Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0230

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014 , vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta

OJ L 77, 15.3.2014, p. 1–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/230/oj

15.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 230/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tämä asetus on yksi niistä välineistä, joilla annetaan suoraa tukea unionin ulkoisille politiikoille, ja se on jatkoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukselle (EY) N:o 1717/2006 (2), jonka voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013.

(2)

Muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti unionin ulkoisen toiminnan päätavoitteita ovat rauhan säilyttäminen, konfliktien estäminen, kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen sekä kansojen, maiden ja alueiden auttaminen selviytymään luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista. Maita ja alueita koettelevat kriisit ja konfliktit sekä muut tekijät, kuten terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, sukupuoleen perustuva väkivalta, ilmastonmuutos, tietoverkon turvallisuushaasteet ja luonnononnettomuuksien aiheuttamat turvallisuusuhat uhkaavat vakautta ja turvallisuutta. Jotta niihin voitaisiin puuttua tehokkaasti ja riittävän ajoissa, tarvitaan erityisiä rahoitusvaroja ja -välineitä, joilla voidaan täydentää humanitaarista apua ja pitkäkestoisen yhteistyön välineitä.

(3)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 annetuissa päätelmissään unionin ohjelman väkivaltaisten konfliktien estämiseksi, jossa korostetaan unionin poliittista sitoutumista konfliktinestoon yhtenä unionin ulkosuhteiden päätavoitteista ja tunnustetaan, että kehitysyhteistyövälineillä voidaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2011 konfliktinestosta antamissa päätelmissä todettiin toistamiseen, että kyseinen ohjelma tarjoaa hyvän toimintapoliittisen perustan unionin tuleville toimille konfliktineston alalla. Neuvosto hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä EU:n välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan toimintaperiaatteen.

(4)

EU:n toimista epävakaissa tilanteissa 19 päivänä marraskuuta 2007 annetuissa neuvoston päätelmissä sekä turvallisuudesta ja kehityksestä samoin 19 päivänä marraskuuta 2007 annetuissa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä korostettiin sitä, kuinka unionin strategioissa ja politiikoissa olisi otettava huomioon kehityksen ja turvallisuuden välinen yhteys, jotta voidaan edistää kehityspolitiikan johdonmukaisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan mukaisesti ja unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta yleensä. Neuvosto päätteli erityisesti, että tulevassa toiminnassa turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi olisi otettava huomioon se, miten ilmastonmuutos, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen hallinta sekä muuttoliike vaikuttavat turvallisuuteen ja kehitykseen.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan turvallisuusstrategian ja 11 päivänä joulukuuta 2008 sen täytäntöönpanokertomuksen yhteisen arvioinnin. Komissio totesi tiedonannossaan ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” samoin kolmansien maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen erityisesti ihmis- ja huumekaupan ja terrorismin kaltaisten uhkien torjumisessa.

(6)

Komissio totesi tiedonannossaan ”EU:n toimet epävakaissa tilanteissa — kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa edistävät toimet vaikeissa olosuhteissa”, että unionin panoksella on olennainen vaikutus rauhan ja vakauden edistämiseen, kun sillä puututaan väkivallan ilmauksiin ja turvattomuuden ja väkivaltaisten konfliktien perimmäisiin syihin. Tällä asetuksella olisi edistettävä näiden tavoitteiden saavuttamista.

(7)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 (2000) ja 1820 (2008) täytäntöönpanoa unionissa koskevan kattavan lähestymistavan tunnustaen, että rauhaa, turvallisuutta, kehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset liittyvät läheisesti toisiinsa. Unioni on jatkuvasti kehottanut panemaan kaikilta osin täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat toimet, sellaisena kuin ne esitetään asiaankuuluvissa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa, erityisesti torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa konfliktitilanteissa ja edistämään naisten osallistumista rauhanrakentamiseen.

(8)

Neuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2012 hyväksymässä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategisessa kehyksessä ja toimintasuunnitelmassa kehotetaan kehittämään operatiivista ohjausta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet otetaan huomioon terrorismin vastaisten tukitoimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, ja korostetaan, että kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun poistaminen ja asianmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten noudattaminen (mukaan lukien syyttömyysolettama, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen) ovat unionin painopisteitä ihmisoikeuksien toteuttamisessa.

(9)

Demokratia ja ihmisoikeudet on asetettu unionin ja kolmansien maiden suhteissa etusijalle, ja näin ollen niitä olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisina periaatteina.

(10)

Terrorismin torjumisesta 25 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Eurooppa-neuvoston julkilausumassa kehotettiin sisällyttämään terrorismin torjuntaa koskevia tavoitteita ulkoisen avun ohjelmiin. Neuvoston 30 päivänä marraskuuta 2005 hyväksymässä Euroopan unionin terrorisminvastaisessa strategiassa kehotettiin lisäämään kolmansien maiden ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä terrorismin torjumiseksi. Terrorismintorjunnan sisäisten ja ulkoisten näkökohtien välisten yhteyksien parantamisesta 23 päivänä toukokuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotettiin parantamaan terrorismin torjuntaan kolmansissa maissa osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia asetuksella (EY) N:o 1717/2006 perustetun vakautusvälineen strategisessa ohjelmasuunnittelussa.

(11)

Asetuksella (EY) N:o 1717/2006 oli tarkoitus mahdollistaa se, että unioni voi toimia johdonmukaisesti ja integroidusti vallitsevissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, torjua maailmanlaajuisia ja alueiden rajat ylittäviä erityisiä turvallisuusuhkia ja parantaa kriisivalmiutta. Tällä asetuksella halutaan ottaa käyttöön asetuksesta (EY) N:o 1717/2006 saatujen kokemusten perusteella tarkistettu väline, jotta voitaisiin lisätä unionin toiminnan tuloksellisuutta ja johdonmukaisuutta kriisitoiminnan, konfliktineston ja kriisivalmiuden sekä turvallisuusuhkien ja haasteiden torjumisen aloilla.

(12)

Tämän asetuksen nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä olisi toteutettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 ja 212 artiklan tavoitteita. Niillä voidaan täydentää toimenpiteitä, joita unioni toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston puitteissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan puitteissa ja joiden kanssa niiden on oltava johdonmukaisia. Neuvoston ja komission olisi tehtävä toimivaltuuksiensa puitteissa yhteistyötä johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(13)

Tämän asetuksen olisi oltava yhteensopiva neuvoston päätöksellä 2010/427/EU (3) perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiota ja toimintaa koskevien säännösten kanssa. Poliittisesta vastuusta annetussa korkean edustajan lausumassa vuodelta 2010 vahvistettiin vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa, Euroopan parlamentin kuulemista sekä tietojen antamista ja raportointia Euroopan parlamentille koskevat periaatteet.

(14)

Komission tai Euroopan ulkosuhdehallinnon, tapauksen mukaan, olisi säännöllisesti ja usein vaihdettava näkemyksiä ja tietoja Euroopan parlamentin kanssa. Lisäksi asiaa koskevien toimielinten välisten sopimusten mukaisesti Euroopan parlamentin on saatava tutustua asiakirjoihin, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaista tarkistamisoikeutta voidaan käyttää tietoihin perustuen.

(15)

Unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 231/2014 (5).

(16)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevaa täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(17)

Täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi kustannuksiltaan vähäisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta käytettävä lähtökohtaisesti tarkastelumenettelyä, ottaen huomioon tällaisten säädösten luonne, erityisesti niiden toimintapoliittinen luonne ja talousarviovaikutukset.

(18)

Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa unionin on pakottavien syiden vuoksi voitava toimia nopeasti, komission olisi kuitenkin annettava asiassa välittömästi sovellettavat täytäntöönpanosäädökset.

(19)

Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä ulkoisen toiminnan välineiden välisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia tämän välineen, muiden unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja unionin muiden politiikkojen välillä. Tällä tavoin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin perustuvat ohjelmat vahvistaisivat toisiaan.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)

Tässä asetuksessa vahvistetaan sen soveltamisajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyötä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(22)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (7) soveltamisaika. Näin ollen tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 ja 31 päivään joulukuuta 2020,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja tavoitteet

1.   Tällä asetuksella perustetaan väline (”vakautta ja rauhaa edistävä väline”), josta annetaan kaudella 2014–2020 suoraa tukea unionin ulkoisille politiikoille tehostamalla ja johdonmukaistamalla unionin toimia kriisitoiminnan, konfliktineston, rauhanrakentamisen ja kriisivalmiuden sekä maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien uhkien torjumisen aloilla.

2.   Unioni tekee kehitysyhteistyötä sekä toteuttaa rahoitus-, talous- ja teknisen yhteistyön toimenpiteitä kolmansien maiden, alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä muiden valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tässä asetuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

3.   Tätä asetusta sovellettaessa termi ”kansalaisyhteiskunnan toimijat” sisältää muun muassa valtiosta riippumattomat järjestöt, alkuperäiskansoja edustavat järjestöt, paikalliset kansalaisten ryhmät ja ammattialojen järjestöt, osuuskunnat, ammattijärjestöt, talouden ja sosiaalialan toimijoita edustavat järjestöt, paikalliset järjestöt (mukaan luettuina verkostot), jotka toimivat hajautetun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen alalla, kuluttajajärjestöt, naisten ja nuorten järjestöt, opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot, korkeakoulut, kirkot ja uskonnolliset järjestöt ja yhdyskunnat, tiedotusvälineet ja kaikki valtiosta riippumattomat yhteenliittymät ja yksityiset ja julkiset säätiöt, jotka voivat edistää kehitystä tai sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta. Muille kuin tässä kohdassa luetelluille elimille tai toimijoille voidaan myöntää rahoitusta, kun se on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.   Tämän asetuksen erityistavoitteita ovat:

a)

edistää nopeasti vakautta vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa tehokkain toimin, joilla on tarkoitus auttaa säilyttämään, luomaan tai palauttamaan olosuhteet, jotka ovat välttämättömiä unionin ulkoisten politiikkojen ja toimien asianmukaiselle täytäntöönpanolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti;

b)

edistää konfliktien torjumista sekä varmistaa kyky ja valmius puuttua ja valmistautua kriisiä edeltäviin ja kriisinjälkeisiin tilanteisiin ja rakentaa rauhaa; ja

c)

vastata maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin rauhaan, kansainväliseen turvallisuuteen ja vakauteen kohdistuviin erityisuhkiin.

2 artikla

Unionin avun johdonmukaisuus ja täydentävyys

1.   Komissio huolehtii siitä, että tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia unionin asianomaisille kumppanimaille laatiman yleisen strategisen toimintakehyksen ja varsinkin 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tavoitteiden kanssa sekä muiden asian kannalta merkityksellisten unionin toimenpiteiden kanssa.

2.   Tämän asetuksen nojalla toteutettavilla toimenpiteillä voidaan täydentää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan nojalla toteutettavia toimenpiteitä, joiden kanssa niiden on oltava johdonmukaisia. Tämän asetuksen nojalla toteutetuissa toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin näkemykset.

3.   Tämän asetuksen mukaisen unionin avun on täydennettävä unionin ulkoisen avun välineiden mukaisesti annettavaa apua, sitä myönnetään ainoastaan siltä osin kuin kyseisten välineiden puitteissa ei voida toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, ja apu on suunniteltava ja toteutettava niin, että se varmistaa tarvittaessa kyseisten välineiden yhteydessä toteutettujen toimien jatkuvuuden.

4.   Seuraavat monialaiset kysymykset sisällytetään toimenpiteisiin mahdollisuuksien mukaan, myös ohjelmasuunnitteluun:

a)

demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen;

b)

ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus, mukaan lukien lapsen oikeudet ja alkuperäiskansojen oikeudet;

c)

syrjimättömyys;

d)

sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan vahvistaminen;

e)

konfliktinesto; ja

f)

ilmastonmuutos.

5.   Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (9) soveltamisalaan kuuluvia toimia, jotka voivat saada rahoitusta kyseisten säädösten nojalla, ei voida rahoittaa tämän asetuksen nojalla.

6.   Komissio edistää unionin ja jäsenvaltioiden toiminnan tiivistä koordinointia sekä päätöksentekotasolla että kentällä lisätäkseen unionin ja kansallisten avustustoimenpiteiden tuloksellisuutta ja täydentävyyttä ja estääkseen päällekkäisen rahoituksen. Jäsenvaltiot ja komissio ottavat tätä varten käyttöön tietojenvaihtojärjestelmän. Komissio voi tehdä aloitteita edellä mainitun koordinoinnin edistämiseksi. Lisäksi komissio huolehtii koordinoinnista ja yhteistyöstä monenvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten organisaatioiden ja muiden avunantajien kanssa.

II OSASTO

UNIONIN AVUN TYYPIT

3 artikla

Apu konfliktien estämiseksi vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa

1.   Unioni antaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa määriteltyjen erityistavoitteiden toteuttamiseen seuraavissa poikkeuksellisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa:

a)

hätätilanteessa, vallitsevassa tai puhkeamaisillaan olevassa kriisitilanteessa;

b)

demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua tai ihmisten turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka altistuvat sukupuoleen perustuvalle väkivallalle epävakaissa tilanteissa; tai

c)

tilanteessa, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai horjuttaa vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta.

Apua voidaan myös kohdistaa tilanteisiin, joissa unioni turvautuu kansainvälisiin sopimuksiin sisältyviin olennaisia osia koskeviin lausekkeisiin keskeyttääkseen kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön osittain tai kokonaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua teknistä apua ja rahoitusapua voidaan antaa seuraavilla aloilla:

a)

teknisenä tai logistiikkaan liittyvänä apuna annettava tuki kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pyrkimyksille, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, välitystoimia, vuoropuhelua ja sovintoa;

b)

tuki naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanolle erityisesti epävakaissa, kriisitilanteessa olevissa tai kriisin jälkeisessä tilanteessa olevissa maissa;

c)

tuki kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtuutettujen väliaikaishallintojen perustamista ja toimintaa varten;

d)

tuki, jolla kehitetään demokraattisia ja moniarvoisia valtioelimiä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa kyseisissä elimissä, tehokasta siviilihallintoa ja turvajärjestelmän siviilivalvontaa, sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan kaikkien muotojen torjumiseen osallistuvien lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksia;

e)

tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille, kansallisille erityistuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille sekä mekanismeille, jotka on perustettu ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti ihmisoikeusrikkomusten tuomioistuinkäsittelyä sekä omistusoikeuksien vaatimista ja vahvistamista varten;

f)

tuki toimenpiteille, jotka ovat tarpeen keskeisen infrastruktuurin, asuntojen, julkisten rakennusten, taloudellisten varojen ja keskeisen tuotantokapasiteetin ennalleen palauttamisen ja jälleenrakentamisen aloittamiseksi, sekä muille toimenpiteille taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja kestävän sosiaalisen kehityksen mahdollistavien vähimmäisedellytysten luomiseksi;

g)

tuki siviilitoimenpiteille, jotka liittyvät entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä kotiutukseen, kansalaisyhteiskuntaan sopeuttamiseen ja tarvittaessa kotimaahan palauttamiseen, sekä toimenpiteille lapsi- ja naissotilaiden tilanteen ratkaisemiseksi;

h)

tuki toimenpiteille, joilla lievitetään asevoimien uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia;

i)

tuki toimenpiteille, joilla puututaan unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa jalkaväkimiinoista, räjähtämättömistä räjähteistä tai sodan räjähtämättömistä jäänteistä siviiliväestölle aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavia toimia voivat olla muun muassa vaaroja koskeva valistus, miinojen havaitseminen ja raivaus, sekä näihin liittyvä varastojen tuhoaminen;

j)

tuki toimenpiteille, joilla unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa torjutaan ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta käyttöä ja saatavuutta;

k)

tuki toimenpiteille, joiden tarkoituksena on varmistaa, että naisten ja lasten erityistarpeisiin, mukaan luettuna heidän altistumisensa sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, vastataan asianmukaisesti kriisi- ja konfliktitilanteissa;

l)

tuki aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamiselle ja yhteiskuntaan sopeuttamiselle, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan naisten ja lasten erityistarpeisiin;

m)

tuki toimenpiteille, joilla edistetään ja puolustetaan ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä niitä koskevien kansainvälisten asiakirjojen kunnioittamista;

n)

tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä luonnonvarojen avointa hallintaa vallitsevissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

o)

tuki toimenpiteille, joilla lievitetään äkillisten väestöliikkeiden mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät poliittiseen tai turvallisuustilanteeseen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan vastaanottavien yhteisöjen tarpeisiin vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

p)

tuki toimenpiteille, joilla edistetään kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja järjestäytymistä sekä sen osallistumista poliittiseen prosessiin, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa näissä prosesseissa ja edistetään riippumatonta, moniarvoista ja ammattimaista mediaa;

q)

tuki toimenpiteille, joilla reagoidaan luonnon tai ihmisen aiheuttamiin suuronnettomuuksiin, jotka uhkaavat vakautta, ja kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin, jotka liittyvät pandemioihin, tilanteissa, joissa unionin humanitaarista apua ja pelastuspalvelua ei ole saatavilla tai niitä on täydennettävä.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa unioni voi tarjota myös sellaista teknistä apua ja rahoitusapua, joka ei nimenomaisesti kuulu tämän artiklan 2 kohdan soveltamisalan piiriin. Tällainen apu rajoitetaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

a)

ne sekä kuuluvat tämän asetuksen yleiseen soveltamisalaan että ovat 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden mukaisia;

b)

niiden kesto on rajattu 7 artiklan 2 kohdassa säädettyyn ajanjaksoon;

c)

niille voitaisiin tavallisesti myöntää rahoitusta unionin muista ulkoisen avun välineistä tai muista tämän asetuksen osista, mutta koska tilanne edellyttää nopeaa toimintaa, apu olisi pantava täytäntöön vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa toteutettavina toimenpiteinä.

4 artikla

Apu konfliktien estämiseen, rauhan rakentamiseen ja kriisivalmiuteen

1.   Unioni antaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 4 kohdan b alakohdassa määriteltyjen erityistavoitteiden toteuttamiseen. Tällainen apu kattaa tuen toimenpiteille, joilla pyritään kehittämään ja lisäämään unionin ja sen kumppaneiden valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisinjälkeisiin tarpeisiin harjoittamalla tiivistä koordinointia Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden kansainvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa seuraavissa toimissa:

a)

ennakkovaroittamisen edistäminen ja konfliktiriskianalyysit politiikanteossa ja politiikan täytäntöönpanossa;

b)

luottamusta rakentavien toimien, välitystoimien, vuoropuhelun ja sovinnon edistäminen ja niitä koskevien valmiuksien parantaminen tilanteissa, joissa kansanryhmien välille on syntymässä jännitteitä;

c)

siviilialan vakauttamisoperaatioihin osallistumista ja niiden toimintaa koskevien valmiuksien lisääminen;

d)

konfliktien jälkeisen toipumisen sekä katastrofien jälkeisen toipumisen edistäminen, kun on kyse poliittisesta ja turvallisuustilanteesta;

e)

luonnonvarojen käytön rajoittaminen konfliktien rahoittamisessa ja sidosryhmien tukeminen Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän kaltaisten aloitteiden noudattamisessa erityisesti luonnonvarojen hyödyntämistä ja niillä käytävää kauppaa koskevien tehokkaiden kansallisten tarkastusten täytäntöönpanon osalta.

2.   Tämän artiklan nojalla

a)

toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat taitotiedon siirtäminen, tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtaminen, riskien tai uhkien arviointi, tutkimus ja analyysi, ennakkovaroitusjärjestelmät, koulutus ja palvelujen tarjoaminen;

b)

toteutettavilla toimenpiteillä edistetään rauhanrakentamiskysymyksissä käytävän rakenteellisen vuoropuhelun edelleen kehittämistä;

c)

toteutettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä tekninen apu ja rahoitusapu rauhan rakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskevien tukitoimien täytäntöönpanolle.

5 artikla

Apu maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien sekä puhkeamaisillaan olevien uhkien torjumiseen

1.   Unioni antaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 4 kohdan c alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden toteuttamiseen seuraavilla aloilla:

a)

yleiseen järjestykseen, yksilöiden turvallisuuteen, elintärkeään infrastruktuuriin ja kansanterveyteen kohdistuvat uhat;

b)

kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaineisiin ja -tekijöihin liittyvien riskien lieventäminen ja niihin valmistautuminen riippumatta siitä, ovatko ne tahallisia, tahattomia vai luonnon aiheuttamia.

2.   Apu 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille aloille kattaa tuen toimenpiteille, joiden tarkoituksena on

a)

vahvistaa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien tietoverkkorikollisuuden, ja kaikenlaisen laittoman kaupan torjuntaan sekä laittoman kaupan ja kauttakulun tehokkaaseen valvontaan osallistuvien lainvalvonta-, oikeus- ja siviiliviranomaisten valmiuksia;

b)

torjua elintärkeään infrastruktuuriin, johon voi kuulua kansainvälinen henkilö- ja rahtiliikenne, energiansiirto ja -jakelu sekä sähköiset tieto- ja viestintäverkot, kohdistuvia uhkia. Tällaisissa toimenpiteissä on painotettava erityisesti alueiden rajat ylittävää yhteistyötä ja kansainvälisten normien täytäntöönpanoa riskeihin liittyvän tietoisuuden, haavoittuvuusanalyysin, hätätilanteisiin valmistautumisen, hälytysten ja seurausten hallinnan aloilla;

c)

varmistaa riittävä toiminta tilanteissa, joissa kansanterveyteen kohdistuu vakava uhka, esimerkiksi äkillinen epidemia, jolla voi olla maiden rajat ylittäviä vaikutuksia;

d)

torjua ilmastonmuutoksen sellaisia maailmanlaajuisia ja alueiden rajat ylittäviä vaikutuksia, jotka saattavat horjuttaa rauhaa ja turvallisuutta.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta

a)

etusijalle asetetaan alueiden rajat ylittävä yhteistyö, johon osallistuu vähintään kaksi sellaista kolmatta maata, jotka ovat osoittaneet selvää poliittista tahtoa ilmaantuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyötä terrorismin torjumiseksi voidaan tehdä myös yksittäisten maiden ja alueiden sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa;

b)

on painotettava erityisesti hyvää hallintotapaa ja toimenpiteiden on oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia;

c)

terrorismin torjumiseen osallistuville viranomaisille myönnettävässä avussa etusijalle asetetaan sellaisten toimenpiteiden tukeminen, jotka koskevat terrorisminvastaisen lainsäädännön laatimista ja vahvistamista, rahoitus-, tulli- ja maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista, tiukimpien kansainvälisten normien ja kansainvälisen oikeuden mukaisten lainvalvontamenettelyjen kehittämistä, demokraattisten ja institutionaalisten valvontamekanismien vahvistamista ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä;

d)

huumeiden muodostamaan ongelmaan liittyvässä avussa kiinnitetään asianmukaista huomiota kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää kysynnän, tuotannon ja haittojen vähentämiseen liittyviä parhaita toimintatapoja.

4.   Apu 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille aloille kattaa tuen toimenpiteille, joiden tarkoituksena on

a)

edistää siviilitutkimusta vaihtoehtona puolustusalan tutkimukselle;

b)

parantaa turvallisuuskäytäntöjä siviilikäytössä olevissa tiloissa, joissa säilytetään tai käsitellään arkaluonteisia kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaineita ja -tekijöitä osana siviilitutkimusohjelmia;

c)

tukea unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa sellaisen siviili-infrastruktuurin luomista ja siihen liittyvän siviilitutkimuksen käynnistämistä, joita tarvitaan aseisiin liittyvien laitosten ja kohteiden purkamiseksi, saneeraamiseksi tai muuntamiseksi silloin, kun ilmoitetaan, että ne eivät enää ole osa jotakin puolustusalan ohjelmaa;

d)

vahvistaa niiden toimivaltaisten siviiliviranomaisten valmiuksia, jotka osallistuvat kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaineiden ja -tekijöiden laittoman kaupan tehokkaan valvonnan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon (mukaan lukien niiden tuotantoon tai toimittamiseen käytettävä laitteisto);

e)

kehittää kaksikäyttötuotteiden tehokkaan vientivalvonnan käyttöönoton ja täytäntöönpanon edellyttämiä oikeudellisia puitteita ja institutionaalisia valmiuksia, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimet;

f)

kehittää tehokasta siviilipuolen katastrofivalmiutta, valmiussuunnittelua, kriisitoimintaa ja puhdistusvalmiuksia.

III OSASTO

OHJELMASUUNNITTELU JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

6 artikla

Yleiset puitteet

Unionin apu pannaan täytäntöön asetuksen (EU) N:o 236/2014 mukaisesti ja:

a)

jäljempänä 7 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien avulla;

b)

jäljempänä 8 artiklassa tarkoitettujen temaattisten strategia-asiakirjojen sekä suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien avulla;

c)

vuotuisten toimintaohjelmien, yksittäisten toimenpiteiden ja erityistoimenpiteiden avulla;

d)

tukitoimenpiteiden avulla.

7 artikla

Poikkeukselliset avustustoimenpiteet ja siirtymävaiheen ohjelmat

1.   Edellä olevan 3 artiklan nojalla myönnettävä unionin apu toteutetaan poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien avulla.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa komissio voi toteuttaa poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä, jotka täyttävät 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetut ehdot. Tällaisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kesto voi olla enintään 18 kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kahdesti enintään kuudella kuukaudella siten, että yhteenlaskettu enimmäiskesto on 30 kuukautta, jos toimenpiteen toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitusta ei lisätä.

Pitkittyneissä kriiseissä ja konflikteissa komissio voi toteuttaa toisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen, jonka kesto voi olla enintään 18 kuukautta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ja toisessa alakohdassa tarkoitetun poikkeuksellisen avustustoimenpiteen yhteenlaskettu kesto voi olla yhteensä enintään 36 kuukautta.

3.   Jos poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kustannukset ylittävät 20 000 000 euroa, se hyväksytään asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

4.   Ennen kustannuksiltaan enintään 20 000 000 euron poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymistä tai jatkamista komissio toimittaa neuvostolle tiedot toimenpiteen luonteesta, tavoitteista ja suunnitellusta rahoituksen määrästä. Komissio ilmoittaa neuvostolle ennakkoon myös merkittävistä muutoksista, joita se aikoo tehdä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan huomioon neuvoston poliittisen lähestymistavan asiaan.

5.   Mahdollisimman pian poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymisen jälkeen ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisesityksen hyväksytyn toimenpiteen luonteesta, siihen liittyvistä olosuhteista ja sen perusteluista, mukaan lukien toimenpiteen täydentävyys meneillään olevien ja suunniteltujen unionin toimien kanssa.

6.   Komissio voi hyväksyä asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti siirtymävaiheen ohjelmia luodakseen tai palauttaakseen olosuhteet, jotka ovat välttämättömiä unionin ulkoisten yhteistyöpolitiikkojen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

Siirtymävaiheen ohjelmat perustuvat poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin.

7.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin 3 artiklan nojalla myönnettävän unionin avun suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien suunnitellusta rahoituksen määrästä, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille myös tehdessään kyseiseen apuun merkittäviä muutoksia tai jatkaessaan sen voimassaoloa.

8 artikla

Temaattiset strategia-asiakirjat sekä suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat

1.   Temaattiset strategia-asiakirjat muodostavat yleisen perustan 4 ja 5 artiklassa tarkoitetun avun täytäntöönpanolle. Temaattiset strategia-asiakirjat muodostavat unionin ja asianomaisen kumppanimaan tai -alueen välisen yhteistyön kehyksen.

2.   Temaattisten strategia-asiakirjojen valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatetaan avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita, kuten kumppanuutta, koordinointia ja soveltuvin osin yhdenmukaistamista. Temaattisten strategia-asiakirjojen on näin ollen oltava johdonmukaisia unionin muiden ulkoisen avun välineiden puitteissa hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen kanssa, ja niiden välistä päällekkäisyyttä on vältettävä.

Temaattisten strategia-asiakirjojen on periaatteessa perustuttava unionin tai, tapauksen mukaan, kyseisten jäsenvaltioiden vuoropuheluun asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden kanssa, kansalaisyhteiskunnan sekä alue- ja paikallisviranomaisten edustajat mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että asianomaiset maat tai alueet ottavat riittävän vastuun ohjelmasuunnittelusta.

Unioni ja jäsenvaltiot kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa parantaakseen yhteistyötoimiensa johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä.

3.   Temaattisiin strategia-asiakirjoihin liitetään suuntaa-antava monivuotinen ohjelma, jossa esitetään yhteenveto unionin rahoituskohteiksi valituista painopistealoista sekä unionin avun erityistavoitteet, toivotut tulokset, tulosindikaattorit ja aikataulu.

Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa määritellään kunkin siihen sisältyvän ohjelman alustavat määrärahat asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden tarpeet ja erityisongelmat huomioon ottaen. Määrärahoille voidaan tarvittaessa ilmoittaa vähimmäis- ja enimmäismäärä.

4.   Komissio hyväksyy temaattiset strategia-asiakirjat sekä suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. Kyseistä menettelyä sovelletaan myös huomattaviin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta temaattiset strategia-asiakirjat tai suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi.

5.   Asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä ei sovelleta temaattisten strategia-asiakirjojen sekä suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien vähäisiin muutoksiin tai teknisiin mukautuksiin, joiden nojalla varoja kohdennetaan uudelleen kullekin painopistealalle osoitettujen alustavien määrärahojen puitteissa tai alustavia määrärahoja lisätään tai vähennetään enintään 20 prosentilla ja korkeintaan 10 000 000 eurolla, edellyttäen, että nämä muutokset tai tekniset mukautukset eivät vaikuta kyseisissä asiakirjoissa määriteltyihin painopistealoihin ja tavoitteisiin.

Tällaisessa tapauksessa mukautuksista ilmoitetaan Euroopan parlamentille ja 11 artiklassa tarkoitetussa komiteassa oleville jäsenvaltioiden edustajille viipymättä.

6.   Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka edellyttävät unionilta nopeaa toimintaa, komissio voi muuttaa temaattisia strategia-asiakirjoja sekä suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia noudattaen asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

7.   Kaikessa asetuksen (EU) N:o 236/2014 17 artiklassa tarkoitetun välikertomuksen julkaisemisen jälkeisessä ohjelmasuunnittelussa tai ohjelmien uudelleentarkastelussa on otettava huomioon kyseisessä kertomuksessa esitetyt tulokset, havainnot ja päätelmät.

9 artikla

Kansalaisyhteiskunta

Tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden valmistelu, ohjelmasuunnittelu, täytäntöönpano ja seuranta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kansalaisyhteiskuntaa kuullen.

10 artikla

Ihmisoikeudet

1.   Komissio huolehtii siitä, että tämän asetuksen nojalla toteutetut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevat toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, mukaisia.

2.   Komissio kehittää ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman mukaisesti operatiivista ohjausta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet otetaan huomioon 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, erityisesti siltä osin kuin on kyse kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun estämisestä ja asianmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten noudattamisesta, mukaan lukien syyttömyysolettama, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen. Myös tietoverkkoturvallisuuteen ja tietoverkkorikollisuuden torjuntaan liittyviin toimiin on sisällyttävä selkeä ihmisoikeusnäkökohta.

3.   Komissio valvoo huolellisesti 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varmistaakseen, että ihmisoikeusvelvoitteita noudatetaan. Komissio esittää tätä koskevia tietoja säännöllisissä kertomuksissaan.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Komiteamenettely

Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ”vakauden ja rauhan välineen komitea”. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

12 artikla

Euroopan ulkosuhdehallinto

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU ja erityisesti sen 9 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Rahoituspuitteet

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarkoitetut rahoituspuitteet kaudelle 2014–2020 ovat 2 338 719 000 euroa.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

3.   Kaudella 2014–2020

a)

vähintään 70 prosenttiyksikköä rahoituspuitteista osoitetaan 3 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin; ja

b)

yhdeksän prosenttiyksikköä rahoituspuitteista osoitetaan 4 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 ja 31 päivään joulukuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. maaliskuuta 2014.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 15 päivänä marraskuuta 2006, vakautusvälineen perustamisesta (EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä (katso tämän virallisen lehden sivu 11).

(6)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(7)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).


Euroopan komission lausuma Euroopan parlamentin kanssa käytävästä strategisesta vuoropuhelusta (1)

Euroopan komissio käy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella Euroopan parlamentin kanssa strategista vuoropuhelua ennen vakauden ja rauhan edistämisvälineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 mukaisen ohjelmasuunnittelun aloittamista ja kuultuaan tarvittaessa ensimmäisen kerran asianomaisia tuensaajia. Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään alustavat määrärahat maittain/alueittain, ja maata/aluetta koskevat ensisijaiset tavoitteet, mahdolliset tulokset ja alustavat määrärahat jaoteltuina maantieteellisten ohjelmien ensisijaisille tavoitteille sekä tuen yksityiskohtaiset säännöt (2). Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään ensisijaiset aihealueet, mahdolliset tulokset, tuen yksityiskohtaiset säännöt (2) sekä kyseisille ensisijaisille aihealueille aihekohtaisissa ohjelmissa osoitetut määrärahat. Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin asiasta esittämän kannan.

Euroopan komissio käy strategista vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa laatiessaan väliarviointia ja ennen ohjelma-asiakirjojen merkittäviä tarkistuksia tämän asetuksen voimassaoloaikana.

Euroopan komissio selittää Euroopan parlamentin pyynnöstä, missä määrin parlamentin huomautukset on otettu huomioon ohjelma-asiakirjoissa ja muissa strategisen vuoropuhelun seurantatoimissa.


(1)  Euroopan komissiota edustaa asiasta vastaava komission jäsen.

(2)  Tarvittaessa.


Top