EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0250

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 250/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014 , ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta

OJ L 84, 20.3.2014, p. 6–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2020; Kumoaja 32021R0785

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/250/oj

20.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/6


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 250/2014,

annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 325 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteekseen torjua petoksia, lahjontaa ja muuta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa, mihin sisältyy myös savukkeiden salakuljetus ja väärentäminen. Jotta voidaan parantaa varainkäytön pitkän aikavälin vaikutuksia ja välttää päällekkäisyyttä, unionin tasolla ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä olisi varmistettava tiivis ja säännöllinen yhteistyö ja koordinointi.

(2)

Parempaa tiedottamista, erikoiskoulutuksen, kuten vertailevan oikeustieteen koulutuksen, järjestämistä ja teknisen ja tieteellisen avun toimittamista koskevilla toimilla voidaan parantaa tuntuvasti unionin taloudellisten etujen suojaa ja samalla auttaa saavuttamaan yhtäläinen suoja kaikkialla unionissa.

(3)

Tukemalla aiemmin tällaisia hankkeita Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 804/2004/EY (3) (Herkules-ohjelma), jota muutettiin ja jonka voimassaoloa jatkettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 878/2007/EY (Herkules II -ohjelma) (4), on voitu tehostaa unionin ja jäsenvaltioiden toimia petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

(4)

Komissio on teettänyt Herkules II -ohjelman tavoitteiden saavuttamista koskevan arvioinnin, jossa selvitettiin ohjelman panoksia ja tuotoksia.

(5)

Komissio teki vuonna 2011 vaikutusten arvioinnin selvittääkseen, pitäisikö ohjelmaa jatkaa.

(6)

Petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan, mukaan lukien savukkeiden salakuljetus ja väärentäminen, torjumiseksi toteutettavien unionin ja jäsenvaltioiden tason toimien jatkamiseksi ja kehittämiseksi edelleen, ja kun otetaan myös huomioon tiukan budjettikurin asettamat uudet haasteet, olisi hyväksyttävä uusi ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(7)

Ohjelma olisi toteutettava ottaen huomioon komission 6 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyssä tiedonannossa ”Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia” esitetyt suositukset ja toimenpiteet.

(8)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5). Mainitun asetuksen mukaisesti avustuksen tarkoituksena on tukea taloudellisesti toimintaa, jolla edistetään unionin toimintapoliittisen tavoitteen toteutumista eikä sen yksinomaisena tarkoituksena saa olla laitteistojen hankkiminen.

(9)

Ohjelman olisi oltava avoin unioniin liittymässä oleville valtioille, ehdokasmaille ja mahdollisille jäsenehdokkaille, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille, jos kyseisten maiden asiaa koskeva lainsäädäntö ja hallintomenetelmät on yhdenmukaistettu riittävän lähelle unionin lainsäädäntöä ja hallintomenetelmiä, kunkin valtion ja maan osalta puitesopimuksissa, assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavanlaisissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti, sekä Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) maille, jotka osallistuvat Euroopan talousalueeseen (ETA).

(10)

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumaton väliarviokertomus ohjelman toteuttamisesta ja lopullinen arviointikertomus ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. Komission olisi lisäksi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tiedot ohjelman täytäntöönpanosta, mukaan luettuina rahoitettujen toimenpiteiden tulokset sekä tiedot ohjelman yhteensopivuudesta ja täydentävyydestä muihin asianomaisiin unionin tason ohjelmiin ja toimiin verrattuna.

(11)

Tämä asetus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. Ohjelmalla olisi helpotettava jäsenvaltioiden keskinäistä ja komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi käyttämällä resursseja tehokkaammin, kuin se on mahdollista kansallisella tasolla. Unionin tason toimet ovat tarpeellisia ja oikeutettuja, koska niillä selvästi autetaan jäsenvaltioiden kollektiivisia pyrkimyksiä suojella unionin yleistä talousarviota ja kansallisia talousarvioita ja kannustetaan käyttämään unionin yhteisiä rakenteita, joilla lisätään toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Ohjelma ei saisi kuitenkaan vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuksiin.

(12)

Ohjelman olisi oltava voimassa seitsemän vuotta, jotta sen kesto olisi yhdenmukainen neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (6) säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen keston kanssa.

(13)

Jotta varoja voitaisiin kohdentaa jossain määrin joustavasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti varojen ohjeellisen kohdentamisen tarkistamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(14)

Komission olisi annettava vuotuiset työohjelmat, joissa esitetään rahoitettavat toimet, valinta- ja avustusperusteet ja poikkeukselliset ja asianmukaisesti perustellut tapaukset, joissa yhteisrahoitusosuus on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kuten sellaisia jäsenvaltioita koskevat tapaukset, jotka ovat unionin taloudellisten etujen suhteen alttiita suurille riskeille. Komission olisi keskusteltava jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen soveltamisesta komission päätöksellä 94/140/EY (7) perustetun petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean puitteissa.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään rahoitusosuuksiaan ohjelman nojalla myönnettyjen avustusten yhteisrahoitusosuudesta.

(16)

Komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuotuiset työohjelmat ovat johdonmukaisia muiden unionin rahoittamien asiaan liittyvien ohjelmien kanssa ja täydentävät niitä, erityisesti tullialalla, jotta tämän ohjelman toimien kokonaisvaikutusta vahvistettaisiin ja vältettäisiin päällekkäisyydet muiden ohjelmien kanssa.

(17)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(18)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(19)

Päätös N:o 804/2004/EY olisi kumottava. Mainitun päätöksen nojalla toteutettaviin toimiin liittyvien taloudellisten velvoitteiden ja kyseisessä päätöksessä yksilöityjen raportointivelvollisuuksien saattamiseksi päätökseen olisi hyväksyttävä siirtymäsäännökset.

(20)

On asianmukaista varmistaa joustava ja keskeytyksetön siirtyminen Herkules II -ohjelman ja tämän ohjelman välillä sekä yhdenmukaistaa ohjelman kesto asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 kanssa. Tästä syystä tätä ohjelmaa olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Perustetaan ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020, monivuotinen toimintaohjelma ”Herkules III”, jäljempänä ’ohjelma’, jolla tuetaan toimia petoksia, lahjontaa ja muuta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa vastaan.

2 artikla

Lisäarvo

Ohjelmalla edistetään

a)

toimien kehittämistä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi, mukaan lukien savukkeiden salakuljetuksen ja väärentämisen torjunta;

b)

rajat ylittävän yhteistyön ja koordinoinnin lisäämistä unionin tasolla, jäsenvaltioiden viranomaisten, komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) välillä ja erityisesti rajat ylittävien operaatioiden tehostamista;

c)

petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan tehokasta torjuntaa tarjoamalla yhteistä erikoiskoulutusta kansallisille ja alueellisille viranomaisille ja muille sidosryhmille.

Ohjelmalla saavutetaan erityisesti säästöjä, jotka ovat seurausta sidosryhmien käyttämien erikoislaitteiden ja tietokantojen yhteishankinnoista ja erikoiskoulutuksen järjestämisestä.

3 artikla

Yleistavoite

Ohjelman yleistavoitteena on suojata unionin taloudellisia etuja ja siten parantaa unionin talouden kilpailukykyä ja varmistaa veronmaksajien rahojen suojaaminen.

4 artikla

Erityistavoite

Ohjelman erityistavoitteena on petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan ehkäisy ja torjunta.

Erityistavoitteen saavuttamista mitataan muun muassa tavoitetasojen ja perusskenaarioiden avulla seuraavien tärkeimpien tulosindikaattoreiden perusteella:

a)

yhteisten toimien ja rajat ylittävien operaatioiden seurauksena havaituissa petostapauksissa tehtyjen takavarikkojen, menetetyksi tuomitsemisten ja takaisinperittyjen summien määrä;

b)

yhteisesti rahoitettujen teknisten laitteiden tuoma lisäarvo ja tosiasiallinen käyttö;

c)

teknisen materiaalin avulla saatuja tuloksia koskevien tietojen vaihto jäsenvaltioiden kesken;

d)

koulutustoimien määrä ja tyyppi, erityiskoulutus mukaan luettuna.

5 artikla

Operatiiviset tavoitteet

Ohjelman operatiiviset tavoitteet ovat seuraavat:

a)

parannetaan petosten ja muun laittoman toiminnan ehkäisyä ja tutkintaa nykyisestä lisäämällä rajat ylittävää ja monialaista yhteistyötä;

b)

parannetaan unionin taloudellisten etujen suojaamista petoksilta helpottamalla tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä henkilövaihtoja;

c)

tehostetaan petosten ja muun laittoman toiminnan torjuntaa antamalla teknistä ja operatiivista tukea kansallisissa tutkimuksissa, erityisesti tulli- ja lainvalvontaviranomaisille;

d)

vähennetään nykyisin tiedossa olevaa unionin taloudellisten etujen altistumista petoksille, lahjonnalle ja muulle laittomalle toiminnalle, jotta rajoitetaan laittoman talouden syntymistä keskeisillä riskialueilla, kuten järjestäytynyt petostoiminta, savukkeiden salakuljetus ja väärentäminen mukaan luettuina;

e)

kehitetään pitemmälle unionin taloudellisten etujen oikeudellista suojaa petoksia vastaan edistämällä oikeusvertailevaa analyysia.

6 artikla

Rahoituskelpoiset elimet

Kukin seuraavista elimistä on oikeutettu ohjelman mukaiseen unionin rahoitukseen:

a)

7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun osallistujamaan kansalliset tai alueelliset viranomaiset, jotka edistävät unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavan unionin toiminnan tehostamista;

b)

tutkimus- ja koulutuslaitokset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat harjoittaneet toimintaa vähintään vuoden ajan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa osallistujamaassa ja jotka edistävät unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavan unionin toiminnan tehostamista.

7 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Osallistujamaita ovat jäsenvaltiot ja 2 kohdassa tarkoitetut maat, jäljempänä ’osallistujamaat’.

2.   Ohjelmaan voivat osallistua kaikki seuraavat maat:

a)

unioniin liittymässä olevat valtiot, ehdokasmaat ja mahdolliset jäsenehdokkaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kyseisten valtioiden ja maiden osalta puitesopimuksissa, assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavanlaisissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti;

b)

Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos kyseisten maiden asiaa koskeva lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä unionin lainsäädäntöä ja hallintomenetelmiä. Kyseiset kumppanimaat osallistuvat ohjelmaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa sen jälkeen, kun niiden kanssa on tehty unionin ohjelmiin osallistumista koskevat puitesopimukset;

c)

Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) maat, jotka osallistuvat Euroopan talousalueeseen (ETA) Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

3.   Kaakkois-Euroopan maita koskevassa vakautus- ja assosiaatioprosessissa mukana olevien maiden, Venäjän federaation ja tiettyjen maiden, joiden kanssa unioni on tehnyt sopimuksen keskinäisestä avunannosta petoksiin liittyvissä tapauksissa, edustajat sekä kansainvälisten järjestöjen ja muiden asiaan liittyvien järjestöjen edustajat voivat osallistua ohjelman puitteissa järjestettyihin toimiin, kun se on hyödyllistä 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kyseiset edustajat osallistuvat ohjelmaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 asiaan liittyvien säännösten mukaisesti.

8 artikla

Tukikelpoiset toimet

Ohjelmasta myönnetään 11 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti asianmukaista taloudellista tukea seuraaviin toimiin:

a)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekninen avustaminen yhdellä tai useammalla seuraavista toimista:

i)

tarjoamalla erikoisosaamista, teknisesti edistyksellisiä erikoislaitteita ja tehokkaita tietotekniikkavälineitä, jotka helpottavat rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistyötä komission kanssa;

ii)

takaamalla tarvittava tuki ja helpottamalla tutkimuksia, erityisesti yhteisten tutkimusryhmien perustamista ja rajat ylittäviä operaatioita;

iii)

tukemalla jäsenvaltioiden valmiuksia varastoida ja tuhota takavarikoituja savukkeita sekä riippumattomia palveluja takavarikoitujen savukkeiden analysoimiseksi;

iv)

lisäämällä henkilövaihtoja erityishankkeissa, erityisesti savukkeiden salakuljetuksen ja väärentämisen torjunnan alalla;

v)

antamalla jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille ja erityisesti tulliviranomaisille teknistä ja operatiivista tukea, kun ne torjuvat unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa rajat ylittävää laitonta toimintaa ja petoksia;

vi)

luomalla tietotekniikkakapasiteettia osallistujamaissa siten, että kehitetään ja tarjotaan erityisiä tietokantoja ja tietotekniikkavälineitä, jotka helpottavat tietoihin pääsyä ja niiden analysointia;

vii)

lisäämällä tietojenvaihtoa, kehittämällä ja tarjoamalla tietoteknisiä välineitä tutkimuksia varten ja valvomalla tiedustelutoimintaa;

b)

kohdennetun erikoiskoulutuksen, riskianalyysiä käsittelevien työpajojen ja tarvittaessa konferenssien järjestäminen, jolla on yksi tai useampi seuraavista tavoitteista:

i)

unionin ja jäsenvaltioiden kansallisten mekanismien paremman tuntemuksen lisääminen;

ii)

kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen, johon osallistuvat osallistujamaiden viranomaiset, mukaan lukien erikoistuneet lainvalvontayksiköt, sekä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen edustajat;

iii)

osallistujamaiden sekä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen edustajien toimien koordinointi;

iv)

erityisesti riskien parempaa tunnistamista tutkimuksissa koskevan tiedon levittäminen;

v)

merkittävän tutkimustoiminnan kehittäminen, selvitykset mukaan lukien;

vi)

käytännön työtä tekevien ja tutkijoiden välisen yhteistyön parantaminen;

vii)

unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevan tietoisuuden lisääminen tuomarikunnan ja muiden oikeusalan ammattiryhmien keskuudessa;

c)

muut toimet, jotka eivät kuulu tämän artiklan a tai b alakohdan soveltamisalaan mutta sisältyvät 11 artiklassa tarkoitettuihin vuotuisiin työohjelmiin ja jotka ovat välttämättömiä 3, 4 ja 5 artiklassa säädettyjen yleis-, erityis- ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

II   LUKU

RAHOITUSKEHYS

9 artikla

Rahoituspuitteet

1.   Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020, ovat 104 918 000 euroa käypinä hintoina.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   Ohjelman rahoituspuitteiden mukaisesti kohdennetaan 8 artiklassa lueteltuihin tukikelpoisiin toimiin ohjeelliset määrät liitteessä kunkin toimityypin osalta vahvistettujen prosenttiosuuksien puitteissa. Komissio voi poiketa liitteessä säädetystä varojen ohjeellisesta kohdentamisesta, mutta se ei voi lisätä rahoituspuitteiden kohdennettua osuutta yli 20 prosentilla kunkin toimityypin osalta.

Jos kyseisen 20 prosentin rajan ylittäminen osoittautuu välttämättömäksi, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä vahvistetun varojen ohjeellisen kohdentamisen muuttamiseksi.

10 artikla

Rahoitustuen ja yhteisrahoituksen tyypit

1.   Komissio toteuttaa ohjelman asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

2.   Ohjelmasta annettava rahoitustuki 8 artiklassa luetelluille rahoituskelpoisille toimille myönnetään

a)

avustuksina;

b)

julkisina hankintoina;

c)

kulukorvauksina 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille edustajille ohjelman nojalla toteutettuihin toimiin osallistumisesta.

3.   Avustussopimus ei saa koostua ainoastaan laitteiden ostamisesta.

4.   Ohjelman puitteissa myönnettyjen avustusten yhteisrahoitusosuus voi olla enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka määritellään 11 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa työohjelmissa, kuten sellaisia jäsenvaltioita koskevat tapaukset, jotka ovat unionin taloudellisten etujen suhteen alttiita suurille riskeille, yhteisrahoitusosuus on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

11 artikla

Vuotuiset työohjelmat

Komissio hyväksyy ohjelman toteuttamista varten vuotuiset työohjelmat. Työohjelmissa varmistetaan, että 3, 4 ja 5 artiklassa säädetyt yleis-, erityis- ja operatiiviset tavoitteet toteutetaan johdonmukaisesti, ja niissä esitetään odotetut tulokset, toteutusmenetelmä ja varojen kokonaismäärä. Avustusten osalta vuotuisissa työohjelmissa on mainittava rahoitetut toimet, valinta- ja avustusperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

Ohjelmassa viestintään osoitetuilla varoilla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät 3 artiklassa säädettyyn yleistavoitteisiin.

12 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.   OLAF voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko ohjelman mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

III   LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA SIIRRETTY SÄÄDÖSVALTA

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tiedot ohjelman täytäntöönpanosta, mukaan lukien saavutetuista ohjelman tavoitteista ja tuloksista. Annettuihin tietoihin sisällytetään tiedot komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä ja koordinoinnista sekä ohjelman yhteensopivuudesta ja täydentävyydestä suhteessa muihin asiaan liittyviin unionin tason ohjelmiin ja toimiin. Komissio antaa jatkuvasti myös asiaa koskevilla verkkosivuillaan tietoja ohjelman nojalla tuettujen toimintojen tuloksista varojen käytön avoimuuden lisäämiseksi.

2.   Komissio tekee ohjelman toteuttamisesta perusteellisen arvion ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)

31 päivään joulukuuta 2017 mennessä toiminnan uusimista, muuttamista tai toimien keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten riippumattoman väliarviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimien tavoitteiden saavuttamista, tuloksia ja vaikutuksia, resurssien käytön vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sen unionille tuomaa lisäarvoa; väliarviointikertomuksessa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen mahdollisuuksia, ohjelman sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, sitä, ovatko kaikki ohjelman tavoitteet edelleen merkityksellisiä, sekä sitä, miten toimilla on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista; siinä on myös otettava huomioon Herkules II -ohjelman tavoitteiden saavuttamista koskevan arvioinnin tulokset;

b)

31 päivään joulukuuta 2021 mennessä lopullisen arviointikertomuksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta sekä sen tuomasta lisäarvosta; lisäksi ohjelman pitkän aikavälin vaikutukset ja tulosten kestävyys arvioidaan, ja tämä arvio otetaan huomioon päätöksessä seuraavan ohjelman mahdollisesta uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

3.   Kaikkien osallistuvien maiden ja muiden edunsaajien on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi sekä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun ohjelman seurannan ja arvioinnin, joka koskee myös yhteistyötä ja koordinointia, mahdollistamiseksi.

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 21 päivästä maaliskuuta 2014 alkaen seitsemän vuoden ajaksi tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

IV   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 804/2004/EY.

Mainitun päätöksen nojalla toteutettuihin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet ja siinä yksilöidyt raportointivelvollisuudet kuuluvat kuitenkin edelleen mainitun päätöksen soveltamisalaan kyseisten velvoitteiden päätökseen saattamiseen asti.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 26 päivänä helmikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 201, 7.7.2012, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. tammikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. helmikuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 804/2004/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön tukiohjelman perustamisesta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules-ohjelma) (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 9).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 878/2007/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 2007, yhteisön toimintaohjelman perustamisesta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavien toimien tukemiseksi tehdyn päätöksen N:o 804/2004/EY muuttamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta (Herkules II -ohjelma) (EUVL L 193, 25.7.2007, s. 18).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(7)  Komission päätös 94/140/EY, tehty 23 päivänä helmikuuta 1994, petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisesta (EYVL L 61, 4.3.1994, s. 27).

(8)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE

VAROJEN OHJEELLINEN KOHDENTAMINEN

8 artiklassa luetelluille tukikelpoisille toimille kohdennettavat varat jakautuvat seuraavasti:

Toimintatyypit

Osuus talousarviosta (prosentteina)

a)

Tekninen apu

Vähintään 70

b)

Koulutus

Enintään 25

c)

Muut toimet, jotka eivät kuulu 8 artiklan a tai b alakohdan soveltamisalaan

Enintään 5


Komission lausuma 13 artiklasta

Komissio aikoo esittää osana Euroopan parlamentin kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua tammikuusta 2015 alkaen asetuksen täytäntöönpanosta vuosikertomuksen, joka sisältää liitteessä vahvistetun talousarviovarojen jakautumisen, sekä PIF-kertomuksen yhteydessä työohjelman Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuotuista talousarviomenettelyä.


Top