Help Print this page 

Document 32017D2117

Title and reference
Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2117, annettu 21 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotantoa varten (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 7469) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. )

C/2017/7469
  • In force
OJ L 323, 7.12.2017, p. 1–50 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2017/2117/oj
Languages, formats and link to OJ
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html BG html ES html CS html DA html DE html ET html EL html EN html FR html HR html IT html LV html LT html HU html MT html NL html PL html PT html RO html SK html SL html FI html SV
PDF pdf BG pdf ES pdf CS pdf DA pdf DE pdf ET pdf EL pdf EN pdf FR pdf HR pdf IT pdf LV pdf LT pdf HU pdf MT pdf NL pdf PL pdf PT pdf RO pdf SK pdf SL pdf FI pdf SV
Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal
 To see if this document has been published in an e-OJ with legal value, click on the icon above (For OJs published before 1st July 2013, only the paper version has legal value).
Multilingual display
Text

7.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 323/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/2117,

annettu 21 päivänä marraskuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotantoa varten

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 7469)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä käytetään lähtökohtana direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä, ja toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu BAT-päätelmissä.

(2)

Jäsenvaltioiden, asianomaisen teollisuuden sekä ympäristösuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva foorumi, joka perustettiin 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2), antoi 5 päivänä huhtikuuta 2017 komissiolle lausuntonsa suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotannon BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä. Lausunto on julkisesti saatavilla.

(3)

Tämän päätöksen liitteessä esitettävät BAT-päätelmät ovat BAT-vertailuasiakirjan keskeinen osa.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä esitetyt suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotannon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2)  Komission päätös, annettu 16 päivänä toukokuuta 2011, tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti (EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3).


LIITE

PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT SUURIVOLYYMISTEN ORGAANISTEN KEMIKAALIEN TUOTANTOA VARTEN

SOVELTAMISALA

Nämä BAT-päätelmät koskevat seuraavien orgaanisten kemikaalien tuotantoa, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 4.1 kohdassa:

a)

yksinkertaiset hiilivedyt (suoraketjuiset tai rengasrakenteiset, tyydyttyneet tai tyydyttämättömät, alifaattiset tai aromaattiset);

b)

happea sisältävät hiilivedyt, erityisesti alkoholit, aldehydit, ketonit, karboksyylihapot, esterit ja esterien seokset, asetaatit, eetterit, peroksidit ja epoksihartsit;

c)

rikkipitoiset hiilivedyt;

d)

typen hiilivedyt, kuten amiinit, amidit, typpipitoiset yhdisteet, nitro- tai nitraattiyhdisteet, nitriilit, syanaatit, isosyanaatit;

e)

fosforia sisältävät hiilivedyt;

f)

halogenoidut hiilivedyt;

g)

organometalliyhdisteet;

k)

pinta-aktiiviset aineet.

Näiden BAT-päätelmien soveltamisalaan kuuluu myös vetyperoksidin tuotanto sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 4.2 kohdan e alakohdassa.

Nämä BAT-päätelmät koskevat polttoaineiden polttoa prosessiuuneissa/lämmittimissä, jos se on osa edellä mainittua toimintaa.

Nämä BAT-päätelmät koskevat edellä mainittujen kemikaalien tuotannon jatkuvia prosesseja, joissa näiden kemikaalien tuotannon kokonaiskapasiteetti on yli 20 kt/vuodessa.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia:

polttoaineiden polttaminen muissa kuin prosessiuuneissa/lämmittimissä tai katalyyttisessä/termisessä jälkipolttimessa; tämä voidaan kattaa suuria polttolaitoksia (LCP) koskevilla BAT-päätelmillä;

jätteenpoltto; tämä voidaan kattaa jätteenpolttoa (WI) koskevilla BAT-päätelmillä;

etanolin valmistus, kun direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 6.4 kohdan b alakohdan ii alakohdassa oleva toiminnan kuvaus kattaa kyseisen laitoksen tai siihen suoranaisesti liittyvän toiminnan; tämä voidaan kattaa elintarvike-, juoma- ja maitoteollisuutta koskevilla BAT-päätelmillä (FDM).

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä BAT-päätelmiä ovat seuraavat:

Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector (CWW) (jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa);

Common Waste Gas Treatment in the Chemical Sector (WGC) (jätekaasun yhteiset käsittelyjärjestelmät kemianteollisuudessa).

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä BAT-päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

Economics and Cross-media Effects (ECM) (Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)

Emissions from Storage (EFS) (Varastoinnin päästöt)

Energy Efficiency (ENE) (Energiatehokkuus)

Industrial Cooling Systems (ICS) (Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät)

Large Combustion Plants (LCP) (Suuret polttolaitokset)

Refining of Mineral Oil and Gas (REF) (Kaasun ja öljyn jalostaminen)

Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (Teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu)

Waste Incineration (WI) (Jätteenpoltto)

Waste Treatment (WT) (Jätteenkäsittely).

YLEISET NÄKÖKOHDAT

Paras käytettävissä oleva tekniikka

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.

Ellei toisin mainita, BAT-päätelmät ovat yleisesti sovellettavissa.

Ilmaan johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot ja vertailuolosuhteet

Ellei toisin ilmoiteta, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasot, BAT-AEL) ilmaan johdettavien päästöjen osalta tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan päässeiden aineiden massana jätekaasujen tilavuutta kohden vakio-olosuhteissa (kuiva kaasu, lämpötila 273,15 K ja paine 101,3 kPa), ilmaistuna yksikkönä mg/Nm3.

Ellei toisin mainita, BAT-päästötasoihin liittyvät ilmaan johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot määritellään seuraavasti:

Mittaustyyppi

Keskiarvon laskentajakso

Määritelmä

Jatkuva

Vuorokausikeskiarvo

Keskiarvo yhden vuorokauden ajalta, perustuu päteviin tuntikohtaisiin tai puolen tunnin keskiarvoihin

Jaksottainen

Keskiarvo otantajakson aikana

Kolmen peräkkäisen mittauksen, joista kukin on vähintään 30 minuuttia, keskiarvo (1)  (2)

Kun BAT-päästötasoilla viitataan erityisiin päästökuormituksiin ilmaistuna ilmaan päässeiden aineiden kuormituksena tuoteyksikköä kohti, keskimääräiset päästökuormitukset ls lasketaan yhtälöllä 1:

Yhtälö 1:

Formula

jossa

n

=

aikajaksojen (mittausjaksojen) määrä;

ci

=

aineen keskimääräinen pitoisuus aikajakson i aikana;

qi

=

keskimääräinen virtausmäärä aikajakson i aikana;

pi

=

tuotanto aikajakson i aikana.

Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus

Prosessiuuneja/lämmittimiä koskeva vertailuolosuhteiden mukainen jätekaasujen happipitoisuus (OR ) on 3 tilavuusprosenttia.

Muuntaminen vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen

Päästöpitoisuus suhteessa vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen lasketaan yhtälöllä 2:

Yhtälö 2:

Formula

jossa

ER

=

päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa OR ;

OR

=

vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus, tilavuusprosenttia;

EM

=

mitattu päästöpitoisuus;

OM

=

mitattu happipitoisuus, tilavuusprosenttia.

Veteen johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot

Ellei toisin mainita, parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisiin ympäristötehokkuustasoihin (BAT-AEPL-tasot) liittyvät veteen johdettavien päästöpitoisuuskeskiarvojen laskentajaksot määritellään seuraavasti.

Keskiarvon laskentajakso

Määritelmä

Keskiarvo yhden kuukauden ajalta

Muuttujan virtausten mukaan painotettu keskiarvo 24 tunnin ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista kokoomanäytteistä, jotka on saatu 1 kuukauden aikana tavanomaisissa toimintaolosuhteissa (3)

Keskiarvo yhden vuoden ajalta

Muuttujan virtausten mukaan painotettu keskiarvo 24 tunnin ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista kokoomanäytteistä, jotka on saatu 1 vuoden aikana tavanomaisissa toimintaolosuhteissa (3)

Muuttujan virtausten mukaan painotettu keskimääräinen pitoisuus (cw ) lasketaan käyttämällä yhtälöä 3:

Yhtälö 3:

Formula

jossa

n

=

aikajaksojen (mittausjaksojen) määrä;

ci

=

muuttujan keskimääräinen pitoisuus aikajakson i aikana;

qi

=

keskimääräinen virtausmäärä aikajakson i aikana.

Kun BAT-AEPL-tasoilla viitataan erityisiin päästökuormituksiin ilmaistuna veteen päässeiden aineiden kuormituksena tuoteyksikköä kohti, keskimääräiset päästökuormitukset lasketaan yhtälöllä 1.

Lyhenteet ja määritelmät

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä ja määritelmiä.

Käsite

Määritelmä

BAT-AEPL-taso

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä ympäristötehokkuuden taso, sellaisena kuin se on kuvattuna komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/119/EU (4). BAT-AEPL-tasot käsittävät parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-AEL), sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 13 kohdassa.

BTX

Yhteisnimitys bentseenille, tolueenille ja orto-/meta-/paraksyleenille tai niiden seoksille

CO

Hiilimonoksidi

Polttoyksikkö

Mikä tahansa tekninen laite, jossa polttoaineet hapetetaan, jotta täten syntyvää lämpöä voidaan käyttää. Polttoyksiköihin kuuluvat kattilat, moottorit, turbiinit ja prosessiuunit/lämmittimet, mutta niihin eivät kuulu poistokaasujen käsittely-yksiköt (esim. orgaanisten yhdisteiden vähentämiseen käytettävä terminen/katalyyttinen jälkipoltin)

Jatkuva mittaus

Mittaus, jossa käytetään pysyvästi asennettua automaattista mittausjärjestelmää paikan päällä

Jatkuva prosessi

Prosessi, jossa raaka-aineita syötetään jatkuvasti reaktoriin ja reaktiotuotteita sen taakse kytkettyihin erottamis- ja/tai talteenottoyksikköihin

Kupari

Kuparin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä liuotettuna tai hiukkasten muodossa ilmaistuna kuparina Cu

DNT

Dinitrotolueeni

EB

Etyylibentseeni

EDC

Etyleenidikloridi

EG

Etyleeniglykolit

EO

Etyleenioksidi

Etanoliamiinit

Yhteisnimitys monoetanoliamiinille, dietanoliamiinille ja trietanoliamiinille tai niiden seoksille

Etyleeniglykolit

Yhteisnimitys monoetyleeniglykolille, dietyleeniglykolille ja trietyleeniglykolille tai niiden seoksille

Olemassa oleva laitos

Laitos, joka ei ole uusi laitos

Olemassa oleva yksikkö

Yksikkö, joka ei ole uusi yksikkö

Savukaasu

Pakokaasu polttoyksiköstä

I-TEQ

Kansainvälinen toksisuusekvivalentti, joka johdetaan käyttämällä direktiivin 2010/75/EU liitteessä VI olevassa 2 osassa määritettyjä kansainvälisiä toksisuusekvivalenttikertoimia

Alemmat olefiinit

Yhteisnimitys eteenille, propeenille, buteenille ja butadieenille tai niiden seoksille

Laitoksen merkittävä parannus

Laitoksen osan suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessiyksiköitä ja/tai puhdistusyksiköitä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan huomattavissa määrin

MDA

Metyleenidifenyylidiamiini

MDI

Metyleenidifenyylidi-isosyanaatti

MDI-laitos

MDI:n tuotantoon MDA:sta fosgenoimalla tarkoitettu laitos

Uusi laitos

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehdasalueelle luvitettu laitos tai olemassa olevan laitoksen korvaaminen kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen

Uusi yksikkö

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen luvitettu yksikkö tai olemassa olevan yksikön korvaaminen kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen

NOX-lähtöaineet

Lämpökäsittelyyn johdettavat typpiyhdisteet (esim. ammoniakki, typpipitoiset kaasut ja typpeä sisältävät orgaaniset yhdisteet), jotka aiheuttavat NOX-päästöjä. Ei koske alkuainetyppeä

PCDD/F

Polyklooratut dibentsodioksiinit ja -furaanit

Jaksottainen mittaus

Mittaaminen määritellyin väliajoin manuaalisia tai automaattisia menetelmiä käyttäen

Prosessiuuni/lämmitin

Prosessiuunit tai lämmittimet ovat:

polttoyksiköitä, joiden savukaasuja käytetään esineiden tai syöttömateriaalin lämpökäsittelyyn suoran kosketuksen kautta, esimerkiksi kuivausprosesseissa tai kemiallisissa reaktoreissa; tai

polttoyksiköitä, joiden säteily- ja/tai johtumislämpö siirretään esineisiin tai syöttömateriaaliin kiinteän seinämän läpi ilman lämmönsiirtonesteen välitystä, esimerkiksi prosessivirran lämmitykseen käytetyt uunit tai reaktorit, joita käytetään (petro-)kemianteollisuudessa, kuten höyrykrakkausuunit.

On syytä huomata, että energian talteenottoa koskevien hyvien käytäntöjen soveltamisen tuloksena prosessilämmittimiin/-uuneihin saattaa liittyä höyryä tai sähköä tuottava järjestelmä. Tämän katsotaan olevan prosessiuunin/lämmittimen olennainen rakenteellinen piirre, jota ei voida tarkastella erikseen.

Prosessin poistokaasu

Prosessista poistuva kaasu, joka käsitellään edelleen talteenottoa ja/tai vähennystä varten

NOX

Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2

Jäämät

Tämän asiakirjan soveltamisalaan kuuluvien toimintojen jätteenä tai sivutuotteina tuottamat aineet tai esineet

RTO

Regeneratiivinen lämpöhapetin

SCR

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys

SMPO

Styreenimonomeeri ja propyleenioksidi

SNCR

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys

SRU

Rikin talteenottoyksikkö

TDA

Tolueenidiamiini

TDI

Tolueenidi-isosyanaatti

TDI-laitos

TDI:n tuotantoon TDA:sta fosgenoimalla tarkoitettu laitos

TOC

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä ilmaistuna hiilenä C, sisältää kaikki orgaaniset yhdisteet (vedessä)

Kiintoaineksen kokonaismäärä (TSS)

Kaiken kiintoaineen massapitoisuus mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimilla ja gravimetrisesti

TVOC

Haihtuva orgaaninen kokonaishiili; haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä, joka mitataan liekki-ionisaatiodetektorilla ja ilmaistaan kokonaishiilenä

Yksikkö

Laitoksen osa/alaosa, jossa tietty prosessi tai toimenpide suoritetaan (esim. reaktori, pesuri, tislauskolonni) Yksiköt voivat olla uusia tai olemassa olevia yksiköitä

Pätevät tuntikohtaiset tai puolen tunnin keskiarvot

Tuntikohtainen (tai puolen tunnin) keskiarvo katsotaan päteväksi, jos automaattisessa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa.

VCM

Vinyylikloridimonomeeri

VOC:t

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdassa määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet

1.   YLEISET BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa mainittujen yleisten BAT-päätelmien lisäksi sovelletaan 2–11 kohdassa esitettyjä alakohtaisia BAT-päätelmiä.

1.1   Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

BAT 1:

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla prosessiuunien/lämmittimien kanavoituja ilmapäästöjä EN-standardien mukaisesti ja seuraavassa taulukossa esitetyllä vähimmäistiheydellä. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/parametri

Standardi(t) (5)

Nimellinen kokonaislämpöteho (MWth) (6)

Tarkkailutiheys vähintään (7)

Tarkkailtava osa-alue

CO

Yleiset EN-standardit

≥ 50

Jatkuva

Taulukko 2.1,

Taulukko 10.1

EN 15058

10 – < 50

Kerran 3 kuukaudessa (8)

Pöly (9)

Yleiset EN-standardit ja EN 13284-2

≥ 50

Jatkuva

BAT 5

EN 13284-1

10 – < 50

Kerran 3 kuukaudessa (8)

NH3  (10)

Yleiset EN-standardit

≥ 50

Jatkuva

BAT 7,

Taulukko 2.1

EN-standardia ei ole saatavilla

10 – < 50

Kerran 3 kuukaudessa (8)

NOX

Yleiset EN-standardit

≥ 50

Jatkuva

BAT 4,

Taulukko 2.1,

Taulukko 10.1

EN 14792

10 – < 50

Kerran 3 kuukaudessa (8)

SO2  (11)

Yleiset EN-standardit

≥ 50

Jatkuva

BAT 6

EN 14791

10 – < 50

Kerran 3 kuukaudessa (8)

BAT 2:

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla muiden kuin prosessiuunien/lämmittimien kanavoituja ilmapäästöjä EN-standardien mukaisesti ja seuraavassa taulukossa esitetyllä vähimmäistiheydellä. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/parametri

Prosessit/lähteet

Standardi(t)

Tarkkailutiheys vähintään

Tarkkailtava osa-alue

Bentseeni

Kumeenin hapetusyksiköiden jätekaasu fenyylin tuotannossa (12)

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 57

Kaikki muut prosessit/lähteet (14)

BAT 10

Cl2

TDI/MDI (12)

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 66

EDC/VCM

BAT 76

CO

Terminen jälkipoltin

EN 15058

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 13

Alemmat olefiinit (hiilenpoisto)

EN-standardia ei ole saatavilla (15)

Kerran vuodessa tai kerran hiilenpoiston aikana, jos hiilenpoisto on vähäisempää

BAT 20

EDC/VCM (hiilenpoisto)

BAT 78

Pöly

Alemmat olefiinit (hiilenpoisto)

EN-standardia ei ole saatavilla (16)

Kerran vuodessa tai kerran hiilenpoiston aikana, jos hiilenpoisto on vähäisempää

BAT 20

EDC/VCM (hiilenpoisto)

BAT 78

Kaikki muut prosessit/lähteet (14)

EN 13284-1

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 11

EDC

EDC/VCM

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 76

Etyleenioksidi

Etyleenioksidi ja etyleeniglykolit

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 52

Formaldehydi

Formaldehydi

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 45

Kaasumaiset kloridit ilmaistuina kloorivetynä HCl

TDI/MDI (12)

EN 1911

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 66

EDC/VCM

BAT 76

Kaikki muut prosessit/lähteet (14)

BAT 12

NH3

SCR:n tai SNCR:n käyttö

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 7

NOX

Terminen jälkipoltin

EN 14792

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 13

PCDD/F

TDI/MDI (17)

EN 1948-1, -2 ja -3

Kerran 6 kuukaudessa (13)

BAT 67

PCDD/F

EDC/VCM

BAT 77

SO2

Kaikki prosessit/lähteet (14)

EN 14791

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 12

Tetrakloorimetaani

TDI/MDI (12)

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 66

TVOC

TDI/MDI

EN 12619

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 66

EO (hiilidioksidin desorptio puhdistusväliaineesta)

Kerran 6 kuukaudessa (13)

BAT 51

Formaldehydi

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 45

Kumeenin hapetusyksiköiden jätekaasu fenolin tuotannossa

EN 12619

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 57

Fenolin tuotannossa syntyvä jätekaasu muista lähteistä, jos sitä ei ole yhdistetty muihin jätekaasuvirtoihin

Kerran vuodessa

Hapetusyksikön jätekaasu vetyperoksidin tuotannossa

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 86

EDC/VCM

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 76

Kaikki muut prosessit/lähteet (14)

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 10

VCM

EDC/VCM

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa (13)

BAT 76

1.2   Päästöt ilmaan

1.2.1   Prosessiuuneista/lämmittimistä ilmaan johdettavat päästöt

BAT 3:

Prosessiuuneista/lämmittimistä ilmaan joutuvien hiilimonoksidin ja palamattomien aineiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa optimoitu palaminen.

Optimoitu palaminen saavutetaan laitteiden hyvällä suunnittelulla ja käytöllä, joka sisältää lämpötilan ja viipymäajan optimoinnin kaasunpoltto-osassa, polttoaineen ja palamisilman tehokkaan sekoittumisen ja palamisen hallinnan. Palamistapahtuman ohjaus perustuu sopivien palotapahtuman muuttujien jatkuvaan tarkkailuun ja automaattiseen valvontaan (esimerkiksi O2, CO-pitoisuus, polttoaineen ja ilman suhde, palamattomat aineet).

BAT 4:

Prosessiuuneista/lämmittimistä ilmaan johdettavien NOX-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Polttoaineen valinta

Ks. 12.3 kohta. Tähän sisältyy siirtyminen nestemäisistä kaasumaisiin polttoaineisiin, ottaen huomioon hiilivetyjen tasapaino.

Olemassa olevien laitosten polttimien rakenne voi rajoittaa siirtymistä nestemäisestä kaasumaiseen polttoaineeseen.

b.

Vaiheistettu palaminen

Vaiheistetun palamisen polttimet alentavat NOX-päästöjä vaiheistamalla ilman tai polttoaineen injektointia polttimen lähellä. Polttoaineen tai ilman jakaminen vähentää polttoaineen happipitoisuutta ensisijaisella palamisvyöhykkeellä, mikä alentaa liekin huippulämpötilaa ja vähentää termisten NOX-päästöjen muodostumista.

Käytettävissä oleva tila saattaa rajoittaa sovellettavuutta silloin, kun parannetaan pieniä prosessiuuneja, mikä rajoittaa polttoaineen/ilman vaiheistamisen jälkiasentamista, jos kapasiteettia ei pienennetä.

Olemassa olevien EDC-krakkausyksiköiden osalta tekniikan sovellettavuutta voi rajoittaa prosessiuunin suunnittelu.

c.

Savukaasun takaisinkierrätys (ulkoinen)

Osa savukaasusta kierrätetään takaisin polttokammioon korvaamaan osa puhtaasta palamisilmasta, mikä vähentää happipitoisuutta ja alentaa siten liekin lämpötilaa.

Olemassa olevien prosessiuunien/lämmitinten rakenne voi rajoittaa tämän tekniikan sovellettavuutta.

Ei sovelleta olemassa oleviin EDC-krakkausyksiköihin

d.

Savukaasun takaisinkierrätys (sisäinen)

Osa savukaasusta kierrätetään polttokammion sisällä korvaamaan osa puhtaasta palamisilmasta, mikä vähentää happipitoisuutta ja alentaa siten liekin lämpötilaa.

Olemassa olevien prosessiuunien/lämmitinten rakenne voi rajoittaa tämän tekniikan sovellettavuutta.

e.

Low-NOX-poltin (LNB) tai ultra-low-NOx-poltin (ULNB)

Ks. 12.3 kohta

Olemassa olevien prosessiuunien/lämmitinten rakenne voi rajoittaa tämän tekniikan sovellettavuutta.

f.

Inerttien laimentimien käyttö

”Inerttejä” laimentimia, esim. höyryä, vettä tai typpeä, käytetään (joko sekoittamalla polttoaineeseen ennen sen polttamista tai ohjaamalla se suoraan polttokammioon) liekin lämpötilan alentamiseksi. Höyryn injektointi voi lisätä CO-päästöjä

Voidaan soveltaa yleisesti.

g.

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Ks. 12.1 kohta

Sovellettavuutta nykyisiin prosessiuuneihin/lämmittimiin voi rajoittaa käytettävissä oleva tila

h.

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Ks. 12.1 kohta

Sovellettavuutta nykyisiin prosessiuuneihin/lämmittimiin voi rajoittaa lämpötila-alue (900–1 050 °C) ja reaktioon tarvittava viipymäaika.

Ei sovelleta EDC-krakkausyksiköihin

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot: ks. taulukko 2.1 ja taulukko 10.1.

BAT 5:

Prosessiuuneista/lämmittimistä ilmaan johdettavien pölypäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Polttoaineen valinta

Ks. 12.3 kohta. Tähän sisältyy siirtyminen nestemäisistä kaasumaisiin polttoaineisiin, ottaen huomioon hiilivetyjen tasapaino.

Olemassa olevien laitosten polttimien rakenne voi rajoittaa siirtymistä nestemäisestä kaasumaiseen polttoaineeseen

b

Nestemäisen polttoaineen atomisointi

Nestemäisen polttoaineen pisarakoon pienentäminen korkean paineen avulla. Nykyinen optimaalinen polttimen malli sisältää yleensä höyryn atomisoinnin.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Tekstiilisuodatin, keraaminen suodatin tai metallisuodatin

Ks. 12.1 kohta

Tätä kohtaa ei sovelleta, kun kyse on vain kaasumaisten polttoaineiden polttamisesta

BAT 6:

Prosessiuunien/lämmittimien ilmaan johdettavien SO2-päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Polttoaineen valinta

Ks. 12.3 kohta. Tähän sisältyy siirtyminen nestemäisistä kaasumaisiin polttoaineisiin, ottaen huomioon hiilivetyjen tasapaino.

Olemassa olevien laitosten polttimien rakenne voi rajoittaa siirtymistä nestemäisestä kaasumaiseen polttoaineeseen

b.

Emäspesu

Ks. 12.1 kohta

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa käytettävissä oleva tila.

1.2.2   SCR:n tai SNCR:n käytöstä ilmaan johdettavat päästöt

BAT 7:

NOx-päästöjen vähentämiseksi käytetyn selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) tai selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) käytöstä ilmaan joutuvien ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on optimoida SCR:n tai SNCR:n rakenne ja/tai toiminta (esim. optimoitu reagenssin ja NOX:n suhde, homogeeninen reagenssin jakautuminen ja reagenssipisaroiden optimaalinen koko).

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot alhaisempien olefiinien krakkausyksikön uunista, kun käytetään SCR- tai SNCR-tekniikkaa: Taulukko 2.1.

1.2.3   Ilmaan joutuvat päästöt muista prosesseista/lähteistä

1.2.3.1   Muista prosesseista/lähteistä ilmaan joutuvia päästöjä vähentäviä tekniikoita

BAT 8:

Lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan epäpuhtauskuormituksen vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää poistokaasujätevirtojen osalta.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Ylimääräisen tai tuotetun vedyn talteenotto ja käyttö

Ylimääräisen vedyn tai kemiallisista reaktioista saadun vedyn talteenotto ja käyttö (esim. vedytysreaktioihin). Vaihtuvan paineen adsorption (pressure swing adsorption) tai kalvoerotuksen kaltaisia hyödyntämismenetelmiä voidaan käyttää vetypitoisuuden lisäämiseen.

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii matalan vetypitoisuuden vuoksi liikaa energiaa tai että vedylle ei ole kysyntää.

b.

Orgaanisten liuottimien ja reagoimattomien orgaanisten raaka-aineiden talteenotto ja käyttö

Puristuksen, tiivistämisen, kryogeenisen tiivistämisen, kalvoerottelun ja adsorption kaltaisia talteenottomenetelmiä voidaan käyttää. Tekniikan valintaan voivat vaikuttaa turvallisuuteen liittyvät näkökohdat, kuten muiden aineiden tai vierasaineiden esiintyminen.

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii orgaanisten aineiden alhaisen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

c.

Käytetyn ilman käyttö

Suuri osa hapettumisreaktioiden käytetystä ilmasta käsitellään ja käytetään alhaisen puhtausasteen typpenä

Voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun alhaisen puhtausasteen typelle on käyttötarkoituksia, jotka eivät vaaranna prosessien turvallisuutta.

d.

HCl:n talteenotto märkäpesussa myöhempää käyttöä varten

Kaasumainen HCl absorboituu märkäpesuria käytettäessä veteen, ja tätä voi seurata puhdistus (esim. adsorptiolla) ja/tai tiivistäminen (esim. tislauksella) (ks. tekninen kuvaus 12.1 kohdassa). Talteenotettu HCl käytetään uudelleen (esim. happona tai kloorintuotantoon).

Sovellettavuutta voi rajoittaa matala HCl-kuormitus.

e.

H2S:n talteenotto regeneratiivisessa amiinipesussa myöhempää käyttöä varten

Regeneratiivista amiinipesua käytetään H2S:n talteenottoon poistokaasujätevirroista ja hapanveden strippausyksiköiden happamista poistokaasuista. H2S muutetaan tavallisesti alkuainemuodossa olevaksi rikiksi jalostamon rikin talteenottoyksikössä (Claus-prosessi).

Voidaan soveltaa vain, jos lähellä on jalostamo.

f.

Menetelmät kiinteiden aineiden ja/tai nesteiden kulkeutumisen vähentämiseksi

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 9:

Lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan epäpuhtauskuormituksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on johtaa lämpöarvoltaan tarpeeksi suuret poistokaasujätevirrat polttoyksikköön. BAT 8 a ja 8 b ovat etusijalla poistokaasujätevirtojen polttoyksikköön johtamiseen nähden.

Soveltamisala:

Poistokaasujätevirtojen johtamista polttoyksikköön voivat rajoittaa vierasaineiden esiintyminen tai turvallisuussyyt.

BAT 10:

Ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Tiivistäminen

Ks. 12.1 kohta. Tekniikkaa käytetään yleisesti yhdistettynä muihin puhdistusmenetelmiin.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Adsorptio

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Märkäpesu

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa ainoastaan haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin, jotka voidaan absorboida vesiliuoksena.

d.

Katalyyttinen hapetin

Ks. 12.1 kohta

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa katalyytin myrkkyjen läsnäolo.

e.

Lämpöhapetin

Ks. 12.1 kohta. Lämpöhapettimen sijaan voidaan käyttää polttolaitosta nestemäisen jätteen ja poistokaasun yhdistettyyn käsittelyyn.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 11:

Ilmaan johdettavien pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Sykloni

Ks. 12.1 kohta. Menetelmää käytetään yhdistettynä muihin puhdistusmenetelmiin.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Sähkösuodatin

Ks. 12.1 kohta

Olemassa olevissa yksiköissä käytettävissä oleva tila tai turvallisuuteen liittyvät seikat saattavat rajoittaa sovellettavuutta.

c.

Tekstiilisuodatin

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

d.

Kaksivaiheinen pölynsuodatin

Ks. 12.1 kohta

e.

Keraaminen suodatin / metallisuodatin

Ks. 12.1 kohta

f.

Pölyn märkäpesu

Ks. 12.1 kohta

BAT 12:

Ilmaan joutuvien rikkidioksidipäästöjen ja muiden happamien kaasujen (esim. HCl) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää märkäpesua.

Kuvaus:

Märkäpesu on kuvattu 12.1 kohdassa.

1.2.3.2   Menetelmät termisen hapetuksen päästöjen vähentämiseksi

BAT 13:

Termisestä hapetuksesta ilmaan johdettavien NOx-, CO- ja SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Pääasialliset epäpuhtaudet

Soveltaminen

a.

NOX-lähtöaineiden suuren määrän poistaminen poistokaasujätevirroista

NOX-lähtöaineiden suuren määrän poistaminen ennen termistä käsittelyä (jos mahdollista uudelleenkäytettäväksi) esimerkiksi pesemällä, tiivistämällä tai adsorptiolla

NOX

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Tukipolttoaineen valinta

Ks. 12.3 kohta

NOX, SO2

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Low-NOX-poltin (LNB)

Ks. 12.1 kohta

NOX

Sovellettavuutta olemassa yksikköihin voivat rajoittaa suunnitteluun ja käyttöön liittyvät rajoitteet

d.

Regeneratiivinen terminen hapetin (RTO)

Ks. 12.1 kohta

NOX

Sovellettavuutta olemassa yksikköihin voivat rajoittaa suunnitteluun ja käyttöön liittyvät rajoitteet

e.

Polton optimointi

Suunnittelua ja käyttötekniikoita käytetään maksimoimaan orgaanisten yhdisteiden poistaminen, samalla kun minimoidaan CO- ja NOX-päästöt ilmaan, (esimerkiksi säätelemällä palotapahtuman muuttujia, kuten lämpötilaa ja viipymäaikaa).

CO, NOX

Voidaan soveltaa yleisesti.

f.

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Ks. 12.1 kohta

NOX

Sovellettavuutta olemassa olevissa yksiköissä voi rajoittaa käytettävissä oleva tila

g.

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Ks. 12.1 kohta

NOX

Sovellettavuutta olemassa olevissa yksiköissä voi rajoittaa reaktioon tarvittava viipymäaika.

1.3   Päästöt veteen

BAT 14:

Jäteveden määrän, asianmukaiseen loppukäsittelyyn (tavallisesti biologinen käsittely) johdettavien epäpuhtauskuormien ja veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhdennettyä jätevesihuolto- ja jäteveden käsittelystrategiaa, johon sisältyy kemianteollisuuden jäteveden ja jätekaasun yhteisten käsittely- ja hallintajärjestelmien (CWW) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevissa päätelmissä täsmennettyjen jätevesivirtojen inventaarion tietojen perusteella asianmukainen yhdistelmä prosessin sisäisiä menetelmiä, menetelmiä epäpuhtauksien talteen ottamiseksi niiden syntypaikoilla ja esikäsittelymenetelmiä.

1.4   Resurssitehokkuus

BAT 15:

Resurssitehokkuuden lisäämiseksi, katalyyttiä käytettäessä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

a.

Katalyytin valinta

Valitaan katalyytti optimaalisen tasapainon saavuttamiseksi seuraavien tekijöiden välillä:

katalyytin toiminta;

katalyytin valikoivuus;

katalyytin käyttöikä (esim. haavoittuvuus katalyytin myrkyille);

vähemmän myrkyllisten metallien käyttö.

b.

Katalyytin suojelu

Ennen katalyyttikäsittelyä käytetyt tekniikat katalyytin suojaamiseksi myrkyiltä (esim. raaka-aineen esikäsittely)

c.

Prosessin optimointi

Reaktorin valvonta (esim. lämpötila, paine), jotta saavutetaan optimaalinen tasapaino muuntohyötysuhteen ja katalyytin käyttöiän välillä

d.

Katalyytin toiminnan tarkkailu

Seurataan muuntohyötysuhdetta havaitsemaan katalyytin hajoaminen käyttäen asianmukaisia parametreja (esim. reaktiolämpöä ja CO2:n muodostumista osittaisen hapettumisen reaktioissa)

BAT 16:

Resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa talteen ja käyttää uudelleen orgaaniset liuottimet.

Kuvaus:

Prosesseissa (esim. kemialliset reaktiot) tai toiminnassa (esim. uuttaminen) käytetyt orgaaniset liuottimet otetaan talteen (esim. tislaamalla tai nestemäisellä erottamisella), tarvittaessa puhdistettuna (esim. tislaamalla, adsorptiolla, strippauksella tai suodattamalla) ja palautetaan prosessiin tai toimintaan. Talteenotetut ja uudelleenkäytetyt määrät ovat prosessikohtaisia.

1.5   Jäämät

BAT 17:

Jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät, joilla estetään tai vähennetään jätteiden syntymistä

a.

Inhibiittorien lisääminen tislausjärjestelmiin

Polymeroinnin inhibiittorien valinta (ja annoksen optimointi) jäämien (esim. kumit tai tervat) syntymisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Annostuksen optimoinnissa on mahdollisesti otettava huomioon, että se saattaa johtaa jäämien suurempiin typpi- ja/tai rikkipitoisuuksiin, jotka voisivat haitata niiden käyttöä polttoaineena.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Minimoidaan tislausjärjestelmissä korkeassa lämpötilassa kiehuvien jäännösten muodostuminen

Menetelmät, joilla vähennetään lämpötiloja ja viipymäaikoja (esim. täytekappalekolonnit pohjakolonnien sijaan paineenalennuksen ja näin myös lämpötilan vähentämiseksi, tyhjiö ilmanpaineen sijaan lämpötilan laskemiseksi)

Voidaan soveltaa vain uusiin tislausyksiköihin tai olemassa olevien laitosten merkittäviin parannuksiin

Menetelmä materiaalien talteenottamiseksi uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten

c.

Materiaalien talteenotto (esim. tislaamalla, krakkaamalla)

Materiaalit (esim. raaka-aineet, tuotteet ja sivutuotteet) otetaan talteen jäämistä erottamalla (esim. tislaamalla) tai muuntamalla (esim. terminen/katalyyttinen krakkaus, kaasutus, hydraus).

Voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun talteenotetulle materiaalille on olemassa käyttötarkoitus.

d.

Katalyyttien ja adsorbenttien uudistaminen

Katalyyttien ja adsorbenttien uudistaminen esimerkiksi termisesti tai kemiallisesti käsittelemällä

Uudistamisen merkittävät kokonaisympäristövaikutukset voivat rajoittaa sovellettavuutta.

Energian talteenottomenetelmät

e.

Jäännösten käyttö polttoaineena

Jotkin orgaaniset jäännökset, esimerkiksi terva, voidaan käyttää polttoaineena polttoyksikössä.

Tiettyjen aineiden esiintyminen jäämissä saattaa rajoittaa sovellettavuutta, minkä vuoksi ne eivät sovellu käytettäviksi polttoyksikössä ja ne on hävitettävä

1.6   Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet

BAT 18:

Päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi laitteiden toimintahäiriöissä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Kriittisten laitteiden yksilöiminen

Ympäristön suojelun kannalta kriittiset laitteet (”kriittiset laitteet”) yksilöidään riskinarvioinnin perusteella (esim. käyttämällä vika- ja vaikutusanalyysia).

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Kriittisten laitteiden luotettavuutta koskeva ohjelma

Jäsennelty ohjelma, jotta voidaan maksimoida laitteiden käytettävyys ja suorituskyky, mihin sisältyvät vakioidut toimintaohjeet, ennakoiva kunnossapito (esim. korroosiota vastaan), tarkkailu, häiriötilanteiden kirjaaminen sekä toiminnan jatkuva parantaminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Kriittisten laitteiden varajärjestelmät

Luodaan ja ylläpidetään varajärjestelmät, esimerkkeinä poistokaasujärjestelmät ja puhdistusyksiköt

Ei sovelleta, jos asianmukaisten laitteiden saatavuus voidaan osoittaa käyttäen tekniikkaa b.

BAT 19:

Muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyvien päästöjen ilmaan tai veteen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa mahdollisten epäpuhtauksien päästöjen merkitykseen nähden oikeasuhteiset toimenpiteet:

i)

käynnistyksen ja pysäytyksen yhteydessä

ii)

muissa olosuhteissa (esim. säännöllinen ja ylimääräinen huolto ja yksiköiden ja/tai jätekaasujen käsittelyjärjestelmän puhdistaminen), myös niissä, joilla voi olla vaikutusta laitoksen asianmukaiseen toimintaan.

2.   ALEMPIEN OLEFIINIEN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tämän kohdan BAT-päätelmät koskevat alempien olefiinien tuotantoa höyrykrakkausprosessia käyttäen ja niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

2.1   Päästöt ilmaan

2.1.1   Ilmaan johdettavien päästöjen BAT-päästötasot alempien olefiinien krakkausyksikön uunista

Taulukko 2.1

Ilmaan johdettavien NOX- ja NH3-päästöjen BAT-päästötasot alempien olefiinien krakkausyksikön uunista

Parametri

BAT-päästötasot (18)  (19)  (20)

(vuorokausikohtainen keskiarvo tai keskiarvo otantajakson aikana)

(mg/Nm3, 3 tilavuusprosenttia O2)

Uusi uuni

Olemassa oleva uuni

NOX

60–100

70–200

NH3

< 5–15 (21)

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 1.

2.1.2   Tekniikat päästöjen vähentämiseksi hiilenpoistosta

BAT 20:

Krakkausputkien hiilenpoistosta ilmaan joutuvien pöly- ja CO-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää asianmukaista yhdistelmää seuraavassa mainituista menetelmistä vähentää hiilenpoiston tiheyttä ja yhtä tai useampaa seuraavassa mainituista puhdistusmenetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät hiilenpoiston tiheyden vähentämiseksi

a.

Putkimateriaalit, jotka hidastavat koksin muodostumista

Putkien pinnassa oleva nikkeli katalysoi koksin muodostumista. Nikkeliä vähemmän sisältävien materiaalien käyttö tai putken sisäpinnan päällystäminen inertillä materiaalilla voi näin ollen hidastaa koksin muodostumista.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin

b.

Raaka-aineen syötön seostaminen rikkiyhdisteillä

Koska nikkelisulfidit eivät katalysoi koksin muodostumista, syötön seostaminen rikkiyhdisteillä silloin, kun niitä ei jo ole haluttua määrää, voi myös auttaa hidastamaan koksin muodostumista, koska tämä edistää putken pinnan passivointia.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Termisen hiilenpoiston optimointi

Toimintaolosuhteiden eli virtauksen, lämpötilan ja höyrypitoisuuden optimointi hiilenpoiston ajaksi koksin poistamisen maksimoimiseksi

Voidaan soveltaa yleisesti.

Puhdistusmenetelmät

d.

Pölyn märkäpesu

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

e.

Kuiva sykloni

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

f.

Hiilenpoiston poistokaasun poltto prosessiuunissa/lämmittimessä

Hiilenpoiston poistokaasut ohjataan prosessiuunin/lämmittimen kautta hiilenpoiston aikana, jolloin koksihiukkaset (ja CO) palavat

Sovellettavuutta olemassa olevissa laitoksissa voivat rajoittaa putkiston suunnittelu tai palorajoitukset.

2.2   Päästöt veteen

BAT 21:

Jäteveden käsittelyyn toimitettujen orgaanisten yhdisteiden ja jäteveden määrän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaista on maksimoida hiilivetyjen talteenotto fraktioinnin ensimmäisen vaiheen jäähdytysvedestä ja jäähdytysveden uudelleenkäyttö laimennushöyryn tuotantojärjestelmässä.

Kuvaus:

Tekniikan mukaisesti varmistetaan orgaanisen faasin ja vesifaasin tehokas erottelu. Talteen otetut hiilivedyt kierrätetään krakkausyksikköön tai käytetään raaka-aineena muissa kemiallisissa prosesseissa. Talteen otettua orgaanista ainesta voidaan vahvistaa, esimerkiksi käyttämällä höyry- tai kaasustrippausta tai reboiler-jäähdytintä. Käsitelty jäähdytysvesi käytetään uudelleen laimennushöyryn tuotantojärjestelmässä. Jäähdytysveden poistovirta johdetaan loppuvaiheen jäteveden käsittelyyn suolan muodostumisen ehkäisemiseksi järjestelmässä.

BAT 22:

H2S:n poistoon krakatuista kaasuista käytetyn emäspesurin nesteiden jäteveden käsittelylle aiheuttaman orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää strippausta.

Kuvaus:

Strippauksen kuvaus ks. kohta 12.2. Pesurin nesteiden strippaus tehdään käyttämällä kaasuvirtaa, joka poltetaan (esim. krakkausuunissa).

BAT 23:

Happamien kaasujen poistoon krakatuista kaasuista käytetyn emäspesurin nesteiden mukana jäteveden käsittelyyn johdettujen sulfidien määrän ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää:

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Vähän rikkiä sisältävien raaka-aineiden käyttö krakkausuunissa

Sellaisten raaka-aineiden käyttö, joiden rikkipitoisuus on pieni tai joista on poistettu rikki

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa rikin seostamisen tarve koksin muodostumisen vähentämiseksi

b.

Amiinipesun maksimaalinen käyttö happamien kaasujen poistamiseen

Krakattujen kaasujen puhdistaminen regeneratiivisella (amiini)liuottimella happamien kaasujen, pääasiassa H2S:n, poistamiseksi, tuotantoketjun loppupään emäspesurin kuormituksen vähentämiseksi

Ei voida soveltaa, jos alempien olefiinien krakkausyksikkö sijaitsee kaukana rikin talteenottoyksiköstä. Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa rikin talteenottoyksikön kapasiteetti.

c.

Hapettaminen

Käytetyn puhdistusnesteen sulfidien hapettaminen sulfaateiksi, esimerkiksi käyttämällä ne kohonneessa paineessa ja lämpötilassa (kosteailmahapetus) tai käyttämällä hapettavaa ainetta, kuten vetyperoksidia.

Voidaan soveltaa yleisesti.

3.   AROMAATTIEN TUOTANNOSSA PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitetyt BAT-päätelmät koskevat, bentseenin, tolueenin, orto-, meta- ja paraksyleenin tuotantoa (tunnetaan yleisesti nimellä BTX-aromaatit) ja höyrykrakkauksen pyrolyysikaasun sivutuotteesta ja katalyyttisestä reformointiyksikössä tuotetusta reformaatista/naftasta saatavaa sykloheksaania ja niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

3.1   Päästöt ilmaan

BAT 24:

Lopulliseen jätekaasun käsittelyyn toimitettujen poistokaasujen orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on orgaanisten materiaalien talteenotto BAT 8 b:n mukaisesti tai, jos se ei ole mahdollista, ottaa talteen näiden prosessin poistokaasujen energia (ks. myös BAT 9).

BAT 25:

Ilmaan joutuvien pölypäästöjen ja orgaanisten yhdisteiden vähentämiseksi hydrauskatalyytin regeneroinnista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on johtaa katalyytin regeneroinnista tuleva prosessin poistokaasu sopivaan käsittelyjärjestelmään.

Kuvaus:

Prosessin poistokaasu lähetetään märkä- tai kuivamenetelmällä toimivaan pölynerottimeen pölyn poistamiseksi ja sen jälkeen polttoyksikköön tai lämpöhapettimeen orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi, jotta vältetään suorat päästöt ilmaan tai soihdutus. Pelkkä hiilenpoistorumpujen käyttö ei riitä.

3.2   Päästöt veteen

BAT 26:

Aromaattisista uuttamisyksiköistä saatavien orgaanisten yhdisteiden ja jätevesien jäteveden käsittelyyn ohjattavien määrien vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on joko käyttää kuivaliuottimia tai käyttää suljettua järjestelmää veden talteenottoon ja uudelleenkäyttöön, jolloin käytetään märkäliuottimia.

BAT 27:

Jäteveden määrän ja jätevesien käsittelyyn päästetyn orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Vedettömän alipaineen luominen

Mekaanisia pumppujärjestelmiä käytetään suljetussa kierrossa, josta vapautuu vain pieni määrä vettä paineen purkamiseksi, tai käytetään pumppuja kuivakäynnillä. Joissakin tapauksissa jätevedettömän alipaineen luominen voidaan saavuttaa käyttämällä mekaanisessa alipainepumpussa esteenä tuotantoprosessin nestettä tai kaasuvirtaa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Vesipitoisten päästöjen lajittelu syntypaikalla

Aromaattilaitosten vesipitoiset päästöt erotetaan muista lähteistä tulevasta jätevedestä raaka-aineiden tai tuotteiden talteenoton helpottamiseksi

Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa laitoskohtaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät.

c.

Nestefaasin erottaminen hiilivetyjen talteenotolla

Orgaaninen faasi ja vesifaasi erotetaan asianmukaisella suunnittelulla ja toiminnalla (esim. riittävä viipymäaika, vaiheen rajan havaitseminen ja valvonta) estämään liukenemattomien orgaanisten aineiden kulkeutuminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

d

Strippaus hiilivetyjen talteenotolla

Ks. 12.2 kohta. Strippausta voidaan käyttää erillisiin tai yhdistettyihin jätevirtoihin.

Sovellettavuutta voi rajoittaa hiilivetyjen alhainen pitoisuus.

e.

Veden uudelleenkäyttö

Tiettyjen jätevesivirtojen lisäkäsittelyn avulla strippauksesta saatava vesi voidaan käyttää prosessivetenä tai kattilan syöttövetenä, jolla korvataan muita vesilähteitä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

3.3   Resurssitehokkuus

BAT 28:

Jotta resurssien käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää esimerkiksi dealkylointireaktioissa tuotettu vety kemiallisena reagenssina tai polttoaineena käyttäen BAT 8 a:ta tai, jos se ei ole mahdollista, ottaa talteen energia näistä poistokanavista (katso BAT 9).

3.4   Energiatehokkuus

BAT 29:

Energian käyttämiseksi tehokkaasti tislauksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Tislauksen optimointi

Kunkin tislauskolonnin välipohjien lukumäärä, takaisinvirtauksen suhde, syötön sijainti ja uuttavan tislauksen osalta liuottimien suhde syöttöön optimoidaan.

Sovellettavuutta olemassa olevissa yksiköissä voivat rajoittaa suunnittelu, käytettävissä oleva tila ja/tai operatiiviset rajoitteet

b.

Kolonnin yläpuolisen kaasuvirran lämmön talteenotto

Tolueenin ja ksyleenin tislauskolonnista peräisin olevan tiivistymislämmön uudelleenkäyttö käytettäväksi muualla laitoksessa

c.

Yksittäisuuttotislauskolonni

Perinteisessä uuttotislausjärjestelmässä erottamiseen vaaditaan kaksi erotusvaihetta (eli päätislauskolonni ja sivukolonni tai strippausyksikkö). Yksittäisuuttotislauskolonnissa liuoksen erotus tapahtuu pienemmässä tislauskolonnissa, joka sisältyy ensimmäisen kolonnin kolonnikoteloon.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Pienemmän kapasiteetin yksikköihin soveltamista voi rajoittaa se, että yhdessä laitteistossa tapahtuu useampi toiminto.

d.

Tislauskolonni, jossa on jaettu seinämä

Perinteisessä uuttotislausjärjestelmässä kolmikomponenttisen seoksen erottamiseen fraktioiksi vaaditaan vähintään kahta peräkkäistä tislauskolonnia (tai sivukolonneilla varustettua päätislauskolonnia). Jaetulla seinämällä varustetussa kolonnissa erotus voidaan toteuttaa yhdessä laitteessa.

e.

Termisesti yhdistetty tislaus

Jos tislaus suoritetaan kahdessa kolonnissa, molempien kolonnien energiavirrat voidaan yhdistää. Ensimmäisen kolonnin yläosan höyry syötetään toisen kolonnin pohjalla olevaan lämmönvaihtimeen.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Sovellettavuus riippuu tislauskolonnin kokoonpanosta ja prosessiolosuhteista, esimerkiksi käyttöpaineesta

3.5   Jäämät

BAT 30:

Hävitettäväksi lähetettävän käytetyn saven ehkäisemiseksi tai sen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Reformaatin tai pyrolyysikaasun valikoiva hydraaminen

Vähennetään reformaatin tai pyrolyysikaasun olefiinipitoisuutta hydraamalla. Kun raaka-aineet ovat täysin hydrattuja, saven käsittelijöiden käyttösyklit pitenevät.

Voidaan soveltaa ainoastaan laitoksiin, joissa käytetään korkean olefiinipitoisuuden raaka-aineita.

b.

Savimateriaalien valinta

Mahdollisimman pitkäkestoisen saven käyttö olosuhteet huomioon ottaen (esimerkiksi käyttösyklin pituutta pidentävät pinta/rakenneominaisuudet) tai sellaisen synteettisen materiaalin käyttö, joka toimii saven tapaan, mutta joka voidaan regeneroida.

Voidaan soveltaa yleisesti.

4.   PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT ETYYLIBENTSEENIN JA STYREENIMONOMEERIN TUOTANNOSSA

Tässä kohdassa esitetyt BAT-päätelmät koskevat etyylibentseenin tuotantoa käyttäen alkylointiin joko zeoliitti- tai AlCl3-katalyyttia ja styreenimonomeerin tuotantoa käyttäen joko etyylibentseenin vedynpoistoa tai propyleenioksidin yhteistuotantoa ja niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

4.1   Prosessin valinta

BAT 31:

Orgaanisten yhdisteiden ja happokaasujen ilmaan johtuvien päästöjen, jäteveden syntymisen sekä bentseenin ja etyleenin alkyloinnista peräisin olevan hävitettävän jätteen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää uusissa laitoksissa ja laitosten huomattavissa parannuksissa zeoliittikatalyyttiprosessia.

4.2   Päästöt ilmaan

BAT 32:

AlCl3-katalysoidun etyylibentseenin tuotantoprosessissa käytettävästä alkylointiyksiköstä peräisin olevien jätekaasujen loppukäsittelyyn toimitettavan HCl-kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää emäspesua.

Kuvaus:

Emäspesu on kuvattu 12.1 kohdassa.

Soveltamisala:

Sovellettavissa ainoastaan nykyisiin laitoksiin, joissa käytetään AlCl3-katalysoitua etyylibentseenin tuotantoprosessia.

BAT 33:

AlCl3-katalysoidun etyylibentseenin tuotantoprosessissa käytettävästä katalyytin vaihdosta peräisin olevien jätekaasujen loppukäsittelyyn toimitettavan pöly- ja HCl-kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää märkäpesua ja sen jälkeen käyttää käytetty pesuneste pesuvetenä jälkialkylointireaktorin pesuosassa.

Kuvaus:

Märkäpesu on kuvattu 12.1 kohdassa.

BAT 34:

SMPO-tuotantoprosessin hapetusyksiköstä poistokaasujen loppukäsittelyyn toimitettavan orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jotain seuraavassa kuvattua menetelmää tai menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Nesteiden pisaroitumista vähentävät menetelmät

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Tiivistäminen

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Adsorptio

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

d.

Pesu

Ks. kohta 12.1. Puhdistus on suoritettava sopivalla liuottimella (esim. jäähdytetty, kierrätetty etyylibentseeni), jotta absorboidaan etyylibentseeni, joka kierrätetään reaktoriin

Olemassa olevien laitosten osalta kierrätetyn etyylibentseenin virtaa saattaa rajoittaa tehtaan suunnittelu

BAT 35:

SMPO:n tuotantoprosessissa käytettävän asetofenonin hydrogenointiyksikön ilmaan joutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi muissa kuin normaaleissa käyttöolosuhteissa (kuten käynnistyksen aikana) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on lähettää prosessin poistokaasu sopivaan käsittelyjärjestelmään.

4.3   Päästöt veteen

BAT 36:

Etyylibentseenin vedynpoistosta syntyvän jäteveden muodostumisen vähentämiseksi ja orgaanisten yhdisteiden talteenoton maksimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Optimoitu nestefaasin erottaminen

Orgaaninen faasi ja vesifaasi erotetaan asianmukaisella suunnittelulla ja toiminnalla (esim. riittävä viipymäaika, vaiheen rajan havaitseminen ja valvonta) estämään liukenemattomien orgaanisten aineiden kulkeutuminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Höyrystrippaus

Ks. 12.2 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Adsorptio

Ks. 12.2 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

d.

Veden uudelleenkäyttö

Reaktiolauhdetta voidaan käyttää prosessivetenä tai syöttää kattilaan höyrystrippauksen (ks. menetelmä b) ja adsorption (ks. menetelmä c) jälkeen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 37:

SMPO-tuotannon hapettumisyksiköstä veteen joutuvien orgaanisten peroksidipäästöjen vähentämiseksi ja tuotantoketjun loppupään biologisen jätevedenpuhdistamon suojaamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on esikäsitellä orgaanisia peroksideja sisältävä jätevesi hydrolyysin avulla ennen kuin se yhdistetään muihin jätevesivirtoihin ja siirretään lopulliseen biologiseen käsittelyyn.

Kuvaus:

Ks. hydrolyysin kuvaus kohdassa 12.2.

4.4   Resurssitehokkuus

BAT 38:

Vedyn talteenottoa edeltävästä etyylibentseenin vedynpoistosta peräisin olevien orgaanisten yhdisteiden talteenottamiseksi (ks. BAT 39) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Tiivistäminen

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Pesu

Ks. 12.1 kohta. Absorbentti koostuu kaupallisista orgaanisista liuottimista (tai etyylibentseenilaitoksesta saadusta tervasta) (katso BAT 42b). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden talteenotto tapahtuu strippaamalla pesuneste.

BAT 39:

Resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa talteen etyylibentseenin vedynpoiston yhteydessä tuotettu vety ja käyttää sitä joko kemiallisena reagenssina tai polttaa vedynpoiston poistokaasu polttoaineena (esim. höyryn tulistimessa).

BAT 40:

SMPO:n tuotantoprosessissa käytettävän asetofenonin hydrogenointiyksikön resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ylimääräisen vedyn minimointi tai vedyn kierrätys BAT 8 a -menetelmällä. Jos menetelmää BAT 8 a ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa energia talteen (katso BAT 9).

4.5   Jäämät

BAT 41:

AlCl3-katalysoidun etyylibentseenin tuotannossa käytettävän katalyytin neutraloinnista syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa talteen jäljellä oleva orgaaniset yhdisteet strippaamalla ne ja sen jälkeen tiivistää vesifaasi, jolloin tuloksena on käyttökelpoisen AlCl3-sivutuote.

Kuvaus:

Höyrystrippauksella poistetaan ensin haihtuvat orgaaniset yhdisteet, minkä jälkeen käytetyn katalyytin liuos väkevöidään haihduttamalla, jolloin saadaan käyttökelpoinen AlCl3- sivutuote. Kaasufaasi kondensoidaan, jolloin syntyy HCl-liuosta, joka kierrätetään prosessiin.

BAT 42:

Etyylibentseenin tuotannon tislausyksiköstä hävitettäväksi lähetettävän jätteen määrän ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai seuraavassa esitettyä menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Materiaalien talteenotto (esim. tislaamalla, krakkaamalla)

Katso BAT 17 c.

Voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun talteenotetulle materiaalille on olemassa käyttötarkoitus.

b.

Tervan käyttö pesun absorbenttina

Ks. 12.1 kohta. Tervan käyttö kaupallisten orgaanisten liuottimien sijasta absorbenttina etyylibentseenin vedynpoiston avulla tapahtuvassa styreenimonomerien tuotannossa (katso BAT 38 b). Tervan käyttömahdollisuudet riippuvat pesurin kapasiteetista

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Tervan käyttö polttoaineena

Katso BAT 17e.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 43:

Etyylibentseenin vedynpoiston avulla tapahtuvan styreenin tuotannon yksiköistä peräisin olevan koksin (joka on sekä katalysaattorin myrkky että jäte) muodostumisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää mahdollisimman alhaista painetta, joka on turvallista ja käyttökelpoista.

BAT 44:

Styreenimonomeerien tuotannosta, mukaan luettuna sen tuotannosta propyleenioksidin yhteydessä, hävitettäväksi lähetettävien orgaanisten jäämien määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jotain jäljempänä kuvattua menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Inhibiittorien lisääminen tislausjärjestelmiin

Katso BAT 17 a

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Minimoidaan tislausjärjestelmissä korkeassa lämpötilassa kiehuvien jäännösten muodostuminen

Katso BAT 17b

Voidaan soveltaa vain uusiin tislausyksiköihin tai olemassa olevien laitosten merkittäviin parannuksiin

c.

Jäännösten käyttö polttoaineena

Katso BAT 17e

Voidaan soveltaa yleisesti.

5.   FORMALDEHYDIN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

5.1   Päästöt ilmaan

BAT 45:

Formaldehydin tuotannossa ilmaan joutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jotain seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Jätekaasuvirran johtaminen polttoyksikköön

Ks. BAT 9.

Voidaan soveltaa vain hopeaprosessiin.

b.

Energiaa talteenottava katalyyttinen hapetin

Ks. 12.1 kohta. Energia otetaan talteen höyrynä.

Voidaan soveltaa vain metallioksidin prosesseihin. Kyky ottaa talteen energiaa voi olla rajallinen pienissä erillisissä laitoksissa.

c.

Energiaa talteenottava terminen hapetin

Ks. 12.1 kohta. Energia otetaan talteen höyrynä.

Voidaan soveltaa vain hopeaprosessiin.


Taulukko 5.1

BAT-päästötasot formaldehydin tuotannosta ilmaan johdettaville TVOC- ja formaldehydipäästöille

Parametri

BAT-päästötaso

(keskiarvo vuorokausikohtainen tai otantajakson aikana)

(mg/Nm3, ei happipitoisuuden korjausta)

TVOC

< 5–30 (22)

Formaldehydi

2–5

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 2.

5.2   Päästöt veteen

BAT 46:

Jäteveden (esimerkiksi pesusta syntyvän, roiskeiden ja kondensaattien) muodostumisen sekä jäteveden jatkokäsittelyyn johdettavan orgaanisen kuormituksen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Veden uudelleenkäyttö

Vesivirrat (esimerkiksi puhdistuksesta syntyvät, roiskeet ja kondensaatit) kierrätetään takaisin prosessiin pääasiassa formaldehydipitoisuuden säätämiseksi. Veden uudelleenkäyttömahdollisuudet riippuvat halutusta formaldehydipitoisuudesta.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Kemiallinen esikäsittely

Formaldehydin muuntaminen muiksi aineiksi, jotka ovat vähemmän myrkyllisiä, esimerkiksi lisäämällä natriumsulfiittia tai hapettamalla.

Koskee ainoastaan päästöjä, joilla voi niiden formaldehydipitoisuuden vuoksi olla kielteinen vaikutus myöhempään biologiseen jätevedenpuhdistukseen.

5.3   Jäämät

BAT 47:

Hävitettäväksi lähetettävän paraformaldehydipitoisen jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Paraformaldehydin muodostumisen minimointi

Paraformaldehydin muodostuminen minimoidaan parantamalla lämmitystä, eristystä ja virtauksen kiertoa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Materiaalien kierrätys

Paraformaldehydi otetaan talteen liuottamalla se kuumaan veteen, jossa se käy läpi hydrolyysin ja depolymeraation, jolloin tuloksena on formaldehydiliuos, tai se käytetään suoraan uudelleen muissa prosesseissa.

Ei voida soveltaa silloin, kun talteenotettua paraformaldehydia ei voida käyttää saastumisen vuoksi

c.

Jäännösten käyttö polttoaineena

Paraformaldehydi otetaan talteen ja käytetään polttoaineena

Voidaan soveltaa vain silloin, kun menetelmää b. ei voida soveltaa

6.   ETYLEENIOKSIDIN JA ETYLEENIGLYKOLIN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

6.1   Prosessin valinta

BAT 48:

Etyleenin kulutuksen vähentämiseksi ja orgaanisten yhdisteiden ja hiilidioksidin ilmaan joutuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa uusissa laitoksissa ja laitosten merkittävissä parannuksissa on ilman asemesta käyttää happea etyleenin suoraan hapettamiseen etyleenioksidiksi.

6.2   Päästöt ilmaan

BAT 49:

Etyleenin ja energian talteenottamiseksi ja EO-laitoksesta ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät orgaanisen aineen talteenottamiseksi uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten

a.

Vaihtuvan paineen adsorption (pressure swing adsorption) tai kalvoerotuksen käyttö etyleenin talteenottoon inerttikaasujen puhdistuksesta

Vaihtuvan paineen adsorptiossa kohdekaasun (tässä tapauksessa etyleenin) molekyylit adsorboidaan kiinteään ainekseen (esim. molekyyliseulaan) korkeassa paineessa ja sen jälkeen desorboidaan tiivistyneemmässä muodossa alemmalla paineella uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.

Kalvoerotus on kuvattu 12.1 kohdassa

Sovellettavuutta voi rajoittaa etyleenin alhaisesta massavirtauksesta johtuva liiallinen energiantarve.

Energian talteenottomenetelmät

b.

Inerttikaasujen puhdistusvirran johtaminen polttoyksikköön

Ks. BAT 9.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 50:

Etyleenin ja hapen kulutuksen vähentämiseksi ja EO-yksiköstä ilmaan joutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää BAT 15 -menetelmien yhdistelmää ja inhibiittoreita.

Kuvaus:

Reaktorisyötteeseen lisätään pieniä määriä orgaanista klooria sisältävää inhibiittoria (kuten etyyliklooria tai dikloorietaania), jolloin kokonaan hiilidioksidiksi hapettuvan etyleenin osuus laskee. Katalyyttien suorituskyvyn tarkkailuun sopivia parametrejä ovat reaktiolämpö ja hiilidioksidin muodostuminen etyleenisyötetonnia kohti.

BAT 51:

Ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi EO-laitoksen pesurilta (CO2 desorptio) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessin sisäiset tekniikat

a.

Vaiheittainen CO2-desorptio

Menetelmä tarkoittaa yhden vaiheen sijasta kahdessa vaiheessa tapahtuvaa paineenpoistoa hiilidioksidin vapauttamiseksi absorptioaineesta. Näin alkujaan runsaasti hiilivetyä sisältävä virta voidaan eristää mahdollista takaisinkierrätystä varten, ja jäljelle jäävä jatkokäsiteltävä hiilidioksidivirta on suhteellisen puhdasta.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin

Puhdistusmenetelmät

b.

Katalyyttinen hapetin

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Terminen hapetin

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.


Taulukko 6.1

EO-laitoksessa käytettävän pesurin yhteydessä hiilidioksidin desorptiosta ilmaan johdettavia orgaanisia yhdisteitä koskevat BAT-päästötasot

Parametri

BAT-päästötaso

TVOC

1–10 g/t tuotettua EO:ta (23)  (24)  (25)

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 2.

BAT 52:

Ilmaan joutuvien EO-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää EO:ta sisältävän jätekaasun märkäpesua.

Kuvaus:

Märkäpesu on kuvattu 12.1 kohdassa. Vesipesu EO:n poistamiseksi jätekaasuvirroista ennen sen suoraan vapauttamista tai ennen orgaanisten yhdisteiden jatkopuhdistusta.

BAT 53:

EO:n talteenottoyksikön EO-absorbentin jäähdytyksestä ilmaan joutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jotain seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Epäsuora jäähdytys

Epäsuorien (lämmönvaihtimella varustettujen) jäähdytysjärjestelmien käyttö avoimien jäähdytysjärjestelmien asemasta

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin

b.

EO:n täydellinen poistaminen strippauksella

Asianmukaisten toimintaolosuhteiden ylläpitäminen ja EO:n strippaustoiminnan sähköinen tarkkailu sen varmistamiseksi, että kaikki EO stripataan; asianmukaiset suojajärjestelmät EO-päästöjen välttämiseksi muissa kuin tavanomaisissa toimintaolosuhteissa.

Menetelmää voidaan soveltaa vain silloin, kun ei voida soveltaa menetelmää a.

6.3   Päästöt veteen

BAT 54:

Tuotteen puhdistuksesta peräisin olevan jäteveden määrän ja jätevesien loppukäsittelyyn johdetun orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

EO-laitoksesta peräisin olevien poistovirtojen käyttö EG-laitoksessa

EO-laitoksesta peräisin olevat poistovirrat johdetaan EG-prosesseihin sen sijaan, että ne hävitettäisiin jätevetenä. EG-prosessissa uudelleenkäytettävän veden määrä riippuu EG-tuotteen laatuvaatimuksista

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Tislaus

Tislaus on menetelmä, jolla kiehumispisteeltään erilaiset yhdisteet voidaan erottaa osittaisella haihdutuksella ja uudelleentiivistyksellä.

Menetelmää käytetään EO- ja EG-laitoksissa vesipitoisten jätevirtojen tiivistämiseen glykolien talteenottoa tai niiden hävittämistä (esimerkiksi polttamalla sen sijaan, että ne hävitettäisiin jätevetenä) varten ja veden osittaista uudelleenkäyttöä/kierrätystä varten.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin

6.4   Jäämät

BAT 55:

EO ja EG-laitoksista hävitettäväksi lähetettävän orgaanisen jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Hydrolyysireaktion optimointi

Veden ja EO:n suhteen optimointi, jolloin tuotannon yhteydessä muodostuu vähemmän raskaampia glykoleja ja glykolien vedenpoisto ei vaadi liikaa energiaa. Optimaalinen suhde riippuu di- ja trietyleeniglykolien tavoitemäärästä

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

EO-laitosten sivutuotteiden eristäminen käyttöä varten

EO-laitoksissa EO:n talteenotosta peräisin olevan nestemäisen jätteen vedenpoiston jälkeinen tiivistynyt orgaaninen osa tislataan, jolloin saadaan arvokkaita lyhytketjuisia glykoleja ja raskaampia jäämiä.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin

c.

EG-laitosten sivutuotteiden eristäminen käyttöä varten

EG-laitoksissa pidempiketjuisia glykolifraktioita voidaan käyttää joko sellaisenaan, tai niitä voidaan fraktioida edelleen arvokkaiden glykolien saamiseksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

7.   FENOLIN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitetyt BAT-päätelmät koskevat fenolin tuotantoa kumeenista, ja niitä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

7.1   Päästöt ilmaan

BAT 56:

Raaka-aineiden talteenottamiseksi ja kumeenin hapetusyksiköstä poistokaasujen loppukäsittelyyn johdettavan orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jotain seuraavassa kuvattujen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessin sisäiset tekniikat

a.

Nesteiden pisaroitumista vähentävät menetelmät

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

Orgaanisen aineksen talteenottomenetelmät uudelleenkäyttöä varten

b.

Tiivistäminen

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Adsorptio (regeneratiivinen)

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 57:

Ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä kuvattua menetelmää d kumeenin hapettamisyksiköstä peräisin olevalle jätekaasulle. Kaikkien muiden yksittäisten jätekaasuvirtojen tai niiden yhdistelmien osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Jätekaasuvirran lähetys polttoyksikköön

Ks. BAT 9.

Voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun jätekaasua voidaan käyttää kaasupolttoaineena.

b.

Adsorptio

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Lämpöhapetin

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

d.

Regeneratiivinen lämpöhapetin (RTO)

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.


Taulukko 7.1

Fenolin tuotannosta ilmaan johdettavia TVOC- ja bentseenipäästöjä koskevat BAT-päästötasot

Parametri

Lähde

BAT-päästötasot

(vuorokausikohtainen keskiarvo tai keskiarvo otantajakson aikana)

(mg/Nm3, ei happipitoisuuden korjausta)

Ehdot

Bentseeni

Kumeenin hapettumisyksikkö

< 1

BAT-päästötasoja sovelletaan, jos päästöt ovat suuremmat kuin 1 g/h

TVOC

5–30

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 2.

7.2   Päästöt veteen

BAT 58:

Hapettumisyksiköstä veteen joutuvien orgaanisten peroksidipäästöjen vähentämiseksi ja tarvittaessa tuotantoketjun loppupään biologisen jätevedenpuhdistamon suojaamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on esikäsitellä orgaanisia peroksideja sisältävä jätevesi hydrolyysin avulla ennen kuin se yhdistetään muihin jätevesivirtoihin ja johdetaan lopulliseen biologiseen käsittelyyn.

Kuvaus:

Ks. hydrolyysin kuvaus kohdassa 12.2. Jätevesi (pääasiassa lauhduttimista ja adsorberin regeneraatiosta faasien erotuksen jälkeen) käsitellään termisesti (yli 100 °C:n lämpötilassa ja korkealla pH-arvolla) tai katalyytillä orgaanisten peroksidien hajottamiseksi ympäristölle vaarattomiksi ja paremmin biohajoaviksi yhdisteiksi.

Taulukko 7.2

BAT-AEPL-tasot orgaanisille peroksideille peroksidien hajottamisyksikön ulostulon kohdalla

Parametri

BAT-AEPL-taso

(vähintään puolen tunnin välein otettujen vähintään kolmen näytteen keskiarvo)

Päästöjen tarkkailu

Orgaanisten peroksidien kokonaismäärä ilmaistuna kumeenihydroperoksidina

< 100 mg/l

EN-standardia ei ole saatavilla. Tarkkailutiheys on vähintään kerran päivässä, ja sitä voidaan harventaa neljään kertaan vuodessa, jos hydrolyysin riittävä suorituskyky voidaan osoittaa kontrolloimalla prosessimuuttujia (esim. pH, lämpötila ja viipymäaika)

BAT 59:

Pilkkomisyksiköstä ja tislausyksiköstä jäteveden jatkokäsittelyyn lähetettävän orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa fenoli ja muut orgaaniset yhdisteet (kuten asetoni) talteen uuttamalla ja sen jälkeisellä strippauksella.

Kuvaus:

Fenolin talteenotto fenolia sisältävistä jätevesivirroista säätämällä pH-arvoksi < 7 ja sen jälkeen uuttamalla sopivalla liuottimella ja strippaamalla jätevesi liuotinjäämien ja muiden alhaisessa lämpötilassa kiehuvien yhdisteiden (kuten asetonin) poistamiseksi. Käsittelymenetelmät on kuvattu 12.2 kohdassa.

7.3   Jäämät

BAT 60:

Fenolin puhdistuksesta hävitettäväksi lähetettävän tervan määrän ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai seuraavassa esitettyä menetelmää tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Materiaalien kierrätys

(esim. tislaamalla, krakkaamalla)

Ks. BAT 17 c. Kumeenin, α-metyylistyreenin, fenolin tms. talteenotto tislaamalla.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Tervan käyttö polttoaineena

Ks. BAT 17e.

Voidaan soveltaa yleisesti.

8.   ETANOLIAMIINIEN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

8.1   Päästöt ilmaan

BAT 61:

Ilmaan johdettavien ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi ja ammoniakin kulutuksen vähentämiseksi vesipitoisen etanoliamiinin tuotannossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää monivaiheista märkäpesujärjestelmää.

Kuvaus:

Märkäpesu on kuvattu 12.1 kohdassa. Reagoimaton ammoniakki otetaan talteen ammoniakkistrippausyksikön poistokaasusta ja haihdutusyksiköstä märkäpesemällä vähintään kahdessa vaiheessa, minkä jälkeen ammoniakki kierrätetään takaisin prosessiin.

8.2   Päästöt veteen

BAT 62:

Tyhjiöjärjestelmistä ilmaan joutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ja veteen joutuvien orgaanisten aineiden päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Vedettömän alipaineen luominen

Kuivakäyntipumppujen, kuten syrjäytyspumppujen, käyttö

Sovellettavuutta olemassa laitoksiin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

b.

Rengasveden takaisinkierrätyksellä varustettujen vesirengastyhjiöpumppujen käyttö

Pumpussa tiivistenesteenä käytettävä vesi kierrätetään suljetun piirin kautta takaisin pumppukoteloon siten, että puhdistusvirta on vähäistä, mikä minimoi syntyvän jäteveden määrää.

Menetelmää voidaan soveltaa vain silloin, kun ei voida soveltaa menetelmää a.

Ei voida soveltaa trietanoliamiinin tislaukseen.

c.

Tyhjiöjärjestelmien vesifaasien uudelleenkäyttö prosessissa

Nesterengaspumpuista tai höyryejektoreista peräisin olevien vesipitoisten virtojen palauttaminen orgaanisen aineksen talteenottoprosessia ja veden uudelleenkäyttöä varten. Prosessissa uudelleen käytettävän veden osuus määräytyy prosessin vedentarpeen mukaan.

Menetelmää voidaan soveltaa vain silloin, kun ei voida soveltaa menetelmää a.

d.

Orgaanisten aineiden (amiinien) tiivistäminen ennen tyhjiöjärjestelmiä

Ks. 12.1 kohta

Sovelletaan yleisesti.

8.3   Raaka-aineiden kulutus

BAT 63:

Etyleenioksidin käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Ylimääräisen ammoniakin käyttö

Ammoniakin korkean tason säilyttäminen reaktioseoksessa on tehokas keino varmistaa, että kaikki etyleenioksidi muuntuu tuotteiksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Reaktion vesipitoisuuden optimointi

Vettä käytetään nopeuttamaan pääreaktioita tuotteen jakautuminen säilyttäen ja ilman merkittäviä sivuvaikutuksia etyleenioksidien glykoleiksi muuttumisen yhteydessä

Voidaan soveltaa vain vesiliuosprosesseihin

c.

Prosessin käyttöolosuhteiden optimointi

Optimaalisten käyttöolosuhteiden (kuten lämpötilan, paineen, viipymisajan) määrittäminen ja säilyttäminen, jotta mahdollisimman suuri määrä etyleenioksideja muuttuu mono-, di- ja trietanoliamiinien halutuksi seokseksi

Voidaan soveltaa yleisesti.

9.   TOLUEENIDI-ISOSYANAATIN (TDI) JA METYLEENIDIFENYYLIDI-ISOSYANAATIN (MDI) TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitetyt BAT-päätelmät kattavat seuraavien tuotannon:

dinitrotolueeni (DNT) tolueenista;

tolueenidiamiini (TDA) dinitrotolueenista;

TDI TDA:sta;

metyleenidifenyylidiamiini (MDA) aniliinista;

MDI MDA:sta;

ja niitä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

9.1   Päästöt ilmaan

BAT 64:

DNT-, TDA- ja MDA-laitoksista jätekaasun loppukäsittelyyn johdettavan (ks. BAT 66) orgaanisten yhdisteiden, NOX:n, NOX-lähtöaineiden ja SOX:n kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Tiivistäminen

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Märkäpesu

Ks. 12.1 kohta. Monissa tapauksissa absorboidun haitallisen aineen kemiallinen reaktio (NOX:n osittainen hapettuminen ja typpihapon talteenotto, happojen poisto emäsliuoksella, amiinien poisto happoliuoksilla, aniliinin reagointi formaldehydin kanssa emäsliuoksessa) parantaa pesutehoa.

c.

Terminen pelkistys

Ks. 12.1 kohta.

Sovellettavuutta olemassa olevissa yksiköissä voi rajoittaa käytettävissä oleva tila.

d.

Katalyyttinen pelkistys

Ks. 12.1 kohta.

BAT 65:

Poistokaasujen loppukäsittelyyn toimitettavien HCl:n ja fosgeenin kuormituksen vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa TDI- ja/tai MDI-laitosten jätekaasuvirroista talteen HCl ja fosgeeni käyttämällä jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

HCl:n absorbointi märkäpesussa

Ks. BAT 8d.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Fosgeenin absorbointi pesussa

Ks. 12.1 kohta. Ylimääräinen fosgeeni absorboituu käyttämällä orgaanista liuotinta ja palautuu prosessiin

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

HCl/fosgeenin tiivistyminen

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 66:

Ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden (mukaan luettuna kloorattujen hiilivetyjen), HCl:n ja kloorin vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä jätekaasuvirtoja yhdessä käyttämällä lämpöhapetinta ja sen jälkeen emäspesua.

Kuvaus:

DNT-, TDA-, TDI-, MDA- ja MDI-laitoksista tulevat yksittäiset jätekaasuvirrat kootaan yhdeksi tai useammaksi käsiteltäväksi jätekaasuvirraksi. (Lämpöhapetin ja pesu on kuvattu 12.1 kohdassa) Lämpöhapettimen sijasta voidaan nestemäisen jätteen ja jätekaasun yhteiskäsittelyyn käyttää polttolaitetta. Emäspesu on märkäpesua, jossa emästä lisätään parantamaan HCl:n ja kloorin poiston tehokkuutta.

Taulukko 9.1

TDI/MDI-prosesseista ilmaan joutuvia TVOC-yhdisteitä, tetrakloorimetaania, Cl2-, HCl- ja PCDD/F-päästöjä koskevat BAT-päästötasot

Parametri

BAT-päästötasot

(mg/Nm3, ei happipitoisuuden korjausta)

TVOC

1–5 (26)  (27)

Tetrakloorimetaani

≤ 0,5 g/t tuotettu MDI (28)

≤ 0,7 g/t tuotettu TDI (28)

Cl2

< 1 (27)  (29)

HCl

2–10 (27)

PCDD/F

0,025–0,08 ng I-TEQ/Nm3  (27)

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 2.

BAT 67:

Lämpöhapettimesta klooria ja/tai kloorattuja yhdisteitä sisältävien poistokaasujen käsittelyprosessista ilmaan joutuvien PCDD/F-päästöjen vähentämiseksi (ks. 12.1 kohta) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmää a ja tarvittaessa jäljempänä kuvattua menetelmää b.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Nopea jäähdytys

Pakokaasujen nopea jäähdytys, jolla estetään pakokaasujen PCDD/F-yhdisteiden de novo -synteesi

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Aktiivihiilen injektointi

PCDD/F-yhdisteiden poistaminen adsorboimalla ne pakokaasuun injektoitavaan aktiivihiileen ja sen jälkeinen pölyn poisto

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot: ks. taulukko 9.1.

9.2   Päästöt veteen

BAT 68:

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä veteen seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/parametri

Laitos

Näytteenottopaikka

Standardi(t)

Tarkkailutiheys vähintään

Tarkkailtava osa-alue

TOC

DNT-laitos

Esikäsittely-yksikön laskukohta

EN 1484

Kerran viikossa (30)

BAT 70

MDI- ja/tai TDI-laitos

Laitoksen laskukohta

Kerran kuukaudessa

BAT 72

Aniliini

MDA-laitos

Jäteveden loppukäsittelyn laskukohta

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran kuukaudessa

BAT 14

Klooratut liuottimet

MDI- ja/tai TDI-laitos

Eri EN-standardeja saatavilla (esimerkiksi EN ISO 15680)

BAT 14

BAT 69:

DNT-laitoksesta peräisin olevan nitriitti-, nitraatti- ja orgaanisten yhdisteiden jätevesien käsittelyyn päästetyn kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa raaka-aineita talteen, vähentää jäteveden määrää ja uudelleenkäyttää vettä soveltamalla jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Erittäin väkevän typpihapon käyttö

Erittäin väkevän HNO3:n (esimerkiksi sellaisen, jonka pitoisuus on noin 99 %) käyttö prosessin tehokkuuden parantamiseksi sekä jätevesien määrän ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi.

Sovellettavuutta olemassa oleviin yksikköihin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

b.

Käytetyn hapon optimoitu regenerointi ja talteenotto

Nitrausreaktiosta peräisin olevan käytetyn hapon regenerointi ottamalla talteen myös vesi ja orgaaninen aines uudelleenkäyttöä varten yhdistämällä sopivalla tavalla haihdutusta/tislausta, strippausta ja tiivistystä

Sovellettavuutta olemassa oleviin yksikköihin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

c.

Prosessiveden uudelleenkäyttö DNT:n pesuun

Käytetyn hapon talteenottoyksiköstä ja nitrausyksiköstä peräisin olevan prosessiveden uudelleenkäyttö DNT:n pesuun

Sovellettavuutta olemassa oleviin yksikköihin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet

d.

Prosessin ensimmäisen pesuvaiheen veden uudelleenkäyttö

Typpihappo ja rikkihappo uutetaan orgaanisessa vaiheessa veden avulla. Happopitoinen vesi palautetaan prosessiin suoraan uudelleenkäyttöön tai jatkokäsittelyyn aineiden talteenottoa varten.

Voidaan soveltaa yleisesti.

e.

Veden käyttö useampaan kertaan ja takaisinkierrätys

Pesu-, huuhtelu- ja laitepuhdistusveden uudelleenkäyttö esimerkiksi orgaanisen vaiheen monivaiheisessa vastavirtapesussa

Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset jäteveden määrät: ks. taulukko 9.2.

BAT 70:

DNT-laitoksesta peräisin olevien huonosti biohajoavien orgaanisten yhdisteiden jätevesien jatkokäsittelyyn johdettavan kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on jätevesien esikäsittely käyttämällä yhtä tai molempia seuraavista menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Uuttaminen

Ks. 12.2 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Kemiallinen hapettaminen

Ks. 12.2 kohta


Taulukko 9.2

DNT-laitoksen esikäsittely-yksikön laskupaikkaa koskevat BAT-AEPL-tasot jäteveden jatkokäsittelyä varten

Parametri

BAT-AEPL-taso

(keskiarvo yhden kuukauden aikana)

TOC

< 1 kg/t tuotettu DNT

Tietyn jäteveden määrä

< 1 m3/t tuotettu DNT

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on TOC:n osalta kuvattu kohdassa BAT 68.

BAT 71:

Jäteveden muodostumisen ja TDA-laitoksesta jätevesien käsittelyyn johdetun orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen menetelmien a, b ja c yhdistelmää ja sen jälkeen menetelmää d.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Haihdutus

Ks. 12.2 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Strippaus

Ks. 12.2 kohta

c.

Uuttaminen

Ks. 12.2 kohta

d.

Veden uudelleenkäyttö

Veden (esim. kondensaateista tai pesusta peräisin olevan) uudelleenkäyttö samassa prosessissa tai muissa prosesseissa (esim. DNT-laitoksessa). Tekniset rajoitukset voivat rajoittaa veden uudelleenkäyttömahdollisuuksia olemassa olevissa laitoksissa.

Voidaan soveltaa yleisesti.


Taulukko 9.3

TDA-laitoksesta jäteveden käsittelylaitokseen tulevaa jätevettä koskeva BAT-AEPL-taso

Parametri

BAT-AEPL-taso

(keskiarvo yhden kuukauden aikana)

Tietyn jäteveden määrä

< 1 m3/t tuotettu TDA

BAT 72:

MDI- ja/tai TDI-laitoksesta jäteveden loppukäsittelyyn päästettävän orgaanisen kuormituksen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaan tekniikkaa on liuosten talteenotto ja veden uudelleenkäyttö optimoimalla laitoksen rakenne ja käyttö.

Taulukko 9.4

TDI- tai MDI-laitoksesta jäteveden käsittelyyn tulevaa jätevettä koskeva BAT-AEPL-taso

Parametri

BAT-AEPL-tasot

(yhden vuoden aikana saatujen arvojen keskiarvo)

TOC

< 0,5 kg/t tuotetta (TDI tai MDI) (31)

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 68.

BAT 73:

MDA-laitoksesta jätevesien jatkokäsittelyyn päästetyn orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa orgaanista ainesta talteen käyttämällä yhtä seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Haihdutus

Ks. 12.2 kohta. Käytetään uuttamisen helpottamiseksi (ks. menetelmä b).

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Uuttaminen

Ks. 12.2 kohta. Käytetään MDA:n talteenottoon/poistamiseen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Höyrystrippaus

Ks. 12.2 kohta. Käytetään aniliinin ja metanolin talteenottoon/poistamiseen.

Metanolin osalta sovellettavuus riippuu jätevesihuolto- ja jätevedenkäsittelyohjelmaan sisältyvien vaihtoehtoisten tapojen arvioinnista.

d.

Tislaus

Ks. 12.2 kohta. Käytetään aniliinin ja metanolin talteenottoon/poistamiseen.

9.3   Jäämät

BAT 74:

TDI-laitoksista hävitettäväksi lähetettävien orgaanisten jäämien määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät, joilla estetään tai vähennetään jätteiden syntymistä

a.

Minimoidaan tislausjärjestelmissä korkeassa lämpötilassa kiehuvien jäännösten muodostuminen

Katso BAT 17b.

Voidaan soveltaa vain uusiin tislausyksiköihin tai olemassa olevien laitosten merkittäviin parannuksiin.

Menetelmät orgaanisen aineen talteenottamiseksi uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten

b.

TDI:n talteenoton lisääminen haihduttamalla tai lisätislauksella

Tislauksen jäämät lisäkäsitellään esimerkiksi ohutkalvohaihduttimella tai muulla short-path-tislausyksiköllä ja sen jälkeen kuivaimella, jotta mahdollisimman suuri määrä niissä olevaa TDI:tä saadaan talteen.

Voidaan soveltaa vain uusiin tislausyksiköihin tai olemassa olevien laitosten merkittäviin parannuksiin.

c.

TDA:n talteenotto kemiallisen reaktion avulla

Tervat käsitellään kemiallisen reaktion (esimerkiksi hydrolyysin) avulla tapahtuvaa TDA:n talteenottoa varten

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

10.   ETYLEENIDIKLORIDIN JA VINYYLIKLORIDIMONOMEERIN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

10.1   Päästöt ilmaan

10.1.1   EDC-krakkausuunista ilmaan johdettavia päästöjä koskevat BAT-päästötasot

Taulukko 10.1

EDC-krakkausyksikön uunista ilmaan johdettavien NOX-päästöjen BAT-päästötasot

Parametri

BAT-päästötasot (32)  (33)  (34)

(vuorokausikohtainen keskiarvo tai keskiarvo otantajakson aikana)

(mg/Nm3, 3 tilavuusprosenttia O2)

NOx

50–100

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 1.

10.1.2   Menetelmät ja BAT-päästötasot muista lähteistä ilmaan johdettaville päästöille

BAT 75:

Lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn toimitettavan orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi ja raaka-aineiden kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa kuvattuja menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessin sisäiset tekniikat

a.

Syötettävän materiaalin laadun valvonta

Syötettävän materiaalin laadun valvonta jäämien muodostumisen minimoimiseksi (esimerkiksi etyleenin propaani- ja asetyleenipitoisuuden, kloorin bromiinipitoisuuden ja kloorivedyn asetyleenipitoisuuden valvonta).

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Hapen käyttö ilman sijasta oksikloorauksessa

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai oksikloorauslaitosten merkittäviin parannuksiin.

Orgaanisen aineksen talteenottomenetelmät

c.

Tiivistäminen jäähdytetyn veden tai kylmäaineiden avulla

Tiivistäminen (ks. 12.1 kohta) jäähdytetyn veden tai kylmäaineiden kuten ammoniakin tai propeenin avulla yksittäisten poistokaasuvirtojen orgaanisten yhdisteiden talteenottoon ennen niiden lähettämistä loppukäsittelyyn

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 76:

Ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden (mukaan luettuna halogenoitujen yhdisteiden), HCl:n ja Cl2:n vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä EDC- ja/tai vinyylikloridimonomeerituotannon jätekaasuvirtoja yhdessä käyttämällä termistä hapetusta ja sen jälkeen kaksivaiheista märkäpesua.

Kuvaus:

Terminen hapetus, märkäpesu ja emäspesu on kuvattu 12.1 kohdassa. Terminen hapetus voidaan toteuttaa nestemäisen jätteen polttolaitoksessa. Tässä tapauksessa hapettumislämpötila on yli 1 100 °C ja viipymisaika vähintään 2 sekuntia, mitä seuraa poistokaasujen nopea jäähdytys, jotta de novo -synteesissä ei pääse syntymään PCDD/F-päästöjä.

Pesu tapahtuu kahdessa vaiheessa: Vedellä tehtävää märkäpesua ja yleensä tapahtuvaa suolahapon talteenottoa seuraa emäksinen märkäpesu.

Taulukko 10.2

EDC- ja VCM-tuotannosta ilmaan joutuvia TVOC-yhdisteitä, EDC:n ja VCM:n yhteismäärää sekä Cl2-, HCl- ja PCDD/F-yhdisteitä koskevat BAT-päästötasot

Parametri

BAT-päästötasot

(vuorokausikohtainen keskiarvo tai keskiarvo otantajakson aikana)

(mg/Nm3, 11 tilavuusprosenttia O2)

TVOC

0,5–5

EDC:n ja VCM:n yhteismäärä

< 1

Cl2

< 1–4

HCl

2–10

PCDD/F

0,025–0,08 ng I-TEQ/Nm3

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 2.

BAT 77:

Klooria ja/tai kloorattuja yhdisteitä sisältävien poistokaasujen termisestä hapetuksesta ilmaan joutuvien PCDD/F-päästöjen vähentämiseksi (ks. 12.1 kohta) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmää a ja tarvittaessa jäljempänä kuvattua menetelmää b.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Nopea jäähdytys

Pakokaasujen nopea jäähdytys, jolla estetään pakokaasujen PCDD/F-yhdisteiden de novo -synteesi

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Aktiivihiilen injektointi

PCDD/F-yhdisteiden poistaminen adsorboimalla ne pakokaasuun injektoitavaan aktiivihiileen ja sen jälkeinen pölyn poisto

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot: ks. taulukko 10.2.

BAT 78:

Krakkausputkien hiilenpoistossa ilmaan joutuvien pöly- ja CO-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavassa esitetyistä tekniikoista hiilenpoiston tiheyden vähentämiseksi ja yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä puhdistusmenetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät hiilenpoiston tiheyden vähentämiseksi

a.

Termisen hiilenpoiston optimointi

Toimintaolosuhteiden eli virtauksen, lämpötilan ja höyrypitoisuuden optimointi hiilenpoiston ajaksi koksin poistamisen maksimoimiseksi

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Mekaanisen hiilenpoiston optimointi

Mekaanisen hiilenpoiston (esimerkiksi hiekkapuhallus) optimoiminen, jotta mahdollisimman suuri määrä koksia poistuu pölynä

Voidaan soveltaa yleisesti.

Puhdistusmenetelmät

c.

Pölyn märkäpesu

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa ainoastaan termiseen hiilenpoistoon.

d.

Sykloni

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

e.

Tekstiilisuodatin

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

10.2   Päästöt veteen

BAT 79:

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä veteen seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/parametri

Laitos

Näytteenottopaikka

Standardi(t)

Tarkkailutiheys vähintään

Tarkkailtava osa-alue

EDC

Kaikki laitokset

Jäteveden strippausyksikön ulostulo

EN ISO 10301

Kerran päivässä

BAT 80

VCM

Kupari

Leijupolttotekniikkaa käyttävä oksikloorauslaitos

Ulostulo esikäsittelystä kiinteiden aineiden poistamiseksi

Eri EN-standardeja saatavilla, esim. EN ISO 11885, EN ISO 15586 ja EN ISO 17294-2

Kerran päivässä (35)

BAT 81

PCDD/F

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran 3 kuukaudessa

Kiintoaineen kokonaismäärä (TSS)

EN 872

Kerran päivässä (35)

Kupari

Leijupolttotekniikkaa käyttävä oksikloorauslaitos

Jäteveden loppukäsittelyn laskukohta

Eri EN-standardeja saatavilla, esim. EN ISO 11885, EN ISO 15586, EN ISO 17294-2

Kerran kuukaudessa

BAT 14 ja BAT 81

EDC

Kaikki laitokset

EN ISO 10301

Kerran kuukaudessa

BAT 14 ja BAT 80

PCDD/F

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran 3 kuukaudessa

BAT 14 ja BAT 81

BAT 80:

Jäteveden jatkokäsittelyyn lähetettävien kloorattujen yhdisteiden kuormituksen vähentämiseksi ja jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmistä ilmaan johtuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää hydrolyysiä ja strippausta mahdollisimman lähellä lähdettä.

Kuvaus:

Hydrolyysi ja strippaus on kuvattu 12.2 kohdassa. Hydrolyysi suoritetaan emäksisessä pH:ssa oksikloorausprosessista syntyneen kloraalihydraatin hajottamiseksi. Tämän seurauksena syntyy kloroformia, joka poistetaan strippaamalla yhdessä EDC- ja VCM-yhdisteiden kanssa.

BAT-tekniikoiden mukaiset ympäristötehokkuustasot (BAT-AEPL-tasot): ks. taulukko 10.3.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot suorille päästöille vastaanottavaan vesistöön loppukäsittelyn ulostulon kohdalla: ks. taulukko 10.5.

Taulukko 10.3

Jäteveden strippausyksikön laskukohdan jätevedessä olevia kloorattuja hiilivetyjä koskevat BAT-AEPL-tasot

Parametri

BAT-AEPL-taso

(keskiarvo yhden kuukauden aikana) (36)

EDC

0,1–0,4 mg/l

VCM

< 0,05 mg/l

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 79.

BAT 81:

Oksikloorausprosessista veteen joutuvien PCDD/F- ja kuparipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmää a tai vaihtoehtoisesti menetelmää b yhdistettynä sopivaan yhdistelmään jäljempänä kuvatuista menetelmistä c, d ja e.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessin sisäiset tekniikat

a.

Kiinteän kantoaineen käyttäminen oksikloorauksessa

Oksikloorausreaktion suunnittelu: kiintopetireaktorissa yläosan kaasuvirtaan syntyy vähemmän katalyyttihiukkasia.

Ei voida soveltaa leijupolttoa käyttäviin olemassa oleviin laitoksiin.

b.

Sykloni- tai kuivakatalyyttisuodatusjärjestelmä.

Sykloni- tai kuivakatalyyttisuodatusjärjestelmä vähentää reaktorin katalyytin häviöitä ja siten myös niiden siirtymistä jäteveteen.

Voidaan soveltaa ainoastaan leijupolttoa käyttäviin laitoksiin.

Jäteveden esikäsittely

c.

Kemiallinen saostus

Ks. 12.2 kohta. Kemiallista saostusta käytetään liuonneen kuparin poistamiseen

Voidaan soveltaa ainoastaan leijupolttoa käyttäviin laitoksiin.

d.

Koagulaatio ja flokkulointi

Ks. 12.2 kohta

Voidaan soveltaa ainoastaan leijupolttoa käyttäviin laitoksiin.

e.

Kalvosuodatus (mikro- tai ultrasuodatus)

Ks. 12.2 kohta

Voidaan soveltaa ainoastaan leijupolttoa käyttäviin laitoksiin.


Taulukko 10.4

Oksikloorausta käyttävän EDC:n tuotannon jätevesipäästöjen BAT-AEPL-tasot kiinteiden aineiden esikäsittely-yksikön jälkeen laitoksissa, jotka käyttävät lejupetimenetelmää

Parametri

BAT-AEPL-tasot

(yhden vuoden aikana saatujen arvojen keskiarvo)

Kupari

0,4–0,6 mg/l

PCDD/F

< 0,8 ng I-TEQ/l

Kiintoaineen kokonaismäärä (TSS)

10–30 mg/l

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 79.

Taulukko 10.5

BAT-päästötasot EDC-tuotannosta vastaanottavaan vesistöön joutuville suorille kupari-, EDC- ja PCDD/F-päästöille

Parametri

BAT-päästötasot

(yhden vuoden aikana saatujen arvojen keskiarvo)

Kupari

0,04–0,2 g/t oksikloorauksen aikana syntyneitä EDC-yhdisteitä (37)

EDC

0,01–0,05 g/t puhdistettuja EDC-yhdisteitä (38)  (39)

PCDD/F

0,1–0,3 μg oksikloorauksen aikana syntyneitä I-TEQ/t EDC -yhdisteitä

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 79.

10.3   Energiatehokkuus

BAT 82:

Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää etyleenin suoraan klooraukseen kiehuvesireaktoria.

Kuvaus:

Kiehuvesireaktorijärjestelmän etyleenin suora kloorausreaktio tapahtuu tavallisesti lämpötila-alueella 85 °C–200 °C. Toisin kuin alhaisemmissa lämpötiloissa tapahtuvassa prosessissa tällä tavoin reaktiolämpö voidaan ottaa tehokkaasti talteen ja käyttää uudelleen (esimerkiksi EDC:n tislaukseen).

Soveltamisala:

Voidaan soveltaa vain uusiin suorakloorauslaitoksiin.

BAT 83:

EDC:n krakkausuunien energiankulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kemialliseen muuntamiseen promoottoreja.

Kuvaus:

Kloorin tai muiden radikaaleja muodostavien aineiden kaltaisia promoottoreja käytetään krakkausreaktion parantamiseen ja reaktiolämpötilan alentamiseen, jolloin tarvitaan vähemmän syöttölämpöä. Promoottoreja voi muodostua itse prosessissa, tai niitä voidaan lisätä.

10.4   Jäämät

BAT 84:

VCM-laitoksista hävitettäväksi lähetettävän koksin määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Promoottorien käyttö krakkauksessa

Ks. BAT 83.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

EDC-krakkauksesta peräisin olevan kaasumaisen virran nopea jäähdytys

EDC-krakkauksesta peräisin oleva kaasumainen virta jäähdytetään saattamalla se tornissa suoraan kosketukseen kylmän EDC:n kanssa koksin muodostumisen vähentämiseksi. Joissakin tapauksissa virta jäähdytetään sitä ennen lämmönvaihdolla EDC-syötteen viileän nesteen kanssa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Syötettävän EDC:n esihaihdutus

Koksin muodostumista vähennetään haihduttamalla EDC ennen reaktoria ja poistamalla korkealla lämpötilalla kiehuvat koksin lähtöaineet.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

d.

Matalaliekkiset polttimet

Polttouunityyppi, joka vähentää krakkausputkien seinämiin syntyviä kuumia pisteitä.

Voidaan soveltaa vain uusiin uuneihin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

BAT 85:

Hävitettäväksi lähetettävien vaarallisten jätteiden määrän vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Asetyleenin hydrogenointi

HCl syntyy EDC:n krakkausreaktiossa, ja se otetaan talteen tislaamalla.

HCl-virrassa olevan asetyleenin hydrogenointi vähentää ei-toivottujen yhdisteiden muodostumista oksikloorauksen aikana. Hydrogenointiyksikön ulostulon kohdalle suositellaan alle 50 ppmv:n asetyleeniarvoja.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin

b.

Nestemäisen jätteen poltosta peräisin olevan HCl:n talteenotto ja uudelleenkäyttö

Polttolaitoksen poistokaasun HCl otetaan talteen märkäpesemällä vedellä tai laimennetulla HCl:llä (ks. 12.1 kohta) ja käytetään uudelleen (esimerkiksi oksikloorauslaitoksessa).

Voidaan soveltaa yleisesti.

c.

Kloorattujen yhdisteiden eristäminen käyttöä varten

Sivutuotteiden (esimerkiksi monokloorietaanin ja/tai 1,1,2-trikloorietaanin, jälkimmäinen 1,1-dikloorietyleenin tuotantoon) eristäminen ja tarvittaessa puhdistaminen

Voidaan soveltaa vain uusiin tislausyksikköihin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa kyseisten yhdisteiden käyttökohteiden puuttuminen.

11.   VETYPEROKSIDIN TUOTANTOA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan 1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

11.1   Päästöt ilmaan

BAT 86:

Muista kuin hydrogenointiyksiköistä ilmaan johdettavien liuottimien talteen ottamiseksi ja orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esitettyjen menetelmien sopivaa yhdistelmää. Jos hapettumisyksikössä käytetään ilmaa, sovelletaan vähintään menetelmää d. Jos hapettumisyksikössä käytetään puhdasta happea, sovelletaan vähintään menetelmää b jäähdytetyllä vedellä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessin sisäiset tekniikat

a.

Hapetusprosessin optimointi

Prosessin optimointi sisältää hapettumispaineen korottamisen ja hapettumislämpötilan laskemisen liuottimen höyrypitoisuuden laskemiseksi poistokaasussa.

Voidaan soveltaa vain uusiin hapetusyksiköihin tai olemassa olevien laitosten merkittäviin parannuksiin.

b.

Menetelmät kiinteiden aineiden ja/tai nesteiden kulkeutumisen vähentämiseksi

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmät liuottimien talteenottamiseksi uudelleenkäyttöä varten

c.

Tiivistäminen

Ks. 12.1 kohta

Voidaan soveltaa yleisesti.

d.

Adsorptio (regeneratiivinen)

Ks. 12.1 kohta

Ei voida soveltaa puhtaan hapen kanssa hapettumisesta syntyvään poistokaasuun.


Taulukko 11.1

Hapettumisyksiköstä ilmaan joutuvien TVOC-yhdisteiden BAT-päästötasot

Parametri

BAT-päästötasot (40)

(vuorokausikohtainen keskiarvo tai keskiarvo otantajakson aikana) (41)

(ei happipitoisuuden korjausta)

TVOC

5–25 mg/Nm3  (42)

Tähän liittyvä tarkkailumenettely on kuvattu kohdassa BAT 2.

BAT 87:

Hydrogenointiyksikön käynnistyksen aikana ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää tiivistämistä ja/tai adsorptiota.

Kuvaus:

Tiivistys ja adsorptio on kuvattu 12.1 kohdassa.

BAT 88:

Ilmaan ja veteen pääsevien bentseenipäästöjen estämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on olla käyttämättä bentseeniä käyttöliuoksessa.

11.2   Päästöt veteen

BAT 89:

Jäteveden määrän ja jätevesien käsittelyyn johdetun orgaanisen kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa molempia jäljempänä kuvattuja menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a.

Optimoitu nestefaasin erottaminen

Orgaaninen faasi ja vesifaasi erotetaan asianmukaisella suunnittelulla ja toiminnalla (esim. riittävä viipymäaika, vaiheen rajan havaitseminen ja valvonta) estämään liukenemattomien orgaanisten aineiden kulkeutuminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b.

Veden uudelleenkäyttö

Veden uudelleenkäyttö esimerkiksi puhdistamalla tai erottamalla nestemäiset faasit. Prosessissa uudelleen käytettävän veden osuus riippuu tuotteen laatuvaatimuksista.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 90:

Huonosti biologisesti hävitettävien orgaanisten yhdisteiden veteen johdettavien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jotain seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

a.

Adsorptio

Ks. 12.2 kohta. Adsorptio tapahtuu ennen kuin jätevesivirrat johdetaan lopulliseen biologiseen käsittelyyn.

b.

Jäteveden poltto

Ks. 12.2 kohta.

Soveltamisala:

Sovelletaan ainoastaan jätevesivirtoihin, joissa on enin osa vetyperoksidilaitoksen orgaanisesta kuormituksesta, ja tapauksiin, joissa vetyperoksidilaitoksen TOC-kuormitusta voidaan biologisella käsittelyllä vähentää alle 90 %.

12.   MENETELMIEN KUVAUS

12.1   Poistokaasun ja jätekaasun käsittelymenetelmät

Menetelmä

Kuvaus

Adsorptio

Menetelmä yhdisteiden poistamiseksi poistokaasuista tai jätekaasuvirrasta tartuttamalla ne kiinteään pintaan (yleensä aktiivihiileen). Adsorptio voi olla regeneratiivinen tai ei-regeneratiivinen (ks. jäljempänä).

Adsorptio (ei-regeneratiivinen)

Ei-regeneratiivisessa adsorptiossa käytettyä adsorbenttia ei uudisteta, vaan se hävitetään.

Adsorptio (regeneratiivinen)

Adsorptio, jossa adsorbaatti desorboidaan myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen. Jatkuvassa käytössä on yleensä käytössä rinnakkain enemmän kuin kaksi adsorboijaa, joista yksi on desorptiotilassa.

Katalyyttinen hapetin

Puhdistinlaite, joka hapettaa katalyyttikerroksessa poistokaasujen tai jätekaasuvirran palavia yhdisteitä ilmalla tai hapella. Katalyytin avulla hapetus on mahdollista alhaisemmissa lämpötiloissa ja pienemmissä laitteissa kuin termisessä hapetuksessa.

Katalyyttinen pelkistys

NOx vähennee katalyytin ja pelkistyskaasun läsnä ollessa. Toisin kuin SCR-menetelmässä, tässä ei lisätä ammoniakkia ja/tai ureaa.

Emäspesu

Happamien epäpuhtauksien poistaminen kaasuvirrasta emäksisellä liuoksella pesten.

Keraaminen suodatin / metallisuodatin

Keraaminen suodatinmateriaali. Jos suodatettavat aineet ovat happamia yhdisteitä, kuten HCl, NOX, SOX ja dioksiinit, suodatusmateriaaliin lisätään katalyytteja, ja myös reagenssien injektointi voi olla tarpeen.

Metallisuodattimissa pintasuodatuksesta huolehtii sintrattu huokoinen metallisuodatinpanos.

Tiivistäminen

Menetelmä orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden höyryjen poistamiseksi poistokaasusta tai jätekaasuvirrasta vähentämällä sen lämpötila alle kastepisteen, jolloin höyryt nesteytyvät. Tarvittavasta toimintalämpötilasta riippuen on olemassa erilaisia tiivistystapoja, kuten jäähdytysvesi, jäähdytetty vesi (lämpötila yleensä noin 5 °C) tai kylmäaineet, kuten ammoniakki tai propeeni.

Sykloni (kuiva tai märkä)

Pölynpoistolaite, jolla poistokaasun tai jätekaasuvirran pöly poistetaan keskipakovoimalla; varustettu yleensä kartiokammiolla.

Sähkösuodatin (kuiva tai märkä)

Hiukkaserotin, jossa poistokaasun tai jätekaasuvirran hiukkaset kerätään sähkön avulla keräyslevyihin. Hiukkaset varataan sähköisesti niiden liikkuessa läpi koronan, jossa kaasuionit virtaavat. Virran keskellä olevissa elektrodeissa jännite säilyy korkeana, jolloin ne saavat aikaan sähkökentän, joka pakottaa hiukkaset kerääjän seinämiin.

Kuitusuodatin

Huokoinen kudos- tai huopakuitu, jonka läpi kaasut virtaavat hiukkasien poistamiseksi käyttämällä seulaa tai muuta mekanismia. Kuitusuodattimet voivat olla levyjä, kasetteja tai pusseja, joissa yksittäisiä kuitusuodatinyksikköjä kootaan ryhmäksi.

Kalvoerotus

Jätekaasu tiivistetään ja puristetaan tiettyjä orgaanisia höyryjä läpipäästävän kalvon läpi. Rikastettu permeaatti voidaan ottaa talteen esimerkiksi tiivistämällä tai adsorboimalla, tai se voidaan puhdistaa esimerkiksi hapettamalla se katalyyttisesti. Prosessi soveltuu parhaiten, kun höyrypitoisuus on korkea. Useimmissa tapauksissa tarvitaan jatkokäsittelyä, jotta pitoisuustaso saadaan tarpeeksi alhaiseksi hävittämistä varten.

Sumusuodatin

Tavallisesti lankasuodatin (esimerkiksi sumunpoistajat, huurunpoistajat), jotka koostuvat kudotusta tai neulotusta metallisesta tai synteettisestä monofilamenttilangasta joko yksittäisenä tai erityisenä kokoonpanona. Sumusuodatin toimii syväkerrossuodattimena, jossa suodatus tapahtuu suodattimen koko syväkerroksen alueella. Kiinteät hiukkaset pysyvät suodattimessa sen kyllästymiseen saakka, jolloin suodatin on puhdistettava huuhtelemalla. Pisaroiden ja/tai aerosolien keräämiseen käytettävä sumusuodatin puhdistuu niiden huuhtoutuessa siitä nesteenä. Toiminta perustuu mekaaniseen kosketukseen ja määräytyy nopeuden mukaan. Myös dynaamisia erottimia käytetään yleisesti sumusuodattimina.

Regeneratiivinen terminen hapetin (RTO)

Erityinen terminen hapetin (ks. jäljempänä), jossa tuleva jätekaasuvirta lämpenee kulkemalla keraamisen kerroksen läpi ennen polttokammioon saapumista. Puhdistetut kuumat kaasut poistuvat yhden (tai useamman) keramiikkapintaisen kerroksen kautta (jotka on jäähdytetty tulevalla jätekaasuvirralla aiemmassa palamissyklissä). Uudelleen lämmitetty kerros aloittaa uuden palamissyklin esilämmittämällä uuden tulevan jätekaasuvirran. Tyypillinen polton lämpötila on 800–1 000 °C.

Pesu

Pesu tai absorptio on haitallisten aineiden poistamista kaasuvirrasta saattamalla se kosketuksiin nestemäisen liuottimen, usein veden, kanssa (ks. ”Märkäpesu”). Siihen voi sisältyä kemiallinen reaktio (ks. ”Emäspesu”). Joissakin tapauksissa yhdisteet voidaan ottaa liuottimesta talteen.

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Typen oksidien pelkistyminen typeksi reagoimalla ammoniakin kanssa katalyyttikerroksessa (yleensä vesiliuoksessa) noin 300–450 °C:n optimaalisessa toimintalämpötilassa. Katalyyttikerroksia voi olla yksi tai useampia.

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Typen oksidien pelkistys typeksi reagoimalla ammoniakin tai urean kanssa korkeassa lämpötilassa. Toimintalämpötila-alueen on oltava 900–1 050 °C.

Menetelmät kiinteiden aineiden ja/tai nesteiden kulkeutumisen vähentämiseksi

Menetelmät kaasumaisten virtojen (esimerkiksi kemiallisista prosesseista, lauhduttimista, tislauskolonnista peräisin olevien) pisaroiden tai hiukkasten siirtymisen vähentämiseksi mekaanisten laitteiden, kuten laskeutumiskammion, sumusuodattimen ja erotusrummun, avulla.

Terminen hapetin

Puhdistinlaite, joka hapettaa polttokammiossa poistokaasun tai jätekaasuvirran palavia yhdisteitä lämmittämällä sen ilmalla tai hapella sen itsesyttymislämpötilan yläpuolelle ja säilyttää korkean lämpötilan niin kauan, että se pääsee ehtii palaa hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Terminen pelkistys

NOX:n vähentäminen korkeissa lämpötiloissa lisäpolttokammiossa, jossa on pelkistyskaasua ja jossa hapetusprosessi tapahtuu, kuitenkin siten, että happea on vähän tai sitä puuttuu. Toisin kuin SNCR-menetelmässä, tässä ei lisätä ammoniakkia ja/tai ureaa.

Kaksivaiheinen pölynsuodatin

Metalliverkolla varustettu suodatuslaite. Ensimmäisessä suodatusvaiheessa muodostuu suodatuskakku, ja varsinainen suodatus tapahtuu toisessa vaiheessa. Järjestelmä vaihtelee näiden vaiheiden välillä suodattimessa olevan paineen laskun mukaan. Järjestelmään kuuluu myös suodatetun pölyn poistomekanismi.

Märkäpesu

Katso edellä kohta ”Pesu”. Puhdistus, jossa liuottimena käytetään vettä tai vesiliuosta, esimerkiksi emäspesu HCl:n vähentämiseksi. Ks. myös ’Pölyn märkäpesu’.

Pölyn märkäpesu

Katso edellä kohta ”Märkäpesu”. Pölyn märkäpesussa pöly erotellaan sekoittamalla tehokkaasti tuleva kaasu veteen, ja tavallisesti se yhdistetään karkeiden hiukkasten poistamiseen linkousvoiman avulla. Jotta tähän päästäisiin, sisällä oleva kaasu vapautuu tangentiaalisesti. Poistettu kiinteä pöly kerätään pölypesurin pohjasta.

12.2   Jätevedenkäsittelytekniikat

Kaikkia jäljempänä lueteltuja menetelmiä voidaan käyttää myös vesivirtojen puhdistamiseen, jolloin vettä on mahdollista käyttää uudelleen tai kierrättää. Useimpia menetelmiä käytetään myös orgaanisten yhdisteiden talteenottoon prosessivesivirrasta.

Menetelmä

Kuvaus

Adsorptio

Erotusmenetelmä, jossa nesteessä (eli jätevedessä) olevat yhdisteet (eli epäpuhtaudet) tarttuvat kiinteään pintaan (tavallisesti aktiivihiileen).

Kemiallinen hapettuminen

Orgaaniset yhdisteet hapetetaan otsonilla tai vetyperoksidilla, minkä lisäksi voidaan käyttää katalyyttejä tai UV-säteilyä. Menetelmä tekee yhdisteistä vähemmän vaarallisia ja parantaa niiden biohajoavuutta.

Koagulaatio ja flokkulointi

Koagulaatiota ja flokkulointia käytetään erottamaan suspendoituneet kiinteät aineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiinteiden aineiden. Flokkulointi tehdään lisäämällä polymeerejä, jolloin mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja.

Tislaus

Tislaus on menetelmä, jolla kiehumispisteeltään erilaiset yhdisteet voidaan erottaa osittaisella haihdutuksella ja uudelleentiivistyksellä.

Jäteveden tislaus tarkoittaa matalalla kiehuvien epäpuhtauksien poistamista jätevedestä siirtämällä ne höyryfaasiin. Tislaus tapahtuu levyillä tai tiivisteillä varustetussa kolonnissa ja sen jälkeisessä tiivistimessä.

Uuttaminen

Liuenneet epäpuhtaudet siirtyvät jäteveden faasista orgaaniseen liuottimeen, esimerkiksi vastavirtakolonnissa tai sekoitussaostinjärjestelmässä. Kun faasit ovat erottuneet, liuotin puhdistetaan esimerkiksi tislaamalla ja palautetaan uuttoon. Haitallisia aineita sisältävä uute hävitetään tai palautetaan prosessiin. Jäteveteen hävinneet liuokset käsitellään myöhemmin asianmukaisella menetelmällä (esimerkiksi strippauksella).

Haihdutus

Korkealla kiehuvien aineiden vesiliuosten tiivistäminen tislaamalla (ks. edellä), jatkokäyttöön, käsiteltäväksi tai hävitettäväksi (esimerkiksi jätevettä polttamalla) tekemällä vedestä höyryä. Haihdutus toteutetaan energian säästämiseksi tavallisesti monivaiheisissa yksiköissä, joissa tyhjiö kasvaa edettäessä. Vesihöyry tiivistyy, minkä jälkeen se voidaan käyttää uudelleen tai hävittää jätevetenä.

Suodatus

Kiinteiden aineiden erottaminen jäteveden kantoaineesta viemällä se huokoisen välittäjäaineen läpi. Se sisältää erityyppisiä tekniikoita, esim. hiekkasuodatuksen, mikrosuodatuksen ja ultrasuodatuksen.

Flotaatio

Prosessi, jossa kiinteät tai nestemäiset hiukkaset erotetaan jäteveden faasista sitomalla niihin kaasukuplia, tavallisesti ilmaa. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle ja ne kootaan kauhoilla.

Hydrolyysi

Kemiallinen reaktio, jossa orgaaniset tai epäorgaaniset yhdisteet reagoivat veden kanssa. Menetelmää käytetään yleensä ei-biohajoavien yhdisteiden muuntamiseksi biohajoaviksi tai toksisten yhdisteiden muuntamiseksi ei-toksisiksi. Reaktion aikaansaamiseksi tai parantamiseksi hydrolyysi suoritetaan korkeassa lämpötilassa ja mahdollisesti paineessa (termolyysi). Prosessissa voidaan myös käyttää voimakkaita alkaleja tai happoja tai katalyyttiä.

Saostaminen

Liuenneiden epäpuhtauksien (esimerkiksi metalli-ionien) konvertointi liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä kemiallisia saostusaineita. Muodostuneet kiinteät saokset erotetaan sitten selkeytyksellä, flotaatiolla tai suodattamalla.

Selkeytys

Suspendoituneiden hiukkasten ja suspendoituneen materiaalin erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.

Strippaus

Haihtuvien yhdisteiden siirtäminen vesifaasista nesteen läpi ohjattavalla kaasufaasilla (kuten höyry, typpi tai ilma). Yhdisteet otetaan myöhemmin talteen (esimerkiksi kondensoimalla) jatkokäyttöä tai hävittämistä varten. Poistotehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä lämpötilaa tai vähentämällä painetta.

Jäteveden poltto

Orgaanisten ja epäorgaanisten epäpuhtauksien hapettaminen ilmalla ja samanaikaisesti veden haihduttaminen normaalissa paineessa ja lämpötilassa 730–1 200 °C. Jäteveden palaminen tapahtuu yleensä itsestään, kun COD-tasot ovat yli 50 g/l. Jos orgaaninen kuormitus on vähäinen, tarvitaan tuki/apupolttoainetta.

12.3   Menetelmät palamisesta ilmaan joutuvien päästöjen vähentämiseksi

Menetelmä

Kuvaus

(Tuki)polttoaineen valinta

Käytetään polttoaineita (mukaan lukien tuki/apupolttoaineita), joissa on vähemmän päästöjä muodostavia yhdisteitä (kuten vähemmän rikkiä, tuhkaa, typpeä, elohopeaa, fluoria tai klooria sisältäviä polttoaineita).

Low-NOX-poltin (LNB) ja ultra-low-NOx-poltin (ULNB)

Menetelmä perustuu liekin huippulämpötilojen alentamiseen, joka johtaa palamisen viivästymisen lisäksi polttoaineen täydelliseen palamiseen sekä lämmön suurempaan siirtymiseen (liekin suurempaan säteilykykyyn). Menetelmä voidaan yhdistää uunin palamiskammion rakenteen muutokseen. Ultra-low-NOX-polttimiin (ULNB) sisältyy (ilman/)polttoaineen palamisen vaiheistus sekä pakokaasujen/savukaasujen takaisinkierrätys.


(1)  Mille tahansa muuttujalle, jossa otannan tai analyyttisten rajoitusten vuoksi 30 minuutin näytteenotto ei ole sopiva, käytetään soveltuvaa otantajaksoa.

(2)  PCDD/F:n osalta käytetään 6–8 tunnin otantajaksoa.

(3)  Aikaan suhteutettua kokoomanäytettä voidaan käyttää, jos virtauksen voidaan osoittaa olevan riittävän vakaa.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös2012/119/EU, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedonkeruuta ja BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista (EUVL L 63, 2.3.2012, s. 1).

(5)  Yleiset jatkuvia mittauksia koskevat EN-standardit ovat EN 15267-1, -2, -3 ja EN 14181. Määräaikaismittauksiin sovellettavat EN-standardit on esitetty taulukossa.

(6)  Tämä on kaikkien päästöjä vapauttavaan piippuun yhdistettyjen prosessiuunien/lämmittimien nimellinen kokonaislämpöteho.

(7)  Prosessiuunien/lämmittimien, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 100 MWth, ja jotka toimivat alle 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voi olla vähintään kerta vuodessa.

(8)  Määräaikaismittausten tarkkailun vähimmäistiheys voidaan vähentää yhteen kertaan 6 kuukaudessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.

(9)  Pölyä ei tarvitse tarkkailla silloin, kun poltetaan yksinomaan kaasumaisia polttoaineita.

(10)  NH3-tarkkailua sovelletaan ainoastaan silloin, kun käytetään SCR- tai SNCR-tekniikkaa.

(11)  Laitoksissa, joissa prosessiuunit/lämmittimet polttavat kaasumaisia polttoaineita ja/tai öljyä, joiden rikkipitoisuus tunnetaan ja joissa ei ole savukaasujen rikinpoistoa, jatkuva tarkkailu voidaan korvata joko säännöllisellä tarkkailulla vähintään 3 kuukauden välein tai laskelmilla, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

(12)  Tarkkailua sovelletaan, kun pilaava aine esiintyy jätekaasuissa, ja tällöin toimitaan kemianteollisuuden jäteveden ja jätekaasun yhteisten käsittely- ja hallintajärjestelmien (CWW) BAT-päätelmissä määriteltyjen jätekaasuvirtojen kartoituksen pohjalta.

(13)  Määräaikaismittausten tarkkailun vähimmäistiheys voidaan vähentää yhteen kertaan vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat.

(14)  Kaikki (muut) prosessit/lähteet, kun pilaava aine esiintyy jätekaasuissa kemianteollisuuden jäteveden ja jätekaasun yhteisten käsittely- ja hallintajärjestelmien (CWW) BAT-päätelmissä määriteltyjen jätekaasuvirtojen kartoituksen pohjalta.

(15)  EN 15058 ja otantajakso mukautettava niin, että mitatut arvot edustavat koko hiilenpoiston sykliä.

(16)  EN 13284-1 ja otantajakso on mukautettava niin, että mitatut arvot edustavat koko hiilenpoiston sykliä.

(17)  Tarkkailu koskee tilanteita, joissa klooria ja/tai kloorattuja yhdisteitä esiintyy jätekaasussa ja lämpökäsittelyä sovelletaan.

(18)  Jos kahden tai useamman uunin savukaasut poistetaan yhteisen piipun kautta, BAT-päästötasoja sovelletaan piipun kautta poistettuun yhdistettyyn määrään.

(19)  BAT-päästötasoja ei sovelleta hiilenpoisto-operaatioiden aikana.

(20)  BAT-päästötasoja ei sovelleta CO:hon. CO-päästöjen viitteellinen taso on yleensä 10–50 mg/Nm3 ilmaistuna vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona.

(21)  BAT-päästötasoja sovelletaan ainoastaan tilanteissa, joissa käytetään SCR- tai SNCR-tekniikkaa.

(22)  Vaihteluvälin alaraja saavutetaan käyttämällä hopeaprosessissa termistä hapetinta.

(23)  BAT-päästötaso ilmaistaan yhden vuoden aikana saatujen arvojen keskiarvona.

(24)  Jos päästöissä on huomattavia metaanipitoisuuksia, standardin EN ISO 25140 tai EN ISO 25139 mukaisesti tarkkailtu metaani vähennetään tuloksesta.

(25)  Tuotettu EO määritellään myytäväksi ja väliaineeksi tuotetun EO:n yhteismääräksi.

(26)  BAT-päästötasoa sovelletaan vain yhdistettyihin jätekaasuvirtoihin, joiden virtausnopeus on > 1 000 Nm3/h.

(27)  BAT-päästötaso ilmaistaan vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona.

(28)  BAT-päästötaso ilmaistaan yhden vuoden aikana saatujen arvojen keskiarvona. Tuotettu TDI ja/tai MDI tarkoittaa tuotetta ilman jäämiä laitoksen kapasiteetin määrittämiseen käytetyssä merkityksessä.

(29)  Jos näytteen NOX-arvot ovat yli 100 mg/Nm3, BAT-päästötaso voi olla analyysista johtuvien syiden vuoksi korkeampi ja enintään 3 mg/Nm3.

(30)  Jos jäteveden lasku on jaksoittaista, tarkkailutiheys on vähintään kerran laskua kohti.

(31)  BAT-AEPL-taso tarkoittaa tuotetta ilman jäämiä laitoksen kapasiteetin määrittämiseen käytetyssä merkityksessä.

(32)  Jos kahden tai useamman uunin savukaasut poistetaan yhteisen piipun kautta, BAT-päästötasoja sovelletaan piipun kautta poistettuun yhdistettyyn määrään.

(33)  BAT-päästötasoja ei sovelleta hiilenpoisto-operaatioiden aikana.

(34)  BAT-päästötasoja ei sovelleta CO:hon. CO-päästöjen viitteellinen taso on yleensä 5–35 mg/Nm3 ilmaistuna vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona.

(35)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuussa, jos kiinteiden aineiden ja kuparin poiston asianmukaista toteutumista valvotaan muilla parametreillä tapahtuvilla tiheillä tarkastuksilla (kuten sameuden jatkuvalla mittauksella).

(36)  Kuukauden aikana saatujen arvojen keskiarvo lasketaan kunkin päivän aikana saatujen arvojen keskiarvoista (vähintään kolme vähintään puolen tunnin välein otettua näytettä).

(37)  Vaihteluvälin alaraja saavutetaan tyypillisesti käyttämällä kiintopetiä.

(38)  Yhden vuoden aikana saatujen arvojen keskiarvo lasketaan kunkin päivän aikana saatujen arvojen keskiarvoista (vähintään kolme vähintään puolen tunnin välein otettua näytettä).

(39)  Puhdistettu EDC on oksikloorauksella ja/tai suoralla kloorauksella tuotetun EDC:n ja VCM:n tuotannosta puhdistukseen palautetun EDC:n yhteismäärä.

(40)  BAT-päästötasoa ei sovelleta, kun päästöt ovat alle 150 g/h.

(41)  Adsorptiossa otantajakso edustaa koko adsorptiosykliä.

(42)  Jos päästöissä on huomattavia metaanipitoisuuksia, standardin EN ISO 25140 tai EN ISO 25139 mukaisesti tarkkailtu metaani vähennetään tuloksesta.


Top