26.11.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/1

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 4 päivänä huhtikuuta 2014,

raha- ja rahoitustilastoista

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2014/15)

(2014/810/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

ottaa huomioon vähimmäisvarantojen soveltamisesta 12 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) (1),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2),

ottaa huomioon pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 85/635/ETY (3),

ottaa huomioon kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 11 päivänä marraskuuta 2010 annetut suuntaviivat EKP/2010/20 (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Suuntaviivoja EKP/2007/9 (5) on muutettu merkittävästi. Koska suuntaviivoihin on tehtävä uusia muutoksia erityisesti Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (6) ja sen johdosta asianomaisiin Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoasetuksiin tehtyjen muutosten perusteella, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Laatiakseen euroalueen ja euroa rahayksikkönään käyttävien yksittäisten jäsenvaltioiden (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’) osalta tilastot rahalaitossektorin yhteenlasketusta taseesta sekä euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen ja vastaavat euroalueen raha-aggregaatit EKP tarvitsee raportoituja tietoja EKP:n taseesta sekä euroalueen jäsenvaltioiden rahalaitossektoria koskevista taseista. Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava tiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti käyttämällä Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (7) nojalla kerättyjä tietoja.

(3)

Johtaakseen raha-aggregaatit EKP kerää euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankeilta tilastotiedot postisiirtolaitoksista, jotka ottavat vastaan talletuksia euroalueen kotimaisilta muilta kuin rahalaitoksilta, Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) (8) mukaisesti sekä valtionhallinnon saamisista ja veloista näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(4)

EKP laatii tilastot rahalaitossektorin alaryhmien ja erityisesti rahamarkkinarahastojen ja luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta. Johtaakseen tällaiset euroaluetta ja euroalueen yksittäisiä jäsenvaltioita koskevat tilastot EKP kerää kansallisilta keskuspankeilta tiedot rahamarkkinarahastojen saamisista ja veloista näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(5)	Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) lisätilastoja rahalaitossektorin taseesta EKP:n kautta näissä suuntaviivoissa esitettyjen mallien mukaisesti.

(6)

Voidakseen eritellä paremmin rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen kehitystä euroalueella ja yksittäisissä euroalueen jäsenvaltioissa EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tarvittaessa tiedot rahalaitosten yrityksille myöntämistä lainoista toimialan mukaan eriteltyinä. Vaadittavat tiedot täsmennetään näissä suuntaviivoissa.

(7)	Euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden luottojen määrän kehitystä koskevan analyysin täydentämiseksi kansallisia keskuspankkeja pyydetään toimittamaan tiedot rahalaitosten luottolimiiteistä institutionaalisen sektorin mukaan eriteltyinä näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(8)

Voidakseen laatia euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot luottolaitosten varantopohjasta asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti EKP edellyttää jäsenvaltioilta näiden suuntaviivojen mukaiset tiedot. Kansalliset keskuspankit toimittavat oman osuutensa käyttäen luottolaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) nojalla kerättyjä tietoja.

(9)

Johtaakseen euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot rahalaitosten soveltamista kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakoroista EKP kerää kansallisilta keskuspankeilta tiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat osuutensa käyttäen Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) (9) mukaisesti kerättyjä tietoja.

(10)

EKP laatii euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot sijoitusrahastojen ja arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisista ja veloista niiden tietojen perusteella, joita kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat osuutensa käyttäen Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) (10) ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) (11) mukaisesti kerättyjä tietoja.

(11)	Saadakseen kokonaiskäsityksen sähköisen rahan liikkeeseenlaskun koosta ja kehityksestä EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(12)

EKP pitää yllä ”Register of Institutions and Affiliates Database” (RIAD) -tietokantaa, joka on tilastoinnin kannalta merkittäviä institutionaalisia yksiköitä koskevien vertailutietojen keskustietokanta. RIAD-tietokantaan tallennetaan muun muassa luettelot rahalaitoksista, sijoitusrahastoista, erityisyhteisöistä ja maksuliiketilastojen kannalta merkittävistä laitoksista. Näissä suuntaviivoissa esitetään säännökset siitä, miten kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditut tiedot EKP:lle.

(13)	EKP laatii euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot eläkerahastojen saamisista ja veloista niiden tietojen perusteella, joita kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(14)

Saadakseen kokonaiskäsityksen muista rahoituksen välittäjistä kuin vakuutuslaitoksista ja eläkerahastoista EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tilastotiedot arvopapereiden ja johdannaisten välittäjistä, lainanantajina toimivista rahoituslaitoksista, keskusvastapuolista ja muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokista näiden suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi EKP vaatii kansallisia keskuspankkeja raportoimaan tiedot keskusvastapuolista.

(15)	EKP kokoaa euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta tilastot arvopaperiemissioista. Järjestelmä nojautuu vankasti tietoihin, joita EKP kerää kansallisilta keskuspankeilta näiden suuntaviivojen mukaisesti.

(16)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti EKP laatii euroalueen maksutasetilastot ja niihin liittyvät ulkomaiset tilastot sekä edellyttää euroalueen jäsenvaltioiden ilmoittavan kansalliset maksutasetiedot. Euroalueen maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevista tilastoista ja valuuttavarantoasetelmasta olisi suoritettava laadunarviointi EKP:n tilastoinnin laatumallin mukaisesti; laatumalliin sisältyy muun muassa lausuma siitä, että tilastot ovat riittävän yhdenmukaisia asiaa koskevien euroalueen raha- ja rahoitustilastojen kanssa (12)

(17)

Kootakseen tiedot euroalueen rakenteellisista rahoitusindikaattoreista ja pankkisektorin konsolidoiduista tiedoista ja laatiakseen tilastot euroalueen suurten pankkiryhmittymien sektori- ja aluekohtaisista luottovastuista EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tilastotiedot näissä suuntaviivoissa esitettyjen mallien mukaisesti.

(18)	Eritelläkseen euroalueen maksujärjestelmien kehitystä ja seuratakseen niiden yhdentymisastetta EKP edellyttää kansallisten keskuspankkien ilmoittavan tiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti; näillä suuntaviivoilla täydennetään Euroopan keskuspankin asetusta (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) (13),

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Soveltamisala

Näillä suuntaviivoilla vahvistetaan kansallisten keskuspankkien velvoitteet, jotka liittyvät raha- ja rahoitustilastojen toimittamiseen EKP:lle.

Kansalliset keskuspankit toimittavat 3–26 artiklassa tarkoitetut tiedot liitteessä II esitettyjen taulukoiden ja liitteessä III esitettyjen, tietojen sähköistä toimittamista koskevien vaatimusten mukaisesti.

Euron käyttöönoton yhteydessä sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

Rahalaitosten ja rahamarkkinarahastojen tasetilastojen sekä sijoitusrahastojen ja erityisyhteisöjen saamisten ja velkojen osalta niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’) ja jotka ottavat euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, ilmoittavat EKP:lle takautuvat tiedot kaikilta viitejaksoilta unioniin liittymisestään lähtien ja joka tapauksessa vähintään kolmelta euroalueeseen liittymistään edeltävältä vuodelta. Kansallisen keskuspankin on kerättävä tiedot aivan kuin kyseessä oleva jäsenvaltio olisi ollut euroalueen jäsen kaikkina viitejaksoina. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi on suositeltavaa, että unioniin liittyvien maiden kansalliset keskuspankit täyttävät näiden tietoaineistojen vaatimukset euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita koskevien mallien mukaisesti.

b)

Tämän yleisen vaatimuksen lisäksi rahalaitosten tase-eriä koskeviin tilastoihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia: i) jäsenvaltio ilmoittaa takautuvat tiedot myös unioniin liittymistään edeltävältä kolmelta vuodelta, ellei EKP:n kanssa toisin sovita; ii) euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot saamisista ja veloista, joiden vastapuolena ovat näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen euron käyttöön ottavat jäsenvaltiot, kolmelta euroalueen laajentumista edeltävältä vuodelta, ellei EKP:n kanssa toisin sovita. Tätä periaatetta sovelletaan ainoastaan kuukausittain maksamatta oleviin määriin, jotka ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti. Ainoastaan yli 50 miljoonan euron suuruisten maksamatta olevien määrien ilmoittaminen on pakollista; muiden määrien ilmoittaminen on vapaaehtoista.

c)	Arvopaperiemissioiden osalta EKP:lle toimitettavat aikasarjat alkavat joulukuusta 1989 kantatietojen osalta ja tammikuusta 1990 virtatietojen osalta.

d)	Maksuliiketilastojen osalta ilmoitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti viiden vuoden tiedot sisältäen viimeisimmän viitevuoden tiedot.

a)

Asetuksella (EU) N:o 549/2013 säädetyn uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (jäljempänä ’EKT 2010’) vaatimusten mukaiset neljännesvuosittaiset takautuvat tiedot tai arviot tarvitaan rahoitustilinpidon laadintaa varten tase-erä-, sijoitusrahasto- ja erityisyhteisötilastojen osalta liitteen VI taulukoissa 1, 2 ja 3 täsmennetyllä tavalla. Tiedot ilmoitetaan EKP:lle parhaiden edellytysten mukaisesti seuraavasti: syyskuussa 2014 viitejaksoilta Q4 2012 – Q2 2014; joulukuussa 2014 viitejaksolta Q3 2014 ja maaliskuussa 2015 viitejaksolta Q4 2014.

b)

Takautuvat tiedot tai arviot asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) vahvistetuista ja liitteen VI taulukossa 4 täsmennetyistä uusista ensisijaisista ominaisuuksista kesäkuussa 2014 ja sen jälkeen alkavilta viitejaksoilta toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti toukokuuhun 2015 mennessä, jotta varsinainen julkaisu ei viivästy.

c)	Takautuvat tiedot tai arviot asetuksessa (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) vahvistetuista ja liitteen VI taulukossa 5 täsmennetyistä uusista ominaisuuksista kesäkuussa 2014 ja sen jälkeen alkavilta viitejaksoilta toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti toukokuuhun 2015 mennessä.

2 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

1.	’tiedonantajalla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa ’tietojen antajalla’ ja ’kotimaisella’ samaa kuin saman asetuksen 1 artiklassa;

2.	’eurojärjestelmällä’ euroalueen jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä;

3.	’luottolaitoksella’ samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (14) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa;

4.	’muilla rahalaitoksilla’ kaikkia muita rahalaitoksia paitsi keskuspankkeja.

3 artikla

Rahalaitoksia koskevat tase-erätilastot

Kansalliset keskuspankit laativat ja ilmoittavat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I esitettyjen järjestelyjen mukaisesti kaksi erillistä yhteenlaskettua tasetta, molemmat bruttoperusteisina: yhden, joka koskee rahalaitosten alasektoria ”keskuspankki”, ja yhden, joka koskee alasektoria ”muut rahalaitokset”.

Kansalliset keskuspankit ottavat omaa tasettaan koskevat tarvittavat tilastotiedot kirjanpitojärjestelmistään EKP:n verkkosivuilla olevien erityisten vastaavuustaulukoiden avulla (15). Taulukoita muutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa uuden kehityksen huomioimiseksi esimerkiksi varmistamalla, että ne ovat yhdenmukaisia ajantasaistettujen kirjanpitosääntöjen kanssa. EKP johtaa tilastojen raportointia varten taseestaan tiedot, jotka vastaavat kansallisten keskuspankkien omista taseistaan johtamia tietoja.

Kansalliset keskuspankit johtavat muiden rahalaitosten tasetta koskevat tarvittavat tilastotiedot laskemalla yhteen yksittäisiltä kotimaisilta rahalaitoksilta kerätyt tase-erät lukuun ottamatta maan kansallisen keskuspankin tase-eriä.

Nämä vaatimukset koskevat kuukauden lopun ja vuosineljänneksen lopun kantatietoja, kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia virtojen korjaustietoja sekä kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia tietoja lainojen arvopaperistamisesta ja muista lainojen siirroista. Tase laaditaan kuukauden/vuosineljänneksen viimeisenä kalenteripäivänä ottamatta huomioon paikallisia arkipyhiä; jos tämä ei ole mahdollista, käytetään viimeisen työpäivän tietoja kansallisten markkina- tai kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Kaikki tiedot on ilmoitettava; asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 3 ja 4 euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita koskeviin soluihin sovelletaan kuitenkin joitakin erityissäännöksiä, jotka esitetään 8 kohdassa. Siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 5 osan taulukon 5 vaatimuksista, jotka koskevat rahalaitosten hallinnoimien arvopaperistettujen ja taseesta poistettujen lainojen ilmoittamista, kansalliset keskuspankit voivat lisäksi laajentaa ilmoitusvaatimukset koskemaan myös niitä rahalaitosten hallinnoimia lainoja, jotka on siirretty muulla tavoin. Mikäli tällaiset lisätiedot eivät sisälly asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 5 osan taulukossa 5 ilmoitettuihin tietoihin mutta ne ovat kansallisten keskuspankkien saatavilla, ne sisällytetään näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukkoon 4. Mikäli kansalliset keskuspankin ovat saaneet (esim. muilta rahoituksen välittäjiltä tai rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavilta laitoksilta) tiedot arvopaperistetuista tai muulla tavoin siirretyistä lainoista, jotka eivät ole rahalaitosten hallinnoimia, tällaiset tiedot sisällytetään liitteessä II olevan 1 osan taulukkoon 4.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tase-eriä koskevat tilastotiedot liitteessä II olevan 1 osan mukaisesti.

EKP määrittää taloustoimien arvon laskemalla kuukauden lopun kantatietojen erotuksen ja poistamalla erotuksesta sitten muista kuin taloustoimista aiheutuneet muutokset seuraavien virtatietojen korjausten avulla:

i)

luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt kattavat sellaiset taseen kantatietojen muutokset, jotka johtuvat rahalaitosten joukon koostumuksessa ja rakenteessa, rahoitusinstrumenttien ja vastapuolten luokittelussa ja tilastollisissa määritelmissä tapahtuneista muutoksista sekä raportointivirheiden (osittaisesta) korjaamisesta;

ii)

hintamuutosten vuoksi tehdyt arvostusmuutokset kattavat kantatietojen muutokset, jotka johtuvat saamisten ja velkojen hintamuutoksista, ja kuvaavat myös luottotappioiden ja luottojen arvonalennusten vaikutusta; ja valuuttakurssimuutokset kattavat kaikki kantatietojen muutokset, jotka aiheutuvat valuuttakurssimuutosten vaikutuksista valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot, jotka koskevat luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä sekä hintamuutoksista johtuvia arvostusmuutoksia, jotka lasketaan liitteen IV mukaisesti. EKP laskee yleensä arvostusmuutokset valuuttakurssimuutosten osalta, mutta jos kansalliset keskuspankit kykenevät keräämään tarkemmat tiedot arvostusmuutoksista, ne voivat toimittaa tällaiset tiedot myös suoraan EKP:lle.

Kansalliset keskuspankit ja tilinpäätösraportoinnista vastuussa oleva EKP:n osasto ilmoittavat kuukausittaiset tiedot EKP:lle viimeistään 15. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat; neljännesvuosittaiset tiedot ilmoitetaan viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan meneillään olevaa viitejaksoa edeltävän jakson tietoja. Aiempiin viitejaksoihin saatetaan lisäksi joutua tekemään korjauksia esimerkiksi virheiden, luokituksen muutosten tai raportointimenettelyjen kehittymisen vuoksi. EKP voi käsitellä poikkeukselliset ja tavanomaiset korjaukset samanaikaisesti tai päättää käsitellä poikkeukselliset korjaukset vasta raha-aggregaattien kuukausittaisen raportointikauden jälkeen.

Korjaukset ilmoitetaan EKP:n rahalaitosten tasetilastoja koskevassa oppaassa (Manual on MFI balance sheet statistics) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kuukausittaisiin tietoihin tehdyt poikkeukselliset korjaukset toimitetaan samaan aikaan neljännesvuosittaisten tilastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino rahatalouden tilastojen laadun ja vakauden välillä sekä lisätä kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tilastojen keskinäistä yhdenmukaisuutta. Jos kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuukausittaisten tietojen korjauksia mutta kansallinen tiedontuottamisjärjestelmä ei mahdollista vastaavien neljännesvuosittaisten tietojen korjausten tekemistä, kansalliset keskuspankit varmistavat parhaiden edellytystensä mukaisesti, esim. arvioiden avulla, että kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot pysyvät yhdenmukaisina.

Ennen kuin kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja EKP:lle, ne ja tilinpäätösraportoinnista vastuussa oleva EKP:n osasto tarkastavat tietojen sisäisen yhdenmukaisuuden EKP:n määrittelemien ja päivittämien tarkastusten mukaisesti.

Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia poikkeuksia rahamarkkinarahastoille, niiden on varmistettava, että poikkeuksen saaneiden rahamarkkinarahastojen yhdistetty osuus kansallisesta yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta ei ylitä

i)	kymmentä prosenttia sellaisessa euroalueen jäsenvaltiossa, jonka kansallisen rahamarkkinarahastotaseen osuus euroalueen yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta on yli 15 prosenttia;

ii)

30:tä prosenttia kaikissa muissa euroalueen jäsenvaltioissa lukuun ottamatta niitä euroalueen jäsenvaltioita, joissa kansallisen rahamarkkinarahastotaseen osuus euroalueen yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta on alle yksi prosentti, jolloin rahamarkkinarahastojen laskemiselle pieniin rahalaitoksiin kuuluviksi ei ole erityisiä rajoituksia.

Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan i, ii tai iv alakohdan mukaisia poikkeuksia rahamarkkinarahastoille, ne varmistavat, että poikkeuksen saaneiden rahamarkkinarahastojen yhdistetty osuus kansallisessa rahalaitostaseessa ilmoitetusta vastaavasta yhteenlasketusta määrästä ei ylitä viittä prosenttia. Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti myöntää rahamarkkinarahastoille poikkeuksia myös vaatimuksesta ilmoittaa saamis- ja velkapositioita koskevat tiedot vakuutuslaitossektorin ja eläkerahastosektorin osalta erikseen. Kansalliset keskuspankit erottavat toisistaan saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat vakuutuslaitokset ja eläkerahastot, sekä saamiset ja velat, joissa vastapuolina ovat kotimaiset laitokset ja euroalueen muiden jäsenvaltioiden kotimaiset laitokset, minkä jälkeen ne voivat myöntää poikkeuksia kunkin sellaisen lohkon osalta, jonka osuus ei ylitä viittä prosenttia kansallisesta yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta.

Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan mukaisia poikkeuksia rahalaitoksille, ne estimoivat tällaisten rahalaitosten tiedot 100 prosentin kattavuuteen kootessaan EKP:lle ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia rahalaitosten tasetietoja. Kansalliset keskuspankit voivat valita menettelyn, jolla tiedot estimoidaan 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että menettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

i)

Puuttuvien erittelyjen osalta estimaatit johdetaan soveltamalla suhdelukuja, jotka perustuvat pieniä rahalaitoksia tilastollisesti edustavampana pidettävään varsinaiseen tiedonantajien osajoukkoon seuraavasti: — Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden osuus euroalueen yhteenlasketusta rahalaitostaseesta on suurempi kuin kaksi prosenttia, määrittävät osajoukon siten, että siihen kuuluvien talousyksiköiden yhteenlaskettu tase ei ylitä 35:tä prosenttia kansallisesta yhteenlasketusta rahalaitostaseesta. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos poikkeuksen saaneiden laitosten taseiden osuus kansallisesta rahalaitostaseesta on alle yhden prosentin. — Niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden osuus euroalueen yhteenlasketusta rahalaitostaseesta on alle kaksi prosenttia, kannustetaan noudattamaan samaa järjestelyä. Jos siitä kuitenkin aiheutuisi merkittäviä kustannuksia, voivat kansalliset keskuspankit soveltaa tällaisissa jäsenvaltioissa tiedonantajien joukkoon perustuvia suhdelukuja.

ii)	Sovellettaessa i alakohtaa sekä pienten laitosten ryhmä että varsinainen tiedonantajien osajoukko voidaan jakaa edelleen laitostyypin mukaisiin ryhmiin, esimerkiksi rahamarkkinarahastoihin tai luottolaitoksiin.

iii)

Mikäli ainoastaan kerran vuodessa saamistensa kokonaismäärän ilmoittavien rahamarkkinarahastojen osuus ylittää 30 prosenttia minkä tahansa jäsenvaltion yhteenlasketusta rahamarkkinarahastotaseesta, on kansallisten keskuspankkien estimoitava rahamarkkinarahastojen ja luottolaitosten ilmoittamat tiedot erikseen seuraavasti: — jos täysimääräisten tiedonantovelvollisuuksien alaisia rahamarkkinarahastoja on riittävän kattavasti, käytetään estimoinnin perusteena niiden yhteenlaskettua tasetta, — Jos täysimääräisten tiedonantovelvollisuuksien alaisia rahamarkkinarahastoja ei ole riittävän kattavasti tai niitä ei ole lainkaan, kansalliset keskuspankit tekevät vähintään kerran vuodessa vaihtoehtoisten tietolähteiden perusteella arvion rahamarkkinarahastosektorin taseesta ja käyttävät sitä estimoinnin perusteena.

iv)

Mikäli erittelyjä saadaan mutta niiden valmistuminen vie pitempään tai niitä saadaan harvemmin, ilmoitetut tilastotiedot — toistetaan väliin jäävien jaksojen aikana sellaisinaan, jos ne ovat osoittautuneet riittäviksi, tai — niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia estimointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon.

v)	Estimointia koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöön panemiseksi tarvittavat suhdeluvut ja muut välilaskelmat voidaan johtaa valvontaviranomaisilta saaduista tiedoista, jos näiden tietojen ja estimoitavien tilastoerittelyjen välillä voidaan katsoa olevan luotettava yhteys.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle soveltamistaan poikkeuksista ja toimittavat myös tiedot uusien estimointimenettelyjen tärkeimmistä tekijöistä tai nykyisten menettelyjen muutoksista, jos ne ovat merkittäviä.

Kansalliset keskuspankit ja EKP noudattavat keskuspankkitasetta laatiessaan suuntaviivojen EKP/2010/20 yhdenmukaistettuja kirjanpitosääntöjä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, ja käyttävät 3 artiklan 1 kohdassa mainittuja vastaavuustaulukoita. Erityisesti seuraavia sääntöjä noudatetaan:

a)	jos kansallisten keskuspankkien ja EKP:n edellytetään kirjanpitoa varten arvostavan arvopaperisalkkunsa kuukausittain eikä neljännesvuosittain, arvostusten on myös näyttävä tilastoitavassa taseessa kuukausittain;

b)	kirjanpitoerissä 9.5 ”muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)” ja 10.4 ”muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)” kansalliset keskuspankit yksilöivät saamiset erikseen veloista ja ilmoittavat ne bruttoperusteisesti;

c)	mikäli kirjanpitoerä 14 ”arvonmuutostilit” on ilmoitettava kirjanpidossa bruttoperusteisesti, kansalliset keskuspankit ilmoittavat sen tilastoissa nettoperusteisesti.

Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklassa säädetään muihin rahalaitoksiin sovellettavat kirjanpitosäännöt tilastoraportointia varten. Varsinkin kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta euroalueen jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin. Lisäksi talletuksista ja lainoista ilmoitetaan maksamatta oleva pääoma, lukuun ottamatta luottotappioita ja arvonalennuksia. Kansalliset keskuspankit voivat sallia, että lainat ilmoitetaan nettomääräisinä ilman varauksia ja että ostetut lainat ilmoitetaan hankintahetkellä sovittuun hintaan, jollei asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

Muiden tase-erien ja erityisesti hallussa olevien ja liikkeeseen laskettujen arvopaperien arvostamisessa suositellaan, että kansalliset keskuspankit käyttävät markkina-arvoa EKT 2010:n vaatimusten mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 8 artiklassa säädetty yleinen vaatimus siitä, että rahalaitokset noudattavat direktiivin 86/635/ETY kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä ja muita sovellettavia kansainvälisiä standardeja, tarkoittaa kuitenkin, että arvopaperien ja muiden varojen arvostuskäytännöt vaihtelevat. Muiden kuin standardoitujen arvostussääntöjen soveltaminen on näin ollen hyväksyttävää, kunhan kirjanpitoarvo ei eroa merkittävästi markkina-arvosta.

Toimittaessaan tietoja EKP:lle kansalliset keskuspankit ja tilinpäätösraportoinnista vastaava EKP:n osasto toimittavat selvitykset viimeisintä viitejaksoa koskevista kehityssuunnista, mukaan luettuna selvitykset, jotka koskevat ”luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä”, sekä aiempiin viitejaksoihin tehdyt korjaukset. Selvitykset on toimitettava erityisesti kehityssuunnista, ”luokituksen muutoksista ja muista vastaavista järjestelyistä” ja (absoluuttiselta arvoltaan) yli 5 miljardin euron suuruisista korjauksista tai muuten, kun niiden katsotaan olevan taloudellisesti merkittäviä, kun esimerkiksi muutokset ilmoitetuissa sarjoissa koskevat tarkastelujaksolle sijoittuvia suuria taloustoimia tai kun korjaukset johtavat merkittäviin muutoksiin kokonaiskehityksen taloudellisessa tulkinnassa. Kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat ilmoitetuista tiedoista lisäselvityksiä EKP:n pyynnöstä.

Selvityksissä on tuotava myös ilmi, ovatko havaitut merkittävät kehityssuunnat, korjaukset tai ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt”, jotka vaikuttavat raportoituihin sarjoihin, lopullisia vai vielä tutkinnan alaisina.

Kansallisten keskuspankkien on hyvä esittää selvitykset tietojen toimittamisen yhteydessä ja joka tapauksessa ennen tiedontuotantoprosessin päättymistä.

EKP tallentaa kansallisilta keskuspankeilta saadut selvitykset keskitetysti tietojen seurantaa ja tilastojen selkeyttämistä varten. EKP käsittelee selvityksissä toimitettuja tietoja sovellettavia salassapitojärjestelyjä noudattaen.

Kansalliset keskuspankit voivat päättää, etteivät ne vaadi rahalaitoksia ilmoittamaan kaikkia tietoja asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä I olevan 3 osan taulukoiden 3 ja 4 soluissa euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta, jos kerätyt numerotiedot ovat aggregoidummalla tasolla merkityksettömiä. Kansalliset keskuspankit tarkistavat säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran vuodessa, ovatko kyseiset säännökset edelleen sovellettavissa. Myöntäessään tällaisia poikkeuksia kansalliset keskuspankit ilmoittavat neljännesvuosittaiset arviot, jotka on laskettu seuraavien kriteerien mukaisesti:

a)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan rahalaitosten harvemmin toimittamien tietojen perusteella; tällaiset tiedot toistetaan väliin jäävän jakson tai jaksojen aikana sellaisinaan tai niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia menettelyjä, joiden avulla tietojen kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut huomioidaan;

b)	neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan rahalaitosten aggregoidummassa muodossa ilmoittamien tietojen perusteella tai kansallisten keskuspankkien tarkoituksenmukaisina pitämien erillisten erittelyjen perusteella;

c)	neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan sellaisilta suurilta rahalaitoksilta kerättyjen neljännesvuosittaisten tietojen perusteella, joiden osuus raportointipoikkeuksen alaisten maiden kanssa käytävästä kaupasta on vähintään 80 prosenttia;

d)

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden, kuten Kansainvälisen järjestelypankin tietojen taikka maksutasetietojen, perusteella, kun ensin on tehty tarvittavat korjaukset, jotka johtuvat siitä, että tällaisissa vaihtoehtoisissa lähteissä käytetään eri käsitteitä ja määritelmiä kuin raha- ja rahoitustilastoissa; tai

e)	neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan raportointipoikkeuksen alaisia maita koskevien sellaisten tietojen perusteella, jotka rahalaitokset ilmoittavat vuosineljänneksittäin yhtenä kokonaisuutena.

4 artikla

Kansallisen keskuspankin tilastoitavan taseen ja kirjanpidollisen taseen yhdenmukaisuuden seuranta

Kansalliset keskuspankit ja EKP varmistavat, että niiden tilastointia varten laatimat ja asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti ilmoittamat kuukauden lopun yhteenlasketut taseet sekä muutettujen suuntaviivojen EKP/2010/20 mukaisessa eurojärjestelmän viikkotaseessa ilmoitettavat kirjanpitoerät ovat keskenään yhdenmukaiset.

Kansalliset keskuspankit tarkistavat kaikki kuukausittaisissa tiedoissa ilmoitettavat erät liitteessä I olevassa 2 osassa esitetyn mallin mukaisesti. Tarkistuksen tulokset toimitetaan EKP:lle vastaavien neljännesvuosittaisten tietojen kanssa noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa neljännesvuosittaisia tietoja 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Niinä raportointijaksoina, joina tilastointia varten laaditun eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja sen eurojärjestelmän viikkotasetta varten ilmoitettavien kirjanpitoerien päivämäärät eivät ole samat, kansalliset keskuspankit voivat verrata tilastotietoja päivätaseeseen, joka laaditaan kuukauden viimeistä työpäivää varten. EKP noudattaa samaa menettelyä laatiessaan omaa tasettaan.

EKP seuraa vastaavuustarkistusten tuloksia, ja se voi vaatia kansallisilta keskuspankeilta poikkeamien osalta lisätoimenpiteitä.

5 artikla

Sähköistä rahaa koskevat tilastot

EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa vuosittain tietoja unionissa käytettävien sähköisen rahan järjestelmien ominaisuuksista sekä näihin järjestelmiin liittyvien tilastotietojen saatavuudesta ja laatimismenetelmistä. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 1 lueteltujen erien osalta tilastotiedot, jotka koskevat kaikkien sellaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa, joille ei ole myönnetty poikkeusta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla.

Kuukausittaiset tiedot ilmoitetaan EKP:lle rahalaitosten tase-eriä koskevien tilastotietojen kuukausittaisen toimituksen yhteydessä 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetyllä tavalla. Mikäli tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit käyttävät mahdollisuuksien mukaan arvioita tai väliaikatietoja.

Tämä raportointi kattaa sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa ja täyttävät siten rahalaitoksen määritelmän, ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, jotka eivät pääasiallisesti välitä rahoitusta laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa eivätkä siten täytä rahalaitoksen määritelmää. Raportointi kattaa myös sellaisten pienten rahalaitosten raportoinnin, joille on myönnetty poikkeus asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 1 kohdan nojalla, riippumatta siitä, ovatko ne luottolaitoksia.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 2 lueteltujen erien osalta. Tiedot sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoista, jotka eivät täytä rahalaitosten määritelmää ja joita tavanomaiset tase-erätilastojen raportointivaatimukset eivät siten koske, ilmoitetaan siinä määrin kuin kansalliset keskuspankit voivat saada näitä tietoja asianomaisilta valvontaviranomaisilta tai muista sopivista lähteistä.

Sarjat ilmoitetaan EKP:lle vuosittain viitekauden päättymistä seuraavan kuukauden viimeiseen työpäivään mennessä. Mikäli tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit käyttävät mahdollisuuksien mukaan arvioita tai väliaikatietoja.

6 artikla

Postisiirtolaitoksia ja valtionhallintoa koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit keräävät postisiirtolaitoksia koskevat tiedot asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) mukaisesti. Vaatimukset koskevat monetaarisia velkoja euroalueen kotimaisille muille kuin rahalaitoksille, eli rahalaitosten talletusvelkojen läheisiä vastineita, sekä hallussa olevaa käteistä rahaa ja hallussa olevia euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemia arvopapereita. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tiedot EKP:lle liitteessä II olevan 3 osan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 3 osan mukaisessa raportoinnissa myös valtionhallinnon monetaariset velat sekä hallussa olevan käteisen rahan ja hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit. Mikäli tällaisia saamisia ja velkoja ei esiinny tai ne ovat merkityksettömiä, niitä ei tarvitse ilmoittaa.

Virtojen korjaustiedot ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Sarjat ilmoitetaan kuukausittain noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa kuukausittaisia tase-erätietoja 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetyllä tavalla.

7 artikla

Lisätietoerät

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat niiden tase-erätietojen lisäksi, jotka toimitetaan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja niihin sovellettavaa raportointitiheyttä ja -aikataulua noudattaen muitakin tilastotietoja liitteessä II olevassa 4 osassa vahvistetun lisätietoerien luettelon mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti. EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa kyseisten tilastotietojen saatavuutta ja laatimismenetelmiä koskevia tietoja. Nämä lisätietoerät ovat tietoja, joita tarvitaan euroalueen raha-aggregaattien, rahalaitosten korkotilastojen ja rahaliiton tilinpäätöstilastojen muodostamista varten ja ne ovat eritäin tärkeitä, ellei taulukoissa toisin ilmoiteta. EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisestä sopimuksesta kansalliset keskuspankit voivat jättää liitteessä II olevassa 4 osan 1 jakson taulukossa 2 ilmoittamatta erät, jotka koskevat rahalaitosten liikkeeseen laskemien velkapapereiden jaottelua haltijan kotipaikan mukaan, mikäli EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

Virtatietoja voidaan toimittaa EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin kahdenvälisen sopimuksen perusteella. Virtojen korjaustiedot ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Sarjat ilmoitetaan kuukausittain liitteessä II olevan 4 osan 1 ja 2 jaksossa tarkoitetuista eristä ja vuosineljänneksittäin liitteessä II olevan 4 osan 3 jaksossa tarkoitetuista eristä noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa pakollisia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia rahalaitosten tasetilastoja asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti.

Tämän artiklan nojalla edellytetyt lisätietoerät ilmoitetaan samojen arvostussääntöjen ja/tai kirjanpitosääntöjen mukaisesti kuin tiedot, jotka ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti.

8 artikla

Varantopohjatilastot

Yhteenlaskettua varantopohjaa koskevat velkatyypeittäin eritellyt kuukausitilastot lasketaan kuukauden lopun kantatiedoista asetuksen (EU) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti ja asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) säädettyjen luokkien mukaisesti. Tiedot, jotka tarvitaan tilastojen tuottamiseksi liitteessä II olevan 5 osan mukaisesti, saadaan vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten kansallisille keskuspankeille toimittamista tiedoista.

Varantopohjatilastot sisältävät kuusi luottolaitoksia koskevaa aikasarjaa, jotka liittyvät EKP:lle kuukausittain toimitettaviin kuukauden lopun kantatietoihin. Tiedot on toimitettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä viimeistään varantojen pitoajanjakson alkamista edeltävänä kansallisen keskuspankin työpäivänä. Pienet luottolaitokset ilmoittavat suppeammin eritellyt tiedot kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain. Pienten luottolaitosten yhteydessä käytetään yksinkertaistettua varantopohjatilastointia kolmen varannon pitoajanjakson osalta. Kansalliset keskuspankit käyttävät pieniltä luottolaitoksilta saamiaan neljännesvuositason varantopohjatietoja kuukausittaisissa luvuissa, jotka ilmoitetaan EKP:lle niiden julkaisemista seuraavien kolmen tiedonsiirron yhteydessä.

Korjaukset, joita tiedonantajalaitokset tekevät varantopohjaan ja/tai varantovaatimuksiin pitoajanjakson alkamisen jälkeen, eivät saa muuttaa varantopohjaa ja varantovaatimuksia koskevia tilastoja.

9 artikla

Makrotason suhdelukuja koskevat tilastot

EKP seuraa luottolaitosten kansallisille keskuspankeille asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti toimittamien kuukauden lopun tilastotietojen perusteella kuukausittain niiden varantopohjasta tehtävien vakiovähennysten tarkkuutta, joita luottolaitokset voivat soveltaa maturiteetiltaan enintään kahden vuoden velkapapereihinsa. Kansalliset keskuspankit laskevat vaadittavat aggregaatit liitteessä II olevan 6 osan mukaisesti ja ilmoittavat ne EKP:lle.

Luottolaitosten kolme aikasarjaa, jotka kuvaavat kuukauden lopun kantatietoja, toimitetaan EKP:lle kuukausittain viimeistään pitoajanjakson alkamista edeltävänä kansallisen keskuspankin työpäivänä.

Aikasarjat on toimitettava, vaikka niissä mainittuja tase-eriä ei sovellettaisikaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

10 artikla

Rahamarkkinarahastojen tasetilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erikseen rahamarkkinarahastosektorin tase-erätiedot liitteessä II olevan 7 osan taulukoiden 1 ja 2 mukaisesti. EKP käyttää näitä tietoja sekä rahamarkkinarahastojen että luottolaitosten tasetilastojen laatimiseen. Koska koko rahalaitossektoria koskevat tiedot ilmoitetaan jo asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti, tässä artiklassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan ainoastaan rahamarkkinarahastoihin. Vaikka joissain jäsenvaltioissa pieni määrä muita laitoksia luokitellaan rahalaitoksiksi, nämä laitokset katsotaan kuitenkin määrällisesti merkityksettömiksi.

Liitteessä II olevan 7 osan taulukossa 2 tarkoitetut luokitusten muutokset ja arvostusmuutokset ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ottaen huomioon mahdolliset poikkeukset, jotka on myönnetty asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 9 artiklan 2 kohdan nojalla. Mikäli kansallisten keskuspankkien rahamarkkinarahastoille asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) nojalla myöntämä poikkeus koskee arvostusmuutosten ilmoittamista, kansalliset keskuspankit ilmoittavat parhaiden edellytystensä mukaisesti tiedot niistä eristä, joiden osalta arvostusmuutokset saattavat olla merkittäviä.

Tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain 28 työpäivän kuluessa viitejakson päättymisestä.

Ilmoitettavat rahamarkkinarahastojen tasetiedot kattavat 100 prosenttia tähän sektoriin luokitelluista laitoksista. Mikäli raportointi kattaa pienten laitosten lievempien raportointivaatimusten vuoksi todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia laitoksista, kansalliset keskuspankit estimoivat 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Rahamarkkinarahastoja koskeviin tietoihin tehtävien korjausten on oltava johdonmukaisia vastaavien muita rahalaitoksia koskevien vuosineljänneksen lopun tietojen kanssa. Mikäli rahamarkkinarahastoja koskevien uusien tai korjattujen tietojen toimittaminen aiheuttaa muutoksia muita rahalaitoksia koskeviin vastaavan viitejakson tietoihin, myös muita rahalaitoksia koskeviin tietoihin on toimitettava tarvittavat korjaukset.

11 artikla

Rakenteelliset rahoitusindikaattorit

Kansalliset keskuspankit raportoivat muita rakenteellisia rahoitusindikaattoreita koskevat tiedot liitteessä II olevan 8 osan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja liitteessä II olevassa 8 osassa esitetyistä indikaattoreista kyseiseen osaan sisältyvien käsitteitä ja menetelmiä koskevien sääntöjen mukaisesti ja noudattaen tase-erätilastojen laatimista koskevia tilastointiperiaatteita, eli

i)	tietoja ei konsolidoida vaan ne aggregoidaan;

ii)	kotipaikkaperiaate on ns. isäntämaa-periaatteen mukainen;

iii)	tasetiedot ilmoitetaan bruttoperusteisesti.

Virtojen korjaustiedot ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Maaliskuun loppuun mennessä ilmoitetaan edellisen vuoden tiedot, joita tarvitaan luottolaitoksia koskevien rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden laskemiseksi. Toukokuun loppuun mennessä ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan edellisen vuoden tiedot indikaattorista ”luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä”.

Kun kansalliset keskuspankit korjaavat ilmoitettuja tietoja, noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)	kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia;

b)	poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa pitkin vuotta.

Kerättävät tiedot kattavat 100 prosenttia laitoksista, jotka on määritelty luottolaitoksiksi asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa. Mikäli raportointi kattaa todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia laitoksista, kansalliset keskuspankit estimoivat 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet edellä mainituista määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

12 artikla

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat pankkisektorin konsolidoidut tiedot liitteessä II olevan 9 osan mukaisesti ja noudattavat tietoja toimittaessaan kyseiseen osaan sisältyviä sääntöjä, jotka koskevat käsitteitä ja menetelmiä.

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot ilmoitetaan käyttämällä lyhyen aikavälin lähestymistapaa Euroopan pankkiviranomaisen laatimien FINREP/COREP-raportointistandardien mukaisesti.

Jotta tiedot olisivat mahdollisimman kattavat, ne kootaan kaikista luottolaitoksista, sellaisina kuin nämä määritellään kansallisissa laeissa.

Tiedot konsolidoidaan täydellisesti yli valtio- ja sektorirajojen, jolloin ’valtioiden rajat ylittävällä’ tarkoitetaan kotimaisten pankkien sivukonttoreita ja tytäryhtiöitä, jotka sijaitsevat kotimaisten markkinoiden ulkopuolella ja jotka luetaan mukaan emoyhtiönä olevan laitoksen ilmoittamiin tietoihin, ja ’sektorien rajat ylittävällä’ tarkoitetaan muiksi rahoituslaitoksiksi luokiteltavien pankkien sivukonttoreita ja tytäryhtiöitä. Vakuutusyhtiöt eivät kuulu konsolidoinnin piiriin.

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot ilmoitetaan erikseen seuraavista:

—	pienet kotimaiset pankkiryhmittymät ja itsenäiset luottolaitokset,

—	keskikokoiset kotimaiset pankkiryhmittymät ja itsenäiset luottolaitokset,

—	suuret kotimaiset pankkiryhmittymät ja itsenäiset luottolaitokset,

—	ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionin ulkopuoliset) tytäryhtiöt,

—	ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionin ulkopuoliset) sivukonttorit,

—	ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionissa sijaitsevat) tytäryhtiöt,

—	ulkomaalaisomisteiset (Euroopan unionissa sijaitsevat) sivukonttorit.

Tässä artiklassa pankit luokitellaan suuriksi pankkiryhmittymiksi tai itsenäisiksi luottolaitoksiksi, jos niiden saamiset ovat suuremmat kuin 0,5 prosenttia Euroopan unionin pankkien konsolidoitujen saamisten kokonaismäärästä, keskikokoisiksi pankeiksi, jos niiden saamiset ovat 0,5–0,005 prosenttia konsolidoitujen saamisten kokonaismäärästä, ja pieniksi pankeiksi, jos niiden saamiset ovat alle 0,005 prosenttia konsolidoitujen saamisten kokonaismäärästä.

Pankkisektorin konsolidoidut tiedot ilmoitetaan kaksi kertaa vuodessa. Vuoden lopun tietojen osalta ilmoitetaan täydellinen tietoaineisto. Ensimmäiset vuosittaiset tiedot, jotka pitävät sisällään liitteessä II olevassa 9 osassa tähtimerkillä (*) varustetut erät, toimitetaan seuraavan vuoden huhtikuun puoliväliin mennessä. Täydellinen vuosittainen tietoaineisto ilmoitetaan toukokuun puoliväliin mennessä.

Saman vuoden lokakuun puoliväliin mennessä ilmoitetaan tietoaineisto, jossa keskitytään suppeisiin tase-erätietoihin ja jonka viitepäivämäärä on kesäkuun loppu. Nämä sarjat ilmoitetaan liitteessä II olevan 9 osan mukaisesti.

Aiemmin ilmoitettuja tietoja koskevat korjaukset tehdään seuraavien yleisperiaatteiden mukaisesti:

a)	kaikkien säännöllisten vuosittaisten ja puolivuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia;

b)	mikäli korjaukset ovat merkittäviä, niistä toimitetaan selvitykset EKP:lle.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet edellä mainituista määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

13 artikla

Konsolidoidut kansainväliset pankkitilastot

(suurten kotimaisten pankkiryhmittymien sektori- ja aluekohtaiset saamiset)

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kotimaisessa omistuksessa olevien, 12 artiklassa määriteltyjen suurten pankkiryhmittymien kotimaisten pankkikonttorien konsolidoidut kansainväliset saamiset kaikkialta maailmasta maturiteetin, instrumentin sekä lainanottajan maantieteellisen alueen ja sektorin mukaan eriteltyinä, sellaisina kuin ne ilmoitetaan BIS:n kansainvälisissä konsolidoiduissa pankkitilastoissa.

Tietojen ilmoittamisessa noudatetaan tapaa, jolla aggregoidut tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain BIS:lle kansainvälisten konsolidoitujen pankkitilastojen laadintaa varten. Tiedot ilmoitetaan EKP:lle sen järjestelyn mukaisesti, jota käytetään aggregoitujen tietojen toimittamisessa BIS:lle. Kansalliset keskuspankit aggregoivat asianomaisten pankkiryhmittymien yksittäiset voitot.

Tietoja ilmoittavat ainoastaan sellaiset kansalliset keskuspankit, jotka ilmoittavat BIS:lle kansainväliset konsolidoidut pankkitilastot ja joiden maissa sijaitsee suurten pankkiryhmittymien päätoimipaikkoja.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat neljännesvuosittaiset tiedot EKP:lle enintään kaksi viikkoa BIS:n virallisen määräajan päättymisen jälkeen.

Aiemmin ilmoitettuihin tietoihin tehdyt korjaukset tehdään yhtenevällä tavalla myös BIS:lle ilmoitettuihin tietoihin.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet näistä säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

14 artikla

IMF:ää varten toimitettavat tiedot

Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa IMF:lle EKP:n välityksellä täydentäviä rahalaitosten tase-erätilastoja seuraavien teknisten järjestelyjen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallisten keskuspankkien lakisääteisiä velvoitteita IMF:ään nähden.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 10 osan mukaiset rahalaitosten tase-erät EKP:lle osana tase-erätietojen kuukausittaista tiedonsiirtoa. Tietojen toimitustiheys ja -aikataulu ovat samat kuin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti EKP:lle säännöllisesti toimitettavien tase-erätietojen toimituksen yhteydessä.

15 artikla

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot (lukuun ottamatta erityisyhteisöjä)

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat muita rahoituksen välittäjiä (lukuun ottamatta erityisyhteisöjä) koskevat tilastotiedot liitteessä II olevan 11 osan mukaisesti. Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot on toimitettava erikseen seuraavien alaluokkien osalta: i) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät, ii) lainanantajina toimivat rahoituslaitokset ja iii) muut rahoituksen välittäjät.

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot toimitetaan niiden tietojen perusteella, jotka ovat raportointihetkellä saatavilla kansallisella tasolla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei voida käsitellä, toimitetaan kansalliset arviot. Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita siten voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi. Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen ”tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä”, ja EKP voi tällöin tehdä oletuksia ja arvioita muodostaessaan euroalueen aggregaatteja. Tiedonantajien perusjoukko kattaa kaikentyyppiset euroalueen jäsenvaltioissa kotimaisiksi luettavat muut rahoituksen välittäjät (paitsi lainanantajina toimivat rahoituslaitokset): euroalueen jäsenvaltioiden alueella sijaitsevat laitokset, mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt, sekä sellaisten laitosten kotimaiset sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

Tietoja ilmoitettaessa toimitetaan seuraavat keskeiset indikaattorit ja lisätiedot:

—

Keskeiset indikaattorit toimitetaan euroalueen aggregaattien muodostamista varten. Kaikki euroalueen jäsenvaltiot toimittavat nämä yksityiskohtaiset tiedot, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, on toimitettava arviot, mikäli se on mahdollista.

—	Lisätiedot toimitetaan lisätietoerinä. Näitä tietoja toimittavat ne maat, joiden osalta tiedot ovat raportointihetkellä saatavilla.

Virtojen korjaustietoja voidaan toimittaa, mikäli kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia tai mikäli tehdään luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä. Virtojen korjaustietoja voidaan toimittaa parhaiden edellytysten mukaisesti erityisesti silloin, kun EKT 2010:n käyttöönoton yhteydessä on tehty luokituksen muutoksia.

Luokitusten muutokset ilmoitetaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Tiedot ilmoitetaan EKP:lle vuosineljänneksittäin. Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään sen viitejakson päättymistä seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat, tai sitä edellisenä kansallisen keskuspankin työpäivänä, mikäli kuukauden viimeinen kalenteripäivä ei ole kansallisen keskuspankin työpäivä. EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuuhun mennessä kansallisille keskuspankeille seuraavaa vuotta koskevan raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimittamiaan tietoja. Myös aikaisempien vuosineljännesten tietoihin saatetaan tehdä korjauksia.

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)	Säännöllisten neljännesvuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ”tavanomaisia” korjauksia eli edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja koskevia korjauksia.

b)

Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja niiden ilmoittamispäivämäärän on oltava eri kuin tavanomaisen raportoinnin päivämäärä. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähettää vain kerran vuodessa, neljättä vuosineljännestä koskevan raportoinnin yhteydessä.

c)	Poikkeuksellisia korjauksia voidaan lähettää vuoden aikana normaalista raportoinnista erillään, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

Kirjanpitosääntöjen, joita muut rahoituksen välittäjät noudattavat tilinpäätöksiä laatiessaan, on oltava direktiivin 86/635/ETY kansallisten täytäntöönpanosäännösten ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan tilastointia varten bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Kunkin luokan yhteydessä annetaan erityisohjeita käytettävistä arvostusmenetelmistä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä liitteessä II olevan 11 osan 3 jakson mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävistä korjauksista.

16 artikla

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 12 osan mukaisesti sellaiset arvopaperiemissioita koskevat tilastotiedot, jotka kattavat kaikki euroalueen kotimaisten toimijoiden tekemät minkä tahansa valuutan määräiset kotimaiset ja kansainväliset arvopaperiemissiot.

Tiedot ilmoitetaan EKP:lle kuukausittain. Arvopaperiemissioita koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viiden viikon kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat. EKP toimittaa kansallisille keskuspankeille etukäteen raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä liitteessä II olevan 12 osan 3 jakson mukaisesti.

17 artikla

Rahalaitosten korkotilastot

Rahalaitosten korkotilastoja varten kansalliset keskuspankit ilmoittavat yhteenlasketut kansalliset kuukausittaiset tilastot kantatiedoista ja uudesta liiketoiminnasta asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevissa lisäliitteissä 1 ja 2 täsmennetyllä tavalla. Lisäksi kansalliset keskuspankit ilmoittavat yhteenlasketut uuteen liiketoimintaan liittyvät kansalliset kuukausittaiset tilastotiedot liitteessä II olevassa 13 osassa täsmennetyllä tavalla.

Nämä tilastotiedot ilmoitetaan EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä toimittaman vuosittaisen aikataulun mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia tiedonantovaatimuksista yrityksille myönnettyihin, vakuudella tai takauksella suojattuihin lainoihin sovellettavan koron sekä niihin liittyvän liiketoiminnan määrän osalta asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 taulukoihin 3 ja 4 sisältyvissä indikaattoreissa 62–85. Poikkeuksia voidaan myöntää, jos vastaavan erän (indikaattorit 37–54) kansallinen aggregoitu, kaikki lainat kattava liiketoiminnan määrä on alle kymmenen prosenttia kansallisesta aggregoidusta liiketoiminnan määrästä, kun lasketaan yhteen kaikki lainat samassa kokoluokassa, ja euroalueen tasolla alle kaksi prosenttia liiketoiminnan määrästä samassa kokoluokassa ja alkuperäisen koron kiinnittämisen luokassa. Jos poikkeuksia myönnetään, nämä kynnysarvot tarkistetaan vuosittain.

Mikäli rahalaitosten korkotilastojen todellinen kattavuus on vähemmän kuin 100 prosenttia sen vuoksi, että on käytetty otosta, kansalliset keskuspankit valitsevat otoksen ja säilyttävät sen sekä estimoivat uuden liiketoiminnan määriä koskevat tiedot 100 prosentin kattavuuteen liitteessä II olevassa 14 osassa täsmennetyllä tavalla. Jos myönnetään asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) 4 artiklassa tai tämän artiklan 3 kohdassa säädetty poikkeus, neljännesvuosittain ilmoitettavat tiedot siirretään kuukausittain väliin jääville jaksoille soveltamalla asianmukaisia tilastollisia estimointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisen viitekuukauden arvoja. Lisäksi edellistä viitekuukautta aikaisempiin tietoihin saatetaan tehdä korjauksia esimerkiksi virheiden, luokituksen muutosten tai raportointimenettelyjen kehittymisen vuoksi.

Tällöin kansalliset keskuspankit noudattavat seuraavia yleisperiaatteita:

a)	mikäli kansalliset keskuspankit korjaavat edellistä viitekuukautta aikaisempia tietoja, ne toimittavat EKP:lle selvitykset;

b)	kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset myös merkittävistä korjauksista;

c)	korjattuja tietoja toimittaessaan kansalliset keskuspankit ottavat huomioon rahalaitosten korkotilastojen säännöllistä raportointia varten asetetut määräajat. Poikkeukselliset korjaukset ilmoitetaan muulloin kuin kuukausittaisten raportointijaksojen aikana.

18 artikla

Maksuliiketilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle maksuliiketilastoja koskevat tiedot asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) liitteen III ja näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 16 osan mukaisesti. Tämä koskee muun muassa seuraavia tietoja:

a)

laitosten, maksutilien, maksukorttien, laitteiden ja maksupäätteiden sekä maksujärjestelmiin osallistujien lukumäärä sekä valitut tase-erät ilmoitetaan kaikissa asetuksen liitteessä III olevien taulukoiden 1, 2, 3 ja 6 sekä näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 16 osan taulukoiden 1, 2 ja 5 kohdissa. Tällaiset kantatiedot koskevat jakson lopun lukuja ottamatta lukuun liitteessä II olevan 16 osan taulukon 1 erää, josta ilmoitetaan ”viimeisen varannon pitoajanjakson keskiarvo”;

b)

Maksuinstrumentin, -laitteen ja -päätteen ja/tai -järjestelmän mukaan eritellyistä maksutapahtumatiedoista ilmoitetaan viitejakson bruttovirrat eli kokonaismäärät asetuksen liitteessä III olevissa taulukoissa 4, 5 ja 7 sekä näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 16 osan taulukoissa 3, 4, 6 ja 7.

Edellistä kalenterivuotta koskevat sarjat ilmoitetaan EKP:lle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Asetukseen (EU) N:o 1409/213 (EKP/2013/43) sisältyvät indikaattorit ilmoitetaan vuosittain. Liitteessä II olevassa 16 osassa pyydetyt lisätiedot voidaan ilmoittaa kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain asianomaisessa taulukossa täsmennetyllä tavalla.

Mikäli ajantasaisia tietoja näiden suuntaviivojen taulukoita varten ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit joko pyytävät asianomaiset lisätiedot tiedonantajilta tai käyttävät arvioita tai väliaikatietoja. Kukin kansallinen keskuspankki määrittelee oman maansa erityispiirteiden mukaan menetelmät tällaisten arvioiden laatimiseksi. Kansalliset keskuspankit toimittavat tarvittaessa selvityksiä käyttämänsä menetelmän selventämiseksi.

Kun kansalliset keskuspankit korjaavat ilmoitettuja tietoja, noudatetaan seuraavaa yleisperiaatetta:

a)	kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia;

b)	poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa pitkin vuotta, EKP:n antaman suostumuksen perusteella.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti poikkeamat tiedonantovaatimuksista ja epäjatkuvuuskohdat sekä näiden vaikutus tietoihin.

19 artikla

Sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 17 osan mukaisesti tilastotietoja sijoitusrahastojen saamisista ja veloista kaikkien seuraavien, sijoitusten luonteen mukaan luokiteltujen alasektorien osalta: osakerahastot, joukkolainarahastot, sekarahastot, kiinteistörahastot, hedgerahastot ja muut rahastot. Kunkin alasektorin tiedot eritellään vielä sijoitusrahastotyypin mukaan avoimiin ja suljettuihin rahastoihin. Kun sijoitusrahastot eritellään sijoitusten luonteen mukaan, ensisijaisesti sijoitusrahastojen osuuksiin sijoittavat sijoitusrahastot (eli rahastojen rahastot) luokitellaan niiden rahastojen luokkaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat.

Nämä vaatimukset koskevat kuukauden ja vuosineljänneksen lopun kantoja, kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia virtatietojen korjauksia sekä kuukausittaisia tietoja sijoitusrahasto-osuuksien uusista liikkeeseenlaskuista/myynneistä ja lunastuksista.

Kaikki kuukauden lopun kannat ja kuukausittaisia virtatietojen korjaukset ilmoitetaan myös pörssilistattujen rahastojen (ETF-rahastojen) alasektorissa erän ”rahastot yhteensä””joista”-erittelynä.

Neljännesvuoden lopun kannat ja neljännesvuosittaiset virtatietojen korjaukset ilmoitetaan myös pääomasijoitusrahastojen (mukaan luettuna riskipääomarahastot) alasektorissa erän ”rahastot yhteensä””joista”-erittelynä, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erilliset tiedot hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista ja luokitusten muutoksista liitteessä II olevassa 17 osassa säädetyllä tavalla ja liitteen IV mukaisesti.

Rahoitustaloustoimet ja siten myös muutokset johdetaan mahdollisuuksien mukaan EKT 2010:n mukaisesti (ns. EKT 2010 -menetelmä). Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) mukaisesti poiketa EKT 2010:stä eriävien kansallisten käytäntöjen takia. Jos arvopaperikohtaiset kantatiedot ovat saatavilla, arvostusmuutokset voidaan johtaa eurojärjestelmän yhteisen menetelmän mukaisesti eli liitteessä IV tarkoitetun virtatietojen johtamismenetelmän mukaisesti.

Jos haltijaosuuksia koskevat tiedot, joita sijoitusrahastot, rahalaitokset ja/tai muut rahoituksen välittäjät ilmoittavat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteen I mukaisesti, ovat puutteellisia tai eivät ole vielä saatavilla, kansalliset keskuspankit toimittavat haltijaosuuksia koskevat tiedot parhaan arvion periaatetta noudattaen liitteessä II olevan 17 osan taulukossa 1 olevan maantieteellisen ja sektorikohtaisen erittelyn mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen vastinsektorista neljännesvuosittain erilliset tiedot liitteessä II olevan 17 osan taulukon 1 mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti ja mikäli niitä ei pidetä merkityksettöminä.

Kuukauden lopun kannat ja kuukausittaiset virtatietojen korjaukset vaaditaan synteettisiin ja fyysisiin jaotelluista pörssilistatuista rahastoista heti, kun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) antaa tähän jaotteluun sopivan määritelmän. EKP tarkastaa säännöllisin väliajoin, onko tällainen määritelmä saatavilla, ja laatii tarvittaessa vaadittavat raportointijärjestelyt.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle sijoitusrahastojen kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden/vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen korjauksissa sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)	korjaukset tehdään siten, että kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot ovat keskenään yhdenmukaiset;

b)

tietojen säännöllisen raportointijakson aikana eli viitekuukauden/-vuosineljänneksen päättymistä seuraavasta 28. työpäivästä päivään, jona tiedot toimitetaan takaisin kansallisille keskuspankeille, kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia tietoihin, jotka koskevat edellistä viitevuosineljännestä, sitä edeltäviä kahta kuukautta sekä sen jälkeisiä kuukausia;

c)

tietojen säännöllisten raportointijaksojen ulkopuolella kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia myös edellistä viitevuosineljännestä edeltäviä kahta kuukautta aikaisempia viitejaksoja koskeviin tietoihin esimerkiksi virheen, luokituksen muutoksen tai raportointimenettelyn parannuksen vuoksi.

Jotta varmistettaisiin euroalueen sijoitusrahastotilastojen laadukkuus, kansalliset keskuspankit estimoivat pienten sijoitusrahastojen tiedot 100 prosentin kattavuuteen kootessaan EKP:lle ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia tietoja sijoitusrahastoista, mikäli ne myöntävät pienimmille sijoitusrahastoille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit voivat valita menettelyn, jolla tiedot estimoidaan 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että menettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)

puuttuvien erittelyjen osalta estimaatit johdetaan soveltamalla vastaavan sijoitusrahastojen alasektorin suhdelukuja, esim. jos avoimen joukkolainarahaston katsotaan kuuluvan pienimpiin sijoitusrahastoihin ja tiedot kerätään ainoastaan liikkeeseen lasketuista sijoitusrahastojen osuuksista, puuttuvat erittelyt johdetaan soveltamalla avointen joukkolainarahastojen luokan rakennetta;

b)	mitään sijoitusrahastojen alasektoria (esim. avoimet kiinteistörahastot, suljetut kiinteistörahastot) ei suljeta kokonaan pois.

Sijoitusrahastoille, joihin sovellettavien kansallisten kirjanpitosäännösten mukaan varojen arvostus voi tapahtua harvemmin kuin neljännesvuosittain, voidaan asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöntää poikkeuksia. Tällaisista poikkeuksista huolimatta kansallisten keskuspankkien EKP:lle toimittamiin sijoitusrahastoja koskeviin kuukausittaisiin ja neljännesvuosittaisiin tietoihin on aina sisällyttävä näitä sijoitusrahastoja koskevat tiedot.

Keskuspankit johtavat aggregoidut neljännesvuosittaiset tiedot sijoitusrahastojen alasektoreiden saamisista ja veloista liitteessä II olevan 17 osan taulukon 1 mukaisesti seuraavasti:

a)

Sellaisten arvopapereiden osalta, joilla on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi, kansalliset keskuspankit yhdistävät arvopaperikohtaisesti toimitetut tiedot pääasiallisesta viitetietokannasta eli keskitetystä arvopaperitietokannasta saatuihin tietoihin. Yhdistettyjen arvopaperikohtaisten tietojen avulla määritetään saamisten ja velkojen euromääräinen arvo sekä johdetaan sijoitusrahaston kutakin arvopaperia koskevat tarvittavat erittelyt. Jos arvopapereiden tunnistekoodit eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa tai jos tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen liitteessä II olevan 17 osan taulukon 1 mukaisesti, eivät ole saatavilla keskitetystä arvopaperitietokannasta, kansalliset keskuspankit estimoivat puuttuvat tiedot. Kansalliset keskuspankit voivat kerätä arvopaperikohtaiset tiedot myös arvopapereista, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, käyttämällä kansallisen keskuspankin sisäisiä arvopaperitunnisteita.

b)

Kansalliset keskuspankit aggregoivat a alakohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot ja yhdistävät ne sellaisista arvopapereista ilmoitettuihin tietoihin, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia. Näiden yhdistettyjen tietojen avulla tuotetaan aggregaatit i) velkapapereista maturiteetin, valuutan ja vastapuolen mukaan eriteltyinä; ii) osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista instrumentin ja vastapuolen mukaan eriteltyinä ja iii) sijoitusrahastojen kaikista liikkeeseen lasketuista osuuksista.

c)	Kansalliset keskuspankit johtavat tarvittavat sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tilastotiedot yhdistämällä b alakohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot yksittäisiltä kotimaisilta sijoitusrahastoilta kerättyihin tietoihin muista kuin arvopaperisaamisista ja -veloista.

d)	Kansalliset keskuspankit aggregoivat samaan alasektoriin kuuluvien kotimaisten sijoitusrahastojen saamiset ja velat.

Edellä säädettyä sovelletaan myös tilanteissa, joissa kansalliset keskuspankit keräävät sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tiedot kuukausittain asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit keräävät asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kuukausittain tiedot sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista. Sellaisten viitekuukausien osalta, jotka eivät ole vuosineljänneksen lopun kuukausia, kansalliset keskuspankit estimoivat kuukausittain ja neljännesvuosittain kerättyjen tietojen perusteella kuukausittaiset tiedot sijoitusrahastojen muista saamisista ja veloista kuin liikkeeseen lasketuista sijoitusrahasto-osuuksista. Estimointia ei kuitenkaan suoriteta, jos tiedot kerätään asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuukausittain.

Kansalliset keskuspankit suorittavat estimoinnin mahdollisuuksien mukaan kustakin rahastosta erikseen. Vaihtoehtoisesti kansallinen keskuspankki voi tehdä estimoinnin sijoitusrahastojen alasektorin tasolla tai pyytää EKP:tä tekemään estimoinnin. Jälkimmäisessä tapauksessa EKP voi pyytää lisätietoja, kuten rahastokohtaisia tai arvopaperikohtaisia tietoja.

Asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) vahvistettuja arvostus- ja/tai kirjanpitosääntöjä sovelletaan myös, kun kansalliset keskuspankit ilmoittavat sijoitusrahastoja koskevia tietoja EKP:lle. Eriin, joille kertyy korkoa, sovelletaan kuitenkin seuraavia periaatteita:

a)	erä ”velkapaperit” sisältää kertyneet korot;

b)	erät ”talletukset ja lainasaamiset” ja ”vastaanotetut talletukset ja lainat” eivät sisällä kertyneitä korkoja vaan kertyneet korot kirjataan muihin saamisiin/velkoihin.

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset luokituksen muutoksista. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset myös 19 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista korjauksista.

Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti sallia sijoitusrahastojen antavan tiedot saamisistaan ja veloistaan ryhmänä, kunhan tällainen raportointi johtaa vastaaviin tuloksiin kuin rahastokohtainen raportointi. Ryhmänä raportoivien sijoitusrahastojen on kuuluttava samaan sijoitusrahastojen alasektoriin (esim. suljettu kiinteistörahasto tai avoin kiinteistörahasto).

20 artikla

Erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit kokoavat ja ilmoittavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat erilliset aggregoidut tilastotiedot liitteessä II olevan 18 osan mukaisesti. Tiedot toimitetaan seuraavien kolmen alaluokan osalta: a) perinteistä arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt, b) synteettistä arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt, c) vakuutuksiin liittyvää arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt ja d) muut erityisyhteisöt.

Tiedonantovaatimukset kattavat neljännesvuosittain ilmoitettavat tiedot kantatiedoista, rahoitustaloustoimista ja lainojen luottotappioista/arvonalennuksista.

Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa EKP:lle tarvittavat lainojen luottotappioita ja arvonalennuksia koskevat tiedot parhaiden edellytystensä mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erityisyhteisöjen kantoja, rahoitustaloustoimia ja lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevat neljännesvuosittaiset tiedot viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Neljännesvuosittaisten tietojen korjauksissa sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)

tietojen säännöllisen raportointijakson aikana eli viitevuosineljänneksen päättymistä seuraavasta 28. työpäivästä päivään, joka edeltää tietojen toimittamista takaisin kansallisille keskuspankeille, kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia tietoihin, jotka koskevat edellistä viitevuosineljännestä;

b)	tietojen säännöllisten raportointijaksojen ulkopuolella kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia myös edellistä viitevuosineljännestä edeltäviä viitejaksoja koskeviin tietoihin esimerkiksi virheen, luokituksen muutoksen tai raportointimenettelyn parannuksen vuoksi;

c)	korjaukset asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) nojalla ilmoitettaviin tietoihin, jotka koskevat euroalueen rahalaitosten alulle panemia ja hallinnoimia lainoja, sisällytetään tarvittaessa erityisyhteisöjä koskeviin tilastoihin a ja b alakohdan mukaisesti.

Jotta täytettäisiin tilastoraportointivaatimukset, joista erityisyhteisöt on asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla vapautettu, kansalliset keskuspankit päättävät EKP:tä kuultuaan parhaiten sopivasta menetelmästä koota erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tiedot; ne ottavat päätöksessään huomioon asianomaisten markkinoiden rakenteen sekä muiden asiaankuuluvien tilastotietojen, julkisten tietojen tai valvontatietojen saatavuuden.

Jos kansalliset keskuspankit johtavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia tietoja muista tilastotietojen lähteistä, julkisten tietojen lähteistä (kuten myyntiä edeltävistä raporteista tai sijoittajaraporteista) tai valvontatietojen lähteistä, tietoihin sovelletaan jäljempänä kuvattuja laatuvaatimuksia.

Tietoihin, jotka määritetään perussarjoiksi näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 18 osassa, sovelletaan samankaltaisia tiukkoja laatuvaatimuksia kuin tietoihin, jotka erityisyhteisöt ilmoittavat suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteen I mukaisesti. Tiedot, jotka määritetään muiksi kuin perussarjoiksi näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 18 osassa, voidaan arvioida vähemmän tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti, esimerkiksi käyttämällä interpolointia ja ekstrapolointia silloin, kun tietoja kerätään julkisista tai valvontalähteistä harvemmin kuin neljännesvuosittain tai kun ne ovat saatavilla myöhemmin kuin viitejaksoa seuraavana 28. työpäivänä.

Jos erityisyhteisöt eivät asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoita tietoja suoraan, kansalliset keskuspankit tarkkailevat tietojen laatua vuotuisista tilinpäätöksistä saatavien tietojen perusteella. Kansalliset keskuspankit toimittavat laaduntarkastusten tulokset EKP:lle kunakin vuonna syyskuun loppuun mennessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen niiden kansallisten oikeudellisten käytäntöjen mukaisesti, joita sovelletaan erityisyhteisön kotijäsenvaltiossa. Jos johdettujen neljännesvuosittaisten tietojen ja vuotuisten tilinpäätösten vertailu osoittaa, että tiedot eivät täytä tiukkoja laatuvaatimuksia, kansalliset keskuspankit ryhtyvät laatuvaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin toimiin, mukaan lukien tietojen kerääminen suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) nojalla.

Jos kansalliset keskuspankit johtavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia tietoja valvontatietojen lähteistä, ne varmistavat, että tällaiset tietolähteet ovat riittävän yhdenmukaisia erityisyhteisöjen tiedonantovaatimuksiin sovellettavien tilastollisten käsitteiden ja määritelmien kanssa. Samaa periaatetta sovelletaan tietoihin, jotka on johdettu muista tilastotietojen lähteistä.

Jos keskitettyä arvopaperitietokantaa tai muuta arvopaperitietokantaa käytetään tietolähteenä erityisyhteisöjen liikkeeseen laskemia velkapapereita koskevissa tiedoissa, kansalliset keskuspankit seuraavat tietojen kattavuutta ja laatua vuosittain. Kansalliset keskuspankit toimittavat laaduntarkastusten tulokset EKP:lle kunakin vuonna helmikuun loppuun mennessä käyttäen viitearvona edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja. Jos kattavuus- ja laatuindikaattorit osoittavat, että tiukat laatuvaatimukset eivät täyty, kansalliset keskuspankit ryhtyvät laatuvaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin toimiin, mukaan lukien tietojen kerääminen suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) nojalla.

Jokainen kansallinen keskuspankki vaihtaa tietoja arvopaperistetuista lainoista, joita kotimaiset rahalaitokset panevat alulle ja hallinnoivat muiden euroalueen jäsenvaltioiden kotimaisten erityisyhteisöjen puolesta, laskemalla hallinnoidut lainat erikseen yhteen kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, jossa erityisyhteisöillä on kotipaikka, asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 6 artiklan ja näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 18 osan taulukon 3 mukaisesti.

EKP järjestää maiden rajat ylittävää tietojenvaihtoa varten teknisen kanavan, ottaen huomioon tietojen luottamuksellisuutta koskevat soveltuvat säädökset. Kansalliset keskuspankit toimittavat tällaiset tiedot EKP:lle viimeistään 23. työpäivänä sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat. EKP jakaa tiedot edelleen asianomaisille kansallisille keskuspankeille viimeistään 24. työpäivänä sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Olemassa olevaa arvopaperistamista koskevaan tietojenvaihtoon osallistuvat kansalliset keskuspankit selvittävät mahdolliset jäljellä olevat kysymykset ja koordinointiin liittyvät seikat kahdenvälisessä yhteistyössä ja vaihtavat tarvittaessa asiaankuuluvia tietoja. Uusien arvopaperistamisien yhteydessä asianomaiset kansalliset keskuspankit voivat pyytää EKP:tä huolehtimaan koordinoinnista.

Täyttämällä edellä mainitut velvollisuudet kansalliset keskuspankit kykenevät asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti keräämään rahalaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 6 artiklan mukaisesti kerätyistä tiedoista sen osan erityisyhteisöjä koskevia tietoja, joka koskee euroalueen rahalaitosten alulle panemien ja edelleen hallinnoimien arvopaperistettujen lainojen kantatietoja ja rahoitustaloustoimia, sen sijaan, että tiedot kerättäisiin suoraan erityisyhteisöiltä.

Jos kansalliset keskuspankit kokoavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tiedot suoraan erityisyhteisöiltä ja tarvittaessa rahalaitosten asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti ilmoittamien tietojen perusteella ja jos ne myöntävät erityisyhteisöille asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla poikkeuksia, kansalliset keskuspankit estimoivat kaikkia erityisyhteisöjä koskevat tiedot 100 prosentin kattavuuteen kootessaan erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia neljännesvuosittaisia tietoja, jotka ilmoitetaan EKP:lle kantatietojen, rahoitustaloustoimien sekä luottotappioiden ja arvonalennusten osalta.

Jos kansalliset keskuspankit kokoavat erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevat tiedot muista tilastolähteistä, julkisista lähteistä ja/tai valvontalähteistä, tiedot voidaan koota erityisyhteisöjä koskevan otannan perusteella edellyttäen, että näiden erityisyhteisöjen saamiset muodostavat vähintään 95 prosenttia erityisyhteisöjä koskevassa luettelossa esitetyn tiedonantajina toimivien erityisyhteisöjen perusjoukon yhteenlasketuista, kantatietoina ilmoitettavista saamisista kyseisessä jäsenvaltiossa. Kootessaan erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia, EKP:lle ilmoitettavia neljännesvuosittaisia tietoja kansalliset keskuspankit estimoivat tiedot 100 prosentin kattavuuteen kantatietojen, rahoitustaloustoimien sekä lainojen luottotappioiden ja arvonalennusten osalta.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä, joissa esitetään merkittävien korjausten sekä 20 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla tehtyjen korjausten syyt.

21 artikla

Toimialan mukaan eritellyt tilastot rahalaitosten yrityksille myöntämistä lainoista

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteessä II olevan 19 osan mukaisesti EKP:lle rahalaitosten kotimaisille ja muiden euroalueen jäsenvaltioiden yrityksille myöntämiä lainoja koskevat tiedot, jos ne ovat saatavilla, eriteltyinä toimialoittain unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot EKP:lle neljännesvuosittain viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjaukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)	jokaisen säännöllisen tietojen toimituskerran lisäksi lähetetään edellisten viitejaksojen tietojen korjaukset, mikäli se on tarpeen;

b)	poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa heti, kun ne ovat saatavilla.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle käytössä olevien kansallisten määritelmien ja luokitusten merkittävät muutokset sekä toimittavat tarvittaessa selvitykset merkittävien korjausten syistä. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat merkittäviä rahalaitossektorin luokitusmuutoksia koskevat tiedot sekä saatavilla olevat tiedot merkittävistä luokitusmuutoksista toimitetuissa yritysten NACE Rev. 2 -erittelyissä.

22 artikla

Rahalaitosten luottolimiittejä koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit kokoavat ja ilmoittavat aggregoidut tilastotiedot luottolimiiteistä, joita rahalaitokset ovat myöntäneet kotimaisille talousyksiköille, ja luottolimiiteistä, joita rahalaitokset ovat myöntäneet muille kuin kotimaisille talousyksiköille euroalueella. Tilastotiedot eritellään institutionaalisen sektorin mukaan, liitteessä II olevan 20 osan mukaisesti.

Rahalaitosten luottolimiiteillä tarkoitetaan samaa kuin asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ”käyttämättömillä luottojärjestelyillä”, joiden riskit on luokiteltu ”keskimääräiseksi”, ”keskimääräiseksi tai alhaiseksi” ja ”alhaiseksi”. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä määritelmää parhaiden edellytystensä mukaisesti. Kun luottolimiiteistä käytetään eri kansallista määritelmää, ne voivat ilmoittaa tiedot kansallista määritelmää käyttäen. Kansallisten keskuspankkien on kuitenkin pyrittävä yhdenmukaistamaan rahalaitosten luottolimiittejä koskeva tiedonkeruu, jotta eri maiden tietoja voitaisiin pitkällä aikavälillä vertailla paremmin keskenään.

Kansalliset keskuspankit laskevat sektorikohtaiset erittelyt ja toimittavat ne EKP:lle. Jos sektorikohtaisia erittelyjä ei kerätä kansallisella tasolla, kansalliset keskuspankit voivat joko pyytää ne lisätietoina tiedonantajilta tai esittää sektorikohtaisista erittelyistä arvion käyttämällä muista kansallisista lähteistä saatavia tietoja.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle parhaiden edellytystensä mukaisesti tiedot tilastoluokitusten muutoksista.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot EKP:lle neljännesvuosittain. Neljännesvuosittaiset kantatiedot ja luokitusten muutokset toimitetaan EKP:lle viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjaukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)	jokaisen säännöllisen tietojen toimituskerran lisäksi lähetetään edellisen viitevuosineljänneksen tietojen korjaukset, mikäli se on tarpeen;

b)	poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa heti, kun ne ovat saatavilla.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset merkittävien korjausten syistä.

23 artikla

Keskusvastapuolten saamisia ja velkoja koskevat tilastot

Kansalliset keskuspankit kokoavat ja ilmoittavat keskusvastapuolten saamisia ja velkoja koskevat erilliset aggregoidut tilastotiedot liitteessä II olevan 21 osan mukaisesti.

Tässä tilastoraportoinnissa keskusvastapuolet ovat talousyksikköjä, jotka ESMA on määrittänyt keskusvastapuoliksi. Niihin luetaan ”muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot” (S.125) tai ”rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset” (S.126), sellaisina kuin ne määritetään EKT 2010:n luvussa 23 esitetyssä institutionaalisten sektorien luokituksessa.

Tämän tilastoraportoinnin piiriin eivät kuulu ESMAn määrittämät keskusvastapuolet, jotka luokitellaan EKT 2010:ssä ”rahalaitosten (MFI)” institutionaaliseen sektoriin.

Kansallisten keskuspankkien on ehdottomasti ilmoitettava tiedot EKP:lle seuraavien kynnysarvojen ylittyessä:

a)

Pakollista raportointivaatimusta sovelletaan takaisinostosopimuksia koskeviin soluihin, jotka on merkitty kirjaimella ”R” liitteessä II olevan 21 osan taulukossa, jos maksamatta oleva määrä taseessa on minkä tahansa tällaisten solujen osalta yli 10 miljardia euroa, paitsi jos solussa ilmoitetut tiedot koskevat positioita, jossa vastapuolena ovat rahalaitokset. Jos kynnysarvo saavutetaan yhdessä tai useammassa kirjaimella ”R” merkityissä solussa, kaikki kirjaimella ”R” merkityt solut ilmoitetaan riippumatta siitä, mikä on niiden senhetkinen arvo taseessa.

b)

Pakollista raportointivaatimusta sovelletaan muihin kuin takaisinostosopimuksia koskeviin soluihin, jotka on merkitty kirjaimilla ”NR” liitteessä II olevan 21 osan taulukossa, jos se on välttämätöntä a alakohdan nojalla tai jos maksamatta oleva määrä taseessa on minkä tahansa tällaisten solujen osalta yli 10 miljardia euroa. Jos kynnysarvo saavutetaan yhdessä tai useammassa solussa, joka on merkitty kirjaimilla ”NR”, kaikki kirjaimilla ”NR” merkityt solut ilmoitetaan riippumatta siitä, mikä on niiden senhetkinen arvo taseessa.

Jos kumpaakaan a tai b alakohtien kynnysarvoista ei saavuteta, keskusvastapuolten tasetietojen ilmoittaminen EKP:lle on vapaaehtoista. Jos kansallinen keskuspankki päättää olla ilmoittamatta tietoja vapaaehtoisesti, sen on valvottava vähintään vuosittain, onko mainitut kynnysarvot saavutettu.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot EKP:lle neljännesvuosittain. Neljännesvuosittaiset kantatiedot ja luokitusten muutokset toimitetaan EKP:lle viimeistään 28. työpäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjaukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)	jokaisen säännöllisen tietojen toimituskerran lisäksi lähetetään edellisen viitevuosineljänneksen tietojen korjaukset, mikäli se on tarpeen;

b)	poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa heti, kun ne ovat saatavilla.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset merkittävien korjausten syistä.

24 artikla

Tilastoinnin kannalta merkittävien institutionaalisten yksiköiden perustietojen tallentaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat ”Register of Institutions and Affiliates Database” (RIAD) -tietokannan välityksellä kaikki tilastointia varten tarvittavat perustiedot institutionaalisista yksiköistä tai oikeudellisista yksiköistä, ja pitävät tiedot ajan tasalla. RIAD-keskustietokanta sisältää yksittäisten organisaatioyksiköiden ominaisuudet sekä tietoja niiden välisistä erilaisista yhteyksistä. Kyseisten tietojen avulla voidaan muun muassa johtaa ryhmärakenteita vertailemalla eri määritelmiä.

RIAD-tietokannassa voidaan käsitellä yksittäistä ominaisuutta koskevaa tietoa, joka on saatu useammasta kuin yhdestä lähteestä. Kansallisten keskuspankkien on siis tarvittaessa sovittava, mitä erityismenetelmää RIAD-tietokannassa sovelletaan, jotta ehdolla olevista monista eri kansallisista tietolähteistä voidaan johtaa perustietojen ”virallinen” versio.

Yksittäisiä (rahoitusalan) yritysten joukkoja koskevat erityiset tiedonantovaatimukset esitetään 25 artiklassa ja liitteessä V.

Kaikilla RIAD-tietokantaan tallennetuilla organisaatioyksiköillä voi olla monia eri tunnisteita. Kansallisten keskuspankkien vastuulla on asettaa RIAD-koodiksi kutsuttu päätunniste ja käyttää sitä. Näin varmistetaan, että RIAD-tietokannan ja muiden (paikallisten) lähetys-/vastaanottojärjestelmien välillä vaihdettava tieto on selkeää.

RIAD-tietokannasta voidaan myös antaa yksittäisille talousyksiköille kansallisia tai ylikansallisia koodeja (”alias-koodeja”), joissa on hyvä noudattaa käytössä olevia standardeja.

Käsitelläkseen talousyksikön perustietoja kansalliset keskuspankit luovat ensin tällaiset tiedot RIAD-tietokantaan. Sen jälkeen kansalliset keskuspankit käsittelevät kaikki ns. demografiset muutokset, jotka koskevat muun muassa toiminnan aloittamista, yksittäisten ominaisuuksien päivityksiä ja jopa talousyksikön sulkemista, ilmoittamalla ominaisuuksille uudet arvot ja/tai muuttamalla arvojen vaihteluväliä. (Tosiasiallisia poistoja tehdään etukäteen vain poikkeustapauksissa silloin, kun jokin talousyksikkö on sisällytetty erehdyksessä tietokantaan).

Kansallisten keskuspankkien on kuvattava talousyksiköiden sulautumiset (tai vastaavasti jakautumiset) esittämällä täydellinen aineisto, joka sisältää niihin liittyvät yhtiötapahtumat, kuten yksikön sulkemisen, muuttamisen ja/tai yhden tai useamman yksikön perustamisen.

EKT-sektorin muutokset eli esimerkiksi yhden talousyksikön kohdentaminen uudelleen rahalaitosluettelosta sijoitusrahastoluetteloon, ilmoitetaan päivittämällä arvo ja vaihteluväli ominaisuudessa ”EKT-sektori”.

Ennen päivitysten lähettämistä EKP:lle kansalliset keskuspankit tekevät soveltuvissa tiedonsiirto-ohjeissa määritellyt oikeellisuustarkistukset. Mikäli käytetään tietojen syöttömenetelmiä, kansallisilla keskuspankeilla tulee olla käytössä riittävät tarkistuskeinot toiminnallisten virheiden minimoimiseksi ja RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä ilmoitettavien päivitysten tarkkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Mikäli RIAD-järjestelmä ei toimi, kansalliset keskuspankit lähettävät päivitykset sähköpostilla seuraavaan osoitteeseen: RIAD-Support@ecb.europa.eu.

Kansalliset keskuspankit voivat käyttää kansallisia kirjaimistojaan, mikäli käytössä ovat latinalaiset aakkoset. Vastaanottaessaan tietoja EKP:ltä RIAD-järjestelmän välityksellä kansalliset keskuspankit käyttävät Unicode-järjestelmää (UTF-8), jotta kaikki erikoismerkit näkyvät asianmukaisesti.

Saatuaan päivitykset EKP tekee välittömästi tarkastuksia vahvistaakseen toimitetun tiedon oikeamuotoisuuden ja sisäisen johdonmukaisuuden.

EKP lähettää välittömästi takaisin kansallisille keskuspankeille a) tietojen vastaanottovahvistuksen, joka sisältää yhteenvedon päivityksistä, jotka on käsitelty ja tallennettu onnistuneesti asianomaiseen tietoaineistoon; ja/tai b) virhevahvistuksen, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot päivityksistä ja oikeellisuustarkistuksista, jotka ovat epäonnistuneet.

Saatuaan virhevahvistuksen kansallisten keskuspankkien on ryhdyttävä toimiin korjattujen tietojen toimittamiseksi. Mikäli oikea tieto riippuu päivityksistä, joita muut kansalliset keskuspankit ovat lähettäneet hiljattain ja jotka eivät ole saatavilla EKP:n verkkosivuilla, kansallisen keskuspankin on otettava yhteys EKP:hen ja yksilöitävä tarvittavat tiedot.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat organisaatioyksikköä kuvaavan jokaisen ominaisuuden luottamuksellisuuden valitsemalla yhden kolmesta seuraavasta ennalta määritellystä arvosta: ”F” (vapaa eli ei luottamuksellinen), ”N” (tarkoittaa, että ominaisuustieto voidaan antaa ainoastaan EKPJ:n ja sellaisten siihen liittyneiden laitosten käyttöön, joiden osalta on käytössä yhteisymmärryspöytäkirja, eli tieto ei ole tarkoitettu ulkoiseen jakeluun) tai ”C” (luottamuksellinen tilastotieto).

25 artikla

Tilastoinnissa käytettävä rahoituslaitosten luettelo

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 4 artiklassa tarkoitettu tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 ja 2 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset viipymättä ja erityisesti silloin, kun rahalaitossektorille tulee uusi laitos (eli jos sulautuman seurauksena perustetaan rahalaitos, jos olemassa olevan rahalaitoksen jakautumisen seurauksena perustetaan uusia oikeushenkilöitä, jos perustetaan uusi rahalaitos tai jos aikaisemmin muihin kuin rahalaitoksiin kuuluneen laitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee rahalaitos) tai mikäli olemassa oleva rahalaitos poistuu rahalaitossektorilta (eli jos rahalaitos on mukana sulautumassa, jos jokin toinen laitos ostaa rahalaitoksen, jos rahalaitos jakautuu erillisiksi oikeushenkilöiksi, jos rahalaitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee muu kuin rahalaitos, tai jos rahalaitoksen toiminta lopetetaan).

RIAD-tietokannassa olevien perustietojen jatkuvan päivityksen ansiosta voidaan pitää yllä virallista rahalaitosluetteloa, joka perustuu institutionaalisten sektorien luokitukseen, toiminnan tilaan ja muihin laitoksen ominaispiirteisiin. Tässä yhteydessä voidaan kiinnittää erityistä huomiota tapauksiin, joissa rahalaitosluettelossa oleva laitos rajoittaa rahoituksen välitystoimintojaan, kuten esimerkiksi talletusten hyväksymistä tai lainanantoa, varsinkin ennen toimintansa lopettamista ja/tai poistamistaan rahalaitossektorilta. EKP voi säännöllisin väliajoin pyytää lisätietoja asianomaiselta kansalliselta keskuspankilta voidakseen valvoa tarkkaan rahalaitosluettelon yhtäpitävyyttä rahalaitosten kansallisten luokitusten kanssa.

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 3 artiklassa tarkoitettu tilastoinnissa käytettävä sijoitusrahastojen luettelo ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 ja 2 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset erityisesti silloin, kun sijoitusrahastojen joukkoon tulee uusi laitos tai kun sijoitusrahastojen joukkoon kuuluva sijoitusrahasto lähtee siitä.

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 3 artiklassa tarkoitettu tilastoinnissa käytettävä erityisyhteisöjen luettelo ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 ja 2 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset erityisesti silloin, kun jokin laitos tulee erityisyhteisöjen joukkoon tai lähtee siitä.

Jotta voitaisiin laatia asetuksen (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) 5 artiklassa tarkoitettu luettelo maksuliiketilastojen kannalta merkittävistä laitoksista ja ylläpitää sitä, liitteessä V olevassa 1 osassa mainitut muuttujat on koottava RIAD-tietokantaan määrätyin aikavälein. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden muuttujien päivitykset erityisesti silloin, kun jokin laitos tulee maksuliitetilastojen kannalta merkittävien laitosten joukkoon tai lähtee siitä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle rahalaitosten osalta määritettyjen muuttujien päivitykset mahdollisuuksien mukaan heti, kun rahalaitossektorilla tai olemassa olevien rahalaitosten ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kansalliset keskuspankit toimittavat kirjallisen selvityksen siitä, miksi tapahtuman ja siitä EKP:lle tehdyn ilmoituksen välillä on ollut viive.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle sijoitusrahastojen osalta määritettyjen muuttujien päivitykset vähintään neljännesvuosittain, kahden kuukauden kuluessa viitepäivämäärästä. Nettoarvomuuttuja päivitetään kuitenkin kaikkien sijoitusrahastojen osalta vuosittain enintään kahden kuukauden kuluttua joulukuun lopun viitepäivämäärästä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle erityisyhteisöjen osalta määritettyjen muuttujien päivitykset vähintään neljännesvuosittain, 14 työpäivän kuluessa viitepäivämäärästä.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle maksuliiketilastojen kannalta merkittävien laitosten osalta määritettyjen muuttujien päivitykset vuoden lopussa, kolmen kuukauden kuluessa viitepäivämäärästä.

EKP tekee jokaisena EKP:n työpäivänä klo 18.00 mennessä (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen sen verkkosivuilla olevasta rahalaitoksia koskevasta tietoaineistosta. Samaan aikaan kun EKP julkaisee verkkosivuillaan luettelon rahalaitoksista, se lähettää luettelon kansallisille keskuspankeille RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä. Samassa yhteydessä EKP julkistaa luettelon rahalaitosjoukossa tehdyistä muutoksista ja jakaa sen kaikille keskuspankeille jokaisena EKP:n työpäivänä. Jaettavassa luettelossa on täydelliset tiedot kustakin seuraavasta kansallisten keskuspankkien ilmoittamasta muutoksesta: a) uudet rahalaitokset ja b) poistetut rahalaitokset.

EKP tekee kunkin kalenterikuukauden viimeisenä EKP:n työpäivänä klo 18.00 mennessä (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen rahalaitoksia koskevasta tietoaineistosta ja yhdistää sen samalta päivältä olevasta Monetary Policy Eligible Counterparties (MPEC) -tietoaineistosta saadun muuttujan ”varanto” kanssa; kyseinen muuttuja ilmaisee, sovelletaanko euroalueen kotimaisiin luottolaitoksiin vähimmäisvarantovaatimusta vai ei. Sen jälkeen EKP julkaisee verkkosivuillaan tämän luettelon rahalaitoksista ja muista laitoksista, joihin sovelletaan vähimmäisvarantovaatimusta.

EKP tekee päivitysten toimittamisen määräaikaa seuraavana neljäntenä työpäivänä klo 18.00 (Keski-Euroopan aikaa) sijoitusrahastoja koskevasta tietoaineistosta jäljennöksen ja toimittaa sen kansallisille keskuspankeille. Sen jälkeen EKP julkistaa sijoitusrahastoluettelon verkkosivuillaan.

EKP tekee päivitysten toimittamisen määräaikaa seuraavana toisena työpäivänä klo 18.00 (Keski-Euroopan aikaa) mennessä erityisyhteisöjä koskevasta tietoaineistosta jäljennöksen ja toimittaa sen kansallisille keskuspankeille. Sen jälkeen EKP julkistaa erityisyhteisöluettelon verkkosivuillaan.

EKP tekee kunkin kalenterikuukauden viimeisenä EKP:n työpäivänä klo 18.00 mennessä (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen kaikista RIAD-tietokannassa olevista laitoksista ja toimittaa sen kansallisille keskuspankeille.

EKP ei julkista tietoja, joissa on merkintä ”luottamuksellinen” tai ”ei julkaistavaksi”. EKP ei myöskään toimita kansallisille keskuspankeille arvoja, joissa on merkintä ”luottamuksellinen”. EKP voi kuitenkin julkistaa tai laittaa jakeluun kokoluokkajaottelun määrällisistä toimenpiteistä, joissa on merkintä ”luottamuksellinen” tai ”ei julkaistavaksi”.

26 artikla

Eläkerahastotilastot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat eläkerahastoja koskevat tilastotiedot liitteessä II olevan 22 osan mukaisesti. Eläkerahastoja koskevat tiedot toimitetaan niiden tietojen perusteella, jotka ovat raportointihetkellä saatavilla kansallisella tasolla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla, toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti kansalliset arviot.

Tiedonantajien joukko muodostuu EKT 2010:ssä (kohdissa 2.105 ja 2.106) määritellyistä eläkerahastoista, joihin kuuluvat kaikki euroalueen jäsenvaltioissa kotimaisiksi luettavat eläkerahastot.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat maksamattomat määrät viitejakson lopulla ja rahoitustaloustoimet vuosineljänneksen aikana; tiedot johdetaan EKT 2010:n mukaisesti.

Tiedot ilmoitetaan EKP:lle vuosineljänneksittäin. Edellä 1 kohdan a alakohdassa esitetyt eläkerahastotilastot ilmoitetaan EKP:lle viimeistään 85 kalenteripäivän kuluttua viitevuosineljänneksen päättymisestä. Vuoden 2017 ensimmäistä vuosineljännestä koskevasta raportoinnista alkaen eläkerahastotilastot ilmoitetaan EKP:lle viimeistään 82 kalenteripäivän kuluttua viitevuosineljänneksen päättymisestä. EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuuhun mennessä kansallisille keskuspankeille seuraavaa vuotta koskevan raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimittamiaan tietoja. Lisäksi aikaisempien vuosineljännesten tietoihin saatetaan tehdä korjauksia.

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)	Kaikkien säännöllisten neljännesvuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ”tavanomaisia” korjauksia eli edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja koskevia korjauksia.

b)	Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja ne on ilmoitettava erillään tavanomaisesta raportoinnista. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähettää vain kerran vuodessa, neljättä vuosineljännestä koskevan raportoinnin yhteydessä.

c)	Poikkeuksellisia korjauksia voidaan lähettää vuoden aikana normaalista raportoinnista erillään, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan tilastointia varten bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Arvostusmenetelmät ovat EKT 2010:n mukaisia. Saamiset ja velat arvostetaan pääsääntöisesti käypiin markkinahintoihin taseen päivämääränä. Talletukset ja lainat ilmoitetaan vuosineljänneksen lopussa maksamatta olevan pääoman suuruisina.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä, jotka koskevat muun muassa tietolähteitä, tiedonkeruujärjestelmiä, tiedon kokoamismenetelmiä, sovellettavaa lainsäädäntöä, poikkeamia EKP:n raportointiohjeista ja tiedonantajien joukkoa. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävistä korjauksista ja erityisesti historiasarjoissa esiintyvistä katkoksista.

27 artikla

Tietojen tarkastaminen

Kansalliset keskuspankit seuraavat EKP:lle toimitettavien tilastotietojen laatua ja luotettavuutta ja varmistavat ne, tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n tarkastusoikeutta, josta on säädetty asetuksessa (EY) N:o 2533/98 ja asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33).

28 artikla

Toimitustapa

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:n edellyttämät tilastotiedot sähköisesti käyttäen EKPJ:n tarjoamaa ESCB-Net-tietoliikenneverkkoa. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään tilastokomitean päättämää vakiomuotoa. Tämä vaatimus ei estä käyttämästä varamenettelynä jotakin muuta EKP:n kanssa ennalta sovittavaa tilastotietojen toimitustapaa.

29 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunnalla on oikeus tilastokomiteaa kuultuaan tehdä näiden suuntaviivojen liitteisiin teknisiä muutoksia, edellyttäen, ettei niillä muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojenannosta koituvaa rasitetta jäsenvaltioissa. Johtokunta ilmoittaa viipymättä tällaisista muutoksista EKP:n neuvostolle.

30 artikla

Julkaiseminen

Kansalliset keskuspankit eivät julkaise euroalueen kuukausittaisiin raha-aggregaatteihin ja niiden vastaeriin liittyviä kansallisia tietoja, ennen kuin EKP on julkaissut nämä aggregaatit. Jos kansalliset keskuspankit julkaisevat kyseisiä tietoja, tietojen tulee olla samat kuin viimeksi julkaistujen euroalueen raha-aggregaattien kansalliset osuudet. Mikäli kansalliset keskuspankit toisintavat EKP:n julkaisemia euroalueen raha-aggregaatteja, toisintojen tulee noudattaa tarkasti alkuperäistä lähdettä.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan suuntaviivat EKP/2007/9.

32 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi euroalueen jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille. Euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit noudattavat 11, 12, 13 ja 16 artiklaa tiedoksiantopäivästä alkaen, 26 artiklaa 1 päivästä tammikuuta 2016 ja suuntaviivojen muita säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2015.

Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 johtokunta antaa tilastokomiteaa ja muita asiaankuuluvia komiteoita kuultuaan EKP:n neuvostolle selvityksen, joka koskee a) tarvetta yhdentää 18 artiklassa tarkoitetut maksuliiketilastoja koskevat tiedonantovaatimukset maksuliiketilastoista annetussa asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) säädettyihin tiedonantovaatimuksiin ja tällaisen yhdentämisen mahdollista aikataulua sekä b) EKPJ:ssä koottavien eläketilastojen uuden kehityksen mahdollista vaikutusta 26 artiklassa tarkoitettuja eläkerahastotilastoja koskeviin tiedonantovaatimuksiin.

33 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankeille.

---

(1)  EUVL L 250, 2.10.2003, s. 10.

(2)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(3)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

(4)  EUVL L 35, 9.2.2011, s. 31.

(5)  Suuntaviivat EKP/2007/9, annettu 1 päivänä elokuuta 2007, raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoista (EUVL L 341, 27.12.2007, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(7)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1071/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitossektorin taseesta (EKP/2013/339) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 1).

(8)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1074/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista sellaisten postisiirtolaitosten osalta, jotka ottavat vastaan talletuksia euroalueen kotimaisilta muilta kuin rahalaitoksilta (EKP/2013/39) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 94).

(9)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1072/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/34) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 51).

(10)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1073/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/38) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 73).

(11)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1075/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/40) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 107).

(12)  Ks. ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 9 päivänä joulukuuta 2011 annettujen suuntaviivojen (EUVL L 65, 3.3.2012, s. 1) johdanto-osan 13 kappale; ks. myös ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 9 päivänä joulukuuta 2011 annetun suosituksen EKP/2011/24 (EUVL C 64, 3.3.2012, s. 1) johdanto-osan 5 kappale.

(13)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1409/2013, annettu 28 päivänä marraskuuta 2013, maksuliiketilastoista (EKP/2013/43) (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 18).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(15)  Ks. ”Bridging tables between the accounting balance sheet items of the NCBs and the ECB and the items to be reported for statistical purposes”, julkaistaan EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

---

---