Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1294

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 , Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta

OJ L 347, 20.12.2013, p. 209–220 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1294/oj

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/209


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1294/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tullialaa koskevalla monivuotisella toimintaohjelmalla, joka oli voimassa ennen vuotta 2014, on helpotettu ja vahvistettu huomattavasti tulliviranomaisten keskinäistä yhteistyötä unionin alueella. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja ne vaikuttavat kaikkiin jäsenvaltioihin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Unionin tason tulliohjelma, jonka täytäntöönpanijana toimii komissio, tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen tällaisten yhteistyötoimien toteuttamiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Tämän vuoksi edellisen tullialaa koskevan monivuotisen toimintaohjelman jatkuminen on syytä varmistaa perustamalla uusi samaa alaa koskeva ohjelma, Tulli 2020 -ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'.

(2)

Ohjelman toimenpiteiden eli eurooppalaisten tietojärjestelmien, tullivirkamiehiä koskevien yhteisten toimien sekä yhteisten koulutusaloitteiden avulla osaltaan edistetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategian toteutumista vahvistamalla sisämarkkinoiden toimintaa. Ohjelma tarjoaa puitteet toimille, joilla pyritään tulliviranomaisten toiminnan tehostamiseen ja uudenaikaistamiseen, yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, työllisyyden lisäämiseen sekä jäsenvaltioiden toiminnan rationalisointiin ja koordinointiin niiden ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, ja näin ohjelmalla lujitetaan aktiivisesti tulliliiton toimintaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat hyötyä sisämarkkinoiden ja maailmanlaajuisen kaupan koko potentiaalista.

(3)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessien tukemiseksi tiettyjen ehtojen täyttyessä myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden olisi voitava osallistua ohjelmaan. Maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvien keskinäisten yhteyksien vuoksi ohjelmassa olisi varattava edelleen mahdollisuus ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Ulkopuolisia asiantuntijoita voisivat olla esimerkiksi kolmansien maiden virkamiehet tai kansainvälisten järjestöjen edustajat taikka tietyissä toimissa talouden toimijoiden edustajat. Ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumista pidetään välttämättömänä, jos ohjelman tavoitteita ei voida toteuttaa ilman heidän tukeaan. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajan alaisuuteen helpottaa toimintapolitiikkojen koordinointia ja johdonmukaisuutta alalla, joka muodostaa olennaisen osan unionin ulkoisista strategioista ja toimista niin kahden- kuin monenväliseltä pohjalta.

(4)

Ohjelman tavoitteissa olisi otettava huomioon ongelmat ja haasteet, joita tullialalla seuraavalla vuosikymmenellä esiintyy. Ohjelmalla olisi edelleen oltava tärkeä tehtävä keskeisillä aloilla, kuten unionin tullialaa koskevan oikeuden yhdenmukaisessa täytäntöönpanossa ja siihen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi ohjelmassa olisi keskityttävä unionin taloudellisten etujen suojaamiseen ja turvallisuuden ja vaarattomuuden takaamiseen. Tähän olisi kuuluttava muun muassa yhteistyö ja tietojen vaihto jäsenvaltioiden ja unionin markkinavalvontaviranomaisten sekä tulliviranomaisten välillä. Ohjelmassa olisi myös käsiteltävä kaupan helpottamista muun muassa yhteisten petostentorjuntatoimien avulla sekä tulliviranomaisten hallinnollisten valmiuksien lisäämistä. Tätä silmällä pitäen olisi toteutettava kustannus-hyötyanalyysi havainnointilaitteista ja niihin liittyvästä teknologiasta, jotta tulliviranomaisten olisi helpompi hankkia nykyaikaisia tullivalvontavälineitä vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi olisi tutkittava menetelmiä, joilla helpotetaan nykyaikaisten tullivalvontavälineiden hankkimista, mukaan lukien yhteiset julkiset hankinnat.

(5)

Ennen vuotta 2014 voimassa olleessa ohjelmassa käytetyt välineet ovat osoittautuneet sopiviksi, minkä vuoksi niistä ei olisi luovuttava. Koska operatiivisen yhteistyön on oltava jäsennellympää, ohjelmaan olisi lisättävä uusia välineitä. Esimerkkejä näistä ovat unionin ja kansallisen tason asiantuntijoista koostuvat asiantuntijaryhmät, jotka huolehtivat yhdessä eräiden erityisalojen tehtävistä, ja julkishallinnon valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet, joilla annetaan erityistukea hallinnollisten valmiuksien kehittämistä tarvitseville maille.

(6)

Eurooppalaisilla tietojärjestelmillä on merkittävä tehtävä unionin tullijärjestelmien lujittamisessa, minkä vuoksi niitä olisi edelleen rahoitettava ohjelmasta. Lisäksi olisi oltava mahdollisuus sisällyttää ohjelmaan uusia unionin lainsäädännön puitteissa perustettuja tulliasioihin liittyviä tietojärjestelmiä. Eurooppalaisten tietojärjestelmien olisi tarvittaessa perustuttava jaettuihin kehittämismalleihin ja tietotekniikka-arkkitehtuuriin tullihallinnon joustavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi.

(7)

Inhimillisten valmiuksien kehittäminen olisi myös toteutettava ohjelmassa yhteisellä koulutuksella. Tullivirkamiesten on kehitettävä ja saatettava ajan tasalle unionin tarpeiden palvelemisessa tarvittavia tietojaan ja taitojaan. Ohjelmalla olisi oltava tärkeä tehtävä inhimillisten valmiuksien vahvistamisessa tukemalla entistä enemmän tullivirkamiehille ja talouden toimijoille tarkoitettua koulutusta. Tätä varten nykyistä unionin yhteistä koulutusohjelmaa, joka perustuu suurelta osin keskitetyn verkko-oppimisen kehittämiseen, olisi laajennettava unionin monipuoliseksi koulutuksen tukiohjelmaksi.

(8)

Ohjelmassa olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota nykyisten eurooppalaisten tullitietojärjestelmien toimintaan ja uusien eurooppalaisten tietojärjestelmien kehittämiseen, sillä ne ovat välttämättömiä unionin tullikoodeksin täytäntöönpanossa, ja osoitettava niille asianmukainen osuus ohjelman talousarviosta. Samalla olisi osoitettava asianmukaiset keinot toimintaan, joka kokoaa yhteen tulliasioita käsittelevät virkamiehet, ja inhimillisten valmiuksien kehittämiseen. Ohjelman määrärahoissa olisi myös oltava tietty joustovara, jotta voidaan reagoida politiikan painopisteiden muutoksiin.

(9)

Ohjelman keston olisi oltava seitsemän vuotta, jotta kesto voidaan mukauttaa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2003 (2) säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen keston mukaiseksi.

(10)

Tällä asetuksella vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(11)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" antaman rahoitusohjelmien yhtenäisyyttä ja yksinkertaistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resursseja olisi jaettava muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat yhteisiä useille rahoitusvälineille. Kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus unionin tulliliiton toiminnan tukemiseen tarkoitettujen voimavarojen käytössä.

(12)

Tämän asetuksen rahoituksen toteuttamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet olisi hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (5) mukaisesti.

(13)

Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(14)

Järkevää riskienarviointia koskeva yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta sääntöjä noudattavat ja luotettavat yritykset voivat hyötyä mahdollisimman hyvin tullin sähköisen hallinnon yksinkertaistamisesta ja jotta voidaan puuttua sääntöjenvastaisuuksiin.

(15)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vuotuisten työohjelmien vahvistamisen osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(16)

Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten laadittujen indikaattoreiden luettelon ja kullekin toimityypille kohdennettavien alustavien määrien muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tulliliiton toiminnan parantamiseksi tarkoitetun monivuotisen ohjelman perustaminen, sillä ne eivät kykene huolehtimaan riittävän tehokkaasti ohjelman toteuttamisen kannalta välttämättömästä yhteistyöstä ja koordinoinnista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(18)

Tulli 2020 -ohjelman komitean olisi avustettava komissiota ohjelman täytäntöönpanossa.

(19)

Ohjelman arvioinnin helpottamiseksi olisi perustettava alusta lähtien käytettävä ohjelmalla saavutettujen tulosten seurantakehys. Olisi toteutettava väliarviointi, jossa tarkastellaan ohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä ohjelman tuloksellisuutta ja lisäarvoa Euroopan tasolla. Loppuarvioinnissa olisi tarkasteltava lisäksi ohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia ja vaikutusten kestävyyttä. Täysi avoimuus olisi varmistettava raportoimalla seurannasta ja arvioinnista säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Näiden arviointien olisi perustuttava indikaattoreihin, joilla mitataan ohjelman vaikutuksia ennalta määriteltyihin vähimmäistavoitteisiin verrattuna. Indikaattoreilla olisi muun muassa mittava aikaa, jona yhteinen tietoliikenneverkko on saatavilla ilman järjestelmävikoja, koska tämä on edellytys kaikkien eurooppalaisten tietojärjestelmien moitteettomalle toiminnalle, joka mahdollistaa tulliviranomaisten tehokkaan yhteistyön tulliliitossa.

(20)

Jäsenvaltioissa tämän asetuksen mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten, valvonnassa suoritettavaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (7). Komission tämän asetuksen mukaisesti ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa suorittamaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 (8). Toimivaltaisten viranomaisten toteuttaman tietojenvaihdon tai tietojen toimittamisen olisi tapahduttava direktiivissä 95/46/EY säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti, ja komission toteuttaman tietojenvaihdon tai tietojen toimittamisen olisi tapahduttava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

(21)

Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 624/2007/EY (9). Mainittu päätös olisi siksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Perustetaan monivuotinen Tulli 2020 -toimintaohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jonka tarkoituksena on tukea tulliliiton toimintaa.

2.   Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

'tulliviranomaisilla' tullia koskevien säännösten soveltamisesta vastaavia viranomaisia;

2)

'ulkopuolisilla asiantuntijoilla':

a)

valtion viranomaisten edustajia, myös maista, jotka eivät osallistu ohjelmaan 3 artiklan 2 kohdan nojalla;

b)

talouden toimijoita ja talouden toimijoita edustavia järjestöjä;

c)

kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen edustajia.

3 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Osallistujamaita ovat jäsenvaltiot sekä 2 kohdassa säädettyjen ehtojen täyttyessä myös mainitussa kohdassa tarkoitetut maat.

2.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, joihin sovelletaan liittymistä edeltävää strategiaa, kunkin maan osalta puitesopimuksessa, assosiaationeuvostojen päätöksissä ja muissa vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti;

b)

Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden asiaa koskeva lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä unionin lainsäädäntöä ja hallintomenetelmiä.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut kumppanimaat voivat osallistua ohjelmaan niiden säännösten mukaisesti, jotka määritellään sen jälkeen, kun näiden maiden kanssa on tehty niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevat puitesopimukset.

4 artikla

Ohjelman toimiin osallistuminen

Ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan kutsua osallistumaan ohjelmassa järjestettyihin valittuihin toimiin aina, kun tämä on 5 ja 6 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä. Komissio valitsee yhdessä osallistujamaiden kanssa kyseiset asiantuntijat heidän kyseisten toimien kannalta tarpeellisten taitojensa, kokemuksensa ja tietojensa perusteella.

5 artikla

Yleis- ja erityistavoitteet

1.   Ohjelman yleistavoitteena on unionin tulliliiton toiminnan ja uudenaikaistamisen tukeminen sisämarkkinoiden lujittamiseksi osallistujamaiden, niiden tulliviranomaisten ja niiden virkamiesten välisen yhteistyön avulla. Yleistavoitteeseen pyritään erityistavoitteiden saavuttamisen avulla.

2.   Erityistavoitteina on tukea tulliviranomaisia unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisessa, mukaan lukien petosten torjunta ja teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, turvallisuuden ja vaarattomuuden lisäämisessä, kansalaisten ja ympäristön suojelemisessa, tulliviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantamisessa ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Nämä erityistavoitteet on saavutettava erityisesti:

a)

tietokoneistamisella;

b)

varmistamalla nykyaikaiset ja yhdenmukaistetut toimintatavat tullimenettelyjen ja -valvonnan osalta;

c)

helpottamalla laillista kauppaa;

d)

vähentämällä säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita; ja

e)

tehostamalla tulliviranomaisten toimintaa.

3.   Näiden erityistavoitteiden saavuttamista mitataan liitteessä I lueteltujen indikaattorien perusteella: Näitä indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa ohjelman kuluessa.

Komissiolle siirretään valta antaa 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä I esitetyn indikaattorien luettelon muuttamiseksi.

6 artikla

Toimintatavoitteet

Ohjelman toimintatavoitteina on:

a)

tukea unionin tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua, yhtenäistä soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa;

b)

kehittää, parantaa, käyttää ja tukea eurooppalaisia tullitietojärjestelmiä;

c)

yksilöidä, kehittää, jakaa ja soveltaa parhaita työkäytäntöjä ja hallinnollisia menettelyjä, erityisesti vertailuanalyysien pohjalta;

d)

vahvistaa tullivirkamiesten taitoja ja osaamista;

e)

parantaa yhteistyötä tulliviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kolmansien maiden, muiden valtion viranomaisten, mukaan lukien unionin ja jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaiset, sekä talouden toimijoiden ja talouden toimijoita edustavien järjestöjen välillä.

II   LUKU

TUKIKELPOISET TOIMET

7 artikla

Tukikelpoiset toimet

Jäljempänä 14 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa säädettyjen ehtojen täyttyessä ohjelmasta annetaan taloudellista tukea seuraavanlaisille toimille:

a)

Yhteiset toimet:

i)

seminaarit ja työpajat;

ii)

yleensä muutamista maista koostuvat hankeryhmät, jotka toimivat rajoitetun ajan ennakolta sovitun, tulokseltaan tarkasti määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien koordinointi tai vertailuanalyysit;

iii)

osallistujamaiden tai muun maan järjestämät työvierailut, joiden tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoa tulliasioista tai lisätä olemassa olevaa asiantuntemusta tai tietoa; kolmansien maiden järjestämissä työvierailuissa vain matkakulut ja oleskelukorvaukset (majoituskulut ja päivärahat) ovat ohjelmassa tukikelpoisia;

iv)

komission ja osallistujamaiden virkamiehistä koostuvien yhteisten työryhmien seurantatoimet, joiden tarkoituksena on analysoida tullikäytäntöjä, havaita säännösten täytäntöönpanon mahdollisia vaikeuksia sekä tarvittaessa tehdä unionin säännösten ja työskentelytapojen muokkaamista koskevia ehdotuksia;

v)

asiantuntijaryhmät, joilla tarkoitetaan jäsenneltyä, luonteeltaan väliaikaista tai pysyvää yhteistyön muotoa, jossa asiantuntemusta yhdistetään erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamista varten mahdollisesti verkkoyhteistyöpalveluiden, hallinnollisen avun sekä infrastruktuurin ja laitteiden avulla;

vi)

tullihallinnon valmiuksien kehittäminen ja tätä tukevat toimet;

vii)

tutkimukset;

viii)

yhteisesti laaditut viestintätoimet;

ix)

kaikki muut toimet, joilla tuetaan 5 ja 6 artiklassa säädettyjä yleis-, erityis- ja toimintatavoitteita.

b)

Tietoteknisten valmiuksien kehittäminen: eurooppalaisten tietojärjestelmien jäljempänä liitteessä II olevassa A osassa esitettyjen unionin vastuulle kuuluvien osien ja unionin lainsäädännön nojalla perustettujen uusien eurooppalaisten tietojärjestelmien kehitystyö, ylläpitäminen, käyttäminen ja laadunvalvonta.

c)

Inhimillisten valmiuksien kehittäminen: yhteiset koulutustoimet, joilla tuetaan tulliasioihin liittyvien tarpeellisten ammatillisten tietojen ja taitojen hankkimista.

8 artikla

Yhteisiä toimia koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1.   Osallistuminen 7 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin yhteisiin toimiin perustuu vapaaehtoisuuteen.

2.   Osallistujamaiden on varmistettava, että virkamiehillä, jotka nimetään osallistumaan yhteisiin toimiin, on tehtävään soveltuva profiili ja pätevyys.

3.   Osallistujamaiden on tarvittaessa toteutettava tarpeelliset toimenpiteet yhteisten toimien täytäntöönpanoa varten erityisesti tiedottamalla näistä toimista ja varmistamalla, että saadut tulokset hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

9 artikla

Tietoteknisten valmiuksien kehittämistä koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1.   Komission ja osallistujamaiden on varmistettava, että liitteessä II olevassa A osassa tarkoitettuja eurooppalaisia tietojärjestelmiä kehitetään, käytetään ja ylläpidetään asianmukaisesti.

2.   Komissio koordinoi yhteistyössä osallistujamaiden kanssa sellaisia liitteessä II olevassa A osassa tarkoitettujen Eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulla olevien osien, jotka on lueteltu liitteessä II olevassa B osassa, ja muiden kuin unionin vastuulla olevien osien, jotka on lueteltu liitteessä II olevassa C osassa, luomiseen ja toimintaan liittyviä näkökohtia, jotka ovat tarpeen niiden toimivuuden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

3.   Unioni vastaa vastuullaan olevien osien hankinnasta, kehittämisestä, asennuksesta, ylläpidosta ja päivittäisestä käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Osallistujamaat vastaavat muiden kuin unionin vastuulla olevien osien hankinnasta, kehittämisestä, asennuksesta, ylläpidosta ja päivittäisestä käytöstä aiheutuvista kustannuksista.

10 artikla

Inhimillisten valmiuksien kehittämistä koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1.   Osallistuminen 7 artiklan c alakohdassa tarkoitettuihin yhteisiin koulutustoimiin perustuu vapaaehtoisuuteen.

2.   Osallistujamaiden on tarvittaessa sisällytettävä kansallisiin koulutusohjelmiinsa yhdessä kehitetyt koulutussisällöt, mukaan lukien verkko-oppimismoduulit, koulutusohjelmat ja yhteisesti sovitut koulutusta koskevat standardit.

3.   Osallistujamaiden on varmistettava, että niiden virkamiehet saavat yhteisten ammatillisten taitojen ja tietojen omaksumiseksi tarvittavan koulutusohjelmien mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen.

4.   Osallistujamaiden on tarjottava ohjelmaan osallistumisen edellyttämän riittävän kielitaidon varmistamiseksi tarvittavaa virkamiesten kielikoulutusta.

III   LUKU

RAHOITUSKEHYS

11 artikla

Rahoituskehys

1.   Rahoituspuitteiksi ohjelman täytäntöönpanoa varten kaudelle 2014–2020 vahvistetaan 522 943 000 euroa käypinä hintoina.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   Ohjelman rahoituspuitteiden rajoissa kohdennetaan 7 artiklassa lueteltuihin tukikelpoisiin toimiin ohjeelliset määrät liitteessä III kunkin toimityypin osalta vahvistettujen prosenttiosuuksien puitteissa. Komissio voi poiketa mainitussa liitteessä vahvistetuista rahoituksen alustavasta jaosta, mutta voi ylittää rahoituspuitteiden kohdennetun osuuden enintään 10 prosentilla kunkin toimityypin osalta.

Jos tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti liitteessä III vahvistetun rahoituksen alustavana jaon muuttamiseksi.

12 artikla

Tukimuodot

1.   Komissio noudattaa ohjelman täytäntöönpanossa asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012.

2.   Edellä 7 artiklassa säädetyille tukikelpoisille toimille annettavan unionin taloudellisen tuen muodot ovat:

a)

avustukset;

b)

julkiset hankintasopimukset;

c)

edellä 4 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaaminen.

3.   Avustusten yhteisrahoitusosuus voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, joita ovat päivärahat, matka- ja majoituskulut sekä tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut.

Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

4.   Ohjelmaan osoitetuilla määrärahoilla voidaan kattaa myös

a)

kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, johon kuuluvat erityisesti tutkimukset, asiantuntijoiden tapaamiset, tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva viestintä, sikäli kuin ne liittyvät tämän ohjelman tavoitteisiin;

b)

tietojen käsittelyn ja vaihdon edellyttämistä tietoliikenneverkoista aiheutuvat menot; ja

c)

kaikki muut komission ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti tarvitsemasta hallinnollisesta tai teknisestä avusta johtuvat menot.

13 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (11) säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA

14 artikla

Työohjelma

1.   Ohjelman täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Kussakin vuotuisessa työohjelmassa pannaan täytäntöön ohjelman tavoitteet määrittelemällä:

a)

edellä 5 ja 6 artiklassa säädettyjen yleis-, erityis- ja toimintatavoitteiden mukaiset toimet, täytäntöönpanomenetelmä mukaan lukien tarvittaessa 7 artiklan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien perustamista koskevat yksityiskohdat sekä ennakoidut tulokset;

b)

rahoituksen jakautuminen toimityypeittäin;

c)

edellä 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu avustusten yhteisrahoitusosuus.

2.   Vuotuista työohjelmaa valmistellessaan komissio ottaa huomioon tullipolitiikan yhteisen lähestymistavan. Tätä lähestymistapaa tarkistetaan säännöllisesti ja se vahvistetaan komission ja jäsenvaltioiden yhteistyönä tullipoliittisessa ryhmässä, joka muodostuu jäsenvaltioiden tullihallintojen johtajista tai heidän edustajistaan ja komission edustajista.

Komissio tiedottaa säännöllisesti tullipoliittiselle ryhmälle ohjelman toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.

15 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 5 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä kaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 5 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ja 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

16 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

V   LUKU

SEURANTA JA ARVIOINTI

17 artikla

Ohjelman toimien seuranta

1.   Komissio seuraa ohjelman ja sen toimien täytäntöönpanoa yhteistyössä osallistujamaiden kanssa liitteessä I mainittujen indikaattoreiden perusteella.

2.   Komissio julkaisee seurannan tulokset.

3.   Seurannan tuloksia käytetään ohjelman arviointiin 18 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Arviointi

1.   Komissio toimittaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevan ohjelman väli- ja loppuarviointia koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Näiden arviointien tulokset, mukaan lukien tärkeimmät puutteet, sisällytetään päätöksiin myöhempiä kausia koskevien ohjelmien mahdollisesta jatkamisesta, muuttamisesta tai lykkäämisestä. Arvioinnit suorittaa riippumaton ulkopuolinen arvioija.

2.   Komissio laatii viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 väliarviointikertomuksen, jossa tarkastellaan ohjelman toimien tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokkuutta sekä ohjelman lisäarvoa Euroopan tasolla. Kertomuksessa käsitellään lisäksi yksinkertaistamista ja tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuden säilymistä sekä sitä, miten ohjelmalla on edistetty unionin painopisteitä eli älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

3.   Komissio laatii viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 loppuarviointikertomuksen 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista ja ohjelman pitkäaikaisista vaikutuksista sekä vaikutusten kestävyydestä.

4.   Osallistujamaat toimittavat komission pyynnöstä kaikki väli- ja loppuarviointikertomusten laatimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 624/2007/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

Mainitun päätöksen nojalla toteutettuihin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet kuuluvat kuitenkin edelleen sen soveltamisalaan niiden päätökseen saattamiseen asti.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 21. marraskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 884).

(3)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 624/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013) (EUVL L 154, 14.6.2007, s. 25).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(11)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE I

Indikaattorit

Edellä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavien indikaattorien perusteella:

a)

ohjelman toimiin osallistuvilta ja ohjelman indeksin käyttäjiltä saatu palaute, jolla mitataan ohjelman sidosryhmien käsitystä ohjelman toimien vaikutuksista seuraavasti:

i)

ohjelman toimien vaikutukset verkottumiseen,

ii)

ohjelman toimien vaikutukset yhteistyöhön;

b)

niiden ohjeiden ja suositusten määrä, jotka on annettu ohjelman toimien perusteella tullimenettelyjä koskevien nykyaikaisten ja yhdenmukaistettujen toimintatapojen osalta;

c)

eurooppalaisten tietojärjestelmien yhteisen tietoliikenneverkon saatavuutta koskevalla indikaattorilla mitataan tullitietoja koskevien Euroopan tietojärjestelmien käytön edellyttämän yhteisen verkon saatavuutta. Verkon pitäisi olla saatavilla 98 prosenttia ajasta;

d)

unionin lainsäädännön ja politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevalla indeksillä mitataan edistymistä unionin lainsäädännön ja politiikan valmistelussa, soveltamisessa ja täytäntöönpanossa tullialalla muun muassa seuraavien pohjalta:

i)

tällä alalla järjestettyjen ohjelmien määrä, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen, turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevien kysymysten, petosten torjunnan ja toimitusketjun vaarattomuuden osalta,

ii)

näiden toimien perusteella annettujen suositusten määrä;

e)

eurooppalaisten tietojärjestelmien saatavuutta koskevalla indikaattorilla mitataan tullin tietotekniikkasovellusten unionin vastuulla olevien osien saatavuutta. Niiden pitäisi olla saatavilla 97 prosenttia virka-ajasta ja 95 prosenttia sen ulkopuolisesta ajasta;

f)

parhaita käytäntöjä sekä suuntaviivoja koskevalla indeksillä mitataan parhaiden työkäytäntöjen ja hallinnollisten menettelyjen tunnistamista, kehittämistä, jakamista ja soveltamista koskeva kehitys muun muassa seuraavien pohjalta:

i)

tällä alalla järjestettyjen ohjelman toimien määrä,

ii)

yhdessä jaettujen suuntaviivojen ja parhaiden käytäntöjen määrä;

g)

oppimista koskevalla indeksillä mitataan edistymistä, joka johtuu ohjelman toimista, joilla pyritään vahvistamaan tullivirkamiesten taitoja ja osaamista, muun muassa seuraavien pohjalta:

i)

unionin yhteistä koulutusmateriaalia käyttämällä koulutettujen virkamiesten määrä,

ii)

verkko-oppimismoduulien latauskerrat;

h)

yhteistyötä kolmansien osapuolten kanssa koskevalla indikaattorilla selvitetään, miten ohjelma tukee muita viranomaisia kuin jäsenvaltioiden tulliviranomaisia, laskemalla tämän tavoitteen saavuttamista tukevien ohjelman toimien määrä.


LIITE II

Eurooppalaiset tietojärjestelmät ja niiden unionin vastuulla olevat ja muut kuin unionin vastuulla olevat osat

A.

Eurooppalaiset tietojärjestelmät ovat seuraavat:

1)

yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI – CNN2), CCN mail3 -postijärjestelmä, CSI Bridge, HTTP Bridge, CCN LDAP -vakioprotokolla ja siihen liittyvät välineet, CCN-verkkoportaali, CCN-seuranta;

2)

tukijärjestelmät, erityisesti CCN:n sovelluksen konfigurointiväline, toiminnan raportointiväline (ART2), verotuksen ja tulliliiton pääosaston sähköinen verkkohankkeiden hallintaväline (TEMPO), palvelunhallintaväline (SMT), käyttäjien hallintajärjestelmä (UM), BPM-järjestelmä, käyttöastetta ilmaiseva ohjauspaneeli ja AvDB, tietotekniikkapalvelun hallintaportaali, hakemisto ja käyttäjäoikeuksien hallinta;

3)

ohjelman tiedotus- ja viestintäalusta (PICS);

4)

tavaroiden liikkumisen seurantajärjestelmät, erityisesti (uusi) tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä ((N)CTS), Venäjän NCTS TIR, vientivalvontajärjestelmä (ECS) ja tuontivalvontajärjestelmä (ICS); näitä järjestelmiä tuetaan seuraavilla sovelluksilla tai osilla: kolmansien maiden kanssa tapahtuvan tietojenvaihdon järjestelmä (SPEED Bridge), SPEED Edifact -muuntonoodi (SPEED-ECN), SPEEDin vakiotestaussovellus (SSTA), kauttakulun vakiotestaussovellus (STTA), kauttakulun testaussovellus (TTA), keskitetty palvelu-/viitetietojärjestelmä (CSRD2) ja keskitetty palveluiden/hallinnoinnin tietojärjestelmä (CS/MIS);

5)

yhteisön riskinhallintajärjestelmä (CRMS), joka kattaa riskitietolomakkeiden (RIF) ja yhteisten profiilien (CPCA) toiminnot;

6)

talouden toimijoiden järjestelmä (EOS), joka kattaa talouden toimijoiden rekisteröinnin ja tunnistuksen (EORI), valtuutetut talouden toimijat (AEO), säännöllisen alusliikenteen (RSS) ja kumppanimaiden toimintojen vastavuoroisen tunnustamisen; yleinen verkkopalvelu on tämän järjestelmän tukiosa;

7)

tariffijärjestelmä (TARIC3) on muiden sovellusten viitetietojärjestelmä, ja näitä sovelluksia ovat esimerkiksi kiintiöiden hallintajärjestelmä (QUOTA2), seurannan hallinta- ja valvontajärjestelmä (SURV2), eurooppalainen sitovien tariffitietojen järjestelmä (EBTI3) ja Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelo (ECICS2); yhdistetyn nimikkeistön (CN) sovelluksella ja suspensiotietojärjestelmällä (Suspensions) hallinnoidaan oikeudellisia tietoja, jotka ovat välittömästi yhteydessä tariffijärjestelmään;

8)

valvontatarkoituksiin suunnitellut sovellukset, erityisesti SMS (Specimen Management System) -tietojärjestelmä ja jalostusmenettelyjä koskeva tietojärjestelmä (ISPP);

9)

väärennösten ja piratismin vastainen järjestelmä (COPIS);

10)

tiedonjakojärjestelmä (DDS2), jolla hallinnoidaan kaikkea internetin kautta yleisesti saatavana olevaa tietoa;

11)

petostentorjunnan tietojärjestelmä (Anti-Fraud Information System – AFIS); ja

12)

ja muut, jotka sisältyvät monivuotiseen strategiseen suunnitelmaan, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 70/2008/EY (1) 8 artiklan 2 kohdassa, tai kyseisen suunnitelman seuraajiin.

B.

Eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulle kuuluvat osat ovat seuraavat:

1)

tietotekniset resurssit, kuten järjestelmiin kuuluvat laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, mukaan lukien niihin liittyvä tietoinfrastruktuuri;

2)

järjestelmien laatimisen, ylläpitämisen, kehittämisen ja käytön tukemiselle välttämättömät tietotekniset palvelut; ja

3)

kaikki muut osat, jotka komissio tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi katsoo olevan osallistujamaille yhteisiä.

C.

Muita kuin unionin vastuulla olevia eurooppalaisten tietojärjestelmien osia ovat kaikki osat, joita ei ole määritetty unionin vastuulla oleviksi osiksi B osassa.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).


LIITE III

Rahoituksen alustava jako

Rahoituksen alustava jako 7 artiklassa luetelluille tukikelpoisille toimille:

Toimen lajit

Osuus rahoituspuitteista

(prosenteissa)

Yhteiset toimet

enintään 20 %

Tietoteknisten valmiuksien kehittäminen

vähintään 75 %

Inhimillisten valmiuksien kehittäminen

enintään 5 %


Top