Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016R1447

Komission asetus (EU) 2016/1447, annettu 26 päivänä elokuuta 2016, suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia koskevasta verkkosäännöstä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 241, 8.9.2016, p. 1–65 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1447/oj

8.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 241/1


KOMISSION ASETUS (EU) 2016/1447,

annettu 26 päivänä elokuuta 2016,

suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia koskevasta verkkosäännöstä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 11 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voitaisiin ylläpitää energian toimitusvarmuutta, lisätä kilpailukykyä ja varmistaa, että kaikki kuluttajat voivat ostaa energiaa kohtuuhintaan, on ratkaisevan tärkeää toteuttaa kiireellisesti täysin toimivat ja yhteiset energian sisämarkkinat.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 714/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt verkkoon pääsylle rajat ylittävässä sähkön kaupassa sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (2) 5 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot tai, kun jäsenvaltiossa on niin säädetty, sääntelyviranomaiset varmistavat muun muassa, että laaditaan puolueettomat ja syrjimättömät tekniset säännöt, joilla vahvistetaan verkkoon liittämistä koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset suunnittelulle ja toiminnalle. Kun vaatimuksissa asetetaan kansallisiin sähköverkkoihin liittämistä koskevat ehdot ja edellytykset, mainitun direktiivin 37 artiklan 6 kohdassa säädetään, että sääntelyviranomaisilla on oltava velvollisuus vahvistaa tai hyväksyä ainakin niiden laskennassa tai vahvistamisessa käytettävät menetelmät. Käyttövarmuuden takaamiseksi yhteenliitetyssä siirtoverkossa on olennaisen tärkeää päästä yhteisymmärrykseen vaatimuksista, joita sovelletaan suurjännitteisiin tasasähköjärjestelmiin (HVDC-järjestelmiin) ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin. Näitä vaatimuksia, jotka edistävät käyttövarmuuden ylläpitämistä, säilyttämistä ja palauttamista sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan helpottamiseksi synkronialueiden sisällä ja niiden välillä ja kustannustehokkuushyötyjen saavuttamiseksi, olisi pidettävä sähköverkon rajat ylittävään toimintaan ja markkinoiden yhdentymiseen liittyvinä kysymyksinä.

(3)

HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitännälle olisi vahvistettava yhtenäiset säännöt, jotta voidaan luoda selkeä oikeudellinen kehys verkkoliitännöille, helpottaa unionin laajuista sähkökauppaa, varmistaa käyttövarmuus, helpottaa uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon, lisätä kilpailua ja mahdollistaa sähköverkon ja resurssien tehokkaampi käyttö kuluttajien hyödyksi.

(4)

Käyttövarmuus riippuu osittain HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten teknisistä ominaisuuksista. Siksi perusedellytyksiä ovat säännöllinen koordinointi siirto- ja jakeluverkkojen tasolla sekä siirto- ja jakeluverkkoihin liitettyjen laitteiden riittävä suorituskyky, jotta ne sietävät häiriöitä ja auttavat välttämään merkittäviä toimitushäiriöitä tai helpottavat sähköverkon toiminnan palauttamista sen kaatumisen jälkeen.

(5)

Käyttövarmuus voidaan saavuttaa ainoastaan HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien ja verkonhaltijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Erityisesti sähköverkon toiminta poikkeavissa toimintaolosuhteissa riippuu siitä, kuinka HVDC-järjestelmät ja tasasähköön liitetyt suuntaajakytketyt voimalaitokset reagoivat poikkeamiin suhteellisarvon (pu) 1 viitejännitteestä ja nimellistaajuudesta. Käyttövarmuuden yhteydessä sähköverkkoja ja HVDC-järjestelmiä ja tasasähköön liitettyjä suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia olisi käsiteltävä järjestelmän teknisen suunnittelun kannalta yhtenä kokonaisuutena, koska nämä osat ovat riippuvaisia toisistaan. Siksi HVDC-järjestelmille ja tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille olisi vahvistettava asiaankuuluvat tekniset vaatimukset, jotka ovat edellytys verkkoon liittämiselle.

(6)

Sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon verkonhaltijoille tämän asetuksen täytäntöönpanosta tosiasiallisesti aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, kun ne vahvistavat tai hyväksyvät siirto- tai jakelutariffeja tai niiden laskentamenetelmiä tai kun ne hyväksyvät kansalliseen verkkoon liittämistä ja pääsyä koskevat ehdot ja edellytykset direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 1 ja 6 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklan mukaisesti.

(7)

Unionin eri synkronijärjestelmillä on erilaisia ominaispiirteitä, jotka on otettava huomioon HVDC-järjestelmille ja tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille asetettavia vaatimuksia vahvistettaessa. Siksi verkkoon liittämistä koskevia sääntöjä vahvistettaessa on asianmukaista ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(8)

Sääntelyvarmuuden takaamiseksi tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava uusiin HVDC-järjestelmiin ja uusiin tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, mutta sitä ei pitäisi soveltaa HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, jotka ovat jo olemassa tai joiden suunnittelu on jo edennyt pitkälle mutta jotka eivät ole vielä valmistuneet, paitsi jos asianomainen sääntelyviranomainen tai jäsenvaltio toisin päättää järjestelmävaatimusten kehityksen ja kattavan kustannus-hyötyanalyysin perusteella tai jos näitä laitoksia on uudenaikaistettu merkittävästi.

(9)

Tämän asetuksen rajat ylittävän vaikutuksen vuoksi siinä olisi pyrittävä samoihin taajuuteen liittyviin vaatimuksiin kaikilla jännitetasoilla ainakin synkronialueen sisällä. Tämä on välttämätöntä, koska synkronialueella taajuuden muuttuminen yhdessä jäsenvaltiossa vaikuttaisi välittömästi taajuuteen ja voisi vahingoittaa laitteita kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

(10)

Käyttövarmuuden varmistamiseksi yhteiskäyttöjärjestelmän kunkin synkronialueen HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten olisi voitava pysyä liitettyinä verkkoon määrätyillä taajuus- ja jännitealueilla.

(11)

Jännitealueita olisi koordinoitava yhteiskäyttöjärjestelmien kesken, koska jännitealueet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa sähköjärjestelmän suunnittelu ja toiminta synkronialueella. Jännitehäiriöistä johtuvat irtikytkeytymiset vaikuttavat viereisiin järjestelmiin. Jännitealueiden määrittelemättä jättäminen voisi johtaa laaja-alaiseen epävarmuuteen järjestelmän suunnittelussa ja toiminnassa, kun on kyse toiminnasta tavanomaisten toimintaolosuhteiden ulkopuolella.

(12)

Olisi otettava käyttöön asianmukaiset ja oikeasuhteiset vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvät kokeet, jotta verkonhaltijat voivat taata käyttövarmuuden. Direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti sääntelyviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että verkonhaltijat noudattavat tätä asetusta.

(13)

Sääntelyviranomaisten, jäsenvaltioiden ja verkonhaltijoiden olisi varmistettava, että verkkoliitäntää koskevien vaatimusten laatimis- ja hyväksymisprosessin yhteydessä niitä yhdenmukaistetaan niin pitkälle kuin mahdollista, jotta voidaan varmistaa markkinoiden täydellinen yhdistäminen. Liitäntävaatimusten laadinnassa olisi erityisesti otettava huomioon vakiintuneet tekniset standardit.

(14)

Tässä asetuksessa olisi määriteltävä prosessi säännöistä poikkeamiselle, jotta voidaan ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, esimerkiksi jos sääntöjen noudattaminen voisi poikkeuksellisesti vaarantaa paikallisen sähköverkon stabiilisuuden tai jos HVDC-järjestelmän ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen turvallinen käyttö vaatii toimintaolosuhteita, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaiset.

(15)

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten tapauksessa uudet moduulit voivat tulevaisuudessa olla osa silmukoitunutta merellä sijaitsevaa verkkoa, joka on liitetty useampaan kuin yhteen synkronialueeseen. Tässä tapauksessa olisi määriteltävä tiettyjä teknisiä vaatimuksia käyttövarmuuden ylläpitämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tulevia silmukoituneita verkkoja voidaan kehittää kustannustehokkaasti. Tiettyjen vaatimusten osalta olisi kuitenkin edellytettävä, että tasasähköön liitetyt suuntaajakytketyt voimalaitokset on varustettava käyttövarmuuden kannalta tarpeellisilla laitteilla vasta sitten kun se on välttämätöntä.

(16)

Siksi sellaisten tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten, jotka on liitetty tai jotka liitetään yhteen synkronialueeseen säteittäisellä liitännällä, omistajilla olisi oltava mahdollisuus hakea nopeutetulla menettelyllä poikkeuksia vaatimuksista, joita tarvitaan vasta siinä vaiheessa kun suuntaajakytketty voimalaitos liitetään silmukoituneeseen verkkoon, ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Niille olisi myös tiedotettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siitä, ovatko ne oikeutettuja poikkeukseen investointeja koskevan päätöksentekonsa osalta.

(17)

Verkonhaltijoiden pitäisi voida ehdottaa poikkeuksia tietyille HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten luokille, kunhan ne saavat tähän hyväksynnän asianomaiselta sääntelyviranomaiselta tai muulta viranomaiselta, jos jäsenvaltiossa on niin säädetty.

(18)

Tämä asetus on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 714/2009 perusteella, jota se täydentää ja jonka erottamattoman osan se muodostaa. Muissa säädöksissä olevien viittausten asetukseen (EU) N:o 714/2009 olisi katsottava viittaavan myös tähän asetukseen.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 714/2009 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa määritetään verkkosääntö, jossa vahvistetaan suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien (HVDC-järjestelmien) ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntöjä koskevat vaatimukset. Näin se osaltaan varmistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet sähkön sisämarkkinoilla, varmistaa käyttövarmuuden ja uusiutuvien energialähteiden liittämisen sähköverkkoon ja helpottaa unionin laajuista sähkökauppaa.

Tässä asetuksessa vahvistetaan myös velvollisuudet, joilla varmistetaan, että verkonhaltijat hyödyntävät HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten kapasiteettia läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla, jotta koko unionin alueella voidaan taata tasapuoliset toimintaolosuhteet.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 2 artiklan, komission asetuksen (EU) 2015/1222 (3) 2 artiklan, komission asetuksen (EU) N:o 543/2013 (4) 2 artiklan, komission asetuksen (EU) 2016/631 (5) 2 artiklan, komission asetuksen (EU) 2016/1388 (6) 2 artiklan sekä direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’suurjännitteisellä tasasähköjärjestelmällä (HVDC-järjestelmällä)’ sähkövoimajärjestelmää, joka siirtää energiaa suurjännitteisen tasasähkön muodossa kahden tai useamman vaihtosähkökiskon välillä ja joka koostuu vähintään kahdesta HVDC-suuntaaja-asemasta ja niiden välisistä tasasähkösiirtojohdoista tai -kaapeleista;

2)

’tasasähköön liitetyllä suuntaajakytketyllä voimalaitoksella’ suuntajakytkettyä voimalaitosta, joka on liitetty yhteen tai useampaan HVDC-järjestelmään yhden tai useamman HVDC-rajapisteen kautta;

3)

’sisäisellä HVDC-järjestelmällä’ vastuualueen sisällä liitettyä HVDC-järjestelmää, jota ei ole asennettu tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen liittämistä varten asennusajankohtana eikä asennettu kulutuslaitoksen liittämistä varten;

4)

’HVDC-suuntaaja-asemalla’ HVDC-järjestelmän osaa, joka koostuu yhdestä tai useammasta samaan paikkaan asennetusta HVDC-suuntaajayksiköstä sekä rakennuksista, kuristimista, suodattimista, loisteholaitteista ja säätö-, valvonta-, suojaus-, mittaus- ja apulaitteista;

5)

’HVDC-rajapisteellä’ pistettä, jossa HVDC-laitteisto on liitetty vaihtosähköverkkoon ja jossa voidaan määrätä laitteiston suorituskykyyn vaikuttavia teknisiä spesifikaatioita;

6)

’tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalla’ tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistavaa luonnollista tai oikeushenkilöä;

7)

’HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla’ (Pmax) suurinta jatkuvaa pätötehoa, jonka HVDC-järjestelmä pystyy vaihtamaan vaihtosähköverkon kanssa kussakin liittymispisteessä, siten kuin se on määritelty liittymissopimuksessa tai kuten siitä on sovittu liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan kesken;

8)

’HVDC-järjestelmän pienimmällä pätötehon siirtokapasiteetilla’ (Pmin) pienintä jatkuvaa pätötehoa, jonka HVDC-järjestelmä pystyy vaihtamaan vaihtosähköverkon kanssa kussakin liittymispisteessä, siten kuin se on määritelty liittymissopimuksessa tai kuten siitä on sovittu liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan kesken;

9)

’HVDC-järjestelmän maksimivirralla’ HVDC-suuntaaja-aseman U-Q/Pmax-profiilin sisällä olevaan toimintapisteeseen liittyvää suurinta vaihevirtaa HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla;

10)

’HVDC-suuntaajayksiköllä’ yksikköä, joka koostuu yhdestä tai useammasta suuntaajasillasta sekä yhdestä tai useammasta suuntaajamuuntajasta, kuristimista, suuntajayksikön säätölaitteesta, välttämättömistä suojaus- ja kytkentälaitteista ja mahdollisista muuttamisessa käytetyistä apulaitteista.

3 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän asetuksen vaatimuksia sovelletaan

a)

HVDC-järjestelmiin, jotka liittävät toisiinsa synkronialueita tai vastuualueita, mukaan lukien suuntaaja-asemat;

b)

HVDC-järjestelmiin, jotka liittävät suuntaajakytketyt voimalaitokset siirtoverkkoon tai jakeluverkkoon, 2 kohdan mukaisesti;

c)

yhden vastuualueen sisällä sijaitseviin sisäisiin HVDC-järjestelmiin, jotka on liitetty siirtoverkkoon; ja

d)

yhden vastuualueen sisällä sijaitseviin sisäisiin HVDC-järjestelmiin, jotka on liitetty jakeluverkkoon, kun paikallinen siirtoverkonhaltija on osoittanut niiden rajat ylittävän vaikutuksen. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on otettava tässä arvioinnissa huomioon sähkönverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijoiden, yhteistoiminnassa paikallisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa, on ehdotettava toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle tämän asetuksen soveltamista tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, joilla on yksi liittymispiste siirtoverkkoon tai jakeluverkkoon, joka ei ole osa synkronialuetta, hyväksyttäväksi 5 artiklan mukaisesti. Kaikkia muita suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia, jotka ovat vaihtosähköön kytkettyjä mutta jotka on liitetty tasasähköllä synkronialueeseen, pidetään tasasähköön liitettyinä suuntaajakytkettyinä voimalaitoksina ja ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

3.   Tämän asetuksen 55–59 artiklaa, 69–74 artiklaa ja 84 artiklaa ei sovelleta 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuihin yhdellä vastuualueella sijaitseviin HVDC-järjestelmiin, jos

a)

HVDC-järjestelmään kuuluu vähintään yksi paikallisen siirtoverkonhaltijan omistama HVDC-suuntaaja-asema;

b)

HVDC-järjestelmä on sellaisen tahon omistuksessa, jolla on määräysvalta paikallisessa siirtoverkonhaltijassa;

c)

HVDC-järjestelmä on sellaisen tahon omistuksessa, joka on suoraan tai välillisesti sellaisen tahon määräysvallassa, jolla on määräysvalta myös paikallisessa siirtoverkonhaltijassa.

4.   Tämän asetuksen II osastossa säädettyjä HVDC-järjestelmien liitäntävaatimuksia sovelletaan pisteissä, joissa tällaiset järjestelmät liitetään vaihtosähköverkkoon, lukuun ottamatta 29 artiklan 4 ja 5 sekä 31 artiklan 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, joita voidaan soveltaa muihin liittymispisteisiin, sekä 19 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, joita voidaan soveltaa HVDC-suuntaaja-aseman liittimiin.

5.   Tämän asetuksen III osastossa säädettyjä tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten ja HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien liitäntävaatimuksia sovelletaan tällaisten järjestelmien HVDC-rajapisteessä, lukuun ottamatta 39 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 47 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, joita sovelletaan sen synkronialueen liittymispisteessä, johon taajuussäädön vastetta tarjotaan.

6.   Liittymispisteen verkonhaltijan on evättävä liitäntä sellaiselta uudelta HVDC-järjestelmältä tai tasasähköön liitetyltä suuntaajakytketyltä voimalaitokselta, joka ei ole tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja joka ei kuulu sääntelyviranomaisen tai muun viranomaisen, jos jäsenvaltiossa on niin säädetty, VII osaston mukaisesti myöntämän poikkeuksen piiriin. Liittymispisteen verkonhaltijan on ilmoitettava epäämisestä kirjallisesti antamalla perusteltu lausunto HVDC-järjestelmän omistajalle tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle ja, ellei sääntelyviranomainen toisin määrää, sääntelyviranomaiselle.

7.   Tätä asetusta ei sovelleta

a)

HVDC-järjestelmiin, joiden liittymispiste on alle 110 kV, paitsi jos paikallinen siirtoverkonhaltija on osoittanut niiden rajat ylittävän vaikutuksen. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on otettava tässä arvioinnissa huomioon sähkönverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä;

b)

HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, jotka on liitetty siirtoverkkoon ja jakeluverkkoihin tai siirtoverkon tai jakeluverkkojen osiin sellaisissa jäsenvaltioiden saarissa, joiden sähköverkkoa ei käytetä synkronisesti joko Manner-Euroopan, Ison-Britannian, Pohjoismaiden, Irlannin ja Pohjois-Irlannin tai Baltian maiden synkroniverkon kanssa.

4 artikla

Soveltaminen olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin

1.   Lukuun ottamatta 26, 31, 33 ja 50 artiklaa, tämän asetuksen vaatimuksia ei sovelleta olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja olemassa oleviin tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, paitsi jos

a)

HVDC-järjestelmää tai tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta on muutettu siinä määrin, että sen liittymissopimusta on muutettava merkittävästi seuraavan menettelyn mukaisesti:

i)

HVDC-järjestelmien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien, jotka aikovat toteuttaa laitoksen uudenaikaistamisen tai laitteen korvaamisen, joka vaikuttaa HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen tekniseen suorituskykyyn, on ilmoitettava suunnitelmistaan etukäteen liittymispisteen verkonhaltijalle;

ii)

jos liittymispisteen verkonhaltija katsoo, että uudenaikaistaminen tai laitteen korvaaminen on laajuudeltaan sellainen, että se edellyttää uutta liittymissopimusta, verkonhaltijan on ilmoitettava asiasta asianomaiselle sääntelyviranomaiselle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle; ja

iii)

asianomaisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion on päätettävä, onko voimassa olevaa liittymissopimusta muutettava tai onko tehtävä uusi liittymissopimus ja mitä tämän asetuksen vaatimuksia on noudatettava; tai

b)

sääntelyviranomainen tai tarvittaessa jäsenvaltio päättää, että olemassa olevaan HVDC-järjestelmään tai olemassa olevaan tasasähköön liitettyyn suuntaajakytkettyyn voimalaitokseen sovelletaan kaikkia tämän asetuksen vaatimuksia tai osaa niistä, saatuaan asiasta ehdotuksen paikalliselta siirtoverkonhaltijalta 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen soveltamiseksi HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen katsotaan olevan olemassa, jos

a)

se on jo liitetty verkkoon tämän asetuksen voimaantulopäivänä; tai

b)

HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja on tehnyt lopullisen ja sitovan sopimuksen päätuotantolaitoksen tai HVDC-laitteiston ostamisesta viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on ilmoitettava sopimuksen tekemisestä liittymispisteen verkonhaltijalle ja paikalliselle siirtoverkonhaltijalle 30 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan liittymispisteen verkonhaltijalle tai paikalliselle siirtoverkonhaltijalle antamassa ilmoituksessa on mainittava vähintään sopimuksen nimi, sen allekirjoituspäivä ja voimaantulopäivä sekä rakennettavan, koottavan tai ostettavan päätuotantolaitoksen tai HVDC-laitteiston spesifikaatiot.

Jäsenvaltio voi säätää, että määrätyissä olosuhteissa sääntelyviranomainen voi määritellä, onko HVDC-järjestelmää tai tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta pidettävä olemassa olevana vai uutena HVDC-järjestelmänä tai tasasähköön liitettynä suuntaajakytkettynä voimalaitoksena.

3.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi 8 artiklan mukaisen julkisen kuulemisen jälkeen ehdottaa asianomaiselle sääntelyviranomaiselle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle, että tämän asetuksen soveltamisala laajennetaan olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja/tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, jotta voidaan ottaa huomioon olosuhteissa tapahtuneet merkittävät muutokset, kuten järjestelmävaatimusten kehitys, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden, älykkäiden verkkojen, hajautetun tuotannon tai kysynnänjouston yleistyminen.

Tätä varten on tehtävä pätevä ja läpinäkyvä kvantitatiivinen kustannus-hyötyanalyysi 65 ja 66 artiklan mukaisesti. Analyysista on käytävä ilmi:

a)

kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että olemassa olevilta HVDC-järjestelmiltä tai tasasähköön liitetyiltä suuntaajakytketyiltä voimalaitoksilta edellytetään tämän asetuksen noudattamista;

b)

tämän asetuksen vaatimusten soveltamisesta aiheutuvat sosioekonomiset hyödyt; ja

c)

mahdollisuudet saavuttaa vaadittu suorituskyky vaihtoehtoisilla toimenpiteillä.

4.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on ennen 3 kohdassa tarkoitetun kvantitatiivisen kustannus-hyötyanalyysin tekemistä

a)

tehtävä kustannusten ja hyötyjen alustava kvalitatiivinen vertailu;

b)

saatava asianomaisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion hyväksyntä.

5.   Asianomaisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion on tehtävä päätös tämän asetuksen soveltamisalan laajentamisesta olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut paikallisen siirtoverkonhaltijan raportin ja suosituksen 65 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion päätös on julkaistava.

6.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon HVDC-järjestelmien omistajien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien oikeutetut odotukset osana arviointia, joka koskee tämän asetuksen soveltamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin.

7.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi arvioida tämän asetuksen joidenkin säännösten tai niiden kaikkien soveltamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin kolmen vuoden välein 3–5 kohdassa esitettyjen kriteerien ja menettelyn mukaisesti.

5 artikla

Sääntelynäkökohdat

1.   Yleisesti sovellettaville vaatimuksille, jotka liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on määriteltävä tämän asetuksen nojalla, on saatava jäsenvaltion nimeämän elimen hyväksyntä ja ne on julkaistava. Nimetyn elimen on oltava sääntelyviranomainen, ellei jäsenvaltio toisin säädä.

2.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että laitoskohtaisille vaatimuksille, jotka liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on määriteltävä tämän asetuksen nojalla, on saatava nimetyn elimen hyväksyntä.

3.   Jäsenvaltioiden, toimivaltaisten elinten ja verkonhaltijoiden on tätä asetusta soveltaessaan

a)

sovellettava suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita;

b)

varmistettava avoimuus;

c)

sovellettava periaatetta, jonka mukaan suurin kokonaistehokkuus ja alhaisimmat kokonaiskustannukset optimoidaan kaikkien asianomaisten osapuolten kesken;

d)

kunnioitettava paikalliselle siirtoverkonhaltijalle annettua vastuuta varmistaa käyttövarmuus, myös kansallisessa lainsäädännössä vaaditulla tavalla;

e)

kuultava asianomaisia jakeluverkonhaltijoita ja otettava huomioon niiden järjestelmään mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset;

f)

otettava huomioon sovitut eurooppalaiset standardit ja tekniset spesifikaatiot.

4.   Liittymispisteen verkonhaltijan tai paikallisen siirtoverkonhaltijan on annettava ehdotus yleisesti sovellettavista vaatimuksista tai niiden laskennassa tai vahvistamisessa käytettävistä menetelmistä toimivaltaisen elimen hyväksyttäväksi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

5.   Kun tässä asetuksessa edellytetään, että liittymispisteen verkonhaltijan, paikallisen siirtoverkonhaltijan, HVDC-järjestelmän omistajan, tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan ja/tai jakeluverkonhaltijan on päästävä sopimukseen, niiden on pyrittävä saavuttamaan sopimus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jokin osapuoli on esittänyt ensimmäisen ehdotuksen muille osapuolille. Jos sopimukseen ei ole päästä tässä määräajassa, mikä tahansa osapuoli voi pyytää asianomaista sääntelyviranomaista antamaan päätöksen kuuden kuukauden kuluessa.

6.   Toimivaltaisten elinten on tehtävä päätös vaatimuksia tai menetelmiä koskevista ehdotuksista kuuden kuukauden kuluessa tällaisten ehdotusten vastaanottamisesta.

7.   Jos liittymispisteen verkonhaltija tai paikallinen siirtoverkonhaltija katsoo, että 1 ja 2 kohdassa säädettyjä ja sen mukaisesti hyväksyttyjä vaatimuksia tai menetelmiä on muutettava, muutosehdotukseen sovelletaan 3–8 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Muutosta ehdottavien liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava huomioon HVDC-järjestelmien omistajien, tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien, laitevalmistajien ja muiden sidosryhmien mahdolliset oikeutetut odotukset, jotka perustuvat alun perin määriteltyihin tai sovittuihin vaatimuksiin tai menetelmiin.

8.   Jos jokin osapuoli haluaa tehdä valituksen liittymispisteen verkonhaltijasta tai paikallisesta siirtoverkonhaltijasta niiden velvoitteiden suhteen, joita kyseisellä liittymispisteen verkonhaltijalla tai paikallisella siirtoverkonhaltijalla on tämän asetuksen mukaisesti, se voi osoittaa valituksensa sääntelyviranomaiselle, jonka on riitojenratkaisuviranomaisena tehtävä asiasta päätös kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella, jos sääntelyviranomainen pyytää lisätietoja. Tätä pidennettyä määräaikaa voidaan pidentää edelleen valituksen tekijän suostumuksella. Sääntelyviranomaisen päätös on sitova, paitsi jos ja siihen asti kun se kumotaan muutoksenhaussa.

9.   Jos liittymispisteen verkonhaltijan, joka ei ole siirtoverkonhaltija, on määriteltävä tämän asetuksen mukaiset vaatimukset, jäsenvaltiot voivat säätää, että liittymispisteen verkonhaltijan sijaan asianmukaisten vaatimusten määrittelemisestä vastaa siirtoverkonhaltija.

6 artikla

Useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija

1.   Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, tätä asetusta sovelletaan kaikkiin siirtoverkonhaltijoihin.

2.   Jäsenvaltiot voivat kansallisessa sääntelyjärjestelmässään säätää, että siirtoverkonhaltijan velvollisuus noudattaa yhtä tai useampaa tämän asetuksen nojalla asetettua velvoitetta tai niitä kaikkia osoitetaan yhdelle tai useammalle siirtoverkonhaltijalle.

7 artikla

Kustannusten kattaminen

1.   Asianomaisten sääntelyviranomaisten on arvioitava verkkotariffien sääntelyn alaisille verkonhaltijoille tässä asetuksessa säädetyistä velvollisuuksista aiheutuneet kustannukset. Kustannukset, joiden katsotaan olevan kohtuullisia, tosiasiallisesti aiheutuneita ja oikeasuhteisia, on katettava verkkotariffeilla tai muilla asianmukaisilla mekanismeilla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkonhaltijoiden on asianomaisten sääntelyviranomaisten pyynnöstä toimitettava aiheutuneiden kustannusten arviointia helpottavat tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä.

8 artikla

Julkinen kuuleminen

1.   Liittymispisteen verkonhaltijoiden ja paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on kuultava sidosryhmiä, myös kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, 4 artiklan 3 kohdan mukaisista ehdotuksista, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalan laajentamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditusta raportista ja 80 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetusta kustannus-hyötyanalyysista. Kuulemisen on kestettävä vähintään yhden kuukauden.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava järjestetyissä kuulemisissa ilmaistut sidosryhmien näkemykset asianmukaisesti huomioon ennen ehdotusluonnoksen, raportin tai kustannus-hyötyanalyysin antamista sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion hyväksyttäväksi. Kaikissa tapauksissa on annettava vankat perustelut sille, kuinka sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon tai jätetty huomioimatta, ja ne on julkaistava viipymättä ennen ehdotuksen julkaisemista tai yhtä aikaa sen julkaisemisen kanssa.

9 artikla

Sidosryhmien osallistuminen

Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’virasto’, on järjestettävä, tiiviissä yhteistyössä sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä 'Sähkö-ENTSO', kanssa, HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksia ja muita tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä koskeva sidosryhmien osallistuminen. Tähän on sisällyttävä säännöllisten kokousten järjestäminen sidosryhmien kanssa etenkin HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksiin liittyvien ongelmien määrittelemiseksi ja parannusten ehdottamiseksi.

10 artikla

Salassapitovelvollisuudet

1.   Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 2, 3 ja 4 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

2.   Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä, sääntelyviranomaisia ja elimiä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden, sääntelyviranomaisten ja elinten tehtäviensä yhteydessä saamaa luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa muulle henkilölle tai viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen oikeuden, tämän asetuksen muiden säännösten tai muun asiaan liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista niiden soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin.

4.   Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla sääntelyviranomaisilla, elimillä ja henkilöillä on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen tai unionin lainsäädännön soveltamista sen soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin.

II OSASTO

HVDC-LIITÄNTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET

1 LUKU

Pätötehon säätöä ja taajuustukea koskevat vaatimukset

11 artikla

Taajuusalueet

1.   HVDC-järjestelmän on voitava pysyä liitettynä sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan liitteessä I olevassa taulukossa 1 määritellyillä taajuusalueilla ja aikajaksoilla 32 artiklan 2 kohdassa määritellyllä oikosulkutehoalueella.

2.   Paikallinen siirtoverkonhaltija ja HVDC-järjestelmän omistaja voivat sopia laajemmista taajuusalueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista, jos se on välttämätöntä käyttövarmuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Jos laajemmat taajuusalueet tai pidemmät vähimmäiskäyttöajat ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, HVDC-järjestelmän omistaja ei saa perusteettomasti pidättyä hyväksymästä niitä.

3.   HVDC-järjestelmän on pystyttävä kytkeytymään automaattisesti irti sähköverkosta paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemillä taajuuksilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

4.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä pätötehon tuotannon suurimman sallitun alenemisen toimintapisteestä, jos taajuus laskee alle 49 Hz:n.

12 artikla

Taajuuden muutosnopeuden sietokyky

HVDC-järjestelmän on voitava pysyä liitettynä sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan, jos sähköverkon taajuuden muutosnopeus on välillä – 2,5 ja + 2,5 Hz/s (mitattuna millä tahansa hetkellä taajuuden muutosnopeuden keskiarvona edeltävän sekunnin aikana).

13 artikla

Pätötehon säädettävyys, säätöalue ja muutosnopeus

1.   Siirretyn pätötehon säätökyvyn osalta:

a)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään siirrettyä pätötehoa HVDC-järjestelmän suurimpaan pätötehon siirtokapasiteettiin asti kummassakin suunnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan antaman ohjeen mukaisesti.

Paikallinen siirtoverkonhaltija

i)

voi määritellä suurimman ja pienimmän tehoaskeleen siirretyn pätötehon säätämistä varten;

ii)

voi määritellä kummallekin suunnalle HVDC-järjestelmän pienimmän pätötehon siirtokapasiteetin, jonka alapuolella pätötehon siirtokapasiteettia ei pyydetä; ja

iii)

määrittelee enimmäisviiveen, jonka sisällä HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään siirrettyä pätötehoa sen jälkeen, kun paikallisen siirtoverkonhaltijan pyyntö on vastaanotettu.

b)

Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä, miten HVDC-järjestelmän on pystyttävä muuttamaan siirretyn pätötehon syöttöä, jos yhdessä tai useammassa vaihtosähköverkossa, johon se on liitetty, esiintyy häiriöitä. Jos alkuviive ennen muutoksen alkamista on enemmän kuin 10 millisekuntia paikallisen siirtoverkonhaltijan lähettämän käynnistyssignaalin vastaanottamisesta, HVDC-järjestelmän omistajan on perusteltava tämä paikalliselle siirtoverkonhaltijalle.

c)

Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä, että HVDC-järjestelmän on pystyttävä vaihtamaan nopeasti pätötehon ajosuuntaa. Ajosuunnan vaihdoksen on oltava mahdollinen yhden suunnan suurimmasta pätötehon siirtokapasiteetista toisen suunnan suurimpaan pätötehon siirtokapasiteettiin niin nopeasti kuin on teknisesti mahdollista, ja jos se kestää enemmän kuin 2 sekuntia, HVDC-järjestelmän omistajan on perusteltava tämä paikalliselle siirtoverkonhaltijalle.

d)

Eri vastuualueita tai synkronialueita yhdistävien HVDC-järjestelmien tapauksessa HVDC-järjestelmän on oltava varustettu säätötoiminnoilla, joiden avulla paikallinen siirtoverkonhaltija voi muuttaa siirrettyä pätötehoa rajat ylittävää tasehallintaa varten.

2.   HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehon vaihteluiden muutosnopeutta teknisen suorituskykynsä rajoissa paikallisen siirtoverkonhaltijan lähettämien ohjeiden mukaisesti. Jos pätötehoa muutetaan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, muutosnopeutta ei saa säätää.

3.   Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin määrittelee yhteistoiminnassa viereisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa, HVDC-järjestelmän säätötoimintojen on pystyttävä toteuttamaan automaattisesti korjaavia toimia, kuten pysäyttämään tehon muutoksen ja estämään taajuussäätötoimintatilan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan, taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan ja taajuuden säädön. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä käynnistys- ja estokriteerit, ja ne on ilmoitettava sääntelyviranomaiselle. Ilmoittamisessa noudatettavat menettelyt on määriteltävä sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti.

14 artikla

Synteettinen inertia

1.   Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin määrittelee, HVDC-järjestelmän on pystyttävä vastaamaan taajuuden muutoksiin synteettisen inertian tuotannolla, joka aktivoituu alhaisilla ja/tai korkeilla taajuusalueilla, säätämällä nopeasti vaihtosähköverkkoon syötettyä tai siitä otettua pätötehoa taajuuden muutosnopeuden rajoittamiseksi. Vaatimuksessa on otettava huomioon vähintään niiden tutkimusten tulokset, joita siirtoverkonhaltijat ovat tehneet sen selvittämiseksi, onko tarpeellista asettaa vähimmäisinertia.

2.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava tämän säätöjärjestelmän toimintaperiaatteesta ja siihen liittyvistä suorituskykyparametreista.

15 artikla

Taajuussäätötoimintatilaan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilaan ja taajuussäätö-alitaajuustoimintatilaan liittyvät vaatimukset

Taajuussäätötoimintatilaan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilaan ja taajuussäätö-alitaajuustoimintatilaan sovellettavat vaatimukset esitetään liitteessä II.

16 artikla

Taajuudensäätö

1.   Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin määrittelee, HVDC-järjestelmän on oltava varustettu erillisellä säätötilalla, jolla muutetaan HVDC-suuntaaja-aseman pätötehon tuotantoa taajuuksista riippuen HVDC-järjestelmän kaikissa liittymispisteissä järjestelmän stabiilien taajuuksien ylläpitämiseksi.

2.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetun taajuuden säädön toimintaperiaatteet ja siihen liittyvät suorituskykyparametrit ja aktivointikriteerit.

17 artikla

Suurin pätötehon menetys

1.   HVDC-järjestelmä on konfiguroitava siten, että sen pätötehon syötön menetys synkronialueella rajoitetaan arvoon, jonka paikalliset siirtoverkonhaltijat ovat määritelleet omille taajuudensäätöalueilleen sen perusteella, mikä on HVDC-järjestelmän vaikutus sähköjärjestelmään.

2.   Jos HVDC-järjestelmä yhdistää kahta tai useampaa taajuudensäätöaluetta, paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on kuultava toisiaan koordinoidun arvon määrittelemiseksi 1 kohdassa tarkoitetulle suurimmalle pätötehon syötön menetykselle ottaen huomioon yhteisviat.

2 LUKU

Loistehon säätöä ja jännitetukea koskevat vaatimukset

18 artikla

Jännitealueet

1.   HVDC-suuntaaja-aseman on voitava pysyä liitettynä verkkoon ja pystyttävä toimimaan HVDC-järjestelmän enimmäisvirralla liittymispisteen verkkojännitteen alueilla, jotka on esitetty liitteen III taulukoissa 4 ja 5 suhteellisarvon 1 pu viitejännitteeseen suhteutettua liittymispisteen jännitteenä, ja samoissa taulukoissa esitettyinä ajanjaksoina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista. Suhteellisarvon 1 pu viitejännitteen määrittäminen on koordinoitava HVDC-järjestelmän liittymispisteiden verkonhaltijoiden kesken.

2.   HVDC-järjestelmän omistaja ja liittymispisteen verkonhaltija voivat sopia yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa laajemmista jännitealueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista kuin mitä 1 kohdassa määritellään sen varmistamiseksi, että HVDC-järjestelmän teknisiä valmiuksia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, jos sen edellytetään säilyttävän tai palauttavan käyttövarmuus. Jos laajemmat jännitealueet tai pidemmät vähimmäiskäyttöajat ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, HVDC-järjestelmän omistaja ei saa perusteettomasti pidättyä hyväksymästä niitä.

3.   HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä kytkeytymään automaattisesti irti sähköverkosta liittymispisteen jännitteillä, jotka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Liittymispisteen verkonhaltijan, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava automaattista irtikytkeytymistä koskevista ehdoista ja asetuksista.

4.   Niiden liittymispisteiden osalta, joiden suhteellisarvo 1 pu vaihtojännitteestä ei sisälly liitteessä III esitettyyn alueeseen, liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä liittymispisteissä sovellettavat vaatimukset yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

5.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, Baltian maiden synkronialueen paikalliset siirtoverkonhaltijat voivat, kuultuaan ensin naapurialueiden paikallisia siirtoverkonhaltijoita, vaatia, että HVDC-suuntaaja-asemien on pysyttävä liitettyinä 400 kV:n verkkoon jännitealueilla ja käyttöaikoina, joita sovelletaan Manner-Euroopan synkronialueella.

19 artikla

Oikosulkuteho vikojen aikana

1.   Jos liittymispisteen verkonhaltija niin määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, HVDC-järjestelmän on pystyttävä tuottamaan nopea vikavirran syöttö liittymispisteessä kolmivaiheisen vian aikana.

2.   Jos HVDC-järjestelmällä edellytetään olevan 1 kohdassa tarkoitettu ominaisuus, liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa:

a)

kuinka ja milloin jännitepoikkeama määritetään sekä jännitepoikkeaman päättyminen;

b)

nopean vikavirran syötön ominaispiirteet;

c)

nopean vikavirran syötön ajoitus ja tarkkuus, johon voi sisältyä useita vaiheita.

3.   Epäsymmetristen (yksi- tai kaksivaiheisten) vikojen osalta liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä epäsymmetristä vikavirran syöttöä koskevan vaatimuksen yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

20 artikla

Loistehokapasiteetti

1.   Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa loistehokapasiteettia koskevat vaatimukset liittymispisteissä suhteessa jännitteen vaihteluun. Näitä vaatimuksia koskevaan ehdotukseen on sisällyttävä U-Q/Pmax-profiili, jonka rajojen sisällä HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä tuottamaan loistehoa HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun U-Q/Pmax-profiilin on oltava seuraavien periaatteiden mukainen:

a)

U-Q/Pmax-profiili ei saa ylittää U-Q/Pmax-profiilialuetta, jota edustaa liitteessä IV olevan kuvan sisempi ikkuna, eikä sen tarvitse olla suorakulmainen;

b)

U-Q/Pmax-profiilinalueen mittojen on noudatettava arvoja, jotka on määritelty kullekin synkronialueelle liitteessä IV olevassa taulukossa; ja

c)

U-Q/Pmax-profiilialueen sijainnin on oltava liitteessä IV olevassa kuvassa esitetyn kiinteän ulomman ikkunan rajojen sisällä.

3.   HVDC-järjestelmän on pystyttävä siirtymään mihin tahansa sen U-Q/Pmax-profiililla sijaitsevaan toimintapisteeseen ajassa, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

4.   Kun HVDC-suuntaaja-asema toimii HVDC-järjestelmän suurinta pätötehon siirtokapasiteettia alhaisemmalla pätöteholla (P<Pmax), sen on pystyttävä toimimaan jokaisessa mahdollisessa toimintapisteessä, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, ja 1–3 kohdassa määritellyssä U-Q/Pmax-profiilissa esitetyn loistehokapasiteetin mukaisesti.

21 artikla

Sähköverkon kanssa vaihdettu loisteho

1.   HVDC-järjestelmän omistajan on varmistettava, että loisteho, jonka sen HVDC-suuntaaja-asema vaihtaa sähköverkon kanssa liittymispisteessä, rajoitetaan arvoihin, jotka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

2.   Loistehon vaihtelu, joka johtuu 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun HVDC-suuntaaja-asema loistehon säätötilan toiminnasta, ei saa johtaa jännitteen askelmuutokseen, joka ylittää liittymispisteessä sallitun arvon. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä tämän suurimman sallitun jännitteen askelmuutoksen arvo yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

22 artikla

Loistehon säätötila

1.   HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä toimimaan yhdessä tai useammassa seuraavista kolmesta säätötilasta, siten kuin liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa:

a)

jännitteensäätötila;

b)

loistehon säätötila;

c)

tehokertoimeen perustuva säätötila.

2.   HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä toimimaan lisäsäätötiloissa, jotka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

3.   Jännitteensäätötilaa varten kunkin HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä osallistumaan liittymispisteen jännitteen säätöön käyttämällä ominaisuuksiaan, noudattaen samalla 20 ja 21 artiklaa, seuraavien säädön ominaispiirteiden mukaisesti:

a)

liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa jännitteen asetusarvo liittymispisteessä, joka kattaa määrätyn toiminta-alueen joko jatkuvasti tai askeleittain;

b)

jännitteensäätöä voidaan käyttää joko ilman asetusarvon ympärillä olevaa kuollutta aluetta tai sen kanssa, jolloin se valitaan alueelta, joka ulottuu nollasta ± 5 prosenttiin suhteellisarvon 1 pu verkkojännitteen viitearvosta. Kuolleen alueen on oltava säädettävissä askelin, jonka suuruuden liittymispisteen verkonhaltijan määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa;

c)

jännitteen askelmuutoksen jälkeen HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä

i)

saavuttamaan 90 prosenttia loistehon tuotannon muutoksesta ajassa t1, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Ajan t1 on oltava alueella 0,1–10 sekuntia; ja

ii)

asettumaan käytetyn loistehostatiikan määrittelemään arvoon ajassa t2, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Ajan t2 on oltava alueella 1–60 sekuntia, ja määritelty pysyvän tilan toleranssi on annettava prosentteina loistehon mitoitusarvosta.

d)

jännitteensäätötilaan on sisällyttävä kyky muuttaa loistehon tuotantoa muutetun jännitteen asetusarvon ja loisteho-ohjeen yhdistelmän perusteella. Loistehostatiikan määrittelyyn on käytettävä aluetta ja askelta, jotka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

4.   Loistehon säätötilan osalta liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä HVDC-järjestelmän ominaisuuksia käyttäen loistehoalue MVAr:eina tai prosentteina loistehon mitoitusarvosta sekä säädön tarkkuus liittymispisteessä, noudattaen samalla 20 ja 21 artiklaa.

5.   Tehokertoimeen perustuvaa säätötilaa varten HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä säätämään liittymispisteen tehokerroin tavoitearvoon, noudattaen samalla 20 ja 21 artiklaa. Asetusarvojen on oltava käytettävissä askelin, jotka eivät ole liittymispisteen verkonhaltijan määrittelemää suurinta sallittua askelta suurempia.

6.   Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa tarvittavat laitteet, joiden avulla säätötilat ja niiden asetusarvot voidaan valita etäohjauksella.

23 artikla

Pätötehon tai loistehon syötön priorisointi

Paikallisen siirtoverkonhaltijan on tämän asetuksen mukaisesti määriteltyjä HVDC-järjestelmän ominaisuudet huomioon ottaen määritettävä, onko pätötehon vai loistehon syöttö ensisijainen alennetulla jännitteellä tai ylijännitteellä toimittaessa ja sellaisten vikojen aikana, joissa vaaditaan lähivikakestoisuutta. Jos etusijalle asetetaan pätötehon syöttö, sen toimituksen on alettava paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemässä ajassa vian alkamisesta.

24 artikla

Sähkön laatu

HVDC-järjestelmän omistajan on varmistettava, ettei sen HVDC-järjestelmän liitäntä sähköverkkoon johda sen tasoiseen verkkojännitteen säröytymiseen tai huojuntaan liittymispisteessä, että se ylittää tason, jonka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Prosessin, jonka mukaisesti suoritetaan tarpeelliset tutkimukset ja kaikki asianomaiset verkon käyttäjät toimittavat asiaa koskevat tiedot ja jonka mukaisesti määritellään ja toteutetaan lieventäviä toimia, on vastattava 29 artiklassa säädettyä prosessia.

3 LUKU

Lähivikakestoisuutta koskevat vaatimukset

25 artikla

Lähivikakestoisuus

1.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä liitteen V mukainen jännite-aikaprofiili 18 artiklaa noudattaen ja ottaen huomioon suuntaajakytketyille voimalaitoksille asetuksen (EU) 2016/631 mukaisesti määritelty jännite-aikaprofiili. Profiilia sovelletaan liittymispisteen vikaolosuhteissa, joissa HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä pysymään liitettynä sähköverkkoon ja jatkamaan stabiilia toimintaa sen jälkeen kun sähköjärjestelmä on palautunut normaalitilaan vian selvittämisen jälkeen. Jännite-aikaprofiilista on käytävä ilmi pääjännitteiden todellinen alaraja sähköverkon jännitetasolla liittymispisteessä kolmivaiheisen vian aikana ajan funktiona ennen vikaa, sen aikana ja sen jälkeen. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä mahdollisesti aikaa trec2 pidempi lähivikakestoisuusaika yhdenmukaisesti 18 artiklan kanssa.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on HVDC-järjestelmän omistajan pyynnöstä ilmoitettava 32 artiklan mukaiset vikaa edeltävät ja vian jälkeiset olosuhteet seuraavien tekijöiden osalta:

a)

vikaa edeltävä minimioikosulkuteho kussakin liittymispisteessä megavolttiampeereina ilmaistuna;

b)

HVDC-suuntaaja-aseman vikaa edeltävä toimintapiste ilmaistuna pätötehona ja loistehona liittymispisteessä ja jännite liittymispisteessä; ja

c)

vian jälkeinen minimioikosulkuteho kussakin liittymispisteessä megavolttiampeereina ilmaistuna.

Liittymispisteen verkonhaltija voi vaihtoehtoisesti ilmoittaa tyypillisistä tapauksista johdetut yleiset arvot.

3.   HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä pysymään liitettynä sähköverkkoon ja jatkamaan stabiilia toimintaa, kun pääjännitteiden todellinen taso sähköverkon jännitetasolla liittymispisteessä kolmivaiheisen vian aikana, ottaen huomioon 32 artiklassa määritellyt vikaa edeltävät ja vian jälkeiset olosuhteet, pysyy liitteessä V olevassa kuvassa esitetyn alarajan yläpuolella, paitsi jos sisäisten sähkövikojen suojausjärjestelmä edellyttää HVDC-suuntaaja-aseman irtikytkemistä sähköverkosta. Sisäisiä vikoja koskevat suojausjärjestelmät ja asetukset on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna lähivikakestoisuutta.

4.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä erityisiä verkko-olosuhteita varten liittymispisteen jännitteitä (Ublock), joilla HVDC-järjestelmän on mahdollista siirtyä estotilaan. Estotila tarkoittaa, että HVDC-järjestelmä pysyy liitettynä verkkoon tuottamatta pätötehoa ja loistehoa ajan, jonka on oltava niin lyhyt kuin teknisesti mahdollista ja josta paikalliset siirtoverkonhaltijat ja HVDC-järjestelmän omistaja sopivat keskenään.

5.   HVDC-järjestelmän omistajan on asetettava alijännitesuojaus HVDC-suuntaaja-aseman mahdollisimman laajan teknisen toimintakyvyn varmistamiseksi 34 artiklan mukaisesti. Liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä tiukempia asetuksia 34 artiklan mukaisesti yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

6.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä lähivikakestoisuus epäsymmetristen vikojen tapauksessa.

26 artikla

Vian jälkeinen pätötehon palautuminen

Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä sen pätötehon palautumisen suuruus ja aikaprofiili, joka HVDC-järjestelmän on pystyttävä tuottamaan, 25 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Nopea palautuminen tasasähkövioista

HVDC-järjestelmien, mukaan lukien tasasähköilmajohdot, on pystyttävä palautumaan nopeasti HVDC-järjestelmässä esiintyvistä ohimenevistä viosta. Tätä ominaisuutta koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia on koordinoitava ja niistä on sovittava samalla tavoin kuin 34 artiklassa tarkoitetuista suojausjärjestelmistä ja niiden asetuksista.

4 LUKU

Säätöä koskevat vaatimukset

28 artikla

HVDC-suuntaaja-asemien kytkentä ja tahdistus

Jollei liittymispisteen verkonhaltija toisin ohjeista, kun HVDC-suuntaaja-asema kytketään vaihtosähköverkkoon tai tahdistetaan sen kanssa tai kun sähköverkkoon kytketty HVDC-suuntaaja-asema liitetään HVDC-järjestelmään, HVDC-suuntaaja-aseman on pystyttävä rajoittamaan mahdolliset jännitemuutokset pysyvän tilan tasolle, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Määritelty taso saa olla enintään 5 prosenttia tahdistusta edeltävästä jännitteestä. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä hetkellisten jännitemuutosten maksimisuuruus, kesto ja mittausajankohta.

29 artikla

HVDC-järjestelmien tai muiden laitosten ja laitteiden vuorovaikutus

1.   Kun useita HVDC-suuntaaja-asemia tai muita laitoksia ja laitteita sijaitsee sähköverkossa lähellä toisiaan, paikallinen siirtoverkonhaltija voi vaatia tutkimuksen tekemistä sen osoittamiseksi, ettei haitallista vuorovaikutusta esiinny, ja määritellä tämän tutkimuksen kohteen ja laajuuden. Jos haitallista vuorovaikutusta havaitaan, tutkimuksissa on määriteltävä mahdollisia lieventäviä toimia, joita voidaan toteuttaa sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen vaatimuksia noudatetaan.

2.   Tutkimusten suorittamisesta vastaa liittävän HVDC-järjestelmän omistaja ja siihen osallistuvat kaikki muut osapuolet, joiden siirtoverkonhaltijat katsovat olevan merkityksellisiä kussakin liittymispisteessä. Jäsenvaltiot voivat säätää, että siirtoverkonhaltijat vastaavat tämän artiklan mukaisten tutkimusten suorittamisesta. Tutkimusten tulokset on ilmoitettava kaikille osapuolille.

3.   Kaikkien osapuolten, joiden paikallinen siirtoverkonhaltija katsoo olevan merkityksellisiä kussakin liittymispisteessä, paikallinen siirtoverkonhaltija mukaan lukien, on avustettava tutkimusten tekemisessä ja annettava kaikki kohtuudella vaadittavat asiaan liittyvät tiedot ja mallit tutkimuksen tarkoituksia varten. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on koottava nämä lähtötiedot ja tarvittaessa toimitettava ne 10 artiklaa noudattaen osapuolelle, joka vastaa tutkimusten tekemisestä.

4.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on arvioitava tutkimusten tulokset niiden 1 kohdan mukaisesti määritellyn kohteen ja laajuuden pohjalta. Jos se on arvioinnin kannalta välttämätöntä, paikallinen siirtoverkonhaltija voi pyytää HVDC-järjestelmän omistajaa tekemään lisätutkimuksia, jotka vastaavat 1 kohdan mukaisesti määriteltyä tutkimuksen kohdetta ja laajuutta.

5.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi tehdä tutkimuksesta uudelleenarvioinnin tai uusia sen kokonaan tai osittain. HVDC-järjestelmän omistajan on annettava paikalliselle siirtoverkonhaltijalle kaikki asiaan liittyvät tiedot ja mallit, jotka mahdollistavat tutkimuksen tekemisen.

6.   HVDC-järjestelmän omistajan on toteutettava tämän artiklan 2–5 kohdan mukaisesti tehdyissä tutkimuksissa määritellyt ja paikallisen siirtoverkonhaltijan arvioimat tarpeelliset lieventävät toimenpiteet uuden HVDC-suuntaaja-aseman sähköverkkoon liittämisen yhteydessä.

7.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä tapahtumiin liittyviä lyhytaikaisia suorituskykytasoja yksittäiselle HVDC-järjestelmälle tai kollektiivisesti kaikille HVDC-järjestelmille, joihin vaikutus kohdistuu. Nämä spesifikaatiot voidaan antaa sekä siirtoverkonhaltijan että verkon käyttäjien laitteiden toiminnan turvaamiseksi maan kansallisen säännöstön mukaisesti.

30 artikla

Tehoheilahtelujen vaimennuskyky

HVDC-järjestelmän on pystyttävä osallistumaan tehoheilahtelujen vaimentamiseen siihen liitetyissä vaihtosähköverkoissa. HVDC-järjestelmän säätöjärjestelmä ei saa vähentää tehoheilahtelujen vaimennusta. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä niiden heilahtelujen taajuusalue, jotka säätöjärjestelmän on pystyttävä vaimentamaan, ja verkko-olosuhteet tämän tapahtuessa ottaen huomioon ainakin mahdolliset dynaamista stabiilisuutta koskevat selvitykset, joita siirtoverkonhaltijat ovat tehneet siirtoverkkojensa stabiilisuusrajojen ja mahdollisten stabiilisuusongelmien yksilöimiseksi. Paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava säätöparametrien asetusten valinnasta.

31 artikla

Alisynkronisen vuorovaikutuksen vaimennuskyky

1.   Alisynkronisen vuorovaikutuksen (subsynchronous torsional interaction, SSTI) vaimennuksen säädön osalta HVDC-järjestelmän on pystyttävä osallistumaan vääntövärähtelytaajuuksien sähköiseen vaimennukseen.

2.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä tarvittavien SSTI-tutkimusten laajuus ja annettava sähköverkkonsa laitteisiin ja merkityksellisiin järjestelmäolosuhteisiin liittyvät lähtötiedot, siinä määrin kuin ne ovat saatavilla. SSTI-tutkimusten tekemisestä vastaa HVDC-järjestelmän omistaja. Tutkimuksissa on yksilöitävä olosuhteet, joissa alisynkronista vuorovaikutusta mahdollisesti esiintyy, ja ehdotettava tarvittavia lieventäviä toimenpiteitä. Jäsenvaltiot voivat säätää, että siirtoverkonhaltijat vastaavat tämän artiklan mukaisten tutkimusten suorittamisesta. Tutkimusten tulokset on ilmoitettava kaikille osapuolille.

3.   Kaikkien osapuolten, joiden paikallinen siirtoverkonhaltija katsoo olevan merkityksellisiä kussakin liittymispisteessä, paikallinen siirtoverkonhaltija mukaan lukien, on avustettava tutkimusten tekemisessä ja annettava kaikki kohtuudella vaadittavat asiaan liittyvät tiedot ja mallit tutkimuksen tarkoituksia varten. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on koottava nämä lähtötiedot ja tarvittaessa toimitettava ne 10 artiklaa noudattaen osapuolelle, joka vastaa tutkimusten tekemisestä.

4.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on arvioitava SSTI-tutkimusten tulokset. Jos se on arvioinnin kannalta välttämätöntä, paikallinen siirtoverkonhaltija voi pyytää HVDC-järjestelmän omistajaa tekemään täydentäviä SSTI-tutkimuksia, jotka vastaavat samaa tutkimuksen kohdetta ja laajuutta.

5.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi tehdä tutkimuksesta uudelleenarvioinnin tai uusia sen. HVDC-järjestelmän omistajan on annettava paikalliselle siirtoverkonhaltijalle kaikki asiaan liittyvät tiedot ja mallit, jotka mahdollistavat tutkimuksen tekemisen.

6.   HVDC-järjestelmän omistajan on toteutettava tämän artiklan 2–4 kohdan mukaisesti tehdyissä tutkimuksissa määritellyt ja paikallisten siirtoverkonhaltijoiden arvioimat tarpeelliset lieventävät toimenpiteet uuden HVDC-suuntaaja-aseman sähköverkkoon liittämisen yhteydessä.

32 artikla

Sähköverkon ominaispiirteet

1.   Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä ja julkaistava menetelmä ja vikaa edeltävät ja vian jälkeiset olosuhteet vähintään minimi- ja maksimioikosulkutehon laskemiseksi liittymispisteissä.

2.   HVDC-järjestelmän on pystyttävä toimimaan liittymispisteen verkonhaltijan määrittelemällä oikosulkutehon ja sähköverkon ominaispiirteiden alueella.

3.   Kunkin liittymispisteen verkonhaltijan on annettava HVDC-järjestelmän omistajalle sähköverkon käyttäytymistä liittymispisteessä kuvaavat sähköverkon ekvivalentit, joiden avulla HVDC-järjestelmien omistajat voivat suunnitella järjestelmänsä ainakin harmonisten yliaaltojen ja dynaamisen stabiilisuuden osalta HVDC-järjestelmän käyttöiän aikana.

33 artikla

HVDC-järjestelmän kestoisuus

1.   HVDC-järjestelmän on pystyttävä löytämään stabiilit toimintapisteet HVDC-järjestelmässä tai siihen liitetyssä vaihtosähköverkossa tapahtuvan suunnitellun tai suunnittelemattoman muutoksen aikana ja sen jälkeen tekemällä mahdollisimman pieniä muutoksia pätötehon tuotantoon ja jännitetasoon. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä järjestelmäolosuhteiden muutokset, joiden osalta HVDC-järjestelmän toiminnan on pysyttävä stabiilina.

2.   HVDC-järjestelmän omistajan on varmistettava, ettei HVDC-suuntaaja-aseman, joka on osana jotakin moniterminaalista HVDC-järjestelmää tai sisäistä HVDC-järjestelmää, irtikytkeytyminen johda paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemän rajan ylittäviin muutosilmiöihin liittymispisteessä.

3.   HVDC-järjestelmän on kestettävä suurjännitteisten vaihtosähköjohtojen ohimeneviä vikoja HVDC-järjestelmän viereisissä tai läheisissä sähköverkoissa, eikä HVDC-järjestelmän mikään laite saa kytkeytyä irti sähköverkosta sähköverkon johtojen automaattisten jälleenkytkentöjen vuoksi.

4.   HVDC-järjestelmän omistajan on annettava liittymispisteen verkonhaltijalle tiedot, jotka koskevat HVDC-järjestelmän kykyä kestää vaihtosähköjärjestelmän häiriöitä.

5 LUKU

Suojauslaitteita ja niiden asetuksia koskevat vaatimukset

34 artikla

Sähköiset suojausjärjestelmät ja niiden asetukset

1.   Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa sähköverkon suojaamiseksi tarvittavat järjestelmät ja niiden asetukset, ottaen huomioon HVDC-järjestelmän ominaisuudet. Liittymispisteen verkonhaltijan, paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on toimittava koordinoidusti ja sovittava keskenään HVDC-järjestelmän ja sähköverkon tarvitsemista suojausjärjestelmistä ja HVDC-järjestelmään liittyvistä asetuksista. Sisäisten sähkövikojen suojausjärjestelmät ja niiden asetukset on suunniteltava siten, että ne eivät vaaranna tämän asetuksen mukaista HVDC-järjestelmän suorituskykyä.

2.   HVDC-järjestelmän sähköisen suojauksen on oltava etusijalla toiminnallisiin säätöihin nähden, ottaen huomioon järjestelmän käyttövarmuus ja työntekijöiden ja kansalaisten terveys ja turvallisuus sekä HVDC-järjestelmälle mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden lieventäminen.

3.   Liittymispisteen verkonhaltijan, paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava keskenään HVDC-järjestelmän ja sähköverkon tarvitsemien suojausjärjestelmien ja niiden asetusten muutoksista ennen kuin HVDC-järjestelmän omistaja toteuttaa muutokset.

35 artikla

Suojauksen ja säädön tärkeysjärjestys

1.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan, liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on toimittava koordinoidusti ja sovittava keskenään HVDC-järjestelmän omistajan spesifikaatioiden mukaisesta säätöjärjestelmästä, johon sisältyy erilaisia säätötiloja, mukaan lukien yksittäisten parametrien asetukset.

2.   Suojauksen ja säädön tärkeysjärjestyksen osalta HVDC-järjestelmän omistajan on järjestettävä suojaus- ja säätölaitteensa seuraavan alenevan tärkeysjärjestyksen mukaisesti, ellei paikallinen siirtoverkonhaltija ole toisin määritellyt yhteistoiminnassa liittymispisteen verkonhaltijan kanssa:

a)

sähköverkkojärjestelmän ja HVDC-järjestelmän suojaus;

b)

pätötehon säätö hätätilatoimintaa varten;

c)

synteettinen inertia, tarvittaessa;

d)

13 artiklan 3 kohdassa määritellyt automaattiset korjaavat toimet;

e)

taajuussäätö-ali-/ylitaajuustoimintatila;

f)

taajuussäätötoimintatila ja taajuuden säätö; ja

g)

tehon muutosnopeuden rajoittaminen.

36 artikla

Suojaus- ja säätöjärjestelmien ja niiden asetusten muutokset

1.   HVDC-järjestelmän eri säätötilojen parametreja ja suojausasetuksia on voitava muuttaa HVDC-suuntaaja-asemalla, jos liittymispisteen verkonhaltija tai paikallinen siirtoverkonhaltija sitä edellyttää, ja 3 kohdan mukaisesti.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan, paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on toimittava koordinoidusti ja sovittava keskenään kaikista muutoksista eri säätötilojen ja HVDC-järjestelmän suojauksen parametrien säätökaavioihin tai asetuksiin, mukaan lukien menettely muutosten hoitamiseksi.

3.   HVDC-järjestelmän säätötiloja ja niiden asetusarvoja on voitava muuttaa etäohjauksella, siten kuin liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltija kanssa.

6 LUKU

Sähköjärjestelmän normaalitilaan palautumista koskevat vaatimukset

37 artikla

Pimeäkäynnistysominaisuus

1.   Paikallinen siirtoverkonhaltija voi pyytää HVDC-järjestelmän omistajalta hintatarjouksen pimeäkäynnistysominaisuuden tarjoamisesta.

2.   HVDC-järjestelmän, jossa on pimeäkäynnistysominaisuus, on pystyttävä, jos yhteen suuntaaja-asemaan kytketään sähkö, kytkemään sähkö sen vaihtosähköaseman kokoomakiskoon, johon toinen suuntaaja-asema on liitetty, paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemässä ajassa HVDC-järjestelmän täydellisen pysähdyksen jälkeen. HVDC-järjestelmän on pystyttävä tahdistumaan 11 artiklassa säädetyissä taajuusrajoissa ja tarvittaessa paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemissä tai 18 artiklassa säädetyissä jänniterajoissa. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä laajempia taajuus- ja jännitealueita, jos se on tarpeellista järjestelmän käyttövarmuuden palauttamiseksi.

3.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on sovittava pimeäkäynnistysominaisuuden kapasiteetista ja saatavuudesta ja siihen liittyvästä toimintamenettelystä.

III OSASTO

TASASÄHKÖÖN LIITETTYJÄ SUUNTAAJAKYTKETTYJÄ VOIMALAITOKSIA JA HVDC-JÄRJESTELMIEN TASASUUNTAAJA-ASEMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1 LUKU

Tasasähköön liitettyjä suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia koskevat vaatimukset

38 artikla

Soveltamisala

Tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin sovelletaan vaatimuksia, joita sovelletaan merellä sijaitseviin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin asetuksen (EU) 2016/631 13–22 artiklan mukaisesti, jollei tämän asetuksen 41–45 artiklassa säädetyistä erityisvaatimuksista muuta johdu. Näitä vaatimuksia sovelletaan tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen ja HVDC-järjestelmien HVDC-rajapisteissä. Tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/631 5 artiklassa säädettyä luokitusta.

39 artikla

Taajuusstabiilisuutta koskevat vaatimukset

1.   Taajuussäädön vasteen osalta:

a)

Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä vastaanottamaan nopea signaali sen synkronialueen liittymispisteestä, johon taajuussäädön vastetta tarjotaan, ja pystyttävä käsittelemään tämä signaali 0,1 sekunnissa signaalin lähettämisestä sen käsittelyn päättämiseen säädön aktivoimiseksi. Taajuus on mitattava sen synkronialueen liittymispisteessä, johon taajuussäädön vastetta tarjotaan.

b)

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten, jotka on liitetty useampaan kuin yhteen vastuualueeseen liitettyjen HVDC-järjestelmien kautta, on pystyttävä tuottamaan paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemä koordinoitu taajuussäätö.

2.   Taajuusalueiden ja säädön vasteen osalta:

a)

Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on voitava pysyä liitettynä HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan liitteessä VI määritellyillä taajuusalueilla ja aikajaksoilla, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz. Jos nimellistaajuus on muu kuin 50 Hz tai jos käytetään suunnitellusti vaihtelevaa taajuutta, josta on sovittu paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä sovellettavat taajuusalueet ja aikajaksot ottaen huomioon järjestelmän erityispiirteet ja liitteessä VI esitetyt vaatimukset.

b)

Paikallinen siirtoverkonhaltija ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja voivat sopia laajemmista taajuusalueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista sen varmistamiseksi, että tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen teknisiä valmiuksia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, jos sen edellytetään säilyttävän tai palauttavan käyttövarmuus. Jos laajemmat taajuusalueet tai pidemmät vähimmäiskäyttöajat ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja ei saa perusteettomasti pidättyä hyväksymästä niitä.

c)

Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä kytkeytymään automaattisesti irti sähköverkosta määrätyillä taajuuksilla, noudattaen kuitenkin samalla 2 kohdan a alakohtaa, jos paikallinen siirtoverkonhaltija on niin määritellyt. Paikallisen siirtoverkonhaltijan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on sovittava automaattista irtikytkeytymistä koskevista ehdoista ja asetuksista.

3.   Taajuuden muutosnopeuden sietokyvyn osalta tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on voitava pysyä liitettynä HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan, jos järjestelmän taajuuden muutosnopeus on enintään +/-2 Hz/s (mitattuna millä tahansa hetkellä taajuuden muutosnopeuden keskiarvona edeltävän sekunnin aikana) tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen ja HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-aseman HVDC-rajapisteessä, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.

4.   Tasasähköön liitetyissä suuntaajakytketyissä voimalaitoksissa on oltava asetuksen (EU) 2016/631 13 artiklan 2 kohdan mukainen taajuussäätö-ylitaajuustoimintatila (LFSM-O), joka pystyy tuottamaan 1 kohdan mukaisen nopean signaalivasteen, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.

5.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky ylläpitää vakiotehoa on määritettävä asetuksen (EU) 2016/631 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.

6.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky säätää pätötehoa on määritettävä asetuksen (EU) 2016/631 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz. Manuaalisen säädön on oltava mahdollista, jos automaattinen etäohjaus on poissa käytöstä.

7.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky toimia taajuussäätö-alitaajuustoimintatilassa (LFSM-U) on määritettävä asetuksen (EU) 2016/631 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja sen on pystyttävä tuottamaan 1 kohdan mukainen nopea signaalivaste, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.

8.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky toimia taajuussäätötoimintatilassa on määritettävä asetuksen (EU) 2016/631 15 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti, ja sen on pystyttävä tuottamaan 1 kohdan mukainen nopea signaalivaste, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.

9.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky palauttaa taajuus on määritettävä asetuksen (EU) 2016/631 15 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.

10.   Jos nimellistaajuus on muu kuin 50 Hz tai jos käytetään suunnitellusti vaihtelevaa taajuutta tai tasasähköjärjestelmän jännitettä, kuten on sovittu paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä 3–9 kohdassa luetellut ominaisuudet ja niihin liittyvät parametrit.

40 artikla

Loistehoa ja jännitettä koskevat vaatimukset

1.   Jännitealueiden osalta:

a)

Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on voitava pysyä liitettynä HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan liitteen VII taulukoissa 9 ja 10 määritellyillä jännitealueilla (suhteellisarvo, pu) ja aikajaksoina. Sovellettavat jännitealueet ja aikajaksot valitaan suhteellisarvon 1 pu viitejännitteen perusteella.

b)

Liittymispisteen verkonhaltija, paikallinen siirtoverkonhaltija ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja voivat sopia laajemmista jännitealueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista sen varmistamiseksi, että tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen teknisiä valmiuksia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, jos sen edellytetään säilyttävän tai palauttavan käyttövarmuus. Jos laajemmat jännitealueet tai pidemmät vähimmäiskäyttöajat ovat taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja ei saa perusteettomasti pidättyä hyväksymästä niitä.

c)

Sellaisten tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten osalta, joilla on HVDC-rajapiste HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien sähköverkkoon, liittymispisteen verkonhaltija voi yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määritellä HVDC-rajapisteen jännitteitä, joilla tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä kytkeytymään automaattisesti irti sähköverkosta. Liittymispisteen verkonhaltijan, paikallisen siirtoverkonhaltijan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on sovittava automaattista irtikytkeytymistä koskevista ehdoista ja asetuksista.

d)

Niiden HVDC-rajapisteiden osalta, joiden vaihtojännite ei sisälly liitteessä VII esitettyyn alueeseen, liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä rajapisteissä sovellettavat vaatimukset yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

e)

Jos nimellistaajuus on muu kuin 50 Hz, kuten on sovittu paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemien jännitealueiden ja aikajaksojen on oltava suhteessa liitteessä VII olevissa taulukoissa 9 ja 10 annettuihin arvoihin.

2.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten loistehokapasiteetin osalta;

a)

jos tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja tekee kahdenvälisen sopimuksen niiden HVDC-järjestelmien omistajien kanssa, jotka liittävät tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen yhteen liittymispisteeseen vaihtosähköverkon kanssa, tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

i)

sen on pystyttävä saavuttamaan lisälaitoksen tai -laitteiden ja/tai ohjelmiston avulla liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemä loistehokapasiteetti b alakohdan mukaisesti joko siten, että

kaikilla tai osalla sen laitteista, jotka on jo asennettu osana tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen liittämistä vaihtosähköverkkoon ensimmäisen liitännän ja käyttöönoton ajankohtana, on loistehokapasiteetti b alakohdan mukaisesti; tai

se osoittaa liittymispisteen verkonhaltijalle ja paikalliselle siirtoverkonhaltijalle ja sopii sitten niiden kanssa, kuinka loistehokapasiteetti tuotetaan, kun tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on liitetty useampaan kuin yhteen liittymispisteeseen vaihtosähköverkon kanssa, tai kun HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien vaihtosähköverkkoon on liitetty joko toinen tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos tai HVDC-järjestelmä, jolla on eri omistaja. Sopimukseen on sisällyttävä tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan (tai mahdollisen myöhemmän omistajan) sitoumus siitä, että se rahoittaa ja asentaa voimalaitokseensa tässä artiklassa tarkoitetun loistehokapasiteetin liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemänä ajankohtana. Liittymispisteen verkonhaltijan on yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa ilmoitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle ehdotettu valmistumisajankohta niille sitoumuksen mukaisille kehitystöille, jotka edellyttävät täyden loistehokapasiteetin asentamista tasasähköön liitettyyn suuntaajakytkettyyn voimalaitokseen.

ii)

liittymispisteen verkonhaltijan on yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa laadittava kehitysaikataulu loistehokapasiteetin jälkiasentamiselle tasasähköön liitettyyn suuntaajakytkettyyn voimalaitokseen määrittelemällä ajankohta, johon mennessä loistehokapasiteetin jälkiasentamisen on tapahduttava. Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on toimitettava kehitysaikataulu ajankohtana, jona vaihtosähköverkkoon liittäminen tapahtuu.

b)

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten on täytettävä seuraavat jännitestabiilisuutta koskevat vaatimukset joko liittämisajankohtana tai sen jälkeen a alakohdassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti:

i)

HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla tuotettavan loistehokapasiteetin osalta tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten on täytettävä loistehon tuotantokapasiteettivaatimukset, jotka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt suhteessa jännitteen vaihteluun yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä U-Q/Pmax-profiili, joka voi olla muodoltaan minkälainen tahansa liitteessä VII olevassa taulukossa 11 esitetyillä alueilla ja jonka sisällä tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä tuottamaan loistehoa HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla. Liittymispisteen verkonhaltijan, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, on otettava näitä alueita määritellessään huomioon sähköverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdolliset kustannukset, joita suuntaajakytketyille voimalaitoksille aiheutuu loistehon tuotantokapasiteetin tarjoamisesta suurilla jännitteillä ja loistehon kulutuksesta alhaisilla jännitteillä.

Jos asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan mukaisesti laaditussa kymmenvuotisessa verkonkehittämissuunnitelmassa tai direktiivin 2009/72/EY 22 artiklan mukaisesti laaditussa ja hyväksytyssä kansallisessa suunnitelmassa spesifioidaan, että tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos liitetään vaihtosähköllä synkronialueeseen, paikallinen siirtoverkonhaltija voi määritellä, että

tasasähköön liitetyllä suuntaajakytketyllä voimalaitoksella on oltava asetuksen (EU) 2016/631 25 artiklan 4 kohdassa kyseiselle synkronialueelle säädetyt ominaisuudet ajankohtana, jona tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos liitetään ensimmäistä kertaa vaihtosähköverkkoon ja otetaan käyttöön; tai

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on osoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle ja paikalliselle siirtoverkonhaltijalle ja sovittava sitten niiden kanssa, kuinka asetuksen (EU) 2016/631 25 artiklan 4 kohdassa kyseiselle synkronialueelle säädetty loistehokapasiteetti tuotetaan, jos tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos liitetään vaihtosähköllä synkronialueeseen.

ii)

loistehokapasiteetin osalta liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä lisäloistehon, joka on tuotettava, jos tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen liittymispiste ei ole generaattorimuuntajan suurjänniteliittimissä, joissa jännitetaso nostetaan liittymispisteen tasoon, eikä vaihtosähkögeneraattorin liittimissä, jos generaattorimuuntajaa ei ole. Tämän lisäloistehon on kompensoitava loistehon vaihtoa tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen generaattorimuuntajan suurjänniteliittimien tai vaihtosähkögeneraattorin liittimien, jos generaattorimuuntajaa ei ole, ja liittymispisteen välisessä suurjännitejohdossa tai -kaapelissa, ja tämän johdon tai kaapelin vastuullisen omistajan on toimitettava tämä lisäloisteho.

3.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten pätö- tai loistehon syötön priorisoinnin osalta liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, onko pätötehon vai loistehon syöttö ensisijainen sellaisten vikojen aikana, joissa vaaditaan lähivikakestoisuutta. Jos etusijalle asetetaan pätötehon syöttö, sen toimituksen on alettava liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemässä ajassa vian alkamisesta.

41 artikla

Säätövaatimukset

1.   Kun tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos tahdistetaan vaihtosähköverkkoon, sen on pystyttävä rajoittamaan mahdolliset jännitemuutokset pysyvän tilan tasolle, jonka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Määritelty taso saa olla enintään 5 prosenttia tahdistusta edeltävästä jännitteestä. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä hetkellisten jännitemuutosten maksimisuuruus, kesto ja mittausajankohta.

2.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on annettava ulostulosignaalit, jotka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

42 artikla

Sähköverkon ominaispiirteet

Sähköverkon ominaispiirteiden osalta tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)

Kunkin liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä ja julkaistava menetelmä ja vikaa edeltävät ja vian jälkeiset olosuhteet minimi- ja maksimioikosulkutehon laskemiseksi HVDC-rajapisteessä.

b)

Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä toimimaan stabiilisti minimi- ja maksimioikosulkutehon välisellä alueella ja HVDC-rajapisteen sähköverkon ominaispiirteiden alueella, jotka liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

c)

Kunkin liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan on annettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle järjestelmää edustavat sähköverkon ekvivalentit, joiden avulla tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajat voivat suunnitella järjestelmänsä harmonisten yliaaltojen osalta.

43 artikla

Suojausvaatimukset

1.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten sähköiset suojausjärjestelmät ja niiden asetukset on määriteltävä asetuksen (EU) 2016/631 14 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti, jolloin sähköverkolla tarkoitetaan synkronialueen sähköverkkoa. Suojausjärjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon järjestelmän suorituskyky, verkon ominaispiirteet ja suuntaajakytketyssä voimalaitoksessa käytetyn teknologian tekniset ominaispiirteet, ja niistä on sovittava liittymispisteen verkonhaltijan kanssa, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

2.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten suojauksen ja säädön tärkeysjärjestys on määriteltävä asetuksen (EU) 2016/631 14 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti, jolloin sähköverkolla tarkoitetaan synkronialueen sähköverkkoa, ja siitä on sovittava liittymispisteen verkonhaltijan kanssa, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

44 artikla

Sähkön laatu

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien on varmistettava, ettei voimalaitosten liitäntä sähköverkkoon johda sen tasoiseen verkkojännitteen säröytymiseen tai huojuntaan liittymispisteessä, että se ylittää tason, jonka liittymispisteen verkonhaltija on määritellyt yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Verkon käyttäjät, kuten olemassa olevat tasasähköön liitetyt suuntaajakytketyt voimalaitokset ja olemassa olevat HVDC-järjestelmät, eivät saa perusteettomasti pidättäytyä toimittamasta lähtötietoja tällaisiin tutkimuksiin. Prosessin, jonka mukaisesti suoritetaan tarpeelliset tutkimukset ja kaikki asianomaiset verkon käyttäjät toimittavat asiaa koskevat tiedot ja jonka mukaisesti määritellään ja toteutetaan lieventäviä toimia, on vastattava 29 artiklassa säädettyä prosessia.

45 artikla

Tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin sovellettavat järjestelmän hallintaa koskevat yleiset vaatimukset

Tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin sovelletaan järjestelmän hallintaa koskevien yleisten vaatimusten osalta asetuksen (EU) 2016/631 14 artiklan 5 kohtaa, 15 artiklan 6 kohtaa ja 16 artiklan 4 kohtaa.

2 LUKU

HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemia koskevat vaatimukset

46 artikla

Soveltamisala

HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemiin sovelletaan 11–39 artiklan vaatimuksia, jollei 47–50 artiklassa säädetyistä erityisvaatimuksista muuta johdu.

47 artikla

Taajuusstabiilisuutta koskevat vaatimukset

1.   Jos nimellistaajuus on muu kuin 50 Hz tai jos tasasähköön liitettyjä suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia liittävässä sähköverkossa käytetään suunnitellusti vaihtelevaa taajuutta, josta on sovittu paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemiin sovelletaan 11 artiklaa, ja paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä sovellettavat taajuusalueet ja aikajaksot ottaen huomioon järjestelmän erityispiirteet ja liitteessä I esitetyt vaatimukset.

2.   Taajuussäädön osalta HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman omistajan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on sovittava 39 artiklan 1 kohdan mukaisen nopean signaalinvälityksen teknisistä yksityiskohdista. Jos paikallinen siirtoverkonhaltija niin vaatii, HVDC-järjestelmän on pystyttävä tarjoamaan liittymispisteen verkkotaajuus signaalina. Suuntaajakytkettyjä voimalaitoksia liittävän HVDC-järjestelmän pätötehon taajuussäätöä rajoittaa tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten säätökyky.

48 artikla

Loistehoa ja jännitettä koskevat vaatimukset

1.   Jännitealueiden osalta:

a)

HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman on voitava pysyä liitettynä HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-asemien sähköverkkoon ja pystyttävä toimimaan liitteen VIII taulukoissa 12 ja 13 määritellyillä jännitealueilla (suhteellisarvo, pu) ja aikajaksoina. Sovellettavat jännitealueet ja aikajaksot valitaan suhteellisarvon 1 pu viitejännitteen perusteella.

b)

Liittymispisteen verkonhaltija, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja voivat sopia laajemmista jännitealueista tai pidemmistä vähimmäiskäyttöajoista 40 artiklan mukaisesti.

c)

Niiden HVDC-rajapisteiden osalta, joiden vaihtojännite ei sisälly liitteen VIII taulukoissa 12 ja 13 esitettyyn alueeseen, liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä rajapisteissä sovellettavat vaatimukset yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

d)

Jos nimellistaajuus on muu kuin 50 Hz, kuten on sovittu paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemien jännitealueiden ja aikajaksojen on oltava suhteessa liitteessä VIII annettuihin arvoihin.

2.   HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman on täytettävä seuraavat jännitestabiilisuutta koskevat vaatimukset liittymispisteessä loistehokapasiteetin osalta:

a)

liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa loistehon tuotantokapasiteettivaatimukset eri jännitetasoille. Liittymispisteen verkonhaltijan on näiden vaatimusten yhteydessä määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa U-Q/Pmax-profiili, joka voi olla muodoltaan minkälainen tahansa ja jonka rajojen sisällä HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman on pystyttävä tuottamaan loistehoa HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla.

b)

kunkin liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä U-Q/Pmax-profiili yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. U-Q/Pmax-profiilin on oltava liitteen VIII taulukossa 14 määritellyn Q/Pmax-alueen ja pysyvän tilan jännitealueen sisällä, ja U-Q/Pmax-profiilialueen sijainnin on oltava liitteessä IV olevassa kuvassa esitetyn kiinteän ulomman ikkunan rajojen sisällä. Liittymispisteen verkonhaltijan, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, on otettava näitä alueita määritellessään huomioon sähköverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä.

49 artikla

Sähköverkon ominaispiirteet

Sähköverkon ominaispiirteiden osalta HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman omistajan on toimitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle asiaan liittyvät tiedot 42 artiklan mukaisesti.

50 artikla

Sähkön laatu

HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien omistajien on varmistettava, ettei suuntaaja-aseman liitäntä sähköverkkoon johda sen tasoiseen verkkojännitteen säröytymiseen tai huojuntaan liittymispisteessä, että se ylittää tason, jonka liittymispisteen verkonhaltija on sallinut niille yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Verkon käyttäjät, kuten olemassa olevat tasasähköön liitetyt suuntaajakytketyt voimalaitokset ja olemassa olevat HVDC-järjestelmät, eivät saa perusteettomasti pidättäytyä antamasta tarvittavaa panostaan tähän liittyviin tutkimuksiin. Prosessin, jonka mukaisesti suoritetaan tarpeelliset tutkimukset ja kaikki asianomaiset verkon käyttäjät toimittavat asiaa koskevat tiedot ja jonka mukaisesti määritellään ja toteutetaan lieventäviä toimia, on vastattava 29 artiklassa säädettyä prosessia.

IV OSASTO

TIEDONVAIHTO JA KOORDINOINTI

51 artikla

HDVC-järjestelmien toiminta

1.   Toiminnassa käytettävän instrumentoinnin osalta HVDC-järjestelmän kunkin HVDC-suuntaajayksikön on oltava varustettu automaattisella säätimellä, joka voi ottaa vastaan ohjeita liittymispisteen verkonhaltijalta ja paikalliselta siirtoverkonhaltijalta. Automaattisen säätimen on pystyttävä käyttämään HVDC-järjestelmän HVDC-suuntaajayksiköitä koordinoidusti. Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä, missä järjestyksessä automaattinen säädin ohjaa HVDC-suuntaajayksiköitä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun HVDC-järjestelmän automaattisen säätimen on pystyttävä lähettämään liittymispisteen verkonhaltijalle seuraavat signaalityypit:

a)

käyttösignaalit, joissa annetaan vähintään seuraavat:

i)

käynnistyssignaalit;

ii)

vaihto- ja tasajännitemittaukset;

iii)

vaihto- ja tasavirtamittaukset;

iv)

vaihtosähköpuolen pätö- ja loistehomittaukset;

v)

tasasähkön tehon mittaukset;

vi)

toiminnan tila HVDC-suuntaajayksiköiden tasolla moninapaisessa HVDC-suuntaajatyypissä;

vii)

elementit ja topologinen tila; ja

viii)

taajuussäätötoimintatilan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan ja taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan pätötehoalueet.

b)

hälytyssignaalit, joilla annetaan vähintään seuraavat:

i)

hätäesto;

ii)

muutosten esto;

iii)

nopea pätötehon suunnan muutos.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun automaattisen säätimen on pystyttävä vastaanottamaan seuraavat signaalityypit liittymispisteen verkonhaltijalta:

a)

käyttösignaalit, joilla saadaan vähintään seuraavat:

i)

käynnistyskäsky;

ii)

pätötehon asetusarvot;

iii)

taajuussäätötoimintatilan asetukset;

iv)

loistehon, jännitteen tai vastaavat asetusarvot;

v)

loistehon säätötilat;

vi)

tehoheilahtelujen vaimennuksen säätö; ja

vii)

synteettinen inertia.

b)

hälytyssignaalit, joilla saadaan vähintään seuraavat:

i)

hätäestokäsky;

ii)

muutosten estokäsky;

iii)

pätötehon virtaussuunta; ja

iv)

nopeaa pätötehon suunnan muutosta koskeva käsky.

4.   Liittymispisteen verkonhaltija voi kunkin signaalin osalta määritellä tarjotun signaalin laadun.

52 artikla

Parametrit ja niiden asetukset

HVDC-järjestelmän omistajan ja liittymispisteen verkonhaltijan on sovittava yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa HVDC-järjestelmän keskeisten säätötoimintojen parametrit ja niiden asetukset. Parametrien ja niiden asetukset täytäntöönpanossa on noudatettava säätöhierarkiaa, joka mahdollistaa niiden muuttamisen tarvittaessa. Näihin keskeisiin säätötoimintoihin sisältyvät vähintään seuraavat:

a)

14 ja 41 artiklassa tarkoitettu synteettinen inertia, tarvittaessa;

b)

15, 16 ja 17 artiklassa tarkoitetut taajuussäätötoimintatilat (FSM, LFSM-O, LFSM-U);

c)

16 artiklassa tarkoitettu taajuussäätö, tarvittaessa;

d)

22 artiklassa tarkoitettu loistehon säätötila, tarvittaessa;

e)

30 artiklassa tarkoitettu tehoheilahtelujen vaimennuskyky;

f)

31 artiklassa tarkoitettu alisynkronisen vuorovaikutuksen vaimennuskyky.

53 artikla

Vikatapahtumien rekisteröinti ja seuranta

1.   HVDC-järjestelmän on oltava varustettu laitteistolla, joka huolehtii vikatapahtumien rekisteröinnistä ja järjestelmän dynaamisen käyttäytymisen seurannasta seuraavien parametrien osalta järjestelmän kussakin HVDC-suuntaaja-asemassa:

a)

vaihto- ja tasajännite;

b)

vaihto- ja tasavirta;

c)

pätöteho;

d)

loisteho; ja

e)

taajuus.

2.   Liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä sähkön laatua koskevat parametrit, joita HVDC-järjestelmän on noudatettava sillä edellytyksellä, että niistä on ilmoitettu kohtuullisessa ajoin etukäteen.

3.   HVDC-järjestelmän omistajan, liittymispisteen verkonhaltijan ja paikallisen siirtoverkonhaltijan on sovittava 1 kohdassa tarkoitettujen vikatilanteiden rekisteröintilaitteiden yksityiskohdista, kuten analogisista ja digitaalisista kanavista ja asetuksista, mukaan lukien käynnistyskriteerit ja näytteenottotaajuudet.

4.   Kaikkiin järjestelmän dynaamisen käyttäytymisen seurantalaitteisiin on sisällyttävä liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemä heilahtelujen seuranta heikosti vaimenevien tehoheilahtelujen havaitsemiseksi.

5.   Sähkön laatua ja järjestelmän dynaamisen käyttäytymisen seurantaa koskeviin laitteistoihin on sisällyttävä järjestelyt, jotka antavat HVDC-järjestelmän omistajalle ja liittymispisteen verkonhaltijalle pääsyn tietoihin sähköisessä muodossa. HVDC-järjestelmän omistajan, liittymispisteen verkonhaltijan ja paikallisen siirtoverkonhaltijan on sovittava tallennettavaa dataa koskevista tietoliikenneprotokollista.

54 artikla

Simulointimallit

1.   Liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, että HVDC-järjestelmän omistajan on toimitettava simulointimallit, jotka vastaavat asianmukaisesti HVDC-järjestelmän käyttäytymistä sekä pysyvää tilaa koskevassa että dynamiikkasimuloinnissa (perustaajuuskomponentti) ja sähkömagneettisten muutosilmiöiden simuloinnissa.

Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa muoto, jossa mallit on toimitettava, ja mallin rakennetta koskevan dokumentaation ja lohkokaavioiden toimittaminen.

2.   Toimitettavien mallien on sisällettävä dynamiikkasimulointeja varten vähintään seuraavat osamallit, riippuen siitä, onko järjestelmässä mainittuja komponentteja:

a)

HVDC-suuntaajayksiköiden mallit;

b)

vaihtosähkökomponenttien mallit;

c)

tasasähköverkon mallit;

d)

jännitteen ja tehon säädin;

e)

tarvittaessa erityiset säätöominaisuudet, kuten tehoheilahtelujen vaimennustoiminto ja alisynkronisen vuorovaikutuksen vaimennuksen säätö;

f)

tarvittaessa moniterminaalisäätö;

g)

HVDC-järjestelmän suojauksen mallit, siten kuin on sovittu liittymispisteen verkonhaltija ja HVDC-järjestelmän omistajan kesken.

3.   HVDC-järjestelmän omistajan on todennettava mallit vertaamalla niitä VI osaston mukaisesti tehtyjen vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvien kokeiden tuloksiin, ja tästä todentamisesta on toimitettava raportti paikalliselle siirtoverkonhaltijalle. Malleja on tämän jälkeen käytettävä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen varmentamiseen, kuten VI osastossa säädettyihin vaatimustenmukaisuuteen liittyviin simulointeihin ja järjestelmän suunnittelun ja toiminnan jatkuvaan arviointiin liittyviin tutkimuksiin.

4.   HVDC-järjestelmän omistajan on toimitettava HVDC-järjestelmän tallenteet liittymispisteen verkonhaltijalle tai paikalliselle siirtoverkonhaltijalle, jos ne ovat niitä pyytäneet verratakseen mallien tuloksia näihin tallenteisiin.

5.   HVDC-järjestelmän omistajan on toimitettava säätöjärjestelmää vastaava malli, kun HVDC-suuntaaja-asemien ja muiden sähköverkossa lähellä sijaitsevien liitäntöjen välillä voi aiheutua haitallista vuorovaikutusta, jos liittymispisteen verkonhaltija tai paikallinen siirtoverkonhaltija sitä pyytää. Vastaavan mallin on sisällettävä kaikki haitallisen vuorovaikutuksen realistisessa simuloinnissa tarvittavat tiedot.

V OSASTO

LIITÄNNÄN KÄYTTÖÖNOTTOILMOITUSMENETTELY

1 LUKU

Uusien HVDC-järjestelmien liitäntä

55 artikla

Yleiset säännökset

1.   HVDC-järjestelmän omistajan on osoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle, että se on täyttänyt II–IV osastossa vahvistetut vaatimukset asianomaisessa liittymispisteessä, saattamalla päätökseen 56–59 artiklassa kuvaillun HVDC-järjestelmän liitäntää koskevan käyttöönottoilmoitusmenettelyn.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä ja julkaistava käyttöönottoilmoitusmenettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.   Kunkin uuden HVDC-järjestelmän liittämistä koskevaan käyttöönottoilmoitusmenettelyyn on sisällyttävä:

a)

kytkentäilmoitus;

b)

väliaikainen käyttöönottoilmoitus; ja

c)

lopullinen käyttöönottoilmoitus.

56 artikla

HVDC-järjestelmien kytkentäilmoitus

1.   Kytkentäilmoitus antaa HVDC-järjestelmän omistajalle oikeuden kytkeä sähkö sisäiseen sähköverkkoonsa ja sen apulaitteisiin ja liittää se sähköverkkoon määritellyssä liittymispisteessä.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava kytkentäilmoitus, kun valmistelut on saatettu päätökseen ja liittymispisteen verkonhaltijan asiaa koskevissa toimintamenettelyissä määrittelemät vaatimukset on täytetty. Valmisteluihin sisältyy liittymispisteiden kannalta merkityksellisiä suojaus- ja säätöasetuksia koskeva sopimus liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan välillä.

57 artikla

HVDC-järjestelmien väliaikainen käyttöönottoilmoitus

1.   Väliaikainen käyttöönottoilmoitus antaa HVDC-järjestelmän omistajalle tai HVDC-suuntaajayksikön omistajalle oikeuden käyttää HVDC-järjestelmää tai HVDC-suuntaajayksikköä liittymispisteitä varten määritettyjä verkkoliitäntöjä käyttäen rajoitetun ajan.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava väliaikainen käyttöönottoilmoitus, kun tietojen ja tutkimusten arviointiprosessi on saatettu päätökseen.

3.   Tietojen ja tutkimusten arvioinnin loppuun saattamiseksi HVDC-järjestelmän omistajan tai HVDC-suuntaajayksikön omistajan on toimitettava liittymispisteen verkonhaltijan pyynnöstä seuraavat asiat:

a)

yksityiskohtaisesti eritelty vaatimustenmukaisuusilmoitus;

b)

liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemät HVDC-järjestelmän yksityiskohtaiset tekniset tiedot, joilla on merkitystä liittymispisteiden osalta määritetyn verkkoliitännän kannalta;

c)

HVDC-järjestelmien tai HVDC-suuntaajayksiköiden laitetodistukset, kun niitä käytetään näyttönä vaatimusten noudattamisesta;

d)

54 artiklassa määritellyt ja liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa vaatimat simulointimallit tai säätöjärjestelmän tarkka jäljennös;

e)

tutkimukset, joista käy ilmi odotettu pysyvän tilan ja dynaaminen suorituskyky II, III ja IV osastossa vaaditulla tavalla;

f)

tiedot suunnitelluista 72 artiklan mukaisista vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvistä kokeista;

g)

tiedot suunnitellusta käytännön menetelmästä vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvien kokeiden toteuttamiseksi VI luvun mukaisesti.

4.   HVDC-järjestelmän omistaja tai HVDC-suuntaajayksikön omistaja voi säilyttää väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen antaman aseman enintään 24 kuukautta, paitsi jos sovelletaan 5 kohtaa. Liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä väliaikaiselle käyttöönottoilmoitukselle lyhyemmän voimassaoloajan. Väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloajasta on ilmoitettava sääntelyviranomaiselle sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti. Väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloa voidaan jatkaa ainoastaan, jos HVDC-järjestelmän omistaja osoittaa edistyneensä merkittävästi täydellisen vaatimustenmukaisuuden saavuttamisessa. Vielä ratkaisematta olevat seikat on yksilöitävä selvästi, kun väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloa jatketaan.

5.   Enimmäisaikaa, jonka HVDC-järjestelmän omistaja tai HVDC-suuntaajayksikön omistaja voi säilyttää väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen antaman aseman, voidaan jatkaa 24 kuukaudesta, jos liittymispisteen verkonhaltijalle esitetään poikkeuspyyntö VII osastossa säädetyn menettelyn mukaisesti. Pyyntö on esitettävä ennen 24 kuukauden määräajan päättymistä.

58 artikla

HVDC-järjestelmien lopullinen käyttöönottoilmoitus

1.   Lopullinen käyttöönottoilmoitus antaa HVDC-järjestelmän omistajalle oikeuden käyttää HVDC-järjestelmää tai HVDC-suuntaajayksiköitä liittymispisteiden määrittelemää verkkoliitäntää käyttäen.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava lopullinen käyttöönottoilmoitus sen jälkeen, kun kaikki väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen antamaa asemaa varten yksilöidyt vaatimustenvastaisuudet on poistettu ja kun tietojen ja tutkimusten arviointiprosessi on saatettu päätökseen.

3.   Tietojen ja tutkimusten arvioinnin loppuun saattamiseksi HVDC-järjestelmän omistajan on toimitettava liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa tekemästä pyynnöstä seuraavat asiat:

a)

yksityiskohtaisesti eritelty vaatimustenmukaisuusilmoitus; ja

b)

57 artiklassa tarkoitettujen sovellettavien teknisten tietojen, simulointimallien, säätöjärjestelmän tarkan jäljennöksen ja tutkimusten päivitykset, mukaan lukien todellisten mitattujen arvojen käyttö testauksen aikana.

4.   Jos lopullisen käyttöönottoilmoituksen antamisen yhteydessä havaitaan vaatimustenvastaisuus, vaatimuksista voidaan myöntää poikkeus liittymispisteen verkonhaltijalle esitetystä pyynnöstä 79 ja 80 artiklan mukaisesti. Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava lopullinen käyttöönottoilmoitus, jos HVDC-järjestelmä on poikkeuksen ehtojen mukainen.

Jos poikkeuspyyntö evätään, liittymispisteen verkonhaltijalla on oikeus kieltää sellaisen HVDC-järjestelmän tai HVDC-suuntaajayksikön käyttö, jonka omistajan esittämä poikkeuspyyntö on evätty, siihen saakka, kunnes HVDC-järjestelmän omistaja ja liittymispisteen verkonhaltija ovat ratkaisseet vaatimustenvastaisuuden ja liittymispisteen verkonhaltija katsoo, että HVDC-järjestelmä on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

Jos HVDC-järjestelmän omistaja ja liittymispisteen verkonhaltija eivät ratkaise vaatimustenvastaisuutta kohtuullisessa ajassa, ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua poikkeuspyynnön epäämistä koskevasta ilmoituksesta, kumpikin osapuoli voi antaa asian sääntelyviranomaisen ratkaistavaksi.

59 artikla

HVDC-järjestelmien rajoitettu käyttöönottoilmoitus ja poikkeukset

1.   HVDC-järjestelmän omistajien, joille on annettu lopullinen käyttöönottoilmoitus, on välittömästi ilmoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle seuraavista olosuhteista:

a)

HVDC-järjestelmässä toteutetaan tilapäisesti merkittäviä muutoksia tai sen suorituskyky on tilapäisesti heikentynyt yhden tai useamman sen suorituskykyyn vaikuttavan muutoksen toteuttamisen takia; tai

b)

laiteviat, jotka johtavat joidenkin merkityksellisten vaatimusten noudattamatta jättämiseen.

2.   HVDC-järjestelmän omistajan on haettava liittymispisteen verkonhaltijalta rajoitettua käyttöönottoilmoitusta, jos HVDC-järjestelmän omistaja perustellusti odottaa, että 1 kohdassa kuvatut olosuhteet jatkuvat yli kolme kuukautta.

3.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava rajoitettu käyttöönottoilmoitus, jossa on yksilöitävä selkeästi seuraavat tiedot:

a)

ratkaisemattomat asiat, jotka oikeuttavat rajoitetun käyttöönottoilmoituksen antamisen;

b)

odotettuun ratkaisuun liittyvät vastuut ja määräajat; ja

c)

voimassaoloaika, joka saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnetty ensimmäinen voimassaoloaika voi olla lyhyempi ja sitä voidaan jatkaa, jos liittymispisteen verkonhaltijaa tyydyttävät todisteet osoittavat, että täydellisen vaatimustenmukaisuuden saavuttamisessa on edistytty merkittävästi.

4.   Lopullisen käyttöönottoilmoituksen voimassaolo on keskeytettävä rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaoloajaksi niiden kohtien osalta, joita varten rajoitettu käyttöönottoilmoitus on annettu.

5.   Rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa edelleen, jos liittymispisteen verkonhaltijalle esitetään poikkeuspyyntö ennen mainitun ajan päättymistä 79 ja 80 artiklan mukaisesti.

6.   Liittymispisteen verkonhaltija voi kieltää HVDC-järjestelmän käytön, jos rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaolo päättyy eikä kysymystä, joiden johdosta se on annettu, ole ratkaistu. Tällaisessa tapauksessa lopullinen käyttöönottoilmoitus ei ole enää voimassa.

7.   Jos liittymispisteen verkonhaltija ei jatka rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaoloa 5 kohdan mukaisesti tai jos se kieltäytyy hyväksymästä HVDC-järjestelmän käytön rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaolo päätyttyä 6 kohdan mukaisesti, HVDC-järjestelmän omistaja voi antaa asian sääntelyviranomaisen päätettäväksi kuuden kuukauden kuluessa liittymispisteen verkonhaltijan päätöksen ilmoittamisesta.

2 LUKU

Uusien tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten liitäntä

60 artikla

Yleiset säännökset

1.   Tämän luvun säännöksiä sovelletaan ainoastaan uusiin tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin.

2.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on osoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle, että se on täyttänyt III osastossa vahvistetut vaatimukset asianomaisissa liittymispisteissä, saattamalla päätökseen 61–66 artiklassa kuvaillun tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten liitäntää koskevan käyttöönottoilmoitusmenettelyn.

3.   Liittymispisteen verkonhaltijan on määriteltävä ja julkaistava käyttöönottoilmoitusmenettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

4.   Kunkin uuden tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen liittämistä koskevaan käyttöönottoilmoitusmenettelyyn on sisällyttävä:

a)

kytkentäilmoitus;

b)

väliaikainen käyttöönottoilmoitus; ja

c)

lopullinen käyttöönottoilmoitus.

61 artikla

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten kytkentäilmoitus

1.   Kytkentäilmoitus antaa tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle oikeuden kytkeä sähkö sisäiseen sähköverkkoonsa ja apulaitteisiin liittymispisteiden määrittelemää verkkoliitäntää käyttäen.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava kytkentäilmoitus, kun valmistelut on saatettu päätökseen, mukaan lukien liittymispisteiden kannalta merkityksellisiä suojaus- ja säätöasetuksia koskeva sopimus liittymispisteen verkonhaltijan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan välillä.

62 artikla

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten väliaikainen käyttöönottoilmoitus

1.   Väliaikainen käyttöönottoilmoitus antaa tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle oikeuden käyttää tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta ja tuottaa sähköä verkkoliitäntää käyttäen rajoitetun ajan.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava väliaikainen käyttöönottoilmoitus, kun tietojen ja tutkimusten arviointiprosessi on saatettu päätökseen.

3.   Tietojen ja tutkimusten arvioinnin osalta tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on toimitettava liittymispisteen verkonhaltijan pyynnöstä seuraavat asiat:

a)

yksityiskohtaisesti eritelty vaatimustenmukaisuusilmoitus;

b)

liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa määrittelemät tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen yksityiskohtaiset tekniset tiedot, joilla on merkitystä liittymispisteiden määrittämän verkkoliitännän kannalta;

c)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen laitetodistukset, kun niitä käytetään näyttönä vaatimusten noudattamisesta;

d)

54 artiklassa määritellyt ja liittymispisteen verkonhaltijan yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa vaatimat simulointimallit;

e)

tutkimukset, joista käy ilmi odotettu pysyvän tilan ja dynaaminen suorituskyky III osastossa vaaditulla tavalla; ja

f)

tiedot suunnitelluista 73 artiklan mukaisista vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvistä kokeista.

4.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja voi säilyttää väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen antaman aseman enintään 24 kuukautta, paitsi jos sovelletaan 5 kohtaa. Liittymispisteen verkonhaltija voi määritellä väliaikaiselle käyttöönottoilmoitukselle lyhyemmän voimassaoloajan. Väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloajasta on ilmoitettava sääntelyviranomaiselle sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti. Väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloa voidaan jatkaa ainoastaan, jos tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja osoittaa edistyneensä merkittävästi täydellisen vaatimustenmukaisuuden saavuttamisessa. Vielä mahdollisesti ratkaisematta olevat seikat on yksilöitävä selvästi, kun väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen voimassaoloa jatketaan.

5.   Enimmäisaikaa, jonka tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja voi säilyttää väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen antaman aseman, voidaan jatkaa 24 kuukaudesta, jos liittymispisteen verkonhaltijalle esitetään poikkeuspyyntö VII osastossa säädetyn menettelyn mukaisesti.

63 artikla

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten lopullinen käyttöönottoilmoitus

1.   Lopullinen käyttöönottoilmoitus antaa tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle oikeuden käyttää tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta liittymispisteen määrittelemää verkkoliitäntää käyttäen.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava lopullinen käyttöönottoilmoitus sen jälkeen, kun kaikki väliaikaisen käyttöönottoilmoituksen antamaa asemaa varten yksilöidyt vaatimustenvastaisuudet on poistettu ja kun tässä asetuksessa edellytetty tietojen ja tutkimusten arviointiprosessi on saatettu päätökseen.

3.   Tietojen ja tutkimusten arvioinnin loppuun saattamiseksi tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on toimitettava liittymispisteen verkonhaltijan pyynnöstä seuraavat asiat:

a)

yksityiskohtaisesti eritelty vaatimustenmukaisuusilmoitus; ja

b)

62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien teknisten tietojen, simulointimallien ja tutkimusten päivitykset, mukaan lukien todellisten mitattujen arvojen käyttö testauksen aikana.

4.   Jos lopullisen käyttöönottoilmoituksen antamisen yhteydessä havaitaan vaatimustenvastaisuus, vaatimuksista voidaan myöntää poikkeus liittymispisteen verkonhaltijalle esitetystä pyynnöstä VII osastossa kuvaillun poikkeusmenettelyn mukaisesti. Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava lopullinen käyttöönottoilmoitus, jos tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on poikkeuksen ehtojen mukainen. Liittymispisteen verkonhaltijalla on oikeus kieltää sellaisen tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen käyttö, jonka omistajan esittämä poikkeuspyyntö on evätty, siihen saakka, kunnes tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja ja liittymispisteen verkonhaltija ovat ratkaisseet vaatimustenvastaisuuden ja liittymispisteen verkonhaltija katsoo, että tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on vaatimusten mukainen.

64 artikla

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten rajoitettu käyttöönottoilmoitus

1.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien, joille on annettu lopullinen käyttöönottoilmoitus, on välittömästi ilmoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle seuraavista olosuhteista:

a)

tasasähköön liitetyssä suuntaajakytketyssä voimalaitoksessa toteutetaan tilapäisesti merkittäviä muutoksia tai sen suorituskyky on tilapäisesti heikentynyt yhden tai useamman sen suorituskykyyn vaikuttavan muutoksen toteuttamisen takia tai

b)

laiteviat, jotka johtavat joidenkin merkityksellisten vaatimusten noudattamatta jättämiseen.

2.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on haettava liittymispisteen verkonhaltijalta rajoitettua käyttöönottoilmoitusta, jos tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja perustellusti odottaa, että 1 kohdassa kuvatut olosuhteet jatkuvat yli kolme kuukautta.

3.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on annettava rajoitettu käyttöönottoilmoitus, jossa on yksilöitävä selkeästi seuraavat tiedot:

a)

ratkaisemattomat asiat, jotka oikeuttavat rajoitetun käyttöönottoilmoituksen antamisen;

b)

odotettuun ratkaisuun liittyvät vastuut ja määräajat; ja

c)

voimassaoloaika, joka saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnetty ensimmäinen voimassaoloaika voi olla lyhyempi ja sitä voidaan jatkaa, jos liittymispisteen verkonhaltijalle esitetään sitä tyydyttävät todisteet siitä, että täydellisen vaatimustenmukaisuuden saavuttamisessa on edistytty merkittävästi.

4.   Lopullisen käyttöönottoilmoituksen voimassaolo on keskeytettävä rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaoloajaksi niiden kohtien osalta, joita varten rajoitettu käyttöönottoilmoitus on annettu.

5.   Rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa edelleen, jos liittymispisteen verkonhaltijalle esitetään poikkeuspyyntö ennen mainitun ajan päättymistä VII osastossa kuvaillun poikkeusmenettelyn mukaisesti.

6.   Liittymispisteen verkonhaltija voi kieltää tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen käytön, jos rajoitetun käyttöönottoilmoituksen voimassaolo päättyy eikä kysymystä, jonka johdosta se on annettu, ole ratkaistu. Tällaisessa tapauksessa lopullinen käyttöönottoilmoitus ei ole enää voimassa.

3 LUKU

Kustannus-hyötyanalyysi

65 artikla

Vaatimusten soveltamisesta olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen määrittely

1.   Ennen kuin mitä tahansa tässä asetuksessa säädettyä vaatimusta sovelletaan olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, paikallisen siirtoverkonhaltijan on tehtävä kvalitatiivinen vertailu tarkasteltavaan vaatimukseen liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä. Vertailussa on otettava huomioon saatavilla olevat verkkopohjaiset tai markkinapohjaiset vaihtoehdot. Paikallinen siirtoverkonhaltija voi aloittaa 2–5 kohdan mukaisen kvantitatiivisen kustannus-hyötyanalyysin ainoastaan, jos kvalitatiivinen vertailu osoittaa, että todennäköiset hyödyt ovat todennäköisiä kustannuksia suuremmat. Jos sen sijaan kustannukset katsotaan korkeiksi tai hyödyt vähäisiksi, paikallisen siirtoverkonhaltijan ei pidä edetä pidemmälle.

2.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on tehtävä 1 kohdan mukaisesti toteutetun valmisteluvaiheen jälkeen kvantitatiivinen kustannus-hyötyanalyysi mistä tahansa vaatimuksesta, jonka soveltamista olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin harkitaan ja jonka on 1 kohdan mukaisen valmisteluvaiheen tuloksena osoitettu tuottavan mahdollisia hyötyjä.

3.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on kolmen kuukauden kuluessa kustannus-hyötyanalyysin valmistumisesta esitettävä yhteenveto sen tuloksista raportissa,

a)

johon on sisällyttävä kustannus-hyötyanalyysi ja suositus siitä, kuinka tulisi edetä;

b)

johon on sisällyttävä ehdotus siirtymäkaudesta, jonka jälkeen vaatimusta sovelletaan olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin. Siirtymäkauden pituus saa olla enintään kaksi vuotta vaatimuksen sovellettavuutta koskevasta sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa jäsenvaltion päätöksestä.

c)

josta on järjestettävä julkinen kuuleminen 8 artiklan mukaisesti.

4.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua julkisen kuulemisen päättymisestä laadittava raportti, jossa selostetaan kuulemisen tuloksia ja annetaan ehdotus siitä, voidaanko tarkasteltavaa vaatimusta soveltaa olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin. Raportti ja ehdotus on annettava tiedoksi sääntelyviranomaiselle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle, ja ehdotuksen sisällöstä on tiedotettava HVDC-järjestelmän omistajalle, tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle tai tarvittaessa kolmannelle osapuolelle.

5.   Ehdotukseen, jonka paikallinen siirtoverkonhaltija antaa sääntelyviranomaiselle tai tarvittaessa jäsenvaltiolle 4 kohdan mukaisesti, on sisällyttävä:

a)

käyttöönottoilmoitusmenettely, jolla osoitetaan, että olemassa olevan HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja on pannut vaatimuksen täytäntöön;

b)

vaatimusten täytäntöönpanoon sovellettava siirtymäkausi, jossa on otettava huomioon HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen luokka sekä laitteiden muuttamisen/asennuksen toteuttamiseen liittyvät esteet.

66 artikla

Kustannus-hyötyanalyysin periaatteet

1.   HVDC-järjestelmän omistajien, tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien ja jakeluverkonhaltijoiden, mukaan lukien suljetun jakeluverkon haltijat, on avustettava 65 ja 80 artiklan mukaisesti tehtävässä kustannus-hyötyanalyysissa ja annettava liittymispisteen verkonhaltijan tai paikallisen siirtoverkonhaltijan pyytämät tarvittavat tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jollei paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa toisin sovita. Kun HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja tai mahdollinen omistaja valmistelee kustannus-hyötyanalyysia, jossa arvioidaan mahdollista 79 artiklan mukaista poikkeusta, paikallisen siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijan, mukaan lukien suljetun jakeluverkon haltija, on avustettava kustannus-hyötyanalyysissa ja annettava HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan pyytämät tarvittavat tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jollei HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan kanssa toisin sovita.

2.   Kustannus-hyötyanalyysissa on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)

paikallisen siirtoverkonhaltijan tai HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan on perustettava kustannus-hyötyanalyysinsa yhteen tai useampaan seuraavista laskentaperiaatteista:

i)

nettonykyarvo;

ii)

investoinnin tuotto;

iii)

tuottoaste;

iv)

takaisinmaksuaika;

b)

paikallisen siirtoverkonhaltijan tai HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan on myös kvantifioitava sosioekonomisia hyötyjä suhteessa toimitusvarmuuden parantumiseen, ja arvioinnissa on otettava huomioon vähintään:

i)

toimituskatkon todennäköisyyden pieneneminen muutoksen käyttöaikana;

ii)

tällaisen toimituskatkon todennäköinen laajuus ja kesto;

iii)

tällaisen toimituskatkon tuntikohtaiset sosiaaliset kustannukset;

c)

paikallisen siirtoverkonhaltijan tai HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan on kvantifioitava sähkön sisämarkkinoille, rajat ylittävälle kaupalle ja uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämiselle aiheutuvia hyötyjä, ja arvioinneissa on otettava huomioon vähintään:

i)

pätötehon taajuussäätö;

ii)

reservit;

iii)

loistehon tuotanto;

iv)

ylikuormituksen hallinta;

v)

varotoimenpiteet.

d)

paikallisen siirtoverkonhaltijan on kvantifioitava kustannuksia, joita aiheutuu tarvittavien sääntöjen soveltamisesta olemassa oleviin HVDC-järjestelmiin tai tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin, ja arvioinnissa on otettava huomioon vähintään;

i)

vaatimuksen täytäntöönpanon välittömät kustannukset;

ii)

mahdollisuuksien menetykseen liittyvät kustannukset;

iii)

huollon ja käytön muutoksiin liittyvät kustannukset.

VI OSASTO

VAATIMUSTENMUKAISUUS

1 LUKU

Vaatimustenmukaisuuden seuranta

67 artikla

Vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyviä kokeita koskevat yhteiset säännökset

1.   HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten suorituskyvyn testauksella on pyrittävä osoittamaan, että tämän asetuksen vaatimuksia on noudatettu.

2.   Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyvien kokeiden vähimmäisvaatimuksista, liittymispisteen verkonhaltijalla on oikeus:

a)

antaa HVDC-järjestelmän omistajalle tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle lupa toteuttaa vaihtoehtoinen koesarja sillä edellytyksellä, että kyseiset kokeet ovat tehokkaita ja riittävät osoittamaan, että HVDC-järjestelmä tai tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on tämän asetuksen vaatimusten mukainen; ja

b)

vaatia HVDC-järjestelmän omistajaa tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajaa toteuttamaan täydentäviä tai vaihtoehtoisia koesarjoja tapauksissa, joissa liittymispisteen verkonhaltijalle VI osaston 2 luvun säännösten mukaisista vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyvistä kokeista toimitetut tiedot eivät riitä osoittamaan, että tämän asetuksen vaatimuksia on noudatettu.

3.   HVDC-järjestelmän omistaja tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja vastaa kokeiden toteuttamisesta VI osaston 2 luvussa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Liittymispisteen verkonhaltijan on tehtävä yhteistyötä, eikä se saa perusteettomasti viivästyttää kokeiden toteuttamista.

4.   Liittymispisteen verkonhaltija voi osallistua vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyviin kokeisiin joko laitosalueella tai verkonhaltijan valvontakeskuksesta käsin. Tätä varten HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on annettava käyttöön tarvittavat valvontalaitteet kaikkien merkityksellisten testisignaalien ja mittausten rekisteröimiseksi sekä varmistettava, että tarvittavat HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan edustajat ovat läsnä laitosalueella koko kokeen keston ajan. HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on annettava liittymispisteen verkonhaltijan määrittelemät signaalit, jos verkonhaltija haluaa valikoiduissa kokeissa käyttää omia laitteitaan suorituskyvyn rekisteröimiseen. Liittymispisteen verkonhaltija päättää osallistumisestaan oman harkintansa mukaan.

68 artikla

Vaatimuksenmukaisuuteen liittyviä simulointeja koskevat yhteiset säännökset

1.   HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten suorituskyvyn simuloinnilla on pyrittävä osoittamaan, että tämän asetuksen vaatimuksia on noudatettu.

2.   Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään vaatimuksenmukaisuuteen liittyvien simulointien vähimmäisvaatimuksista, liittymispisteen verkonhaltija voi:

a)

antaa HVDC-järjestelmän omistajalle tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle lupa toteuttaa vaihtoehtoinen simulointisarja sillä edellytyksellä, että kyseiset simuloinnit ovat tehokkaita ja riittävät osoittamaan, että HVDC-järjestelmä tai tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on tämän asetuksen vaatimusten tai kansallisen lainsäädännön mukainen; ja

b)

vaatia HVDC-järjestelmän omistajaa tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajaa toteuttamaan täydentäviä tai vaihtoehtoisia simulointisarjoja tapauksissa, joissa liittymispisteen verkonhaltijalle VI osaston 3 luvun säännösten mukaisesta vaatimuksenmukaisuuteen liittyvästä simuloinnista toimitetut tiedot eivät riitä osoittamaan, että tämän asetuksen vaatimuksia on noudatettu;

3.   Tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen osoittamiseksi HVDC-järjestelmän omistajan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on toimitettava raportti, jossa esitetään simulointitulokset. HVDC-järjestelmän omistajan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on laadittava ja asetettava saataville tietyn HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen validoitu simulointimalli. Simulointimallien laajuus määritellään 38 ja 54 artiklassa.

4.   Liittymispisteen verkonhaltijalla on oikeus tarkastaa, että HVDC-järjestelmä ja tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on tämän asetuksen vaatimusten mukainen, tekemällä omia vaatimuksenmukaisuuteen liittyviä simulointeja toimitettujen simulointiraporttien, simulointimallien ja vaatimuksenmukaisuuteen varmentamiseen liittyvien kokeiden mittaustulosten perusteella.

5.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava HVDC-järjestelmän omistajalle ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle sähköverkon tekniset tiedot ja simulointimalli, siinä määrin kuin niitä tarvitaan pyydettyjen simulointien tekemiseen VI osaston 3 luvun mukaisesti.

69 artikla

HVDC-järjestelmän omistajan ja tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan velvollisuudet

1.   HVDC-järjestelmän omistajan on varmistettava, että HVDC-järjestelmä ja HVDC-suuntajayksiköt ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Vaatimustenmukaisuutta on ylläpidettävä koko laitoksen käyttöiän ajan.

2.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on varmistettava, että tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen. Vaatimustenmukaisuutta on ylläpidettävä koko laitoksen käyttöiän ajan.

3.   HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on ilmoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle kaikista HVDC-järjestelmän, HVDC-suuntaaja-aseman tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen teknisten ominaisuuksien suunnitelluista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa siihen, onko se tämän asetuksen nojalla sovellettavien vaatimusten mukainen, ennen muutoksen aloittamista.

4.   HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on ilmoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle kaikista HVDC-järjestelmän, HVDC-suuntaaja-aseman tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen käyttöhäiriöistä tai vioista, jotka vaikuttavat siihen, onko se tämän asetuksen vaatimusten mukainen, viipymättä tällaisten tilanteiden jälkeen.

5.   HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on ilmoitettava liittymispisteen verkonhaltijalle kaikista suunnitelluista koeohjelmista ja -menettelyistä, joita noudatetaan sen todentamiseksi, että HVDC-järjestelmä, HVDC-suuntaaja-asema tai tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on tämän asetuksen vaatimusten mukainen, hyvissä ajoin ja ennen niiden aloittamista, ja liittymispisteen verkonhaltijan on hyväksyttävä suunnitellut koeohjelmat ja -menettelyt.

6.   Liittymispisteen verkonhaltijan osallistumista tällaisiin kokeisiin on helpotettava, ja se voi rekisteröidä HVDC-järjestelmien, HVDC-suuntaaja-asemien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten suorituskyvyn.

70 artikla

Liittymispisteen verkonhaltijan tehtävät

1.   Liittymispisteen verkonhaltijan on arvioitava, onko HVDC-järjestelmä, HVDC-suuntaaja-asema tai tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos tämän asetuksen nojalla sovellettavien vaatimusten mukainen, koko HVDC-järjestelmän, HVDC-suuntaaja-aseman tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen käyttöiän ajan. Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava HVDC-järjestelmän omistajalle tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle.

2.   Mikäli liittymispisteen verkonhaltija niin pyytää, HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on tehtävä vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyviä kokeita ja simulointeja ei ainoastaan V osaston mukaisten käyttöönottoilmoitusmenettelyjen yhteydessä vaan toistuvasti koko HVDC-järjestelmän, HVDC-suuntaaja-aseman tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen käyttöiän aikana toistuvia kokeita ja määriteltyjä simulaatioita koskevan suunnitelman tai yleissuunnitelman mukaisesti tai sellaisen vian, muutoksen tai laitteen korvaamisen jälkeen, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten mukaisuuteen. Vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvien kokeiden ja simulointien tuloksesta on ilmoitettava HVDC-järjestelmän omistajalle tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle.

3.   Liittymispisteen verkonhaltijan on asetettava julkisesti saataville luettelo toimitettavista tiedoista ja asiakirjoista sekä vaatimukset, jotka HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on täytettävä osana vaatimustenmukaisuuden todentamisprosessia. Luettelon on katettava vähintään seuraavat tiedot, asiakirjat ja vaatimukset:

a)

kaikki dokumentaatio ja todistukset, jotka HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on toimitettava;

b)

HVDC-järjestelmän, HVDC-suuntaaja-aseman tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen yksityiskohtaiset tekniset tiedot, joilla on merkitystä verkkoliitännän kannalta;

c)

malleja koskevat vaatimukset sähköjärjestelmän pysyvän tilan ja dynaamisten ilmiöiden tutkimista varten;

d)

tutkimusten suorittamiseksi tarvittavien tietojen toimittamisen aikataulu;

e)

HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tekemät tutkimukset, joilla osoitetaan odotettu pysyvän tilan ja dynaaminen suorituskyky II, III ja IV osaston vaatimusten mukaisesti;

f)

laitetodistusten rekisteröintiä koskevat ehdot ja menettelyt, mukaan lukien laajuus; ja

g)

ehdot ja menettelyt sille, kuinka tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja käyttää valtuutetun todentajan antamia laitetodistuksia.

4.   Liittymispisteen verkonhaltijan on julkaistava HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan ja liittymispisteen verkonhaltijan vastuiden jakautuminen vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvien kokeiden, simulointien ja seurannan osalta.

5.   Liittymispisteen verkonhaltija voi siirtää vaatimustenmukaisuuden seurannan joko kokonaan tai osittain kolmansien osapuolten tehtäväksi. Tällaisessa tapauksessa liittymispisteen verkonhaltijan on varmistettava 10 artiklan noudattaminen tekemällä asianmukaiset salassapitosopimukset tehtävien suorittajan kanssa.

6.   Jos vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyviä kokeita tai simulointeja ei voida toteuttaa liittymispisteen verkonhaltijan ja HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan sopimalla tavalla pelkästään liittymispisteen verkonhaltijaan liittyvistä syistä, liittymispisteen verkonhaltija ei saa perusteettomasti pidättyä antamasta V osaston mukaista käyttöönottoilmoitusta.

7.   Liittymispisteen verkonhaltijan on pyynnöstä toimitettava tässä luvussa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvien kokeiden ja simulointien tulokset paikalliselle siirtoverkonhaltijalle.

2 LUKU

Vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvät kokeet

71 artikla

HVDC-järjestelmien vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvät kokeet

1.   Osa jäljempänä kuvatuista kokeista voidaan korvata laitetodistuksilla sillä edellytyksellä, että ne toimitetaan liittymispisteen verkonhaltijalle.

2.   Loistehokapasiteettia koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman tekninen kyky kuluttaa loistehokapasiteettia ja tuottaa sitä 20 artiklan mukaisesti;

b)

loistehokapasiteettia koskeva koe on suoritettava maksimiloisteholla sekä loistehoa kuluttaen että sitä tuottaen, ja siinä on todennettava seuraavat parametrit:

i)

toiminta HVDC-järjestelmän pienimmällä pätötehon siirtokapasiteetilla;

ii)

toiminta HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla;

iii)

toiminta HVDC-järjestelmän suurimman ja pienimmän pätötehon siirtokapasiteetin välissä sijaitsevalla pätötehon asetusarvolla.

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

HVDC-suuntaajayksikkö tai HVDC-suuntaaja-asema on toiminut vähintään yhden tunnin ajan maksimiloisteholla, sekä loistehoa kuluttaen että sitä tuottaen, kullakin b alakohdassa mainitulla parametrilla;

ii)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman kyky siirtyä mihin tahansa loistehon asetusarvoon sovellettavalla loistehoalueella loistehon säätöjärjestelmän määriteltyjen suorituskykytavoitteiden mukaisesti; ja

iii)

loistehokapasiteettidiagrammin määrittelemien käyttörajojen sisäpuolella ei tapahdu mitään suojaustoimia.

3.   Jännitteensäätötilaa koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman kyky toimia jännitteensäätötilassa 22 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

jännitteensäätötilaa koskevassa kokeessa on todennettava seuraavat parametrit:

i)

käytetty loistehostatiikka ja kuollut alue;

ii)

säädön tarkkuus;

iii)

säädön herkkyys;

iv)

loistehon aktivoitumisaika.

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

säätöalue ja muutettava statiikka ja kuollut alue ovat 22 artiklan 3 kohdan mukaisten sovittujen tai päätettyjen ominaisparametrien mukaiset;

ii)

jännitteensäädön herkkyys on enintään 0,01 pu;

iii)

jännitteen askelmuutoksen jälkeen 90 prosenttia loistehon tuotannon muutoksesta on saavutettu 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisten aikojen ja toleranssien sisällä.

4.   Loistehon säätötilaa koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman kyky toimia loistehon säätötilassa 22 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

loistehon säätötilaa koskevan kokeen on täydennettävä loistehokapasiteettia koskevaa koetta;

c)

loistehon säätötilaa koskevassa kokeessa on todennettava seuraavat parametrit:

i)

loistehon asetusarvon säätöalue ja askel;

ii)

säädön tarkkuus; ja

iii)

loistehon aktivoitumisaika.

d)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

loistehon asetusarvon säätöalue ja askel on varmistettu 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

ii)

säädön tarkkuus vastaa 22 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia.

5.   Tehokertoimeen perustuvaa säätötilaa koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman kyky toimia tehokertoimeen perustuvassa säätötilassa 22 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

tehokertoimeen perustuvaa säätötilaa koskevassa kokeessa on todennettava seuraavat parametrit:

i)

tehokertoimen asetusarvon säätöalue;

ii)

säädön tarkkuus;

iii)

loistehon vaste pätötehon askelmuutoksen jälkeen;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

tehokertoimen asetusarvon säätöalue ja askel on varmistettu 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

ii)

loistehon aktivoitumisaika pätötehon askelmuutoksen jälkeen ei ylitä 22 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia;

iii)

säädön tarkkuus vastaa 22 artiklan 5 kohdassa määriteltyä arvoa.

6.   Taajuussäätötoimintatilan vastekokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-järjestelmän tekninen kyky muuttaa jatkuvasti pätötehoa koko käyttöalueella HVDC-järjestelmän suurimman ja pienimmän pätötehon siirtokapasiteetin välillä taajuuden säätämiseksi, ja siinä on todennettava säätöjen pysyvän tilan parametrit, kuten statiikka ja kuollut alue, ja dynaamiset parametrit, kuten häiriönsieto taajuuden askelmuutoksen vasteen ja suurten ja nopeiden taajuusmuutosten aikana;

b)

koe on suoritettava simuloimalla taajuusaskelia ja -ramppeja, jotka ovat riittävän suuria aktivoimaan vähintään 10 prosenttia koko pätötehon taajuusvastealueesta molempiin suuntiin, ottaen huomioon statiikka-asetukset ja kuollut alue. Simuloidut taajuuspoikkeamasignaalit on syötettävä HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman säätimeen;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

koko pätötehon taajuusvastealueen aktivoitumisaika taajuuden askelmuutoksen jälkeen ei ole ollut liitteessä II vaadittua pidempi;

ii)

askelmuutoksen jälkeen ei esiinny vaimentumattomia tehoheilahteluja;

iii)

alkuviive on ollut liitteen II mukainen;

iv)

statiikka-asetukset ovat käytettävissä liitteessä II säädetyllä alueella ja kuollut alue (kynnykset) ei ole liitteessä II määriteltyä arvoa suurempi;

v)

pätötehon taajuussäädön herkkyys missä tahansa merkityksellisessä toimintapisteessä ei ylitä liitteessä II esitettyjä vaatimuksia.

7.   Taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan vastekokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-järjestelmän tekninen kyky muuttaa jatkuvasti pätötehoa taajuuden säätämiseksi tapauksessa, jossa järjestelmän taajuudessa tapahtuu suuri nousu, ja siinä on todennettava säätöjen pysyvän tilan parametrit, kuten statiikka ja kuollut alue, ja dynaamiset parametrit, kuten taajuuden askelmuutoksen vaste;

b)

koe on suoritettava simuloimalla taajuusaskelia ja -ramppeja, jotka ovat riittävän suuria aktivoimaan vähintään 10 prosenttia koko pätötehon käyttöalueesta, ottaen huomioon statiikka-asetukset ja kuollut alue. Simuloidut taajuuspoikkeamasignaalit on syötettävä HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman säätimeen;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

i)

koetulokset vastaavat liitteessä II vahvistettuja vaatimuksia sekä dynaamisten että staattisten parametrien osalta;

ii)

askelmuutoksen jälkeen ei esiinny vaimentumattomia tehoheilahteluja.

8.   Taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan vastekokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-järjestelmän tekninen kyky muuttaa jatkuvasti pätötehoa HVDC-järjestelmän suurimman pätötehon siirtokapasiteetin alapuolella olevissa toimintapisteissä taajuuden säätämiseksi tapauksessa, jossa järjestelmän taajuudessa tapahtuu suuri alenema;

b)

koe on suoritettava simuloimalla asianmukaisia pätötehon kuormituspisteitä pienillä taajuusaskelilla ja -rampeilla, jotka ovat riittävän suuria aktivoimaan vähintään 10 prosenttia koko pätötehon käyttöalueesta, ottaen huomioon statiikka-asetukset ja kuollut alue. Simuloidut taajuuspoikkeamasignaalit on syötettävä HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman säätimeen;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

i)

koetulokset vastaavat liitteessä II vahvistettuja vaatimuksia sekä dynaamisten että staattisten parametrien osalta;

ii)

askelmuutoksen jälkeen ei esiinny vaimentumattomia tehoheilahteluja.

9.   Pätötehon säädettävyyttä koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-järjestelmän tekninen kyky muuttaa jatkuvasti pätötehoa koko käyttöalueella 13 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan mukaisesti;

b)

koe on suoritettava siten, että paikallinen siirtoverkonhaltija lähettää sekä manuaalisia että automaattisia ohjeita;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

koe on osoittanut HVDC-järjestelmän toimivan stabiilisti;

ii)

pätötehon säätöaika on 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti määriteltyä viivettä lyhyempi;

iii)

on osoitettu HVDC-järjestelmän dynaaminen vaste sen saadessa ohjeita reservien vaihtoa tai jakamista tai epätasapainon netotusprosessiin osallistumista varten, jos näitä tuotteita koskevat vaatimukset sellaisina kuin paikallinen siirtoverkonhaltija on ne määritellyt, voivat täyttyä.

10.   Muutosnopeuden muuttamista koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-järjestelmän tekninen kyky säätää muutosnopeutta 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

koe on suoritettava siten, että paikallinen siirtoverkonhaltija lähettää muutosnopeuden muuttamista koskevia ohjeita;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

muutosnopeutta voidaan säätää;

ii)

koe on osoittanut HVDC-järjestelmän toimivan stabiilisti muutosjaksojen aikana.

11.   Pimeäkäynnistysominaisuutta koskevan kokeen osalta, tarvittaessa:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-järjestelmän tekninen kyky kytkeä sähkö sen vaihtosähköaseman kokoomakiskoon, johon se on liitetty, paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemässä ajassa 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

koe on suoritettava, kun HVDC-järjestelmä käynnistyy uudelleen täydellisen alasajon jälkeen;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

koe on osoittanut, että HVDC-järjestelmä pystyy kytkemään sähkön sen vaihtosähköaseman kokoomakiskoon, johon se on liitetty;

ii)

HVDC-järjestelmä toimii stabiilista toimintapisteestä 37 artiklan 3 kohdan mukaisella menettelyllä sovitulla kapasiteetilla.

72 artikla

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten ja HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen liittyvät kokeet

1.   Osa jäljempänä kuvatuista kokeista voidaan korvata laitetodistuksilla sillä edellytyksellä, että ne toimitetaan liittymispisteen verkonhaltijalle.

2.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten loistehokapasiteettia koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen tekninen kyky kuluttaa loistehokapasiteettia ja tuottaa sitä 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

loistehokapasiteettia koskeva koe on suoritettava maksimiloisteholla sekä loistehoa kuluttaen että sitä tuottaen, ja siinä on todennettava seuraavat parametrit:

i)

toiminta yli 60 prosentilla mitoitustehosta 30 minuutin ajan;

ii)

toiminta 30–50 prosentilla mitoitustehosta 30 minuutin ajan; ja

iii)

toiminta 10–20 prosentilla mitoitustehosta 60 minuutin ajan.

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos on toiminut ajan, joka ei ole maksimiloisteholla vaadittua aikaa lyhyempi, sekä loistehoa kuluttaen että sitä tuottaen, kullakin b alakohdassa mainitulla parametrilla;

ii)

kokeen on osoitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky siirtyä mihin tahansa loistehon asetusarvoon sovitulla tai päätetyllä loistehoalueella loistehon säätöjärjestelmän määriteltyjen suorituskykytavoitteiden mukaisesti; ja

iii)

loistehokapasiteettidiagrammin määrittelemien käyttörajojen sisäpuolella ei tapahdu mitään suojaustoimia.

3.   HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-asemien loistehokapasiteettia koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman tekninen kyky kuluttaa loistehokapasiteettia ja tuottaa sitä 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

HVDC-suuntaajayksikkö tai HVDC-suuntaaja-asema on toiminut vähintään yhden tunnin ajan maksimiloisteholla, sekä loistehoa kuluttaen että sitä tuottaen,

HVDC-järjestelmän pienimmällä pätötehon siirtokapasiteetilla;

HVDC-järjestelmän suurimmalla pätötehon siirtokapasiteetilla; ja

näiden minimi- ja maksimiarvojen välissä sijaitsevassa pätötehon toimintapisteessä;

ii)

kokeen on osoitettava HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman kyky siirtyä mihin tahansa loistehon asetusarvoon sovitulla tai päätetyllä loistehoalueella loistehon säätöjärjestelmän määriteltyjen suorituskykytavoitteiden mukaisesti; ja

iii)

loistehokapasiteettidiagrammin määrittelemien käyttörajojen sisäpuolella ei tapahdu mitään suojaustoimia.

4.   Jännitteensäätötilaa koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky toimia jännitteensäätötilassa asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

jännitteensäätötilaa koskevassa kokeessa on todennettava seuraavat parametrit:

i)

käytetty loistehostatiikka ja kuollut alue;

ii)

säädön tarkkuus;

iii)

säädön herkkyys;

iv)

loistehon aktivoitumisaika.

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

säätöalue ja muutettava statiikka ja kuollut alue ovat asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisten sovittujen tai päätettyjen ominaisparametrien mukaiset;

ii)

jännitteensäädön herkkyys on enintään 0,01 pu asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti;

iii)

jännitteen askelmuutoksen jälkeen 90 prosenttia loistehon tuotannon muutoksesta on saavutettu asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisten aikojen ja toleranssien sisällä.

5.   Loistehon säätötilaa koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky toimia loistehon säätötilassa asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

loistehon säätötilaa koskevan kokeen on täydennettävä loistehokapasiteettia koskevaa koetta;

c)

loistehon säätötilaa koskevassa kokeessa on todennettava seuraavat parametrit:

i)

loistehon asetusarvon säätöalue ja askel;

ii)

säädön tarkkuus;

iii)

loistehon aktivoitumisaika.

d)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

loistehon asetusarvon säätöalue ja askel on varmistettu asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti;

ii)

säädön tarkkuus vastaa asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määriteltyjä vaatimuksia.

6.   Tehokertoimeen perustuvaa säätötilaa koskevan kokeen osalta:

a)

kokeen on osoitettava tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen kyky toimia tehokertoimeen perustuvassa säätötilassa asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan iv alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

tehokertoimeen perustuvaa säätötilaa koskevassa kokeessa on todennettava seuraavat parametrit:

i)

tehokertoimen asetusarvon säätöalue;

ii)

säädön tarkkuus;

iii)

loistehon vaste pätötehon askelmuutoksen jälkeen;

c)

koe on katsottava läpäistyksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

tehokertoimen asetusarvon säätöalue ja askel on varmistettu asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti;

ii)

loistehon aktivoitumisaika pätötehon askelmuutoksen jälkeen ei ylitä asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdassa vahvistettua vaatimusta;

iii)

säädön tarkkuus vastaa asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määriteltyä arvoa.

7.   Edellä 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen kokeiden osalta paikallinen siirtoverkonhaltija voi valita testattavaksi ainoastaan kaksi kolmesta säätövaihtoehdosta.

8.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan vasteen osalta kokeet on suoritettava asetuksen (EU) 2016/631 47 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan vasteen osalta kokeet on suoritettava asetuksen (EU) 2016/631 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

10.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen pätötehon säädettävyyden osalta kokeet on suoritettava asetuksen (EU) 2016/631 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

11.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen taajuussäätötoimintatilan vasteen osalta kokeet on suoritettava asetuksen (EU) 2016/631 48 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

12.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen taajuuden palautuksen säädön osalta kokeet on suoritettava asetuksen (EU) 2016/631 45 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

13.   Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen nopean signaalivasteen osalta koe on katsottava läpäistyksi, jos koe osoittaa tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen vasteajan olevan 39 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyissä rajoissa.

14.   Sellaisten tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten kokeiden osalta, joissa vaihtosähköverkko ei toimi 50 Hz:n nimellistaajuudella, liittymispisteen verkonhaltijan, yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, on sovittava tarvittavista vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyvistä kokeista tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan kanssa.

3 LUKU

Vaatimuksenmukaisuuteen liittyvät simuloinnin

73 artikla

HVDC-järjestelmien vaatimustenmukaisuuteen liittyvät simuloinnit

1.   Osa jäljempänä kuvatuista simuloinneista voidaan korvata laitetodistuksilla sillä edellytyksellä, että ne toimitetaan liittymispisteen verkonhaltijalle.

2.   Nopean vikavirran syöttöä koskevan simuloinnin osalta:

a)

HVDC-suuntaajayksikön omistajan tai HVDC-suuntaaja-aseman omistajan on simuloitava nopean vikavirran syöttöä 19 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos 19 artiklan mukaisesti vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

3.   Lähivikakestoisuuden simuloinnin osalta:

a)

HVDC-järjestelmän omistajan on simuloitava kykyä kestää vikoja 25 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos 25 artiklan mukaisesti vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

4.   Vian jälkeistä pätötehon palautumista koskevan simuloinnin osalta:

a)

HVDC-järjestelmän omistajan on simuloitava kykyä toteuttaa vian jälkeinen pätötehon palautuminen 26 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos 26 artiklan mukaisesti vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

5.   Loistehokapasiteettia koskevan simuloinnin osalta:

a)

HVDC-suuntaajayksikön omistajan tai HVDC-suuntaaja-aseman omistajan on simuloitava kykyä kuluttaa ja tuottaa loistehokapasiteettia 20 artiklan 2–4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

HVDC-suuntaajayksikön tai HVDC-suuntaaja-aseman simulointimalli vastaa 71 artiklassa kuvaillussa loistehokapasiteettia koskevassa vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyvässä kokeessa saatuja tuloksia;

ii)

20 artiklan 2–4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

6.   Tehoheilahtelujen vaimennuksen säädön simuloinnin osalta:

a)

HVDC-järjestelmän omistajan on osoitettava säätöjärjestelmän (POD-toiminnon) kyky vaimentaa tehoheilahteluja 30 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

säätöjen asettelun on johdettava parantuneeseen pätötehon vaimennukseen käytettäessä HVDC-järjestelmää yhdessä POD-toiminnon kanssa verrattuna pelkän HVDC-järjestelmän (ilman POD-toimintoa) antamaan pätötehovaimennukseen;

c)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

POD-toiminto vaimentaa HVDC-järjestelmän tehoheilahteluja paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemällä taajuusalueella. Tähän taajuusalueeseen on sisällyttävä HVDC-järjestelmän ominaisheilahtelut verkkoa vasten ja odotetut sähköverkon ominaisheilahtelut; ja

ii)

muutos paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemässä HVDC-järjestelmän pätötehon siirrossa ei johda HVDC-järjestelmän pätö- tai loistehon vaimentumattomiin heilahteluihin.

7.   Pätötehon muuttamista häiriötilanteessa koskevan simuloinnin osalta:

a)

HVDC-järjestelmän omistajan on simuloitava kykyä muuttaa pätötehoa nopeasti 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

HVDC-järjestelmän on osoitettu toimivan stabiilisti, kun se seuraa ennalta määriteltyjä pätötehon muutoksia;

ii)

pätötehon säädön alkuviive on 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä aikaa lyhyempi, tai jos se on pidempi, tämä on perusteltua.

8.   Nopean pätötehon suunnan muutoksen simuloinnin osalta:

a)

HVDC-järjestelmän omistajan on simuloitava kykyä muuttaa pätötehon suuntaa nopeasti 13 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

koe on osoittanut HVDC-järjestelmän toimivan stabiilisti;

ii)

pätötehon säätöaika on 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä aikaa lyhyempi, tai jos se on pidempi, tämä on perusteltua.

74 artikla

Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten ja HVDC-järjestelmien tasasuuntaaja-asemien vaatimuksenmukaisuuteen liittyvät simuloinnit

1.   Tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille on tehtävä tässä artiklassa esitetyt vaatimustenmukaisuuteen liittyvät simuloinnit. Osa jäljempänä kuvatuista simuloinneista voidaan korvata laitetodistuksilla sillä edellytyksellä, että ne toimitetaan liittymispisteen verkonhaltijalle.

2.   Nopean vikavirran syöttöä koskevan simuloinnin osalta:

a)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on simuloitava kykyä toteuttaa nopean vikavirran syöttö asetuksen (EU) 2016/631 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos asetuksen (EU) 2016/631 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

3.   Vian jälkeistä pätötehon palautumista koskevan simuloinnin osalta:

a)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on simuloitava kykyä toteuttaa vian jälkeinen pätötehon palautuminen asetuksen (EU) 2016/631 20 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos asetuksen (EU) 2016/631 20 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

4.   Tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten loistehokapasiteettia koskevan simuloinnin osalta:

a)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on simuloitava kykyä kuluttaa ja tuottaa loistehokapasiteettia 40 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen simulointimalli vastaa 72 artiklan 2 kohdassa kuvaillussa loistehokapasiteettia koskevassa vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyvässä kokeessa saatuja tuloksia;

ii)

40 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

5.   HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-asemien loistehokapasiteettia koskevan simuloinnin osalta:

a)

HVDC-järjestelmän tasasuuntaajayksikön omistajan tai HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman omistajan on simuloitava kykyä kuluttaa ja tuottaa loistehokapasiteettia 48 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

HVDC-järjestelmän tasasuuntaajayksikön tai HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman simulointimalli vastaa 72 artiklan 3 kohdassa kuvaillussa loistehokapasiteettia koskevassa vaatimuksenmukaisuuden varmentamiseen liittyvässä kokeessa saatuja tuloksia;

ii)

48 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettu.

6.   Tehoheilahtelujen vaimennuksen säädön simuloinnin osalta:

a)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on simuloitava tehoheilahtelujen vaimennuskykyä asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan f alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos malli osoittaa, että asetuksen (EU) 2016/631 21 artiklan 3 kohdan f alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia on noudatettu.

7.   Lähivikakestoisuuden simuloinnin osalta:

a)

tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan on simuloitava lähivikakestoisuutta asetuksen (EU) 2016/631 16 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)

simulointi on katsottava onnistuneeksi, jos malli osoittaa, että asetuksen (EU) 2016/631 16 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia on noudatettu.

4 LUKU

Ei-sitovat ohjeet ja täytäntöönpanon seuranta

75 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat ei-sitovat ohjeet

1.   Sähkö-ENTSOn on laadittava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja annettava tämän jälkeen kahden vuoden välein jäsenilleen ja muille verkonhaltijoille ei-sitovat kirjalliset ohjeet, joissa käsitellään niitä tämän asetuksen asioita, jotka edellyttävät kansallisia päätöksiä. Sähkö-ENTSOn on julkaistava ohjeet verkkosivuillaan.

2.   Sähkö-ENTSOn on kuultava sidosryhmiä antaessaan ei-sitovia ohjeita.

3.   Ei-sitovissa ohjeissa on selitettävä teknisiä asioita, ehtoja ja keskinäisiä riippuvuuksia, jotka on otettava huomioon, kun tämän asetuksen vaatimuksia noudatetaan kansallisella tasolla.

76 artikla

Seuranta

1.   Sähkö-ENTSOn on seurattava tämän asetuksen täytäntöönpanoa asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Seurannan on katettava erityisesti seuraavat kysymykset:

a)

mahdollisten poikkeamien osoittaminen tämän asetuksen kansallisessa täytäntöönpanossa;

b)

sen arviointi, ovatko tämän asetuksen nojalla HVDC-järjestelmiin ja tasasähköön liitettyihin suuntaajakytkettyihin voimalaitoksiin sovellettavissa vaatimuksissa käytetyt arvot ja alueet edelleen päteviä.

2.   Viraston on yhteistyössä Sähkö-ENTSOn kanssa laadittava viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta luettelo merkityksellisistä tiedoista, jotka Sähkö-ENTSOn on toimitettava virastolle asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan 9 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Merkityksellisten tietojen luetteloa voidaan päivittää. Sähkö-ENTSOn on ylläpidettävä kattavaa, standardimuodossa olevaa digitaalista tietoarkistoa viraston vaatimista tiedoista.

3.   Paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava Sähkö-ENTSOlle tiedot, jotka sen tarvitsee 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

Jakeluverkonhaltijoiden on sääntelyviranomaisen pyynnön perusteella annettava siirtoverkonhaltijoille 2 kohdan mukaiset tiedot, jolleivät sääntelyviranomaiset, virasto tai Sähkö-ENTSO ole jo saaneet näitä tietoja täytäntöönpanon valvontatehtäviensä yhteydessä, jolloin on pyrittävä välttämään päällekkäisiä tietoja.

4.   Jos Sähkö-ENTSO tai virasto määrittelee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia aloja, joilla vaikuttaa markkinoiden kehityksen tai tämän asetuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella olevan suotavaa, että tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia yhdenmukaistetaan edelleen markkinoiden yhdistymisen edistämiseksi, niiden on ehdotettava muutosluonnoksia tähän asetukseen asetuksen (EY) N:o 714/2009 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

VII OSASTO

POIKKEUKSET

77 artikla

Poikkeusten myöntämisvaltuudet

1.   Sääntelyviranomaiset voivat HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan, liittymispisteen verkonhaltijan tai paikallisen siirtoverkonhaltijan pyynnöstä myöntää HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajille tai mahdollisille omistajille, liittymispisteen verkonhaltijoille tai paikallisille siirtoverkonhaltijoille poikkeuksia yhdestä tai useammasta tämän asetuksen säännöksestä uusien ja olemassa olevien HVDC-järjestelmien ja/tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten osalta 78–82 artiklan mukaisesti.

2.   Jos jäsenvaltiossa on niin säädetty, muut viranomaiset kuin sääntelyviranomainen voivat myöntää ja peruuttaa poikkeuksia 78–81 artiklan mukaisesti

78 artikla

Yleiset säännökset

1.   Kunkin sääntelyviranomaisen on määriteltävä perusteet poikkeusten myöntämiselle 79–81 artiklan mukaisesti kuultuaan ensin liittymispisteen verkonhaltijoita, HVDC-järjestelmien omistajia ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajia sekä muita sidosryhmiä, joihin se katsoo tämän asetuksen vaikuttavan. Sääntelyviranomaisen on julkaistava perusteet verkkosivuillaan, ja niistä on ilmoitettava komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio voi pyytää sääntelyviranomaista muuttamaan perusteita, jos se katsoo, että perusteet eivät ole yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa. Tämä mahdollisuus arvioida uudelleen ja muuttaa poikkeusten myöntämisperusteita ei vaikuta jo myönnettyihin poikkeuksiin, joiden soveltamista jatketaan poikkeuksen myöntämispäätöksessä määrättyyn voimassaolon päättymispäivään saakka.

2.   Sääntelyviranomainen voi tarkastella poikkeusten myöntämisperusteita uudelleen ja muuttaa niitä korkeintaan kerran vuodessa 1 kohdan mukaisesti, jos se katsoo tämän olevan tarpeellista järjestelmävaatimusten kehitykseen liittyvien olosuhteiden muutosten vuoksi. Muutettuja perusteita ei sovelleta poikkeuksiin, joita koskeva pyyntö on jo esitetty.

3.   Sääntelyviranomainen voi päättää, että HVDC-järjestelmien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten, joista on tehty poikkeuspyyntö 79–81 artiklan mukaisesti, ei tarvitse noudattaa niitä tämän asetuksen vaatimuksia, joiden osalta poikkeusta on pyydetty, pyynnön esittämispäivästä siihen saakka kunnes sääntelyviranomainen antaa päätöksensä.

79 artikla

HVDC-järjestelmän omistajan tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan esittämä poikkeuspyyntö

1.   HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajat tai mahdolliset omistajat voivat pyytää poikkeusta yhdestä tai useammasta tämän asetuksen vaatimuksesta.

2.   Poikkeuspyyntö on esitettävä liittymispisteen verkonhaltijalla, ja siihen on sisällyttävä

a)

HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan tunnistetiedot ja yhteyshenkilö yhteydenpitoa varten;

b)

kuvaus HVDC-järjestelmästä tai tasasähköön liitetystä suuntaajakytketystä voimalaitoksesta, jolle poikkeusta pyydetään;

c)

viittaus tämän asetuksen säännöksiin, joiden osalta poikkeusta pyydetään, ja yksityiskohtainen kuvaus pyydetystä poikkeuksesta;

d)

yksityiskohtaiset perustelut, mukaan lukien perusteena käytetyt asiakirjat ja 66 artiklan vaatimusten mukainen kustannus-hyötyanalyysi;

e)

osoitus siitä, ettei pyydetyllä poikkeuksella olisi haitallista vaikutusta rajat ylittävään kauppaan;

f)

kun kyseessä on yhteen tai useampaan HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-asemaan liitetty suuntaajakytketty voimalaitos, näyttöä siitä, että poikkeus ei vaikuta tasasuuntaaja-asemaan, tai vaihtoehtoisesti tasasuuntaaja-aseman omistajan suostumus ehdotettuun poikkeukseen.

3.   Liittymispisteen verkonhaltijan on annettava kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle tai mahdolliselle omistajalle vahvistus siitä, onko pyyntö täydellinen. Jos liittymispisteen verkonhaltija katsoo, että pyyntö ei ole täydellinen, HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan on toimitettava pyydetyt lisätiedot kuukauden kuluessa lisätietopyynnön vastaanottamisesta. Jos HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja tai mahdollinen omistaja ei toimita pyydettyjä tietoja määräajassa, poikkeuspyyntö on katsottava peruutetuksi.

4.   Liittymispisteen verkonhaltijan on, yhteistyössä paikallisen siirtoverkonhaltijan ja mahdollisten viereisten jakeluverkonhaltijoiden kanssa, joihin asia vaikuttaa, arvioitava poikkeuspyyntö ja toimitettu kustannus-hyötyanalyysi, ottaen huomioon sääntelyviranomaisen 78 artiklan mukaisesti määrittelemät perusteet.

5.   Jos poikkeuspyyntö koskee HVDC-järjestelmää tai tasasähköön liitettyä suuntaajakytkettyä voimalaitosta, joka on liitetty jakeluverkkoon, mukaan lukien suljettu jakeluverkko, liittymispisteen verkonhaltijan tekemään arviointiin on liityttävä paikallisen siirtoverkonhaltijan arviointi poikkeuspyynnöstä. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on annettava arviointinsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun liittymispisteen verkonhaltija on pyytänyt sitä tekemään arvioinnin.

6.   Liittymispisteen verkonhaltijan on kuuden kuukauden kuluessa poikkeuspyynnön vastaanottamisesta välitettävä pyyntö sääntelyviranomaiselle ja toimitettava 4 ja 5 kohdan mukaisesti laadittu arviointi. Määräaikaa voidaan jatkaa kuukaudella, jos liittymispisteen verkonhaltija pyytää lisätietoja HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalta tai mahdolliselta omistajalta, ja kahdella kuukaudella, jos liittymispisteen verkonhaltija pyytää paikallista siirtoverkonhaltijaa antamaan arvioinnin poikkeuspyynnöstä.

7.   Sääntelyviranomaisen on tehtävä poikkeuspyyntöä koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se vastaanottaa pyynnön. Määräaikaa voidaan jatkaa ennen sen umpeutumista kolmella kuukaudella, jos sääntelyviranomainen pyytää lisätietoja HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalta tai mahdolliselta omistajalta tai miltä tahansa muulta osapuolelta, jota asia koskee. Lisäaika alkaa, kun täydelliset tiedot on vastaanotettu.

8.   HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan tai mahdollisen omistajan on toimitettava sääntelyviranomaisen mahdollisesti pyytämät lisätiedot kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä. Jos HVDC-järjestelmän omistaja tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja tai mahdollinen omistaja ei toimita pyydettyjä tietoja määräajassa, poikkeuspyyntö on katsottava peruutetuksi, paitsi jos ennen määräajan umpeutumista:

a)

sääntelyviranomainen päättää jatkaa määräaikaa; tai

b)

HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistaja tai mahdollinen omistaja toimittaa sääntelyviranomaiselle perustelut sille, että poikkeuspyyntö on täydellinen.

9.   Sääntelyviranomaisen on annettava poikkeuspyyntöä koskeva perusteltu päätös. Jos sääntelyviranomainen myöntää poikkeuksen, sen on määriteltävä poikkeuksen kesto.

10.   Sääntelyviranomaisen on ilmoitettava päätöksestään HVDC-järjestelmän tai tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajalle tai mahdolliselle omistajalle, liittymispisteen verkonhaltijalle ja paikalliselle siirtoverkonhaltijalle.

11.   Sääntelyviranomainen voi peruuttaa poikkeuksen myöntävän päätöksen, jos olosuhteet ja perusteet eivät ole enää voimassa tai jos komissio tai virasto on antanut asiasta perustellun suosituksen 83 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

80 artikla

Liittymispisteen verkonhaltijan tai paikallisen siirtoverkonhaltijan esittämä poikkeuspyyntö

1.   Liittymispisteen verkonhaltijat tai paikalliset siirtoverkonhaltijat voivat pyytää poikkeusta niiden sähköverkkoon liitetyille tai liitettäville HVDC-järjestelmien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten luokille.

2.   Liittymispisteen verkonhaltijoiden tai paikallisten siirtoverkonhaltijoiden on esitettävä poikkeuspyynnöt sääntelyviranomaiselle. Jokaiseen poikkeuspyyntöön on sisällyttävä:

a)

liittymispisteen verkonhaltijan tai paikallisen siirtoverkonhaltijan tunnistetiedot ja yhteyshenkilö yhteydenpitoa varten;

b)

kuvaus HVDC-järjestelmistä tai tasasähköön liitetyistä suuntaajakytketyistä voimalaitoksista, joille poikkeusta pyydetään, ja HVDC-järjestelmien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten asennettu kokonaisteho ja lukumäärä;

c)

tämän asetuksen vaatimus tai vaatimukset, jonka/joiden osalta poikkeusta pyydetään, ja yksityiskohtainen kuvaus pyydetystä poikkeuksesta;

d)

yksityiskohtaiset perustelut, mukaan lukien perusteena käytetyt asiakirjat;

e)

osoitus siitä, ettei pyydetyllä poikkeuksella olisi haitallista vaikutusta rajat ylittävään kauppaan;

f)

66 artiklan vaatimusten mukainen kustannus-hyötyanalyysi. Kustannus-hyötyanalyysi on tarvittaessa tehtävä yhteistyössä paikallisen siirtoverkonhaltijan ja mahdollisten viereisten jakeluverkonhaltijoiden kanssa.

3.   Jos poikkeuspyynnön esittää liittymispisteen jakeluverkonhaltija tai suljetun jakeluverkon haltija, sääntelyviranomaisen on kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta pyydettävä paikallista siirtoverkonhaltijaa arvioimaan poikkeuspyyntö suhteessa sääntelyviranomaisen 78 artiklan mukaisesti määrittelemiin perusteisiin.

4.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on kahden viikon kuluessa tällaisen arviointipyynnön vastaanottamisesta annettava liittymispisteen jakeluverkonhaltijalle tai suljetun jakeluverkon haltijalle vahvistus siitä, onko poikkeuspyyntö täydellinen. Jos paikallinen siirtoverkonhaltija katsoo, että pyyntö ei ole täydellinen, liittymispisteen jakeluverkonhaltijan tai suljetun jakeluverkon haltijan on toimitettava pyydetyt lisätiedot kuukauden kuluessa lisätietopyynnön vastaanottamisesta.

5.   Paikallisen siirtoverkonhaltijan on annettava arviointinsa ja siihen liittyvät asiakirjat sääntelyviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa poikkeuspyynnön vastaanottamisesta. Kuuden kuukauden määräaikaa voidaan jatkaa kuukaudella, jos paikallinen siirtoverkonhaltija pyytää lisätietoja liittymispisteen jakeluverkonhaltijalta tai suljetun jakeluverkon haltijalta.

6.   Sääntelyviranomaisen on tehtävä poikkeuspyyntöä koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se vastaanottaa pyynnön. Jos poikkeuspyynnön esittää liittymispisteen jakeluverkonhaltija tai suljetun jakeluverkon haltija, kuuden kuukauden määräaika alkaa sitä päivää seuraavasta päivästä, jona 5 kohdan mukainen paikallisen siirtoverkonhaltijan tekemä arviointi on vastaanotettu.

7.   Edellä 6 kohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden määräaikaa voidaan jatkaa ennen sen umpeutumista kolmella kuukaudella, jos sääntelyviranomainen pyytää lisätietoja poikkeusta pyytäneeltä liittymispisteen verkonhaltijalta tai miltä tahansa muulta osapuolelta, jota asia koskee. Lisäaika alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona täydelliset tiedot on vastaanotettu.

Liittymispisteen verkonhaltijan on toimitettava sääntelyviranomaisen mahdollisesti pyytämät lisätiedot kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä. Jos liittymispisteen verkonhaltija ei toimita pyydettyjä lisätietoja määräajassa, poikkeuspyyntö on katsottava peruutetuksi, paitsi jos ennen määräajan umpeutumista:

a)

sääntelyviranomainen päättää jatkaa määräaikaa; tai

b)

liittymispisteen verkonhaltija toimittaa sääntelyviranomaiselle perustelut sille, että poikkeuspyyntö on täydellinen.

8.   Sääntelyviranomaisen on annettava poikkeuspyyntöä koskeva perusteltu päätös. Jos sääntelyviranomainen myöntää poikkeuksen, sen on määriteltävä poikkeuksen kesto.

9.   Sääntelyviranomaisen on ilmoitettava päätöksestään poikkeusta pyytäneelle liittymispisteen verkonhaltijalle sekä paikalliselle siirtoverkonhaltijalle ja virastolle.

10.   Sääntelyviranomaiset voivat asettaa lisävaatimuksia siitä, kuinka liittymispisteen verkonhaltijoiden on laadittava poikkeuspyynnöt. Näin tehdessään sääntelyviranomaisen on otettava huomioon siirtoverkon ja jakeluverkon rajaus kansallisella tasolla, ja sen on kuultava verkonhaltijoita, HVDC-järjestelmien omistajia, tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajia ja sidosryhmiä, mukaan lukien laitevalmistajat.

11.   Sääntelyviranomainen voi peruuttaa poikkeuksen myöntävän päätöksen, jos olosuhteet ja perusteet eivät ole enää voimassa tai jos komissio tai virasto on antanut asiasta perustellun suosituksen 83 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

81 artikla

Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan esittämä pyyntö poiketa III osaston säännöksistä

1.   Poikkeuspyyntöön, joka koskee 40 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa, 40 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa ja 41–45 artiklaa, ei sovelleta 79 artiklan 2 kohdan d ja e alakohtaa, jos se liittyy tasasähköön liitettyyn suuntaajakytkettyyn voimalaitokseen, jolla on tai tulee olemaan yksi liittymispiste yhteen synkronialueeseen.

2.   Sääntelyviranomainen voi asettaa ehtoja 1 kohdassa tarkoitettua poikkeuspyyntöä koskevalle päätökselle. Näihin voi sisältyä ehto, jonka mukaan liitännän kehittäminen moniterminaaliseksi sähköverkoksi tai uuden suuntaajakytketyn voimalaitoksen liittäminen samassa pisteessä johtaa poikkeuksen arviointiin sääntelyviranomaisen toimesta tai sen päättymiseen. Sääntelyviranomaisen on poikkeuspyyntöä koskevaa päätöstä tehdessään otettava huomioon tarve optimoida tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen ja HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman välinen konfiguraatio sekä tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen omistajan oikeutetut odotukset.

82 artikla

Tämän asetuksen vaatimuksista myönnettyjen poikkeusten rekisteri

1.   Sääntelyviranomaisten on pidettävä yllä rekisteriä kaikista myöntämistään tai epäämistään poikkeuksista ja toimitettava virastolle vähintään kuuden kuukauden välein ajan tasalla oleva ja koostettu rekisteri, josta on annettava jäljennös Sähkö-ENTSOlle.

2.   Rekisteriin on sisällyttävä erityisesti:

a)

vaatimus tai vaatimukset, jota/joita koskeva poikkeus on myönnetty tai evätty;

b)

poikkeuksen sisältö;

c)

poikkeuksen myöntämisen tai epäämisen syyt;

d)

poikkeuksen myöntämisen seuraukset.

83 artikla

Poikkeusten seuranta

1.   Viraston on seurattava poikkeusten myöntämismenettelyä yhteistyössä sääntelyviranomaisten tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava virastolle kaikki tässä tehtävässä tarvittavat tiedot.

2.   Virasto voi antaa sääntelyviranomaiselle perustellun suosituksen peruuttaa poikkeus, koska sillä ei ole perusteita. Komissio voi antaa sääntelyviranomaiselle tai jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle perustellun suosituksen peruuttaa poikkeus, koska sillä ei ole perusteita.

3.   Komissio voi pyytää virastoa raportoimaan 1 ja 2 kohdan soveltamisesta ja esittämään perustelut sille, miksi se on pyytänyt tai miksi se ei ole pyytänyt poikkeuksien peruuttamista.

VIII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

84 artikla

Sopimusten ja yleisten ehtojen ja edellytysten muuttaminen

1.   Sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kaikki sopimusten ja yleisten ehtojen ja edellytysten lausekkeet, jotka liittyvät uusien HVDC-järjestelmien tai uusien tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntään, saatetaan tämän asetuksen vaatimusten mukaisiksi.

2.   Kaikki sopimusten ja yleisten ehtojen ja edellytysten lausekkeet, jotka liittyvät sellaisten olemassa olevien HVDC-järjestelmien tai olemassa olevien tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntään, joihin sovelletaan osaa tai kaikkia tämän asetuksen vaatimuksista 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on muutettava, jotta ne olisivat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. Lausekkeet on muutettava kolmen vuoden kuluessa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta sääntelyviranomaisen tai jäsenvaltion päätöksestä.

3.   Sääntelyviranomaisten on varmistettava, että verkonhaltijoiden ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien uusien tai olemassa olevien HVDC-järjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten omistajien välisissä kansallisissa sopimuksissa, jotka liittyvät HVDC-järjestelmien tai tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksiin, erityisesti kansallisissa verkkosäännöissä, otetaan huomioon tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset.

85 artikla

Sellaisia synkronialueita tai vastuualueita liittävä HVDC-järjestelmä ja tasasähköön liitetty suuntaajakytketty voimalaitos, joita EU:n lainsäädäntö ei sido

1.   Kun HVDC-järjestelmä, johon sovelletaan tämän asetuksen vaatimuksia, liittää synkronialueita tai vastuualueita ja vähintään yksi synkronialue tai vastuualue ei kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan, paikallisen siirtoverkonhaltijan tai tarvittaessa HVDC-järjestelmän omistajan on pyrittävä panemaan täytäntöön sopimus siitä, että myös ne HVDC-järjestelmien omistajat, joilla ei ole oikeudellista velvoitetta noudattaa tätä asetusta, tekevät yhteistyötä vaatimusten täyttämiseksi.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettua sopimusta ei voida panna täytäntöön, paikallisen siirtoverkonhaltijan tai tarvittaessa asianomaisen HVDC-järjestelmän omistajan on käytettävä kaikkia käytettävissä olevia keinoja tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi.

86 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen vaatimuksia sovelletaan kolmen vuoden kuluttua sen julkaisemisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan, 5 artiklan, 75 artiklan, 76 artiklan ja 78 artiklan soveltamista.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä elokuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).

(3)  Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 163, 15.6.2013, s. 1).

(5)  Komission asetus (EU) 2016/631, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2016, tuottajien verkkoliitäntävaatimuksia koskevasta verkkosäännöstä (EUVL L 112, 27.4.2016, s. 1).

(6)  Komission asetus (EU) 2016/1388, annettu 17 päivänä elokuuta 2016, kulutuksen verkkoon liittämistä koskevasta verkkosäännöstä (EUVL L 223, 18.8.2016, s. 10).


LIITE I

11 artiklassa tarkoitetut taajuusalueet

Taajuusalue

Käyttöaika

47,0 Hz – 47,5 Hz

60 sekuntia

47,5 Hz – 48,5 Hz

Kukin paikallinen siirtoverkonhaltija määrittelee, mutta pidempi kuin asetuksessa (EU) 2016/631 tuottajille ja asetuksessa (EU) 2016/1388 kuluttajille vahvistettu aika ja pidempi kuin tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille 39 artiklan mukaisesti vahvistettu aika

48,5 Hz – 49,0 Hz

Kukin paikallinen siirtoverkonhaltija määrittelee, mutta pidempi kuin asetuksessa (EU) 2016/631 tuottajille ja asetuksessa (EU) 2016/1388 kuluttajille vahvistettu aika ja pidempi kuin tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille 39 artiklan mukaisesti vahvistettu aika

49,0 Hz – 51,0 Hz

Ei rajoitettu

51,0 Hz – 51,5 Hz

Kukin paikallinen siirtoverkonhaltija määrittelee, mutta pidempi kuin asetuksessa (EU) 2016/631 tuottajille ja asetuksessa (EU) 2016/1388 kuluttajille vahvistettu aika ja pidempi kuin tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille 39 artiklan mukaisesti vahvistettu aika

51,5 Hz – 52,0 Hz

Kukin paikallinen siirtoverkonhaltija määrittelee, mutta pidempi kuin tasasähköön liitetyille suuntaajakytketyille voimalaitoksille 39 artiklan mukaisesti vahvistettu aika

Taulukko 1: Vähimmäisajat, jotka HVDC-järjestelmän on voitava toimia erilaisilla nimellisarvosta poikkeavilla taajuuksilla kytkeytymättä irti sähköverkosta


LIITE II

Taajuussäätötoimintatilaan, taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilaan ja taajuussäätö-alitaajuustoimintatilaan sovellettavat vaatimukset

A.   Taajuussäätötoimintatila

1.

Kun HVDC-järjestelmä toimii taajuussäätötoimintatilassa (FSM),

a)

sen on pystyttävä vastaamaan kussakin liitetyssä vaihtosähköverkossa esiintyviin taajuuspoikkeamiin säätämällä pätötehon siirtoa kuvassa 1 esitetyllä tavalla ja kunkin siirtoverkonhaltijan taulukossa 2 annetuilla alueilla määrittelemien parametrien mukaisesti. Määritellyt parametrit on ilmoitettava sääntelyviranomaiselle. Ilmoittamisessa noudatettavat menettelyt on määriteltävä sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti;

b)

pätötehon taajuussäätöä rajoittavat HVDC-järjestelmän pienin pätötehon siirtokapasiteetti ja HVDC-järjestelmän suurin pätötehon siirtokapasiteetti (molempiin suuntiin);

Image

Kuva 1: HVDC-järjestelmän pätötehon taajuuden säätökyky taajuussäätötoimintatilassa tapauksessa, jossa kuollut alue ja herkkyys ovat nolla ja pätötehon asetusarvo on positiivinen (tuontitila). ΔΡ on HVDC-järjestelmän tuottaman pätötehon muutos. fn on sen vaihtosähköverkon tavoitetaajuus, jossa FSM-palvelua tarjotaan, ja Δf on taajuuspoikkeama siinä vaihtosähköverkossa, jossa FSM-palvelua tarjotaan.

Parametrit

Alueet

Taajuussäädön kuollut alue

0 – ±500 mHz

Statiikka s 1(säätö ylöspäin)

Vähintään 0,1 %

Statiikka s 2(säätö alaspäin)

Vähintään 0,1 %

Taajuussäädön herkkyys

Enintään 30 mHz

Taulukko 2: Pätötehon taajuussäädön parametrit taajuussäätötoimintatilassa

c)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään paikallisen siirtoverkonhaltijan antaman ohjeen mukaisesti ylöspäin- ja alaspäinsäädön statiikkaa, taajuussäädön kuollutta aluetta ja vaihtelun käyttöaluetta kuvassa 1 esitetyllä taajuussäätötoimintatilaa varten käytettävissä olevalla pätötehoalueella ja yleisemmin a ja b alakohdassa säädetyissä rajoissa. Nämä arvot on ilmoitettava sääntelyviranomaiselle. Ilmoittamisessa noudatettavat menettelyt on määriteltävä sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti;

d)

HVDC-järjestelmän on taajuuden askelmuutoksen jälkeen pystyttävä säätämään pätötehoa kuvassa 1 esitetyn pätötehon taajuussäädön mukaisesti siten, että säätö tapahtuu

i)

niin nopeasti kuin luontaisesti teknisesti mahdollista; ja

ii)

kuvassa 2 esitetyllä kiinteällä viivalla tai sen yläpuolella kunkin paikallisen siirtoverkonhaltijan taulukossa 3 annetuilla alueilla määrittelemien parametrien mukaisesti:

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehon tuotantoa ΔΡ paikallisen siirtoverkonhaltijan pyytämän pätötehoalueen ylärajaan saakka taulukossa 3 esitetyillä alueilla olevien aikojen t1 ja t2 mukaisesti, kun t1 on alkuviive ja t2 on täyteen aktivoitumiseen kuluva aika. Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä arvot t1 ja t2 ja ilmoitettava ne sääntelyviranomaiselle. Ilmoittamisessa noudatettavat menettelyt on määriteltävä sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti;

jos aktivoinnin alkuviive on pidempi kuin 0,5 sekuntia, HVDC-järjestelmän omistajan on perusteltava tämä paikalliselle siirtoverkonhaltijalle.

Image

Kuva 2: HVDC-järjestelmän pätötehon taajuuden säätökyky. ΔΡ on taajuuden askelmuutoksesta johtuva pätötehon muutos.

Parametrit

Aika

Suurin sallittu alkuviive t 1

0,5 sekuntia

Suurin sallittu aika täyteen aktivoitumiseen t 2, ellei paikallinen siirtoverkonhaltija ole määritellyt pidempiä aktivoitumisaikoja

30 sekuntia

Taulukko 3: Taajuuden askelmuutoksesta johtuvan pätötehon taajuussäädön täyden aktivoitumisen parametrit.

e)

eri vastuualueita tai synkronialueita yhdistävien HVDC-järjestelmien tapauksessa HVDC-järjestelmän on taajuussäätötoimintatilassa pystyttävä aktivoimaan pätötehon täydellinen taajuussäätö milloin tahansa ja keskeytyksettä;

f)

pätötehon säätö ei saa vaikuttaa haitallisesti pätötehon taajuussäätöön poikkeaman kestoaikana.

B.   Taajuussäätö-ylitaajuustoimintatila

1.

Tämän asetuksen 11 artiklan vaatimusten lisäksi taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan (LFSM-O) osalta sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehon taajuusvastetta vaihtosähköverkkoon tai -verkkoihin sekä tuonnin että viennin aikana kuvan 3 mukaisesti taajuuskynnyksellä f 1, jonka on oltava välillä 50,2–50,5 Hz, ja statiikalla S3 , jota on voitava säätää 0,1 prosentista ylöspäin;

b)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehoa alaspäin HVDC-järjestelmän pienimpään pätötehon siirtokapasiteettiin;

c)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehon taajuusvastetta niin nopeasti kuin luontaisesti teknisesti mahdollista paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemällä alkuviiveellä ja täyteen aktivoitumiseen kuluvalla ajalla, joista on ilmoitettu sääntelyviranomaiselle sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti;

d)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä toimimaan stabiilisti taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilassa. Taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilan ollessa aktivoituna säätötoimintojen hierarkia on järjestettävä 35 artiklan mukaisesti.

2.

Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä a alakohdassa tarkoitetut taajuuskynnys ja statiikka-asetukset ja ilmoitettava niistä sääntelyviranomaiselle sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti.

Image

Kuva 3: HVDC-järjestelmän pätötehon taajuuden säätökyky taajuussäätö-ylitaajuustoimintatilassa. ΔΡ on HVDC-järjestelmän tuottaman pätötehon muutos ja, toimintaolosuhteista riippuen, joko tuontitehon aleneminen tai vientitehon kasvu. f n on sen vaihtosähköverkon tai niiden vaihtosähköverkkojen nimellistaajuus, johon/joihin HVDC-järjestelmä on liitetty, ja Δf on taajuuden muutos siinä vaihtosähköverkossa tai niissä vaihtosähköverkoissa, johon/joihin HVDC-järjestelmä on liitetty. Ylitaajuuksilla, joilla f on suurempi kuin f 1, HVDC-järjestelmän on alennettava pätötehoa statiikka-asetuksen mukaisesti.

C.   Taajuussäätö-alitaajuustoimintatila

1.

Tämän asetuksen 11 artiklan vaatimusten lisäksi taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan (LFSM-U) osalta sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä säätämään pätötehon taajuusvastetta vaihtosähköverkkoon tai -verkkoihin sekä tuonnin että viennin aikana kuvan 4 mukaisesti taajuuskynnyksellä f2 , jonka on oltava välillä 49,8–49,5 Hz, ja statiikalla S4 , jota on voitava säätää 0,1 prosentista ylöspäin;

b)

HVDC-järjestelmän on taajuussäätö-alitaajuustoimintatilassa pystyttävä säätämään pätötehoa ylöspäin HVDC-järjestelmän suurimpaan pätötehon siirtokapasiteettiin;

c)

pätötehon taajuussäätö on aktivoitava niin nopeasti kuin luontaisesti teknisesti mahdollista paikallisen siirtoverkonhaltijan määrittelemällä alkuviiveellä ja täyteen aktivoitumiseen kuluvalla ajalla, joista on ilmoitettu sääntelyviranomaiselle sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti;

d)

HVDC-järjestelmän on pystyttävä toimimaan stabiilisti taajuussäätö-alitaajuustoimintatilassa. Taajuussäätö-alitaajuustoimintatilan ollessa aktivoituna säätötoimintojen hierarkia on järjestettävä 35 artiklan mukaisesti.

2.

Paikallisen siirtoverkonhaltijan on määriteltävä a alakohdassa tarkoitetut taajuuskynnys ja statiikka-asetukset ja ilmoitettava niistä sääntelyviranomaiselle sovellettavan kansallisen sääntelykehyksen mukaisesti.

Image

Kuva 4: HVDC-järjestelmän pätötehon taajuuden säätökyky taajuussäätö-alitaajuustoimintatilassa. ΔΡ on HVDC-järjestelmän tuottaman pätötehon muutos, toimintatilasta riippuen tuontitehon aleneminen tai vientitehon kasvu. fn on sen vaihtosähköverkon tai niiden vaihtosähköverkkojen nimellistaajuus, johon/joihin HVDC-järjestelmä on liitetty, ja Δf on taajuuden muutos siinä vaihtosähköverkossa tai niissä vaihtosähköverkoissa, johon/joihin HVDC-järjestelmä on liitetty. Alitaajuuksilla, joilla f on pienempi kuin f 2, HVDC-järjestelmän on kasvatettava pätötehoa statiikan S4 mukaisesti.


LIITE III

18 artiklassa tarkoitetut jännitealueet

Synkronialue

Jännitealue

Käyttöaika

Manner-Eurooppa

0,85 pu – 1,118 pu

Ei rajoitettu

1,118 pu – 1,15 pu

Kukin liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa, mutta vähintään 20 minuuttia

Pohjoismaat

0,90 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

1,05 pu – 1,10 pu

60 minuuttia

Iso-Britannia

0,90 pu – 1,10 pu

Ei rajoitettu

Irlanti ja Pohjois-Irlanti

0,90 pu – 1,118 pu

Ei rajoitettu

Baltian maat

0,85 pu – 1,118 pu

Ei rajoitettu

1,118 pu – 1,15 pu

20 minuuttia

Taulukko 4: Vähimmäisajat, joiden HVDC-järjestelmän on pystyttävä toimimaan suhteellisarvon 1 pu viitearvosta poikkeavilla liittymispisteen jännitteillä kytkeytymättä irti verkosta. Taulukkoa sovelletaan, kun pu-arvojen perusjännite on vähintään 110 kV ja alle 300 kV

Synkronialue

Jännitealue

Käyttöaika

Manner-Eurooppa

0,85 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

1,05 pu – 1,0875 pu

Kukin siirtoverkonhaltija määrittelee, mutta vähintään 60 minuuttia

1,0875 pu – 1,10 pu

60 minuuttia

Pohjoismaat

0,90 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

1,05 pu – 1,10 pu

Kukin siirtoverkonhaltija määrittelee, mutta enintään 60 minuuttia

Iso-Britannia

0,90 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

1,05 pu – 1,10 pu

15 minuuttia

Irlanti ja Pohjois-Irlanti

0,90 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

Baltian maat

0,88 pu – 1,097 pu

Ei rajoitettu

1,097 pu – 1,15 pu

20 minuuttia

Taulukko 5: Vähimmäisajat, joiden HVDC-järjestelmän on pystyttävä toimimaan suhteellisarvon 1 pu viitearvosta poikkeavilla liittymispisteen jännitteillä kytkeytymättä irti verkosta. Taulukkoa sovelletaan, kun pu-arvojen perusjännite on vähintään 300 kV ja enintään 400 kV.


LIITE IV

20 artiklassa tarkoitetut U-Q/Pmax-profiilia koskevat vaatimukset

Image

Kuva 5: Diagrammi kuvaa U-Q/Pmax-profiilin rajoja, kun U on liittymispisteiden jännite, joka ilmastaan jännitteen todellisen arvon ja suhteellisarvon 1 pu viitearvon suhteena, ja Q/Pmax on loistehon suhde HVDC-järjestelmän suurimpaan pätötehon siirtokapasiteettiin. Sisemmän ikkunan sijainti, koko ja muoto ovat ohjeelliset, ja sisemmän ikkunan sisällä voidaan käyttää muita kuin suorakulmaisia muotoja. Jos profiilin muoto on muu kuin suorakulmainen, jännitealue edustaa tämän muodon korkeinta ja alhaisinta jännitepistettä. Profiilin ei pitäisi johtaa siihen, että täysi loistehoalue on käytettävissä koko pysyvän tilan jännitealueella.

Synkronialue

Suurin Q/Pmax-alue

Suurin pysyvän jännitetason alue (pu)

Manner-Eurooppa

0,95

0,225

Pohjoismaat

0,95

0,15

Iso-Britannia

0,95

0,225

Irlanti ja Pohjois-Irlanti

1,08

0,218

Baltian maat

1,0

0,220

Taulukko 6: Kuvan sisemmän ikkunan parametrit


LIITE V

25 artiklassa tarkoitettu jännite-aikaprofiili

Image

Kuva 6: HVDC-suuntaaja-aseman lähivikakestoisuusprofiili. Diagrammi esittää liittymispisteen jännite-aikaprofiilin alarajaa ilmaistuna jännitteen todellisen arvon ja suhteellisarvon 1 pu viitearvon suhteena ennen vikaa, vian aikana ja vian jälkeen. Uret on liittymispisteessä vian aikana ylläpidetty jännite, tclear on vian kesto ja Urec1 ja trec1 määrittävät jännitteen palautumisen alarajapisteen vian selvittämisen jälkeen. Ublock on liittymispisteen estojännite. Mainitut aika-arvot mitataan hetkestä tfault.

Jänniteparametrit [pu]

Aikaparametrit [sekuntia]

Uret

0,00–0,30

tclear

0,14–0,25

Urec1

0,25–0,85

trec1

1,5–2,5

Urec2

0,85–0,90

trec2

trec1-10,0

Taulukko 7: Kuvassa 6 käytetyt HVDC-suuntaaja-aseman lähivikakestoisuuden parametrit.


LIITE VI

39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut taajuusalueet ja käyttöajat

Taajuusalue

Käyttöaika

47,0 Hz – 47,5 Hz

20 sekuntia

47,5 Hz – 49,0 Hz

90 minuuttia

49,0 Hz – 51,0 Hz

Ei rajoitettu

51,0 Hz – 51,5 Hz

90 minuuttia

51,5 Hz – 52,0 Hz

15 minuuttia

Taulukko 8: Vähimmäisajat, jotka suuntaajakytketyn voimalaitoksen on voitava toimia erilaisilla nimellisarvosta poikkeavilla taajuuksilla kytkeytymättä irti sähköverkosta, kun järjestelmän nimellistaajuus on 50 Hz.


LIITE VII

40 artiklassa tarkoitetut jännitealueet ja käyttöajat

Jännitealue

Käyttöaika

0,85 pu – 0,90 pu

60 minuuttia

0,90 pu – 1,10 pu

Ei rajoitettu

1,10 pu – 1,118 pu

Ei rajoitettu, ellei liittymispisteen verkonhaltija toisin määrittele yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

1,118 pu – 1,15 pu

Liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

Taulukko 9: Vähimmäisajat, jotka tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä toimimaan suhteellisarvon 1 pu viitearvosta poikkeavilla jännitteillä kytkeytymättä irti sähköverkosta, kun pu-arvojen perusjännite on vähintään 110 kV ja alle 300 kV.

Jännitealue

Käyttöaika

0,85 pu – 0,90 pu

60 minuuttia

0,90 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

1,05 pu – 1,15 pu

Liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Jännitteensietokyvylle voidaan määritellä erillisiä vaihtelualueita.

Taulukko 10: Vähimmäisajat, jotka tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen on pystyttävä toimimaan suhteellisarvon 1 pu viitearvosta poikkeavilla jännitteillä kytkeytymättä irti sähköverkosta, kun pu-arvojen perusjännite on vähintään 300 kV ja enintään 400 kV.

Image

Kuva 7: Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen U-Q/Pmax-profiili liittymispisteessä. Diagrammi kuvaa liittymispisteen(-pisteiden) jännitteen U-Q/Pmax-profiilin rajoja, jotka ilmastaan jännitteen todellisen arvon ja suhteellisarvon 1 pu viitearvon suhteen ja loistehon (Q) ja mitoitustehon (Pmax) suhteen avulla. Sisemmän ikkunan sijainti, koko ja muoto ovat ohjeelliset, ja sisemmän ikkunan sisällä voidaan käyttää muita kuin suorakulmaisia muotoja. Jos profiilin muoto on muu kuin suorakulmainen, jännitealue edustaa suurimpia ja pienimpiä jännitepisteitä. Profiilin ei pitäisi johtaa siihen, että täysi loistehoalue on käytettävissä koko pysyvän tilan jännitealueella.

Q/Pmax-profiilin alue

Pysyvän jännitetason alue (pu)

0–0,95

0,1–0,225

Taulukko 11: Tasasähköön liitetyn suuntaajakytketyn voimalaitoksen suurin ja pienin Q/Pmax-alue ja pysyvän jännitetason alue


LIITE VIII

48 artiklassa tarkoitetut loisteho- ja jännitevaatimukset

Jännitealue

Käyttöaika

0,85 pu – 0,90 pu

60 minuuttia

0,90 pu – 1,10 pu

Ei rajoitettu

1,10 pu – 1,12 pu

Ei rajoitettu, ellei liittymispisteen verkonhaltija toisin määrittele yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

1,12 pu – 1,15 pu

Liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa.

Taulukko 12: Vähimmäisajat, jotka HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman on pystyttävä toimimaan suhteellisarvon 1 pu viitearvosta poikkeavilla jännitteillä kytkeytymättä irti sähköverkosta, kun pu-arvojen perusjännite on vähintään 110 kV ja alle 300 kV.

Jännitealue

Käyttöaika

0,85 pu – 0,90 pu

60 minuuttia

0,90 pu – 1,05 pu

Ei rajoitettu

1,05 pu – 1,15 pu

Liittymispisteen verkonhaltija määrittelee yhteistoiminnassa paikallisen siirtoverkonhaltijan kanssa. Jännitteensietokyvylle voidaan määritellä erillisiä vaihtelualueita.

Taulukko 13: Vähimmäisajat, jotka HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman on pystyttävä toimimaan suhteellisarvon 1 pu viitearvosta poikkeavilla jännitteillä kytkeytymättä irti sähköverkosta, kun pu-arvojen perusjännite on vähintään 300 kV ja enintään 400 kV.

Suurin Q/Pmax-alue

Suurin pysyvän jännitetason alue (pu)

0,95

0,225

Taulukko 14: HVDC-järjestelmän tasasuuntaaja-aseman suurin Q/Pmax-alue ja pysyvän jännitetason alue


Top