Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015H0731(01)

Neuvoston suositukset – ”Oikeusalan rajatylittävien videoneuvottelujen käytön ja parhaiden käytäntöjen jakamisen edistäminen jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla”

OJ C 250, 31.7.2015, p. 1–5 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 250/1


Neuvoston suositukset

”Oikeusalan rajatylittävien videoneuvottelujen käytön ja parhaiden käytäntöjen jakamisen edistäminen jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla”

(2015/C 250/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN

1.

Neuvoston (oikeus- ja sisäasiat) 6. joulukuuta 2013 hyväksymän Euroopan sähköisen oikeuden strategian 2014–2018 (1).

2.

Euroopan sähköisen oikeuden strategian 2014–2018 59 kohdan, jonka mukaan ”yksittäisiin hankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden epäviralliset työryhmät voivat tarvittaessa kokoontua kyseisillä aloilla tehtävän työn edistämiseksi (…)”.

3.

Neuvoston (oikeus- ja sisäasiat) 6. kesäkuuta 2014 hyväksymän Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisen toimintaohjelman 2014–2018 (2).

4.

Neuvoston (oikeus- ja sisäasiat) 4. joulukuuta 2014 hyväksymät Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisen toimintaohjelman 2014–2018 toteuttamisen suuntaviivat (3), joissa esitetään sähköisen lainsäädännön työryhmän (sähköinen oikeus) laatimat toimintasuunnitelman konkreettiset jatkotoimet, joihin kuuluu rajatylittävien videoneuvottelujen epävirallisen työryhmän perustaminen.

5.

Rajatylittävien videoneuvottelujen epävirallisen työryhmän tulokset (4), sellaisina kuin ne ovat sähköisen lainsäädännön työryhmälle (sähköinen oikeus) esitetyssä loppuraportissa.

TOTEAA SEURAAVAA:

6.

Videoneuvottelu on hyödyllinen väline, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia paitsi kansallisesti myös etenkin rajatylittävissä tilanteissa, joissa on osallisina eri jäsenvaltioita tai jopa kolmansia maita. Rajatylittävissä tilanteissa sujuva yhteydenpito jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välillä on ratkaisevan tärkeää. Videoneuvottelu on yksi tapa yksinkertaistaa tällaista yhteydenpitoa ja kannustaa siihen. Videoneuvottelun edut on tunnustettu unionin lainsäädännössä, jossa sen käyttöön kannustetaan muun muassa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (5) ja eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä (6) tai jossa säädetään käyttöä koskevia menettelyjä rikosoikeudenkäynneissä (7).

7.

Videoneuvottelutekniikkaa voidaan käyttää kaikenlaisissa oikeudenkäynneissä (sekä rikos- että siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa), ja se antaa tuomioistuimille ja syyttäjänvirastoille joustavammat mahdollisuudet vastaanottaa uhrien ja todistajien todistajanlausuntoja, kuulla asiantuntijoiden lausuntoja ja vastaanottaa epäiltyjen ja vastaajien vastineita. Videoneuvottelut voivat auttaa vähentämään heikossa asemassa olevien todistajien, kuten lasten, kokemaa stressiä. Näin myös vältetään toisessa jäsenvaltiossa asuvien, todistamaan kutsuttujen uhrien, todistajien tai asiantuntijoiden matkat. Näin voidaan myös antaa välittömät ja tehokkaat takeet, kuten oikeus tulkkaukseen, tiedonsaantioikeus sekä kaukaisessa paikassa pidätetyn epäillyn oikeus asianajajaan (esimerkiksi jos pidätys tapahtuu aavalla merellä). Tällaisen tekniikan käyttö vähentää myös kansallisille viranomaisille kuulemisista aiheutuvia kuluja. Merkittäviä kuluihin ja turvallisuuteen liittyviä etuja voidaan saavuttaa välttämällä tutkintavankeudessa olevien henkilöiden kuljettamista.

8.

Euroopan sähköisen oikeuden puitteissa EU:n jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet yhteistoimin edistämään videoneuvotteluiden käyttöä ja vaihtamaan tietoja kokemuksista ja parhaista käytännöistä. Tällaista työtä tehdään muun muassa sähköisen lainsäädännön työryhmässä (sähköinen oikeus) EU:n tasolla.

9.

Ensimmäisen Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisen toimintaohjelman 2009–2013 mukaisesti videoneuvotteluiden alalla tähän asti kansallisesti ja EU:n tasolla tehdyllä työllä on jo saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Oikeusportaali tarjoaa kaikilla virallisilla kielillä tietoa ja käsikirjan videoneuvottelupalveluiden käytöstä oikeudenkäynneissä rajatylittävissä tilanteissa ja useimpien jäsenvaltioiden asiankuuluvat yhteystiedot.

10.

Euroopan sähköisen oikeuden toisessa monivuotisessa toimintaohjelmassa 2014–2018 on tarkoitus ottaa lähtökohdaksi aiemmin tehty työ ja jatkaa tätä myönteistä kehitystä kansallisesti ja EU:n tasolla. Tämä työ olisi myös nähtävä osana laajempaa kehitystä pyrittäessä uudistamaan oikeudenkäyttöä EU:ssa, ottaen huomioon tällä osa-alueella voimassa oleva lainsäädäntö ja tarve kunnioittaa jäsenvaltioiden sekä EU:n tason menettelytakeita.

KOROSTAA, että

11.

Kuten Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisessa toimintaohjelmassa 2014–2018 todetaan, asian viemistä tuomioistuimeen ja tuomioistuimen ulkopuolisen menettelyn aloittamista valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa olisi helpotettava siten, että mahdollistetaan tuomioistuimen ja menettelyn osapuolten sekä todistajien, uhrien, asiantuntijoiden ja muiden osallisten välinen sähköinen yhteydenpito.

12.

Lisäksi olisi lisättävä videoneuvottelujen, teleneuvottelujen tai muiden asianmukaisten kaukoviestintään tarkoitettujen välineiden käyttöä tilanteen mukaan suullisissa kuulemisissa, jotta oikeudenkäyntiin osallistuminen ei enää edellyttäisi matkustamista tuomioistuimeen etenkään valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, mikä parantaisi näin omalta osaltaan tehokasta oikeussuojaa vähentämällä kuluja ja muuta rasitetta.

13.

Kuten Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisessa toimintaohjelmassa 2014–2018 todetaan, tulevaisuudessa työtä tällä alueella olisi lisättävä rajatylittävien videoneuvotteluiden järjestämisen ja toteuttamisen helpottamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa edistämällä tietoteknisten välineiden käyttöä videoneuvotteluiden tukemisessa ja järjestämisessä ja parantamalla yhteentoimivuutta videoneuvotteluita varten. Tässä yhteydessä olisi myös suunniteltava yhteinen lomake, jolla voidaan pyytää rajatylittävää videoneuvottelua tai vahvistaa se. Lisäksi olisi harkittava verkoston perustamista videoneuvotteluun liittyvien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen, koulutus mukaan lukien, jakamista varten. Oikeusalan toimijoiden, kuten tuomarien, yleisten syyttäjien, asianajajien, sovittelijoiden sekä oikeustulkkien osallistuminen tähän työhön olisi otettava huomioon.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

14.

Rajatylittävien videoneuvottelujen asiantuntijatyöryhmässä tehdyn työn sähköisen oikeuden järjestelmien yleisen toiminnan parantamiseksi jäsenvaltioissa ja koko Euroopan tasolla. Sen, että tammikuussa 2014 perustettiin Itävallan johdolla asiantuntijaryhmä edistämään rajatylittävien videoneuvottelujen hyödyntämistä käytännössä ja jakamaan parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta organisatoristen, teknisten ja oikeudellisten näkökohtien osalta.

15.

Maaliskuussa 2015 esitellyn asiantuntijatyöryhmän loppuraportin, jossa annetaan suosituksia tällä alalla tulevaisuudessa tehtävää työtä varten.

PANEE MERKILLE, että

a)   asiantuntijatyöryhmä

16.

Loppuraportissaan asiantuntijatyöryhmä määritteli useita teknisiä, organisatorisia ja oikeudellisia esteitä, jotka estävät jäsenvaltioita käyttämästä videoneuvottelupalveluja rajatylittävissä tilanteissa. Tulokset osoittivat, että vaikka jo olemassa olevia oikeudellisia vaatimuksia on noudatettava, suurin osa rajatylittävien tilanteiden välittömistä ongelmista on luonteeltaan organisatorisia tai teknisiä. Nimenomaan näihin ongelmiin olisi puututtava ensisijaisesti joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

b)   Euroopan oikeusportaali

17.

Oikeusportaalissa jo saatavilla olevaa tietoa olisi lisäksi ajantasaistettava ja täydennettävä. Tuleviin suunnitelmiin voisi kuulua etenkin seuraavia lisäyksiä: linkkejä videoneuvottelun käyttöä koskevaan EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöön; kootut tiedot kaikista jäsenvaltioiden tuomioistuimista, joilla on videoneuvottelulaitteet; välineitä videoneuvottelun käytännön järjestämistä varten (sähköisiä lomakkeita, mahdollisesti pitkällä aikavälillä varausjärjestelmä); linkkejä saatavilla oleviin kansallisiin ohjeisiin ja käsikirjoihin; osuus, jossa esitetään esimerkkejä videoneuvottelun käytöstä rajatylittävissä menettelyissä ja kooste parhaista käytännöistä; tietoa koulutuksesta ja verkkokoulutusmoduulista ja linkki tulkkien yhteenliitettyihin tietokantoihin silloin kun saatavilla.

c)   synergiat muiden hankkeiden kanssa

18.

Mahdolliset synergiat muiden hankkeiden kuten e-CODEXin, AVIDICUS-hankkeiden (tulkkauksen käyttö videoneuvotteluissa) ja Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa on myös otettava huomioon. Oikeusportaalissa jo saatavilla olevan tiedon lisäksi olisi olemassa olevaa, muista lähteistä, mukaan lukien jäsenvaltioista ja Eurojustista, saatavaa hyödyllistä materiaalia hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan.

d)   oikeudelliset näkökohdat

19.

Videoneuvottelu on tunnustettu oikeudellisesti kansainvälisissä yleissopimuksissa ja useissa EU:n säädöksissä, kuten asetus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvasta todisteiden vastaanottamisesta, asetus eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä ja viimeisimpänä direktiivi eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä.

20.

Vaikka videoneuvottelut tarjoavat epäillyille, uhreille, todistajille ja haavoittuville henkilöille lisäsuojaa, olisi varmistettava, että videoneuvottelut eivät vahingoita vastaajan oikeuksia; on toteutettava erityisiä varotoimia sen varmistamiseksi, että välittömyyden, oikeuskeinojen tasapuolisuuden ja vastapuolen kuulemisen periaatteita kunnioitetaan. Sen vuoksi on käytettävä ajantasaista laitteistoa, jolla saadaan tarpeeksi hyvä videon- ja äänenlaatu ja joka on turvallinen suhteessa asian arkaluontoisuuteen.

21.

Onkin tutkittava, miten lainsäädännöllinen kehitys ja etenkin eurooppalainen tutkintamääräys, jossa määrätään yksityiskohtaisesti videoneuvotteluiden käytöstä rikosasioissa, vaikuttavat pyynnön esittäneissä ja täytäntöönpanevissa jäsenvaltioissa sovellettaviin erilaisiin menettelysääntöihin ja takeisiin. Muihin videoneuvotteluihin liittyviin oikeudellisiin seikkoihin kuuluu myös toimivaltaisista viranomaisista ilmoittaminen.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

22.

harkitsemaan seuraavien toimenpiteiden toteuttamista kansallisella tasolla jäsenvaltioiden yhteentoimivuuden parantamiseksi:

a)   organisatoriset näkökohdat

a)

Kansallisen videoneuvotteluyhteyspisteen tai tarpeen mukaan -yhteyspisteiden perustaminen jokaisessa jäsenvaltioissa. Oikeusportaalissa olevien kansallisia videoneuvottelupalveluja, kansallisia videoneuvotteluyhteyspisteitä ja asiaankuuluvia toimivaltaisia tuomioistuimia koskevien tietojen jatkuva parantaminen ja päivittäminen (Euroopan tuomioistuimen tietokannan kautta) tarvittaessa läheisessä yhteistyössä komission kanssa. Yhteyspisteiden organisaation parantaminen kansallisesti ja tuomioistuimissa.

b)

Yksittäisten videokonferenssien osalta yhteisestä kielestä tarvittaessa sopiminen, asiaankuuluvista käännös- ja tulkkauspalveluista sopiminen sekä sen aikavyöhykkeen määrittäminen, jonka mukaan sovitaan videoneuvottelun alkamisajankohta. Jos videoneuvotteluun tarvitaan tulkkausta, jäsenvaltioiden olisi tunnettava AVIDICUS-hankkeista saadut ohjeet ja mahdollisuuksien mukaan noudatettava niitä.

c)

Tehokkaan koulutuksen tarjoaminen mahdollisille käyttäjille, myös tuomareille ja syyttäjille, jotta voidaan lisätä heidän itseluottamustaan ja kykyään järjestää rajatylittäviä videoneuvotteluita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuinten riippumattomuutta ja eri tapoja, joilla oikeuslaitokset ovat järjestäytyneet unionissa.

b)   tekniset näkökohdat

d)

Tehokkaiden mekanismien perustaminen, kuten parempi lomake videoneuvotteluiden muuttuvien ja/tai luottamuksellisten parametrien tehokasta vaihtoa varten, sekä videoneuvottelupalveluista jokaisessa jäsenvaltioissa tarjottavan julkisen ja pysyvän tiedon julkaiseminen Euroopan oikeusportaalissa.

e)

Suositeltuja teknisiä standardeja koskevien käytännön ohjeiden laatiminen käyttäjille, tekniselle suunnittelulle ja tukihenkilöstölle.

f)

Jäsenvaltioiden välisen yhteentoimivuuden parantaminen suorittamalla järjestelmällisiä käytännön testejä jäsenvaltioparien välillä, jotta saadaan tietoa toimintaparametreistä. Näitä voidaan käyttää uudelleen luomaan jäsenvaltioiden välille luotettavampia videoneuvotteluita, joissa on tarpeeksi hyvä äänen- ja videonlaatu.

g)

Vähintään seuraavat tekniset standardit on otettava käyttöön videoneuvotteluistuntojen laadun parantamiseksi:

Laitteistosuojaukseen perustuvan konferenssijärjestelmän käyttö (H.323/videoneuvottelu SIP)

Videoneuvotteluistunnon on oltava IP-pohjainen.

Palomuurien läpäisyn mahdollistavan infrastruktuurin käyttö.

Suojatun viestinnän käyttö (AES-128).

Esityksen vastaanotto kaksiruutuisena (duo video) (H.239) (8).

c)   oikeudelliset näkökohdat

h)

Tutkimaan hyväksyttyjen EU:n välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintamääräyksen vaikutuksia nykyisiin menettelysääntöihin.

PYYTÄÄ SÄHKÖISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TYÖRYHMÄÄ (SÄHKÖINEN OIKEUS)

23.

Aloittamaan koordinoidun lähestymistavan käytännön mahdollisuuksien ja ratkaisujen etsimisen, jotta voidaan jäsenvaltioiden jo toiminnassa olevien kahdenvälisten yhteyksien lisäksi aloittaa yhteistyö videoneuvottelujen alalla kolmansien maiden kanssa.

24.

Jatkamaan rajatylittävien videoneuvottelujen asiantuntijatyöryhmässä aloitettua työtä perustamalla jäsenvaltioiden välille yhteistyöverkosto sähköisen lainsäädännön työryhmään (sähköinen oikeus). Sen tavoitteena on videoneuvotteluun liittyvien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen, koulutus mukaan lukien, jakaminen asiantuntijatyöryhmän toimittaman ehdotuksen pohjalta. Verkoston olisi

a)

harkittava videoneuvottelupalveluiden käytön parantamista Euroopan tasolla luomalla turvalliset ”virtuaaliset videoneuvottelukokoushuoneet”, joihin osallistuvat jäsenvaltiot voisivat kirjautua sisään,

b)

luonnosteltava selkeä vaihe vaiheelta kuvaus (protokolla) rajatylittävien videoneuvotteluiden valmistelusta ja toteuttamisesta, joka sopii tavallisimpiin oikeudellisiin rajatylittävien videoneuvotteluiden käyttötilanteisiin ja jossa kootaan yhteen tarpeelliset organisatoriset, tekniset ja oikeudelliset näkökohdat,

c)

tarjottava neuvontaa käyttäjille tavallisimmissa oikeudellisissa käyttötilanteissa, joissa hyödyttäisiin eniten rajatylittävän videoneuvottelun lisääntyneestä ja paremmasta käytöstä.

d)

parannettava rajatylittävää keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen lähettämistä sähköisillä lomakkeilla yhdistämällä Euroopan oikeusportaalin dynaamiset lomaketoiminnot e-CODEXin kanssa, esimerkiksi lomakkeet, joita käytetään välitöntä todisteiden vastaanottamista ja (epäsuoraa) todisteiden vastaanottamista varten,

e)

kehitettävä apuvälineitä, joilla oikeusviranomaisia autetaan tunnistamaan kunkin videoneuvottelun järjestämiseen sovellettava oikeudellinen väline,

f)

kehitettävä apuvälineitä, joilla oikeusviranomaisia autetaan tunnistamaan kunkin videoneuvottelun järjestämiseen toimivaltainen viranomainen,

g)

määriteltävä järjestelyt, jotka olisi tehtävä, jotta varmistetaan menettelytakeet puolustuksen oikeuksia käytettäessä, ja

h)

varmistettava työn kestävyys

valvomalla parannustoimien ja -hankkeiden täytäntöönpanoa,

seuraamalla uusia videoneuvottelutekniikoita,

ehdottamalla uusia toimia tai hankkeita lisäparannuksia varten.

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA

25.

Julkaisemaan rajatylittävien videoneuvottelujen asiantuntijaryhmän loppuraportin oikeusportaalissa, jotta se leviäisi laajemmin oikeusalan ammattilaisten ja muiden asianosaisten keskuudessa.

26.

Tukemaan taloudellisesti 22 kohdan toimenpiteiden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Toimenpiteillä pyritään varmistamaan videoneuvottelumahdollisuuksien yhteentoimivuus yli rajojen, jos siitä saadaan Euroopan tasolla lisäarvoa käyttäen soveltuvia rahoitusvälineitä.


(1)  EUVL C 376, 21.12.2013, s. 7.

(2)  EUVL C 182, 14.6.2014, s. 2.

(3)  Asiakirja 15771/14.

(4)  Asiakirja 8364/15 + ADD.

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1).

(7)  Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29. toukokuuta 2000 tehty yleissopimus.

(8)  

Huom. On mahdollista, että ISDN:ää on pakko käyttää varajärjestelmänä, jos jokin videoneuvottelujen osapuoli ei tue IP-protokollaa.


Top