EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1311

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013 , vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

OJ L 347, 20.12.2013, p. 884–891 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 17/04/2020

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1311/oj

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/884


NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1311/2013,

annettu 2 päivänä joulukuuta 2013,

vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tässä asetuksessa vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää neuvoston päätöksessä 2007/436/EY, Euratom (1) vahvistettuja sitoumusten ja omien varojen enimmäismääriä.

(2)

Koska keskipitkän ajan sijoitusten valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2014. Viimeistään vuonna 2016 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehdään arviointi. Siten toimielimet, vuonna 2014 valittava Euroopan parlamentti mukaan luettuna, voivat arvioida painopisteitä uudelleen. Tämän arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon kaikissa tämän asetuksen mahdollisissa tarkistuksissa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana. Tähän järjestelyyn viitataan jäljempänä ilmaisulla "arviointi/tarkistus".

(3)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että ne tarkastelevat yhdessä monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin/tarkistuksen yhteydessä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen asianmukaisinta kestoa ennen kuin komissio esittää ehdotuksensa, jotta ne löytäisivät sopivan tasapainon Euroopan parlamentin ja Euroopan komission jäsenten toimikausien keston sekä ohjelmakausien vakauden ja sijoitusten ennustettavuuden välillä.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava erityistä ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää velvoitteensa.

(5)

Seuraavat erityisrahoitusvälineet ovat tarpeen, jotta unioni voi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, mikä helpottaa näin talousarviomenettelyä: hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, joustoväline, Euroopan globalisaatiorahasto, ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, erityinen joustovara nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja tutkimustoiminnan vahvistamiseksi sekä kokonaisliikkumavara kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, koskevia sitoumuksia varten. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä siitä, että talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ylittämällä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin.

(6)

Jos on otettava käyttöön unionin yleisessä talousarviossa annetut takaukset lainoille, jotka on myönnetty neuvoston asetuksella (EY) N:o 332/2002 (2) perustetun maksutasejärjestelyn tai neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010 (3) käyttöönotetun Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön ylittämällä monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät, noudattaen omien varojen enimmäismäärää.

(7)

Monivuotinen rahoituskehys olisi esitettävä vuoden 2011 hintoina. Lisäksi olisi vahvistettava monivuotisen rahoituskehyksen teknisiä mukautuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan enimmäismäärien ja käytettävissä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseen.

(8)

Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4), jäljempänä 'varainhoitoasetus', tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(9)

Tätä asetusta saatetaan joutua tarkistamaan ennakoimattomissa tilanteissa, joiden aiheuttamaa rahoitustarvetta ei voida kattaa monivuotisen rahoituskehyksen osana vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksesta tällaisissa tapauksissa.

(10)

Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa tai tarkistaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset tai tarkistukset voivat liittyä talousarvion toteuttamiseen, toimenpiteisiin, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan, perussopimusten tarkistukseen, laajentumiseen, Kyproksen jälleenyhdistymiseen tai eräitä politiikanaloja koskevien uusien sääntöjen viivästyneeseen hyväksymiseen.

(11)

Koheesiopolitiikan jäsenvaltiokohtaiset määrärahat määritellään käyttäen niitä tilastotietoja ja ennusteita, joita käytettiin komission tästä asetuksesta heinäkuussa 2012 antamassa päivitetyssä ehdotuksessa. Kun otetaan huomioon arvioihin liittyvä epävarmuus ja vaikutukset niihin jäsenvaltioihin, joihin sovelletaan tukikattoa, sekä kriisistä kärsivien maiden erityisen vaikean tilanteen huomioimiseksi komissio arvioi vuonna 2016 kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020.

(12)

On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä.

(13)

Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen kattaman ajanjakson. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että ne eivät vaikuta kyseisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.

(14)

Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää tammikuuta 2018, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. Tämän asetuksen soveltamista olisi jatkettava siinä tapauksessa, että uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen päättymistä.

(15)

Talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa on kuultu, ja ne ovat antaneet lausuntonsa (5),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1   LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Monivuotinen rahoituskehys

Vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys, jäljempänä 'monivuotinen rahoituskehys', vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus

Komissio esittää vuoden 2016 loppuun mennessä monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin, jossa otetaan täysin huomioon tuolloin vallitseva taloustilanne sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Tämän pakollisen arvioinnin yhteydessä tehdään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen tarkistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 7 artiklan soveltamista.

3 artikla

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

1.   Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio noudattavat monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

Liitteessä olevan 2 otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen jälkeen mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotista rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.

2.   Jäljempänä 9–15 artiklassa säädetyillä erityisrahoitusvälineillä varmistetaan monivuotisen rahoituskehyksen jousto, ja ne vahvistetaan, jotta talousarviomenettely voidaan toteuttaa sujuvasti. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan ottaa talousarvioon yli monivuotisessa rahoituskehyksessä asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien silloin, kun on tarpeen ottaa käyttöön varoja hätäapuvarauksesta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, joustovälineestä, Euroopan globalisaatiorahastosta, ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta, nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja tutkimustoiminnan vahvistamiseen tarkoitetusta erityisestä joustovarasta sekä kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, koskevia sitoumuksia varten asetetusta kokonaisliikkumavarasta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (6), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 (7) sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen (8) mukaisesti.

3.   Jos unionin yleisestä talousarviosta asetuksen (EY) N:o 332/2002 tai asetuksen (EU) N:o 407/2010 nojalla myönnetty lainan takaus on otettava käyttöön, kyseinen määrä otetaan käyttöön ylittämällä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

4 artikla

Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

1.   Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 3 artiklan 2 ja 3 kohta, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

2.   Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarkistuksen kautta tarvittaessa sen varmistamiseksi, että päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

5 artikla

Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara

1.   Osana 6 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta komissio mukauttaa vuosittain vuodesta 2015 alkaen vuosien 2015–2020 maksumäärärahojen enimmäismäärää ylöspäin määrällä, joka vastaa suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n–1 enimmäismäärän välistä eroa.

2.   Vuosittaiset mukautukset eivät saa ylittää seuraavia vuosille 2018–2020 asetettuja enimmäismääriä (vuoden 2011 hintoina) verrattuna maksumäärärahojen alkuperäiseen enimmäismäärään kyseisinä vuosina:

 

2018 – 7 miljardia euroa

 

2019 – 9 miljardia euroa

 

2020 – 10 miljardia euroa.

3.   Mahdolliset mukautukset ylöspäin on korvattava täysin maksumäärärahojen vuoden n-1 enimmäismäärän vastaavalla vähennyksellä.

6 artikla

Tekniset mukautukset

1.   Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä seuraavat tekniset mukautukset monivuotiseen rahoituskehykseen:

a)

se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;

b)

se laskee päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;

c)

se laskee 13 artiklassa tarkoitetun ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran ehdottoman määrän;

d)

se laskee 5 artiklassa tarkoitetun maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran;

e)

se laskee 14 artiklassa tarkoitettujen sitoumusten kokonaisliikkumavaran.

2.   Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset 2 prosentin kiinteän vuosittaisen deflaattorin perusteella.

3.   Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 8 artiklan soveltamista.

7 artikla

Koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen

1.   Kriisistä kärsivien jäsenvaltioiden erityisen vaikean tilanteen huomioon ottamiseksi komissio arvioi vuonna 2016 vuotta 2017 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020 käyttäen asiaankuuluvassa perussäädöksessä määriteltyä jakomenetelmää tällöin saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella sekä vertailemalla niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin sovelletaan tukikattoa, vuosina 2014–2015 todennettua kumulatiivista kansallista BKT:ta ja vuonna 2012 arvioitua kumulatiivista kansallista BKT:ta. Komissio mukauttaa kyseisiä kokonaismäärärahoja, jos kumulatiivinen ero on yli +/- 5 prosenttia.

2.   Tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2017–2020 kesken, ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan myös vastaavasti sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

3.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (9) 90 artiklan 5 kohdassa säädetyn koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden väliarvioinnin jälkeen ja siinä tapauksessa, että jäsenvaltio on uudelleen oikeutettu koheesiorahaston tukeen tai menettää olemassa olevan oikeutensa, komissio lisää vuotta 2017 koskevassa teknisessä mukautuksessaan tuloksena olevat määrät jäsenvaltiolle vuosiksi 2017–2020 myönnettyihin määriin tai vähentää kyseiset määrät noista määristä.

4.   Edellä olevasta 3 kohdasta johtuvat tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2017–2020 kesken, ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan myös vastaavasti sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

5.   Tällaisten 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus ei saa ylittää 4:ää miljardia euroa.

8 artikla

Mukautukset, jotka koskevat toimenpiteitä, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

Jos komissio lopettaa Euroopan aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyvien talousarviositoumusten keskeyttämisen sellaisten toimenpiteiden yhteydessä, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan, komissio siirtää keskeytetyt sitoumukset asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti seuraaville vuosille. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei voida siirtää vuoden n + 3 jälkeisille vuosille.

2   LUKU

Erityisrahoitusvälineet

9 artikla

Hätäapuvaraus

1.   Hätäapuvarauksella on tarkoitus vastata nopeasti sellaisiin kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti humanitaarisia toimia varten mutta tilanteen edellyttäessä myös siviilikriisinhallintaa ja pelastuspalvelua varten sekä sellaisia tilanteita varten, joissa muuttovirrat unionin ulkorajoilla aiheuttavat erityisen suuria paineita.

2.   Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 280 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuosittaisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.

10 artikla

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

1.   Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella. Solidaarisuusrahaston käyttöön vuosittain asetettavien määrärahojen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole otettu talousarvioon, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuosittaisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.

2.   Poikkeustapauksissa ja jos asianomaisen perussäädöksen mukaiset katastrofin tapahtumisvuonna Euroopan unionin solidaarisuusrahastossa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavaa vuotta varten käytettävissä olevista vuosittaisista määristä.

11 artikla

Joustoväline

1.   Joustovälineestä on tarkoitus rahoittaa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 471 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina.

2.   Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 3 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät aikajärjestyksessä. Se osa vuoden n vuosittaisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 3 kuluessa, peruuntuu.

12 artikla

Euroopan globalisaatiorahasto

1.   Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006, ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina).

2.   Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

13 artikla

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara

1.   Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä.

2.   Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei minään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää.

3.   Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on korvattava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina.

4.   Tällä tavoin korvattuja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei saa ylittää maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismääriä, jotka on vahvistettu monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten.

14 artikla

Kokonaisliikkumavara kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, koskevia sitoumuksia varten

1.   Monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin (2014–2017) nähden jäävä liikkumavara muodostaa sellaisen monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran sitoumuksia varten, joka on määrä ottaa käyttöön monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen liittyviä politiikkatavoitteita varten.

2.   Komissio laskee käytettävissä olevan määrän vuosittain osana 6 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran tai osan siitä käyttöön talousarviomenettelyn puitteissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

15 artikla

Erityinen joustovara nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja tutkimustoiminnan vahvistamiseksi

Vuosina 2014 ja 2015 voidaan osana vuotuista talousarviomenettelyä osoittaa etupainotteisesti enintään 2 543 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) määrättyihin politiikkatavoitteisiin, jotka liittyvät nuorisotyöttömyyteen, tutkimustoimintaan, Erasmus-ohjelman toimiin erityisesti oppisopimuskoulutuksen alalla sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä määrä on korvattava kokonaan määrärahoilla otsakkeiden sisällä ja/tai välillä, jotta vuosia 2014–2020 koskevat kokonaisenimmäismäärät ja otsakkeen tai alaotsakkeen kokonaismäärärahat kyseiselle ajanjaksolle pysyvät ennallaan.

16 artikla

Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

1.   Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) vuosina 2014–2020 enintään 6 300 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

2.   Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) vuosina 2014–2020 enintään 2 707 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

3.   Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan Copernicukseen (Euroopan maanhavainnointiohjelma) vuosina 2014–2020 enintään 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

3   LUKU

Tarkistus

17 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

1.   Ennakoimattomissa tilanteissa monivuotista rahoituskehystä voidaan tarkistaa päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan, 18–22 artiklan ja 25 artiklan soveltamista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta koskevassa ehdotuksessa on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava mahdollisuutta kohdentaa menoja tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella. Tavoitteena on, että sekä ehdottomana lukuna että suhteellisena osuutena mitattuna merkittävä osuus uusista menoista katetaan kyseisen otsakkeen enimmäismäärän puitteissa.

4.   Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus korvata jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.

5.   Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde sitoumusten ja maksujen välillä.

18 artikla

Toteuttamiseen liittyvä tarkistus

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tekee toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksujen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näistä ehdotuksista ennen vuoden n toukokuun 1 päivää.

19 artikla

Rakennerahastoja, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa ja sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevien uusien sääntöjen tai ohjelmien johdosta tapahtuva tarkistus

1.   Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta tai sisäisen turvallisuuden rahastosta annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan siirtämällä varainhoitovuonna 2014 käyttämättä jääneet määrärahat seuraaville vuosille vastaavien menojen enimmäismääriä kasvattamalla.

2.   Vuoden 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtoa koskeva tarkistus hyväksytään ennen 1 päivää toukokuuta 2015.

20 artikla

Perussopimusten tarkistukseen perustuva monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

Jos perussopimuksiin tehdään vuosina 2014–2020 tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.

21 artikla

Unionin mahdolliseen laajentumiseen perustuva monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita vuosina 2014–2020, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

22 artikla

Kyproksen mahdolliseen jälleenyhdistymiseen perustuva monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

Jos Kypros yhdistyy jälleen vuosina 2014–2020, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

23 artikla

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä 'toimielimet', pyrkivät helpottamaan vuotuista talousarviomenettelyä kaikin tavoin.

Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.

Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

24 artikla

Talousarvion yhtenäisyys

Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta asianmukaisesta päätöksestä, jonka neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyy yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.

25 artikla

Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen

Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää tammikuun 2018 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen 31 päivää joulukuuta 2020, voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti kunnes asetus, jossa vahvistetaan uusi rahoituskehys, on annettu. Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa tarkistettava liittymisen ottamiseksi huomioon.

26 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä joulukuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. GUSTAS


(1)  Neuvoston päätös 2007/436/EY, Euratom, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta" (EUVL C 229, 31.7.2012, s. 32); Alueiden komitean lausunto aiheesta "Vuoden 2013 jälkeinen uusi monivuotinen rahoituskehys" (EUVL C 391, 18.12.2012, s. 31).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 19272006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivää joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivää joulukuuta 2013, yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 320).


LIITE I

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-28)

(milj. euroa vuoden 2011 hintoina)

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Yhteensä 2014-2020

1.

Älykäs ja osallistava kasvu

60 283

61 725

62 771

64 238

65 528

67 214

69 004

450 763

1a:

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

15 605

16 321

16 726

17 693

18 490

19 700

21 079

125 614

1b:

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

44 678

45 404

46 045

46 545

47 038

47 514

47 925

325 149

2.

Kestävä kasvu: luonnonvarat

55 883

55 060

54 261

53 448

52 466

51 503

50 558

373 179

josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

41 585

40 989

40 421

39 837

39 079

38 335

37 605

277 851

3.

Turvallisuus ja kansalaisuus

2 053

2 075

2 154

2 232

2 312

2 391

2 469

15 686

4.

Globaali Eurooppa

7 854

8 083

8 281

8 375

8 553

8 764

8 794

58 704

5.

Hallinto

8 218

8 385

8 589

8 807

9 007

9 206

9 417

61 629

josta toimielinten hallintomenot

6 649

6 791

6 955

7 110

7 278

7 425

7 590

49 798

6.

Korvaukset

27

0

0

0

0

0

0

27

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

134 318

135 328

136 056

137 100

137 866

139 078

140 242

959 988

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,03 %

1,02 %

1,00 %

1,00 %

0,99 %

0,98 %

0,98 %

1,00 %

 

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

128 030

131 095

131 046

126 777

129 778

130 893

130 781

908 400

prosentteina suhteessa BKTL:oon

0,98 %

0,98 %

0,97 %

0,92 %

0,93 %

0,93 %

0,91 %

0,95 %

Käytettävissä oleva liikkumavara

0,25 %

0,25 %

0,26 %

0,31 %

0,30 %

0,30 %

0,32 %

0,28 %

Omien varojen enimmäismäärä prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,23 %

1,23 %

1,23 %

1,23 %

1,23 %

1,23 %

1,23 %

1,23 %


Top