020 on toteutettava laskentana.

2.   Perustietojen keruut viitevuosilta 2023 ja 2026 voidaan toteuttaa otannalla. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tulokset ovat kunkin alueen maatiloja tilastollisesti edustavia ja että ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät liitteessä V vahvistetut tarkkuusvaatimukset.

3.   Jos jonkin liitteessä III luetellun muuttujan esiintyvyys jäsenvaltiossa on alhainen tai nolla, tämä muuttuja voidaan jättää pois tiedonkeruusta, edellyttäen että asianomainen jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostatille) viitevuotta edeltävän kalenterivuoden aikana muuttujan poisjättämisen asianmukaiset perustelut.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään liitteessä III lueteltujen muuttujien kuvaukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2019 viitevuoden 2020 osalta, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 viitevuoden 2023 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 viitevuoden 2026 osalta.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteessä III lueteltujen muuttujien muuttamiseksi vuosiksi 2023 ja 2026, jos se on tarpeen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietolähteiden yhdenmukaistamista varten. Komissio varmistaa tätä valtaa käyttäessään, että tällaisilla delegoiduilla säädöksillä vaihdetaan vain sellaiset liitteessä III olevat muuttujat, joita ei enää voida johtaa tarkoitetuista tietolähteistä. Komissio varmistaa muuttujia vaihtaessaan, että uudet muuttujat voidaan johtaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tietolähteistä. Lisäksi se varmistaa, että tällaiset delegoidut säädökset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä aiheuta merkittäviä lisärasitteita tai -kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille.

6.   Nämä delegoidut säädökset on annettava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2021 viitevuoden 2023 osalta ja viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024 viitevuoden 2026 osalta.

6 artikla

Kehyksen laajentaminen

1.   Jäsenvaltioiden, jotka laajentavat kehystä 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on toimitettava kyseiseen viitevuotta 2020 koskevaan kehyksen laajentamiseen sisältyvistä maatiloista perustiedot, jotka sisältävät liitteessä III esitetyt tiedot.

2.   Tiedonkeruu kehyksen laajentamisen piiriin kuuluvista maatiloista voidaan suorittaa otannalla. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tulokset ovat kunkin alueen maatiloja tilastollisesti edustavia ja että ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät liitteessä V vahvistetut tarkkuusvaatimukset.

7 artikla

Aihealueita koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava aihealueita koskevat tiedot liitteessä IV luetteluista aiheista ja yksityiskohtaisista aiheista seuraavilta viitevuosilta:

a)

”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -aihealueen tiedot vuosilta 2020, 2023 ja 2026;

b)

”Maaseudun kehittäminen” -aihealueen tiedot vuosilta 2020, 2023 ja 2026;

c)

”Eläinsuojat ja lannankäsittely” -aihealueen tiedot vuosilta 2020 ja 2026;

d)

”Kastelu”-aihealueen tiedot vuodelta 2023;

e)

”Viljelysmaan hoitokäytännöt”-aihealueen tiedot vuodelta 2023;

f)

”Koneet ja laitteet”-aihealueen tiedot vuodelta 2023;

g)

”Hedelmätarhat”-aihealueen tiedot vuodelta 2023;

h)

”Viinitarhat”-aihealueen tiedot vuodelta 2026.

2.   Näiden tiedonkeruiden piiriin kuuluvat 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut maatilat.

3.   Aihealueiden tiedot voidaan kerätä maatilojen otoksista. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tulokset ovat kunkin alueen maatiloja tilastollisesti edustavia ja että ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät liitteessä V vahvistetut tarkkuusvaatimukset.

4.   Aihealueiden tiedot on kerättävä niiden maatilojen päällekkäisotoksista, joilta perustiedot kerätään. Aihealueiden tietojen on kuvattava viitevuoden tilannetta, mutta tämän artiklan 1 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen aihealueiden tiedot voivat perustua viitevuotta välittömästi edeltävään tai seuraavaan vuoteen. Kunkin aihealuetietoja sisältävän tietueen mukana on joka tapauksessa oltava liitteessä III luetellut perustiedot.

5.   Jäsenvaltioiden, joissa on vähintään 1 000 hehtaaria jotakin yksittäistä viljelykasvia, joka mainitaan liitteessä IV esitetyissä ”Hedelmätarhat”-aihealueen yksityiskohtaisissa aiheissa ja jota tuotetaan yksinomaan tai pääasiassa markkinoita varten, on toteutettava ”Hedelmätarhat”-aihealue kyseisen viljelykasvin osalta.

6.   Jäsenvaltioiden, joissa on vähintään 1 000 hehtaaria viinitarhoja, joihin on istutettu viinin valmistukseen tarkoitettuja viinirypäleitä tuottavia viiniköynnöksiä ja jotka tuottavat yksinomaan tai pääasiassa markkinoita varten, on toteutettava ”Viinitarhat”-aihealue.

7.   Jäsenvaltiot, joissa käytössä olevasta maatalousmaasta alle kaksi prosenttia on kasteltavissa olevaa aluetta ja joissa ei ole NUTS 2 -tason alueita, joilla käytössä olevasta maatalousmaasta vähintään viisi prosenttia on kasteltavissa olevaa aluetta, vapautetaan ”Kastelu”-aihealueen toteuttamisesta.

8.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetuista tapauksista viitevuotta edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

9.   Jos muuttujan esiintyvyys jäsenvaltiossa on alhainen tai nolla, se voidaan jättää pois tiedonkeruusta, edellyttäen että komissiolle (Eurostatille) toimitetaan viitevuotta edeltävän kalenterivuoden aikana muuttujan poisjättämisen asianmukaiset perustelut.

8 artikla

Aihealuetietoja koskevat tekniset eritelmät

1.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään kustakin aihealueesta ja liitteessä IV luetelluista vastaavista aiheista ja yksityiskohtaisista aiheista toimitettavien tietojen seuraavat tekniset osatekijät:

a)

muuttujien luettelot;

b)

muuttujien kuvaukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2019 viitevuoden 2020 osalta, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 viitevuoden 2023 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 viitevuoden 2026 osalta.

2.   Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään muuttujien luettelo 1 kohdan mukaisesti, se varmistaa, että perus- ja aihealuetietoja koskevien muuttujien kokonaismäärä ei ole suurempi kuin 300 muuttujaa vuonna 2020, 470 muuttujaa vuonna 2023 ja 350 muuttujaa vuonna 2026.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteessä IV lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamiseksi vuosiksi 2023 ja 2026. Komissio varmistaa tätä valtaa käyttäessään, etteivät delegoidut säädökset lisää huomattavasti muuttujien määrästä johtuvaa rasitetta. Komissio varmistaa erityisesti, että delegoidut säädökset eivät lisää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuttujien määrää ja että delegoiduilla säädöksillä muutetaan kullakin aihealueella enintään 20 prosenttia liitteessä IV luetelluista yksityiskohtaisista aiheista. Jos 20 prosenttia on kuitenkin vähemmän kuin yksi yksityiskohtainen aihe, yhtä yksityiskohtaista aihetta voidaan silti muuttaa.

4.   Nämä delegoidut säädökset on annettava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2021 viitevuoden 2023 osalta ja viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024 viitevuoden 2026 osalta.

5.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset ja 3 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset eivät saa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, joista aiheutuu kohtuutonta ja perusteetonta rasitetta maatiloille ja jäsenvaltioille.

9 artikla

Kertaluonteiset tiedot

1.   Siirretään komissiolle 16 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täydennetään liitteessä IV esitettyjä aihealuetietoja, jos lisätietojen keruu katsotaan tarpeelliseksi. Näissä delegoiduissa säädöksissä täsmennetään

a)

kertaluonteisten aihealueiden aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet sekä tällaisten uusien tilastotarpeiden perustelut;

b)

viitevuosi.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä alkaen viitevuodesta 2023 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Komissio ei ehdota kertaluonteisia aihealueita viitevuosiksi, joina tiedot kerätään laskentana.

3.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään seuraavista:

a)

luettelo komissiolle (Eurostatille) toimitettavista enintään 20 muuttujasta ja vastaavista mittayksiköistä;

b)

muuttujien kuvaukset;

c)

tarkkuusvaatimukset;

d)

viitejaksot;

e)

toimituspäivät.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 12 kuukautta ennen viitevuoden alkua.

4.   Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset eivät saa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, joista aiheutuu kohtuutonta ja perusteetonta rasitetta maatiloille ja jäsenvaltioille.

10 artikla

Viitejaksot

Kerättyjen tietojen on koskettava yhtä viitevuotta, joka on yhteinen kaikille jäsenvaltioille, niin että niissä viitataan tilanteeseen tietyn ajanjakson aikana tai tiettynä päivänä seuraavasti:

a)

Maata koskevissa muuttujissa maan käytön on viitattava viitevuoteen. Kun samalla maalla viljellään peräkkäisiä viljelykasveja, maan käytön on viitattava viljelykasviin, jonka sato korjataan viitevuonna, riippumatta siitä, milloin kyseinen viljelykasvi on kylvetty.

b)

Kastelukäytäntöjä ja viljelysmaan hoitokäytäntöjä koskevissa muuttujissa viitejakso on 12 kuukauden jakso, joka päättyy viitevuoden aikana ja jonka kukin jäsenvaltio vahvistaa tuotantosyklien kattamiseksi.

c)

Kotieläimiä, eläinsuojia ja lannankäsittelyä koskevien muuttujien osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava viitevuoteen kuuluva yhteinen viitepäivä. Lannankäsittelyä koskevien muuttujien on viitattava 12 kuukauden jaksoon, kyseinen päivä mukaan lukien.

d)

Työvoimaa koskevien muuttujien osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava 12 kuukauden viitejakso, joka päättyy viitevuoteen kuuluvaan viitepäivään.

e)

Yksittäisillä maatiloilla toteutettuja maaseudun kehittämistoimia koskevien muuttujien osalta viitejakso on kolmen vuoden jakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta viitevuotena.

f)

Kaikkien muiden muuttujien osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava viitevuoteen kuuluva yhteinen viitepäivä.

11 artikla

Laatu

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi.

2.   Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä.

3.   Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun.

4.   Tätä varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) kultakin tämän asetuksen piiriin kuuluvalta viitevuodelta laaturaportti, jossa kuvataan tilastoprosessi ja erityisesti seuraavat:

a)

metatiedot, jotka kuvaavat käytettyä menetelmää ja sitä, miten tekniset eritelmät on toteutettu viittaamalla tässä asetuksessa vahvistettuihin eritelmiin;

b)

tiedot käytettyjä otantakehyksiä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisesta, myös niitä kehitettäessä ja päivitettäessä, tässä asetuksessa vahvistetun mukaisesti.

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa esitetään laaturaportteja koskevat käytännön järjestelyt ja raporttien sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, eivätkä ne saa aiheuttaa merkittäviä lisärasitteita tai -kustannuksia jäsenvaltioille.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) mahdollisimman pian kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka voivat vaikuttaa toimitettavien tietojen laatuun.

6.   Jäsenvaltioiden on komission (Eurostatin) pyynnöstä toimitettava sille tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat lisäselvitykset.

12 artikla

Tietojen ja metatietojen toimittaminen ja määräajat

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava viitevuoden 2020 validoidut perus- ja aihealuetiedot ja laaturaportti komissiolle (Eurostatille) 15 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava viitevuosien 2023 ja 2026 validoidut perus- ja aihealuetiedot sekä laaturaportti komissiolle (Eurostatille) 12 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.   Komissiolle (Eurostatille) toimitettavien tietojen on koskettava yksittäisiä maatiloja. Aihealue- ja kertaluonteiset tiedot on liitettävä liitteessä III lueteltuihin perustietoihin yksittäisten maatilojen tasolla samalta viitevuodelta. Toimitettuihin tietueisiin on sisällyttävä ekstrapolointikertoimet ja osittamista koskevat tiedot.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot ja metatiedot komission (Eurostatin) määrittämässä teknisessä muodossa. Tiedot ja metatiedot on toimitettava komissiolle (Eurostatille) keskitetyn vastaanottopisteen kautta.

13 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.   Unioni myöntää tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten avustuksia kansallisille tilastolaitoksille tai muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

a)

tietovaatimusten kehittäminen tai täytäntöönpano tai molemmat;

b)

sellaisten tilastojärjestelmien nykyaikaistamismenetelmien kehittäminen, joilla pyritään parantamaan 4 artiklassa tarkoitettuja lähteitä ja menetelmiä käyttäen tuotettujen integroitujen maatilatilastojen laatua tai alentamaan siihen liittyviä kustannuksia ja hallinnollista rasitetta.

2.   Jäsenvaltiot saavat unionilta avustuksia kattaakseen 5, 6 ja 7 artiklassa esitetyistä tiedonkeruista aiheutuvat kustannukset 14 artiklassa esitettyjen määrärahojen puitteissa.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus on enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ottaen huomioon 4 ja 5 kohdassa esitetyt enimmäismäärät.

4.   Vuoden 2020 perus- ja aihealuetietojen keruiden yhdistettyjen kustannusten osalta unionin rahoitusosuus rajoitetaan jäljempänä esitettyihin enimmäismääriin:

a)

50 000 euroa Luxemburgille ja Maltalle kummallekin;

b)

1 000 000 euroa Irlannille, Itävallalle, Kroatialle ja Liettualle kullekin;

c)

2 000 000 euroa Bulgarialle, Portugalille, Saksalle, Unkarille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle kullekin;

d)

3 000 000 euroa Espanjalle, Kreikalle ja Ranskalle kullekin;

e)

4 000 000 euroa Italialle, Puolalle ja Romanialle kullekin;

f)

300 000 euroa kaikille muille jäsenvaltioille kullekin.

5.   Vuosien 2023 ja 2026 perus- ja aihealuetietojen keruiden osalta 4 kohdassa esitettyjä enimmäismääriä alennetaan 50 prosenttia, jollei vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen säännöksistä muuta johdu.

6.   Unioni antaa 9 artiklassa tarkoitettujen kertaluonteisten tietojen keruuta varten avustuksia asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille kertaluonteisten tietojen keruun toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

7.   Unionin rahoitusosuus tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja avustuksia varten myönnetään Euroopan maatalouden tukirahastosta asetuksen (EY) N:o 1306/2013 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla.

14 artikla

Määrärahat

1.   Unionin määrärahat viitevuotta 2020 koskevan tiedonkeruuohjelman täytäntöönpanoa varten, mukaan luettuna jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toimittamien tietojen käsittelyyn komissiossa käytettävien tietokantajärjestelmien hallintoon, ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat määrärahat, ovat 40 000 000 euroa vuosiksi 2018–2020, ja ne katetaan vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä.

2.   Sen jälkeen, kun vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys tulee voimaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevan määrän komission ehdotuksesta.

15 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, johdonmukaisilla ja tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta suoraan tai välillisesti saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden sekä kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (21) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (22) vahvistettujen menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina niihin talouden toimijoihin kohdistuvat paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, joita asianomainen rahoitus suoraan tai välillisesti koskee, selvittääkseen, onko tämän asetuksen puitteissa suoraan tai välillisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja tutkimuksia.

5.   Jos toimen toteuttaminen on ulkoistettu tai siirretty edelleen kokonaan tai osittain tai jos toimi edellyttää hankintasopimuksen tai taloudellisen tuen myöntämistä kolmannelle osapuolelle, sopimuksessa, avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä on määrättävä, että toimeksiantajan tai tuensaajan on velvoitettava kolmas osapuoli nimenomaisesti hyväksymään kyseiset komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin valtuudet.

6.   Edellä olevaa 4 ja 5 kohtaa sovelletaan tämän kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 27 päivästä elokuuta 2018 viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 6 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 6 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 5 artiklan 6 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

17 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

18 artikla

Komission kertomus

Kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta.

19 artikla

Poikkeukset

Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa, 6 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 4 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä V säädetään, viittaukset vuoteen 2020 korvataan tarvittaessa viittauksella vuoteen 2019 Kreikan ja Portugalin osalta.

20 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EU) N:o 1337/2011 1 päivästä tammikuuta 2022.

2.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1166/2008 1 päivästä tammikuuta 2019.

3.   Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä heinäkuuta 2018.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BOGNER-STRAUSS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 3. heinäkuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 16. heinäkuuta 2018.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1166/2008, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta (EUVL L 321, 1.12.2008, s. 14).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1337/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, monivuotisia viljelykasveja koskevista Euroopan tilastoista sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 357/79 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/109/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 7).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(11)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(14)  EUVL C 14, 16.1.2018, s. 6.

(15)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1198/2014, annettu 1 päivänä elokuuta 2014, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 täydentämisestä (EUVL L 321, 7.11.2014, s. 2).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(22)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE I

Kotieläinyksikkökertoimet

Eläinlaji

Eläinten ominaisuuksia koskevat tiedot

Kerroin

Nautaeläimet

Alle vuoden ikäiset

0,400

Vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

0,700

Sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

1,000

Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

0,800

Lypsylehmät

1,000

Muut lehmät kuin lypsylehmät

0,800

Lampaat ja vuohet

0,100

Siat

Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg

0,027

Siitosemakot, joiden elopaino on 50 kg tai enemmän

0,500

Muut siat

0,300

Siipikarja

Broilerit

0,007

Munivat kanat

0,014

Muu siipikarja

 

Kalkkunat

0,030

Ankat

0,010

Hanhet

0,020

Strutsit

0,350

Muu siipikarja, muualle luokittelemattomat

0,001

Kaniinit, siitosnaaraat

0,020


LIITE II

Luettelo aineellisista kynnysarvoista  (1)

Soveltamiskohde

Kynnysarvo

Käytössä oleva maatalousmaa

5 ha

Pelto

2 ha

Perunat

0,5 ha

Tuoreet vihannekset ja mansikat

0,5 ha

Mauste- ja lääkekasvit, kukat ja koristekasvit, siemenet ja taimet, taimitarhat

0,2 ha

Hedelmäpuut, marjat, pähkinäpuut, sitruspuut, muut monivuotiset viljelykasvit lukuun ottamatta taimitarhoja, viinitarhoja ja oliivipuita

0,3 ha

Viinitarhat

0,1 ha

Oliivipuut

0,3 ha

Kasvihuoneet

100 m2

Viljellyt sienet

100 m2

Kotieläimet

1,7 kotieläinyksikköä


(1)  Kynnysarvoja sovelletaan luettelon mukaisten soveltamiskohteiden ryhmään.


LIITE III

Rakennetta koskevat perustiedot: muuttujat

Yleiset muuttujat

Yksiköt / Arvojen luokat

Tutkimustiedot

 

Maatilan tunniste

Maatilatunniste

Maatilan sijainti

 

Maantieteellinen sijainti

INSPIRE-tietoyksikköruudukon ruututunnistetta käytetään Euroopan laajuisesti

NUTS 3 -alue

NUTS 3 -koodi

Maatilalla on alueita, joilla asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisesti on luonnonoloista johtuvia rajoitteita.

L/M/O/N (1)

Maatilan omistusmuoto

 

Onko maatilaa koskeva oikeudellinen ja taloudellinen vastuu

 

luonnollisella henkilöllä, joka on itsenäisen maatilan ainoa haltija?

kyllä/ei

jos kyllä, onko tämä haltija myös tilanhoitaja?

kyllä/ei

jos ei, onko tilanhoitaja haltijan perheenjäsen?

kyllä/ei

jos kyllä, onko tilanhoitaja haltijan puoliso?

kyllä/ei

Yhteisomistus

kyllä/ei

kahdella tai useammalla luonnollisella henkilöllä, jotka ovat liikekumppaneita, jos maatila on tilayhtymä?

kyllä/ei

oikeushenkilöllä?

kyllä/ei

jos kyllä, onko maatila osa yritysryhmää?

kyllä/ei

Maatila on yhteismaan yksikkö

kyllä/ei

Haltija saa EU-tukea maatilan maasta tai eläimistä ja sisältyy näin IACS-järjestelmään

kyllä/ei

 

Haltija on nuori viljelijä tai uusi maatalousyrittäjä, joka on saanut tarkoitusta varten yhteisen maatalouspolitiikan mukaista tukea kolmena edeltävänä vuonna.

kyllä/ei

Maatilan tilanhoitaja

 

Syntymävuosi

vuosi

Sukupuoli

mies/nainen

Maataloustyö maatilalla (ei kotitaloustyö)

Vuosityöyksiköinä ilmaistut luokat (2)

 

Vuosi, jona luokiteltu tilanhoitajaksi

vuosi

Tilanhoitajan maatalousalan koulutus

koulutuskoodit

Ollut ammatillisessa koulutuksessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

kyllä/ei

Käytössä olevan maatalousmaan hallintaoikeusmuoto (suhteessa haltijaan)

 

Oman maan viljely

ha

Vuokramaan viljely

ha

Osuusviljely tai muu

ha

Yhteismaa

ha

Luonnonmukainen viljely

kyllä/ei

Maatilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla sovelletaan kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisia sertifioituja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä

ha

Maatilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla ollaan siirtymässä kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisiin sertifioituihin luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin

ha

 

Osallistuminen muihin ympäristösertifiointijärjestelmiin

kyllä/ei


Maata koskevat muuttujat

Varsinainen kokonaisviljelyala

josta sertifioidusti luonnonmukaisesti viljeltyä ja/tai siirtymävaiheessa sertifiointia varten

Käytössä oleva maatalousmaa

ha

ha

Pelto

ha

ha

Viljantuotanto (mukaan lukien siemenviljan tuotanto)

ha

ha

Tavallinen vehnä ja spelttivehnä

ha

ha

Durumvehnä

ha

ha

Ruis ja syysviljaseokset (ruisseosvilja)

ha

 

Ohra

ha

 

Kaura ja kevätviljaseokset (muut kuin ruisseosvilja)

ha

 

Viljamaissi ja maissintähkäseos

ha

 

Ruisvehnä

ha

 

Durra

ha

 

Muut viljat, muualle luokittelemattomat (tattari, hirssi, kanarianhelpi jne.)

ha

 

Riisi

ha

 

Kuivat palko- ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

ha

ha

Herneet, härkäpavut ja makeat lupiinit

ha

 

Juurikasvit

ha

ha

Peruna (mukaan lukien siemenperuna)

ha

ha

Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

ha

ha

Muut juurikasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Teollisuuskasvit

ha

ha

Öljykasvit

ha

ha

Rapsin ja rypsin siemenet

ha

 

Auringonkukansiemenet

ha

 

Soija

ha

ha

Pellanvansiemenet (öljypellava)

ha

 

Muut öljykasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Kuitukasvit

ha

 

Kuitupellava

ha

 

Hamppu

ha

 

Puuvilla

ha

 

Muut kuitukasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Tupakka

ha

 

Humala

ha

 

Mauste- ja lääkekasvit

ha

 

Energiakasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Muut teollisuuskasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Tuoreena korjattavat peltokasvit

ha

ha

Lyhytaikaiset nurmikasvit

ha

ha

Tuoreena korjattavat palkokasvit

ha

ha

Vihantamaissi

ha

 

Muut tuoreena korjattavat viljakasvit (pois lukien vihantamaissi)

ha

 

Muut tuoreena korjattavat peltokasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat

ha

ha

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa puutarhakasvien kanssa (kaupallinen puutarhaviljely)

ha

 

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden kuin puutarhakasvien kanssa (avomaa)

ha

 

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja)

ha

 

Siemenet ja siementaimet

ha

ha

Muut peltokasvit, muualle luokittelemattomat

ha

 

Kesanto

ha

 

Pysyvä nurmi

ha

ha

Laidunmaa ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

ha

ha

Luonnonlaidun

ha

ha

Pysyvä nurmi, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joka on tukikelpoinen

ha

 

Monivuotiset viljelykasvit (mukaan lukien nuoret ja tilapäisesti käytöstä poistetut viljelmät, lukuun ottamatta alueita, joiden tuotos tulee ainoastaan omaan kulutukseen)

ha

ha

Hedelmät, marjat ja pähkinät (pois lukien sitrushedelmät, viinirypäleet ja mansikat)

ha

ha

Kotahedelmät

ha

 

Kivihedelmät

ha

 

Subtrooppisen ja trooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät

ha

 

Marjat (pois lukien mansikat)

ha

 

Pähkinät

ha

 

Sitrushedelmät

ha

ha

Viinirypäleet

ha

 

Viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet

ha

ha

Viinirypäleet, jotka on tarkoitettu sellaisen viinin valmistukseen, jolle on annettu suojattu alkuperänimitys (SAN)

ha

 

Viinirypäleet, jotka on tarkoitettu sellaisen viinin valmistukseen, jolle on annettu suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

ha

 

Viinirypäleet, jotka on tarkoitettu muun viinin (ei suojattua alkuperänimitystä eikä suojattua maantieteellistä merkintää) valmistukseen, muualle luokittelemattomat

ha

 

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

ha

 

Rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet

ha

 

Oliivit

ha

ha

Taimitarhat

ha

 

Muut monivuotiset viljelykasvit, mukaan luettuna muut ihmisravinnoksi tarkoitetut monivuotiset viljelykasvit

ha

 

Joulupuut

ha

 

Kotipuutarhat

ha

 

Muu viljelymaa

ha

 

Käyttämätön maatalousmaa

ha

 

Metsämaat

ha

 

Lyhytkiertoinen energiapuu

ha

 

Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, piha-alueita, teitä, lammikoita ja muuta tuottamatonta maa-aluetta)

ha

 

Maatilan erityisalueet

 

 

Viljellyt sienet

ha

 

Käytössä oleva maatalousmaa, joka on kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

ha

 

Tuoreet vihannekset, mukaan lukien melonit ja mansikat, kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

ha

ha

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

ha

 

Muut peltokasvit kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

ha

 

Monivuotiset kasvit kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla

ha

 

Muu käytössä oleva maatalousmaa, joka on kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla, muualle luokittelematon

ha

 

Kastelu viljellyllä avomaalla

 

 

Kasteltavissa oleva alue yhteensä

ha

 


Kotieläimiä koskevat muuttujat

Eläinten kokonaismäärä

josta sertifioidusti luonnonmukaisesti kasvatettuja ja/tai siirtymävaiheessa sertifiointia varten

Nautaeläimet

 

päätä

Nautaeläimet, alle vuoden ikäiset

päätä

 

Nautaeläimet, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

päätä

 

Sonnit, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

päätä

 

Hiehot, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

päätä

 

Sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

päätä

 

Naaraspuoliset nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

päätä

 

Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

päätä

 

Lehmät

päätä

 

Lypsylehmät

päätä

päätä

Muut lehmät kuin lypsylehmät

päätä

päätä

Puhvelilehmät

päätä

kyllä/ei

Lampaat ja vuohet

 

 

Lampaat (kaiken ikäiset)

päätä

päätä

Siitosnaaraat

päätä

 

Muut lampaat

päätä

 

Vuohet (kaiken ikäiset)

päätä

päätä

Siitosnaaraat

päätä

 

Muut vuohet

päätä

 

Siat

 

päätä

Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg

päätä

 

Siitosemakot, joiden elopaino on 50 kg tai enemmän

päätä

 

Muut siat

päätä

 

Siipikarja

 

päätä

Broilerit

päätä

päätä

Munivat kanat

päätä

päätä

Muu siipikarja

päätä

 

Kalkkunat

päätä

 

Ankat

päätä

 

Hanhet

päätä

 

Strutsit

päätä

 

Muu siipikarja, muualle luokittelemattomat

päätä

 

Kaniinit

 

 

Siitosnaaraat

päätä

 

Mehiläiset

pesiä

 

Hirvieläimet

kyllä/ei

 

Turkiseläimet

kyllä/ei

 

Kotieläimet, muualle luokittelemattomat

kyllä/ei

 


(1)  L – muut alueet kuin vuoristoalueet, joilla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita; M – epäsuotuisa vuoristoalue O – muut alueet, joilla on erityisrajoitteita; N – tavanomainen alue (muu kuin epäsuotuisa alue). Tätä luokittelua saatetaan tulevaisuudessa muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan muuttuessa.

(2)  Vuosityöyksikköinä ilmaistut prosenttiosuudet, luokka 2: (> 0–< 25), (≥ 25–< 50), (≥ 50–< 75), (≥ 75–< 100), (100).


LIITE IV

Aihealuetietoihin sisältyvät aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet

Aihealue

Aihe

Yksityiskohtainen aihe

Työvoima ja muu ansiotoiminta

Tilanhoito

Haltija

Työpanos

Sukupuolten edustus

Turvallisuustoimenpiteet, mukaan lukien maatilan turvallisuussuunnitelma

Työvoimaan kuuluvat perheenjäsenet

Työpanos

Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Sukupuolten edustus

Työvoima perheenjäsenten lisäksi

Työpanos

Työllistettyjen henkilöiden lukumäärä

Sukupuolten edustus

Maatilan epäsäännöllisesti työllistämä työvoima

Urakoitsijoiden työpanos

 

Maatilaan suoraan liittyvä muu ansiotoiminta

Toiminnan laatu

Merkitys maatilalle

Työpanos

 

Muu ansiotoiminta, joka ei suoraan liity maatilaan

Työpanos

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittämistoimenpiteistä tukea saavat maatilat

Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet

Luonnonmukainen viljely

Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät tuet

Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

Eläinten hyvinvointi

Riskienhallinta

Eläinsuojat ja lannankäsittely

Eläinsuojat

Nautaeläinten suojat

Sikojen suojat

Munivien kanojen suojat

Ravinteiden käyttö ja lanta tilalla

Lannoitettu käytössä oleva maatalousmaa

Maatilalta viety ja sinne tuotu lanta

Muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta

Lannanlevitystekniikat

Multaamisaika eri levitystavoissa

Lantaan liittyvät tilat

Lannan varastointitilat ja niiden tilavuus

Kastelu

Kastelukäytännöt

Kastelun saatavuus

Kastelumenetelmät

Kasteluveden lähteet

Kastelulaitteiden tekniset ominaisuudet

Viljelykasvit, joita on kasteltu 12 kuukauden aikana

Viljakasvit

Kuivatut palko- ja valkuaiskasvit

Juurikasvit

Teollisuuskasvit

Tuoreena korjattavat peltokasvit

Muut peltokasvit

Pysyvä nurmi

Monivuotiset viljelykasvit

Viljelysmaan hoitokäytännöt

Viljelysmaan hoitokäytännöt avomaalla

Maanmuokkausmenetelmät

Peltojen kasvipeite

Pellon viljelykierto

Ekologinen ala

Koneet ja laitteet

Koneet

Internet-välineet

Peruskoneet

Täsmäviljelyn käyttö

Kotieläinten käsittelyyn tarkoitetut koneet

Maataloustuotteiden varastointi

Laitteet

Laitteet uusiutuvan energian tuotantoon maatilalla

Hedelmätarha

Kotahedelmät

Omenat: Alue viljelmien iän mukaan

Omenat: Alue puutiheyden mukaan

Päärynät: Alue viljelmien iän mukaan

Päärynät: Alue puutiheyden mukaan

Kivihedelmät

Persikat: Alue viljelmien iän mukaan

Persikat: Alue puutiheyden mukaan

Nektariinit: Alue viljelmien iän mukaan

Nektariinit: Alue puutiheyden mukaan

Aprikoosit: Alue viljelmien iän mukaan

Aprikoosit: Alue puutiheyden mukaan

Sitrushedelmät

Appelsiinit: Alue viljelmien iän mukaan

Appelsiinit: Alue puutiheyden mukaan

Pienet sitrushedelmät: Alue viljelmien iän mukaan

Pienet sitrushedelmät: Alue puutiheyden mukaan

Sitruunat: Alue viljelmien iän mukaan

Sitruunat: Alue puutiheyden mukaan

Oliivit

Alue viljelmien iän mukaan

 

Alue puutiheyden mukaan

Syötäviksi ja rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet: Alue viljelmien iän mukaan

 

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet: Alue köynnöstiheyden mukaan

 

Rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet: Alue viljelmien iän mukaan

 

Rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet: Alue köynnöstiheyden mukaan

Viinitarhat

Viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet

Alue ja ikä

 

Viinirypälelajikkeet

Lajikkeiden lukumäärä

 

 

Koodi ja alue


LIITE V

Tarkkuusvaatimukset

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 (1), komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1198/2014 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/220 (2) mukaisesti perustietojen (vuosina 2023 ja 2026) ja aihealuetietojen on oltava NUTS 2 -aluetasolla maatilojen koon ja tyypin osalta tilastollisesti edustavia suhteessa maatilojen asiaankuuluviin perusjoukkoihin sellaisina kuin ne on määritelty jäljempänä olevassa tarkkuustaulukossa.

Tarkkuusvaatimuksia sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa esitettyihin muuttujiin.

Kehyksen laajennukseen vuonna 2020 sisältyvien tietojen on oltava NUTS 2 -aluetasolla tilastollisesti edustavia suhteessa asiaankuuluviin perusjoukkoihin jäljempänä olevassa tarkkuustaulukossa määritellyn mukaisesti.

Lisäksi taulukossa määriteltyjä tarkkuusvaatimuksia sovelletaan kaikkiin NUTS 2 -alueisiin, joilla on vähintään

5 000 maatilaa ”Hedelmätarha”- ja ”Viinitarha”-aihealueiden asiaankuuluvassa perusjoukossa;

10 000 maatilaa perustietojen, kaikkien muiden aihealueiden ja kehyksen laajennukseen sisältyvien tietojen asiaankuuluvassa perusjoukossa.

Niiden NUTS 2 -alueiden osalta, joilla on tätä vähemmän maatiloja, taulukossa määriteltyjä tarkkuusvaatimuksia sovelletaan niihin liittyviin NUTS 1 -alueisiin, joilla on vähintään

500 maatilaa ”Hedelmätarha”- ja ”Viinitarha”-aihealueiden asiaankuuluvassa perusjoukossa ja

1 000 maatilaa perustietojen, kaikkien muiden aihealueiden ja kehyksen laajennukseen sisältyvien tietojen asiaankuuluvassa perusjoukossa.

”Hedelmätarha”- ja ”Viinitarha”-aihealueiden niiden muuttujien osalta, joihin ei ole sovellettavia tarkkuusvaatimuksia minkään NUTS 2- tai NUTS 1 -alueen osalta, edellytetään kansallisen tason tarkkuutta, jonka suhteellinen keskivirhe on enintään 5 prosenttia.

Muiden aihealueiden kaikkien muuttujien osalta, joihin ei ole sovellettavia tarkkuusvaatimuksia minkään NUTS 2- tai NUTS 1 -alueen osalta, edellytetään kansallisen tason tarkkuutta, jonka suhteellinen keskivirhe on enintään 7,5 prosenttia.

Tarkkuustaulukko

Asiaankuuluva perusjoukko

Muuttujat, joihin sovelletaan tarkkuusvaatimuksia

Esiintyvyys asiaankuuluvassa perusjoukossa

Suhteellinen keskivirhe

Perustiedot (vuosina 2023 ja 2026)

”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -aihealue

Määritelty 5 artiklassa perustietojen ja 7 artiklassa ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -aihealueen osalta.

Maata koskevat muuttujat

Viljantuotanto (mukaan lukien siemenviljan tuotanto)

Öljykasvit

Tuoreena korjattavat peltokasvit

Tuoreet vihannekset (mukaan luettuna melonit), mansikat, kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja)

Pysyvä nurmi, lukuun ottamatta luonnonlaidunta

Hedelmät, marjat, pähkinät ja sitrushedelmät (pois lukien viinirypäleet ja mansikat)

Viinirypäleet

Oliivit

7,5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 5 %

Kotieläimiä koskevat muuttujat

Lypsylehmät

Muut lehmät kuin lypsylehmät

Muut nautaeläimet (alle vuoden ikäiset nautaeläimet, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat hiehot)

Siitosemakot, joiden elopaino on 50 kg tai enemmän

Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg, ja muut siat

Lampaat ja vuohet

Siipikarja

7,5 % tai enemmän alueen kotieläin-yksiköistä ja 5 % tai enemmän koko maan muuttujasta

< 5 %

Perustiedot kehyksen laajentamista varten vuonna 2020

Määritelty 6 artiklassa

Maata koskevat muuttujat

Pelto

Pysyvä nurmi, lukuun ottamatta luonnonlaidunta

Monivuotiset viljelykasvit

7,5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 7,5 %

Kotieläimiä koskevat muuttujat

Kotieläinyksiköt yhteensä

5 % tai enemmän koko maan muuttujasta

< 7,5 %

”Maaseudun kehittäminen” -aihealue ja

”Koneet ja laitteet” -aihealue

Määritelty 7 artiklassa

Maata koskevat ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -aihealueen muuttujat

7,5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 7,5 %

Kotieläimiä koskevat ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -aihealueen muuttujat

7,5 % tai enemmän alueen kotieläinyksiköistä ja 5 % tai enemmän koko maan muuttujasta

< 7,5 %

”Eläinsuojat ja lannankäsittely” -aihealue

Maatilojen perusjoukon (määritelty 7 artiklassa) osajoukko, jossa on vähintään yksi seuraavista: nautaeläimet, siat, lampaat, vuohet, siipikarja

Kotieläimiä koskevat ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -aihealueen muuttujat

7,5 % tai enemmän alueen kotieläinyksiköistä ja 5 % tai enemmän koko maan muuttujasta

< 7,5 %

”Kastelu”-aihealue

Maatilojen perusjoukon (määritelty 7 artiklassa) osajoukko, jolla on kasteltavissa olevaa alaa

Maata koskevat muuttujat

Kasteltavissa oleva alue yhteensä

7,5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 7,5 %

”Viljelysmaan hoitokäytännöt”-aihealue

Niiden maatilojen perusjoukon (määritelty 7 artiklassa) osajoukko, joilla peltoa

Maata koskevat muuttujat

Pelto

7,5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 7,5 %

”Hedelmätarhat”-aihealue

Maatilojen perusjoukon (määritelty 7 artiklassa) osajoukko, jolla on jokin yksittäisistä hedelmätarhaa koskevista muuttujista, joka täyttää 7 artiklan 5 kohdassa esitetyn kynnysarvon

Hedelmätarhoja koskevat muuttujat

Hedelmätarhoja koskevat muuttujat (omenoiden, päärynöiden, aprikoosien, persikoiden, nektariinien, pienten sitrushedelmien, sitruunoiden, oliivien sekä syötäväksi ja rusinoiksi tarkoitettujen viinirypäleiden osalta), jotka täyttävät 7 artiklan 5 kohdassa esitetyn kynnysarvon

5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 7,5 %

”Viinitarhat”-aihealue

Maatilojen perusjoukon (määritelty 7 artiklassa) osajoukko, jolla on viinin valmistukseen tarkoitettuja viinirypäleitä

Viinitarhoja koskevat muuttujat

Viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet

5 % tai enemmän alueen käytössä olevasta maatalousmaasta

< 7,5 %


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta Euroopan yhteisön maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 27).

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/220, annettu 3 päivänä helmikuuta 2015, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 soveltamissäännöistä (EUVL L 46, 19.2.2015, s. 1).


Top