Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015R1017

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto

OJ L 169, 1.7.2015, p. 1–38 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/1017/oj

1.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1017,

annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015,

Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 ja 173 artiklan, 175 artiklan kolmannen kohdan ja 182 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Talous- ja rahoituskriisi on johtanut investointien vähenemiseen unionissa. Investoinnit ovat vähentyneet noin 15 prosenttia vuoden 2007 huippulukemista. Investointien puute on unionissa seurausta etenkin jäsenvaltioiden finanssipoliittisista rajoitteista ja verkkaisesta kasvusta sekä näiden aiheuttamasta markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta, joka liittyy talouden tulevaisuudennäkymiin. Investointien puute, joka on ollut erityisen vakavaa kriisin pahimmin koettelemissa jäsenvaltioissa, on hidastanut talouden elpymistä, haittaa työpaikkojen luomista ja heikentää pitkän aikavälin kasvunäkymiä ja kilpailukykyä, mikä saattaa estää saavuttamasta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Euroopan ja nykyaikaisen osaamistalouden infrastruktuurin houkuttelevuutta investointikohteena on parannettava.

(2)

Investointien puutteen ja alueiden välisten kasvavien erojen luoman negatiivisen kierteen katkaisemiseksi sekä luottamuksen lisäämiseksi unionin talouteen tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia, ja samalla kannustimet investointeja edistävän ympäristön luomiseen jäsenvaltioissa voisivat vahvistaa talouden elpymistä. Tehokkaiden sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävien rakenneuudistusten toteuttaminen sekä finanssipoliittisen vastuun ottaminen antavat investointirahoitukselle uuden sysäyksen ja ovat keino saada aikaan positiivinen kierre, jossa investointihankkeilla edistetään työllisyyttä ja kysyntää ja jossa ne johtavat tuotantokuilun kestävään kaventumiseen ja kasvupotentiaalin lisääntymiseen. Euroopan strategisten investointien rahaston, jäljempänä 'ESIR-rahasto', jota vahvistetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla, olisi täydennettävä kokonaisvaltaista strategiaa unionin kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi.

(3)

Jotta ESIR-rahaston työllistämisvaikutus olisi mahdollisimman suuri, jäsenvaltioiden olisi jatkossakin toteutettava tehokkaita sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä rakenneuudistuksia sekä muita aloitteita, kuten koulutusohjelmia ja aktiivisia työmarkkinatoimia, tuettava laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomisen edellytyksiä ja investoitava kohdennettuun sosiaalipolitiikkaan vuoden 2013 sosiaalisia investointeja koskevan paketin mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimia, kuten yksilöllisiä koulutusohjelmia, joiden avulla työntekijöiden ammattitaito saadaan vastaamaan ESIR-rahastosta etua saavien alojen tarpeita, räätälöityjä yrityspalveluja, joiden avulla yrityksiä voidaan valmistaa laajentumaan ja luomaan lisää työpaikkoja, sekä uusyritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukiohjelmia.

(4)

G20-ryhmä on globaalin infrastruktuurialoitteen myötä tunnustanut investointien merkityksen kysynnän vauhdittamisessa ja tuottavuuden ja kasvun lisäämisessä, ja se on sitoutunut luomaan investointien lisäämistä tukevat olosuhteet.

(5)

Unioni on koko talous- ja rahoituskriisin ajan pyrkinyt edistämään kasvua etenkin Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien aloitteiden avulla – kyseisellä strategialla otettiin käyttöön älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun perustuva lähestymistapa – ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla. Myös Euroopan investointipankki, jäljempänä 'EIP', on osallistunut entistä aktiivisemmin investointien käynnistämiseen ja edistämiseen unionissa muun muassa tammikuussa 2013 toteutetun pääomankorotuksen myötä. Toimia tarvitaan kuitenkin lisää sen varmistamiseksi, että unionissa oleviin investointitarpeisiin ja makrotaloudellisiin tarpeisiin vastataan asianmukaisesti, että markkinoilla saatavilla oleva likviditeetti hyödynnetään tehokkaasti, ja että kyseisen likviditeetin kanavointia toteutuskelpoisten investointihankkeiden rahoittamiseen edistetään.

(6)

Heinäkuun 15 päivänä 2014 silloinen komission valittu puheenjohtaja esitti Euroopan parlamentille seuraavaa komissiota varten laadittuja poliittisia suuntaviivoja. Kyseisissä suuntaviivoissa esitettiin reaalitalouteen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien kasvattamista seuraavien kolmen vuoden aikana jopa 300 miljardilla eurolla työpaikkojen luomista tukevien investointien käynnistämiseksi.

(7)

Komissio antoi 26 päivänä marraskuuta 2014 tiedonannon "Euroopan investointiohjelma", jäljempänä 'investointiohjelma', jossa esitettiin ESIR-rahaston perustamista, avoimen unionin tason investointihankeportaalin, jäljempänä 'Euroopan investointihankeportaali', luomista sekä Euroopan investointineuvontakeskuksen, jäljempänä 'investointineuvontakeskus', perustamista ja korostettiin suunnitelmaa investointien esteiden poistamiseksi ja sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi.

(8)

Eurooppa-neuvosto totesi 18 päivänä joulukuuta 2014 annetuissa päätelmissään, että "investointien edistäminen ja puuttuminen markkinoiden toimimattomuuteen Euroopassa ovat keskeinen toimintapoliittinen haaste" ja että "uudenlainen panostus investointeihin ja jäsenvaltioiden sitoumus tehostaa rakenneuudistuksia ja jatkaa kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista luovat perustan Euroopan talouden kasvulle ja uusille työpaikoille". Eurooppa-neuvosto kehotti "perustamaan EIP-ryhmässä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tarkoituksena saada käyttöön 315 miljardia euroa uusiin investointeihin vuosina 2015–2017" ja pyysi EIP-ryhmää "aloittamaan toimet tammikuussa 2015 käyttämällä omia varojaan". Eurooppa-neuvosto korosti myös, että "ESIR täydentää EU:n nykyisiä ohjelmia ja EIP:n tavanmukaisia toimia".

(9)

Komissio antoi 13 päivänä tammikuuta 2015 tiedonannon "Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen", jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten komissio aikoo soveltaa kyseisiä sääntöjä.

(10)

Komissio totesi 24 päivänä kesäkuuta 2015, että "jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat ESIR-rahastoon tai investointiohjelman toteuttamiseksi perustettuihin aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (4) 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (5) 3 artiklassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia".

(11)

ESIR-rahaston olisi oltava osa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla vastataan julkisiin ja yksityisiin investointeihin liittyvään epävarmuuteen ja pienennetään unionissa olevia investointivajeita. Strategiassa on kolme osa-aluetta, jotka ovat rahoituksen hankkiminen investointeja varten, investointien ohjaaminen reaalitalouteen ja unionin investointiympäristön parantaminen. Strategialla olisi lisättävä kilpailukykyä ja talouden elpymistä, ja sen olisi täydennettävä unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvää tavoitetta. ESIR-rahaston olisi nähtävä täydentävän kaikkia muita toimia, jotka ovat tarpeen unionissa olevien investointivajeiden pienentämiseksi, ja takuurahastona vauhdittavan uusia investointeja.

(12)

Unionin investointiympäristöä olisi parannettava poistamalla investointien esteitä, varmistamalla, että syrjintää ei esiinny sen perusteella, hallinnoidaanko hankkeita yksityisesti vai julkisesti, lujittamalla sisämarkkinoita ja lisäämällä sääntelyn ennustettavuutta. Komissio ilmoitti tiedonannossaan "Komission työohjelma 2015: Uusi alku" poliittiseksi tavoitteekseen "keventää sääntelytaakkaa säilyttäen kuitenkin sosiaalisen suojelun, terveyden suojelun ja ympäristönsuojelun sekä kuluttajan valintamahdollisuudet korkealla tasolla" ja totesi, että "sääntöjä tarkistamalla pyritään varmistamaan, että ne edistävät työllisyyden ja kasvun ohjelmaa". Komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä tähän tehtävään viipymättä. Näiden liitännäistoimien olisi hyödytettävä ESIR-rahaston työskentelyä ja laajemmin investointeja unionissa.

(13)

ESIR-rahaston tarkoituksena olisi oltava auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita liittyy sellaisten strategisten, muutosvoimaisten ja tuottavien investointien rahoittamiseen ja toteuttamiseen, jotka tuottavat talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta runsaasti lisäarvoa ja näin myötävaikuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1287/2013 (6), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (9) esitettyjen unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sillä olisi pyrittävä vauhdittamaan välittömästi unionin taloutta sekä parantamaan yritysten ja muiden yhteisöjen rahoituksen saantia ja kilpailukykyä keskittyen etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä 'pk-yritykset', sekä pieniin mid-cap-yrityksiin, jotta voitaisiin alentaa työttömyysastetta ja lisätä kasvua unionissa.

ESIR-rahastosta olisi sen vuoksi tuettava strategisia investointeja, joihin olisi kuuluttava muun muassa yhteistä etua koskevia hankkeita sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla, mukaan lukien liikenne- ja energiaverkkoyhteydet, sekä digitaalisen infrastruktuurin alalla, uusiutuvan energian käytön sekä energia- ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi, energia-alan kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kyseisten alojen välisen synergiapotentiaalin hyödyntämiseksi. Tällaisiin investointeihin olisi kuuluttava myös yhteistä etua koskevia hankkeita kaupunki- ja maaseutukehityksen alalla ja sosiaalialalla sekä ympäristön ja luonnonvarojen alalla samoin kuin hankkeita, joilla lujitetaan unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja jotka edistävät yhteiskunnalle koituvia hyötyjä sekä innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan toimintapolitiikan taloudelle ja elinkeinoelämälle tarjoamien mahdollisuuksien, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuuri sekä pilotti- ja demonstrointijärjestelyt, parempaa hyödyntämistä, sekä inhimilliseen pääomaan, kulttuuriin ja terveyteen liittyviä hankkeita. Markkinapohjaisilla kannustimilla ja ESIR-rahaston tarjoamalla täydentävyydellä olisi varmistettava, että ESIR-rahasto kohdennetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisiin hankkeisiin ilman alakohtaista tai alueellista ennakkojakautumista, jotta sillä puututaan erityisesti tärkeisiin investointitarpeisiin tai markkinoiden toimintapuutteisiin.

Samanaikaisesti ESIR-rahastosta olisi voitava tukea ympäristön kannalta kestäviä hankkeita ja hyödyttää korkean kasvupotentiaalin toimialoja ja teknologioita sekä edistää muutosta kohti vihreää, kestävää ja resurssitehokasta taloutta. Ratkaisemalla unionin tämänhetkiset investointiongelmat ja vähentämällä alueellisia eroja ESIR-rahaston olisi pyrittävä lisäämään unionin kilpailukykyä, tutkimus- ja innovointipotentiaalia sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan energia- ja resurssitehokasta siirtymistä, myös infrastruktuurikäännettä, kohti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa kestävää kiertotaloutta luomalla vakaita ja kohtuupalkkaisia työpaikkoja. ESIR-rahasto olisi kohdennettava kaikenkokoisiin hankkeisiin, joilla edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävää kasvua ja kilpailukykyä, erityisesti silloin, kun tällaisista hankkeista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo niin, että ne myötävaikuttavat unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 9 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artiklan mukaisesti. ESIR-rahaston olisi tässä asetuksessa vahvistettujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi myötävaikutettava SEUT 170, 173 ja 179 artiklassa sekä SEUT 194 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

(14)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla. ESIR-rahastosta tuettavien investointien olisi myötävaikutettava olemassa olevien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen toteuttamiseen sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Niillä olisi tuettava Eurooppa-neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamien päätelmien täytäntöönpanoa.

(15)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita energia-alan kehittämiseksi. Tiedonannossaan "Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia" komissio korosti energiatehokkuuden merkitystä omana energialähteenään ja totesi selvästi, että ESIR-rahasto "tarjoaa mahdollisuuden houkutella suuria investointeja rakennusten kunnostamiseen". Energiatehokkuuteen tehtävien investointien arvellaan luovan jopa kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisesti vielä kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Jotta varmistetaan, että ESIR-rahasto täyttää tarkoituksensa eli lisää yksityisiä investointeja, luo työpaikkoja, edistää kestävää talouskehitystä ja vähentää makrotaloudellista epätasapainoa, energiatehokkuus on tarpeen ottaa erityiseksi painopisteeksi. ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita, jotka ovat Eurooppa 2020 -strategiassa ja vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa vahvistettujen unionin energia-, ilmasto- ja tehokkuustavoitteiden mukaisia ja joilla pyritään saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

(16)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittämiseksi. Liikenneinfrastruktuuria varten annettavalla ESIR-rahaston tuella olisi edistettävä asetusten (EU) N:o 1315/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 tavoitteiden saavuttamista niin, että luodaan uutta tai puuttuvaa infrastruktuuria ja myös nykyaikaistetaan ja kunnostetaan olemassa olevia rakenteita ja mahdollistetaan samalla tämän alan tutkimus- ja innovointitoimien rahoitus. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä synergiahankkeisiin, joilla vahvistetaan yhteyksiä liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen välillä, sekä älykästä ja kestävää kaupunkiliikennettä koskeviin hankkeisiin.

(17)

ESIR-rahastosta olisi tarjottava rahoitustukea enintään 3 000 työntekijän yhteisöille keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin. Tarkoituksena olisi, että rahoituksen saatavuuden lisäämisestä hyötyisivät etenkin pk-yritykset ja että olisi voitava myös perustaa uusyrityksiä, korkeakoulujen yhteyteen luotavia spin-off-yrityksiä, yhteisötalouden alalla toimivia yrityksiä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä.

(18)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi, myös yhteistä etua koskevia hankkeita sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi televiestintäinfrastruktuurin ja digitaalisen infrastruktuurin alalla.

(19)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita ympäristön ja resurssitehokkuuden alalla, johon sisältyvät myös luonnonvarat.

(20)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita inhimillisen pääoman, kulttuurin ja terveyden alalla, kuten hankkeita koulutuksen, tieto- ja viestintäteknologiataitojen kehittämisen sekä digitaalikasvatuksen alalla samoin kuin kulttuurialan ja luovien alojen, matkailualan sekä sosiaalialan hankkeita. Kyseisille aloille tehtävissä investoinneissa olisi sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa siten, että kussakin tapauksessa kunnioitetaan asiaankuuluvasti koulutuksen ja kulttuurin luontaista arvoa.

(21)

Useat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset kaikkialla unionissa tarvitsevat apua saadakseen markkinarahoitusta etenkin silloin kun on kyse investoinneista, joihin liittyy korkeampi riski. ESIR-rahaston olisi autettava kyseisiä yhteisöjä kattamaan pääomavajeet ja selviytymään markkinoiden toimintapuutteista ja rahoitusmarkkinoiden hajanaisuudesta, jotka heikentävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa, tarjoamalla EIP:lle ja Euroopan investointirahastolle, jäljempänä 'EIR', sekä kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille mahdollisuus tehdä suoria ja välillisiä pääomanlisäyksiä, antaa takauksia lainojen korkeatasoista arvopaperistamista varten ja tarjota muita tuotteita, jotka palvelevat ESIR-rahaston tarkoitusta.

(22)

ESIR-rahasto perustetaan EIP:n yhteyteen. ESIR-rahaston työskentelyn osa-alue, joka muodostuu rahoituksen tarjoamisesta pk-yrityksille, pienille mid-cap-yrityksille ja muille yhteisöille, toteutetaan lähinnä EIR:n kautta.

(23)

ESIR-rahastosta olisi tuettava monenlaisia rahoitustuotteita, joihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoinen rahoitus, velkarahoitus ja takaukset, jotta kunkin hankkeen tarpeet voitaisiin ottaa mahdollisimman hyvin huomioon. Tällaisella laajalla tuotevalikoimalla on tarkoitus mahdollistaa ESIR-rahaston sopeuttaminen markkinoiden tarpeisiin ja samalla kannustaa yksityistä sektoria investoimaan hankkeisiin. ESIR-rahasto ei saisi korvata yksityistä markkinarahoitusta tai kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tarjoamia tuotteita, vaan sen olisi katalyyttinä lisättävä yksityisen rahoituksen saatavuutta puuttumalla markkinoiden toimintapuutteisiin, jotta voitaisiin varmistaa julkisten varojen mahdollisimman tehokas ja strateginen käyttö, ja sen olisi entisestään lisättävä yhteenkuuluvuutta unionissa.

(24)

Jotta unionin yhteisrahoittamien aloitteiden kaupallisia ja taloudellisia etuja voitaisiin suojella ja hyödyntää paremmin, ESIR-rahastosta tuettavien hankkeiden osallistujien olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettava asetuksella (EU) N:o 1291/2013 perustetussa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa "Horisontti 2020" (2014–2020) vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä, mukaan lukien niiden suojelemista teollis- ja tekijänoikeuksien avulla.

(25)

ESIR-rahaston vaikutusta työpaikkojen luomiseen ja mahdollisuuksien mukaan sen laatua olisi seurattava järjestelmällisesti tekemällä vuotuinen arviointi tämän asetuksen mukaisesti tuettavien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien tuloksista ja vaikutuksista.

(26)

ESIR-rahastolla olisi varmistettava täydentävyys siten, että sillä puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja tuetaan toimia, joita ei olisi voitu toteuttaa kaudella, jonka aikana voidaan käyttää tämän asetuksen nojalla annettua takausta, jäljempänä 'EU:n takaus', tai ei olisi voitu toteuttaa samassa laajuudessa EIP:n, EIR:n tai nykyisillä unionin rahoitusvälineillä ilman ESIR-rahaston tukea. ESIR-rahasto olisi tätä varten yleensä kohdennettava hankkeisiin, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla.

(27)

ESIR-rahasto olisi kohdennettava investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia unionin vaatimusten mukaisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella. Investointien olisi samalla täytettävä ESIR-rahoituksen saamiselle asetetut erityisvaatimukset.

(28)

ESIR-rahasto olisi kohdennettava investointeihin, joihin liittyy asianmukainen, yleensä EIP:n tavanomaisten toimien riskiä korkeampi riski, mutta jotka ovat unionin toimintapolitiikan, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia ja jotka täyttävät ESIR-rahaston tuen saamiselle asetetut erityisvaatimukset.

(29)

ESIR-rahastolle olisi perustettava asianmukainen hallinnointirakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takauksen asianmukaisen käytön varmistaminen. Tämän hallinnointirakenteen olisi koostuttava johtokunnasta, toimitusjohtajasta ja investointikomiteasta. Se ei saisi vaikuttaa eikä puuttua EIP:n päätöksentekoon eikä korvata EIP:n hallintoelimiä. Johtokunnan olisi erityisesti määritettävä ESIR-rahaston strateginen kohdennus ja sen toiminnan kannalta tarvittavat säännöt. Toimitusjohtajan olisi oltava vastuussa ESIR-rahaston päivittäisestä johtamisesta ja hoidettava investointikomitean kokousten valmistelutyö.

(30)

Investointikomitean olisi tehtävä päätökset EU:n takauksen käytöstä mahdollisiin hankkeisiin sekä toimiin kansallisten kehityspankkien tai -laitosten taikka investointijärjestelyjen kanssa avoimesti ja riippumattomasti. Investointikomitean olisi koostuttava kahdeksasta riippumattomasta asiantuntijasta, joilla on tässä asetuksessa kuvattua laaja-alaista asiantuntemusta, ja toimitusjohtajasta. Investointikomitean olisi vastattava toiminnastaan johtokunnalle, jonka olisi valvottava ESIR-rahaston tavoitteiden toteutumista ja seurattava jatkuvasti, täyttävätkö investointikomitean jäsenet tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

(31)

Jotta ESIR-rahastosta voitaisiin tukea investointeja, unionin olisi myönnettävä EU:n takaus, joka ei saisi minään ajankohtana ylittää 16 000 000 000 euroa. Salkkujen tapauksessa takaus olisi rajattava tiettyyn prosenttiosuuteen maksamatta olevista sitoumuksista muodostuvan salkun volyymista kulloisenkin välineen tyypin mukaan eli esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä velkarahoitus, oma pääoma vai takaus. Odotuksena on, että kun takaus yhdistetään EIP:ltä saatavaan 5 000 000 000 euron summaan, ESIR-rahastosta myönnetyllä tuella saadaan aikaan 60 800 000 000 euron arvosta EIP:n ja EIR:n lisäinvestointeja. ESIR-rahaston tuella saatujen 60 800 000 000 euron odotetaan puolestaan tuottavan yhteensä vielä 315 000 000 000 euron lisäinvestoinnit unionissa kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden osallistuminen investointiohjelman toteuttamiseen on suotavaa, jotta sen vaikutuksia voitaisiin lisätä. Sellaisiin hankkeisiin liittyvien takausten, jotka saadaan päätökseen ilman, että takaukseen vedotaan, olisi oltava käytettävissä uusien toimien tukemiseksi.

(32)

Komission olisi annettava kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, joka sisältää riippumattoman arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa olisi todettava, onko ESIR-rahasto saavuttamassa tavoitteensa ja onko erillinen suunnitelma investointien tukemiseksi unionissa aiheellinen. Kertomuksessa olisi erityisesti arvioitava tässä asetuksessa asetettujen yleisten tavoitteiden saavuttamista ja yksityisen pääoman saantia, ja siihen olisi kuuluttava arvio ESIR-rahaston tarjoamasta täydentävyydestä, ESIR-rahastosta tuettavien toimien riskiprofiilista ja ESIR-rahaston makrotaloudellisesta vaikutuksesta, mukaan lukien sen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. Jos kertomuksessa todetaan, että suunnitelman säilyttäminen investointien tukemiseksi unionissa on aiheellista, komission olisi tarvittaessa esitettävä ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamiseksi, jotta voitaisiin erityisesti asettaa uusi investointikausi siten, että varmistetaan investointien jatkuminen ja asianmukainen rahoitus. Jos kertomuksessa todetaan, että ESIR-rahasto ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ja että suunnitelman säilyttäminen investointien tukemiseksi unionissa ei ole aiheellista, komission olisi tarvittaessa esitettävä ehdotus ESIR-rahaston saumattoman päättämisen varmistamiseksi siten, että samalla säilytetään EU:n takaus tämän asetuksen nojalla jo hyväksyttyjä toimia varten.

(33)

EIP rahoittaa ESIR-rahaston mukaisia toimia markkinaemissioidensa kautta. Euroopan keskuspankki on ilmoittanut päätöksestään sisällyttää EIP:n joukkovelkakirjalainat niiden joukkovelkakirjalainojen luetteloon, jotka täyttävät sen julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelman (PSPP-ohjelma) ostoille asetetut kelpoisuusehdot.

(34)

Alkuperäisen 315 000 000 000 euron tavoitesumman saavuttamiseksi mahdollisimman nopeasti kansallisilla kehityspankeilla tai -laitoksilla, investointijärjestelyillä ja rahastoilla olisi EU:n takauksen tuella oltava näkyvä rooli toteutuskelpoisten hankkeiden määrittämisessä, kehittämisessä ja tarvittaessa yhteenkokoamisessa ja mahdollisten sijoittajien houkuttelemisessa. Tällöin olisi oltava mahdollista perustaa usean maan kattavia järjestelyjä rajat ylittävien hankkeiden edistämiseksi tai jonkin hankeryhmän edistämiseksi jäsenvaltioiden keskuudessa.

(35)

Investointijärjestelyihin voidaan tarpeen mukaan koota investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.

(36)

Jotta ESIR-rahaston varoja voitaisiin kasvattaa edelleen, kolmansien osapuolten, myös jäsenvaltioiden, olisi voitava osallistua ESIR-rahaston rahoittamiseen. Myös muiden kolmansien osapuolten, kuten aluehallintojen, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, jäsenvaltioiden omistuksessa tai määräysvallassa olevien alueellisten pankkien tai julkisten yhteisöjen, yksityisen sektorin yhteisöjen sekä unionin ulkopuolisten yhteisöjen, olisi voitava osallistua ESIR-rahaston rahoittamiseen suoraan, edellyttäen että johtokunta hyväksyy tämän. Se, että kolmas osapuoli osallistuu ESIR-rahaston rahoittamiseen, ei saisi tuoda kyseiselle kolmannelle osapuolelle johtokunnan jäsenyyttä tai mitään muuta ESIR-rahaston hallinnointirakennetta koskevaa oikeutta.

(37)

Tällä asetuksella ei saisi estää hankkeita unionissa hallinnoivia yhteisöjä aloittamasta tai tiivistämästä yhteistyötä kolmansien maiden kumppaneiden kanssa.

(38)

ESIR-rahastosta olisi oltava mahdollista tukea yksityisiä rahastoja, kuten eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja, jäljempänä 'ELTIF-rahastot'. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/760 (10) vaatimukset täyttävät ELTIF-rahastot keskittyvät pitkäaikaisiin omaisuusluokkiin, jolloin ne voivat toimia täydentävänä välineenä julkisten taikka yksityisten ja julkisten investointien tekemiseksi talouteen laajemminkin. Sijoituspolitiikkansa vuoksi ELTIF-rahastot voivat täyttää niille asetetun tehtävän ja toimia ensisijaisena välineenä Euroopan investointiohjelman toteuttamisessa. Komission olisi asetettava etusijalle kaikkien ELTIF-rahastojen esittämien EIP:n rahoitusta koskevien hakemusten käsittelyprosessinsa ja virtaviivaistettava niitä.

(39)

Kolmansien osapuolten olisi voitava rahoittaa hankkeita yhdessä ESIR-rahaston kanssa joko hankekohtaisesti tai investointijärjestelyjen kautta.

(40)

Investointien vauhdittamiseksi niin kansallisella kuin alueellisella tasolla EIP:n olisi voitava myöntää takaus EU:n takauksen vastatakauksen nojalla kansallisille tai alueellisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille ja pyrittävä tapauksen mukaan pienentämään pääomavaatimusta. Tällaiset toimet olisi katsottava ESIR-rahaston toimiksi.

(41)

Kun otetaan huomioon investointien kannalta suotuisan sääntely-ympäristön varmistamista koskeva yleinen pyrkimys ja se, että infrastruktuurivaroihin liittyvät maksukyvyttömyys- ja takaisinperintäongelmat ovat vähäisiä ja infrastruktuurihankkeiden rahoitus voidaan nähdä keinona monipuolistaa yhteisösijoittajien salkkuja, olisi syytä tarkastella uudelleen infrastruktuuri-investointien kohtelua, josta nykyisin säädetään asiaankuuluvassa toiminnan vakauden valvontaa koskevassa unionin lainsäädännössä.

(42)

ESIR-rahaston olisi täydennettävä nykyisiä alueellisia, kansallisia ja unionin ohjelmia sekä nykyisiä EIP:n toimia. Tällöin olisi kannustettava voimassa olevien sääntöjen puitteissa hyödyntämään kaikkia käytössä jo olevia ja käyttöön osoitettuja unionin resursseja. Edellyttäen, että kaikki kyseeseen tulevat kelpoisuusvaatimukset täyttyvät, jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää minkä tahansa tyyppistä unionin rahoitusta osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla on EU:n takaus, ja tukeakseen kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia, investointijärjestelyjä tai rahastoja. Valitun lähestymistavan joustavuudella pyritään luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että sijoittajia saadaan investoimaan ESIR-rahaston kohdealoille.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla on EU:n takaus, näihin rahastoihin sovellettavaan lainsäädäntökehykseen sisältyvien tavoitteiden, periaatteiden ja sääntöjen ja etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (11) sekä kumppanuussopimusten mukaisesti. Komission olisi voitava antaa ohjeistusta varmistaakseen, että unionin välineiden ja EU:n takauksen piiriin kuuluvan EIP:n rahoituksen yhteiskäytöllä saadaan aikaan asianmukainen täydentävyyden ja synergian taso.

(44)

Koska toimia tarvitaan unionissa viipymättä, EIP ja EIR ovat voineet rahoittaa sellaisia lisähankkeita, jotka eivät kuulu niiden tavanomaiseen toimintaan, vuoden 2015 aikana ja tämän asetuksen voimaantuloon, ESIR-sopimuksen tekemiseen ja kaikkien investointikomitean jäsenten ja toimitusjohtajan ensimmäiseen nimittämiseen saakka. Jotta tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä voitaisiin saada mahdollisimman paljon hyötyä, tällaiset lisähankkeet olisi voitava ottaa EU:n takauksen piiriin, jos ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt aineelliset edellytykset.

(45)

ESIR-rahastosta tuettujen EIP:n rahoitus- ja investointitoimien hallinnoinnissa olisi noudatettava EIP:n omia sääntöjä ja menettelyjä, joihin kuuluvat myös soveltuvat valvontatoimenpiteet ja toimenpiteet verovilpin välttämiseksi, ja kyseeseen tulevia Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimen sääntöjä ja menettelyjä sekä 27 päivänä lokakuuta 2003 tehtyä Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin kolmenvälistä sopimusta.

(46)

Koska tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminta on tärkeä perusta SEUT 319 artiklan mukaiselle vastuuvapausmenettelylle, tätä asetusta sovellettaessa olisi varmistettava SEUT 287 artiklassa määrättyjen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeuksien täysi kunnioittaminen.

(47)

EIP:n olisi säännöllisesti tarkasteltava ESIR-rahastosta tuettuja toimia ja raportoitava niistä arvioidakseen niiden tarkoituksenmukaisuutta, tuloksia ja vaikutuksia, kuten niiden täydentävyyttä ja lisäarvoa, sekä määrittääkseen tekijöitä, joiden pohjalta tulevia toimia voitaisiin parantaa. Tällaiset arvioinnit ja raportit olisi julkistettava, ja niillä on tarkoitus edistää vastuuvelvollisuutta ja kestävyyden analysointia.

(48)

Investointikomitean olisi investointisuuntaviivoja ja muita tämän asetuksen mukaisia asiaankuuluvia sääntöjä täytäntöön pannessaan otettava täysimääräisesti huomioon tarve estää kaikenlainen syrjintä ja varmistaa erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta. Sen olisi etenkin otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen.

(49)

ESIR-rahaston kautta toteutettavien rahoitus- ja investointitoimien lisäksi olisi perustettava Euroopan investointineuvontakeskus, jäljempänä 'investointineuvontakeskus'. Investointineuvontakeskuksen olisi tarjottava tehostettua tukea hankkeiden suunnittelua ja valmistelua varten kaikkialla unionissa hyödyntämällä komission, EIP:n, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta. Olisi perustettava keskitetty asiointipiste unionissa toteutettavien investointien tekniseen apuun liittyviä kysymyksiä varten ja lisättävä teknistä apua hankkeiden toteuttajille paikallisella tasolla. Investointineuvontakeskuksen uusien palvelujen olisi täydennettävä unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevia palveluja siten, että niillä ei millään tavoin vaikuteta kyseisten ohjelmien mukaiseen tukitasoon ja -kapasiteettiin. Näillä lisäpalveluilla olisi oltava riittävä rahoitus. Investointineuvontakeskuksen olisi tarjottava julkisille hankkeiden toteuttajille maksutta asiantuntemusta, jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset mahdollisuudet saada ESIR-rahaston rahoitusta kaikkialla unionissa. Investointineuvontakeskuksen olisi mahdollisuuksien mukaan tehtävä tiivistä yhteistyötä vastaavien kansallisen, alueellisen tai kansallista tasoa alemman tason rakenteiden kanssa. Maksut, jotka pk-yrityksiltä peritään investointineuvontakeskuksen tarjoamasta teknisestä avusta nykyisten unionin ohjelmien lisäksi, olisi rajoitettava kolmasosaan sen kustannuksista. EIP:n olisi lisäksi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 päivästä syyskuuta 2016 alkaen ja sen jälkeen vuosittain kertomus investointineuvontakeskuksen saamista maksuista ja sen tarjoamista palveluista, jotta voitaisiin tehdä vaikuttava arvio rahoitustarpeista 20 000 000 euron vuotuisen enimmäismäärän rajoissa.

(50)

Investointineuvontakeskuksen olisi erityisesti hyödynnettävä hyviä käytäntöjä, joita on saatu olemassa olevista ohjelmista, kuten ELENA (European Local ENergy Assistance), EEEF (Euroopan energiatehokkuusrahasto), JEREMIE (Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi), JASPERS (Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu), JESSICA (Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) ja JASMINE (yhteinen toimi Euroopan mikroluottolaitosten tukemiseksi).

(51)

EIP:lle annettavaan EU:n takaukseen liittyvien riskien kattamiseksi olisi perustettava takuurahasto, jäljempänä 'takuurahasto'. Takuurahasto olisi muodostettava suorittamalla siihen asteittain maksuja unionin yleisestä talousarviosta. Takuurahastoon olisi myöhemmin otettava myös ESIR-rahaston tukea saaneista hankkeista peräisin olevat tulot sekä takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta perityt määrät tapauksissa, joissa takuurahasto on suorittanut EIP:lle maksuja takauksen nojalla. Takuurahaston mahdollinen ylijäämä, joka aiheutuu tavoitesumman mukautuksesta tai tavoitesumman yli menevistä korvauksista sen jälkeen, kun EU:n takaus on täydennetty uudelleen täysin sen alkuperäiseen 16 000 000 000 euron määrään, olisi palautettava unionin yleiseen talousarvioon sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sellaisten budjettikohtien täydentämiseksi, joista on voitu uudelleenkohdentaa määrärahoja takuurahastoon.

(52)

Takuurahaston tarkoituksena on tarjota likviditeettipuskuri, joka suojaa unionin yleistä talousarviota ESIR-rahaston tavoitteidensa saavuttamiseksi toteuttamista toimista aiheutuvilta tappioilta. ESIR-rahastosta tuettavien investointien kaltaisista investoinneista saatujen kokemusten perusteella takuurahaston varojen määrän olisi oltava 50 prosenttia yhteenlasketuista EU:n takausvelvoitteista.

(53)

Kaikkien takuurahastoon suoritettujen maksujen ja ESIR-rahaston toimintaan muutoin yhteydessä olevien talousarviopäätösten olisi oltava täysin johdonmukaisia monivuotisen rahoituskehyksen määräysten kanssa, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(54)

Unionin yleisestä talousarviosta maksettavan rahoitusosuuden osittaiseksi rahoittamiseksi olisi vähennettävä puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) ja asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustetun Verkkojen Eurooppa -välineen käytettävissä olevia määrärahoja.

(55)

Unionissa on merkittävä määrä taloudellisesti ja teknisesti mahdollisesti toteutuskelpoisia hankkeita, jotka eivät tällä hetkellä saa rahoitusta niihin liittyvän epävarmuuden sekä läpinäkyvyyden puutteen vuoksi. Tämä johtuu usein siitä, etteivät yksityiset sijoittajat tiedä hankkeista tai näillä ei ole riittävästi tietoa investointiin liittyvien riskien, myös sääntelyyn liittyvien riskien, arvioimiseksi. Komission olisi EIP:n tuella edistettävä nykyisistä ja tulevista investointikohteiksi soveltuvista hankkeista muodostuvan avoimen portaalin (Euroopan investointihankeportaali, jäljempänä 'investointihankeportaali') luomista unionissa. Investointihankeportaalin avulla on tarkoitus taata, että investointihankkeista julkistetaan jäsenneltyä tietoa säännöllisesti sen varmistamiseksi, että sijoittajilla on pääsy avoimiin ja luotettaviin tietoihin siten, että liikesalaisuuksien suojelu otetaan asiaankuuluvasti huomioon.

(56)

Jäsenvaltioiden olisi voitava yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistua investointihankeportaalin luomiseen ja ylläpitoon muun muassa toimittamalla tietoja niiden alueella olevista investointihankkeista komissiolle. Ennen investointihankeportaalin käyttöönottoa komission olisi, EIP:n osallistuessa, toteutettava jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien asianmukaiset kuulemiset, joiden yhteydessä käsitellään investointihankeportaaliin sisällytettäviä hankkeita koskevia periaatteita ja suuntaviivoja, kuten mekanismeja, joilla estetään kansallista turvallisuutta mahdollisesti heikentävien hankkeiden julkistaminen, sekä yksittäisiä hankkeita koskevien tietojen julkaisemisessa käytettävää vakiomuotoista mallia.

(57)

Investointihankeportaaliin olisi sisällytettävä hankkeita kaikkialta unionista näkyvyyden parantamiseksi sijoittajien kannalta ja tiedotustarkoituksiin. Sen olisi voitava sisältää hankkeita, jotka yksityinen sektori voi rahoittaa kokonaisuudessaan tai jotka voidaan rahoittaa muiden unionin tai kansallisen tason välineiden tuella. Hankkeen sisällyttäminen investointihankeportaaliin ei saisi tarkoittaa minkäänlaisen julkisen rahoitustuen myöntämistä tai myöntämättä jättämistä unionin tai kansallisella tasolla.

(58)

Jotta vastuuvelvollisuus suhteessa unionin kansalaisiin voitaisiin varmistaa, EIP:n olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ESIR-rahaston toiminnan edistymisestä ja vaikutuksista ja ESIR-rahaston toimista sekä etenkin ESIR-rahaston nojalla toteutettujen toimien täydentävyydestä verrattuna EIP:n tavanomaisiin toimiin, mukaan lukien erityistoimet. Johtokunnan puheenjohtajan ja toimitusjohtajan olisi Euroopan parlamentin pyynnöstä osallistuttava kuulemistilaisuuksiin ja vastattava kysymyksiin tietyssä määräajassa. Komission olisi raportoitava säännöllisesti takuurahaston tilanteesta.

(59)

Jotta voitaisiin helpottaa tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen muiden kuin keskeisten osien nopeaa ja joustavaa mukauttamista markkinatilanteeseen ja investointiympäristöön unionissa tai sen osissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat mainittujen investointisuuntaviivojen asiaankuuluvien osien muuttamista ilman että mitään näiden suuntaviivojen kohdista kumotaan kokonaan. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat investointikomitean käyttöön annettavan indikaattoreiden tulostaulun hyväksymistä, jotta voitaisiin varmistaa EU:n takauksen mahdollisen ja todellisen käytön riippumaton ja avoin arviointi. ESIR-rahaston ainutlaatuisen luonteen ja EIP:llä sen perustamisessa olevan keskeisen aseman vuoksi on aiheellista, että komissio käy tiivistä vuoropuhelua EIP:n kanssa tulostaulun hyväksymisen sekä investointisuuntaviivoihin ja tulostauluun mahdollisesti tehtävien mukautusten hyväksymisen yhteydessä. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(60)

ESIR-rahaston ainutlaatuisten ominaispiirteiden vuoksi tulostaulun ensimmäistä hyväksymistä koskevan delegoidun säädöksen voimaantulo edellyttää poikkeuksellisia toimia. Samalla olisi varmistettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tässä asetuksessa säädettyjen, säädösten vastustamista koskevien oikeuksien toteutuminen SEUT 290 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi määräajan, jonka kuluessa Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi ilmaistava vastustavansa tulostaulun ensimmäistä hyväksymistä koskevaa delegoitua säädöstä, olisi poikkeuksellisesti oltava kolme viikkoa, ja kyseistä määräaikaa olisi voitava Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta jatkaa kolmella viikolla. Komission olisi kyseisen delegoidun säädöksen toimittamisen ajankohdan osalta otettava huomioon tämä säädöksen vastustamiselle asetettu määräaika sekä asian käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

(61)

ESIR-rahaston toimien hinnoittelussa olisi noudatettava EIP:n hinnoitteluperiaatteita, ja siinä olisi otettava asiaankuuluvasti huomioon markkinoiden toimintapuutteet sekä tarve saada aikaan lisäinvestointeja. EU:n takauksesta saatavilla ESIR-rahaston tuloilla olisi myötävaikutettava talousarviovaroista EU:n takaukselle annettavaan tukeen.

(62)

Komission ja EIP:n olisi tehtävä sopimus, jolla täsmennetään tässä asetuksessa säädetyt ESIR-rahaston hoitamista koskevat edellytykset. Sopimus ei saisi vaikuttaa perussopimusten mukaiseen unionin lainsäätäjän, budjettivallan käyttäjän tai EIP:n toimivaltaan, minkä vuoksi sen olisi rajoituttava lähinnä teknisiin ja hallinnollisiin seikkoihin, jotka eivät tosin ole keskeisiä mutta jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

(63)

Jäsenvaltiot eivät finanssipoliittisia investointirajoitteita koskevilta osin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat investointien tukeminen unionissa ja yhteisöjen saatavilla olevan rahoituksen lisääminen, koska niillä on erilaiset finanssipoliittiset toimintamahdollisuudet investointien rahoittamiseen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan strategisten investointien rahasto, jäljempänä 'ESIR-rahasto', EU:n takaus ja EU:n takuurahasto. Lisäksi tällä asetuksella perustetaan Euroopan investointineuvontakeskus, jäljempänä 'investointineuvontakeskus', ja Euroopan investointihankeportaali, jäljempänä 'investointihankeportaali'.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamista varten tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti komissio tekee EIP:n kanssa sopimukset ESIR-rahastosta ja investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanosta.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

1)

'ESIR-sopimuksella' oikeudellista välinettä, jolla komissio ja EIP täsmentävät tässä asetuksessa säädetyt ESIR-rahaston hoitamista koskevat edellytykset;

2)

'investointineuvontakeskusta koskevalla sopimuksella' oikeudellista välinettä, jolla komissio ja EIP täsmentävät tässä asetuksessa säädetyt investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanoa koskevat edellytykset;

3)

'kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella' oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

4)

'investointijärjestelyllä' erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a)

kansallisia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella;

b)

usean maan kattavia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu hankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista;

c)

aihekohtaisia järjestelyjä, joihin on koottu tietyn alan investointihankkeita;

5)

'pienillä ja keskisuurilla yrityksillä' tai 'pk-yrityksillä' komission suosituksen 2003/361/EY (12) liitteessä olevassa 2 artiklassa määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

6)

'pienillä mid-cap-yrityksillä' yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

7)

'mid-cap-yrityksillä' yhteisöjä, joissa on enintään 3 000 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä tai pieniä mid-cap-yrityksiä;

8)

'täydentävyydellä' täydentävyyttä siten kuin se määritellään 5 artiklan 1 kohdassa.

II   LUKU

EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTO

3 artikla

Tarkoitus

ESIR-rahaston tarkoituksena on riskinkantokykyä EIP:lle tarjoamalla tukea unionissa seuraavia:

a)

investoinnit;

b)

enintään 3 000 työntekijän yhteisöjen saatavilla olevan rahoituksen lisääminen keskittyen etenkin pk-yrityksiin sekä pieniin mid-cap-yrityksiin.

4 artikla

ESIR-sopimuksen ehdot

1.   Komissio tekee EIP:n kanssa sopimuksen ESIR-rahaston hoitamisesta ja EU:n takauksen myöntämisestä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

2.   ESIR-sopimukseen on sisällytettävä erityisesti määräykset seuraavista:

a)

ESIR-rahaston perustaminen, mukaan lukien

i)

ESIR-rahaston perustaminen erillisenä, selkeästi tunnistettavana ja avoimena järjestelynä, joka on erillinen EIP:n hoitama tili ja jonka toimet ovat selkeästi erotettavissa EIP:n muista toimista;

ii)

EIP:n ESIR-rahaston kautta tarjoaman rahoitusosuuden määrä, joka on vähintään 5 000 000 000 euroa takauksina tai käteissuorituksina, ja sen ehdot;

iii)

EIP:n ESIR-rahaston kautta EIR:lle tarjoaman rahoituksen tai tarjoamien takausten ehdot;

iv)

EU:n takauksen kattamien toimien hinnoittelu, jossa noudatetaan EIP:n yleistä hinnoittelupolitiikkaa;

b)

ESIR-rahaston hallinnointijärjestelyt 7 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 5, jäljempänä 'EIP:n perussääntö', soveltamista, mukaan lukien

i)

johtokunnan kokoonpano ja jäsenten määrä;

ii)

määräys, jonka mukaan komission edustaja toimii johtokunnan kokousten puheenjohtajana;

iii)

määräys, jonka mukaan johtokunta tekee päätöksensä yksimielisesti;

iv)

toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimitysmenettely, korvaus ja työehdot EIP:n henkilöstösääntöjen mukaisesti sekä heidän korvaamistaan ja vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt ja menettelyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen soveltamista;

v)

investointikomitean jäsenten nimitys- ja erottamismenettely, korvaus ja työehdot sekä investointikomitean äänestyssäännöt, joissa määritetään päätösvaltaisuus ja annetaan yksi ääni kullekin jäsenelle;

vi)

vaatimus, jonka mukaan johtokunta ja investointikomitea hyväksyvät työjärjestyksensä;

vii)

vaatimus, jonka mukaan EIP:n hallintoelimet hyväksyvät viime kädessä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat rahoitus- ja investointitoimet EIP:n perussäännön mukaisesti;

viii)

määräykset, jotka koskevat mahdollisten eturistiriitojen välttämistä ja käsittelyä;

c)

EU:n takaus, joka on ehdoton, peruuttamaton, heti vaadittaessa maksettava takaus (ns. first demand -takuu) EIP:n hyväksi, mukaan lukien

i)

EU:n takauksen antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 11 artiklan mukaisesti, myös säännöt takauksen kattavuudesta ja tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen määritellystä kattamisesta;

ii)

vaatimukset, joiden mukaan riskinotosta maksettava korvaus jaetaan ESIR-rahaston osarahoittajien kesken näiden riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa ja korvaus unionille ja EU:n takauksen pohjalta suoritettavat maksut suoritetaan ajoissa ja vasta sen jälkeen kun korvaus ja toimien tappiot on nettoutettu;

iii)

EU:n takauksen käyttöä koskevat vaatimukset 9 artiklan mukaisesti, myös maksuehdot, kuten maksuajat, erääntyneiden määrien korot ja tarvittavat likviditeettijärjestelyt;

iv)

EIP:n tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

d)

säännöt, joiden mukaisesti investointikomitea hyväksyy EU:n takauksen käytön yksittäisiä hankkeita varten tai investointijärjestelyjen tai rahastojen taikka kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tukemiseen tämän asetuksen ja erityisesti sen 7 artiklan 12 kohdan ja 9 artiklan 5 kohdan, liitteen II sekä tämän asetuksen nojalla mahdollisesti annetun delegoidun säädöksen mukaisesti;

e)

menettelyt investointiehdotusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi EU:n takauksen käyttöä varten, mukaan lukien

i)

menettely, jota noudattaen investointiehdotukset toimitetaan investointikomitealle;

ii)

määräykset tiedoista, jotka investointikomitealle on annettava investointiehdotuksia esitettäessä;

iii)

vaatimus, jonka mukaan menettely investointiehdotusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi EU:n takauksen käyttöä varten ei rajoita EIP:n perussäännössä ja erityisesti sen 19 artiklassa vahvistettujen EIP:n päätöksentekoa koskevien sääntöjen soveltamista;

iv)

säännöt, joissa täsmennetään tämän asetuksen 24 artiklan mukaisia siirtymäsäännöksiä ja erityisesti sitä, miten EIP:n kyseisessä artiklassa tarkoitetulla kaudella hyväksymät toimet otetaan EU:n takauksen piiriin;

f)

ESIR-rahaston raportointi, seuranta ja vastuuvelvollisuus, mukaan lukien

i)

EIP:lle, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, kuuluvat toimiin liittyvät raportointivelvoitteet 16 artiklan mukaisesti;

ii)

ESIR-rahastoon sovellettavat tilinpäätösraportointia koskevat velvoitteet;

iii)

tilintarkastusta ja petostentorjuntaa koskevat säännöt 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

iv)

keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takauksen käyttöä, 6 ja 9 artiklassa sekä liitteessä II vahvistettujen tavoitteiden toteutumista ja vaatimusten täyttymistä, yksityisen pääoman saantia ja ESIR-rahaston makrotaloudellista vaikutusta, myös sen vaikutusta investointien tukemiseen;

g)

ESIR-rahaston toimintaa koskevat arvioinnit 18 artiklan mukaisesti;

h)

ESIR-rahaston viestintä- ja edistämisstrategia;

i)

komission tai EIP:n aloitteesta tapahtuvaa ESIR-sopimuksen muuttamista koskevat menettelyt ja edellytykset, joihin kuuluu velvoite raportoida muuttamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

j)

mahdolliset muut hallintoa tai organisaatiota koskevat edellytykset, jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston hoitamisen kannalta, siltä osin kuin ne mahdollistavat EU:n takauksen asianmukaisen käytön;

k)

järjestelyt, jotka koskevat jäsenvaltioidentakauksina tai käteissuorituksina ja kolmansien osapuolten ainoastaan käteissuorituksina ESIR-rahastoon suorittamia rahoitusosuuksia ja jotka eivät anna kyseisille jäsenvaltioille tai muille kolmansille osapuolille oikeutta osallistua päätöksentekoon ja äänestyksiin johtokunnassa.

3.   ESIR-sopimuksessa on myös määrättävä, että

a)

EIR:n hallintoelimet ohjaavat EIR:n harjoittamaa ESIR-toimintaa;

b)

EIR:n harjoittamaan ESIR-toimintaan sovelletaan raportointivaatimuksia 16 artiklan mukaisesti;

c)

unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takaukseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut ja näiden jälkeen 9 artiklan 6 kohdan ja investointineuvontakeskusta koskevan sopimuksen mukaiset kustannukset.

5 artikla

Täydentävyys

1.   Tätä asetusta sovellettaessa 'täydentävyydellä' tarkoitetaan ESIR-rahaston tukea toimille, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja joita ei olisi voitu kaudella, jonka aikana EU:n takausta voidaan käyttää, toteuttaa tai toteuttaa samassa laajuudessa EIP:n, EIR:n tai nykyisillä unionin rahoitusvälineillä ilman ESIR-rahaston tukea. ESIR-rahastosta tuettavilla hankkeilla on yleensä oltava korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla, ja ESIR-salkulla on oltava korkeampi kokonaisriskiprofiili kuin investointisalkulla, jota EIP tukee tavanomaisen investointipolitiikkansa puitteissa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

ESIR-rahastosta tuettavilla hankkeilla pyritään luomaan työpaikkoja ja kestävää kasvua, mutta niitä pidetään täydentävyyttä tarjoavina, jos niihin liittyvä riski vastaa EIP:n perussäännön 16 artiklassa ja EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoissa määriteltyihin EIP:n erityistoimiin liittyvää riskiä.

ESIR-rahastosta voidaan tukea myös EIP:n hankkeita, joihin liittyvä riski on alempi kuin EIP:n erityistoimiin liittyvä vähimmäisriski, jos EU:n takauksen käyttö on tarpeen tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellyn täydentävyyden varmistamiseksi.

2.   Johtokunta mukauttaa liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen mukaisesti hankevalikoimaa alojen ja maiden osalta jäsenvaltioiden markkinatilanteen kehityksen ja investointiympäristön jatkuvan seurannan perusteella voidakseen puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin, kuten rahoitusmarkkinoiden hajanaisuudesta aiheutuviin ongelmiin. Johtokunta välttää kyseistä mukautusta tehdessään toimimasta tavalla, johon liittyy enemmän riskejä kuin on tarpeen.

Jos riskitaso niin edellyttää, EIP:n erityistoimia on käytettävä tämän asetuksen nojalla laajemmin kuin ennen sen voimaantuloa. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, joissa EIP:n erityistoimia ei ole käytetty tai niitä on käytetty vain poikkeuksellisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa, jotta voidaan mahdollistaa lisätoimien ja -hankkeiden toteuttaminen sekä EIP:n ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten taikka investointijärjestelyjen tarjoama lisärahoitus.

6 artikla

Kelpoisuusvaatimukset EU:n takauksen käyttöä varten

1.   ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastosta tuetaan hankkeita, jotka

a)

ovat taloudellisesti toteutuskelpoisia unionin vaatimusten mukaisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella, kun otetaan huomioon yksityisten ja julkisten kumppaneiden mahdollinen tuki ja osarahoitus hankkeeseen;

b)

ovat unionin toimintapolitiikan, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia;

c)

tarjoavat täydentävyyttä;

d)

saavat mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon yksityisen sektorin pääomaa; ja

e)

ovat teknisesti toteutuskelpoisia.

2.   Hankkeille, joita voidaan tukea EIP:n tai EIR:n rahoituksen välittäjien kautta toteuttamiin toimiin myönnettävällä ESIR-rahaston tuella, ei aseteta kokoon liittyviä rajoituksia.

7 artikla

ESIR-rahaston hallinnointi

1.   Johtokunta, investointikomitea ja toimitusjohtaja pyrkivät tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan ainoastaan saavuttamaan tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet.

2.   ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastoa ohjaa johtokunta, jonka on EU:n takauksen käyttöä varten 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti määritettävä

a)

ESIR-rahaston strateginen kohdennus, mukaan lukien takauksen jakautuminen infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa sekä mahdolliset 11 artiklan 3 kohdan ja liitteessä II olevan 7 kohdan b alakohdan nojalla tehtävät päätökset;

b)

toimintapolitiikka ja -menettelyt, jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston toiminnan kannalta;

c)

säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa toteutettaviin toimiin;

d)

ESIR-rahaston riskiprofiili.

3.   Johtokunta koostuu neljästä jäsenestä, joista komissio nimittää kolme ja EIP yhden. Johtokunta valitsee yhden jäsenistään puheenjohtajaksi kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Johtokunta tekee päätöksensä yksimielisesti.

Johtokunnan kokousten pöytäkirjat on julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne.

Johtokunta kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä ja varsinkin investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia EIP:n tämän asetuksen mukaisesti noudattaman investointipolitiikan kohdennuksesta ja toteuttamisesta.

Johtokunta ja toimitusjohtaja hyväksyvät yhdessä investointikomiteaa kuultuaan välineet, joita EIR käyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimien toteuttamiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden ja, jos johtokunta hyväksyy tämän, muiden kolmansien osapuolten sallitaan suorittaa rahoitusosuuksia ESIR-rahastoon takauksina tai käteissuorituksina, kun kyse on jäsenvaltioista, ja ainoastaan käteissuorituksina, kun kyse on muista kolmansista osapuolista. Jäsenvaltioille tai muille kolmansille osapuolille ei myönnetä johtokunnan jäsenyyttä eikä mahdollisuutta osallistua ESIR-rahaston muun henkilöstön eikä investointikomitean jäsenten nimittämiseen, eikä niillä ole mitään oikeutta, joka koskee tässä asetuksessa vahvistettuja, ESIR-rahaston ohjaukseen liittyviä muita seikkoja.

5.   ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastolla on toimitusjohtaja, joka vastaa sen päivittäisestä johtamisesta ja 6 kohdassa tarkoitetun investointikomitean kokousten valmistelusta ja toimii näiden kokousten puheenjohtajana.

Toimitusjohtajaa avustaa varatoimitusjohtaja. Toimitusjohtaja raportoi ESIR-rahaston toiminnasta johtokunnalle neljännesvuosittain.

6.   Johtokunta valitsee ehdokkaan toimitusjohtajan tehtävään ja ehdokkaan varatoimitusjohtajan tehtävään avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella EIP:n menettelyjä noudattaen.

Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin valintamenettelystä sen kaikissa vaiheissa, jollei tiukoista luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu. Tätä sovelletaan riippumatta siitä, onko Euroopan parlamentin ja EIP:n välillä tehty 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

Euroopan parlamentti järjestää mahdollisimman nopeasti ja viimeistään neljän viikon kuluessa siitä, kun valitun ehdokkaan nimi on annettu tiedoksi, kumpaankin tehtävään ehdolla olevan henkilön kuulemisen.

EIP:n pääjohtaja nimittää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

7.   ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastossa on investointikomitea, jonka tehtävänä on tarkastella rahaston investointipolitiikan mukaisesti mahdollisia hankkeita ja hyväksyä EU:n takauksen muodossa myönnettävä tuki EIP:n hankkeille, jotka täyttävät 6 ja 9 artiklan edellytykset, niiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta 8 artiklan mukaisesti. Investointikomitea on se elin, jolla on toimivalta hyväksyä investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa toteutettavat toimet.

8.   Investointikomitea koostuu kahdeksasta riippumattomasta asiantuntijasta ja toimitusjohtajasta. Johtokunta nimittää avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella investointikomitean asiantuntijat kolmen vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia, mutta sen kokonaiskesto saa olla enintään kuusi vuotta. Riippumattomilla asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja hankkeiden rahoittamisesta sekä mikro- ja makrotaloudellista asiantuntemusta.

Johtokunnan on investointikomitean asiantuntijoita nimittäessään varmistettava, että investointikomitea on kokoonpanoltaan monipuolinen, jotta varmistetaan 9 artiklassa tarkoitettujen alojen ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus.

Investointikomitean kokoonpanon on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen. Johtokunnan on pyrittävä valitsemaan asiantuntijoita, joilla on kokemusta investoinneista yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:

a)

tutkimus, kehittäminen ja innovointi;

b)

liikenneinfrastruktuurit ja innovatiiviset liikenneteknologiat;

c)

energiainfrastruktuurit, energiatehokkuus ja uusiutuva energia;

d)

tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurit;

e)

ympäristönsuojelu ja ympäristöasioiden hallinta;

f)

koulutus;

g)

terveys ja lääkkeet;

h)

pk-yritykset;

i)

kulttuuriala ja luovat alat;

j)

kaupunkiliikenne;

k)

sosiaaliset infrastruktuurit sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous.

9.   Investointikomitean jäsenten on sen toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja ESIR-rahaston edun mukaisesti. Pannessaan täytäntöön liitteessä II säädettyjä investointisuuntaviivoja ja tehdessään päätöksiä EU:n takauksen käytöstä he eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita EIP:ltä, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Investointikomitean toiminnallisen riippumattomuuden varmistamiseksi on otettava käyttöön ja ylläpidettävä riittäviä organisaatiojärjestelyjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EIP:n henkilöstön investointikomitealle antamaa analyyttista, logistista ja hallinnollista tukea. EIP:n henkilöstön tekemät hankearvioinnit eivät EU:n takausta myönnettäessä sido investointikomiteaa.

10.   Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava johtokunnalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.

11.   Jos investointikomitean jäsen rikkoo 9 ja 10 kohdassa säädettyjä velvoitteita, hänen sopimuksensa päätetään sovellettavien työoikeuden sääntöjen mukaisesti johtokunnan pyynnöstä.

12.   Investointikomitea päättää EU:n takauksen käytöstä tämän asetuksen, mukaan lukien sen liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen, mukaisesti.

Investointikomitean päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. EU:n takauksen käytön hyväksymistä koskevien päätösten on oltava julkisia ja helposti saatavilla.

EIP toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kaksi kertaa vuodessa luettelon kaikista EU:n takauksen käytön epäämistä koskevista investointikomitean päätöksistä, jollei tiukoista luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu.

13.   Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen 6–8 kohdan muiden kuin keskeisten osien muuttamista ilman että mitään näistä kohdista kumotaan kokonaan. Tällaisten delegoitujen säädösten valmistelussa on käytävä tiivistä vuoropuhelua EIP:n kanssa.

14.   Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan 1–3 ja 5 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi siten, että hyväksytään investointikomitean käyttöön annettava indikaattoreiden tulostaulu, jotta voidaan varmistaa EU:n takauksen mahdollisen ja tosiasiallisen käytön riippumaton ja avoin arviointi. Tällaisten delegoitujen säädösten valmistelussa on käytävä tiivistä vuoropuhelua EIP:n kanssa.

III   LUKU

EU:N TAKAUS JA EU:N TAKUURAHASTO

8 artikla

EU:n takaus

Unioni antaa EIP:lle peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen, jäljempänä 'EU:n takaus', tämän asetuksen ja ESIR-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia, rahoitus- ja investointitoimia varten, kun

a)

toimet toteutetaan unionissa; tai

b)

toimiin osallistuu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevia tai sinne sijoittautuneita yhteisöjä ja toimet ulottuvat yhteen tai useampaan Euroopan naapuruuspolitiikan alaan, kuten strategiseen kumppanuuteen, laajentumispolitiikkaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon, kuuluvaan kolmanteen maahan taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitettuun merentakaiseen maahan ja alueeseen, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania.

EU:n takaus annetaan vaadittaessa maksettavana takauksena (ns. on demand -takuu), ja se kattaa 10 artiklassa tarkoitetut välineet.

9 artikla

EU:n takauksen käytön edellytykset

1.   EU:n takauksen myöntäminen edellyttää ESIR-sopimuksen voimaantuloa.

2.   EU:n takaus myönnetään 7 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun investointikomitean hyväksymiä EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten ja sellaista EIR:lle annettavaa rahoitusta tai takausta varten, joka on tarkoitettu EIP:n rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisten toimien on oltava unionin toimintapolitiikan mukaisia, ja niillä on tuettava jotakin seuraavassa mainituista yleisistä tavoitteista:

a)

tutkimus, kehittäminen ja innovointi, erityisesti seuraavien kautta:

i)

Horisontti 2020 -ohjelman mukaiset hankkeet;

ii)

tutkimusinfrastruktuurit;

iii)

demonstrointihankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien käyttöönotto;

iv)

tuki korkeakouluille, myös yhteistyö elinkeinoelämän kanssa;

v)

osaamisen ja teknologian siirto;

b)

energia-alan kehittäminen ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä vuosien 2020, 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, erityisesti seuraavien kautta:

i)

uusiutuvan energian käytön tai tarjonnan lisääminen;

ii)

energiatehokkuus ja energiansäästö (siten, että keskitytään vähentämään kysyntää kysyntäpuolen hallinnalla ja rakennusten kunnostamisella);

iii)

energiainfrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen (erityisesti energiaverkkoyhteydet, jakelutason älykkäät verkot, energian varastointi ja verkkojen synkronointi);

c)

liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen, erityisesti seuraavien kautta:

i)

hankkeet ja horisontaaliset painopisteet, jotka ovat tukikelpoisia asetusten (EU) N:o 1315/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 nojalla;

ii)

älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet (joiden tavoitteina ovat esteettömyys sekä kasvihuonekaasujen päästöjen, energiankulutuksen ja onnettomuuksien vähentäminen);

iii)

hankkeet, joissa liitetään solmuja Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuureihin;

d)

rahoitustuki EIR:n ja EIP:n kautta enintään 3 000 työntekijän yrityksille ja muille yhteisöille keskittyen pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin, erityisesti seuraavien kautta:

i)

käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen;

ii)

riskirahoituksen tarjoaminen siemenvaiheesta laajentumisvaiheeseen pk-yrityksille, uusyrityksille, pienille mid-cap-yrityksille ja mid-cap-yrityksille, jotta voidaan varmistaa teknologiajohtajuus innovatiivisilla ja kestävillä aloilla;

e)

tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto, erityisesti seuraavien kautta:

i)

digitaalinen sisältö;

ii)

digitaaliset palvelut;

iii)

nopeat televiestintäinfrastruktuurit;

iv)

laajakaistaverkko;

f)

ympäristö ja resurssitehokkuus, erityisesti seuraavien kautta:

i)

hankkeet ja infrastruktuurit ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan alalla;

ii)

ekosysteemipalvelujen vahvistaminen;

iii)

kestävä kaupunki- ja maaseutukehitys;

iv)

ilmastonmuutosta koskevat toimet;

g)

inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys, erityisesti seuraavien kautta:

i)

koulutus;

ii)

kulttuuriala ja luovat alat;

iii)

innovatiiviset terveysratkaisut;

iv)

uudet tehokkaat lääkkeet;

v)

sosiaaliset infrastruktuurit sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous;

vi)

matkailu.

3.   Ensimmäinen investointikausi, jonka aikana EU:n takaus voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien tukemiseksi, kestää

a)

5 päivään heinäkuuta 2019 sellaisten EIP:n toimien osalta, joita koskeva EIP:n ja edunsaajan tai rahoituksen välittäjän välinen sopimus on allekirjoitettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020;

b)

5 päivään heinäkuuta 2019 sellaisten EIR:n toimien osalta, joita koskeva EIR:n ja rahoituksen välittäjän välinen sopimus on allekirjoitettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020.

4.   Uusi investointikausi voidaan asettaa 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5.   EIP käyttää EU:n takausta investointikomitean hyväksynnän jälkeen sellaisten investointijärjestelyjen tai rahastojen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tukemista varten, jotka investoivat tämän asetuksen vaatimukset täyttäviin toimiin, jäljempänä 'tukikelpoiset toimintavälineet'.

Johtokunta määrittää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia toimintavälineitä koskevat toimintaperiaatteet 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Investointikomitea arvioi, ovatko tällaiset toimintavälineet ja niiden erityisvälineet, joita varten haetaan tukea ESIR-rahastosta, johtokunnan määrittämien toimintaperiaatteiden mukaisia.

Investointikomitea voi päättää pidättää itselleen oikeuden hyväksyä uusia hankkeita, joita esitetään hyväksyttyjen tukikelpoisten toimintavälineiden puitteissa.

6.   EIP:n perussäännön 17 artiklan mukaisesti EIP vaatii, että rahoitus- ja investointitoimien edunsaajat kattavat kaikki sen ESIR-rahastoon liittyvät kustannukset. Unionin yleisestä talousarviosta ei kateta mitään sellaisia EIP:n hallintomenoja tai muita palkkioita, jotka liittyvät sen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän kohdan toisen ja kolmannen alakohdan soveltamista.

EIP voi käyttää EU:n takausta sellaiseen kumulatiiviseen enimmäismäärään asti, joka on 1 prosentti EU:n yhteenlasketuista takausvelvoitteista, kattaakseen sellaiset kustannukset, jotka rahoitus- ja investointitoimien edunsaajat olisivat kattaneet mutta joista ei ole saatu maksua maksukyvyttömyystapahtuman vuoksi.

Lisäksi EIP voi käyttää EU:n takausta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista, ellei niitä ole vähennetty perintätuotoista, sekä likviditeetinhallintaan liittyvät mahdolliset kustannukset.

Mikäli EIP tarjoaa rahoitusta tai takauksia EIR:lle ESIR-rahaston puolesta ja kyseisellä rahoituksella tai kyseisillä takauksilla on 11 artiklan 3 kohdan mukainen EU:n takaus, EIR:n palkkiot voidaan kattaa unionin yleisestä talousarviosta siltä osin kuin niitä ei ole vähennetty 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta korvauksesta tai EIR:n saamista tuloista, takaisinperinnöistä tai muista maksusuorituksista.

7.   Jäsenvaltiot voivat käyttää mitä tahansa unionin rahoituslähdettä, myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä Euroopan laajuisia verkkoja ja teollisuutta koskevan toimintapolitiikan puitteissa perustettuja välineitä, osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joihin EIP investoi itse tai EIR:n kautta EU:n takauksen tuella, edellyttäen, että näissä hankkeissa noudatetaan asiaankuuluviin välineisiin ja ESIR-rahastoon sovellettavaan lainsäädäntökehykseen sisältyviä kelpoisuusvaatimuksia ja tavoitteita sekä periaatteita.

Komissio antaa tarvittaessa ohjeistusta unionin välineiden ja EU:n takauksen piiriin kuuluvan EIP:n rahoituksen käytön yhdistämisestä, jotta voidaan varmistaa koordinointi, täydentävyys ja synergia.

10 artikla

Tukikelpoiset välineet

1.   EIP käyttää 9 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja 11 artiklan mukaisesti EU:n takausta kattaakseen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyvää riskiä.

2.   EU:n takauksen suhteen tukikelpoisia ovat seuraavat välineet:

a)

EIP:n lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot sekä oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen hyväksi;

b)

rahoitus tai takaus, jonka EIP myöntää EIR:lle lainojen, takausten, vastatakausten, muiden erillistakauksen muotojen, pääomamarkkinainstrumenttien sekä oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten toteuttamista varten, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen hyväksi;

c)

EIP:n kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille EU:n takauksen vastatakauksen nojalla myöntämä takaus.

Ensimmäisen alakohdan a ja b kohdassa tarkoitetut välineet myönnetään, hankitaan tai lasketaan liikkeeseen 8 artiklassa tarkoitettuja toimia, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset, varten, jos EIP:n tai EIR:n rahoitusta on myönnetty sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka EIP tai EIR on allekirjoittanut tai tehnyt ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

3.   EIP:n kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle EU:n takauksen vastatakauksen nojalla myöntämillä takauksilla on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä pienentämään pääomavaatimusta.

4.   EIR voi tämän asetuksen mukaisten toimiensa yhteydessä myös myöntää takauksen kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle tai investointijärjestelylle taikka investoida investointijärjestelyyn.

11 artikla

EU:n takauksen kattavuus ja ehdot

1.   EU:n takaus ei saa minään ajankohtana ylittää16 000 000 000 euroa, josta tietty osa voidaan osoittaa EIP:n EIR:lle 3 kohdan mukaisesti myöntämää rahoitusta tai myöntämiä takauksia varten. EU:n takauksen nojalla unionin yleisestä talousarviosta suoritettavien maksujen yhteenlaskettu nettomäärä saa olla korkeintaan 16 000 000 000 euroa.

2.   Salkun riskinotosta maksettava korvaus jaetaan osarahoittajien kesken näiden riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa. EU:n takaus voi olla joko salkkukohtainen salkun suuririskisimmän osan kattava takaus tai täysimääräinen takaus. EU:n takaus voidaan myöntää pari passu -periaatteella muiden rahoittajien kanssa.

3.   Kun EIP antaa rahoitusta tai takauksia EIR:lle EIP:n rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseksi, EU:n takaus on täysimääräinen takaus, joka kattaa tällaisen rahoituksen tai tällaiset takaukset sillä edellytyksellä, että EIP antaa saman määrän rahoitusta tai takauksia ilman EU:n takausta, enintään alkuperäisen 2 500 000 000 euron rajan puitteissa. Johtokunta voi tarvittaessa mukauttaa kyseistä rajaa enintään 3 000 000 000 euroon saakka ilman, että EIP:llä on velvoitetta täsmäyttää summia yli alkuperäisen rajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan säännösten soveltamista.

4.   Jos EIP vetoaa EU:n takaukseen ESIR-sopimuksen mukaisesti, unioni suorittaa maksun vaadittaessa kyseisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.

5.   Jos unioni suorittaa maksun EIP:lle silloin kun se vetoaa EU:n takaukseen, unioni siirtää itselleen EIP:n kaikkiin sen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät asiaankuuluvat oikeudet ja EIP huolehtii unionin puolesta maksettuja määriä vastaavien saatavien perinnästä ja maksaa unionille takaisin perimistään summista 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuja määräyksiä ja menettelyjä noudattaen.

6.   EU:n takaus annetaan vaadittaessa maksettavana takauksena (ns. on demand -takuu), ja se kattaa seuraavat 10 artiklassa tarkoitetut välineet:

a)

edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vieraan pääoman ehtoiset välineet: pääoma ja korot ja kaikki määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava EIP:lle mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka;

b)

edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut pääomasijoitukset: investoidut määrät ja niiden rahoituskulut;

c)

edellä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet: käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

EU:n takaus kattaa myös 9 artiklan 6 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetut määrät.

12 artikla

EU:n takuurahasto

1.   Perustetaan EU:n takuurahasto, jäljempänä 'takuurahasto', joka toimii likviditeettipuskurina, josta EIP:lle on suoritettava maksuja silloin kun se vetoaa EU:n takaukseen.

2.   Takuurahastoa rahoitetaan seuraavista lähteistä:

a)

unionin yleisestä talousarviosta suoritettavat rahoitusosuudet;

b)

takuurahaston varojen sijoittamisesta saadut tuotot;

c)

määrät, jotka on peritty takaisin maksut laiminlyöneiltä velallisilta 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua ESIR-sopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen;

d)

tulot ja kaikki muut unionin ESIR-sopimuksen mukaisesti saamat maksusuoritukset.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (13) 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

4.   Komissio hallinnoi takuurahastoon 2 kohdan mukaisesti maksettuja varoja suoraan, ja kyseiset varat sijoitetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen.

5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja takuurahastoon maksettavia varoja käytetään EU:n yhteenlaskettuja takausvelvoitteita vastaavan asianmukaisen määrän, jäljempänä 'tavoitesumma', kerryttämiseen. Tavoitesumma on 50 prosenttia unionin yhteenlasketuista EU:n takausvelvoitteista.

Tavoitesummaa kerrytetään aluksi maksamalla 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat takuurahastoon asteittain. Jos EU:n takaukseen on vedottu takuurahaston perustamisen alkuvaiheessa, 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja takuurahastoon maksettavia varoja käytetään tavoitesumman kerryttämiseen EU:n takauksen nojalla esitettyjä maksupyyntöjä vastaavaan määrään asti.

6.   Sen jälkeen kun 16 artiklan 6 kohdassa säädetyn kertomuksen mukaisesti on arvioitu takuurahaston varojen riittävyyttä, on suoritettava seuraavat maksut:

a)

mahdollinen ylijäämä maksetaan unionin yleiseen talousarvioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina kaikissa budjettikohdissa, joista on mahdollisesti uudelleenkohdennettu määrärahoja takuurahastoon;

b)

mahdollinen lisärahoitus takuurahastoon suoritetaan vuosierinä enintään kolmen vuoden pituisella ajanjaksolla, joka alkaa vuonna n + 1.

7.   Jos takuurahaston varojen määrä vähenee 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen EU:n takaukseen vetoamisten seurauksena alle 50 prosenttiin tavoitesummasta, komissio antaa kertomuksen poikkeuksellisista toimenpiteistä, joita voidaan tarvita takuurahaston täydentämiseksi.

8.   Sen jälkeen kun EU:n takaukseen on vedottu, sellaiset 2 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat, jotka suoritetaan yli tavoitesumman, käytetään 9 artiklassa säädetyn investointikauden kuluessa EU:n takauksen palauttamiseen sen alkuperäiseen määrään.

9.   Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat käytetään EU:n takauksen palauttamiseen sen alkuperäiseen määrään.

10.   Jos EU:n takaus palautetaan täysin sen alkuperäiseen 16 000 000 000 euron enimmäismäärään, takuurahaston mahdollinen tavoitesumman yli menevä määrä maksetaan unionin yleiseen talousarvioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina kaikissa budjettikohdissa, joista on mahdollisesti uudelleenkohdennettu määrärahoja takuurahastoon.

13 artikla

Takuurahaston rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta

Muutetaan asetus (EU) N:o 1291/2013 ja asetus (EU) N:o 1316/2013 siten kuin tämän asetuksen liitteessä I säädetään.

Unionin yleiseen talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa maksumäärärahoja vuoden 2020 jälkeen ja aina varainhoitovuoteen 2023 saakka 12 artiklan 5 kohdan toisesta alakohdasta aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät unionin yleisestä talousarviosta takuurahaston rahoittamiseksi osoitettavat vuotuiset määrärahat vuotuisessa talousarviomenettelyssä neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (14) täysin noudattaen.

IV   LUKU

EUROOPAN INVESTOINTINEUVONTAKESKUS

14 artikla

Euroopan investointineuvontakeskus

1.   Euroopan investointineuvontakeskuksen, jäljempänä 'investointineuvontakeskus', tavoitteena on tarjota EIP:n ja komission nykyisiä neuvontapalveluja hyödyntäen neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua ja kehittämistä varten sekä toimia hankerahoitusta koskevaa teknistä neuvontaa tarjoavana keskitettynä yhteyspisteenä unionissa. Tähän sisältyy kohdennettua tukea hankerakenteiden suunnittelussa tarvittavan teknisen avun hyödyntämisessä, innovatiivisten rahoitusvälineiden käytössä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämisessä ja tapauksen mukaan neuvontaa unionin lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ottaen huomioon niiden jäsenvaltioiden erityispiirteet ja tarpeet, joiden rahoitusmarkkinat ovat heikommin kehittyneet.

Investointineuvontakeskuksen on voitava tarjota teknistä apua 9 artiklan 2 kohdassa luetelluilla aloilla, erityisesti energiatehokkuuden, Euroopan laajuisen liikenneverkon ja kaupunkiliikenteen alalla.

2.   Investointineuvontakeskuksen palvelut täydentävät unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevia palveluja, ja niihin kuuluvat seuraavat palvelut:

a)

teknisen avun tarjoaminen keskitetystä asiointipisteestä viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

b)

hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 6 artiklassa vahvistetut kelpoisuusvaatimukset;

c)

paikallisen tietämyksen lisääminen ESIR-rahaston tuen edistämiseksi koko unionissa;

d)

foorumin tarjoaminen vertaisperiaatteella tapahtuvalle hankkeiden suunnittelua koskevan osaamisen vaihdolle ja jakamiselle;

e)

investointijärjestelyjen perustamista koskevan neuvonnan tarjoaminen.

3.   Investointineuvontakeskuksen palvelujen on oltava hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja investointijärjestelyjen tai rahastojen sekä alueellisten ja paikallisten julkisten yhteisöjen, saatavilla.

4.   Maksut, jotka EIP perii 2 kohdan mukaisista investointineuvontakeskuksen palveluista, on käytettävä investointineuvontakeskuksen toimintakustannusten kattamiseen ja kyseisten palvelujen tarjoamiseen. Pk-yrityksiltä perittävät maksut on rajoitettava kolmasosaan niille tarjotun teknisen avun kustannuksista. Investointineuvontakeskuksen palvelut, jotka tarjotaan julkisille hankkeiden toteuttajille unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevien palvelujen lisäksi, ovat maksuttomia.

5.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi investointineuvontakeskus pyrkii hyödyntämään EIP:n, komission, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta.

6.   Jotta voidaan varmistaa investointineuvontakeskuksen tarjoamien palvelujen laaja kattavuus kaikkialla unionissa, investointineuvontakeskuksen on mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhteistyötä vastaavien unionin, alueellisen tai kansallisen tason palvelujen tarjoajien kanssa. Yhtäältä investointineuvontakeskuksen ja toisaalta kansallisen kehityspankin tai -laitoksen taikka sellaisen laitoksen tai hallintoviranomaisen, myös kansallisena neuvonantajana toimivan, jolla on investointineuvontakeskuksen toiminnan kannalta olennaista asiantuntemusta, välinen yhteistyö voidaan toteuttaa sopimusperusteisena kumppanuutena.

7.   Unioni osoittaa enintään 20 000 000 euroa vuodessa investointineuvontakeskuksen toimintakustannusten kattamiseen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka niitä investointineuvontakeskuksen 2 kohdan mukaisesti tarjoamia palveluja varten, jotka täydentävät unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevia palveluja, siltä osin kuin kyseisiä kustannuksia ei kateta 4 kohdassa tarkoitetuista maksuista jäljellä olevalla määrällä.

8.   Komissio tekee EIP:n kanssa sopimuksen investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanosta EIP:n yhteydessä, jäljempänä 'investointineuvontakeskusta koskeva sopimus'.

Investointineuvontakeskusta koskeva sopimus sisältää erityisesti määräyksen investointineuvontakeskuksen tarvittavasta rahoituksesta 7 kohdan mukaisesti.

9.   EIP antaa viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2016 ja sen jälkeen vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen investointineuvontakeskuksen 2 kohdan mukaisesti tarjoamista palveluista ja sen talousarvion toteuttamisesta. Kertomukseen on sisällytettävä tiedot saaduista maksuista ja niiden käytöstä.

V   LUKU

EUROOPAN INVESTOINTIHANKEPORTAALI

15 artikla

Euroopan investointihankeportaali

1.   Komissio luo EIP:n tuella avoimen Euroopan investointihankeportaalin, jäljempänä 'investointihankeportaali', johon kootaan nykyiset ja tulevat investointihankkeet unionissa. Se on julkisesti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

2.   Investointihankeportaali luodaan ensisijaisesti näkyvyyden parantamiseksi investoijien kannalta ja tiedotustarkoituksiin. Hankkeen ottaminen investointihankeportaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

3.   Jäsenvaltiot voivat osallistua investointihankeportaalin perustamiseen ja ylläpitoon.

4.   Yksityisiltä hankkeiden toteuttajilta voidaan periä investointihankeportaaliin sisällytettäviä hankkeita koskevien hakemusten käsittelystä maksu, jota ei palauteta. Kerätyistä maksuista saatuja tuloja pidetään investointihankeportaalin yhteydessä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

VI   LUKU

RAPORTOINTI, VASTUUVELVOLLISUUS JA ARVIOINTI

16 artikla

Vuotuinen raportointi ja kirjanpito

1.   EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, kuuden kuukauden välein komissiolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimistaan. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takauksen käytön edellytysten ja 4 artiklan 2 kohdan f alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja kaikista EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimikohtaisesti ja kootusti esitettynä.

2.   EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimistaan. Kertomus on julkistettava, ja siihen on sisällytettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a)

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimien, alojen, maiden ja alueiden tasolla ja siitä, ovatko kyseiset toimet tämän asetuksen ja erityisesti täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen mukaisia, sekä arvio siitä, miten EIP:n rahoitus- ja investointitoimet jakautuvat 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden kesken;

b)

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta, niihin yksityiseltä sektorilta saaduista varoista sekä niiden arvioiduista ja toteutuneista tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista kootusti esitettynä, mukaan lukien vaikutus työpaikkojen luomiseen;

c)

arvio siitä, missä määrin tämän asetuksen mukaisen EU:n takauksen piiriin kuuluvilla toimilla edistetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja arvio ESIR-rahaston investointien määrästä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä liikenneinfrastruktuurin (mukaan lukien Euroopan laajuinen liikenneverkko ja kaupunkiliikenne), televiestintäinfrastruktuurin, energiainfrastruktuurin ja energiatehokkuuden alalla;

d)

arvio EU:n takauksen käytön edellytysten ja 4 artiklan 2 kohdan f alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta;

e)

arvio ESIR-rahastosta tuetuista hankkeista saaduista vipuvaikutuksista;

f)

kuvaus hankkeista, joissa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuki on yhdistetty ESIR-rahaston tukeen, ja kustakin lähteestä peräisin olevien rahoitusosuuksien kokonaismäärä;

g)

edunsaajille siirretyn rahoituksen määrä ja arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista kootusti esitettynä;

h)

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta ja näihin toimiin liittyvästä kokonaisriskistä;

i)

yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa EU:n takaukseen on vedottu, tappioista, tuotoista, takaisinperityistä määristä ja muista saaduista maksusuorituksista;

j)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut.

3.   EIP toimittaa, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, vuosittain komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle komission kirjanpitoa, sen EU:n takauksella katettuja riskejä koskevaa raportointia ja sen takuurahaston hoitamista varten seuraavat tiedot:

a)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat EIP:n ja EIR:n riskinarvioinnit ja luokitustiedot;

b)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetystä takauksesta johtuva unionin rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna;

c)

EIP:n rahoitus- ja investointitoimien yhteenlasketut tuotot ja tappiot 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuissa salkuissa.

4.   EIP toimittaa, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, komissiolle pyydettäessä kaikki lisätiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

5.   EIP ja tarvittaessa EIR toimittavat 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot omalla kustannuksellaan.

6.   Komissio toimittaa viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle, komission tilinpäätösasiakirjojen yhteydessä, vaaditut tiedot takuurahaston tilanteesta. Lisäksi se toimittaa viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosikertomuksen, joka koskee takuurahaston hoitamista edellisenä kalenterivuonna ja johon sisältyy arvio tavoitesumman riittävyydestä, takuurahaston tasosta ja takuurahaston lisärahoitustarpeesta. Vuosikertomuksessa on esitettävä takuurahaston rahoitusasema edellisen kalenterivuoden lopussa, pääoman liikkeet edellisenä kalenterivuonna sekä merkittävät transaktiot ja kaikki asiaankuuluvat tilinpäätöstiedot. Kertomuksessa on annettava myös tiedot takuurahaston varainhoidosta, tuloksista ja riskistä edellisen kalenterivuoden lopussa.

17 artikla

Vastuuvelvollisuus

1.   Johtokunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen ESIR-rahaston toiminnan tuloksista, muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen.

2.   Johtokunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat Euroopan parlamentin tai neuvoston ESIR-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.

3.   Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

4.   EIP:n pääjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin pyynnöstä Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia. EIP:n pääjohtaja vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston EIP:lle osoittamiin, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskeviin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.

5.   Euroopan parlamentin ja EIP:n välillä tehdään sopimus yksityiskohtaisista järjestelyistä Euroopan parlamentin ja EIP:n välistä tämän asetuksen mukaista tietojenvaihtoa, kuten toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valintamenettelyä koskevaa tietojenvaihtoa, varten.

18 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   EIP arvioi ESIR-rahaston toimintaa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2017. EIP toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

2.   Komissio arvioi EU:n takauksen käyttöä ja takuurahaston toimintaa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2017. Komissio toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arviointiin liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto.

3.   Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein

a)

EIP julkaisee ESIR-rahaston toiminnasta kattavan kertomuksen, johon sisällytetään arviointi ESIR-rahaston vaikutuksesta unionissa tehtäviin investointeihin, työpaikkojen luomiseen sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten saatavilla olevaan rahoitukseen;

b)

komissio julkaisee kattavan kertomuksen EU:n takauksen käytöstä ja takuurahaston toiminnasta.

4.   EIP osallistuu, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, 2 kohdassa tarkoitetun komission arvioinnin ja 3 kohdassa tarkoitetun komission kertomuksen laatimiseen ja toimittaa niitä varten tarvittavat tiedot.

5.   EIP ja EIR toimittavat säännöllisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kaikki riippumattomat arviointikertomuksensa, joissa arvioidaan tämän asetuksen mukaisilla EIP:n ja EIR:n toimilla saavutettuja vaikutuksia ja käytännön tuloksia.

6.   Komissio antaa viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää riippumattoman arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta.

7.   Jos 6 kohdassa tarkoitetussa raportissa todetaan, että ESIR-rahasto:

a)

on saavuttamassa tavoitteensa ja että suunnitelman ylläpitäminen investointien tukemiseksi unionissa on aiheellista, komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta uuden investointikauden asettamiseksi siten, että varmistetaan investointien jatkuminen ja asianmukainen rahoitus;

b)

ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ja että suunnitelman ylläpitäminen investointien tukemiseksi unionissa on aiheellista, komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja uuden investointikauden asettamiseksi siten, että varmistetaan investointien jatkuminen ja asianmukainen rahoitus;

c)

ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ja että suunnitelman ylläpitäminen investointien tukemiseksi unionissa ei ole aiheellista, komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen ESIR-rahaston asianmukaisen päättämisen varmistamiseksi siten, että samalla säilytetään EU:n takaus tämän asetuksen nojalla jo hyväksyttyjä toimia varten.

8.   Komissio toimittaa 6 kohdassa tarkoitetun kertomuksen viipymättä siinä tapauksessa, että saatavilla oleva koko EU:n takauksen määrä kuluisi hyväksyttyihin hankkeisiin ennen 5 päivää heinäkuuta 2018.

VII   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

19 artikla

Avoimuus ja tietojen julkistaminen

EIP julkaisee tietojen ja asiakirjojen saatavuutta koskevan avoimuuspolitiikkansa ja tätä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti verkkosivustollaan tietoja kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista EIP:n rahoitus- ja investointitoimista, myös tiedot rahoituksen välittäjien osuudesta, ja siitä, miten näillä toimilla tuetaan 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista.

20 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen suorittamat tarkastukset

1.   Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tämän asetuksen mukaisen toiminnan ulkoisen tarkastuksen SEUT 287 artiklan mukaisesti.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa tilintarkastustuomioistuin saa pyynnöstään ja SEUT 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttöönsä kaikki asiakirjat tai tiedot, jotka se tarvitsee tehtäväänsä suorittaessaan.

21 artikla

Petostentorjuntatoimet

1.   Jos EIP:llä on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien valmistelun, toteuttamisen tai päättämisen missään vaiheessa syytä epäillä petosta, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka saattaa vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin, se ilmoittaa asiasta viipymättä OLAFille ja antaa sille tarvittavat tiedot.

2.   Suojatakseen unionin taloudellisia etuja OLAF voi tehdä tutkimuksia, myös paikalla tehtäviä todentamisia ja tarkastuksia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15), neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (16) ja neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen määrittääkseen, liittyykö tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin petoksia, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin. OLAF voi toimittaa tutkimustensa kuluessa saamiaan tietoja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos tällainen laiton toiminta näytetään toteen, EIP toteuttaa takaisinperintätoimia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimiensa, joihin tällainen toiminta liittyy, osalta.

3.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista allekirjoitettaviin rahoitussopimuksiin on sisällytettävä sopimuslausekkeet, jotka mahdollistavat ESIR-sopimuksen, EIP:n toimintapolitiikan ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti toimien sulkemisen EIP:n rahoitus- ja investointitoimien ulkopuolelle ja tarvittaessa myös asianmukaisten perintätoimien toteuttamisen silloin, kun kyse on petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Päätös siitä, suljetaanko toimi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien ulkopuolelle, tehdään asianomaisen rahoitus- tai investointisopimuksen mukaisesti.

22 artikla

Poissuljetut toimet ja yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet

1.   EIP, EIR ja mitkään rahoituksen välittäjät eivät tue tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa rahoitus- ja investointitoimissaan minkäänlaisia laittomassa tarkoituksessa toteutettuja toimia, kuten rahanpesua, terrorismin rahoitusta, järjestäytynyttä rikollisuutta, veropetoksia ja verovilppiä, lahjontaa ja unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia. EIP ei etenkään osallistu mihinkään sellaiseen rahoitus- tai investointitoimeen, joka toteutetaan yhteistyöhaluttomalla oikeudenkäyttöalueella sijaitsevan välineen kautta; tämä vastaa heikosti säänneltyjä tai yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa EIP:n politiikkaa, joka perustuu unionin, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän periaatteisiin.

2.   EIP noudattaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa rahoitus- ja investointitoimissaan unionin oikeuden mukaisia periaatteita ja vaatimuksia, joilla estetään rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847 (18) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/849 (19). EIP etenkin asettaa sekä suoran rahoituksen että tämän asetuksen nojalla välittäjien kautta tapahtuvan rahoituksen ehdoksi todellista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen ilmoittamisen direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti.

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 4 päivästä heinäkuuta 2015 kolmen vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä 7 artiklan 13 ja 14 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän kolmen vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 13 ja 14 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Edellä olevan 7 artiklan 13 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kuukaudella.

5.   Edellä olevan 7 artiklan 14 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös, jolla hyväksytään ensimmäistä kertaa tulostaulu, tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen viikon kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella viikolla.

Muiden 7 artiklan 14 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten osalta sovelletaan tämän artiklan 4 kohtaa soveltuvin osin.

VIII   LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   EIP ja EIR voivat 1 päivästä tammikuuta 2015 siihen asti, kun ESIR-sopimus ja kaikkien investointikomitean jäsenten ja toimitusjohtajan ensimmäiset nimitykset on tehty tämän asetuksen tultua voimaan, toimittaa komissiolle hyväksymänsä rahoitus- ja investointitoimet.

2.   Komissio arvioi 1 kohdassa tarkoitetut toimet ja, jos ne ovat 6 artiklassa säädettyjen kelpoisuusvaatimusten, 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden ja liitteen II mukaisia, päättää, että ne otetaan EU:n takauksen piiriin.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä kesäkuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. REIRS


(1)  Lausunto annettu 19. maaliskuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 195, 12.6.2015, s. 41.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. kesäkuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. kesäkuuta 2015.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(12)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(14)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(16)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(17)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).


LIITE I

ASETUKSEN (EU) N:O 1291/2013 JA ASETUKSEN (EU) N:O 1316/2013 MUUTTAMINEN

1)

Muutetaan asetus (EU) N:o 1291/2013 seuraavasti:

a)

korvataan 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"1.   Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat käypinä hintoina 74 828,3 miljoonaa euroa, josta enintään 72 445,3 miljoonaa euroa osoitetaan SEUT XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   SEUT XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa esitettyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a)

Huipputason tiede, 24 232,1 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

b)

Teollisuuden johtoasema, 16 466,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

c)

Yhteiskunnalliset haasteet, 28 629,6 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta 5 artiklan 3 kohdassa esitetyille erityistavoitteille ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muille kuin ydinalan suorille toimille osoitettavan unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä on seuraava:

i)

"Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen", 816,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

ii)

"Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten", 444,9 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

iii)

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet, 1 855,7 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa esitettyjen painopistealueiden ja erityistavoitteiden kesken esitetään liitteessä II.

3.   Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 383 miljoonaa euroa käypinä hintoina siten kuin se esitetään liitteessä II.";

b)

korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

Määrärahojen jakautuminen

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jakautuvat seuraavasti, jollei vuotuisesta talousarviomenettelystä muuta johdu:

 

Miljoonaa euroa käypinä hintoina

I

Huipputason tiede, josta:

24 232,1

1.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

13 094,8

2.

Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

2 585,4

3.

Marie Skłodowska-Curie -toimet

6 162,3

4.

Tutkimusinfrastruktuurit

2 389,6

II

Teollisuuden johtoasema, josta:

16 466,5

1.

Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (1), (4)

13 035

2.

Riskirahoituksen saatavuus (2)

2 842,3

3.

Innovointi pk-yrityksissä (3)

589,2

III

Yhteiskunnalliset haasteet, josta: (4)

28 629,6

1.

Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

7 256,7

2.

Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous

3 707,7

3.

Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

5 688,1

4.

Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

6 149,4

5.

Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

2 956,5

6.

Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

1 258,5

7.

Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

1 612,7

IV

Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen

816,5

V

Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten

444,9

VI

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

1 855,7

VII

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

2 383

YHTEENSÄ

74 828,3

2)

Muutetaan asetus (EU) N:o 1316/2013 seuraavasti:

a)

korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon rahoituspuitteiksi vuosina 2014–2020 vahvistetaan 30 442 259 000 euroa käypinä hintoina. Määrä jakautuu seuraavasti:

a)

liikenneala: 24 050 582 000 euroa, josta 11 305 500 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

b)

televiestintäala: 1 041 602 000 euroa;

c)

energia-ala: 5 350 075 000 euroa.

Nämä määrät eivät rajoita neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (5) säädetyn joustomekanismin soveltamista.

(5)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).”;"

b)

korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Unionin yleisestä talousarviosta rahoitusvälineisiin osoitettava kokonaisrahoitusosuus saa olla korkeintaan 8,4 prosenttia 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoituksesta.”;

c)

korvataan 21 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla korotetaan 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua enimmäismäärää enintään 10 prosenttiin edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

i)

hankejoukkolainoja koskevan aloitteen kokeiluvaiheesta vuonna 2015 suoritettavan arvioinnin tulokset ovat myönteiset; ja

ii)

rahoitusvälineiden käytön osuus on yli 6,5 prosenttia laskettuna hankkeiden sopimusvelvoitteista.”


(1)  Mukaan lukien 7 423 miljoonaa euroa tieto- ja viestintäteknologiaan, josta 1 549 miljoonaa euroa fotoniikkaan ja mikro- ja makroelektroniikkaan, 3 741 miljoonaa euroa nanoteknologiaan, kehittyneisiin materiaaleihin ja kehittyneeseen valmistukseen ja prosessointiin, 501 miljoonaa euroa bioteknologiaan ja 1 403 miljoonaa euroa avaruuteen. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 5 792 miljoonaa euroa määrärahoista.

(2)  Tästä määrästä noin 994 miljoonaa euroa voidaan osoittaa strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voidaan osoittaa pk-yrityksille.

(3)  Ottaen huomioon, että tavoitteena on osoittaa vähintään 20 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista pk-yrityksille, vähintään 5 prosenttia tästä yhteenlasketusta kokonaisbudjetista osoitetaan alustavasti pk-yrityksille kohdennetulle välineelle. Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" kokonaisbudjetista osoitetaan pk-yrityksille kohdennetulle välineelle keskimäärin vähintään 7 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman koko keston aikana.

(4)  Nopeutettuun innovoinnin välineeseen liittyvät pilottitoimet rahoitetaan asiaan liittyvästä erityistavoitteesta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" asiaan liittyvistä erityistavoitteista. Hankkeita käynnistetään riittävä määrä, jotta nopeutetun innovoinnin välineestä saadaan kattava arviointi.”


LIITE II

ESIR-RAHASTON INVESTOINTISUUNTAVIIVAT

1.   Soveltamisala

Investointisuuntaviivojen tarkoituksena on yhdessä tämän asetuksen kanssa toimia perustana sille, että investointikomitea voi avoimesti ja riippumattomasti päättää EU:n takauksen käytöstä ESIR-rahaston kelpoisuusvaatimukset täyttäviin EIP:n toimiin tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti.

Investointisuuntaviivat perustuvat tässä asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin, jotka koskevat yleisiä tavoitteita, kelpoisuusvaatimuksia, tukikelpoisia välineitä ja täydentävyyden määritelmää. Ne täydentävät tätä asetusta siten, että niissä i) annetaan kelpoisuusvaatimuksiin liittyvää lisäohjausta, ii) vahvistetaan toimille riskikehys, iii) määritellään alakohtaista ja maantieteellistä monipuolistamista koskevat raja-arvot ja iv) määritellään perusteita, joiden avulla arvioidaan myötävaikutusta ESIR-rahaston tavoitteisiin priorisoinnin helpottamiseksi.

Näitä investointisuuntaviivoja sovelletaan ainoastaan ESIR-rahaston toimiin, jotka liittyvät tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin vieraan ja oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin, eikä niitä siten sovelleta 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyviin ESIR- rahaston toimiin.

2.   Tukikelpoiset vastapuolet, hanketyypit ja välineet

a)

tukikelpoisiin vastapuoliin, joille voidaan myöntää EU:n takaus, sisältyvät seuraavat:

kaikenkokoiset yhteisöt, myös yleishyödylliset laitokset, erillisyhtiöt tai hankeyhtiöt, pk-yritykset tai mid-cap-yritykset;

kansalliset kehityspankit tai -laitokset taikka välittäjinä toimivat rahoituslaitokset;

pääoma- tai velkarahastot ja kaikki muut yhteissijoitusvälineiden muodot

investointijärjestelyt;

julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset (alueelliset tai muut, mutta poislukien toimet suoraa jäsenvaltion riskiä aiheuttavien yhteisöjen kanssa) sekä vastaavan tyyppiset yhteisöt;

b)

EU:n takaus myönnetään uusien toimien rahoituksen tukemiseksi suoraan tai välillisesti. Infrastruktuurialalla olisi kannustettava greenfield-investointeihin (varallisuuden luominen). Myös brownfield-investointeja (olemassa olevan varallisuuden laajentaminen ja nykyaikaistaminen) voidaan tukea. EU:n takausta ei pääsääntöisesti myönnetä jälleenrahoitustoimien tukemiseksi (kuten voimassa olevien lainasopimusten tai muiden rahoitustuen muotojen korvaamiseen hankkeissa, jotka ovat jo osittain tai kokonaan toteutuneet), paitsi poikkeuksellisissa ja hyvin perustelluissa olosuhteissa, joissa voidaan osoittaa, että tällainen transaktio mahdollistaa uuden, määrältään vähintään transaktion määrää vastaavan investoinnin, joka täyttäisi 6 artiklassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt yleiset tavoitteet;

c)

EU:n takauksella tuetaan laajaa tuotevalikoimaa, jolla mahdollistetaan ESIR-rahaston sopeuttaminen markkinoiden tarpeisiin ja samalla kannustetaan yksityistä sektoria investoimaan hankkeisiin yksityistä markkinarahoitusta syrjäyttämättä. Tässä yhteydessä EIP:n odotetaan tarjoavan rahoitusta ESIR-rahastosta, jotta voidaan saavuttaa alkuperäinen kokonaistavoite eli vähintään 315 000 000 000 euron verran julkisia tai yksityisiä investointeja, mukaan lukien EIR:n kautta 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyviin ESIR-rahaston toimiin, sekä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kautta käyttöön saatava rahoitus. Tukikelpoisiin tuotteisiin sisältyvät muun muassa (1) lainat, takaukset, vastatakaukset, välipääomarahoitus ja etuoikeusasemaltaan alisteinen rahoitus, pääomamarkkinainstrumentit, mukaan lukien erillistakaus, sekä oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen kautta. Tässä yhteydessä EIP:n on voitava strukturoida asianmukaisia salkkuja, jotta laaja kirjo investoijia voi investoida ESIR-hankkeisiin;

d)

kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille ja investointijärjestelyille tai rahastoille voidaan myöntää EIP:n takaus unionin vastatakauksen nojalla 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. EIP:n takauksen myöntämistä koskevalla päätöksellä on pyrittävä saamaan käyttöön sekä kansallisen että aluetason investointeja ja hyödyntämään kyseisten yhteisöjen täydentävää asiantuntemusta, erityisiä suhteellisia etuja ja ulottuvuutta ESIR-aloitteen hyväksi.

3.   Täydentävyys

EU:n takaus myönnetään sellaisten toimien tueksi, jotka täyttävät tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa määritellyn täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen.

Lisäksi sovelletaan seuraavia yleisiä periaatteita:

a)

olemassa olevien rahoitusvälineiden päällekkäisyyden välttämiseksi EU:n takauksella voidaan täydentää olemassa olevia unionin ohjelmia tai muita unionin varojen lähteitä tai yhteisiä välineitä, se voidaan yhdistää niihin tai sillä voidaan vahvistaa tai tehostaa niitä;

b)

ESIR-rahastosta tuettavat investoinnit eivät ESIR-rahaston investointikaudella saa pääsääntöisesti syrjäyttää muiden unionin rahoitusvälineiden käyttöä;

c)

pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin keskittyvien uusien infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunatuotteiden täydentävyyteen pk-yritysikkunan olemassa olevien unionin rahoitusvälineiden ja ESIR-rahaston rahoitusvälineiden kanssa kiinnitetään huomiota siten, että rahoitusvaroja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Välineiden kumulatiivinen käyttö on kuitenkin mahdollista etenkin tapauksissa, joissa tavanomainen tuki ei riitä investointien vauhdittamiseen.

4.   Lisäarvo: myötävaikutus ESIR-rahaston tavoitteisiin

Hankkeiden, joille myönnetään EU:n takaus, on täytettävä tämän asetuksen 6 artiklassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt yleiset tavoitteet.

5.   Tulostaulu

Investointikomitea käyttää 7 artiklassa tarkoitettua tulostaulua varmistaakseen EU:n takauksen mahdollisen käytön riippumattoman ja avoimen arvioinnin.

6.   Investointi-ikkunat

a)

Tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vieraan ja oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet tarjotaan infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunasta (Infrastructure and Innovation Window), joka koostuu velka-alaikkunasta (Debt Sub-window) ja pääoma-alaikkunasta (Equity Type Sub-window). Toimien (2) jakautuminen jompaankumpaan kahdesta alaikkunasta perustuu EIP:n lainaluokitusjärjestelmään ja EIP:n vakiomuotoiseen riskinarviointiin, ja johtokunta tarjoaa siihen liittyvää ohjausta.

b)

Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna – Velka-alaikkuna

Velkatyypin toimissa EIP tekee vakiomuotoisen riskinarviointinsa, johon sisältyy maksukyvyttömyys- ja takaisinperintäasteen todennäköisyyden laskenta. EIP kvantifioi näiden parametrien perusteella kuhunkin toimeen liittyvän riskin. Tällainen laskenta tehdään ottamatta huomioon EU:n takausta, jotta voidaan esittää transaktion kokonaisriski.

Kukin velkatyypin toimi saa riskiluokituksen (transaktion lainaluokitus) EIP:n lainaluokitusjärjestelmässä. Tiedot lainaluokituksesta sisällytetään investointikomitean hankedokumentaatioon. Transaktioihin, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla, viitataan erityistoimina, sellaisina kuin ne määritellään EIP:n perussäännön 16 artiklassa ja EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoissa. Toimilla, joita tuetaan EU:n takauksella, on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla, joten ne kuuluvat erityistoimiin. ESIR-salkkuun voidaan sisällyttää transaktioita, joilla on parempi lainaluokitus, edellyttäen, että suuri lisäarvo osoitetaan selvästi ja niiden sisällyttäminen on sopusoinnussa täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen kanssa.

Hankkeiden on oltava taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia, ja EIP:n rahoitus on strukturoitava hyvän pankkitoiminnan periaatteiden mukaisesti ja siinä on noudatettava korkean tason riskinhallinnan periaatteita, jotka EIP on vahvistanut sisäisissä suuntaviivoissaan. Kaikki asiaankuuluvat tiedot annetaan johtokunnan ja investointikomitean jäsenten saataville.

Velkatyypin tuotteet hinnoitellaan noudattaen EIP:n lainahinnoittelumenetelmiä.

c)

Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna – Pääoma-alaikkuna

Pääomatyypin toimissa EU:n takausta voidaan käyttää tukemaan suoria investointeja yksittäisiin yrityksiin tai hankkeisiin (pääomatyypin suorat investoinnit) tai rahoittamaan rahastojen tai vastaavien salkkujen riskejä (pääomatyypin salkku), edellyttäen, että EIP investoi pari passu -periaatteella myös oman riskinsä osalta. Se, liittyykö toimeen pääomatyypin riskejä vai ei, määritetään toimen oikeudellisesta muodosta ja nimikkeistöstä riippumatta EIP:n vakiomuotoisen arvioinnin perusteella.

EIP:n pääomatyypin toimet on toteutettava noudattaen EIP:n sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä. Kaikki asiaankuuluvat tiedot toimen arvioimiseksi annetaan johtokunnan ja investointikomitean jäsenten saataville.

Pääomatyypin investoinnit hinnoitellaan käyttäen markkinatietoja, joiden puuttuessa käytetään markkinatestausta tai vertailuanalyysia.

7.   Riskirajat riskiluokittain

a)

Erityistoimien luokkien riskirajat laskevat riskitason noustessa transaktioiden lainaluokituksen mukaisesti. Velkatyypin riskeillä on sen vuoksi yleensä korkeampi raja kuin pääomatyypin riskeillä.

b)

Sen mukaan, voidaanko luottoriskiä vähentää EU:n takauksella, EIP vahvistaa riskirajat ESIR-rahastossa korkeammiksi kuin vastaava raja EIP:n oman riskin liiketoiminnassa. Johtokunnan ja investointikomitean jäsenet saavat yksityiskohtaisen katsauksen ESIR-rahaston riskirajoista. Johtokunta valvoo säännöllisesti ESIR-salkun riskiprofiilin kehitystä ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

c)

ESIR-salkkuun voidaan sisällyttää poikkeuksellisesti johtokunnan hyväksynnän perusteella transaktioita suuremmista määristä kuin erityiset ESIR-rahaston rajat edellyttäen, että täydentävyys ja lisäarvo osoitetaan selvästi ja että on todennäköistä, ettei niiden sisällyttäminen vaaranna kokonaissalkun riskitasotavoitetta ensimmäisen investointikauden päättyessä.

8.   Alakohtainen ja maantieteellinen monipuolistaminen

ESIR-rahasto on kysyntälähtöinen, mutta sillä pyritään tukemaan tukikelpoisia hankkeita kaikkialla unionissa sekä rajat ylittäviä hankkeita, jotka kuuluvat tämän asetuksen 8 artikla soveltamisalaan, ilman alakohtaista tai maantieteellistä ennakkojakautumista. On kuitenkin pyrittävä mahdollisimman hyvin varmistamaan, että ensimmäisen investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita, ja välttämään liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä.

a)   Alakohtainen keskittyminen

ESIR-rahaston alakohtaisen monipuolistamisen ja keskittymisen hallitsemiseksi johtokunta vahvistaa keskittymistä koskevia ohjeellisia raja-arvoja EU:n takauksella tuettujen toimien volyymille ensimmäisen investointikauden päättyessä. Keskittymistä koskevat ohjeelliset raja-arvot on julkistettava.

Johtokunta voi päättää muuttaa näitä ohjeellisia raja-arvoja investointikomiteaa kuultuaan. Tässä tapauksessa johtokunnan on annettava päätöksestään kirjallinen selvitys Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

b)   Maantieteellinen keskittyminen

ESIR-rahastosta tuettavat toimet eivät saa keskittyä tietylle alueelle ensimmäisen investointikauden päättyessä. Tätä varten johtokunta hyväksyy maantieteellistä monipuolistamista ja keskittymistä koskevat ohjeelliset suuntaviivat. Johtokunta voi päättää muuttaa näitä ohjeellisia raja-arvoja investointikomiteaa kuultuaan. Johtokunnan on annettava ohjeellisiin raja-arvoihin liittyvistä päätöksistään kirjallinen selvitys Euroopan parlamentille ja neuvostolle. ESIR-rahastolla olisi pyrittävä kattamaan kaikki jäsenvaltiot.


(1)  Tämä on viitteellinen luettelo tuotteista, joita voidaan tarjota ESIR-rahaston kautta.

(2)  Termillä 'toimi' viitataan sekä hankkeeseen tehtävään suoraan investointiin (vieraan tai oman pääoman ehtoinen) tai 'toimeen' (hankkeet, ohjelmat tai järjestelyt) rahoituksen tai muun välittäjän kanssa, mutta epäselvyyksien välttämiseksi sillä ei viitata tällaisella välitetyllä toimella tuettaviin taustalla oleviin hankkeisiin.


 

1.   Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahojen jakautumisesta

"Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että ESIR-rahastoa ei rahoiteta seuraavista budjettikohdista: "Tutkimuksen lujittaminen tieteen eturintamassa – Euroopan tutkimusneuvosto", "Marie Skłodowska-Curie -toimet" ja "Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen". Määrä, joka jää jäljelle liikkumavaran käytöstä yli sen, mitä komissio ehdottaa, palautetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman muihin budjettikohtiin komission ehdottamien vähennysten mukaisessa suhteessa. Määrärahojen ohjeellisesta jakautumisesta säädetään ESIR-asetuksen liitteessä I."

2.   Komission lausuma varainhoitovuoden 2016 talousarvioesityksestä

"Komissio analysoi ESIR-rahastoon Horisontti 2020 -puiteohjelman eri budjettikohdista suoritettujen rahoitusosuuksien mahdollisen vaikutuksen eri ohjelmien käytännön toteutukseen ja ehdottaa tarvittaessa oikaisukirjelmää esitykseen unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 mukauttaakseen Horisontti 2020 -puiteohjelman budjettikohtien määrärahojen jakautumista."

3.   Komission lausuma sen omasta arviosta, joka koskee kertaluonteisia rahoitusosuuksia ESIR-aloitteen yhteydessä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanemiseksi

"Jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat ESIR-rahastoon tai investointiohjelman toteuttamiseksi perustettuihin aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia."


Top