EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016D0040

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2017/933, annettu 16 päivänä marraskuuta 2016, valvontatehtäviä koskevien säädösten päätöksentekovaltuuksien siirtämistä koskevista yleisistä säännöistä (EKP/2016/40)

OJ L 141, 1.6.2017, p. 14–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2017/933/oj

1.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 141/14


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/933,

annettu 16 päivänä marraskuuta 2016,

valvontatehtäviä koskevien säädösten päätöksentekovaltuuksien siirtämistä koskevista yleisistä säännöistä (EKP/2016/40)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valvontatehtävien antaminen Euroopan keskuspankille (EKP) neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/201 (1) asettaa haasteen EKP:n päätöksentekoprosessin vaikuttavuudelle ja tehokkuudelle, koska EKP:n pankkivalvontatehtävät edellyttävät runsaasti päätöksiä.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla kaikkien unionin toimielinten on toimittava niille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 9.3 artiklan mukaan EKP:llä on kaksi päätöksentekoelintä, jotka ovat EKP:n neuvosto ja johtokunta.

(3)

EKPJ:n perussäännön 11.6 artiklassa johtokunnan tehtäväksi asetetaan EKP:n juoksevien tehtävien hoitaminen. Päätöksessä EKP/2004/2 (2) hyväksytyn Euroopan keskuspankin työjärjestyksen (jäljempänä ’työjärjestys’) 10.1 ja 10.2 artiklassa määrätään tältä osin, että kaikki EKP:n yksiköt kuuluvat johtokunnan alaisuuteen. Työjärjestyksen 13m.1 artiklan nojalla EKP:n sisäistä organisaatiota ja henkilöstöä koskeva johtokunnan toimivalta kattaa myös valvontatehtävät.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 25 artiklan mukaisesti EKP:n on hoidettava sille annetut tehtävät erillään rahapolitiikkaan liittyvistä tehtävistään ja muista tehtävistään ja niihin vaikuttamatta. Asetuksen 25 artiklassa säädetään lisäksi, että näiden tehtävien hoitamisessa mukana olevalla henkilöstöllä on oltava EKP:lle annettuja muita tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä erillinen organisaatio ja erilliset raportointikanavat ja niiden tulisi niitä noudattaa. Tämä organisatorinen eriyttäminen silloin, kun EKP:lle asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen tehtävien hoitamisessa mukana oleva henkilöstö raportoi valvontaelimen puheenjohtajalle, on toteutettu päätöksen EKP/2014/39 (3) mukaisesti.

(5)

Johtokunnalla ei ole valvontapäätöksiä koskevaa päätösvaltaa. Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 1 kohdassa valvontaelin asetetaan sisäiseksi elimeksi, joka huolehtii EKP:lle asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen tehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan nojalla valvontaelin huolehtii EKP:lle annettujen valvontatehtävien valmistelutöistä ja esittää EKP:n neuvostolle valmiit päätösluonnokset, jotka katsotaan hyväksytyksi, jollei EKP:n neuvosto vastusta niitä. Valvontaelin ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 129 artiklan 1 kohdan ja EKPJ:n perussäännön 9.3 artiklan mukaan EKP:n päätöksentekoelin.

(6)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että päätöksenteon delegoiminen voi olla välttämätöntä, jotta viranomainen, jonka on tehtävä huomattava määrä päätöksiä, pystyy hoitamaan tehtävänsä. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että kaikissa institutionaalisissa järjestelmissä on olemassa periaate, jonka mukaan on tarpeen varmistaa päätöksentekoelimen toimintakyky. (4) Näin ollen toimielimelle annettuihin toimivaltuuksiin kuuluu oikeus siirtää – SEUT-sopimusta noudattaen – tiettyjä toimivaltuuksia eteenpäin toimielimen täsmentämin ehdoin. Unionin toimielin voi tästä syystä säätää organisaatioita ja toimivallan delegointia sen omille päätöksentekoelimille koskevista toimenpiteistä, kunhan nämä toimenpiteet ovat perusteltuja ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

(7)

EKP:n ja sen päätöksentekoelinten sisäiseen organisaatioon tarvitaan päätöksentekovaltuuksien siirtämistä koskevia yleisiä sääntöjä. Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (5) 2 artiklan 26 kohdassa määritellyt valvontapäätökset sekä työjärjestyksen 17a.3 artiklassa tarkoitetut valvontatehtäviin liittyvät ohjeet ovat säädöksiä, joiden hyväksyminen voidaan delegoida. Tässä yleisiä sääntöjä koskevassa päätöksessä olisi täsmennettävä tiettyjen valvontapäätösten hyväksymisessä noudattavaa menettelyä ja vahvistettava EKP:n johtokunnan ja EKP:n yksikönpäälliköiden, joille päätöksentekovaltuuksia siirretään, velvollisuuksien laajuus. Näiden yleisten sääntöjen ei tulisi vaikuttaa EKP:n valvontatehtävien hoitoon eikä valvontaelimen toimivaltaan esittää EKP:n neuvostolle valmiita päätösluonnoksia.

(8)

EKP:n neuvoston tulisi antaa delegointipäätöksiä näiden yleisten sääntöjen ja asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tämä on linjassa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, sillä sen mukaan delegointipäätös on tehtävä menettelyssä, jota sovellettaisiin, jos delegoiva viranomainen tekisi lopullisen päätöksen. Valvontaelin voi milloin tahansa esittää EKP:n neuvostolle asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan mukaisesti valmiin päätösluonnoksen, jossa ehdotetaan tietyn delegointipäätöksen kumoamista tai muuttamista. Tällaisten kumoamis- tai muutospäätösten ei tulisi vaikuttaa jo annettuihin delegoituihin päätöksiin. Päätökset, jotka eivät kuulu delegointipäätöksen soveltamisalaan, on annettava vastustamattajättämismenettelyssä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Täydentävä luonne

Tämä päätös täydentää työjärjestystä.

2 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä päätöksessä säädetään selvästi määriteltyjen valvontasäädöksiä koskevien EKP:n neuvoston päätöksentekovaltuuksien siirtämistä koskevista säännöistä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan Euroopan keskuspankin työjärjestyksessä vahvistettuja määritelmiä sekä lisäksi seuraavia määritelmillä:

1)

’valvontasäädöksellä’ tarkoitetaan EKP:n valvontatehtäviä koskevaa säädöstä,

2)

’delegointipäätöksellä’ tarkoitetaan EKP:n neuvoston päätöstä, jolla EKP:n yksikönpäälliköille siirretään valvontasäädöksiin liittyviä päätöksentekovaltuuksia,

3)

’nimityspäätöksellä’ tarkoitetaan johtokunnan päätöstä, jolla nimitetään yksi tai useampi yksikönpäällikkö tekemään päätöksiä delegointipäätöksen nojalla,

4)

’delegoidulla päätöksellä’ tarkoitetaan delegoitujen päätöksentekovaltuuksien nojalla tehtyä valvontasäädökseen liittyvää päätöstä.

4 artikla

Delegointipäätökset

EKP:n neuvosto voi siirtää valvontasäädöksiin liittyviä päätöksentekovaltuuksia EKP:n yksikönpäälliköille asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti annetulla delegointipäätöksellä. Delegointipäätöksessä on yksityiskohtaisesti vahvistettava delegoitavan asian laajuus ja ehdot, joiden perusteella siirrettyä toimivaltaa voidaan käyttää, ja se tulee voimaan, kun johtokunnan nimityspäätös on annettu 5 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Nimityspäätökset

1.   Johtokunta voi valvontaelimen puheenjohtajaa kuultuaan nimittää yhden tai useamman EKP:n yksikönpäällikön tekemään päätöksiä delegointipäätöksen nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut EKP:n yksikönpäälliköt valitaan valvontatehtävien suorittamiseen osallistuvien EKP:n sellaisten yksiköiden päälliköiden joukosta, joilla on EKP:n muita tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä erillinen organisaatio asetuksen (EU) N:o 1024/2013 25 artiklan mukaisesti. EKP:n yksikönpäälliköiden valinnassa on myös otettava huomioon delegointipäätöksen tärkeys sekä se, kuinka monelle adressaatille delegoituja päätöksiä tullaan lähettämään.

6 artikla

Delegoidut päätökset

1.   Delegoidut päätökset tehdään EKP:n neuvoston puolesta ja vastuulla.

2.   Jos yksi EKP:n yksikönpäällikkö on nimitetty tekemään päätöksiä delegointipäätöksen nojalla 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kyseinen EKP:n yksikönpäällikkö allekirjoittaa delegointipäätöksen. Jos useampi kuin yksi EKP:n yksikönpäällikkö on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimitetty tekemään päätöksiä delegointipäätöksen nojalla, delegoidun päätöksen hyväksyneet EKP:n yksikönpäälliköt allekirjoittavat delegoidut päätökset.

7 artikla

Delegoitujen päätösten kirjaaminen ja raportointi

1.   Valvontaelimen sihteeristö pitää kirjaa tämän päätöksen mukaisesti tehdyistä delegoiduista päätöksistä ja ilmoittaa kuukausittain EKP:n neuvoston sihteeristölle tällaisista päätöksistä.

2.   EKP:n neuvoston sihteeristö toimittaa neljännesvuosittaisen kertomuksen valvontasäädöksiin liittyvien delegoitujen päätöksentekovaltuuksien käytöstä EKP:n neuvostolle ja valvontaelimelle.

8 artikla

Delegoitujen päätösten uudelleenkäsittely

1.   Delegoidut päätökset voidaan käsitellä uudelleen siten kuin asetuksen (EU) N:o 1024/2013 24 artiklassa säädetään ja päätöksessä EKP/2014/16 (6) on täsmennetty.

2.   Tällaisen uudelleenkäsittelyn yhteydessä valvontaelimen on otettava huomioon oikaisulautakunnan lausunto ja toimitettava EKP:n neuvostolle uusi päätösluonnos asetuksen (EU) No 1024/2013 26 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa vastustamattajättämismenettelyssä.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 16 päivänä marraskuuta 2016.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(2)  Päätös EKP/2004/2, tehty 19 päivänä helmikuuta 2004, Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 33).

(3)  Päätös EKP/2014/39, annettu 17 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta (EUVL L 300, 18.10.2014, s. 57).

(4)  Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio, annettu 23 päivänä syyskuuta 1986, Chemie BV ja AKZO Chemie UK Ltd v Commission, 5/85, ECLI:EU:C:1986:328, 37 kohta, ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 26 päivänä toukokuuta 2005, Carmine Salvatore Tralli v EKP, C-301/02 P, ECLI:EU:C:2005:306, 59 kohta.

(5)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta yhteisen valvontamekanismin puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1).

(6)  Päätös EKP/2014/16, tehty 14 päivänä huhtikuuta 2014, oikaisulautakunnan perustamisesta ja sen toimintasäännöistä (EUVL L 175, 14.6.2014, s. 47).


Top