EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015R2402

Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2402, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen tarkistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/877/EU kumoamisesta

EUVL L 333, 19.12.2015, p. 54–61 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2015/2402/oj

19.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 333/54


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/2402,

annettu 12 päivänä lokakuuta 2015,

sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen tarkistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/877/EU kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 10 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (2) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio vahvisti täytäntöönpanopäätöksellään 2011/877/EU (3) sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot asiaankuuluvien tekijöiden, kuten rakentamisvuoden ja polttoainetyyppien, mukaan eriytettyjen viitearvojen matriisina. Näitä arvoja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka.

(2)

Komissio on tarkastellut uudelleen sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toimittamat tiedot, jotka koskevat operatiivista käyttöä todellisissa olosuhteissa. Tarkastelujaksolla vuosina 2011–2015 todetun parhaan saatavilla ja taloudellisesti perusteltavissa olevan teknologian kehityksen seurauksena komission päätöksessä 2011/877/EU tehty erottelu, joka koskee yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotta, olisi säilytettävä sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen osalta.

(3)

Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen uudelleentarkastelu osoitti, että ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia, sellaisena kuin ne vahvistetaan päätöksessä 2011/877/EU, olisi uusimpien kokemusten ja analyysin perusteella sovellettava ainoastaan kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitoksiin.

(4)

Uudelleentarkastelu vahvisti, että päätöksessä 2011/877/EU vahvistettujen verkossa vältettyjä häviöitä koskevien korjauskertoimien soveltamista olisi uusimpien kokemusten ja analyysin perusteella jatkettava. Jotta vältetyt häviöt voitaisiin ottaa paremmin huomioon, käytetyt jänniterajat ja korjauskertoimien arvot on tarpeen päivittää.

(5)

Uudelleentarkastelussa on saatu näyttöä siitä, että lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvoja olisi joissain tapauksissa muutettava. Jotta nykyisiin järjestelmiin ei tarvitsisi tehdä muutoksia taannehtivasti, uusia viitearvoja olisi sovellettava vasta vuodesta 2016 niin, että nykyisiä arvoja sovelletaan ennen kyseistä vuotta rakennettuihin laitoksiin. Ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia ei tarvita, koska ilman lämpötila ei vaikuta merkittävästi polttoaineeseen perustuvan lämmöntuotannon termodynamiikkaan. Myöskään verkoissa tapahtuvia lämpöhäviöitä koskevia korjauskertoimia ei tarvita, koska lämpö käytetään aina tuotantolaitoksen lähellä.

(6)

Uudelleentarkastelu antoi näyttöä siitä, että höyryä tai kuumaa vettä tuottavien kattiloiden energiatehokkuuden viitearvot olisi eriytettävä.

(7)

Todellisissa olosuhteissa operatiivisessa käytössä saadut tiedot ovat osoittaneet tilastollisesti merkittävää parannusta alan viimeisintä kehitystä edustavien, tietynlaisia polttoaineita käyttävien laitosten tosiasiallisessa suorituskyvyssä tarkasteluajanjaksona.

(8)

Koska yhteistuotantoon tehtäville investoinneille tarvitaan vakaat olosuhteet ja investoijien luottamus on saatava jatkumaan, on aiheellista vahvistaa sähkön ja lämmön yhdenmukaistetut viitearvot.

(9)

Päätöksessä 2011/877/EU vahvistettuja sähkön ja lämmön erillisen tuotannon viitearvoja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2015 asti, ja uusia viitearvoja on sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen. Sen varmistamiseksi, että uudet viitearvot ovat sovellettavissa tuohon päivämäärään mennessä, tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu.

(10)

Direktiivin 2012/27/EU 14, 22 ja 23 artiklassa komissiolle annetaan valtuudet antaa delegoituja säädöksiä, joilla päivitetään sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut viitearvot. Valtuudet siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 4 päivästä joulukuuta 2012 alkaen. Jotta vältetään tilanne, jossa säädösvallan siirto ei jatkuisi 4 päivän joulukuuta 2017 jälkeen, tässä asetuksessa vahvistettuja viitearvoja sovelletaan edelleen. Jos komissiolle siirretään tällä välin uutta säädösvaltaa, komissio aikoo tarkastella tässä asetuksessa vahvistettuja viitearvoja uudelleen neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(11)

Direktiivillä 2012/27/EU pyritään energiansäästötarkoituksessa edistämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ja siksi olisi oltava kannustin vanhempien yhteistuotantoyksiköiden nykyaikaistamiseksi, jotta niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa. Näistä syistä ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi sen vaatimuksen kanssa, että yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen olisi perustuttava direktiivin 2012/27/EU liitteessä II olevassa f kohdassa mainittuihin periaatteisiin, yhteistuotantoyksikköön sovellettavien sähkön hyötysuhteen viitearvojen olisi suurennuttava yksikön rakentamisvuotta seuraavasta yhdennestätoista vuodesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen vahvistaminen

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot esitetään liitteessä I ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot liitteessä II.

2 artikla

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen korjauskertoimet

1.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin kussakin jäsenvaltiossa.

Jos viralliset säätiedot osoittavat, että tietyn jäsenvaltion alueella ilman vuotuisessa lämpötilassa on viiden celsiusasteen tai sitä suurempia eroja, kyseinen jäsenvaltio voi asiasta komissiolle ilmoitettuaan käyttää useita ilmastovyöhykkeitä ensimmäisen kohdan soveltamiseksi ja soveltaa tällöin liitteessä III esitettyä menetelmää.

2.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi verkossa vältettyihin häviöihin.

3.   Jos jäsenvaltio soveltaa sekä liitteessä III että liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia, sen on sovellettava liitettä III ennen liitteen IV soveltamista.

3 artikla

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltaminen

1.   Jäsenvaltioiden on sovellettava niitä liitteessä I esitettyjä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, jotka liittyvät yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoteen. Mainittuja yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan 10 vuoden ajan yhteistuotantoyksikön rakentamisvuodesta alkaen.

2.   Yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotta seuraavasta yhdennestätoista vuodesta alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, joita 1 kohdan nojalla sovelletaan 10 vuotta vanhaan yhteistuotantoyksikköön. Näitä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan vuoden ajan.

3.   Tämän artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuosi on se kalenterivuosi, jona yksikkö ensimmäisen kerran tuottaa sähköä.

4 artikla

Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltaminen

1.   Jäsenvaltioiden on sovellettava niitä liitteessä II esitettyjä yhdenmukaistettuja viitearvoja, jotka liittyvät yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoteen.

2.   Tämän artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuosi on 3 artiklassa tarkoitettu rakentamisvuosi.

5 artikla

Yhteistuotantoyksikön nykyaikaistaminen

Jos yhteistuotantoyksikön nykyaikaistamisen investointikustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yhteistuotantoyksikön investointikustannuksista, 3 ja 4 artiklan soveltamiseksi nykyaikaistetun yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotena pidetään sitä kalenterivuotta, jona nykyaikaistettu yhteistuotantoyksikkö ensimmäisen kerran tuottaa sähköä.

6 artikla

Polttoaineseos

Jos yhteistuotantoyksikössä käytetään useampaa kuin yhdenlaista polttoainetta, erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan suhteessa eri polttoaineiden energiapanoksen painotettuun keskiarvoon.

7 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2011/877/EU.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/8/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta (EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös 2011/877/EU, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi ja komission päätöksen 2007/74/EY kumoamisesta (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 91).


LIITE I

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

(1 artiklassa tarkoitetut)

Taulukossa esitetyt sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

Luokka

Polttoaine

Rakentamisvuosi

Ennen vuotta 2012

2012–2015

Vuodesta 2016

Kiinteät

S1

Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi

44,2

44,2

44,2

S2

Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja liuskeöljy

41,8

41,8

41,8

S3

Turve ja turvebriketit

39,0

39,0

39,0

S4

Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja -briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuuta, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet

33,0

33,0

37,0

S5

Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta- ja ruskealipeä

25,0

25,0

30,0

S6

Yhdyskunta- ja teollisuusjäte (uusiutumaton) ja uusiutuva/biologisesti hajoava jäte

25,0

25,0

25,0

Nesteet

L7

Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet

44,2

44,2

44,2

L8

Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel ja muut bionesteet

44,2

44,2

44,2

L9

Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (mukaan lukien tali, rasva ja mäski)

25,0

25,0

29,0

Kaasumaiset

G10

Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani

52,5

52,5

53,0

G11

Vedyn ja synteesikaasun jalostuskaasut

44,2

44,2

44,2

G12

Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu

42,0

42,0

42,0

G13

Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)

35,0

35,0

35,0

Muut

O14

Hukkalämpö (myös korkean lämpötilan prosessien pakokaasut, eksotermisistä kemiallisista reaktioista aiheutuva)

 

 

30,0

O15

Ydinvoima

 

 

33,0

O16

Aurinkolämpö

 

 

30,0

O17

Geoterminen energia

 

 

19,5

O18

Muut polttoaineet, joita ei ole mainittu edellä

 

 

30,0


LIITE II

Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

(1 artiklassa tarkoitetut)

Taulukossa esitetyt lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

Luokka

Polttoaine

Rakentamisvuosi

Ennen vuotta 2016

Vuodesta 2016

Kuuma vesi

Höyry (1)

Pakokaasujen suora käyttö (2)

Kuuma vesi

Höyry (1)

Pakokaasujen suora käyttö (2)

Kiinteät

S1

Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi

88

83

80

88

83

80

S2

Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja liuskeöljy

86

81

78

86

81

78

S3

Turve ja turvebriketit

86

81

78

86

81

78

S4

Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja —briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuuta, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet

86

81

78

86

81

78

S5

Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta— ja ruskealipeä

80

75

72

80

75

72

S6

Yhdyskunta— ja teollisuusjäte (uusiutumaton) ja uusiutuva/biologisesti hajoava jäte

80

75

72

80

75

72

Nesteet

L7

Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet

89

84

81

85

80

77

L8

Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel ja muut bionesteet

89

84

81

85

80

77

L9

Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (mukaan lukien tali, rasva ja mäski)

80

75

72

75

70

67

Kaasumaiset

G10

Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani

90

85

82

92

87

84

G11

Vedyn ja synteesikaasun jalostuskaasut

89

84

81

90

85

82

G12

Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu

70

65

62

80

75

72

G13

Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)

80

75

72

80

75

72

Muut

O14

Hukkalämpö (myös korkean lämpötilan prosessien pakokaasut, eksotermisistä kemiallisista reaktioista aiheutuva)

92

87

O15

Ydinvoima

92

87

O16

Aurinkolämpö

92

87

O17

Geoterminen energia

92

87

O18

Muut polttoaineet, joita ei ole mainittu edellä

92

87


(1)  Jos tällaisissa laitoksissa ei oteta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hyötysuhdetta laskettaessa huomioon lauhteen palautusta, taulukossa olevia höyryntuotannon hyötysuhteita olisi korotettava 5 prosenttiyksikköä.

(2)  Jos lämpötila on 250 °C tai sitä korkeampi, on käytettävä pakokaasujen suoran käytön arvoja.


LIITE III

Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet sekä menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi erilliseen sähkön tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi

(2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut)

a)   Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet

Ilman lämpötilaan liittyvä korjaus perustuu tietyn jäsenvaltion vuosittaisen keskilämpötilan ja ISO-standardin mukaisten vakioilmasto-olosuhteiden (15 °C) väliseen eroon.

Korjaus on seuraava:

 

Hyötysuhteen alentaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 °C:n ylittävää astetta kohti;

 

Hyötysuhteen korottaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 °C:n alittavaa astetta kohti.

Esimerkki:

Jos vuosittainen keskilämpötila jäsenvaltiossa on 10 °C, kyseisessä jäsenvaltiossa olevan yhteistuotantoyksikön viitearvoa on korotettava 0,5 prosenttiyksikköä.

b)   Ilman lämpötilaan liittyvä korjaus koskee vain kaasumaisia polttoaineita (G10, G11, G12, G 13).

c)   Menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi:

Kunkin ilmastovyöhykkeen rajat muodostuvat (kokonaisina celsiusasteina ilmaistuista) vuotuisen keskilämpötilan lämpökäyristä, joiden ero on vähintään 4 °C. Vierekkäisten ilmastovyöhykkeiden ilman vuotuisen keskilämpötilan eron on oltava vähintään 4 °C.

Esimerkki:

Jos tietyssä jäsenvaltiossa ilman vuotuinen keskilämpötila tietyssä paikassa on 12 °C ja siellä sijaitsevassa toisessa paikassa 6 °C, jäsenvaltio voi määrittää kaksi ilmastovyöhykettä, joita erottaa 9 °C:n lämpökäyrä:

ensimmäinen ilmastovyöhyke muodostuu näin 9 °C:n ja 13 °C:n lämpökäyrien väliin (ero 4 °C), jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 11 °C, ja

5 °C:n ja 9 °C:n lämpökäyrien väliin toinen ilmastovyöhyke, jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 7 °C.


LIITE IV

Verkossa vältettyjä häviöitä koskevat korjauskertoimet sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi

(2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut)

Jännitetaso

Korjauskerroin (siirretty)

Korjauskerroin (paikalla käytetty)

≥ 345kV

1

0,976

≥ 200–< 345 kV

0,972

0,963

≥ 100–< 200 kV

0,963

0,951

≥ 50–< 100 kV

0,952

0,936

≥ 12–< 50 kV

0,935

0,914

≥ 0,45–< 12 kV

0,918

0,891

< 0,45kV

0,888

0,851

Esimerkki:

100 kWel:n yhteistuotantoyksikkö, jossa on maakaasulla toimiva mäntämoottori, tuottaa 380 V:n sähköä. Tästä 85 prosenttia menee omaan käyttöön ja 15 prosenttia siirretään verkkoon. Laitos rakennettiin vuonna 2010. Vuosittainen ilman lämpötila on 15 °C (joten ilmastoon liittyvää korjausta ei tarvita).

Verkossa tapahtuvaan häviöön liittyvän korjauksen jälkeen sähkön erillisen tuotannon hyötysuhteen viitearvo tässä yhteistuotantoyksikössä olisi (perustuen tässä liitteessä esitettyjen tekijöiden painotettuun keskiarvoon):

Ref Εη = 52,5 % × (0,851 × 85 % + 0,888 × 15 %) = 45,0 %


Top