Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32017D0899

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/899, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, 470–790 MHz:n taajuusalueen käytöstä unionissa

OJ L 138, 25.5.2017, p. 131–137 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2017/899/oj

25.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/131


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/899,

annettu 17 päivänä toukokuuta 2017,

470–790 MHz:n taajuusalueen käytöstä unionissa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentti ja neuvosto asettivat päätöksellä N:o 243/2012/EU (3) perustetussa monivuotisessa radiotaajuuspoliittisessa ohjelmassa tavoitteeksi, että unionissa olisi vuoteen 2015 mennessä osoitettava vähintään 1 200 MHz:n laajuinen langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin soveltuva taajuusalue, että tuetaan innovatiivisten lähetystoiminnan palveluiden jatkokehittämistä varmistamalla, että saatavilla on riittävästi taajuuksia kyseisten palveluiden satelliittivälitteistä ja maanpäällisiä verkkoja käyttävää tarjontaa varten, jos tämä tarve on selvästi perusteltu, ja että varmistetaan riittävät taajuusalueet ohjelma- ja tapahtumatuotannolle.

(2)

Komissio korosti 6 päivänä toukokuuta 2015 antamassaan tiedonannossa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” 694–790 MHz:n taajuusalueen, jäljempänä ’700 MHz:n taajuusalue’, merkitystä pyrittäessä turvaamaan laajakaistapalvelut maaseutualueilla verkkoon pääsyn ja liitettävyyden varmistamiseksi sekä korosti sitä, että on tarpeen vapauttaa kyseinen taajuusalue koordinoidusti ja ottaen huomioon lähetystoiminnan palvelujen jakelun erityistarpeet. Digitaalisen kuilun kaventaminen sekä kattavuuden että osaamisen suhteen on tärkeä seikka, jonka on oltava painopiste ilman, että aiheutetaan uutta jakaantumista, kun käyttäjät ottavat käyttöön uutta teknologiaa.

(3)

Tehokas taajuuksien hallinnointi on edellytys teknologiasiirtymälle 5G:hen, joka asettaisi unionin keskeiseen asemaan innovoinnissa ja loisi elektronisten viestintäverkkojen ja -palvelujen kehityksen kannalta suotuisan ympäristön, jolloin maksimoidaan digitaalitalouden kasvupotentiaali. Unionin talouden keskiössä on yhä enenevässä määrin digitaaliyhteiskunta, joka vaatii verkon kattavuutta kaikkialla esineiden internetiin, sähköiseen kaupankäyntiin ja eurooppalaisiin pilvipalveluihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi ja teollisuus 4.0:n etujen hyödyntämiseksi täysin koko unionissa.

(4)

Taajuusalue 700 MHz mahdollistaa mobiililaajakaistaa varten maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun ja koordinoidun taajuusalueen, joka tarjoaa mittakaavaetuja. Sen avulla pitäisi voida kehittää uusia innovatiivisia digitaalisia palveluja kaupungeissa ja maaseudulla tai syrjäisillä alueilla, esimerkiksi sähköisiä terveyspalveluja, terveysalan mobiilisovelluksia, joissa käytetään matkapuhelimia, potilaiden seurantalaitteita ja muita langattomia laitteita, sekä älykkäitä energiaverkkoja.

(5)

Parlamentti muistutti digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista 19 päivänä tammikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa jäsenvaltioita siitä, että ne ovat sitoutuneet siihen, että kaikkialla saavutetaan vuoteen 2020 mennessä minimitavoite, jonka mukaan siirtonopeus on vähintään 30 megabittiä sekunnissa, jäljempänä ’Mb/s’, korosti, että radiotaajuudet ovat matkaviestinnän ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden ja lähetystoiminnan kannalta keskeinen resurssi unionissa ja olennaisen tärkeitä unionin kilpailukyvylle tulevaisuudessa, ja edellytti ensisijaisena tavoitteena, että taajuuksien jakamista ja tehokasta hallinnointia varten otetaan käyttöön yhdenmukaistettu ja kilpailua edistävä järjestelmä.

(6)

Taajuus on julkinen hyödyke. Se on 470–790 MHz:n taajuusalueella arvokas voimavara, kun otetaan kustannustehokkaasti käyttöön langattomia verkkoja, joiden kattavuus on saumaton sisä- ja ulkotiloissa. Mainittua taajuusaluetta käyttävät nykyisin maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset sekä ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomat audiolaitteet kaikkialla unionissa. Se on siten välttämätön edellytys kulttuurisisältöjen, tietojen ja ideoiden saannille sekä levitykselle. Se tukee uusien jakelutapojen ohella viestinnän sekä luovan toiminnan, kulttuurin ja tutkimuksen alojen kehittämistä, jotka hyödyntävät sitä hyvin laajasti tarjotessaan langatonta sisältöä loppukäyttäjille.

(7)

Käyttöoikeuksien myöntäminen 700 MHz:n taajuusalueelle olisi järjestettävä kilpailua helpottavalla tavalla, ja se olisi siksi toteutettava tavalla, jolla ei haitata nykyistä kilpailua.

(8)

Kansainvälisen televiestintäliiton vuoden 2015 maailman radioviestintäkonferenssin hyväksymässä radio-ohjesäännössä osoitetaan alueella 1, johon unioni kuuluu, 700 MHz:n taajuusalue lähetystoiminnan palveluille ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomille audiopalveluille (ilmailuradioliikennettä lukuun ottamatta) jaetuin ensisijaisin oikeuksin. Taajuusalue 470–694 MHz, jäljempänä ’alle 700 MHz:n taajuusalue’, säilytetään edelleen ensisijaisin oikeuksin yksinomaan lähetystoiminnan palvelujen käytössä ja toissijaisin oikeuksin ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien laitteiden käytössä.

(9)

Langattoman laajakaistaliikenteen nopea kasvu ja digitaalisen talouden lisääntyvä taloudellinen, teollinen ja yhteiskunnallinen merkitys edellyttävät langattoman verkon kapasiteetin tehostamista. Taajuusalue 700 MHz tarjoaa sekä lisäkapasiteettia että yleistä kattavuutta, erityisesti taloudellisesti haastavilla maaseutu-, vuoristo- ja saarialueilla sekä muilla syrjäseuduilla, ennalta määriteltyjen kansallisten ensisijaisten alueiden mukaisesti, esimerkiksi tärkeimpien maaliikenneväylien varrella, ja sisätiloissa tapahtuvaan käyttöön ja monenlaiseen koneiden väliseen viestintään. Tässä yhteydessä olisi koko unionin korkealaatuisesti kattaviin maanpäällisiin langattomiin järjestelmiin tähtäävillä johdonmukaisilla ja koordinoiduilla toimenpiteillä, jotka perustuvat operaattorien toimilupiin liittyviä velvollisuuksia koskeviin parhaisiin kansallisiin toimintatapoihin, pyrittävä saavuttamaan radiotaajuuspoliittisen ohjelman tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikilla kansalaisilla kaikkialla unionissa olisi oltava saatavilla sekä sisä- että ulkokäytössä nopein laajakaista, jonka nopeus on vähintään 30 Mb/s, ja jonka tavoitteena olisi oltava gigabittitason laajakaistayhteyksien yhteiskuntaa koskevan kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen unionissa. Tällaiset toimenpiteet auttavat edistämään innovatiivisia digitaalisia palveluja ja varmistamaan pitkän aikavälin yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt.

(10)

5G vaikuttaa jatkossa merkittävästi digitaalialan lisäksi myös koko talouteen. Erityisesti kun otetaan huomioon 4G-teknologian ja vastaavien palveluiden käyttöönoton hitaus, 5G:n onnistunut käyttöönotto unionissa on erityisen tärkeää talouskehitykselle ja unionin talouden kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Tästä syystä unionin on otettava johtoasema ja turvattava riittävät radiotaajuudet 5G:n onnistunutta käyttöönottoa ja kehitystä varten. Valtuuttaessaan 700 MHz:n taajuusalueen käytön jäsenvaltioiden olisi lisäksi otettava huomioon mahdollisuus varmistaa, että virtuaalisen matkapuhelinverkon operaattorit voivat lisätä maantieteellistä kattavuuttaan. Komission olisi mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltion niin pyytäessä helpotettava yhteisesti järjestettäviä huutokauppoja ja edistettävä näin yleiseurooppalaisia rakenteita.

(11)

Taajuusalueiden rinnakkainen käyttö yhteisellä taajuusalueella on teknisesti vaikeaa yhtäältä verkon käyttöön laajalla alueella tarkoitetun kaksisuuntaisen langattoman laajakaistan käytön (nouseva ja laskeva siirtotie) kesken ja toisaalta yksisuuntaisten televisiolähetysten tai ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käytön kesken, jos niiden peittoalueet ovat päällekkäisiä tai lähekkäisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että 700 MHz:n taajuusalueen osoittaminen kaksisuuntaisiin maanpäällisiin langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin veisi maanpäällisten digitaalitelevisiolähetysten ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käyttäjiltä osan taajuuksista. Sen vuoksi digitaalitelevisiolähetysten ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon alat tarvitsevat sääntelyn pitkän aikavälin ennustettavuutta riittävien taajuuksien saatavuuden suhteen, jotta ne voivat turvata palvelujensa kestävän tarjonnan ja kehittämisen ja erityisesti maksuttomat televisiolähetykset sekä varmistaa asianmukaisen investointiympäristön olemassaolon, jotta unionin ja kansallisten audiovisuaalialan politiikkaa koskevat tavoitteet, kuten sosiaalinen yhteenkuuluvuus, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja kulttuurien monimuotoisuus, toteutuvat. On mahdollista, että unionin tasolla ja kansallisella tasolla on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, jotta voidaan turvata lisätaajuuksien saatavuus ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käyttöön 470–790 MHz:n taajuusalueen ulkopuolella.

(12)

Taajuusalueen 470–790 MHz tulevaa käyttöä käsittelevän korkean tason työryhmän puheenjohtaja Pascal Lamy suositteli komissiolle antamassaan raportissa, että 700 MHz:n taajuusalue annettaisiin langattoman laajakaistan käyttöön vuoteen 2020 mennessä (+/– kaksi vuotta). Tällainen vapauttaminen auttaisi saavuttamaan sääntelyn pitkän aikavälin ennakoitavuuden, jotta maanpäällisiin digitaalitelevisiolähetyksiin voitaisiin käyttää alle 700 MHz:n taajuusaluetta vuoteen 2030 asti, mutta asiaa olisi kuitenkin tarkasteltava uudelleen vuoteen 2025 mennessä.

(13)

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä suositteli 470–790 MHz:n taajuusalueen tulevaa käyttöä Euroopan unionissa koskevasta pitkän aikavälin strategiasta 19 päivänä helmikuuta 2015 antamassaan lausunnossa koko unionin kattavaa koordinoitua lähestymistapaa 700 MHz:n taajuusalueen saattamiseen langattomien sähköisten laajakaistaviestintäpalvelujen tosiasialliseen käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä huomioiden, että jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluista syistä päättää lykätä taajuusalueen saatavuutta enintään kahdella vuodella. Lisäksi alle 700 MHz:n taajuusalueen saatavuus olisi varmistettava vuoteen 2030 asti lähetystoiminnan palvelujen tarjoamista varten.

(14)

Muutamat jäsenvaltiot ovat jo aloittaneet tai toteuttaneet kansallisia menettelyjä salliakseen 700 MHz:n taajuusalueen käytön kaksisuuntaisiin maanpäällisiin langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin. Taajuusalueen 700 MHz tulevaan käyttöön tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa, jolla olisi myös taattava sääntelyn ennakoitavuus, tasoitettava jäsenvaltioiden eroja suhteessa digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteisiin sekä edistettävä Euroopan johtoasemaa kansainvälisessä tekniikan kehityksessä. Tähän liittyen jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan 700 MHz:n taajuusalueen uudelleen osoittaminen hyvissä ajoin unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi voitava lykätä asianmukaisesti perustelluista syistä 700 MHz:n taajuusalueen käytön sallimista sellaisten maanpäällisten järjestelmien suhteen, joilla voidaan tarjota langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja unionin yhteistä vuoden 2020 määräaikaa pidemmälle, enintään kahden vuoden ajaksi. Tällaisen lykkäyksen syynä saisi olla vain rajat ylittävään koordinointiin liittyvät ratkaisematta olevat seikat, jotka johtavat haitallisiin häiriöihin, tarve varmistaa suuren väestömäärän tekninen siirtyminen kehittyneiden lähetystoiminnan standardien noudattamiseen, siirtymävaiheen kustannukset, jotka ylittävät niiden tulojen määrän, jotka sopimusmenettelyistä on oletettu saatavan, tai jokin ylivoimainen este. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet minimoidakseen haitallisen häiriön aiheutumisen niissä naapurijäsenvaltioissa, joihin lykkääminen vaikuttaa. Jos jäsenvaltiot lykkäävät 700 MHz:n taajuusalueen käytön sallimista, niiden olisi ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä sisällytettävä kyseiset asianmukaisesti perustellut syyt kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa. Tällaisten jäsenvaltioiden ja jokaisen jäsenvaltion, johon lykkäys vaikuttaa, olisi tehtävä yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa 700 MHz:n taajuusalueen vapauttamisprosessin koordinoimiseksi ja niiden olisi sisällytettävä tiedot tällaisesta koordinoinnista kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa.

(16)

Jos 700 MHz:n taajuusaluetta käyttävät muut sovellukset kolmansissa maissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti taikka kansallisen alueen osissa, jotka ovat jäsenvaltion tehokkaan viranomaisvalvonnan ulottumattomissa, tällainen käyttö voi rajoittaa 700 MHz:n taajuusalueen käyttöä maanpäällisiin langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin joissakin jäsenvaltioissa. Tämä estäisi näitä jäsenvaltioita noudattamasta koko unionille asetettua yhteistä aikataulua. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet minimoidakseen tällaisten rajoitusten keston ja maantieteellisen ulottuvuuden sekä pyydettävä tarvittaessa unionin apua, josta säädetään päätöksen N:o 243/2012/EU 10 artiklan 2 kohdassa. Niiden olisi lisäksi ilmoitettava komissiolle tällaisista rajoituksista Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (4) 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti, ja tiedot olisi julkaistava päätöksen N:o 676/2002/EY 5 artiklan mukaisesti.

(17)

Tämä päätös ei saisi vaikuttaa kansallisella tasolla unionin lainsäädäntöä noudattaen toteutettaviin toimenpiteisiin, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin, jotka liittyvät jäsenvaltioiden oikeuteen järjestää taajuutensa ja käyttää niitä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten.

(18)

700 MHz:n taajuusalueen käyttöön maanpäällisiin langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin olisi sovellettava joustavaa valtuutusta niin pian kuin mahdollista. Tähän olisi sisällyttävä taajuusalueen käyttöoikeuksien haltijoille mahdollisuus siirtää ja vuokrata olemassa olevia oikeuksiaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (5) 9, 9 a ja 9 b artiklaa sovellettaessa, kun otetaan huomioon velvollisuus edistää toimivaa kilpailua päätöksen N:o 243/2012/EU 5 artiklan mukaisesti välttäen kilpailun vääristymistä sähköisten viestintäpalvelujen sisämarkkinoilla. Tehdessään toistuvia arvioita taajuusalueen toimilupien myöntämisestä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon toimilupien kesto, operaattoreiden liiketoimintasuunnitelma ja sen vaikutukset digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen sekä innovatiivisten digitaalisten palvelujen edistäminen ja pitkän aikavälin sosioekonomiset hyödyt.

(19)

On tärkeää saavuttaa sääntelyn pitkän aikavälin ennakoitavuus maanpäällisten digitaalitelevisiolähetysten osalta siltä osin, mikä koskee alle 700 MHz:n taajuusalueen käyttömahdollisuutta, ottaen huomioon vuoden 2015 maailman radioviestintäkonferenssin lopputulos. Direktiivin 2002/21/EY 9 ja 9 a artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi sovellettava mahdollisuuksien mukaan joustavaa lähestymistapaa, ja niiden olisi voitava sallia muita käyttötapoja, kuten maanpäällisiä langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja, alle 700 MHz:n taajuusalueella niiden kansallisten tarpeiden mukaisesti, jotka liittyvät myös innovatiivisia käyttäjälähtöisiä aloitteita varten tarkoitettujen lähetystoiminnan palvelujen jakeluun. Tällaisten vaihtoehtoisten käyttötapojen olisi taattava taajuuksien jatkuva saatavuus lähetystoiminnan palveluille ensisijaisena käyttäjänä kansallisesta kysynnästä riippuen. Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten edistettävä lähetysten tarjoajien, lähetystoiminnan harjoittajien ja matkapuhelinoperaattoreiden välistä yhteistyötä, jotta audiovisuaalisten ja internetalustojen lähentymistä ja taajuuksien yhteiskäyttöä helpotetaan. Salliessaan alle 700 MHz:n taajuusalueen käytön maanpäällisissä langattomissa sähköisissä laajakaistaviestintäpalveluissa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällainen käyttö ei aiheuta haitallista häiriötä maanpäällisiin digitaalisiin lähetyksiin naapurijäsenvaltioissa, kuten asiasta määrätään alueellisessa radioviestintäkonferenssissa vuonna 2006 saavutetussa sopimuksessa.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä johdonmukaisia kansallisia etenemissuunnitelmia, joiden avulla voidaan helpottaa 700 MHz:n taajuusalueen käyttöä maanpäällisiin langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin siten, että voidaan samalla turvata taajuusalueen vapaaksi jättävien televisiolähetyspalvelujen jatkuvuus. Kun tällaiset kansalliset etenemissuunnitelmat on hyväksytty, jäsenvaltioiden olisi asetettava ne saataville kaikkialla unionissa läpinäkyvällä tavalla. Kansallisissa etenemissuunnitelmissa olisi käsiteltävä taajuuksien uudelleen suunnittelun toimintoja ja aikatauluja, verkon ja loppukäyttäjien laitteiden teknistä kehitystä, radio- ja muiden laitteiden rinnakkaisuutta, olemassa olevia ja uusia valtuutusjärjestelyjä sekä mekanismeja, joilla vältetään haitalliset häiriöt lähitaajuuksien käyttäjille, ja niissä olisi oltava tietoja mahdollisuudesta korvata mahdollisia siirtymäkustannuksia, jotta voidaan välttää muun muassa kustannuksia loppukäyttäjille tai yleisradiotoiminnan harjoittajille. Jos jäsenvaltiot aikovat säilyttää digitaalitelevisiolähetykset, kansallisissa etenemissuunnitelmissa olisi harkittava mahdollisuutta lähetyslaitteiden päivittämiseen taajuustehokkaampaan teknologiaan, kuten edistyneisiin videoformaatteihin (esim. HEVC) tai signaalinsiirtoteknologioihin (esim. DVB-T2).

(21)

Taajuusalueen käytön siirtymän loppuun saattamisesta erityisesti loppukäyttäjille mahdollisesti suoritettavien korvausten laajuutta ja menettelyjä olisi tarkasteltava asiaa koskevien kansallisten säännösten mukaisesti, siten kuin säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (6) 14 artiklassa, ja korvausten olisi oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisia, jotta taajuusalueen käytössä voitaisiin esimerkiksi helpottaa siirtymää taajuusalueen kannalta tehokkaampaan teknologiaan. Komission olisi jäsenvaltion pyytäessä voitava antaa sille ohjeita taajuusalueen käytön siirtymän helpottamiseksi.

(22)

Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle alle 700 MHz:n taajuusalueen käytön kehityssuunnista, jotta taajuusalueen tehokas käyttö voidaan varmistaa sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti. Komission olisi otettava huomioon ne yhteiskunnalliset, taloudelliset, kulttuuriset ja kansainväliset näkökohdat, jotka vaikuttavat alle 700 MHz:n taajuusalueen käyttöön, uusi teknologinen kehitys, kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja yhteyksiä koskevat vaatimukset, jotta edistetään kasvua ja innovointia unionissa.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli varmistaa koordinoitua lähestymistapaa 470–790 MHz:n taajuusalueen käyttöön unionissa yhteisten tavoitteiden mukaisesti, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on sallittava 694–790 MHz:n, jäljempänä ’700 MHz’, taajuusalueen käyttö viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020 maanpäällisissä järjestelmissä, joilla voidaan tarjota langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja, ainoastaan sellaisten yhdenmukaistettujen teknisten edellytysten mukaisesti, jotka komissio vahvistaa päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin yhdestä tai useammasta tämän päätöksen liitteessä mainitusta perustellusta syystä lykätä 700 MHz:n taajuusalueen käytön sallimista enintään kahdella vuodella. Tällaisen lykkäyksen yhteydessä kyseessä olevan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä esitettävä kyseiset asianmukaisesti perustellut syyt tämän päätöksen 5 artiklan mukaisesti hyväksytyssä kansallisessa etenemissuunnitelmassa. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava valtuutusmenettelyt tai muutettava asiaa koskevia olemassa olevia oikeuksia taajuusalueen käyttöön direktiivin 2002/20/EY mukaisesti siten, että käyttö sallitaan.

Jäsenvaltion, joka lykkää toisen alakohdan mukaisesti 700 MHz:n taajuusalueen käytön sallimista, ja niiden jäsenvaltioiden, joihin mainittu lykkäys vaikuttaa, on tehtävä yhteistyötä koordinoidakseen menettelyä 700 MHz:n taajuusalueen vapauttamiseksi langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja varten ja niiden on sisällytettävä tiedot tällaisesta koordinoinnista 5 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa.

2.   Jotta 700 MHz:n taajuusalueen käyttö voidaan sallia 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 tehtävä kaikki tarvittavat rajatylittävät taajuuksien koordinointisopimukset unionissa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyt velvollisuudet eivät sido jäsenvaltioita maantieteellisillä alueilla, joilla taajuuksien koordinointia kolmansien maiden kanssa ei ole ratkaistu, jos jäsenvaltiot toteuttavat kaikki käytännössä toteutettavissa olevat toimet minimoidakseen tällaisen ratkaisemattoman koordinoinnin keston ja maantieteellisen laajuuden sekä tiedottavat tuloksista komissiolle vuosittain siihen asti, kun ratkaisemattomiin koordinointikysymyksiin on löydetty ratkaisu.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan Kyproksen tasavallan taajuuksien koordinointia koskeviin ongelmiin, jotka johtuvat siitä, että Kyproksen hallitusta estetään suorittamasta tehokasta valvontaa osalla Kyproksen aluetta.

4.   Tällä päätöksellä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta järjestää taajuutensa ja käyttää niitä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten.

2 artikla

Myönnettäessä oikeuksia käyttää 700 MHz:n taajuusaluetta maanpäällisissä järjestelmissä, joilla voidaan tarjota langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja, jäsenvaltioiden on sallittava mainittujen oikeuksien siirto tai vuokraaminen avointen ja läpinäkyvien menettelyjen mukaisesti sovellettavan unionin oikeuden nojalla.

3 artikla

1.   Kun jäsenvaltiot valtuuttavat 700 MHz:n taajuusalueen käytön tai muuttavat olemassa olevia oikeuksia käyttää kyseistä taajuusaluetta, niiden on otettava asianmukaisella tavalla huomioon tarve saavuttaa päätöksen N:o 243/2012/EU 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut nopeutta ja laatua koskevat tavoitteet, tarvittaessa erityisesti kattavuus ennalta määritellyillä kansallisilla ensisijaisilla alueilla, kuten tärkeimpien maaliikenneväylien varrella, jotta langattomat sovellukset ja Euroopan johtoasema uusissa digitaalisissa palveluissa voivat tukea tehokkaasti unionin talouskasvua. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä edellytyksiä verkkoinfrastruktuurin tai taajuuksien yhteiskäytön helpottamiseksi tai siihen kannustamiseksi unionin oikeuden mukaisesti.

2.   Soveltaessaan 1 kohtaa jäsenvaltioiden on tehtävä arvioita tarpeesta asettaa edellytyksiä taajuuksien käyttöoikeuksille 700 MHz:n taajuusalueella ja tarvittaessa kuultava asiaankuuluvia sidosryhmiä.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava vähintään vuoteen 2030 saakka 470–694 MHz:n, jäljempänä ’alle 700 MHz’, taajuusalueen saatavuus lähetystoiminnan palvelujen maanpäälliseen tarjoamiseen, maksuttomat televisiolähetykset mukaan luettuina, sekä ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käyttöön, kansallisten tarpeiden perusteella, ottaen samalla huomioon teknologianeutraaliuden periaatteen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alle 700 MHz:n taajuusalueen mikä tahansa muu käyttö niiden alueella on sopusoinnussa kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisten lähetystoiminnan tarpeiden kanssa eikä aiheuta haitallista häiriötä naapurijäsenvaltiossa harjoitettavan lähetystoiminnan maanpäälliselle tarjoamiselle eikä edellytä suojausta siltä. Tällainen käyttö ei saa rajoittaa velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, kuten rajatylittävistä taajuuksien koordinointisopimuksista.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 hyväksyttävä ja julkistettava kansallinen suunnitelmansa ja aikataulunsa, jäljempänä ’kansallinen etenemissuunnitelma’, mukaan lukien yksityiskohtaiset toimet 1 ja 4 artiklan mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset etenemissuunnitelmansa kuultuaan kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä.

2.   Jotta voidaan varmistaa, että 700 MHz:n taajuusalueen käyttö on 1 artiklan 1 kohdan mukaista, jäsenvaltioiden on tarvittaessa sisällytettävä kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa tietoja toimenpiteistä, joilla rajoitetaan tulevan siirtymävaiheen vaikutuksia yleisöön ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käytölle – myös kaikista tukitoimista – sekä helpotetaan yhteentoimivien televisiolähetysverkon laitteiden ja vastaanottimien oikea-aikaista saatavuutta sisämarkkinoilla.

6 artikla

Jäsenvaltiot voivat unionin oikeuden mukaisesti tarvittaessa varmistaa, että taajuuksien käytön siirtämisestä tai uudelleenjakamisesta aiheutuvat suorat kustannukset erityisesti loppukäyttäjille korvataan asianmukaisesti, nopeasti ja avoimesti, jotta muun muassa taajuusalueen käytön siirtymää taajuustehokkaampaan teknologiaan voidaan helpottaa.

Komissio voi jäsenvaltion pyytäessä antaa sille korvausta koskevia ohjeita taajuusalueen käytön siirtymän helpottamiseksi.

7 artikla

Komissio raportoi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alle 700 MHz:n taajuusalueen käytön kehityssuunnista, jotta taajuusalueen tehokas käyttö voidaan varmistaa sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti. Komissio ottaa huomioon ne yhteiskunnalliset, taloudelliset, kulttuuriset ja kansainväliset näkökohdat, jotka vaikuttavat alle 700 MHz:n taajuusalueen käyttöön 1 ja 4 artiklan mukaisesti, uuden teknologisen kehityksen, kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja yhteyksiä koskevat vaatimukset, jotta edistetään kasvua ja innovointia unionissa.

8 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 17 päivänä toukokuuta 2017.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ABELA


(1)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 127.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. maaliskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. huhtikuuta 2017.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (radiotaajuuspäätös) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21).


LIITE

Perustellut syyt lykätä 700 MHz:n taajuusalueen käytön sallimista maanpäällisissä järjestelmissä, joilla voidaan tarjota langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja, 30 päivää kesäkuuta 2020 myöhemmäksi (1 artiklan 1 kohta).

1)

ratkaisemattomat rajatylittävät koordinointikysymykset, jotka aiheuttavat haitallisia häiriöitä;

2)

tarve varmistaa suurelle väestömäärälle tekninen siirtymä kehittyneisiin lähetysstandardeihin ja tämän varmistamisen monimutkaisuus;

3)

siirtymästä aiheutuvat tekniset kustannukset, jotka ylittävät käyttöoikeuden myöntämismenetelmästä odotettavissa olevat tulot;

4)

ylivoimainen este.


Top