LIITE

”CÔTES DE MONTRAVEL”

AOP-FR-A0188-AM01

Hakemuksen jättämispäivä: 10.9.2014

ERITELMÄN MUUTOSPYYNTÖ

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artikla – muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1   Maantieteellinen tuotantoalue

Eritelmän 1 luvun IV kohdassa kuvattuun maantieteelliseen tuotantoalueeseen lisätään neljän kunnan alue. Kunnat ovat Fougueyrolles, Nastringues, Saint-Antoine-de-Breuilh ja Vélines. Lisäksi tuotantoalueeseen lisätään alue, joka muodosti aiemmin Port-Sainte-Foyn kunnan ennen kunnan sulautumista Ponchapt’n kuntaan. Nämä kunnat sijaitsevat myös SAN-nimityksen ”Haut-Montravel” tuotantoalueella, ja niillä on samat maaperä- ja ilmasto-olot kuin SAN-nimityksen ”Côtes de Montravel” alkuperäisellä tuotantoalueella. Myös rypälelajikkeet ovat samankaltaisia. Muutos on seurausta tuotantoedellytysten mukauttamisesta SAN-nimityksen ”Côtes de Montravel” valkoviinien puolimakeuden esiin nostamiseksi.

Maantieteelliseen alueeseen lisättyjen kuntien kuvattiin aiemmin olevan osa välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta. Ne on nyt poistettu kyseisestä lähialueesta.

Yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa muutetaan tältä osin.

Nimityksillä ”Côtes de Montravel” ja ”Haut-Montravel” on siis yhteistä tuotantoaluetta, ja niitä yhdistävät samat luonnolliset tekijät.

Erot näiden nimitysten välillä johtuvat inhimillisistä tekijöistä. Nämä tuotteet on jo pitkään tunnettu eri nimillä, mikä johtuu siitä, että viininviljelijät ovat tehneet erilaisia valintoja rypäleiden viljelyn ja korjuun suhteen ja heillä on viiniyttämisessä erilaista taitotietoa.

Alueen viininviljelijöiden taitotieto perustuu vanhaan perinteeseen, jossa valkoviinien viiniyttäminen tapahtui jäännössokerilla. Viinien säilyvyyttä pyrittiin parantamaan, sillä viinejä kulutettiin myös hyvin kaukana niiden alkuperäpaikasta (erityisesti Pohjois-Euroopassa).

Viininviljelijät ovat kautta aikojen osoittaneet hallitsevansa viininviljelyn ja viiniyttämistekniikat täydellisesti. Epäsuotuisista ilmasto-oloista huolimatta he ovat pystyneet tuottamaan laadukkaita puolimakeita tai makeita valkoviinejä nimityksillä ”Côtes de Montravel” ja ”Haut-Montravel”.

Lisätään I luvun IV kohdan 2 alakohtaan päivämäärä, jona toimivaltainen kansallinen viranomainen hyväksyi rajatun viljelyalueen muutoksen uudelleen määritellyn maantieteellisen tuotantoalueen sisällä.

Tämä kohta ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.2   Toimituksellinen muutos

Korvataan 1 luvun VI kohdan 1 alakohdan b alakohdassa oleva ilmaisu ”silmut” ilmaisulla ”kukkasilmut”. Tämä toimituksellinen oikaisu ei muuta alkuperäisen tekstin merkitystä.

Yhtenäisen asiakirjan 6 a kohtaa on muutettu tämän osalta seuraavasti: ilmaisu ”10 silmua” on korvattu ilmaisulla ”10 kukkasilmua”.

2.3   Analyyttiset parametrit

Muutetaan 1 luvun VII kohdan 2 alakohdassa, joka koskee rypäleiden kypsyyttä, luonnollista ja todellista vähimmäisalkoholipitoisuutta. Niistä ensiksi mainittu muuttuu 12,5 prosentista 12 prosenttiin ja jälkimmäinen 10,5 prosentista 11 prosenttiin.

Nostetaan IX kohdan 1 kohdan b alakohdassa, joka koskee analyysinormeja, käymiskykyisten sokereiden pitoisuus 51 grammasta litraa kohden 54 grammaan litraa kohden. Tämä kohta ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Näillä muutoksilla pyritään luonnehtimaan paremmin SAN-nimityksen ”Côtes de Montravel” viinejä ja tuomaan esiin niiden puolimakeutta.

2.4   Viiniköynnöslajikkeet ja seokset

Tarkennetaan 1 luvun V kohdan 2 alakohtaa, joka koskee sallittujen viiniköynnöslajikkeiden suhteellisiin osuuksiin liittyviä sääntöjä, seuraavasti: lajikkeen Sémillon B osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia. Tämä lajike on pääasiallinen lajike tuotantoalueella ja kypsyy helposti ylikypsäksi tuotantoalueella vallitsevassa rannikkoilmastossa.

Muutetaan 1 luvun IX kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, joka koskee rypäleseoksia, pääasiallisen lajikkeen vähimmäisosuus 50 prosentista 80 prosenttiin. Samoin täsmennetään, että lajikkeen Sémillon B osuuden on oltava seoksessa vähintään 30 prosenttia. Tämä on linjassa tilan viiniköynnöslajikkeita koskevan säännöksen kanssa.

Näillä muutoksilla pyritään luonnehtimaan paremmin SAN-nimityksen ”Côtes de Montravel” viinejä ja tuomaan esiin niiden puolimakeutta.

2.5   Yhteys alkuperään

Muutetaan 1 luvun X kohtaa, joka koskee yhteyttä maantieteellisen alueeseen, sen mukaan, mitä maantieteellisen alueen laajentamisesta on todettu.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Côtes de Montravel

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Viinit ovat hiilihapottomia valkoviinejä, jotka ovat puolimakeita, elegantteja, hienoja ja miellyttäviä ja joissa käymiskykyiset sokerit eivät koskaan kätke virkistävää hapokkuutta. Rypäleet korjataan ylikypsinä, hieman rusinoituneina. Jotta viineistä tulee samalla raikkaita ja hedelmäisiä, käytetään seoksia, joissa pääosassa ovat pääasialliset lajikkeet. Käymisen jälkeen käymiskelpoisten sokerien pitoisuus on 25–54 g/l. Viinin kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 14,5 tilavuusprosenttia. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Yleisiä lakisääteisiä vaatimuksia sovelletaan kokonaisalkoholin enimmäispitoisuuden, kokonaishappojen vähimmäispitoisuuden, haihtuvien happojen enimmäispitoisuuden ja kokonaisrikkidioksidin enimmäispitoisuuden osalta.

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.    Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Korjatun rypälesadon kaikenlainen lämpökäsittely alle -5 °C:ssa ja kaikenlainen kuivaaminen asiaan tarkoitetuissa tunneleissa tai huoneissa on kielletty. Puupalojen käyttö ja tanniinien lisääminen on kielletty. Viinin kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 14,5 tilavuusprosenttia. Edellä mainittujen säännösten lisäksi viinien on viininvalmistusmenetelmien osalta täytettävä unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa säädetyt velvoitteet.

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäistiheys on istutettaessa 5 000 köynnöstä hehtaaria kohden. Köynnösrivien välinen etäisyys ei saa olla yli 2 metriä eikä köynnösten välinen etäisyys samassa rivissä alle 0,80 metriä.

Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla: Guyot-leikkaus, Royat-leikkaus tai matalaleikkaus.

Kussakin köynnöksessä saa olla enintään 10 kukkasilmua.

Keinokastelu on kielletty.

b.    Enimmäistuotto

60 hehtolitraa/ha

6.   Rajattu alue

Rypäleet on korjattava ja viiniytettävä ja viini on valmistettava seuraavissa Dordognen departementissa sijaitsevissa kunnissa: Bonneville-et-Saint-Avit-de-Fumadières, Fougueyrolles, Lamothe-Montravel, Montcaret, Montazeau, Montpeyroux, Nastringues, Port-Sainte-Foy-et-Ponchapt, Saint-Antoine-de-Breuilh, Saint-Méard-de-Gurçon, Saint-Michel-de-Montaigne, Saint-Vivien ja Vélines.

7.   Viininvalmistuksen pääasialliset rypälelajikkeet

Sauvignon B, Muscadelle B, Sauvignon G, Semillon B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Rajattu viljelyalue koostuu pääasiassa vettä hyvin läpäisevää kalkkipitoista savimaata olevista lohkoista tasangolla ja suoraan etelään viettävillä rinteillä. Maaperä on lisäksi niukkaravinteista ja huuhtoutunutta, mutta siinä on riittävästi savea, jotta kesän kuivuus ei muodostu ongelmaksi. Viljelylohkot valitaan huolellisesti, jotta saadaan rypäleitä, jotka soveltuvat parhaalla mahdollisella tavalla nimityksen ”Côtes de Montravel” tuotantoon.

Nimityksen tuotantosäännöissä on keskeistä se, että vähimmäisistutustiheys on 5 000 köynnöstä hehtaaria kohden ja köynnöskohtainen korjuupaino on alhainen. Näin voidaan taata, että rypäleet ovat riittävän kypsiä varhaisessa vaiheessa, jotta ne rusinoituvat hyvin. Tämä koskee alueen paikallisia lajikkeita muscadelle B, sauvignon B ja sauvignon gris G, myös lajiketta ondenc B, ja erityisesti lajiketta sémillon B, joka on usein pääasiallinen lajike ja kypsyy helposti ylikypsäksi rannikkoilmastossa. Jotta viinistä voitaisiin käyttää nimitystä SAN ”Côtes de Montravel”, rypäleet korjataan hyvin kypsyneinä, jotta rypälemehussa olisi sokeria yli 198 grammaa litrassa. Rypäleiden kuivattaminen kylmässä tai tunneleissa on kiellettyä. Lisäksi on kielletty kaikenlainen jatkuvatoimisten puristimien ja pumpuilla varustettujen itsepurkavien rypälevaunujen käyttö, jotta voidaan säilyttää rypäleet sellaisenaan puristamiseen saakka.

Alueen viininviljelijöiden taitotieto perustuu vanhaan perinteeseen, jossa viiniyttäminen tapahtui jäännössokerilla. Viininviljelijät osaavat tämän tekniikan täydellisesti ja pystyvät tuottamaan laadukkaita puolimakeita tai makeita valkoviinejä nimityksillä ”Côtes de Montravel” ja ”Haut-Montravel”.

Nimityksen ”Côtes de Montravel” viinit ovat valkoviinejä, jotka ovat yleensä puolimakeita, joskus makeita, elegantteja, hienoja ja miellyttäviä ja joissa käymiskykyiset sokerit eivät koskaan peitä virkistävää hapokkuutta. Jotta viineistä tulee samalla raikkaita ja hedelmäisiä, nimityksen ”Côtes de Montravel” viinit valmistetaan seoksista, joissa pääosassa ovat pääasialliset lajikkeet. Koska käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on 25–54 grammaa litralta, viinit ovat makeita ja samaan aikaan samettisia ja pehmeitä. Niinpä ne eroavat nimityksen ”Haut-Montravel” valkoviineistä. Kyseinen nimitys on varattu viineille, joissa käymiskelpoisia sokereita on enemmän (yli 85 g/l) ja jotka valmistetaan ylikypsinä korjatuista, jalohomeen (botrytis cynerea) kenties peittämistä rypäleistä.

SAN-nimityksen ”Côtes de Montravel” viinien historiaa ei juuri tunneta ajalta ennen viinikirvaongelmaa. Viittauksia löytyy ainoastaan Montravel-viineistä, ja nekin ovat yleisluontoisia. Niissä ei mainita, onko kyse kuivista viineistä vai sellaisista, joiden sokerit ovat käymiskykyisiä. Edouard Feret kartoitti kattavasti viininviljelyä Bergeracin alueella vuonna 1903 julkaistussa teoksessaan ”Bergerac et ses vins”. Hän kirjoittaa muun muassa, että ”Vélinesin kantonissa valkoviinit ovat erityisen runsaita ja niissä on erityinen bukee, joiden ansiosta viinit ovat saaneet nimen ”Côtes de Montravel”. Nämä viinit ovat hyvin vaaleita ja hienoja, puolimakeita tai makeita, ja usein niiden bukee on miellyttävä.” Edouard Feret toteaa myös, että Montcaret-valkoviinit ovat parhaita Côtes de Montravelin viinejä ja niille on luonteenomaista erinomainen runsaus ja miellyttävyys.

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Suurempi maantieteellinen yksikkö

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes de Montravel” saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen alue ”Sud-Ouest”. Kyseinen maantieteellinen alue voidaan ilmoittaa myös kaikentyyppisissä esitteissä ja astioissa. Laajempi maantieteellinen alue voidaan kirjoittaa enintään yhtä korkeilla ja yhtä leveillä kirjaimilla kuin tarkistettu alkuperänimitys.

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä ja valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista kunnista:

—	Dordognen departementti: Bergerac, Le Fleix, Monfaucon ja Saint-Laurent-des-Vignes.

—	Gironden departementti: Gardegan-et-Tourtirac, Gensac, Landerrouat, Les Lèves-et-Thoumeyragues, Pineuilh, Saint-Avit-Saint-Nazaire ja Saint-Emilion.

Eritelmän julkaisutiedot

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/historique/annee-2014/semaine-26