Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018H0910(27)

Neuvoston suositus, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018, Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2018 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

ST/9453/2018/INIT

OJ C 320, 10.9.2018, p. 119–121 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

10.9.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/119


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018,

Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2018 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

(2018/C 320/27)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Yhdistyneen kuningaskunnan edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 (3) hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista. Jollei ratifioidussa erosopimuksessa määrätä eri päivämäärästä tai jollei Eurooppa-neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti, että perussopimusten soveltaminen lakkaa myöhempänä päivämääränä, unionin primaarilainsäädännön ja sekundaarilainsäädännön soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa 30 päivänä maaliskuuta 2019 klo 00.00 (Keski-Euroopan aikaa). Tämän seurauksena Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee ns. kolmas maa. Neuvottelut ovat käynnissä hallitun eron varmistamiseksi, ja niissä käsitellään myös vuoden 2020 loppuun ulottuvaa siirtymäkautta, jonka aikana unionin lainsäädäntöä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(4)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(6)

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Hallitus odottaa budjettivuoden 2017–2018 lähentymisohjelmassaan, että julkisen talouden alijäämä laskee budjettivuoden 2017–2018 tasolta, joka on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2018–2019 ja 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2019–2020. Lähentymisohjelmassa ei esitetä julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan vakaantuvan noin 85,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2017–2018 budjettivuoteen 2019–2020 ja supistuvan sen jälkeen 84,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2021–2022. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteet, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista, on yleisesti ottaen täsmennetty hyvin, mutta julkisiin menoihin kohdistuvat kasvavat paineet useilla aloilla vaarantavat suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamisen.

(7)

Neuvosto suositti 11 päivänä heinäkuuta 2017, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi varmistettava, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (5) nimellinen kasvu ei ole yli 1,8 prosenttia budjettivuonna 2018–2019. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samaan aikaan neuvosto totesi, että olisi otettava huomioon, että tavoitteena on sellaisen finanssipolitiikan virityksen saavuttaminen, joka osaltaan sekä vahvistaa talouden elpymistä että varmistaa Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden kestävyyden. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että ennaltaehkäisevän osion vaatimuksista poiketaan jonkin verran budjettivuonna 2018–2019.

(8)

Kun otetaan huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden velkasuhde on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ennustettu tuotantokuilu 0,4 prosenttia, vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun vaatimusten sopeutuskaavion perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu budjettivuonna 2019–2020 ei saisi olla yli 1,6 prosenttia, jolloin rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos politiikka säilyy muuttumattomana, Yhdistyneen kuningaskunnan ennustetaan noudattavan budjettivuotta 2019–2020 koskevaa vaatimusta. Yhdistyneen kuningaskunnan ennakoidaan alustavan näytön perusteella noudattavan väliaikaista velkasääntöä budjettivuosina 2018–2019 ja 2019–2020 sallitun vuotuisen 0,25 prosentin suuruisen poikkeaman ansiosta. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan on oltava valmis toteuttamaan budjettivuodesta 2018–2019 alkaen lisätoimenpiteitä, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä voidaan noudattaa.

(9)

Vuotuinen nettomääräinen asuntotarjonta kasvaa edelleen. Tämä on seurausta hallituksen useista aloitteista asuntomarkkinoiden piristämiseksi ja suhdanteiden elpymisestä. Asuntotarjonta on kuitenkin edelleen selvästi alle arvioidun kysynnän, ja asuntojen riittävä tarjonta on Yhdistyneessä kuningaskunnassa edelleen suuri haaste. Tämä on yhteydessä tonttimarkkinoiden erittäin tiukkaan ja monimutkaiseen sääntelyyn. Asuntopula ja korkeat asumiskustannukset ovat erityisiä ongelmia alueilla, joilla kysyntä on suurta ja kasvaa edelleen, kuten kaupunkikeskuksissa ja niiden ympärillä. Hallitus tunnustaa ongelman, ja se on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita tarjonnan lisäämiseksi tulevina vuosina. Samaan aikaan hallitus on vahvistanut uudelleen sitoutuvansa rajoittamaan asuntorakentamista kaupunkikeskusten ympärillä. Nuorten omistusasuminen on vähentynyt merkittävästi, mikä lisää sukupolvien välistä eriarvoisuutta.

(10)

Työn tuottavuus on alhainen ja sen kehitys on pysähtynyt. Suuri osa taloudesta suoriutuu suhteellisen heikosti, kun tarkastellaan tuottavuuden tärkeimpiä vetureita – osaamista, investointeja ja tehokkaita liiketoimintaprosesseja. Yhdistyneen kuningaskunnan maantie-, rautatie- ja lentoliikenneverkkoihin kohdistuu myös merkittäviä ja kasvavia kapasiteettipaineita.

(11)

Vaikka työmarkkinaluvut ovat edelleen positiivisia useimpien mittareiden mukaan, joidenkin työpaikkojen laatu on jatkuva huolenaihe. Tämä on yhteydessä ongelmiin, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen, tiettyihin epätyypillisiin työnteon muotoihin, palkkaukseen, tuottavuuteen, työmarkkinoille osallistumiseen sekä työikäisten köyhyyteen. Kaikkien näiden ongelmien osalta on ilmoitettu merkittävistä politiikkatoimista ja kehitystä on tapahtunut. Näiden politiikkatoimien johdonmukaisuus on ensiarvoisen tärkeää. Osaamisen kehittämisessä pääpaino on tähän asti ollut pitkälti oppisopimuskoulutuksessa ja ammatillisen koulutuksen uudistuksissa. Keskittymisellä niiden molempien laatuun voisi olla kestäviä kerrannaisvaikutuksia sekä yhteiskuntaan että talouteen. Yhdistynyt kuningaskunta on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka jo täyttävät yli kaksi kolmasosaa laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisissa puitteissa ehdotetuista kriteereistä, ja sen vuoksi laatutavoitteiden asettaminen ja seuranta on mahdollista, esimerkiksi opintonsa suorittaneiden jatkosijoittumista seuraamalla. Peruskoulutuksen päättäneiden oppisopimuskoulutukseen ja uusiin T-Levels-tutkintoihin varattuja resursseja vastaavat resurssit ovat tarpeen elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoamiseksi, erityisesti aloitustason työpaikkoihin juuttuneille.

(12)

Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskeviin kysymyksiin on myös kiinnitettävä huomiota tulevaisuudessa. Päivähoitouudistuksia ollaan ottamassa käyttöön, mutta hoitopaikkoja voi olla tarpeen lisätä, etenkin alle kolmivuotiaille. Joidenkin sosiaaliturvauudistusten ja -leikkausten vaikutukset eivät ole vielä täysin tiedossa, erityisesti työssäkäyvien perheiden osalta.

(13)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 lähentymisohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(14)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

SUOSITTAA, että Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa vuosina 2018 ja 2019 toimia, joilla se

1.

varmistaa, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu ei ole yli 1,6 prosenttia budjettivuonna 2019–2020, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen;

2.

lisää asuntotarjontaa, erityisesti alueilla, joilla kysyntä on suurinta, muun muassa kaavoitusjärjestelmän lisäuudistuksilla;

3.

täyttää osaamis- ja täydennyskoulutustarpeita asettamalla tavoitteita oppisopimuskoulutuksen laadulle ja tuloksellisuudelle sekä investoimalla enemmän jo työelämässä olevien osaamisen parantamiseen.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. LÖGER


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(3)  EUVL C 261, 9.8.2017, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(5)  Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.

(6)  Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.


Top