LUONNOS

VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA TEHDYLLÄ EUROOPAN UNIONIN JA UKRAINAN VÄLISELLÄ SOPIMUKSELLA PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/2014,

annettu … päivänä … kuuta …,

sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymisestä

SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen viisumien myöntämisen helpottamisesta, jäljempänä ”sopimus’, ja erityisesti sen 12 artiklan,

sekä katsoo, että kyseinen sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat yhteiset suuntaviivat vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Kumotaan sekakomitean päätös N:o 1/2009.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

LIITE

VIISUMIEN MYÖNTÄMISEN HELPOTTAMISESTA TEHDYN EUROOPAN UNIONIN JA UKRAINAN VÄLISEN SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT YHTEISET SUUNTAVIIVAT

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehty Euroopan unionin ja Ukrainan välinen sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, ja sitä on muutettu 23 päivänä heinäkuuta 2012 tehdyllä Euroopan unionin ja Ukrainan välisellä sopimuksella, joka tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013, jäljempänä ’sopimus’. Sen tavoitteena on helpottaa vastavuoroisuuden pohjalta viisumien myöntämistä Ukrainan kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää 180 päivän kuluessa.

Sopimuksessa vahvistetaan vastavuoroisuuden pohjalta oikeudellisesti sitovia oikeuksia ja velvoitteita, jotta voidaan yksinkertaistaa menettelyjä viisumien myöntämiseksi Ukrainan kansalaisille.

Sopimuksella 12 artiklalla perustetun sekakomitean, jäljempänä ’sekakomitea’, hyväksymillä suuntaviivoilla pyritään varmistamaan sopimuksen määräysten virheetön ja yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoissa. Nämä suuntaviivat eivät ole osa sopimusta, eivätkä ne sen vuoksi ole oikeudellisesti sitovat. On kuitenkin erittäin suositeltavaa, että diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilöstö noudattaa niitä johdonmukaisesti pannessaan sopimuksen määräyksiä täytäntöön.

Suuntaviivoja on tarkoitus päivittää säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanosta saadun kokemuksen perusteella sekakomitean vastuulla. Sekakomitean 25 päivänä marraskuuta 2009 hyväksymiä suuntaviivoja on mukautettu viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisen sopimuksen muuttamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen, jäljempänä ’muutossopimus’, sekä uuden unionin lainsäädännön, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (1), jäljempänä ’viisumisäännöstö’, mukaisesti.

I   YLEISET SEIKAT

1.1   Tarkoitus ja soveltamisala

Sopimuksen 1 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Tämän sopimuksen tarkoituksena on helpottaa viisumien myöntämistä Ukrainan kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää 180 päivän kuluessa.”

Sopimusta sovelletaan kaikkiin Ukrainan kansalaisiin, jotka hakevat lyhytaikaista viisumia, riippumatta siitä, missä maassa he asuvat.

Sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Ukraina voi ottaa uudelleen käyttöön viisumivelvollisuuden ainoastaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia tai tiettyjä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisryhmiä varten, ei yksittäisten jäsenvaltioiden kansalaisia tai kansalaisryhmiä varten. Jos Ukraina ottaa uudelleen käyttöön EU:n kansalaisia tai tiettyjä EU:n kansalaisten ryhmiä koskevan viisumivelvollisuuden, kyseisiin EU:n kansalaisiin sovelletaan ilman eri toimenpiteitä vastavuoroisesti samoja viisumien myöntämistä koskevia helpotuksia kuin on tämän sopimuksen nojalla myönnetty Ukrainan kansalaisille.”

Ukrainan hallituksen päätösten mukaan EU:n kansalaiset on vapautettu viisumivelvollisuudesta 1. toukokuuta 2005 alkaen heidän matkustaessaan Ukrainaan enintään 90 päivän ajaksi ja 1. tammikuuta 2008 alkaen heidän kulkiessaan Ukrainan alueen kautta. Tämä määräys ei vaikuta Ukrainan hallituksen oikeuteen muuttaa näitä päätöksiä.

1.2   Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen 2 artiklassa määrätään seuraavaa:

Sopimus ei vaikuta voimassa oleviin viisumivelvollisuuksia ja viisumivapauksia koskeviin sääntöihin, tämän kuitenkaan rajoittamatta sen 10 artiklan soveltamista (jossa määrätään Ukrainan diplomaattipassien ja biometristen virkapassien haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta). Esimerkiksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (2) 4 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus vapauttaa viisumivelvollisuudesta muun muassa alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö.

Asioihin, joista ei määrätä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumin epääminen, matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen sekä maahantulon epääminen ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet, sovelletaan edelleen Schengen-säännöstöä tai tapauksen mukaan kansallista lainsäädäntöä. Tämä koskee myös Schengen-säännöstöä, jonka mukaan määritetään viisumihakemuksen käsittelystä vastaava Schengen-jäsenvaltio. Sen vuoksi Ukrainan kansalaisen olisi haettava viisumia edelleen sen jäsenvaltion konsulaatista, joka on hänen matkansa pääkohde. Ellei pääkohdetta ole, hänen olisi haettava viisumia sen jäsenvaltion konsulaatista, johon hän saapuu Schengen-alueella ensimmäisenä.

Vaikka sopimuksessa määrätyt ehdot täyttyisivätkin, esimerkiksi 4 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta hakija esittää matkan tarkoitusta koskevat asiakirjatodisteet, viisumi voidaan silti evätä, elleivät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 562/2006 (3), jäljempänä ’Schengenin rajasäännöstö’, 5 artiklassa vahvistetut edellytykset täyty, toisin sanoen henkilöllä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, hänestä on tehty ilmoitus SIS-tietojärjestelmään tai hänen katsotaan olevan uhka yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle.

Muita viisumisäännöstön mukaisia mahdollisuuksia joustavuuteen viisumien myöntämisessä sovelletaan edelleen. Esimerkiksi pitkään (jopa viisi vuotta) voimassa olevia toistuvaisviisumeja voidaan myöntää muillekin kuin sopimuksen 5 artiklassa mainituille henkilöryhmille, jos viisumisäännöstössä säädetyt edellytykset täyttyvät (vrt. viisumisäännöstön 24 artiklan 2 kohta). Samalla tavoin sovelletaan edelleen viisumisäännöstön säännöksiä, jotka mahdollistavat viisumin maksuttomuuden tai viisumimaksun alentamisen (vrt. jäljempänä II.2.1.1 kohta).

1.3   Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat viisumilajit

Sopimuksen 3 artiklan d kohdassa ’viisumin’ määritellään tarkoittavan ”jäsenvaltion myöntämää lupaa tai sen tekemää päätöstä, joka vaaditaan:

—	maahantuloon kaikkiaan enintään 90 päivää kestävää oleskelua varten kyseisessä jäsenvaltiossa tai useassa jäsenvaltiossa,

—	jäsenvaltion tai usean jäsenvaltion alueen kauttakulkua varten”.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavantyyppiset viisumit:

—	nk. C-viisumit (lyhytaikaiset viisumit).

Sopimuksessa määrättyjä helpotuksia sovelletaan sekä yhtenäisiin viisumeihin, jotka ovat voimassa jäsenvaltioiden koko alueella, että alueellisesti rajoitettuihin viisumeihin.

1.4   Viisumin mukaisen sallitun oleskeluajan laskeminen ja erityisesti kysymys kuuden kuukauden jakson määrittämistavasta

Schengenin rajasäännöstöön äskettäin tehdyn muutoksen myötä lyhytaikaisen oleskelun käsitettä on muutettu. Määritelmä kuuluu nyt näin: ”90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana, jolloin on otettava huomioon kutakin oleskelupäivää edeltävä 180 päivän jakso”.

Maahantulopäivänä pidetään ensimmäistä päivää ja maastalähtöpäivänä viimeistä päivää, jona henkilö oleskelee jäsenvaltioiden alueella. Käsitteen ”minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana” mukaisesti olisi sovellettava ”liikkuvaa” 180 päivän viitejaksoa, jolloin oleskelun jokaisena päivänä tarkastellaan viimeisintä 180 päivän ajanjaksoa sen todentamiseksi, täyttyykö 90 päivän/180 päivän vaatimus edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman keskeytystä jatkunut 90 päivän poissaolo antaa mahdollisuuden uuteen enintään 90 päivän oleskeluun.

Määritelmä tuli voimaan 18. lokakuuta 2013. Laskin on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/borders-and-visas/border-crossing/index_en.htm.

Esimerkki oleskelun pituuden laskemisesta uuden määritelmän perusteella:

Henkilö, jolla on vuoden (18.4.2014–18.4.2015) voimassa oleva toistuvaisviisumi, saapuu maahan ensimmäisen kerran 19.4.2014 ja oleskelee siellä 3 päivää. Tämän jälkeen hän saapuu maahan uudelleen 18.6.2014 ja oleskelee siellä 86 päivää. Mikä on tilanne tiettyinä päivämäärinä? Milloin kyseinen henkilö saa tulla uudestaan jäsenvaltioiden alueelle?

11.9.2014: Viimeisten 180 päivän kuluessa (16.3.2014–11.9.2014) henkilö on oleskellut maassa 3 päivää (19.–21.4.2014) + 86 päivää (18.6.2014–11.9.2014) = 89 päivää. Oleskeluaika ei ylity. Henkilö voi oleskella maassa vielä yhden päivän.

16.10.2014 alkaen: Henkilö voi saapua maahan vielä 3 päivän oleskelua varten (oleskelusta 19.4.2014 tulee merkityksetön 16.10.2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle); oleskelusta 20.4.2014 tulee merkityksetön 17.10.2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle jne.).

15.12.2014 alkaen: Henkilö voi saapua maahan vielä 86 päivän oleskelua varten (oleskelusta 18.6.2014 tulee merkityksetön 15.12.2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle); oleskelusta 19.6.2014 tulee merkityksetön 16.12.2014, koska se jää 180 päivän ajanjakson ulkopuolelle jne.).

1.5   Tilanne niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti tai jotka eivät osallistu EU:n yhteiseen viisumipolitiikkaan, ja assosioituneiden maiden osalta

Sopimus sitoo voimaantulostaan lähtien jäsenvaltioita, jotka ovat liittyneet unioniin vuonna 2004 (Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia), vuonna 2007 (Bulgaria ja Romania) ja vuonna 2013 (Kroatia).

Ainoastaan Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti. Ne myöntävät edelleen kansallisia viisumeja, jotka ovat voimassa vain niiden omalla kansallisella alueella. Kun nämä jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ne jatkavat sopimuksen soveltamista.

Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan edelleen kaikkiin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kysymyksiin siihen päivään saakka, jona nämä jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti. Kyseisestä päivästä lähtien sopimuksen ulkopuolelle jääviin kysymyksiin sovelletaan Schengenin säännöstöä tai kansallista lainsäädäntöä.

Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania voivat tunnustaa Schengen-valtioiden ja assosioituneiden valtioiden myöntämät oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit niiden alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten.

Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan mukaan kaikkien Schengen-valtioiden on tunnustettava toistensa myöntämät pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat päteviksi toistensa alueella tapahtuvaa lyhytaikaista oleskelua varten. Schengen-jäsenvaltiot hyväksyvät assosioituneiden maiden oleskeluluvat, D-viisumit ja lyhytaikaiset viisumit maahantuloa ja lyhytaikaista oleskelua varten ja päinvastoin.

Sopimusta ei sovelleta Tanskaan, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta siihen sisältyy yhteisiä julistuksia, joiden mukaan kyseisten jäsenvaltioiden on suotavaa tehdä Ukrainan kanssa kahdenväliset sopimukset viisumien myöntämismenettelyjen helpottamisesta.

Tanskan ja Ukrainan kahdenvälinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta tuli voimaan 1. maaliskuuta 2009. Sen sijaan Ukrainan ja Irlannin tai Yhdistyneen kuningaskunnan välillä ei ole käyty neuvotteluja viisumien myöntämisen helpottamisesta.

Vaikka Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi ovat liittyneet Schengen-yhteistyöhön, sopimusta ei sovelleta niihin. Siihen sisältyy kuitenkin yhteisiä julistuksia, joiden mukaan kyseisten Schengen-valtioiden on suotavaa tehdä Ukrainan kanssa kahdenväliset sopimukset viisumien myöntämisen helpottamisesta.

Norja allekirjoitti kahdenvälisen sopimuksen viisumien myöntämisen helpottamisesta 13. helmikuuta 2008. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2011.

Sveitsi sai viisumien myöntämisen helpottamisesta tehtävää kahdenvälistä sopimusta koskevat neuvottelut päätökseen marraskuussa 2011. Islanti on ilmoittanut aloittaneensa neuvottelut Ukrainan kanssa.

1.6   Sopimus/kahdenväliset sopimukset

Sopimuksen 13 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

Sopimuksen voimaantulosta alkaen jäsenvaltioiden ja Ukrainan voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyviä määräyksiä asioista, joista määrätään sopimuksessa, ei ole enää sovellettu. Jäsenvaltioiden on unionin lainsäädännön mukaan toteutettava tarpeelliset toimenpiteet poistaakseen yhteensopimattomuudet kahdenvälisten sopimustensa ja sopimuksen väliltä.

Sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa kuitenkin määrätään seuraavaa:

Seuraavilla jäsenvaltioilla on Ukrainan kanssa kahdenvälinen sopimus, jossa määrätään virkapassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Slovakia.

Sopimuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan, siltä osin kuin nämä kahdenväliset sopimukset koskevat biometrisen virkapassin haltijoita, sopimuksen 10 artiklan 2 kohtaa sovelletaan ensisijaisena kyseisiin kahdenvälisiin sopimuksiin nähden. Sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaan näitä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka tehtiin ennen muutossopimuksen voimaantuloa, sovelletaan edelleen, siltä osin kuin ne kattavat muun virkapassin kuin biometrisen virkapassin haltijat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten jäsenvaltioiden tai Ukrainan oikeutta irtisanoa kyseiset kahdenväliset sopimukset tai järjestelyt tai keskeyttää niiden soveltaminen. Jäsenvaltion muun virkapassin kuin biometrisen virkapassin haltijoille myöntämä viisumivapaus on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella matkustamisen yhteydessä, ei muihin Schengen-alueen jäsenvaltioihin matkustamista varten.

Jos jäsenvaltio on tehnyt Ukrainan kanssa kahdenvälisen sopimuksen tai järjestelyn asioista, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan, tätä vapautusta sovelletaan edelleen sopimuksen tultua voimaan.

1.7   Euroopan yhteisön julistus viisuminhakijoiden mahdollisuudesta saada tietoja ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämismenettelyjä ja tarvittavia liiteasiakirjoja koskevien tietojen yhdenmukaistamisesta

Tämän sopimukseen liitetyn Euroopan yhteisön julistuksen mukaan yhteiset perusohjeet viisuminhakijoiden pääsystä jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoihin sekä viisumien myöntämiseen liittyvistä menettelyistä ja edellytyksistä sekä myönnettyjen viisumien voimassaolosta on laadittu sen varmistamiseksi, että hakijat saavat johdonmukaista ja yhdenmukaista tietoa. Nämä tiedot ovat käytettävissä EU:n Ukrainan-edustuston verkkosivuilla osoitteessa http://eeas.europa.eu/delegations/ukraine/index_en.htm.

Jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoja pyydetään levittämään tätä tietoa laajasti (ilmoitustauluilla, esitteissä, verkkosivuilla jne.) sekä antamaan tarkkoja tietoja viisumien myöntämisedellytyksistä, jäsenvaltioiden edustustoista Ukrainassa ja EU:n yhtenäisestä luettelosta, jossa luetellaan hakijoilta vaadittavat liiteasiakirjat.

II   YKSITTÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ KOSKEVAT SUUNTAVIIVAT

2.1   Kaikkiin viisuminhakijoihin sovellettavat säännöt

Tärkeää: On muistettava, että alla mainittuja helpotuksia, jotka koskevat viisumihakemusten käsittelymaksua, viisumihakemusten käsittelyaikoja, lähtöä siinä tapauksessa, että asiakirjat ovat kadonneet tai ne on varastettu, ja viisumin voimassaoloajan pidentämistä poikkeuksellisissa olosuhteissa, sovelletaan kaikkiin ukrainalaisiin viisuminhakijoihin ja -haltijoihin.

2.1.1   Viisumihakemusten käsittelymaksu

Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan viisumihakemuksen käsittelymaksu on siis 35 euroa. Tätä maksua sovelletaan kaikkiin ukrainalaisiin viisuminhakijoihin (mukaan lukien matkailijat), ja se koskee lyhytaikaisia viisumeja, riippumatta maahantulojen määrästä. Sitä sovelletaan myös ulkorajoilla jätettyihin viisumihakemuksiin.

Sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

Sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

Tämän mukaisesti 70 euron maksu peritään viisumihakemuksen käsittelystä silloin, kun viisumihakemuksen ja liiteasiakirjat on jättänyt viisuminhakija, jonka asuinpaikan tiedetään olevan alueella, jolla hakijan aiotun matkan kohteena olevalla jäsenvaltiolla ei ole konsuliedustustoa (eli kyseisellä alueella ei ole konsulaattia, viisumikeskusta eikä sellaisten jäsenvaltioiden konsulaatteja, jotka ovat tehneet hakijan aiotun matkan kohteena olevan jäsenvaltion kanssa edustussopimuksen), ja diplomaatti- tai konsuliedustusto on suostunut tekemään viisumihakemusta koskevan päätöksen kolmessa päivässä. Viisuminhakijan asuinpaikkaa koskevat todisteet esitetään viisumihakemuslomakkeessa.

Periaatteessa sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan tarkoituksena on helpottaa kaukana konsulaatista asuvien hakijoiden viisuminhakua. Jos viisumin hakeminen edellyttää matkustamista kauas, tarkoitus on myöntää viisumi nopeasti, ettei hakijan tarvitse tehdä samaa pitkää matkaa toiseen kertaan.

Edellä mainituista syistä tapauksissa, joissa tavanomainen viisumihakemuksen käsittelyaika tietyssä diplomaatti- tai konsuliedustustossa on kolme päivää tai vähemmän, peritään normaali 35 euron maksu.

Diplomaatti- ja konsuliedustustoissa, joissa on käytössä ajanvarausjärjestelmä, ajan järjestämiseen kulunutta ajanjaksoa ei lasketa osaksi käsittelyaikaa (ks. myös II.2.1.2 kohta).

Sopimuksen 6 artiklan 4 kohdassa määrätään seuraavaa:

(Huom. Tässä alakohdassa määrätään ukrainalaisten lähisukulaisten tilanteesta näiden matkustaessa jäsenvaltioihin vierailemaan jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien Ukrainan kansalaisten luona tai sellaisten Euroopan unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat. Ukrainalaisille viisuminhakijoille, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (4) 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin kansalaisen perheenjäseniä, myönnetään viisumi maksutta, mahdollisimman pian ja nopeutettua menettelyä noudattaen.)

”b)	virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka Ukrainalle osoitetun virallisen kutsun perusteella osallistuvat kokouksiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät jonkin jäsenvaltion alueella;

c)	kansallisten ja alueellisten hallitusten ja parlamenttien jäsenet, perustuslakituomioistuinten ja ylimpien tuomioistuinten jäsenet, ellei heitä ole vapautettu viisumivelvollisuudesta tällä sopimuksella;

d)	koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän mukanaan matkustavat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtävälle matkalle;

e)	vammaiset ja tarvittaessa heidän mukanaan matkustava henkilö;” (Huom. Jotta hakijat voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, heidän olisi esitettävä todisteet siitä, että kukin viisuminhakijoista kuuluu tähän ryhmään.)

”f)

henkilöt, jotka ovat asiakirjoin osoittaneet matkustavansa humanitaarisista syistä esimerkiksi siksi, että he tarvitsevat kiireellistä lääkärinhoitoa, sekä tällaisen henkilön mukana matkustava henkilö, ja henkilöt, jotka osallistuvat lähisukulaisen hautajaisiin tai vierailevat vakavasti sairaana olevan lähisukulaisen luona;

g)	kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja heidän mukanaan matkustavat henkilöt;” (Huom. Tämä alakohta kattaa ainoastaan ammattitehtävissä mukana matkustavat henkilöt; kannattajia ei siten pidetä mukana matkustavina henkilöinä.)

”h)	henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämään tai muuhun vaihto-ohjelmaan;

i)	ystävyyskaupunkien ja muiden kunnallisten yksiköiden järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat;

j)	toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat;” (Huom. Tämä alakohta kattaa sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamisalaan kuuluvat toimittajat.)

”k)	eläkkeensaajat;” (Huom. Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä todiste eläkkeensaajan asemasta.)

”l)	autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueille ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity Ukrainassa;

m)	jäsenvaltioiden alueille kulkevien kansainvälisten junien juna-, kylmäkuljetus- ja veturihenkilöstön jäsenet;

n)	alle 18-vuotiaat lapset ja alle 21-vuotiaat huollettavana olevat lapset;” (Huom. Jotta tähän ryhmään kuuluva viisuminhakija voidaan vapauttaa viisumihakemuksen käsittelymaksusta, hänen on esitettävä todiste iästään ja, jos kysymys on alle 21-vuotiaasta, huollettavan asemastaan.)

”o)	uskonnollisten yhteisöjen edustajat;

p)	jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin messuihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat;

q)	sellaiset 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat henkilöt, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin tai urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin;

r)	kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

s)	Euroopan unionin virallisten, rajat ylittävien yhteistyöohjelmien, kuten eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI), osanottajat.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun matkan tarkoituksena on kauttakulku.”

Sopimuksen 6 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa sovelletaan ainoastaan, jos kolmanteen maahan tehtävän matkan tarkoitus vastaa jotakin sopimuksen 6 artiklan 4 kohdan a–s alakohdassa luetelluista tarkoituksista, toisin sanoen jos kauttakulku on tarpeen seminaariin osallistumiseksi, perheenjäsenten luona vierailemiseksi, kansalaisjärjestön vaihto-ohjelmaan osallistumiseksi jne. kolmannessa maassa.

Edellä mainitut henkilöryhmät vapautetaan kokonaan viisumihakemuksen käsittelymaksusta. Lisäksi viisumisäännöstön 16 artiklan 6 kohdan mukaan ”Viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua tai ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua taikka humanitaarisista syistä.”

Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida soveltaa viisumihakemuksen 70 euron käsittelymaksusta vapauttamiseksi yksittäistapauksissa, joissa viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjat jättäneen viisuminhakijan asuinpaikan tiedetään sijaitsevan kaukana jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustosta ja joissa hakija kuuluu johonkin sopimuksen 6 artiklan 4 kohdassa lueteltuun viisumihakemuksen käsittelymaksusta vapautettuun ryhmään.

Olisi pidettävä mielessä myös se, että viisumihakemuksen käsittelymaksusta vapautetuilta henkilöryhmiltä voidaan edelleen periä palvelumaksu, jos jäsenvaltio tekee yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa.

Sopimuksen 6 artiklan 5 kohdassa määrätään seuraavaa:

Kaikkiin henkilöryhmiin kuuluville viisuminhakijoille on annettava mahdollisuus jättää hakemus ulkoisen palveluntarjoajan sijaan suoraan konsulaattiin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijalle on annettava todellinen valinnan mahdollisuus näiden kahden mahdollisuuden välillä. Vaikka suoraa asiointia konsulaatissa ei tarvitsekaan järjestää samanlaisissa tai samankaltaisissa olosuhteissa kuin palveluntarjoajan kanssa asiointia, olosuhteet eivät saa tehdä suoraa asiointia käytännössä mahdottomaksi. Vaikka konsulaatin kanssa asioinnissa hyväksyttäisiin pidempi odotusaika, se ei saa olla niin kohtuuton, että hakemuksen jättäminen suoraan konsulaattiin muuttuu käytännössä mahdottomaksi.

2.1.2   Viisumihakemusten käsittelyajat

Sopimuksen 7 artiklassa määrätään seuraavaa:

Viisumihakemusta koskeva päätös on periaatteessa tehtävä 10 kalenteripäivän kuluessa täydellisen viisumihakemuksen ja liiteasiakirjojen vastaanottamispäivästä.

Tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään 30 kalenteripäivään, jos on tarpeen tehdä lisätarkistuksia, esimerkiksi kuulemalla keskusviranomaisia.

Kaikki nämä määräajat alkavat kulua vasta kun hakemus on täydellinen, toisin sanoen viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjojen vastaanottopäivästä alkaen.

Diplomaatti- ja konsuliedustustoissa, joissa on käytössä ajanvarausjärjestelmä, ajan järjestämiseen kulunutta ajanjaksoa ei lasketa osaksi käsittelyaikaa. Ajanvarausta järjestettäessä olisi otettava huomioon viisuminhakijan esiin tuoma hakemuksen mahdollinen kiireellisyys sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa varten. Yleensä aika olisi järjestettävä kahden viikon kuluessa siitä, kun ajanvarausta pyydettiin (vrt. sopimuksen 6 artiklan 5 kohta). Tätä pidemmän ajanjakson olisi pysyttävä poikkeustapauksena myös ruuhkaisina aikoina. Sekakomitea seuraa tätä kysymystä tarkasti. Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että Ukrainan virallisten valtuuskuntien jäsenille, jotka pyytävät vastaanottoaikaa jättääkseen hakemuksen diplomaatti- tai konsuliedustustoon, olisi järjestettävä aika mahdollisimman nopeasti, mieluiten kahden työpäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa, joissa kutsu on lähetetty myöhäisessä vaiheessa.

Päätöksen sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viisumihakemusta koskevan päätöksen tekemisestä tavanomaista nopeammin tekee konsulivirkamies.

2.1.3   Viisumin voimassaoloajan pidentäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa

Sopimuksen 9 artiklassa määrätään seuraavaa:

Mahdollisuuteen pidentää viisumin voimassaoloaikaa ylivoimaisen esteen vuoksi (esimerkiksi sairaalahoito odottamattomien syiden/äkillisen sairauden/onnettomuuden vuoksi), jolloin viisumin haltijalla ei ole mahdollisuutta poistua jäsenvaltion alueelta viisumiin merkittyyn päivämäärään mennessä, sovelletaan viisumisäännöstön 33 artiklan 1 kohdan säännöksiä. Edellytyksenä on, että ne ovat yhteensopivat sopimuksen kanssa (esimerkiksi viisumi, jonka voimassaoloaikaa on jatkettu, pysyy yhtenäisenä viisumina, joka oikeuttaa maahantuloon kaikkien niiden Schengen-jäsenvaltioiden alueelle, joihin maahantuloa varten viisumi oli voimassa sen myöntämishetkellä). Sopimuksen mukaan ylivoimaisen esteen tapauksessa viisumin voimassaoloaikaa pidennetään maksutta.

2.2   Tiettyihin viisuminhakijoiden ryhmiin sovellettavat säännöt

2.2.1   Matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat

Kaikilta sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa luetelluilta henkilöryhmiltä, myös autonkuljettajilta, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä, vaaditaan ainoastaan mainitut matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat. Näiltä hakijaryhmiltä ei saa vaatia mitään muita matkan tarkoitusta koskevia asiakirjoja. Kuten sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa todetaan, heiltä ei vaadita muita matkan tarkoitusta koskevia selvityksiä, kutsuja tai vahvistuksia.

Jos matkan todellista tarkoitusta on yksittäistapauksissa syytä epäillä, viisuminhakija kutsutaan lähetystöön/konsulaattiin perusteelliseen (lisä-)haastatteluun, jossa hänelle voidaan esittää kysymyksiä vierailun todellisesta tarkoituksesta tai hänen aikomuksestaan palata (vrt. viisumisäännöstön 21 artiklan 8 kohta). Tällaisissa yksittäistapauksissa viisuminhakija voi esittää lisäasiakirjoja tai konsulivirkamies voi poikkeuksellisesti pyytää niitä. Sekakomitea seuraa asiaa tarkasti.

Niiden henkilöryhmien osalta, joita ei mainita sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa, matkan tarkoitusta koskeviin asiakirjoihin sovelletaan edelleen voimassa olevia sääntöjä. Sama pätee asiakirjoihin, jotka koskevat vanhempien suostumusta alle 18-vuotiaiden lasten matkustamiseen.

Sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kysymyksiin, kuten matkustusasiakirjojen tunnustaminen, matkasairausvakuutus ja paluuta koskevat takeet sekä toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen, sovelletaan Schengenin säännöstöä tai kansallista lainsäädäntöä (vrt. edellä I.1.2 kohta).

Muutossopimukseen on liitetty Euroopan unionin julistus asiakirjoista, jotka on toimitettava haettaessa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää viisumia, ja sen mukaan ”Euroopan unioni laatii viisumisäännöstön 48 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yhtenäisen luettelon vaadittavista lisäselvityksistä, jotta voidaan varmistaa, että ukrainalaisilta hakijoilta vaaditaan periaatteessa samat liiteasiakirjat”. Jäsenvaltioiden konsulaatteja, jotka toimivat paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa, pyydetään varmistamaan, että ukrainalaisille viisuminhakijoille annetaan yhdenmukaiset perustiedot ja että heidän edellytetään esittävän periaatteessa samat liiteasiakirjat riippumatta siitä, minkä jäsenvaltion konsulaattiin he jättävät hakemuksen.

Periaatteessa viisumihakemuksen mukana on toimitettava sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kutsu tai todistus alkuperäiskappaleena. Konsulaatti voi kuitenkin aloittaa viisumihakemuksen käsittelyn kutsusta tai todistuksesta lähetetyn faksin tai jäljennösten perusteella. Konsulaatti voi pyytää alkuperäistä asiakirjaa siinä tapauksessa, että kyseessä on ensimmäinen hakemus, ja alkuperäistä asiakirjaa pyydetään tapauksissa, joihin liittyy epäselvyyksiä.

Koska jäljempänä olevissa viranomaisia koskevissa luetteloissa on myös sellaisten henkilöiden nimiä, jotka voivat allekirjoittaa asianomaisia kutsuja ja/tai todistuksia, Ukrainan viranomaisten olisi ilmoitettava näiden henkilöiden vaihtumisesta paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa.

Sopimuksen 4 artiklassa määrätään seuraavaa:

Hakijan nimen on oltava mainittu toimivaltaisen viranomaisen laatimassa kirjeessä, jossa vahvistetaan, että kyseinen henkilö kuuluu valtuuskuntaan, joka matkustaa toisen sopimuspuolen alueelle osallistuakseen viralliseen tapaamiseen. Hakijan nimeä ei tarvitse välttämättä mainita virallisessa kutsussa osallistua tapaamiseen, vaikka se saatetaan mainita silloin, kun virallinen kutsu on osoitettu tietylle henkilölle.

Tämä määräys koskee virallisten valtuuskuntien jäseniä riippumatta siitä, minkä tyyppinen passi heillä on (muu virkapassi kuin biometrinen virkapassi, tai tavallinen passi).

”b)

liikemiehet ja liikeorganisaatioiden edustajat: — toimivan [po. ’vastaanottajana toimivan’] oikeushenkilön tai yrityksen tai kyseisen oikeushenkilön tai yrityksen toimiston tai sivutoimiston, jäsenvaltioiden keskus- ja paikallisviranomaisten tai jäsenvaltion alueella pidettävien kauppa- tai teollisuusmessujen tai konferenssin tai symposiumin järjestelykomitean kirjallinen kutsu;

c)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueille ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity Ukrainassa: — Ukrainan kansainvälistä tieliikennettä harjoittavien kuljetusyhtiöiden kansallisen liiton laatima kirjallinen kutsu, jossa todetaan matkojen tarkoitus, kesto, määräpaikka (määräpaikat) ja toistumistiheys;”

Toimivaltaiset viranomaiset, jotka säätelevät kansainvälistä tieliikennettä ja ovat vastuussa matkojen tarkoituksen, keston, määräpaikan (määräpaikkojen) ja toistumistiheyden toteamisesta niiden autonkuljettajien osalta, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueille ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity Ukrainassa, ovat seuraavat:

1.

Association of International Road Carriers of Ukraine (AsMAP/АсМАП) AsMAPin postiosoite: 11, Shorsa str. Kyiv, 03150, Ukraine Kutsujen allekirjoittamiseen valtuutetut virkamiehet:   Kostiuchenko Leonid – Ukrainan AsMAPin puheenjohtaja;   Dokil' Leonid – Ukrainan AsMAPin varapuheenjohtaja;   Kuchynskiy Yurii – Ukrainan AsMAPin varapuheenjohtaja.

2.

Valtionyritys Service on International Road Carriages (SIRC) SIRCin postiosoite: 57, av. Nauka Kyiv, 03083, Ukraine Puhelin: (+ 38-044) 524 21 01 Faksi (+ 38-044) 524 00 70 Kutsujen allekirjoittamiseen valtuutetut virkamiehet:   Tkachenko Anatolij – SIRCin johtaja;   Neronov Oleksandr – SIRCin ensimmäinen apulaisjohtaja.

3.

Ukrainian Road Transport and Logistics Union Ukrainian Road Transport and Logistics Union -järjestön postiosoite: 28, Predslavinska str. Kyiv, 03150, Ukraine Puhelin/faksi: (+ 38-044) 528 71 30/(+ 38-044) 528 71 46/(+ 38-044) 529 44 40 Kutsujen allekirjoittamiseen valtuutettu virkailija: Lypovskiy Vitalij – järjestön puheenjohtaja

4.

All-Ukrainian Association of Automobile Carriers (AAAC) (Всеукраїнська асоціація автомобільних перевізників) AAAC:n postiosoite: 139, Velyka Vasylkivska str. Kyiv, 03150, Ukraine Puhelin/faksi: (+ 38-044) 538 75 05, (+ 38-044) 529 25 21 Kutsujen allekirjoittamiseen valtuutetut virkailijat:   Reva Vitalii (Віталій Рева) – AAAC:n puheenjohtaja   Glavatskyi Petro (Петро Главатський) – AAAC:n varapuheenjohtaja Sähköposti: vaap@i.com.ua

5.

All-Ukrainian Association of Automobile Carriers (AAAC) Всеукраїнська асоціація автомобільних перевізників) AAAC:n postiosoite: 3, Rayisy Okipnoyi str. Kyiv, 02002, Ukraine Puhelin/faksi: (+ 38-044) 517 44 31, (+ 38-044) 516 47 26 Kutsujen allekirjoittamiseen valtuutetut virkailijat: Vakulenko Volodymyr (Вакуленко Володимир Михайлович) – AAAC:n varapuheenjohtaja

6.

Valtionyhtiö Ukrinteravtoservice (Українське державне підприємство по обслуговуванню іноземних та вітчизняних автотранспортних засобів ”Укрінтеравтосервіс”) Valtionyhtiön Ukrinteravtoservice postiosoite: 57, av. Nauky Kyiv, 03083, Ukraine Kutsujen allekirjoittamiseen valtuutetut virkamiehet:   Dobrohod Serhii (Доброход Сергій Олександрович) – Valtionyhtiön Ukrinteravtservice pääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 524 09 99 GSM: (+ 38-050) 463 89 32)   Kubalska Svitlana (Кубальська Світлана Сергіївна) – Valtionyhtiön Ukrinteravtservice varapääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 524 09 99, GSM: (+ 38-050) 550 82 62).

Tähän viisuminhakijoiden ryhmään liittyvien ongelmien vuoksi sekakomitea seuraa tämän määräyksen täytäntöönpanoa tiiviisti.

Rautatiekuljetusten alan toimivaltainen viranomainen Ukrainassa on Ukrainan rautatiekuljetusten valtionhallinto (State Administration of Railway Transport of Ukraine, Ukrzaliznytsia/Укрзалізниця).

Ukrzaliznytsian postiosoite:

5–7 Tverskaya str.

Kyiv, 03680, Ukraine

Ukrzaliznytsian johdon vastuualueiden jaottelun mukaisesti jäsenvaltioiden alueille kulkevien kansainvälisten junien juna-, kylmäkuljetus- ja veturihenkilöstön jäsenten matkojen tarkoitusta, kestoa ja toistumistiheyttä koskevat tiedot antavat seuraavat henkilöt:

Bolobolin Serhii (Болоболін Сергій Петрович) – Ukrzaliznytsian ensimmäinen pääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 465 00 10);

Serhiyenko Mykola (Сергієнко Микола Іванович) – Ukrzaliznytsian ensimmäinen varapääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 465 00 01);

Zhurakivskyy Vitaliy (Жураківський Віталій Олександрович) – Ukrzaliznytsian ensimmäinen varapääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 465 00 41);

Slipchenko Oleksiy (Сліпченко Олексій Леонтійович) – Ukrzaliznytsian varapääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 465 00 14);

Naumenko Petro (Науменко Петро Петрович) – Ukrzaliznytsian varapääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 465 00 12);

Chekalov Pavlo (Чекалов Павло Леонтійович) – Ukrzaliznytsian varapääjohtaja (puhelin: (+ 38-044) 465 00 13);

Matviiv Igor – Ukrzaliznytsian kansainvälisten suhteiden osaston päällikkö (puhelin: (+ 38-044) 465 04 25).

Tämä ryhmä ei kata freelance-toimittajia.

Hakemuksen yhteydessä on esitettävä todistus tai muu asiakirja, jossa todistetaan, että hakija on ammatiltaan toimittaja, ja hakijan työnantajan antama alkuperäinen asiakirja, jossa todetaan, että matkan tarkoituksena on toimittajan työn tekeminen, tai jossa todistetaan, että henkilö on toimittajan mukana ammattitehtävissä matkustava tekninen avustaja.

Toimivaltaiset ammattialajärjestöt, jotka todistavat henkilön olevan ammatiltaan toimittaja, ovat Ukrainassa seuraavat:

1.

National Union of Journalists of Ukraine (NUJU) (Національна спілка журналістів України, НСЖУ) NUJU myöntää joukkotiedotusvälineiden palveluksessa ammatikseen työskenteleville kansalliset lehdistökortit ja Kansainvälisen journalistiliiton mallin mukaiset kansainväliset lehdistökortit. NUJUn postiosoite: 27-a Khreschatyk str. Kyiv, 01001, Ukraine Valtuutettu henkilö NUJUssa: Nalyvaiko Oleg Igorovych (Наливайко Олег Ігорович) – NUJUn päällikkö Puhelin/Faksi: (+ 38-044) 234 20 96; (+ 38-044) 234 49 60; (+ 38-044) 234 52 09 Sähköposti: spilka@nsju.org; admin@nsju.org.

2.

Independent Media Union of Ukraine (IMUU) (Незалежна медіа-профспілка України) IMUUn postiosoite: Office 25, 27 – A, Khreshchatyk Str. Kyiv, 01001, Ukraine Valtuutetut henkilöt:   Lukanov Yurii (Луканов Юрій Вадимович) – IMUUn päällikkö   Vynnychuk Oksana (Оксана Винничук) – IMUUn pääsihteeri Puhelin: (+ 38-050) 356 57 58 Sähköposti: secretar@profspilka.org.ua.

”f)	henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämään tai muuhun vaihto-ohjelmaan: — vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu osallistua mainittuun toimintaan;

g)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän mukanaan matkustavat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtävälle matkalle esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa: — vastaanottajana toimivan yliopiston, oppilaitoksen tai koulun kirjallinen kutsu tai ilmoittautumistodistus tai sitä kurssia koskeva opiskelijakortti tai todistus, johon on tarkoitus osallistua;”

Todisteena matkan tarkoituksesta voidaan hyväksyä vain sen yliopiston, korkeakoulun, oppilaitoksen tai koulun antama opiskelijakortti, jossa hakijan on tarkoitus opiskella.

Kansainvälisten urheilutapahtumien osalta mukana matkustavien henkilöiden luetteloon voidaan merkitä henkilöt, jotka matkustavat urheilijan mukana työnsä vuoksi; näitä ovat valmentajat, hierojat, managerit, lääkintähenkilöstö ja urheiluseuran johtajat. Kannattajia ei pidetä mukana matkustavina henkilöinä.

Toimivalta laatia kirjallinen kutsu on ystävyyskaupunkitoiminnan isäntäkaupungin tai kunnan johtajalla tai pormestarilla. Tämä ryhmä kattaa ainoastaan virallisen ystävyyskaupunkitoiminnan.

Mainitussa alakohdassa määrätään ukrainalaisten lähisukulaisten tilanteesta näiden matkustaessa jäsenvaltioihin vierailemaan jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien Ukrainan kansalaisten luona tai sellaisten Euroopan unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat.

Toimivaltaisen viranomaisen on todistettava kutsujana toimivan henkilön allekirjoitus oikeaksi asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Lisäksi on todistettava kutsujana toimivan henkilön oleskelun laillisuus ja perheside esimerkiksi toimittamalla vastaanottajana toimivan henkilön kirjallisen kutsun ohessa jäljennökset asiakirjoista, joista käy ilmi hänen asemansa, esimerkiksi valokopio oleskeluluvasta, ja joissa vahvistetaan perheside.

Mainittua määräystä sovelletaan myös diplomaatti- ja konsuliedustustoissa työskentelevän henkilöstön sukulaisiin, jotka matkustavat sukulaisvierailulle enintään 90 päiväksi jäsenvaltioiden alueelle, lukuun ottamatta tarvetta esittää todisteita laillisesta oleskelusta ja perhesiteistä.

Muutossopimukseen liitetyn viisumien myöntämisen helpottamisesta perheenjäsenten osalta annetun Euroopan unionin julistuksen mukaisesti ”Helpottaakseen useampien sellaisten henkilöiden liikkuvuutta, joilla on perhesiteitä (erityisesti sisaret ja veljet lapsineen) jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleviin Ukrainan kansalaisiin tai Euroopan unionin kansalaisiin, jotka oleskelevat siinä jäsenvaltiossa, joiden kansalaisia he ovat, Euroopan unioni kehottaa jäsenvaltioiden konsuliedustustoja käyttämään täysimääräisesti hyväkseen viisumisäännöstöön sisältyviä mahdollisuuksia helpottaa viisumien myöntämistä tähän ryhmään kuuluville henkilöille, erityisesti yksinkertaistamalla hakijoilta vaadittavia asiakirjatodisteita, vapauttamalla heidät käsittelymaksusta ja myöntämällä tarvittaessa toistuvaisviisumeja”.

Sopimuksessa ei täsmennetä, minkä maan viranomaisten olisi annettava edellä mainittu virallinen asiakirja: maan, jossa hautajaiset pidetään, vai sen henkilön asuinmaan, joka haluaa osallistua hautajaisiin. Olisi hyväksyttävä, että molempien maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa tällaisen virallisen asiakirjan.

Hakijan on esitettävä edellä mainittu virallinen asiakirja, joka vahvistaa kuolemantapauksen sekä hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muun suhteen, esimerkiksi syntymä- ja/tai kuolintodistus.

Sopimuksessa ei täsmennetä, minkä maan viranomaisten olisi annettava edellä mainittu virallinen asiakirja: maan, jossa hautausmaa sijaitsee, vai sen henkilön asuinmaan, joka haluaa vierailla hautausmaalla. Olisi hyväksyttävä, että molempien maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa tällaisen virallisen asiakirjan.

Hakijan on esitettävä edellä mainittu virallinen asiakirja, joka osoittaa, että hauta on edelleen olemassa, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta.

Sopimukseen liitetyn Euroopan yhteisöjen lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisestä sotilas- ja siviilihautausmailla käyntiä varten koskevan julistuksen mukaisesti lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja viisumeita myönnetään sotilas- ja siviilihautausmailla vieraileville henkilöille pääsääntöisesti enintään 14 päiväksi.

Esitetään hoitolaitoksen asiakirja, jossa vahvistetaan hoidon tarve kyseisessä laitoksessa, ja todistus riittävistä rahavaroista hoidon maksamiseksi; lisäksi siinä olisi vahvistettava saattajan tarpeellisuus.

Asiakirja, joka todistaa, että kansalaisjärjestö on rekisteröity Ukrainassa, on Ukrainan valtiollisen rekisteripalvelun (State Registration Service) laatima kirje, joka sisältää kansalaisjärjestöä koskevat, yhdistysrekisteriin (Register of Public Associations) sisältyvät tiedot.

”o)

jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin messuihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat; — vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, jossa vahvistetaan kyseisen henkilön osallistuminen tapahtumaan;

p)	uskonnollisten yhteisöjen edustajat: — Ukrainassa rekisteröidyn uskonnollisen yhteisön kirjallinen kutsu, jossa todetaan matkojen tarkoitus, kesto ja toistumistiheys;”

Asiakirja, joka todistaa, että uskonnollinen yhteisö on rekisteröity Ukrainassa, on ote valtiollisesta oikeushenkilö- ja yksityisyrittäjärekisteristä, jossa mainitaan, että kyseisen oikeushenkilön oikeudellinen ja organisaatiomuoto on uskonnollinen yhteisö.

Tärkeää: sopimuksella ei luoda kirjallisen kutsun laativille luonnollisille tai oikeushenkilöille uusia vastuuvelvollisuutta koskevia sääntöjä. Tällaisten kutsujen virheelliseen laatimiseen sovelletaan vastaavaa EU:n lainsäädäntöä ja/tai kansallista lainsäädäntöä.

2.2.2   Toistuvaisviisumien myöntäminen

Tapauksissa, joissa viisuminhakijan on matkustettava usein tai säännöllisesti jäsenvaltioiden alueelle, myönnetään lyhytaikaisia viisumeja useita käyntejä varten, edellyttäen, että näiden käyntien kokonaiskesto on enintään 90 päivää 180 päivän jaksolla.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

Näiden henkilöryhmien osalta, ottaen huomioon heidän ammattiasemansa tai heidän sukulaissuhteensa Ukrainan kansalaiseen, joka asuu laillisesti jäsenvaltioiden alueella, tai Euroopan unionin kansalaiseen, joka asuu sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalainen hän on, on perusteltua myöntää pääsääntöisesti toistuvaisviisumi, joka on voimassa viisi vuotta. Sopimuksen alkuperäisessä toisinnossa käytetty sanamuoto ”enintään viisi vuotta voimassa olevia” jätti konsulaateille harkintavaltaa viisumin voimassaoloajan pituudesta päättämisen suhteen, kun siinä määrättiin vain viisumin enimmäisvoimassaoloajasta. Muutossopimuksen myötä tämä harkintavalta on poistunut, sillä uusi sanamuoto ”viisi vuotta voimassa olevia” merkitsee sitä, että jos hakija täyttää kaikki sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset, ”jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja”.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta olisi esitettävä vahvistus heidän ammatillisesta asemastaan ja toimikautensa pituudesta.

Tätä määräystä ei sovelleta 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin, jos heidät on sopimuksen mukaan vapautettu viisumivelvollisuudesta, eli jos heillä on diplomaattipassi tai biometrinen virkapassi.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta on esitettävä todisteet heidän pysyvästä asemastaan virallisen valtuuskunnan jäsenenä ja tarpeesta osallistua säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin.

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta on esitettävä todisteet kutsun esittävän henkilön laillisesta oleskelusta (vrt. edellä II.2.2.1 kohta).

Sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta on esitettävä todisteet heidän ammatillisesta asemastaan ja toimintansa kestosta.

Sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

Sopimuksen alkuperäisessä toisinnossa käytetty sanamuoto ”myöntävät enintään yhden vuoden voimassa olevia” jätti konsulaateille harkintavaltaa viisumin voimassaoloajan pituudesta päättämisen suhteen, kun siinä määrättiin vain viisumin enimmäisvoimassaoloajasta. Muutossopimuksen myötä tämä harkintavalta on poistunut, sillä uusi sanamuoto [po.] ”myöntävät yhden vuoden voimassa olevan” merkitsee sitä, että jos hakija täyttää kaikki sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa määrätyt edellytykset, ”jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät enintään yhden vuoden voimassa olevan toistuvaisviisumin”. On huomattava, että yhden vuoden voimassa oleva toistuvaisviisumi myönnetään edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että viisuminhakijalle on edellisen vuoden (12 kuukauden) aikana myönnetty vähintään yksi Schengen-viisumi ja että hän on käyttänyt sitä kohdevaltio(ide)n maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti (henkilö ei esimerkiksi ole ylittänyt sallittua oleskeluaikaa) ja että toistuvaisviisumin hakemiselle on perusteet. Edellisen vuoden aikana saatu Schengen-viisumi voi olla myös jonkin muun Schengen-valtion myöntämä kuin sen valtion, josta hakija on hakenut uutta viisumia. Tapauksissa, joissa ei ole perusteltua myöntää vuoden voimassa olevaa viisumia (esimerkiksi, jos vaihto-ohjelma on alle vuoden pituinen tai henkilön ei tarvitse matkustaa usein ja säännöllisesti kokonaisen vuoden ajan), viisumin voimassaoloaika on alle vuoden edellyttäen, että viisumin myöntämisen muut edellytykset täyttyvät.

Sopimuksen 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa määrätään seuraavaa:

Kahdesta viiteen vuoteen voimassa olevia toistuvaisviisumeja myönnetään sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että he ovat kahden edellisen vuoden aikana käyttäneet heille myönnettyä yhden vuoden Schengen-toistuvaisviisumia kohdevaltio(ide)n maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti ja että on ilmeistä, ettei tarve matkustaa usein tai säännöllisesti rajoitu lyhyempään jaksoon. On huomattava, että kahdesta viiteen vuoteen voimassa oleva viisumi on myönnettävä ainoastaan, jos viisuminhakijalle on kahden edellisen vuoden aikana myönnetty kaksi yhden vuoden (ei lyhyemmän aikaa) voimassa olevaa viisumia ja hän on käyttänyt näitä viisumeja kohdevaltio(ide)n maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustot päättävät kunkin viisumihakemuksen arvioinnin perusteella näiden viisumien voimassaoloajan, joka siis voi olla kahdesta viiteen vuotta.

Kun tarkastellaan edellytysten määritelmää sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa: ”edellyttäen, että … heillä on perusteltu syy hakea toistuvaisviisumia” ja sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa: ”edellyttäen, että … perusteet toistuvaisviisumin hakemiselle ovat edelleen voimassa”, voidaan todeta, että tämän tyyppisten viisumeiden myöntämiseen sovelletaan viisumisäännöstön 24 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteita, toisin sanoen että henkilön on tarpeen matkustaa usein yhteen tai useampaan jäsenvaltioon esimerkiksi liikeasioissa.

Toistuvaisviisumia ei ole pakko myöntää, ellei hakija ole käyttänyt aiempaa viisumiaan. Tällainen viisumi voidaan kuitenkin myöntää, jos edellisen viisumin käyttämättä jättäminen johtui hakijasta riippumattomista syistä, kuten kuorma-auton kuljettajan pitkä poissaolo työstä sairauden takia.

Vrt. II.2.2.1 kohta, jossa käsitellään matkan tarkoitusta koskevia todistusasiakirjoja toistuvaisviisumien myöntämiseksi sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetuille henkilöryhmille.

2.2.3   Diplomaatti- ja virkamatkapassien haltijat

Sopimuksen 10 artiklassa määrätään seuraavaa:

Voimassa olevien, muun virkapassin kuin biometrisen virkapassin haltijoiden viisumivapautta koskevien kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista jatketaan, paitsi jos ne on irtisanottu tai niiden soveltaminen on keskeytetty (vrt. edellä 1.6 kohta).

Sopimuksessa ei säännellä diplomaattien sijoittamista jäsenvaltioihin. Siihen sovelletaan tavanomaista akkreditointimenettelyä.

III   TILASTOTIEDOT

Jotta sekakomitea voi seurata sopimuksen täytäntöönpanoa tehokkaasti, jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein tilastotietoja, jotka koskevat mahdollisuuksien mukaan erityisesti seuraavia seikkoja, kuukausittain eriteltyinä:

—	sopimuksen kattamille eri henkilöryhmille myönnetyt viisumityypit;

—	sopimuksen kattamilta eri henkilöryhmiltä evättyjen viisumien lukumäärä;

—	henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttujen hakijoiden prosenttiosuudet henkilöryhmittäin;

—	Ukrainan kansalaisille myönnettyjen viisivuotisten toistuvaisviisumien lukumäärä (maittain)

—	sopimuksen kattamille eri henkilöryhmille maksutta myönnettyjen viisumien prosenttiosuudet.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).