—

käytännön tavoitteet ja indikaattorit edistyksen mittaamiseen;

—

täytäntöönpanosuunnitelmat, myös vastuunjako ja asianmukaiset lisensointimenettelyt;

—

asiaan liittyvä rahoitussuunnittelu.

—

kaikki julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvät tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla viimeistään vuodesta 2020 alkaen;

—

julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvät julkaisut ovat julkaisukanavasta riippumatta (tiedejulkaisu, digitaalinen infrastruktuuri, multimedia tai mahdolliset uudet ja kokeelliset tieteellisen viestinnän menetelmät) avoimesti saatavilla mahdollisimman pian, mieluiten julkaisuhetkellä, ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua (yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden osalta viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua) julkaisupäivästä;

—

teknologian kehitys huomioon ottaen markkinoilla käytettävät lisensointiehdot eivät kohtuuttomasti rajoita tekstin- ja tiedonlouhintaa julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvistä julkaisuista noudattaen sovellettavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ja sen soveltamista rajoittamatta;

—

tutkijoiden tehdessä sopimuksia tieteellisten julkaisijoiden kanssa tutkijoilla säilyvät tarvittavat immateriaalioikeudet muun muassa avoimen saatavuuden vaatimusten noudattamiseksi. Tämä koskee erityisesti itsearkistointia ja uudelleenkäyttöä (erityisesti tekstin- ja tiedonlouhinnan kautta);

—

sopimuksista, jotka julkisten laitosten tai niiden ryhmien ja julkaisijoiden välillä tehdään tieteellisen tiedon toimittamisesta, julkaistaan tietoa, jotta voidaan edistää markkinoiden avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua, rajoittamatta kuitenkaan tietotaidon ja liiketoimintaa koskevan tiedon (liikesalaisuuksien) suojaamista. Tähän olisi sisällytettävä kaikenlaiset sopimukset, myös ns. big deal -sopimukset (eli painettujen ja sähköisten tilausten yhdistelmät, joita tarjotaan alennettuun hintaan), sekä tähän liittyen ns. offset-sopimukset, joiden tarkoituksena on saada avoimeen julkaisemiseen maksualennuksia konsortioille;

—

julkisrahoitteisen tutkimuksen tuloksia koskevat tieteelliset julkaisut ovat mahdollisimman laajasti innovatiivisten yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, sekä riippumattomien tutkijoiden (esim. kansalaistutkijoiden), julkisen sektorin, lehdistön ja kansalaisten saatavilla avoimella ja syrjimättömällä tavalla, jotta voidaan helpottaa innovointia sekä huolehtia julkisen sektorin toimintamahdollisuuksista ja kansalaisten tiedonsaannista.

—

määrittelemällä institutionaaliset toimintalinjat tieteellisten julkaisujen levittämistä ja avointa saatavuutta varten sekä vahvistamalla täytäntöönpanosuunnitelmat;

—

asettamalla avustussopimusten tai muun tutkimusrahoituksen myöntämisen ehdoksi avointa saatavuutta koskevat vaatimukset ja ottamalla käyttöön mekanismit näiden vaatimusten noudattamisen valvomiseksi ja toimenpiteet vaatimusten noudattamatta jättämisen korjaamiseksi;

—

antamalla käyttöön tarvittava rahoitus levittämistä varten (ml. avoin saatavuus ja uudelleenkäyttö) avoimella ja syrjimättömällä tavalla, joka mahdollistaa eri kanavien käytön, myös tarvittaessa digitaaliset infrastruktuurit sekä tieteellisen viestinnän uudet ja kokeelliset menetelmät;

—

opastamalla tutkijoita noudattamaan avoimen saatavuuden toimintalinjoja ja tukemalla tutkijoita tässä erityisesti immateriaalioikeuksiensa hallinnoinnissa julkaisujensa avoimen saatavuuden varmistamiseksi;

—

käymällä yhteisiä neuvotteluja kustantajien kanssa, jotta julkaisut olisivat saatavilla, käytettävissä ja uudelleenkäytettävissä läpinäkyvin ja mahdollisimman edullisin ehdoin;

—

varmistamalla, että julkisen rahoituksen tuloksena syntyvät julkaisut on helppo tunnistaa tarkoituksenmukaisin teknisin keinoin, myös tutkimustulosten sähköisiin versioihin liitetyn metadatan sekä pysyvien tunnisteiden avulla.

—

käytännön tavoitteet ja indikaattorit edistyksen mittaamiseen;

—

täytäntöönpanosuunnitelmat, myös vastuunjako ja asianmukaiset lisensointimenettelyt;

—

asiaan liittyvä rahoitussuunnittelu.

—

tiedonhallinnan suunnittelusta tulee tieteellinen vakiokäytäntö varhaisessa vaiheessa tutkimusprosessia, kun dataa tuotetaan tai kerätään, mihin voi sisältyä myös velvoite laatia tiedonhallintasuunnitelmat;

—

julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvästä tutkimusdatasta tulee pysyvästi dataa, joka on löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävissä (FAIR-periaatteet) turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä digitaalisten infrastruktuurien välityksellä (ml. tarvittaessa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen puitteissa yhteenliitetyt infrastruktuurit), paitsi jos tämä ei ole mahdollista tai jos se on ristiriidassa tutkimustulosten hyödyntämisen kanssa (”niin avointa kuin on mahdollista, niin suljettua kuin on tarpeen”). Syyt voivat liittyä erityisesti yksityisyyden suojaan, liikesalaisuuksiin, kansalliseen turvallisuuteen, oikeutettuihin kaupallisiin etuihin ja kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksiin. Nämä toimintalinjat tai kansalliset toimintasuunnitelmat eivät saisi vaikuttaa sellaiseen dataan, tietotaitoon ja/tai muuhun tietoon sen muodosta tai luonteesta riippumatta, joka on ollut julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskumppanuuteen osallistuvan yksityisen osapuolen hallussa ennen tutkimustointa;

—

teknologian kehitys (ml. dynaaminen (reaaliaikainen) data) huomioon ottaen markkinoilla käytettävät lisensointiehdot eivät kohtuuttomasti rajoita tekstin- ja tiedonlouhintaa julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvästä tutkimusdatasta noudattaen sovellettavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ja sen soveltamista rajoittamatta;

—

julkisrahoitteisen tutkimuksen tuloksia koskeva tutkimusdata on mahdollisimman laajasti innovatiivisten yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, sekä riippumattomien tutkijoiden (esim. kansalaistutkijoiden), julkisen sektorin, lehdistön ja kansalaisten saatavilla avoimella ja syrjimättömällä tavalla, jotta voidaan helpottaa innovointia sekä huolehtia julkisen sektorin toimintamahdollisuuksista ja kansalaisten tiedonsaannista.

—

määrittelemällä institutionaaliset toimintalinjat tutkimusdatan hallinnointia varten ja vahvistamalla täytäntöönpanosuunnitelmat;

—

liittämällä avustussopimuksiin ja muuhun tutkimusrahoitukseen vaatimukset tiedonhallintasuunnitelmista ja tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta periaatteena (”niin avointa kuin on mahdollista, niin suljettua kuin on tarpeen”) tutkimusdataa tuottaville hankkeille sekä mekanismit näiden vaatimusten noudattamisen valvomiseksi ja toimenpiteet vaatimusten noudattamatta jättämisen korjaamiseksi;

—

antamalla käyttöön tarvittava rahoitus tiedonhallintaa varten;

—

opastamalla tutkijoita noudattamaan tutkimusdatan hallinnoinnin toimintalinjoja ja tukemalla tutkijoita tässä erityisesti liittyen hyvien taitojen kehittämiseen tiedonhallinnan suunnittelussa sekä tutkimusdatan saantia ja säilyttämistä tukevien digitaalisten infrastruktuurien kehittämiseen;

—

varmistamalla, että tietoaineistot ovat helposti tunnistettavissa pysyvien tunnisteiden avulla ja ne voidaan linkittää muihin tietoaineistoihin ja julkaisuihin tarkoituksenmukaisin järjestelyin ja että käytössä on lisätietoja niiden asianmukaisen arvioinnin ja käytön mahdollistamiseksi.

—

käytännön tavoitteet ja indikaattorit edistyksen mittaamiseen;

—

täytäntöönpanosuunnitelmat, myös vastuunjako ja asianmukaiset lisensointimenettelyt;

—

asiaan liittyvä rahoitussuunnittelu.

—

julkista rahoitusta saavat akateemiset laitokset kehittävät toimintalinjoja tieteellisten tulostensa säilyttämistä varten;

—

käytössä on tehokas sähköisen tieteellisen tiedon tallennusjärjestelmä, joka kattaa alkuaan digitaaliset julkaisut ja niihin liittyvät tutkimustulokset;

—

pitkäaikaista säilyttämistä varten valittu tieteellinen tieto arkistoidaan asianmukaisesti käyttämällä tarvittavia laitteistoja ja ohjelmistoja, jotka mahdollistavat tiedon uudelleenkäytön;

—

erilaisten pysyvien tunnisteiden avulla edistetään sitä, että tutkimustulokset voidaan tunnistaa yksilöllisesti (kytkemällä ne tutkijoihin, heidän sidoksiinsa ja rahoittajiinsa sekä muihin tutkimukseen osallistuneisiin), jotta mahdollistetaan tutkimustulosten löydettävyys, toistettavuus ja pitkäaikainen säilyttäminen;

—

käytössä on koneluettavat lisensointijärjestelmät ja -ehdot, jotka ovat yhteensopivia jo käytössä olevien avointen lisenssien kanssa ja mahdollistavat julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvän tieteellisen tiedon uudelleenkäytön sovellettavan tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti ja sen soveltamista rajoittamatta, jotta mahdollistetaan laillinen uudelleenkäyttö ja säilyttäminen;

—

sidosryhmien edellytyksiä tarjota tieteellisen tiedon uudelleenkäyttöön perustuvia lisäarvopalveluja edistetään.

—

käytännön tavoitteet ja indikaattorit edistyksen mittaamiseen;

—

täytäntöönpanosuunnitelmat, myös vastuunjako ja asianmukaiset lisensointimenettelyt;

—

asiaan liittyvä rahoitussuunnittelu.

—

resurssit korvamerkitään, mobilisoidaan ja kehitetään taloudellisesti tehokkaiksi ja innovatiivisiksi siten, että edistetään kilpailua sisämarkkinoilla;

—

infrastruktuurien laatu ja luotettavuus varmistetaan muun muassa käyttämällä laajalti tunnustettuja sertifiointijärjestelyjä, eritelmiä ja standardeja;

—

tutkijoilla on avoimella ja syrjimättömällä tavalla laajempi pääsy tutkimusresursseihin ja -palveluihin tieteellisen tiedon tallentamista, hallinnointia, analysointia, jakamista ja uudelleenkäyttöä varten, myös eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta, jos ne ovat saatavilla;

—

täydentäviä indikaattoreita ja parametreja käyttämällä infrastruktuureilla on valmiudet kerätä tietoa, joka tukee avoimen saatavuuden ja avoimen tieteen seurantaa ja arviointia sekä tutkimuksen ja urakehityksen arviointia.

—

osallistumalla standardien määrittelyyn eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta saatavalle datalle ja palveluille sekä indikaattorien ja parametrien määrittelyyn tutkimuksen vaikutuksen mittaamiseksi eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen yhteydessä;

—

takaamalla hiljattain kehitettyjen tai parannettujen infrastruktuurien yhteentoimivuus, jotta niissä otetaan huomioon eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kehitys ja siten estetään siilojen syntyminen, vähennetään hajanaisuutta ja edistetään tieteellisiä löydöksiä ja tieteellistä yhteistyötä eri alojen ja maiden välillä;

—

valmistelemalla maaperää palvelujen käytölle ja tieteellisen tiedon jakamiselle eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta.

—

käytännön tavoitteet ja indikaattorit edistyksen mittaamiseen;

—

täytäntöönpanosuunnitelmat, myös vastuunjako;

—

asiaan liittyvä rahoitussuunnittelu.

—

avoimesta saatavuudesta, tutkimusdatan hallinnoinnista, tiedonhallinnasta, tiedonhoidosta, datan säilyttämisestä, datan arkistoinnista ja avoimesta tieteestä annetaan tarvittavaa koulutusta osana korkea-asteen koulutusta uran kaikissa vaiheissa ja tätä kautta saavutetaan alan parhaat työpaikkakäytännöt;

—

tietojenkäsittelytekniikan alan uusia ammatillisia profiileja koskevia syventäviä koulutusohjelmia edistetään ja/tai toteutetaan;

—

dataintensiivisen tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoiden, myös dataspesialistien, teknikoiden ja tietohallintojohtajien, koulutusta tuetaan.

—

käytännön tavoitteet ja indikaattorit edistyksen mittaamiseen;

—

täytäntöönpanosuunnitelmat, myös vastuunjako;

—

asiaan liittyvä rahoitussuunnittelu.

—

akateeminen urajärjestelmä tukee ja palkitsee tutkijoita, jotka osallistuvat tutkimustulosten jakamisen kulttuuriin, erityisesti varmistamalla heidän julkaisujensa ja muiden tutkimustulostensa jakamisen ja avoimen saatavuuden varhaisessa vaiheessa;

—

julkisen tutkimusrahoituksen hallinnosta vastaavat tutkimusrahoituslaitokset ja julkista rahoitusta saavat akateemiset laitokset avustavat kansallisten toimintalinjojen toteuttamisessa ottamalla käyttöön järjestelyt, joilla mahdollistetaan tieteellisen tiedon jakaminen, jakamisen mittaaminen ja jakamisesta palkitseminen;

—

tutkimuksen ja urakehityksen arviointijärjestelmiä täydennetään ottamalla käyttöön uusia indikaattoreita ja parametreja, jotka voivat antaa tietoa avoimen saatavuuden arviointia varten, muun muassa tutkimuksen laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä yksittäisen tutkijan tasolla, rajoittumatta kuitenkaan näihin (”uuden sukupolven parametrit”).

—

nämä vuoropuhelut vahvistavat verkotettua avoimen tieteen teknologista ympäristöä, joka kattaa kaikki tutkimustulokset kaikista tutkimuksen elinkaaren vaiheista (data, julkaisut, ohjelmistot, menetelmät, käytännöt jne.);

—

koko järjestelmän kattava muutos kohti avointa tiedettä saavutetaan asteittain ja siihen sisältyvät teknologisen muutoksen ja tehokkuuden lisäksi vastavuoroisuuden periaate, kulttuurinen muutos tutkijoiden keskuudessa sekä tutkimusalan institutionaalinen muutos akateemisissa laitoksissa ja rahoittajissa kohti avointa tiedettä, mukaan lukien tarvittaessa tutkimuksen integriteettiin ja etiikkaan liittyvät kysymykset.

—

suosituksessa lueteltujen toimenpiteiden koordinointi;

—

toimiminen komission yhteystahona kysymyksissä, jotka liittyvät tieteellisen tiedon saatavuuteen ja säilyttämiseen, erityisesti määrittelemällä nykyistä paremmin yhteiset periaatteet ja standardit, täytäntöönpanotoimet ja uudet tavat levittää ja jakaa tutkimustuloksia eurooppalaisella tutkimusalueella;

—

suosituksen jatkotoimista raportoiminen.