Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018H0910(06)

Neuvoston suositus, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018, Viron vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2018 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

ST/9434/2018/INIT

OJ C 320, 10.9.2018, p. 24–26 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

10.9.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 320/24


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018,

Viron vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2018 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

(2018/C 320/06)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Viro ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 22 päivänä maaliskuuta 2018. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2018 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (3), jäljempänä ’euroalueen suositus’.

(2)

Koska Viro kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Viron olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista ja erityisesti suosituksesta 1 ilmenevä euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(3)

Viroa koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Viron edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (4) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Viron makrotaloudessa ei ole epätasapainoja.

(4)

Viro toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 vakausohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (5) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(6)

Viroon sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee, että vuonna 2017 vallinnut julkisen talouden 0,3 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen vaihtuu 0,2 prosentin ylijäämäksi vuonna 2018, 0,5 prosentin ylijäämäksi vuonna 2019, ja sen jälkeen rahoitusasema lähenee tasapainoa. Sen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite on 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Uudelleenlasketun (6) rakenteellisen alijäämän arvioidaan vuoden 2018 vakausohjelman perusteella olevan 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, ja rahoitusaseman arvioidaan tämän jälkeen pysyvän hieman alijäämäisenä. Julkisen talouden velan arvioidaan pysyvän alle 9 prosentin suhteessa BKT:hen vuosina 2018 ja 2019 ja supistuvan 5,3 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa. Tuloja koskeviin oletuksiin kohdistuvat negatiiviset riskit liittyvät lähinnä joihinkin toimenpiteisiin, joita ei ole määritetty tarkasti. Tämä vaikuttaa ohjelmakauden kaikkiin vuosiin.

(7)

Virolle on suositettu pysymistä keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuonna 2018. Tämä vastaa nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) 6,1 prosentin nimellistä enimmäiskasvuvauhtia. Tällöin rakenteellisen rahoitusaseman sallittu heikkeneminen olisi 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä vaatimuksesta poiketaan jonkin verran vuonna 2018. Kun otetaan huomioon, että Viron tuotantokuilun on arvioitu olevan 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja BKT:n kasvavan potentiaalista kasvuvauhtia hitaammin, vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun vaatimusten sopeutuskaavion perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu vuonna 2019 ei saisi olla yli 4,1 prosenttia, mikä vastaisi 0,6 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että politiikan pysyessä muuttumattomana tästä vaatimuksesta poiketaan jonkin verran vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Viron on oltava valmis toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen vuosina 2018 ja 2019.

(8)

Riittävämmän sosiaalisen turvaverkon tarjoaminen ja sitä tukevan palvelutarjonnan parantaminen on edelleen Virolle suuri haaste. Viro käyttää sosiaaliseen suojeluun vähemmän rahaa (noin 16 prosenttia suhteessa BKT:hen) kuin unioni keskimäärin (noin 28 prosenttia suhteessa BKT:hen). Sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutus köyhyyden vähentämiseen on paranemassa, mutta vaikutus on edelleen heikko ja alle unionin keskiarvon. Virossa on edelleen suuri köyhyysriski, joka koskee varsinkin vammaisia, työttömiä kotitalouksia ja ikääntyneitä, ja erityisesti yksin asuvia. Tuloerot (5,6 prosenttia) ovat vuonna 2016 edelleen unionin keskiarvoa (5,2 prosenttia vuonna 2016) suuremmat tilanteen viimeaikaisesta kohenemisesta huolimatta. Joitakin toimia on toteutettu riittävien perhe-etuuksien tarjoamiseksi suuremmille perheille, mikä on edelleen vähentänyt lasten suhteellista köyhyyttä. Vähimmäistoimeentuloetuuden määrää on korotettu, ja sen rinnalla on luotu kannustimia palata työelämään. Ensimmäinen askel, jolla tämän ryhmän erittäin suurta köyhyysriskiä vähennetään, on 115 euron avustus yksin asuville, joiden eläke on pieni. Myös vammaisten ja ei-vammaisten köyhyys- ja syrjäytymisriskin välinen ero (20,9 prosenttia vuonna 2016) oli unionin keskiarvoa (10,1 prosenttia) korkeampi. Pitkäaikaishoitopalvelujen rahoitus ei vastaa ikääntyvän väestön tarpeita. Käynnissä olevan hallinnonuudistuksen vaikutus palvelutarjonnan laatuun jää nähtäväksi.

(9)

Sukupuolten välinen palkkaero on edelleen unionin suurimpia (25,3 prosenttia), vaikka se onkin kaventumassa. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista edistetään viimeaikaisilla muutoksilla vanhempainlomaan ja etuusjärjestelmään. Muutoksilla on tarkoitus kannustaa naisia palaamaan töihin aikaisemmin ja siten pienentää sukupuolten välistä palkkaeroa. Muutokset toteutetaan vuosina 2018–2020. Vanhempainlomauudistuksen toista vaihetta koskeva ehdotus on parhaillaan käsiteltävänä. Jatkuva yhteistyö työmarkkinaosapuolten kanssa ja niiden valmiuksien vahvistaminen on alhaisen järjestäytymisasteen huomioon ottaen tärkeää tässä yhteydessä ja laajemminkin. Tasa-arvolain muutokset, joilla parannetaan palkkojen läpinäkyvyyttä, on vielä hyväksymättä, ja kun ne on hyväksytty, niitä sovelletaan ainoastaan julkisella sektorilla. Sukupuolten välisten palkkaerojen analysointiin tarkoitetun välineen ei odoteta valmistuvan ennen vuotta 2019.

(10)

Viron tuottavuuden hidas kasvu on sidoksissa sen vaatimattomiin tutkimus-, teknologia- ja innovointipanostuksiin. Vuonna 2016 alle 0,5 prosenttia Viron yrityksistä ilmoitti harjoittavansa tutkimustoimintaa, ja yritysten T&K–intensiteetti oli vain 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen – puolet unionin keskiarvosta, joka oli 1,3 prosenttia. Lisäksi useat innovointia mittaavat indikaattorit, kuten uusia tuotteita ja prosesseja luovat tai sisäistä innovointia harjoittavat pienet ja keskisuuret yritykset, ovat heikentyneet huomattavasti viime vuosina. Vaikka taloudessa onkin jonkin verran korkean lisäarvon ja osaamisvaltaista toimintaa, yritysten T&K–intensiteetti, tiedemaailman ja yritysten väliset yhteydet sekä yritysten innovointi- ja teknologiakapasiteetti ovat edelleen alhaiset. Julkisen sektorin tutkimus-, teknologia- ja innovointimenot ovat perinteisesti olleet unionin keskiarvon yläpuolella. Riittämätön priorisointi julkisessa tutkimuksessa on kuitenkin haaste. Viro on ottanut käyttöön useita toimenpiteitä, joilla edistetään talouden tutkimus- ja innovointitoimintaa, mutta haasteena on toimenpiteiden vaikutuksen maksimoiminen.

(11)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Viron talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 vakausohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Virolle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(12)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

SUOSITTAA, että Viro toteuttaa vuosina 2018 ja 2019 toimia, joilla se

1.

varmistaa, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu ei ole yli 4,1 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen; parantaa sosiaalisen turvaverkon riittävyyttä, erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten osalta; toteuttaa toimenpiteitä sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi muun muassa lisäämällä palkkojen läpinäkyvyyttä yksityisellä sektorilla;

2.

edistää tutkimusta ja innovointia, erityisesti tarjoamalla toimivia kannustimia innovaatiopohjan laajentamiseksi.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. LÖGER


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(3)  EUVL C 179, 25.5.2018, s. 1.

(4)  EUVL C 261, 9.8.2017, s. 1.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(6)  Komission yhteistä menetelmää noudattaen uudelleen laskema suhdannekorjattu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä.

(7)  Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.

(8)  Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.


Top