24.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 349/1

(1)

Euroalueen ja koko unionin potentiaalinen kasvu on hidastunut selvästi vuodesta 2000. Potentiaalisen tuotannon kasvun laskusuuntaus johtuu pääasiassa kokonaistuottavuuden vaikutuksen tasaisesta vähenemisestä. Vuodesta 2008 alkaen talouskasvu on heikentynyt edelleen investointien vähenemisen vuoksi. Tulevaisuudessa talouden kasvu riippuu viime kädessä tuottavuuden lisäämisestä. Tuottavuuden parantaminen on monitahoinen haaste, joka edellyttää huolellisesti tasapainotettuja politiikkatoimia, joilla pyritään erityisesti tukemaan innovointia, lisäämään osaamista, vähentämään työ- ja tuotemarkkinoiden jäykkyyttä sekä mahdollistamaan resurssien parempi kohdentaminen. Samaan aikaan kun tuottavuutta ja kilpailukykyä on tarpeen parantaa koko unionissa, viimeaikainen kriisi toi esiin sen, että erityisesti jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’, voi aiheutua makrotalouden epätasapainotiloja ja niiden nopeita purkamisia, mikä saattaa heijastua muihin euroalueen jäsenvaltioihin sekä euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin. Joustavien nimellisten valuuttakurssien puuttuessa jäsenvaltiot tarvitsevat asianmukaisia maakohtaisiin häiriöihin sovellettavia mukauttamismekanismeja. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn dynamiikalla on merkitystä sekä makrotalouden epätasapainotilojen kertymisen ja korjaamisen kannalta (esimerkiksi kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä, kotimainen velka ja ulkomaanvelka) että tehokkaan epäsymmetrisiin häiriöihin mukautumisen kannalta. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn dynamiikkaan vaikuttavien politiikkatoimien tutkimisen ja analysoinnin olisi tarjottava perusta sellaiselle kehitykselle, joka sopii yhteen talous- ja rahaliiton häiriöttömään toimintaan tähtäävän tavoitteen kanssa.

(2)

Vaikka tämä suositus osoitetaan euroalueen jäsenvaltioille, euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita kannustetaan määrittämään tai perustamaan vastaavia elimiä. Euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden, jotka ilmoittavat aikovansa noudattaa tätä suositusta, olisi sallittava osallistua tasavertaisesti tuottavuuskomiteoita koskevan yhteistyön kaikkiin osa-alueisiin.

(3)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1176/2011 (1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1174/2011 (2) vahvistettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely tarjoaa kehyksen yhdennetylle talouspolitiikan koordinoinnille ja seurannalle. Jotta edistymistä voidaan tehostaa rakenneuudistuksilla, näitä olemassa olevia mekanismeja olisi tuettava vahvistamalla kansallista omistajuutta. Tätä varten riippumattomien analyysien varmistaminen kansallisella tasolla ja jäsenvaltioissa käytävän poliittisen vuoropuhelun vahvistaminen vaikuttaa perustellulta.

(4)

Perustamalla kansallisia tuottavuuskomiteoita, jotka seuraavat kehitystä ja tuottavat tietoa tuottavuudesta ja kilpailukyvystä käytävää kansallista keskustelua varten, on tarkoitus edistää tarvittavien politiikkatoimien ja uudistusten omistajuuden paranemista kansallisella tasolla ja parantaa unionin talouspolitiikan koordinoinnin tietämyspohjaa. Näiden komiteoiden olisi kansalliset erityispiirteet ja vakiintuneet käytännöt huomioon ottaen analysoitava tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä myös suhteessa globaaleihin kilpailijoihin.

(5)

Tuottavuuskomiteoiden suorittamat diagnoosit ja analyysit kattavat tuottavuuden ja kilpailukyvyn laajasti ymmärrettynä. Niissä olisi otettava huomioon tuottavuutta ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä mahdollistavat ja edistävät tekijät, innovointi mukaan lukien, ja kyky houkutella investointeja, yrityksiä ja inhimillistä pääomaa, ja niissä olisi käsiteltävä sekä kustannustekijöitä että muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen hintoihin ja laatusisältöön, myös suhteessa globaaleihin kilpailijoihin lyhyellä aikavälillä.

(6)

Lisäksi poliittisten haasteiden riippumaton ja korkealaatuinen taloudellinen analyysi lisää avoimuutta politiikkaa koskevissa keskusteluissa. Poliittisten haasteiden arviointi voi lisätä kaikkien sidosryhmien tietoisuutta. Tällä voi olla myönteinen vaikutus tarvittavien uudistusten julkisen tuen ja niihin sitoutumisen kannalta. Tuottavuuskomiteat voivat myös arvioida toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksia ilmaisemalla poliittiset vaihtoehdot yksiselitteisesti, jos ja siinä määrin kuin se on niiden kansallisen toimeksiannon mukaista.

(7)

Tuottavuuskomiteoilla olisi oltava toiminnallinen riippumattomuus kaikista julkisista viranomaisista, jotka vastaavat tuottavuus- ja kilpailukykypolitiikkojen suunnittelusta ja täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa tai Euroopan tasolla. Niiden olisi erityisesti voitava laatia riippumattomia analyyseja oman työalansa puitteissa. Tuottavuuskomiteoiden kokoonpanon olisi kansallista harkintavaltaa noudattaen oltava puolueeton siten, että ne eivät saisi välittää pelkästään tai pääasiassa tiettyjen sidosryhmien näkemyksiä. Tällaisten riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevien vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että tuottavuuskomiteoilla on valtuudet tuottaa yleisen edun mukaisesti muotoiltuja asiantuntija-arvioita.

(8)

Tuottavuuskomiteoiden ominaisuuksien olisi oltava täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklan mukaiset ja niiden olisi noudatettava kansallisia palkanmuodostuskäytäntöjä ja -tapoja. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan mukaisesti tuottavuuskomiteoiden toiminnan ei pitäisi vaikuttaa työntekijöiden ja työnantajien tai niiden järjestöjen oikeuteen neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia asianmukaisella tasolla tai ryhtyä työtaistelutoimiin unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

(9)

Tuottavuuskomiteoiden tulisi olla yhteydessä muiden osallistuvien jäsenvaltioiden tuottavuuskomiteoihin tarkoituksena vaihtaa näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä ottaen myös huomioon laajemman euroalueen ja unionin ulottuvuuden. Komissio voisi helpottaa kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden tuottavuuskomiteoiden välistä näkemystenvaihtoa. Tuottavuuskomiteoiden olisi lisäksi käytävä talouspoliittisen komitean kanssa tämän toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä säännöllisiä keskusteluja, joihin otetaan mukaan asiaankuuluvia asiantuntijoita osallistumattomista jäsenvaltioista.

(10)

Tuottavuuskomiteoiden toiminnan olisi oltava jatkuvaa. Niiden olisi annettava analyysinsa julkisesti saataville ja julkaistava vuosikertomus, joka voitaisiin sisällyttää jo olemassa olevaan raporttiin. Komiteoiden tarjoamaa riippumatonta asiantuntemusta, jota esitetään myös niiden vuosikertomuksissa, voitaisiin hyödyntää jäsenvaltioissa ja komissiossa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä.

(11)

Ylikansallisella tasolla suoritettavan näkemystenvaihdon helpottamiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava yksi selkeästi tunnistettava tuottavuuskomitea. On tärkeää hyödyntää olemassa olevia rakenteita, jotta voidaan säilyttää jo onnistuneesti toimivat piirteet ja minimoida hallinnolliset kustannukset. Soveltuvissa tapauksissa tuottavuuskomitea voitaisiin luoda jo perustetun ja kunnioitetun kansallisen laitoksen pohjalle myös sidosryhmien osallistumisen ja kuulemisen osalta. Jotta tuottavuuskomiteat voisivat toteuttaa toimintaansa asianmukaisesti, ne voivat kuitenkin puolestaan tukeutua erillisiin ja olemassa oleviin eri elimiin, edellyttäen, että niiden analyysit ovat laadultaan yhtä korkeatasoisia.

(12)

Tämä suositus ei vaikuta eurooppalaisessa ohjausjaksossa annettuihin vastuisiin, mukaan lukien maakohtaisten suositusten muotoilu ja seuranta tai makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täytäntöönpano sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1176/2011,

1.

Tämän suosituksen tavoitteena on määrittää tai perustaa kansallisia tuottavuuskomiteoita analysoimaan kehitystä ja politiikkatoimia tuottavuuden ja kilpailukyvyn aloilla ja siten edistää kansallisella tasolla tarvittavien uudistusten omistajuutta ja täytäntöönpanoa, mikä puolestaan edistää kestävää taloudellista kasvua ja lähentymistä.

2.

Tämä suositus on osoitettu euroalueen jäsenvaltioille. Myös euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita kannustetaan määrittämään tai perustamaan vastaavia elimiä.

3.

Tätä suositusta sovellettaessa olisi noudatettava täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa ja kunnioitettava kansallisia palkanmuodostuskäytäntöjä ja -tapoja. Tässä suosituksessa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artikla, joten se ei vaikuta oikeuteen neuvotella, tehdä tai panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

4.

Kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava tuottavuuskomitea, jonka tehtävänä on

5.

Kunkin jäsenvaltion olisi määritettävä yksi tuottavuuskomitea, joka puolestaan voisi tukeutua erilaisiin olemassa oleviin elimiin tai koostua niistä.

6.

Tuottavuuskomiteoiden toiminnan olisi oltava jatkuvaa. Niiden olisi annettava analyysinsa julkisesti saataville ja julkaistava vuosikertomus. Niiden tulisi olla yhteydessä euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden tuottavuuskomiteoihin tarkoituksena vaihtaa näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä ja tarvittaessa tuottaa yhteisiä analyysejä ottaen myös huomioon laajemman euroalueen ja unionin ulottuvuuden. Komissio vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä kaikkien osallistuvien tuottavuuskomiteoiden kanssa muun muassa jäsenvaltioihin tehtävien tiedonhankintamatkojen aikana, ja se voisi helpottaa tuottavuuskomiteoiden välistä näkemystenvaihtoa.

7.

Tuottavuuskomiteoilla olisi oltava toiminnallinen riippumattomuus kaikista julkisista viranomaisista, jotka vastaavat tuottavuus- ja kilpailukykypolitiikkojen suunnittelusta ja täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa tai Euroopan tasolla. Tässä suosituksessa asetettujen tehtävien täyttämiseksi komiteoiden toiminnan olisi perustuttava kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus, mukaan lukien

8.

Tuottavuuskomiteoiden olisi oltava analyysien ja sisällön osalta objektiivisia, puolueettomia ja täysin riippumattomia. Ne voivat kuulla asianomaisia sidosryhmiä, mutta ne eivät saisi välittää pelkästään tai pääasiassa tiettyjen sidosryhmien näkemyksiä ja intressejä.

9.

Tuottavuuskomiteoilla olisi oltava valmiudet toteuttaa laadukkaita taloudellisia ja tilastollisia analyysejä, jotka esimerkiksi tunnustetaan myös tiedeyhteisön piirissä. Analyysit voidaan tehdä olemassa olevissa ja erillisissä elimissä edellyttäen, että ne ovat yhtä laadukkaita.

10.

Komiteoiden tarjoamaa riippumatonta asiantuntemusta, jota esitetään myös niiden vuosikertomuksissa, voitaisiin hyödyntää jäsenvaltioissa ja komissiossa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä. Tämä suositus ei vaikuta eurooppalaisessa ohjausjakson osalta määrättyihin vastuisiin, mukaan lukien maakohtaisten suositusten suunnittelu ja seuranta tai makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn soveltaminen sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1176/2011.

11.

Näiden komiteoiden laatimat analyysit olisi pääsääntöisesti julkistettava.

12.

Euroalueen jäsenvaltioita pyydetään panemaan tässä suosituksessa vahvistetut periaatteet täytäntöön viimeistään 20 päivänä maaliskuuta 2018.

13.

Komissiota pyydetään laatimaan viimeistään 20 päivänä maaliskuuta 2019 kaikilta jäsenvaltioilta saatujen asiaa koskevien tietojen perusteella tilannekertomus, joka koskee tämän suosituksen täytäntöönpanoa ja asianmukaisuutta ja muun muassa sitä, vaikuttaako lisäsäännösten antaminen tarpeelliselta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän suosituksen muuttamiseksi.