18.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/7

(1)

Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2016. Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Espanja kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Eurooppa-neuvosto vahvisti suosituksen 18 ja 19 päivänä helmikuuta 2016, ja neuvosto antoi sen 8 päivänä maaliskuuta 2016 (3). Koska Espanja kuuluu maihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa tiiviisti yhteydessä toisiinsa, Espanjan olisi varmistettava, että suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(2)

Espanjaa koskeva vuoden 2016 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2016. Siinä arvioitiin Espanjan edistymistä neuvoston 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu. Komissio esitteli 8 päivänä maaliskuuta 2016 perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Espanjan makrotaloudessa on epätasapainoja. Sekä julkisen talouden että kotitalouksien suuri ulkomainen ja kotimainen velka aiheuttaa edelleen haavoittuvuutta korkean työttömyyden oloissa. On tärkeää toteuttaa toimia, joilla voidaan pienentää maan omaan talouteen kohdistuvien haittavaikutusten riskiä, ja kun otetaan huomioon Espanjan talouden suuruusluokka, myös talous- ja rahaliittoon kohdistuvien kielteisten heijastusvaikutusten riskiä. Vaikka vaihtotase on kohentunut, ulkomaisen nettovelan ei ennusteta saavuttavan varovaista tasoa lyhyellä aikavälillä. Yksityisen sektorin velkaantumisen purkaminen etenee suunnitellusti, osittain suotuisten kasvuolosuhteiden tuella. Velkaantumisen purkamistarve on kuitenkin suuri, ja julkinen velka on edelleen mittava. Toimenpiteitä on toteutettu rahoitusalalla sekä yritysten ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta, mutta innovoinnin ja osaamisen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen osa-alueilla tarvitaan lisää toimia.

(3)

Espanja toimitti vuoden 2016 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2016 ja vuoden 2016 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2016. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 (5) 10 artiklan 1 kohdan mukaan komissio seuraa säännöllisesti toimia, joita Espanja toteuttaa viimeisimmän SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetun neuvoston suosituksen johdosta. Tämän vuoksi komissio suosittaa, että neuvosto toteuttaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaiset aiheelliset toimenpiteet.

(7)

Espanjan julkisen talouden kehystä on vahvistettu vuodesta 2012 lähtien, jotta voidaan muun muassa estää poikkeamat ja varmistaa, että kaikilla hallinnon tasoilla noudatetaan niille asetettuja alijäämä-, velka- ja menotavoitteita. Vuoden 2015 puolivälissä hyväksyttiin alueellisella tasolla (vapaaehtoisesti) sovellettava sääntö (jonka soveltaminen tehtiin vuonna 2016 pakolliseksi useimmille alueille), jolla pyritään rajoittamaan terveydenhuolto- ja lääkemenojen kasvua. Lisäksi marraskuussa 2015 hallitus ja lääketeollisuuden edustajat allekirjoittivat sopimuksen, jolla helpotetaan lääkemenojen järkeistämistä. Tästä huolimatta vuonna 2015 useimmat alueet ja sosiaaliturvarahastot jäivät tuntuvasti kansallisista finanssipoliittisista tavoitteistaan. Keskus-, alue- ja paikallishallinnon alasektorit eivät noudattaneet talouden vakautta koskevan lain menosääntöä, ja lääkemenojen kasvu erityisesti sairaaloissa lisääntyi edelleen, vaikka huomioon ei otettaisi hepatiitti C:n hoitoon tarkoitettuja uusia tuotteita.

(8)

Julkisten hankintojen alalla tulokset ovat Espanjassa hyviä lainsäädännön laadun ja muutoksenhakumenettelyjen saatavuuden osalta. Julkisia hankintoja on järkeistetty erityisesti yhteisten hankintajärjestelyjen avulla. Julkisten hankintojen toteuttamisessa on kuitenkin eroja eri hallintoviranomaisten välillä, ja riittämättömät valvontamekanismit haittaavat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen asianmukaista soveltamista. Komission tietoon tulleiden julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön oletettujen rikkomisten määrä on ollut suhteellisen korkea viime vuosina. Espanjan valtionhallinnon tarkastusvirasto on lisäksi todennut joitakin heikkoustekijöitä, kuten suorahankintojen käyttö, sopimusten toistuva muuttaminen, sopimusten pilkkominen pienempiin osiin sekä eräiden tarjouskilpailuasiakirjojen ja hallinnollisten päätösten epätäsmällisyys ja epäselvyys.

(9)

Espanja on edistynyt merkittävästi rahoitusalan rakenneuudistuksessa. Laki säästöpankkien hallinnon lujittamiseksi ja pankkisäätiöiden hallussa olevien enemmistöosuuksien supistamiseksi on pantu täytäntöön. Valtion tukemien pankkien rakenneuudistussuunnitelmien toteuttaminen on edistynyt hyvin. Espanjan keskuspankki on muuttanut luottolaitosten nykyistä tilinpäätösjärjestelmää ja hyväksynyt omaisuudenhoitoyhtiö SAREBia koskevia uusia säännöksiä. Uusien säännösten avulla SAREB voi käsitellä arvonalentumisia asianmukaisesti, ja ne auttavat sitä mukauttamaan velkaantumisen vähentämistä koskevia toimenpiteitä uskottavien markkinaoletusten mukaisesti.

(10)

Viime vuosina toteutetut työmarkkinauudistukset ovat saaneet työllisyyden reagoimaan paremmin kasvuun, ja työpaikkojen luominen on elpynyt kasvaneen joustavuuden ja jatkuvan palkkamaltin tukemana. Työehtosopimukset ovat tukeneet tätä kehitystä, myös kesäkuussa 2015 allekirjoitetun eri ammattialat kattavan sopimuksen ansiosta. Kokonaistyöllisyyden viimeaikainen kasvu perustuu lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin, vaikka äskettäin allekirjoitettujen pysyvien työsopimusten määräkin kasvaa hitaasti. Kannustimia uusien pysyvien työntekijöiden palkkaamiseen on edelleen käytetty vähän. Tilapäisten työntekijöiden osuus on yhä EU:n suurimpia, ja mahdollisuudet siirtyä määräaikaisesta vakituiseen työsopimukseen ovat säilyneet heikkoina. Määräaikaisten työsopimusten lyhyt kesto heikentää kannustimia investoida inhimilliseen pääomaan, mikä haittaa tuottavuuden kasvua. Vaikka työllisyystilanne paraneekin nopeasti, erityisesti nuorten työttömyysaste on edelleen hyvin korkea, ja työttömyyden keskimääräinen kesto on myös hyvin pitkä. Pitkäaikaistyöttömyyden pysyminen jatkuvasti korkealla tasolla merkitsee, että työttömyys uhkaa vakiintua tasolleen, mikä vaikuttaa kielteisesti työ- ja sosiaalisiin oloihin. Lähes 60 prosentilla pitkäaikaistyöttömistä on matala osaamistaso. Tämä edellyttää asianmukaista aktiivista ja passiivista työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaa, joilla puututaan laaja-alaisiin osaamiseen kohtaanto-ongelmiin ja ehkäistään ammattitaidon vanhentumista. Vuorovaikutus työnantajien kanssa koulutusohjelmia suunniteltaessa on edelleen vähäistä.

(11)

Aktivointitoimien ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden tuloksellisuus riippuu pitkälti työvoimapalvelujen valmiuksista suunnitella ja tarjota yksilöllistä tukea. Aktiivisen työmarkkinapolitiikan viimeaikaisten uudistusten toteuttaminen etenee hitaasti, ja julkisten työvoimapalvelujen valmiudet tarjota tuloksellista ja yksilöllistä neuvontaa sekä työnhakuapua ovat edelleen heikot. Alueellisten julkisten työvoimapalvelujen ja yksityisten työnvälitystoimistojen yhteistyö on edelleen vähäistä. Myös työvoima- ja sosiaalipalvelujen yksikköjen välinen yhteistyö vaihtelee alueittain, mikä haittaa koordinoidun avun tarjoamista työmarkkinoilta kauimmas etääntyneille henkilöille, erityisesti vähimmäistoimeentulotuen saajille. Toimeentulotukijärjestelmissä ja esimerkiksi niiden maksujärjestelyissä, kelpoisuusvaatimuksissa, kattavuudessa ja riittävyydessä on huomattavia alueellisia eroja. Myös vaikeudet siirtää sosiaalietuuksia haittaavat ammatillista liikkuvuutta alueiden välillä. Lisäksi tiedottaminen siitä, miten vähimmäistoimeentulojärjestelmistä voi siirtyä työelämään, on melko vähäistä. Espanja valmistelee parhaillaan maan kansallisten ja alueellisten toimeentulotukijärjestelmien karttaa, joka kattaa kansallisen ja alueellisen tason. Vaikka joitakin toimenpiteitä on otettu käyttöön, perhe-etuuksien ja asumistuen vaikutus köyhyyden vähentämisessä on edelleen vähäistä. Asianmukaisen ja kohtuuhintaisen lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon tarjonnan puute estää erityisesti naisia ottamasta vastaan työtä.

(12)

Työllisyyden alakohtaisen jakautumisen muutokset ovat olleet yhä nopeampia vuodesta 2008 alkaen, ja myös osaamisen kohtaanto-ongelmat ovat lisääntyneet. Matala yleinen osaamistaso rajoittaa siirtymistä korkeampaa arvonlisää tuottaviin toimintoihin ja heikentää tuottavuuden kasvua. Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suuri, osaamisen tarjonta ei vastaa riittävästi työmarkkinoiden tarpeita. Korkea-asteen tutkinnon hiljattain suorittaneiden työllistymisaste on Euroopan alhaisimpia, ja merkittävä osa heistä työskentelee tehtävissä, jotka eivät edellytä korkea-asteen tutkintoa. Vaikka tilanne on hieman kohentunut viiden viime vuoden aikana ja kehitystä on tuettu aloitteilla yritysten edustuksen lisäämiseksi korkeakoulujen johtokunnissa, korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edelleen vähäistä. Akateemisen henkilöstön vähäinen liikkuvuus, korkeakoulujen hallintojärjestelmän jäykkyys ja tutkimustulosten siirtoyksikköjen (Oficinas de transferencia de Resultados de Investigación) toiminnan hallinnolliset esteet vaikeuttavat tiiviimpää yhteistyötä.

(13)

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla on Espanjassa lukuisia haasteita. Julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuksen välinen vuorovaikutus on vähäistä. Espanjan T&K-intensiteetti (T&K-menojen suhde BKT:hen) ja innovaatiosuorituskyky ovat edelleen laskussa. Innovatiivisia yrityksiä on suhteellisen vähän, ja julkisten tutkimuslaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön ei ole juurikaan kannustimia. Espanjan tulokset ovat heikkoja useimmilla yritysten innovaatiotoiminnan indikaattoreilla mitattuna. T&K-intensiteetin ero koko EU:n tasoon verrattuna on erityisen huomattava, kun tarkastellaan yksityisen sektorin T&K-investointeja (0,6 prosenttia Espanjassa verrattuna 1,3 prosenttiin koko EU:ssa). Riskipääomaa ei edelleenkään käytetä Espanjassa laajalti, varsinkaan siemenvaiheessa. T&K-politiikan heikko koordinointi Espanjassa ja se, että investointitoiminnan sekä tiedeyhteisön ja yritysten yhteistyön edistämiseen tähtäävät elimet ja ohjelmat ovat alueellisesti hajanaisia, aiheuttaa huomattavia haasteita yrityksille ja etenkin pienille yrityksille. Yritysten vähäinen osallistuminen innovaatiotoimintaan saattaa viitata siihen, että vastaanottokyky, innovaatiomyönteiset perusedellytykset ja kannustimet puuttuvat. Kuten ERACin (Eurooppalaisen tutkimusalueen komitea) vuonna 2014 toteuttamassa Espanjan tutkimus- ja innovointijärjestelmää koskevassa vertaisarvioinnissa korostettiin, menestyneimpien julkisten tutkimusjärjestelmien arviointi- ja vastuuvelvollisuusaste on korkeampi kuin Espanjassa. Julkista institutionaalista rahoitusta korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten T&K-toimintaan ei yleensä myönnetä saavutettujen tulosten perusteella, mikä heikentää kannustimia parantaa tieteellisten tuotosten laatua ja tarkoituksenmukaisuutta.

(14)

Espanjalaisten yritysten pieni keskimääräinen koko auttaa selittämään talouden jatkuvaa heikkoa tuottavuutta. Yrityskoon kasvu sekä inhimillisen pääoman, innovoinnin, teknologian, rahoituksen saatavuuden ja tehokkaan oikeusjärjestelmän kehittäminen voisivat lisätä kokonaistuottavuutta. Vuonna 2015 yritysten investoinnit lisääntyivät dynaamisten kysyntäolosuhteiden, alhaisten lainakustannusten ja yrityssektorin ja kotitalouksien taseiden tervehdyttämisen ansiosta. Espanja on toteuttanut erilaisia toimenpiteitä helpottaakseen yritysten kasvua. Esimerkiksi hiljattain annetun yritysrahoitusta koskevan lain odotetaan helpottavan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saantia. Lisäksi pk-yrityksiä koskevan uuden lainsäädännön mahdollisten vaikutusten ennakkoarvioinnista on tullut pakollista. Yrityksen perustamiseen ja tiettyjen taloudellisten toimintojen käynnistämiseen kuluva aika ja tarvittavien lupien määrä ovat kuitenkin edelleen suhteellisen merkittäviä.

(15)

Espanjan alueiden väliset huomattavat sääntelykäytännön erot, myös yritystoiminnan lupamenettelyjen osalta, voivat rajoittaa yritysten kasvukykyä. Markkinoiden yhtenäisyyttä koskevan lain tavoitteena on vähentää esteitä, jotka haittaavat taloudellisen toiminnan harjoittamista ja markkinoille pääsyä kaikilla Espanjan alueilla, ja parantaa sääntelyä. Lailla voi olla merkittävä vaikutus investointien esteiden poistamiseen, ja se voi helpottaa yritysten luvansaantia, liiketoimintaa ja kasvua. Markkinoiden yhtenäisyyttä koskevan lain täytäntöönpano edellyttää kaikkien hallinnon tasojen täysimääräistä osallistumista. Vaikka laki on nyt kolmatta vuotta voimassa, sen täytäntöönpano aluehallituksissa on ollut verkkaista. Myös vähittäiskaupan alan vuoden 2014 uudistuksen hyötyjen toteutuminen edellyttää, että aluehallitukset hyväksyvät tarvittavat täytäntöönpanosäädökset. Lisäksi asiantuntijapalvelujen alalle pääsyn esteiden poistaminen parantaa todennäköisesti tuottavuutta muilla aloilla, joilla kyseisiä palveluja käytetään. Palveludirektiivi on saatettu osaksi Espanjan kansallista lainsäädäntöä, mutta säänneltyjä ammatteja ja ammatillisia yhdistyksiä koskevan sääntelykehyksen horisontaalisessa uudistuksessa ei ole edistytty, lukuun ottamatta yhdistysten antamaa hyväksyntää hankkeille. Kansallisissa uudistusohjelmissa suunniteltua uudistusta ei ole hyväksytty. Uudistuksen tavoitteena oli määritellä ammatilliseen yhdistykseen rekisteröitymistä edellyttävät ammatit, edistää ammattialan järjestöjen avoimuutta ja tilivelvollisuutta, purkaa perusteetonta toiminnan sääntelyä ja turvata markkinoiden yhtenäisyys asiantuntijapalvelujen alalle pääsyn ja asiantuntijapalvelujen harjoittamisen osalta.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Espanjan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2016 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Espanjalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(17)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(18)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4,

1.

varmistaa liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä tehtyjen päätösten ja siinä annettujen suositusten mukaisesti niin, että toteutetaan tarvittavat rakenteelliset toimenpiteet ja käytetään kaikki satunnaistulot alijäämän ja velan supistamiseen; panee kaikilla hallintotasoilla täytäntöön julkisen talouden kehystä koskevassa laissa säädetyt toimet; parantaa julkisten hankintojen valvontamekanismeja ja julkisia hankintoja koskevan politiikan koordinointia eri hallintotasoilla;

2.

toteuttaa lisää toimenpiteitä parantaakseen integroitumista työmarkkinoille panostamalla yksilölliseen tukeen ja vahvistamalla koulutustoimenpiteiden tuloksellisuutta; parantaa alueellisten työvoimapalvelujen valmiuksia ja sovittaa ne paremmin yhteen sosiaalipalvelujen kanssa; puuttuu vähimmäistoimeentulojärjestelmien puutteisiin ja eroihin ja parantaa perhe-etuusjärjestelmiä sekä laadukkaan lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon saatavuutta;

3.

toteuttaa lisää toimenpiteitä, joilla parannetaan korkea-asteen koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, myös tarjoamalla kannustimia korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön; lisää julkisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tulosperusteista rahoitusta ja edistää yksityissektorin T&K-investointeja;

4.

nopeuttaa markkinoiden yhtenäisyyttä koskevan lain täytäntöönpanoa alueellisella tasolla; varmistaa, että vähittäiskaupan alalla hyväksytyt uudistustoimenpiteet pannaan täytäntöön autonomisilla alueilla; hyväksyy itsenäisiä ammatinharjoittajia ja ammatillisia yhdistyksiä koskevan suunnitellun uudistuksen.