LIITE

Euroopan unionin tuki YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle 2235 (2015) joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä

1.   Yleiset puitteet ja tavoitteet

Huhtikuussa 2014, jolloin operaatio Syyrian kemiallisten aseiden poistamiseksi ja hävittämiseksi oli täydessä vauhdissa, esitettiin useita vakavia väitteitä kloorin käytöstä aseena siviilejä vastaan. Kemiallisten aseiden kieltojärjestön pääjohtaja perusti kieltojärjestön tiedonkeruuvaltuuskunnan tarkastelemaan näitä väitteitä. Kieltojärjestön hallintoneuvosto tuki hänen päätöstään, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri lupasi antaa apua asiassa.

Kieltojärjestön ja YK:n henkilöstöstä koostuva ryhmä yritti toukokuussa 2014 suorittaa paikan päällä tutkinnan yhdessä niistä kylistä, joihin kohdistuneista kloorihyökkäyksistä oli raportoitu. Ryhmä joutui aseellisen hyökkäyksen kohteeksi ylittäessään Syyrian hallituksen hallitsemien alueiden ja opposition hallitsemien alueiden välistä puskurivyöhykettä, ja sen oli keskeytettävä operaatio. Tiedonkeruuvaltuuskunta jatkoi kuitenkin työtään ja puhutteli silminnäkijöitä, hoitavia lääkäreitä, ensivaiheen pelastustyöntekijöitä ja uhreja turvallisessa paikassa Syyrian ulkopuolella. Tämän työn perusteella tiedonkeruuvaltuuskunta päätteli suurella varmuudella, että joko puhdasta tai sekoitettua klooria oli todellakin käytetty aseena kolmessa kylässä Pohjois-Syyriassa.

Kieltojärjestön hallintoneuvosto ilmaisi 4 päivänä helmikuuta 2015 antamassaan päätöksessä EC-M-48/DEC.1 vakavan huolensa tiedonkeruuvaltuuskunnan havainnoista ja tuomitsi uudelleen mitä jyrkimmin sen, että kukaan käyttää kemiallisia aseita missään olosuhteissa. Kieltojärjestön hallintoneuvosto ilmaisi lisäksi tukensa tiedonkeruuvaltuuskunnan työn jatkamiselle, erityisesti tarkastelemalla kaikkia saatavilla olevia tietoja, jotka liittyvät väitteisiin kemiallisten aseiden käytöstä Syyriassa, mukaan lukien niin Syyrian arabitasavallan kuin muidenkin toimittamat tiedot. Tämän jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 6 päivänä maaliskuuta 2015 päätöslauselman 2209 (2015), jossa se hyväksyi kieltojärjestön hallintoneuvoston päätöksen ja vaati näiden iskujen tekijöiden asettamista vastuuseen.

Tämän päätöslauselman jatkotoimena YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti 7 päivänä elokuuta 2015 päätöslauselman 2235 (2015), jossa tuomitaan myrkyllisten kemikaalien, kuten kloorin, käyttö kemiallisena aseena Syyrian arabitasavallassa ja todetaan, että turvallisuusneuvosto pyrkii määrätietoisesti tunnistamaan tällaisista teoista vastuussa olevat. Tässä yhteydessä YK:n turvallisuusneuvosto palautti mieleen tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden samankaltaisten kaasujen sekä bakteriologisten keinojen käytön kieltoa sodassa koskevan pöytäkirjan, kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’kieltosopimus’, ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1540 (2004), 2118 (2013) ja 2209 (2015). YK:n turvallisuusneuvosto perusti kieltojärjestön ja YK:n yhteisen tutkintamekanismin vuoden pituiseksi kaudeksi, jota on mahdollista jatkaa, jos turvallisuusneuvosto katsoo tämän tarpeelliseksi, tunnistamaan mahdollisimman tarkasti ne henkilöt, yhteisöt, ryhmät tai hallitukset, jotka ovat toimineet tekijöinä, järjestäjinä tai rahoittajina taikka osallistuneet muutoin kemikaalien, mukaan lukien kloori tai muut myrkylliset kemikaalit, käyttöön aseina Syyrian arabitasavallassa, kun kieltojärjestön tiedonkeruuvaltuuskunta toteaa tai on todennut, että jossain tietyssä tilanteessa Syyrian arabitasavallassa on käytetty tai on todennäköisesti käytetty aseina kemikaaleja, mukaan lukien kloori tai muut myrkylliset kemikaalit. Tätä mekanismia perustetaan parhaillaan.

Tätä tarkoitusta varten unionin olisi tuettava kieltojärjestöä ja yhteistä tutkintamekanismia niiden tehtävissä, jotka perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2235 (2015), kieltojärjestön hallintoneuvoston päätökseen EC-M-48/DEC.1. sekä kieltosopimukseen.

2.   Hankkeiden kuvaus

A.   Hanke 1: Kieltojärjestön tiedonkeruuvaltuuskunnat

1.   Hankkeen tarkoitus

Tuetaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2235 (2015), kieltojärjestön hallintoneuvoston päätökseen EC-M-48/DEC.1 ja kemiallisten aseiden kieltosopimukseen perustuvan kieltojärjestön tiedonkeruuvaltuuskunnan toimeksiannon täytäntöönpanoa kattamalla tiedonkeruuvaltuuskuntaan liittyvät toimintakustannukset. Näihin kustannuksiin sisältyy erityisosaamista omaavien ulkopuolisten konsulttien (esimerkiksi tulkkien ja lääkärien) palkkaaminen sekä tiedonkeruuvaltuuskuntaryhmän tarvitsema kieltojärjestön välineistö.

2.   Odotettavissa olevat tulokset

Tiedonkeruuvaltuuskunnan käynnissä oleva työ auttaa selvittämään useita väitteitä, jotka koskevat myrkyllisten kemikaalien käyttöä Syyrian arabitasavallassa, ja tiedonkeruuvaltuuskunta tekee läheistä yhteistyötä yhteisen tutkintamekanismin kanssa edistäen siten yhteisen tutkintamekanismin toimeksiannon täyttämistä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2235 (2015) 5 kohdan mukaisesti.

3.   Hankkeen kuvaus

Tiedonkeruuvaltuuskunta jatkaa sen arvioimista, onko väitetyissä tilanteissa Syyrian arabitasavallassa käytetty tai todennäköisesti käytetty kemikaaleja aseina. Tiedonkeruuvaltuuskunnan toimet kattavat väitteet sekä menneistä tilanteista että tilanteista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa. Näiden toimien monimutkaisuus todennäköisesti vaihtelee huomattavasti; lähetettävien henkilöiden tarkkaa määrää ei tästä syystä voida arvioida tarkkaan.

Henkilöiden lähettämisestä vuonna 2015 saatujen kokemusten perusteella kieltojärjestö olettaa, että tiedonkeruuvaltuuskunnan vuoden 2016 operaatioihin saattaa liittyä 6–12 tarkastajan lähettäminen kuuteen operaatioon, joista kukin kestää noin kolme viikkoa. On todennäköistä, että kunkin operaation yhteydessä palkataan ulkopuolisia konsultteja, joilla on erityisosaamista, kuten tulkkeja ja lääkäreitä.

Tiedonkeruuvaltuuskunnan osana on suunniteltu seuraavia toimia:

a)

Puhuttelu: väitettyjen tilanteiden luonne on sellainen, että saattaa olla tarvetta puhutella monia eri todistajia. Näitä ovat — lääkintähenkilöstö; — ensivaiheen pelastustyöntekijät; — hoitavat lääkärit; — uhrit; — muut todistajat. Puhuttelijaryhmillä on oltava monipuolista asiantuntemusta muun muassa aseista, kemikaaleista sekä lääketieteellisistä merkeistä ja oireista, ja niiden on saatava tulkkausapua.

b)	Lääketieteelliset tutkimukset ja biolääketieteellisten näytteiden ottaminen.

c)	Näytteiden tunnistaminen, kerääminen ja analysointi.

d)	Todisteiden käsittely, mukaan lukien avoimista lähteistä saatavat tiedot sekä todistajien ja kolmansien osapuolien toimittamat tiedot. Tällä alalla tarvitaan erityisesti myös monipuolista erityisosaamista täydentämään puhutteluryhmien osaamista.

e)	Raporttien kirjoittaminen.

f)

Koulutus, mukaan lukien kertauskoulutus ajan tasalla pysymiseksi nykyaikaisten käytäntöjen kanssa: — turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät toimintaperiaatteet kentällä; — puhuttelutekniikat; — todisteiden käsittely ja varastointi, mukaan lukien hallussapitoketju; — tietoisuus sodan räjähtämättömistä jäänteistä; — koulutuskurssi myrkyllisistä kemikaaleista; — tietoisuus teknisestä rikostutkinnasta; — perustason teollinen kemia ja kemiallinen profilointi.

g)	Paikan arviointi ja paikan päältä kerättyjen todisteiden hyödyntäminen.

h)	Operaation tukihenkilöstö ja asiantuntemus, etenkin monimutkaisia operaatioita varten.

B.   Hanke 2: Kieltojärjestön ja YK:n yhteinen tutkintamekanismi

1.   Hankkeen tarkoitus

Tuetaan yhteisen tutkintamekanismin pikaista perustamista ja sen valmiutta käynnistää täysipainoinen toiminta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2235 (2015) mukaisesti.

2.   Odotetut tulokset

Tunnistetaan mahdollisimman tarkasti ne henkilöt, yhteisöt, ryhmät tai hallitukset, jotka ovat toimineet tekijöinä, järjestäjinä tai rahoittajina taikka osallistuneet muutoin kemikaalien, mukaan lukien kloori tai muun myrkylliset kemikaalit, käyttöön aseina Syyrian arabitasavallassa.

3.   Hankkeen kuvaus

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi YK:n pääsihteerin suositukset yhteisen tutkintamekanismin perustamisesta ja toiminnasta sekä pyysi YK:n pääsihteeriä toteuttamaan kieltojärjestön pääjohtajan kanssa koordinoiden viipymättä toimia, toimenpiteitä ja järjestelyjä, joita tarvitaan yhteisen tutkintamekanismin pikaista perustamista ja täysipainoista toimintaa varten, mukaan lukien asiaankuuluvat taidot ja asiantuntemuksen omaavan puolueettoman ja kokeneen henkilöstön palvelukseen ottaminen kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 2235 (2015) johtuvien velvoitteiden panemiseksi täytäntöön.

Yhteinen tutkintamekanismi toimii riippumattoman kolmijäsenisen kokoonpanon, jäljempänä ’johtoryhmä’, johdolla, ja sitä tukee kolmeen yksikköön jaettu ammattilaisista koostuva ydinhenkilöstö. Yhteisen tutkintamekanismin johdossa toimii apulaispääsihteeri, jolla on kokonaisvastuu, ja kaksi vara-apulaispääsihteeriä, joista toinen vastaa poliittisesta yksiköstä ja toinen tutkintayksiköstä.

Yhteisen tutkintamekanismin johdon tukena on kolme yksikköä. Poliittinen toimisto, jonka on määrä sijaita New Yorkissa, vastaa poliittisista analyyseistä, oikeudellisesta neuvonnasta, mediasuhteista ja hallinnollisesta tuesta. Tutkintatoimisto, jonka on määrä sijaita Haagissa, vastaa kemiallisista ja lääketieteellisistä analyyseistä, teknisestä rikostutkinnasta, sodankäyntivälineiden analyysistä, tutkinnasta ja tiedon analysoinnista. Operaatioiden tukitoimisto, jonka on määrä sijaita New Yorkissa, antaa tukea poliittiselle yksikölle ja tutkintayksikölle.

Yhteisen tutkintamekanismin ydinhenkilöstön kulut, lukuun ottamatta hallintotointa, rahoitetaan sääntömääräisestä budjetista. Turvallisuusneuvosto on päättänyt, että aineelliset ja tekniset tarpeet rahoitetaan vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla. Tätä varten YK:n pääsihteeri perusti erityisrahaston, jota hallinnoidaan YK:n hallinnollisten ja varainhoidollisten määräysten mukaisesti.

Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian mukaisesti, jossa asetetaan tavoitteeksi edistää YK:n turvallisuusneuvoston roolia ja parantaa sen asiantuntemusta vastattaessa joukkotuhoaseiden leviämisen haasteeseen, unioni tukee YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2235 (2015) täytäntöönpanoa erityisesti niillä aloilla, joilla voidaan parhaiten vaikuttaa näkyvästi ja nopeasti yhteisen tutkintamekanismin perustamiseen sekä sen valmiuksiin aloittaa täysipainoinen toiminta.

Tähän sisältyy tuki seuraaville toimille:

a)

saatetaan loppuun johtoryhmän sekä sen poliittisen toimiston perustaminen New Yorkiin ja tutkintatoimiston perustaminen Haagiin, samoin kuin operaatioiden tukitoimiston perustaminen, ja hankitaan toimistohuonekaluja ja lukittavia kaappeja, joilla varmistetaan yhteisen tutkintamekanismin vastaanottamien ja/tai tuottamien tietojen ja aineistojen suojattu säilytys;

b)

kehitetään ja toteutetaan kestävän tietoturvallisuusjärjestelmän puitteissa rekisteröinnin hallintajärjestelmä, jota sovelletaan kaikkiin yhteisen tutkintamekanismin tehtäviensä yhteydessä vastaanottamiin tai tuottamiin tietoihin; tässä järjestelmässä otetaan huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, jotka katsotaan välttämättömiksi yhteisen tutkintamekanismin vastaanottamien ja/tai tuottamien tietojen ja aineistojen säilyttämisen ja käytön kannalta;

c)

valmistellaan yhteisen tutkintamekanismin tutkijoiden mahdollista lähettämistä Syyrian arabitasavaltaan, jos yhteinen tutkintamekanismi pitää sitä tarpeellisena tutkintansa kannalta ja katsoo, että voidaan kohtuullisin perustein uskoa, että käynti Syyriassa, mukaan lukien sellaisilla Syyrian alueilla, jotka eivät ole Syyrian arabitasavallan hallinnassa, on perusteltu;

d)

hankitaan viestintään ja turvallisuuteen liittyvää laitteistoa sekä toimistotarvikkeita yhteisen tutkintamekanismin tukemiseksi sen toimeksiannon täytäntöönpanossa. Niihin sisältyvät tietotekniset laitteet (erityinen palvelin, tietokoneet, kannettavat tietokoneet, joissa on telakointiasema, lisätietokoneet internetiin liittämätöntä intranet-verkkoa varten, toimistosilppurit jne.), joita tarvitaan b alakohdassa tarkoitetun tietoturvallisuusjärjestelmän täytäntöönpanon varmistamiseen.

Lisäasiantuntemusta ja -toimia rahoitetaan vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla sitä mukaa, kun tarpeita ilmenee. Tilapäisiä asiantuntijakonsultteja palkataan lyhytaikaisesti, myös b alakohdassa tarkoitettujen rekisteröinnin hallintajärjestelmän ja tietoturvallisuusjärjestelmän pikaista kehittämistä varten sekä tavanomaisten toimintamenettelyiden kehittämiseksi.

3.   Kesto

Näiden hankkeiden toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 12 kuukautta.

4.   Täytäntöönpanosta vastaavat virastot

Kieltojärjestölle annetaan tehtäväksi hankkeen 1 tekninen täytäntöönpano. Hankkeen panevat täytäntöön kieltojärjestön henkilöstö, asiantuntijat ja toimeksisaajat.

Yhdistyneiden kansakuntien aseriisuntatoimistolle annetaan kieltojärjestön ja YK:n yhteisen tutkintamekanismin puolesta tehtäväksi hankkeen 2 tekninen täytäntöönpano. Hankkeen panevat täytäntöön yhteisen tutkintamekanismin henkilöstö, konsultit ja toimeksisaajat.

YK ja kieltojärjestö kehittävät toimiaan yhteistyössä asianomaisten kumppaneiden kanssa, kansainväliset järjestöt ja elimet mukaan lukien, todellisen synergiavaikutuksen varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

5.   Unionin näkyvyys

Täytäntöönpanosta vastaavat virastot ryhtyvät kaikkiin aiheellisiin toimenpiteisiin tuodakseen julkisesti esiin sen, että toimi on unionin rahoittama. Nämä toimenpiteet toteutetaan Euroopan komission julkaiseman, EU:n ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan mukaisesti.

6.   Raportointi

Täytäntöönpanevat virastot laativat:

a)	säännöllisiä raportteja asianomaisten hankkeiden täytäntöönpanosta; ja

b)	loppuraportin viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun asianomaiset toimet on saatettu päätökseen.

7.   Hankkeiden arvioidut kokonaiskustannukset

Hankkeiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 4 586 096,00 euroa.