EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1072

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1072/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013 , rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/34)

OJ L 297, 7.11.2013, p. 51–72 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2015

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1072/oj

7.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/51


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1072/2013,

annettu 24 päivänä syyskuuta 2013,

rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (uudelleenlaadittu)

(EKP/2013/34)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/1998 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, 20 päivänä joulukuuta 2001 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) (2) on muutettu huomattavasti. Koska asetukseen on tehtävä uusia muutoksia erityisesti Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (3) johdosta, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) edellyttää korkotilastojen tuottamista muiden rahalaitosten kuin keskuspankkien ja rahamarkkinarahastojen soveltamista kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakoroista voidakseen suorittaa tehtävänsä. Tilastojen päätarkoituksena on antaa Euroopan keskuspankille (EKP) kattavat, yksityiskohtaiset ja yhdenmukaiset tilastotiedot näiden laitosten soveltamien korkojen tasosta ja niiden muutoksista ajan kuluessa. Nämä korot edustavat viimeistä vaihetta virallisten korkojen muutoksista alkunsa saavassa rahapolitiikan välittymismekanismissa, ja siksi niitä koskevat tilastot ovat välttämätön edellytys, jotta voitaisiin analysoida luotettavasti rahatalouden kehitystä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’). EKPJ tarvitsee korkojen kehitystä koskevia tietoja myös myötävaikuttaakseen luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän politiikan moitteettomaan harjoittamiseen.

(3)

EKP:lla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) vahvistetuin edellytyksin velvollisuus antaa asetuksia siinä määrin kuin se on tarpeen niiden EKPJ:n tehtävien toteuttamiseksi, jotka on määritelty EKPJ:n perussäännössä ja joista säädetään eräissä tapauksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 129 artiklan 4 kohdan nojalla annetuissa neuvoston säädöksissä.

(4)

EKPJ:n perussäännön 5.1 artiklassa edellytetään, että EKP kerää EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. EKPJ:n perussäännön 5.2 artiklan mukaan kansalliset keskuspankit hoitavat 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä siinä määrin kuin mahdollista.

(5)

Kansallisten keskuspankkien voi olla tarpeen kerätä varsinaiselta tiedonantajien joukolta tilastointiin liittyvien EKP:n tiedonantovaatimusten täyttämiseksi tarvittavat tilastotiedot osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, jonka ne toteuttavat omalla vastuullaan unionin tai kansallisen lainsäädännön taikka vakiintuneen käytännön mukaisesti ja joka palvelee muita tilastointitarkoituksia, edellyttäen, että tilastointiin liittyvien EKP:n tiedonantovaatimusten täyttäminen ei vaarannu. Tällä tavoin voidaan myös vähentää tietojen keräämisestä aiheutuvaa rasitetta. Näissä tapauksissa tiedonantajille on avoimuuden lisäämiseksi ilmoitettava, että tietoja kerätään muita tilastointitarkoituksia varten. Erityistapauksissa EKP voi käyttää tällaisia muihin tarkoituksiin kerättyjä tilastotietoja omien tarpeidensa täyttämiseksi.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) hyväksymisen jälkeen kotitalouksien ja yritysten korkoja koskevat tiedonantojärjestelmät sekä varsinaisen tiedonantajien joukon valintamenetelmät ovat parantuneet, mikä olisi otettava huomioon otanta-ohjeissa ja tilastointiin liittyvissä tiedonantovaatimuksissa.

(7)

On myös välttämätöntä antaa EKP:lle mahdollisuus tarjota analyyttistä ja tilastollista tukea Euroopan järjestelmäriskikomitealle Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 17 päivänä marraskuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1096/2010 (4) mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään EKP:n täsmentävän varsinaisen tietojen antajien joukon tietojen antajien perusjoukon piiristä ja vähentävän tietojenannosta koituvaa rasitetta. Kansalliset keskuspankit tekevät lopullisen päätöksen varsinaisen tietojen antajien joukon valintamenetelmästä, jotta voitaisiin ottaa huomioon rahalaitossektorin erityispiirteet kussakin euroalueen jäsenvaltiossa. Tavoitteena on vähentää tietojenannosta johtuvaa rasitetta, mutta varmistaa samalla korkealaatuiset tilastotiedot. Saman asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia niiden tilastoihin liittyvien tietojenantovaatimustensa määrittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi, jotka koskevat euroalueen jäsenvaltioiden varsinaista tietojen antajien joukkoa. Saman asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia edellytyksistä, joiden mukaisesti oikeutta tarkistaa tilastotietoja tai toimittaa pakollinen tilastotietojen keruu voidaan käyttää.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa kiinteää yhteistyötä varmistaakseen EKPJ:n perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen.

(10)

Vaikka on tunnustettu, että asetuksissa, joita EKP antaa EKPJ:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla, ei myönnetä mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’), EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä euroalueen jäsenvaltioita että euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 johdanto-osan 17 kappaleessa viitataan siihen, että EKPJ:n perussäännön 5 artikla yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa tarkoittavat, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämisen edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi, ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla euroalueen jäsenvaltioita.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa säädettyjä sääntöjä luottamuksellisten tilastotietojen suojaamisesta ja käytöstä olisi noudatettava.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tietojen antajille, jotka eivät noudata EKP:n asetuksissa tai päätöksissä asetettuja tilastoihin liittyviä tietojenantovaatimuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’tiedonantajilla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa ’tietojen antajilla’ ja ’kotimaisella’ samaa kuin saman asetuksen 1 artiklassa;

2)

’kotitalouksilla’ asetuksella (EU) N:o 549/2013 vahvistetussa uudistetussa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (jäljempänä ’EKT 2010’) tarkoitettuja kotitalouksia ja kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä (S.14 ja S.15 yhteensä);

3)

’yrityksillä’ EKT 2010:ssä tarkoitettua yrityssektoria (S.11);

4)

’rahalaitoksella’ samaa kuin rahalaitossektorin taseesta 24 päivänä syyskuuta 2013 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (5) 1 artiklassa;

5)

’rahalaitosten korkotilastoilla’ tilastoja, jotka koskevat euroalueen jäsenvaltioiden muiden kotimaisten rahalaitosten kuin keskuspankkien ja rahamarkkinarahastojen soveltamia euroalueen jäsenvaltioiden kotimaisten kotitalouksien ja yritysten euromääräisiä talletus- ja lainakorkoja. ’Rahalaitosten korkotilastot’ sisältävät euromääräisiin talletuksiin ja lainoihin liittyvän uuden liiketoiminnan vastaavat määrät sekä uudelleen neuvoteltuihin lainoihin liittyvän uuden liiketoiminnan määrät;

6)

’rahamarkkinarahastoilla’ samaa kuin Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2008/32) (6) 1 artiklassa;

7)

’tiedonantajien perusjoukolla’ kotimaisia rahalaitoksia, jotka eivät ole keskuspankkeja tai rahamarkkinarahastoja ja jotka ottavat vastaan euromääräisiä talletuksia euroalueen jäsenvaltioiden kotimaisilta kotitalouksilta ja/tai yrityksiltä ja/tai myöntävät niille euromääräisiä lainoja;

8)

’pienellä laitoksella’ pientä rahalaitosta, joka ei ole keskuspankki tai rahamarkkinarahasto ja jolle on myönnetty 4 artiklan mukainen poikkeus.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu kansallisten keskuspankkien valitsemista tiedonantajien perusjoukkoon kuuluvista kotimaisista rahalaitoksista, jotka eivät ole keskuspankkeja tai rahamarkkinarahastoja. Kansalliset keskuspankit käyttävät joko kokonaisotantaa tai otosta valitessaan varsinaisen tiedonantajien joukon.

2.   Jos kansallinen keskuspankki käyttää otosta, se jakaa tiedonantajien perusjoukon homogeenisiin ositteisiin ja valitsee varsinaisen tiedonantajien joukon joko käyttämällä satunnaisotantaa kussakin ositteessa tai valitsemalla suurimmat laitokset kustakin ositteesta.

3.   Jos käytetään satunnaisotantaa, kansallisen otoksen vähimmäiskoon on oltava niin suuri, että kansallisella tasolla suurin mahdollinen satunnaisvirhe on keskimäärin enintään 10 peruspistettä 90 prosentin luottamusvälillä. Jos valitaan suurimmat laitokset, kansallisen otoksen vähimmäiskoon on oltava vastaavan tasoisen laatustandardin mukainen, ja tällaisen laatustandardin on perustuttava arvioituun keskipoikkeamaan.

4.   Kansalliset keskuspankit soveltavat myös raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoista 1 päivänä elokuuta 2007 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2007/9 (7) vahvistettuja varsinaisen tiedonantajien joukon valintaa koskevia kaavoja ja kriteerejä.

5.   Kukin kansallinen keskuspankki ilmoittaa kotimaisille tiedonantajilleen niitä koskevat tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

6.   EKP:n neuvostolla on oikeus tarkistaa, että tämän artiklan säännöksiä noudatetaan.

3 artikla

Tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko antaa rahalaitosten korkotilastojen säännöllistä laatimista varten kuukausittain uutta liiketoimintaa ja kantatietoja koskevat tilastotiedot sen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, jossa tiedonantajalla on kotipaikka. Vaaditut tilastotiedot täsmennetään liitteessä I.

2.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten vaatimusten mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä saadaan tarvittavat tilastotiedot ja että tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla on mahdollista.

3.   Vaaditut tilastotiedot annetaan tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien, liitteessä II esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

4.   Kansalliset keskuspankit toimittavat yhteenlasketut kuukausittaiset kansalliset tilastotiedot EKP:lle viimeistään 19. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat.

5.   EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tiedonantajille, jotka eivät noudata tämän asetuksen mukaisia tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisestä 19 päivänä elokuuta 2010 annetun päätöksen EKP/2010/10 (8) mukaisesti.

4 artikla

Poikkeukset

1.   Kun tiedonantajat valitaan kokonaisotannalla, kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia muille pienille rahalaitoksille kuin keskuspankeille tai rahamarkkinarahastoille raportoinnin tiheyden osalta sillä edellytyksellä, että näiden tiedonantajien yhteenlaskettu osuus kansallisesta rahalaitostaseesta on enintään 5 prosenttia kantatiedoista, laskettuna asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti. Pienet laitokset voivat ilmoittaa kuukausiraportoinnin sijasta rahalaitosten korkotilastot vuosineljänneksittäin.

2.   Kansalliset keskuspankit tarkistavat 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymisen vuosittain ajoissa, jotta ne voivat myöntää poikkeuksen tai tarvittaessa peruuttaa sen kunkin vuoden alusta lukien.

3.   Pienet laitokset voivat päättää olla hyödyntämättä poikkeuksia ja täyttää sen sijaan kaikki tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset.

4.   Kansalliset keskuspankit voivat 100 prosentin kattavuuteen ulottuvan bruttoutuksen osalta valita menetelmän, jossa siirretään ilmoitettuja tietoja eteenpäin puuttuville kausille soveltamalla asianmukaisia tilastoestimoinnin tekniikoita tieto- tai kausivaihtelujen trendien mukaan. Kansalliset keskuspankit seuraavat pienten tiedonantajien määrää vuosittain.

5 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

Kansalliset keskuspankit käyttävät oikeuttaan tarkistaa tietoja, joita tiedonantajien edellytetään toimittavan tämän asetuksen perusteella, tai toimittaa tietojen pakollinen keruu, tämän rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää tätä oikeutta itse. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä oikeutta erityisesti silloin, kun tiedonantaja ei täytä liitteessä II säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

6 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

Ensimmäiset tiedot, jotka toimitetaan tämän asetuksen mukaisesti, ovat joulukuun 2014 tiedot.

7 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) 1 päivästä tammikuuta 2015.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

8 artikla

Loppusäännös

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 24 päivänä syyskuuta 2013.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2)  EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24.

(3)  EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.

(4)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 162.

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(6)  EUVL L 15, 20.1.2009, s. 14.

(7)  EUVL L 341, 27.12.2007, s. 1.

(8)  EUVL L 226, 28.8.2010, s. 48.


LIITE I

RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN ILMOITTAMINEN

1   OSA

Korkolaji

I    Vuositasoinen sovittu korko

Yleisperiaate

1.

Korkolaji, jonka tiedonantajat laskevat kaikille talletus- ja lainainstrumenttiluokille uuden liiketoiminnan ja kantatietojen osalta, on vuositasoinen sovittu korko (AAR). Sillä tarkoitetaan korkoa, jonka maksamisesta talletukselle tai lainalle on erikseen sovittu tiedonantajan ja kotitalouden tai yrityksen välillä, muutettuna vuositasolle ja ilmoitettuna vuotuisina prosentteina. Vuositasoinen sovittu korko kattaa kaikki talletuksista ja lainoista maksettavat korot, mutta ei muita niihin mahdollisesti liittyviä kuluja. Disagiota, jolla tarkoitetaan lainan nimellismäärän ja asiakkaan saaman määrän välistä erotusta, pidetään sopimuksen alkaessa (aika t0) maksettavana korkona, ja tästä syystä se näkyy vuositasoisessa sovitussa korossa.

2.

Mikäli tiedonantajan ja kotitalouden tai yrityksen välillä sovittu koronmaksu pääomitetaan säännöllisin väliajoin vuoden aikana, esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain eikä vuosittain, sovittu korko muutetaan vuositasolle seuraavan laskukaavan avulla, jotta saadaan vuositasoinen sovittu korko:

Formula

jossa:

x

on vuositasoinen sovittu korko,

rag

on vuosikorko, josta on sovittu tiedonantajien ja kotitalouden tai yrityksen välillä talletuksen tai lainan osalta, kun talletuksen korko pääomitetaan ja lainan kaikki maksut sekä lyhennykset suoritetaan säännöllisin väliajoin vuoden sisällä, ja

n

on talletuskoron pääomittamisjaksojen ja lainan (takaisin)maksujaksojen määrä vuodessa, eli 1, mikäli maksu suoritetaan vuosittain, 2, mikäli maksu suoritetaan puolivuosittain, 4, mikäli maksu suoritetaan neljännesvuosittain ja 12, mikäli maksu suoritetaan kuukausittain.

3.

Kansallinen keskuspankki voi lisäksi edellyttää tiedonantajien ilmoittavan kaikkien tai joidenkin uusien talletusten ja lainojen sekä niiden kantatietojen osalta suppeasti määritellyn efektiivisen koron (NDER) vuositasoisen sovitun koron sijasta. Suppeasti määritelty efektiivinen korko on vuositasolla ilmoitettu korko, joka on sama kuin tiedonantajien ja kotitalouden tai yrityksen sopimien kaikkien muiden tulevien tai olemassa olevien sitoumusten kuin maksuerien (talletukset, lainat, lyhennykset, koronmaksu) nykyarvo. Suppeasti määritelty efektiivinen korko on sama kuin todellisen vuosikoron (APRC) korko-osuus, sellaisena kuin todellinen vuosikorko on määriteltynä kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (1) 3 artiklan i kohdassa. Suppeasti määritellyssä efektiivisessä korossa käytetään peräkkäistä likiarvoa, joten sitä voidaan soveltaa kaikentyyppisiin talletuksiin tai lainoihin, kun taas vuositasoisessa sovitussa korossa käytetään 2 kohdassa määritettyä laskutapaa, joten sitä voidaan soveltaa vain sellaisiin talletuksiin ja lainoihin, joissa koronmaksu pääomitetaan säännöllisesti. Kaikki muut edellytykset ovat täysin samat, mikä merkitsee sitä, että tässä liitteessä jäljempänä olevat viittaukset vuositasoiseen sovittuun korkoon koskevat myös suppeasti määriteltyä efektiivistä korkoa.

Verojen, tukien ja lainsäädäntöön perustuvien järjestelyjen kohtelu

4.

Vuositasoisen sovitun koron piiriin kuuluvat korkomaksut kuvaavat sitä, mitä tiedonantaja maksaa talletuksista ja mitä se saa lainoista. Mikäli yhden osapuolen maksama määrä ja toisen osapuolen saama määrä poikkeavat toisistaan, tiedonantajan maksama tai saama määrä ratkaisee sen, mikä korkomaksu ilmoitetaan rahalaitosten korkotilastoja varten.

5.

Tämän periaatteen mukaisesti korot kirjataan bruttomääräisinä ennen veroja, koska korot ennen veroja kuvaavat sitä, mitä tiedonantajat maksavat talletuksista ja saavat lainoista.

6.

Kolmansien osapuolten kotitalouksille tai yrityksille myöntämiä tukia ei myöskään oteta huomioon määriteltäessä korkomaksua, koska tiedonantaja ei maksa tukia eikä vastaanota niitä.

7.

Rahalaitosten korkotilastoihin otetaan mukaan edulliset korot, joita tiedonantajat soveltavat työntekijöihinsä.

8.

Mikäli lainsäädäntöön perustuvat järjestelyt, kuten koroille säädetyt enimmäismäärät tai kielto maksaa tuottoa yön yli -talletuksille, vaikuttavat korkomaksuihin, tämä näkyy rahalaitosten korkotilastoissa. Lainsäädäntöön perustuvien järjestelyjen muuttaminen, esimerkiksi hallinnollisesti säänneltyjen korkojen tai korkojen enimmäismäärän muutos, näkyy rahalaitosten korkotilastoissa koron muutoksena.

II    Todellinen vuosikorko

9.

Vuositasoisen sovitun koron lisäksi tiedonantajat ilmoittavat uuden liiketoiminnan osalta uusista kulutusluotoista ja kotitalouksille myönnetyistä asuntolainoista todellisen vuosikoron, eli

yksi todellinen vuosikorko uuteen liiketoimintaan kuuluvien kulutusluottojen osalta (ks. lisäliitteen 2 indikaattori 30) ja

yksi todellinen vuosikorko uuteen liiketoimintaan kuuluvien, kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen osalta (ks. lisäliitteen 2 indikaattori 31) (2).

10.

Todellinen vuosikorko kattaa ”kuluttajalle aiheutuvat luoton kokonaiskustannukset”, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2008/48/EY 3 artiklan g kohdassa. Nämä kokonaiskustannukset sisältävät korko-osuuden ja muut (lainoihin liittyvät) kulut, kuten selvityskulut, hallintokulut, asiakirjojen valmistelukulut, vakuuskulut, luotolle otetun vakuutuksen kulut jne.

11.

Muiden kulujen koostumus saattaa vaihdella eri maissa, koska direktiivissä 2008/48/EY säädettyjä määritelmiä sovelletaan eri tavoin ja koska kansalliset rahoitusjärjestelmät ja luottojen vakuusmenettelyt eroavat toisistaan.

III    Sovellettava käytäntö

12.

Tiedonantajat soveltavat standardiarvona 365 päivän pituista vuotta laskiessaan vuositasoista sovittua korkoa, eli karkauspäiviä ei oteta huomioon.

2   OSA

Liiketoiminnan kattaminen tilastoissa

13.

Tiedonantajat toimittavat rahalaitosten korkotilastot kantatietojen ja uuden liiketoiminnan osalta.

IV    Talletus- ja lainakantoja koskevat korot

14.

Kantatiedoilla tarkoitetaan kotitalouksien ja yritysten tiedonantajarahalaitokseen tekemien talletusten yhteenlaskettua kantaa ja tiedonantajarahalaitoksen kotitalouksille ja yrityksille myöntämien lainojen yhteenlaskettua kantaa.

15.

Kantatietoja koskevan koron perustana on painotettu keskikorko, jota sovelletaan talletus- ja lainakantaan kussakin instrumenttiluokassa 29 kohdassa tarkoitettuna tarkasteluajankohtana. Painotettu keskikorko on luku, joka saadaan kertomalla vuositasoinen sovittu korko asianomaisilla kantatiedoilla ja jakamalla tämä luku yhteenlasketuilla kantatiedoilla. Se kattaa kaikkien sellaisten voimassa olevien sopimusten kannat, jotka on tehty milloin tahansa ennen viitepäivää.

V    Yön yli -talletuksiin, irtisanomisehtoisiin talletuksiin, luottokorttiluottoihin, valmiusluottolimiitteihin ja sekkiluottoihin liittyvä uusi liiketoiminta

16.

Jäljempänä 46–49 ja 55 kohdassa määriteltyjen yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, luottokorttiluottojen sekä valmiusluottolimiittien ja sekkiluottojen osalta uuden liiketoiminnan käsite ulottuu koko kantaan. Siten velka- tai hyvityssaldoa, eli kantaa 32 kohdassa määriteltynä tarkasteluajankohtana, käytetään kuvaamaan yön yli -talletuksiin, irtisanomisehtoisiin talletuksiin, luottokorttiluottoihin sekä valmiusluottolimiitteihin ja sekkiluottoihin liittyvää uutta liiketoimintaa.

17.

Yön yli -talletuksille, irtisanomisehtoisille talletuksille, luottokorttiluotoille sekä valmiusluottolimiiteille ja sekkiluotoille maksettavien korkojen perustana on painotettu keskikorko, jota sovelletaan näiden tilien kantoihin 32 kohdassa määriteltynä tarkasteluajankohtana. Ne kattavat nykyiset tase-erät kaikkien voimassa olevien, milloin tahansa ennen viitepäivää tehtyjen sopimusten osalta.

18.

Jotta voitaisiin laskea rahalaitosten soveltamat korot tileille, jotka niiden saldosta riippuen voivat olla joko talletuksia tai lainoja, tiedonantajat erottelevat toisistaan ajanjaksot, joiden aikana niillä on ollut hyvityssaldo, ja ajanjaksot, joiden aikana niillä on ollut velkasaldo. Tiedonantajat ilmoittavat yön yli -talletuksissa ne painotetut keskikorot, jotka liittyvät hyvityssaldoihin, ja sekkiluotoissa ne painotetut keskikorot, jotka liittyvät velkasaldoihin. Ne eivät ilmoita painotettuja keskikorkoja, joissa yhdistettäisiin (alhaiset) yön yli -talletusten korot ja (korkeat) sekkiluotoista perittävät korot.

VI    Uusi liiketoiminta muissa instrumenttiluokissa kuin yön yli -talletuksissa, irtisanomisehtoisissa talletuksissa, luottokorttiluotoissa sekä valmiusluottolimiiteissä ja sekkiluotoissa

19.

Seuraavat 20–27 kohdat koskevat määräaikaistalletuksia, takaisinostosopimuksia (repot) ja kaikkia muita luottoja kuin 46–49 ja 55 kohdassa määriteltyjä valmiusluottolimiittejä, sekkiluottoja ja luottokorttiluottoja. Uudistettuja lainoja koskevat 22–23 kohdat kattavat vain muut luotot kuin valmiusluottolimiitit, sekkiluotot ja luottokorttiluotot.

20.

Uudella liiketoiminnalla tarkoitetaan mitä tahansa kotitalouden tai yrityksen ja tiedonantajan välillä tehtyä uutta sopimusta. Uusia sopimuksia ovat

kaikki rahoitussopimukset, joilla yksilöidään ensimmäistä kertaa talletuksen tai lainan korko, ja

kaikki uudistetut voimassa olevat talletus- ja lainasopimukset, siten kuin ne on määritelty 21 kohdassa.

21.

Uudistamisella tarkoitetaan kotitalouden tai yrityksen aktiivista osallistumista voimassa olevan talletus- tai lainasopimuksen ehtojen muuttamiseen, korko mukaan lukien. Lainasopimusten pidentämistä tai muita ehtojen muutoksia, jotka tapahtuvat automaattisesti eli ilman kotitalouden tai yrityksen aktiivista osallistumista, ei pidetä uudistamisena.

22.

Kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjä uudistettuja lainoja koskevan uuden liiketoiminnan erillistä raportoimista varten uudistamisella tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa muita uusia lainoja kuin luottokorttiluottoja, valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja, jotka olivat tiedonantajan taseessa jo viitekuukautta edeltävän kuukauden lopussa.

23.

Velkojen uudelleenjärjestelyihin myönnettyjä lainoja ei lähtökohtaisesti jätetä uudistettuja lainoja koskevien tilastojen ulkopuolelle. Jos uudelleenjärjestely edellyttää uusia korkoneuvotteluja ja laina myönnetään tämän seurauksena markkinaehtoja alemmalla korolla 28 kohdassa kuvatulla tavalla, lainaa ei pidä kuitenkaan lukea uudistettuihin lainoihin eikä uuteen liiketoimintaan.

24.

Uuden liiketoiminnan korko perustuu painotettuun keskikorkoon, jota sovelletaan kotitalouksien tai yritysten ja tiedonantajan välillä 35 kohdassa määritellyn tarkasteluajanjakson aikana tehtyjen uusien sopimusten mukaisiin talletuksiin ja lainoihin asianomaisessa instrumenttiluokassa.

25.

Vaihtuvien korkojen muutokset, joissa tiedonantaja automaattisesti korjaa korkoa, eivät ole uusia sopimuksia, eikä niitä näin ollen pidetä uutena liiketoimintana. Voimassa olevien sopimusten osalta näitä vaihtuvien korkojen muutoksia ei siten lueta uuden liiketoiminnan korkoihin vaan yksinomaan kantatietojen keskikorkoihin.

26.

Muutos, joka tehdään kiinteistä koroista vaihtuviin korkoihin tai päinvastoin (ajankohtana t1) sopimuksen voimassaoloaikana ja josta on sovittu sopimuksen alkaessa (ajankohtana t0), ei ole uusi sopimus vaan osa ajankohtana t0 sovittuja lainaehtoja. Näin ollen sitä ei pidetä uutena liiketoimintana.

27.

Kotitalouden tai yrityksen oletetaan yleensä nostavan muun lainan kuin valmiusluottolimiitin tai sekkiluoton kokonaisuudessaan sopimuksen alkamisajankohtana. Kotitalous tai yritys voi kuitenkin nostaa lainaa yhdessä tai useammassa erässä ajankohtina t1, t2, t3 jne. sen sijaan että se nostaisi koko määrän sopimuksen alkaessa (ajankohtana t0). Sillä, nostetaanko laina yhdessä tai useammassa erässä, ei ole merkitystä rahalaitosten korkotilastojen kannalta. Kotitalouden tai yrityksen ja tiedonantajan välillä ajankohtana t0 tehty sopimus, joka sisältää koron ja lainan koko määrän, sisällytetään rahalaitosten uutta liiketoimintaa koskeviin korkotilastoihin. Jos lainaehdoista neuvotellaan uudelleen ajankohdan t0 jälkeen, koko määrä, joka on myönnetty mutta jota ei vielä ole maksettu takaisin uudistamishetkellä, pitäisi ilmoittaa uudistetuissa lainoissa.

VII    Ongelmaluottojen ja lainojen uudelleenjärjestelyä varten markkinaehtoja alemmalla korolla myönnettyjen lainojen käsittely

28.

Ongelmaluottoja ja lainojen uudelleenjärjestelyä varten markkinaehtoja alemmalla korolla myönnettyjä lainoja ei sisällytetä painotettuihin keskikorkoihin eikä uusiin lainoihin. Ongelmaluotot määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II, ja osittain tai kokonaan ongelmaluotoksi luokitellun lainan koko määrä jätetään pois rahalaitoksen korkotilastoista. Lainojen uudelleenjärjestelyä varten otetut lainat eli lainat ongelmiin joutuneiden velallisten velkojen uudelleenjärjestelyä varten pitäisi määritellä olemassa olevien kansallisten määritelmien mukaisesti.

3   OSA

Tarkasteluajankohta

VIII    Rahalaitosten korkojen tarkasteluajankohta kantatietojen osalta

29.

Kansalliset keskuspankit päättävät siitä, lasketaanko kantatietoja eli lisäliitteessä 1 kuvattuja indikaattoreita 1–26 koskevat rahalaitosten korot kansallisella tasolla ajanjakson lopun havaintojen poikkileikkauksena vai ajanjakson keskiarvoihin perustuvina implisiittisinä korkoina. Tarkasteluajanjaksona on yksi kuukausi.

30.

Kantatietoja koskevat korot kuukauden lopun havaintojen poikkileikkauksena lasketaan talletusten ja lainojen kantaan kuukauden viimeisen päivän tiettynä ajankohtana sovellettavien korkojen painotettujen keskiarvojen mukaan. Kyseisenä ajankohtana tiedonantaja kerää kotitalouksien ja yritysten talletusten ja lainojen kantatiedot ja niihin sovellettavat korot sekä laskee painotetun keskikoron jokaiselle instrumenttiluokalle. Toisin kuin kuukauden keskiarvoissa, kantatietoja koskevat rahalaitosten korot, jotka lasketaan kuukauden lopun havaintojen perusteella, kattavat vain ne sopimukset, jotka ovat vielä voimassa tietoja kerättäessä.

31.

Kantatietoja koskevat korot, jotka määritellään kuukauden keskiarvoihin liittyvinä implisiittisinä korkoina, lasketaan osamäärinä, joissa osoittajana on tarkasteltavan kuukauden aikana talletuksille maksetuista ja lainoista saatavista koroista kertynyt määrä ja nimittäjänä kuukauden keskimääräinen kanta. Tarkasteltavan kuukauden lopussa tiedonantaja ilmoittaa kunkin instrumenttiluokan osalta kuukauden aikana maksettavaksi tai saatavaksi kertyneiden korkojen määrän sekä talletusten ja lainojen keskimääräisen kannan kyseisen kuukauden aikana. Toisin kuin kuukauden lopun havainnoissa, kuukauden keskiarvoina laskettavat kantatietojen korot sisältävät myös sellaiset sopimukset, jotka olivat voimassa jonakin ajankohtana kuukauden aikana mutta jotka eivät ole voimassa enää kuukauden päättyessä. Talletusten ja lainojen keskimääräinen kanta tarkasteltavan kuukauden aikana pyritään laskemaan kuukauden päivittäisten kantojen keskiarvona. Vähimmäisvaatimuksena on, että kuukausittaiset keskikannat johdetaan päivittäisistä saldoista volatiilien instrumenttiluokkien eli ainakin yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, pidennettyjen luottokorttiluottojen sekä valmiusluottolimiittien ja sekkiluottojen osalta. Kaikkien muiden instrumenttiluokkien osalta kuukauden keskikanta johdetaan viikoittain tai useammin lasketuista saldoista.

IX    Tarkasteluajankohta yön yli -talletuksia, irtisanomisehtoisia talletuksia, pidennettyjä luottokorttiluottoja sekä valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja koskevan uuden liiketoiminnan osalta

32.

Kansalliset keskuspankit päättävät siitä, lasketaanko yön yli -talletuksia, irtisanomisehtoisia talletuksia, pidennettyjä luottokorttiluottoja sekä valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja eli lisäliitteessä 2 kuvattuja indikaattoreita 1, 5, 6, 7, 12, 23, 32 ja 36 koskevat rahalaitosten soveltamat korot kansallisella tasolla ajanjakson lopun havaintojen poikkileikkauksena vai ajanjakson keskiarvoihin liittyvinä implisiittisinä korkoina. Tarkasteluajanjaksona on yksi kuukausi.

33.

Yön yli -talletuksille, irtisanomisehtoisille talletuksille, pidennetyille luottokorttiluotoille sekä valmiusluottolimiiteille ja sekkiluotolle maksettavat korot lasketaan, kuten lisäliitteeseen 1 sisältyvien kantatietojen korot, jommallakummalla seuraavista tavoista:

a)

kuukauden lopun havaintojen poikkileikkauksena eli näiden talletusten ja lainojen kantaan kuukauden viimeisenä päivänä tiettynä ajankohtana sovellettavina painotettuina keskikorkoina. Kyseisenä ajankohtana tiedonantaja kerää yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, pidennettyjen luottokorttiluottojen sekä valmiusluottolimiittien ja sekkiluottojen osalta kotitalouksien ja yritysten asianomaiset korot ja kantatiedot sekä laskee painotetun keskikoron jokaiselle instrumenttiluokalle. Toisin kuin kuukauden keskiarvoissa, kuukauden lopun havaintojen perusteella laskettuja kantatietoja koskevat rahalaitosten korot kattavat vain ne sopimukset, jotka ovat yhä voimassa tietoja kerättäessä; tai

b)

kuukauden keskiarvoihin perustuvina implisiittisinä korkoina, eli lasketaan osamäärät, joissa osoittajana ovat talletuksille kuukauden aikana maksetut ja lainoista kertyneet korot ja nimittäjänä päivittäisten kantojen keskiarvo. Kuukauden lopussa tiedonantaja ilmoittaa yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, pidennettyjen luottokorttiluottojen sekä valmiusluottolimiittien ja sekkiluottojen osalta kuukauden aikana maksettavaksi tai saatavaksi kertyneiden korkojen määrän sekä talletusten ja lainojen keskimääräisen kannan kyseisen kuukauden aikana. Yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, pidennettyjen luottokorttiluottojen sekä valmiusluottolimiittien ja sekkiluottojen osalta kuukauden keskimääräinen kanta saadaan päivittäisten saldojen perusteella. Toisin kuin kuukauden lopun havaintojen poikkileikkauksena laadittavissa tilastoissa, kuukauden keskiarvoina laskettavat kantatietoja koskevat rahalaitosten korot sisältävät myös sellaiset sopimukset, jotka olivat voimassa jonakin ajankohtana kuukauden aikana mutta jotka eivät ole voimassa enää kuukauden päättyessä.

34.

Niiden tilien osalta, jotka voivat saldosta riippuen olla joko talletuksia tai lainoja, ainoastaan kuukauden viimeisen päivän saldo tiettynä ajankohtana ratkaisee sen, onko kyseinen tili kyseisenä kuukautena yön yli -talletus vai sekkiluotto, jos rahalaitosten soveltamat korot lasketaan kuukauden lopun havaintojen poikkileikkauksena. Mikäli rahalaitosten soveltamat korot lasketaan kuukauden keskiarvoihin liittyvinä implisiittinä korkoina, arvioidaan päivittäin, onko tili talletus vai laina. Tämän jälkeen lasketaan päiväkohtaisten hyvityssaldojen ja päiväkohtaisten velkasaldojen keskiarvo, jonka perusteella saadaan kuukauden keskikanta implisiittisen koron nimittäjää varten. Lisäksi osoittajan virtatiedoissa eritellään talletuksille suoritettavat korkomaksut ja lainoista saatavat korkotulot. Tiedonantajat eivät ilmoita painotettuja keskikorkoja, joissa yhdistettäisiin (alhaiset) yön yli -talletusten korot ja (korkeat) sekkiluotoista perittävät korot.

X    Tarkasteluajankohta uuden liiketoiminnan osalta (muut kuin yön yli -talletukset, irtisanomisehtoiset talletukset, luottokorttiluotot sekä valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot)

35.

Muuhun uuteen liiketoimintaan kuin yön yli -talletuksiin, irtisanomisehtoisiin talletuksiin, luottokorttiluottoihin sekä valmiusluottolimiitteihin ja sekkiluottoihin eli kaikkiin lisäliitteessä 2 kuvattuihin indikaattoreihin paitsi indikaattoreihin 1, 5, 6, 7, 12, 23, 32 ja 36 sovellettavat korot lasketaan ajanjakson keskiarvoina. Ajanjakso kattaa yhden (kokonaisen) kuukauden.

36.

Tiedonantajat laskevat kunkin instrumenttiluokan osalta uuteen liiketoimintaan sovellettavan koron painotettuna keskiarvona kaikista uuden liiketoiminnan koroista tietyssä instrumenttiluokassa tarkasteltavan kuukauden aikana. Nämä kuukauden keskiarvoa kuvaavat korot, samoin kuin tiedot kussakin instrumenttiluokassa ilmoitettavan kuukauden aikana toteutuneen uuden liiketoiminnan määrästä, toimitetaan tiedonantajan sijaintipaikan jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltio’), kansalliselle keskuspankille. Tiedonantajat ottavat huomioon koko kuukauden aikana toteutuneen uuden liiketoiminnan.

37.

Kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjä uudistettuja lainoja koskevien indikaattoreiden eli lisäliitteessä 2 kuvattujen indikaattoreiden 88–91 osalta tarvitaan vain uusia lainoja koskevat tiedot. Kaikki 22–27 kohdassa määritellyt uudistetut voimassa olevat talletus- ja lainasopimukset pitäisi ottaa huomioon, vaikka sama sopimus uusittaisiin useammin kuin kerran viitekuukauden aikana.

4   OSA

Instrumenttiluokat

XI    Yleismääräykset

38.

Tiedonantajat toimittavat kantatietoja koskevat rahalaitosten korkotilastot lisäliitteessä 1 yksilöityjen instrumenttiluokkien osalta ja uutta liiketoimintaa koskevat korkotilastot lisäliitteessä 2 yksilöityjen instrumenttiluokkien osalta. Kuten 16 kohdassa on määritelty, yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, valmiusluottolimiittien sekä sekkiluottojen ja pidennettyjen luottokorttiluottojen korot ovat uutta liiketoimintaa koskevia korkoja, vaikka uuden liiketoiminnan käsite ulottuu koko kantaan, ja ne sisältyvät sen vuoksi lisäliitteeseen 2.

39.

Jos kotimaiset luottolaitokset ja muut laitokset eivät jossain euroalueen jäsenvaltiossa lainkaan tarjoa johonkin lisäliitteissä 1 tai 2 kuvattuun instrumenttiluokkaan kuuluvia tuotteita euroalueen kotitalouksille ja yrityksille, kyseinen instrumenttiluokka ei ole käytössä kansallisella tasolla eikä sitä näin ollen oteta huomioon. Tiedot ilmoitetaan, mikäli kyseessä oleviin tuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa on jonkin verran, vaikka se olisi vähäistäkin.

40.

Kussakin lisäliitteissä 1 ja 2 yksilöidyssä instrumenttiluokassa, jota sovelletaan kotimaisten luottolaitosten ja muiden kotimaisten laitosten euroalueen jäsenvaltioiden kotitalouksien ja yritysten kanssa harjoittamassa pankkitoiminnassa, rahalaitosten korkotilastojen laadinnan perustana ovat kaikki korot, joita sovelletaan kaikkiin kyseiseen instrumenttiluokkaan kuuluviin tuotteisiin. Tämä merkitsee sitä, että kansalliset keskuspankit eivät saa määritellä kussakin instrumenttiluokassa kansallisia tuotteita, joiden osalta rahalaitosten korkotilastoja kerätään; mukaan otetaan sen sijaan kunkin tiedonantajan tarjoamien kaikkien tuotteiden korot. Kuten raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoista 1 päivänä elokuuta 2007 annettujen suuntaviivojen EKP/2007/9 (3) 16 artiklassa todetaan, kansallisten keskuspankkien ei tarvitse kattaa otoksessa jokaista tuotetta, joka on olemassa kotimaan tasolla. Ne eivät kuitenkaan saa jättää kokonaista instrumenttiluokkaa tilastojen ulkopuolelle sillä perusteella, että sitä koskevat määrät ovat hyvin pieniä. Jos jotakin instrumenttiluokkaa tarjoaa vain yksi laitos, kyseisen laitoksen on siis oltava edustettuna otoksessa. Jos jotakin instrumenttiluokkaa ei ollut olemassa euroalueen jäsenvaltiossa siinä vaiheessa, kun otos alun perin poimittiin, mutta yksi laitos on ottanut instrumenttiluokkaan kuuluvan tuotteen myöhemmin käyttöön, kyseinen laitos valitaan otokseen seuraavan edustavuutta koskevan tarkistuksen yhteydessä. Jos kansallisella tasolla luodaan uusi tuote jo olemassa olevaan instrumenttiluokkaan, otoksessa olevat laitokset ottavat sen mukaan seuraavaan ilmoitukseen, koska kaikkien tiedonantajien edellytetään antavan ilmoituksen kaikista tuotteistaan.

41.

Poikkeuksina periaatteesta, jonka mukaan kaikki kaikkiin tuotteisiin sovellettavat korot otetaan mukaan, ovat ongelmaluottojen ja velkojen uudelleenjärjestelyihin otettujen lainojen korot. Kuten 28 kohdassa todetaan, mitään ongelmaluottoja ja velkojen uudelleenjärjestelyihin otettuja lainoja, joissa korko alittaa markkinakorot, eli ongelmiin joutuneisiin velallisiin sovellettavaa korkoa, ei oteta mukaan rahalaitosten korkotilastoihin.

XII    Valuuttakohtainen erittely

42.

Rahalaitosten korkotilastot kattavat tiedonantajien joukon soveltamat korot. Tietoja muista kuin euromääräisistä talletuksista ja lainoista ei edellytetä kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden tasolla. Tämä ilmenee lisäliitteistä 1 ja 2, joissa kaikki indikaattorit koskevat euromääräisiä talletuksia ja lainoja.

XIII    Sektorikohtainen erittely

43.

Sektorikohtaista erittelyä sovelletaan kaikkiin rahalaitosten korkotilastoissa edellytettyihin talletuksiin ja lainoihin repoja lukuun ottamatta. Lisäliitteissä 1 ja 2 erotetaan sen vuoksi toisistaan indikaattorit, jotka koskevat kotitalouksia (ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) (4), ja indikaattorit, jotka koskevat yrityksiä (5). Lisäksi yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja yhtiökumppanuuksia, joilla ei ole oikeudellista asemaa, koskevat tiedot annetaan erikseen osana kotitalouksien tietoja, mutta vain ”muita luottoja” koskevaan uuteen liiketoimintaan kuuluvien lainojen osalta. Kansalliset keskuspankit voivat luopua vaatimuksesta yksilöidä erikseen yksityisille elinkeinonharjoittajille myönnetyt lainat, jos tällaisten lainojen osuus euroalueen jäsenvaltion kotitalouksille myönnettyjen lainojen yhteenlasketusta kannasta on asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) mukaisesti laskettuna vähemmän kuin 5 prosenttia.

44.

Lisäliitteessä 1 oleva indikaattori 5 ja lisäliitteessä 2 oleva indikaattori 11 koskevat repoja. Vaikka repoille maksettava tuotto riippuu joissakin euroalueen jäsenvaltioissa siitä, minkä sektorin hallussa repot ovat, repojen osalta ei edellytetä sektorikohtaista erittelyä kotitalouksiin ja yrityksiin kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden tasolla. Myöskään maturiteettierittelyä ei edellytetä tehtäväksi kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden tasolla, koska repojen oletetaan olevan pääasiassa hyvin lyhytaikaisia. Repoja koskevat rahalaitosten korot liittyvät erittelemättä molempiin sektoreihin.

45.

Lisäliitteen 2 indikaattorit 5 ja 6 koskevat kotitalouksien hallussa olevia irtisanomisehtoisia talletuksia. Irtisanomisehtoisten talletusten korko ja painotus liittyvät kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden tasolla kuitenkin sekä kotitalouksien että yritysten hallussa oleviin irtisanomisehtoisiin talletuksiin, eli sektorit yhdistetään mutta kohdistetaan kotitalouksiin. Sektorikohtaista erottelua ei edellytetä tehtäväksi kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden tasolla.

XIV    Instrumenttilajin mukaan tehtävä erittely

46.

Ellei jäljempänä 47–55 kohdassa toisin määrätä, rahalaitosten korkojen instrumenttilajin mukaan tehtävä erittely ja instrumenttilajien määrittelyt noudattavat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevan 2 osan mukaisia saamisten ja velkojen luokkia.

47.

Yön yli -talletuksia koskevat korot eli lisäliitteen 2 indikaattorit 1 ja 7 kattavat kaikki yön yli -talletukset riippumatta siitä, maksetaanko niille korkoa vai ei. Nollakorkoiset yön yli -talletukset otetaan siis mukaan rahalaitosten korkotilastoihin.

48.

Valmiusluottolimiiteillä ja sekkiluotoilla eli lisäliitteen 2 indikaattoreilla 12 ja 23 tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa riippumatta niiden alkuperäisestä koron kiinnitysajasta. Ylityksistä maksettavat sakkokorot, jotka sisältyvät muihin kuluihin yhtenä osatekijänä, esimerkiksi erityisinä toimitusmaksuina, eivät kuulu 1 kohdassa olevan määritelmän mukaisen vuositasoisen sovitun koron piiriin, koska tähän korkoon sisältyy yksinomaan lainojen korko. Tässä luokassa ilmoitettavia lainoja ei ilmoiteta missään muussa uuden liiketoiminnan luokassa.

49.

Luottokorttiluotolla tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa. Korkoa koskevat tiedot ilmoitetaan ainoastaan pidennettyjen luottokorttiluottojen osalta indikaattoreissa 32 ja 36. Luottokorttien maksuaikaluottojen korkoa ei ilmoiteta erikseen, sillä se on määritelmän mukaan 0 prosenttia. Luottokorttien maksuaikaluottojen kanta sisällytetään kuitenkin rahalaitosten korkotilastojen kantatietoihin yhdessä pidennettyjen luottokorttiluottojen kannan kanssa. Pidennettyjä luottokorttiluottoja ja luottokorttien maksuaikaluottoja ei ilmoiteta minkään muun uutta liiketoimintaa kuvaavan indikaattorin yhteydessä.

50.

Uuteen liiketoimintaan kuuluvat yrityksille myönnetyt lainat (valmiusluottolimiittejä, sekkiluottoja ja luottokorttiluottoja lukuun ottamatta) eli lisäliitteen 2 indikaattorit 37–54, 80, 82, 84 ja 91 kattavat rahalaitosten korkotilastoissa kaikki muut lainat paitsi yritysten luottokorttiluotot, valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot niiden määrästä riippumatta, kun taas indikaattorit 62–79, 81, 83 ja 85 liittyvät 64 kohdassa määriteltyihin vakuudellisiin luottoihin. Kantatietoja koskevan lisäliitteen 1 mukaisilla yrityksille myönnetyillä lainoilla tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa, ja ne kattavat myös valmiusluottolimiitit, sekkiluotot ja luottokorttiluotot.

51.

Uuteen liiketoimintaan kuuluvilla kotitalouksille myönnetyillä kulutusluotoilla eli lisäliitteen 2 indikaattoreilla 13–15, 30 ja 88 tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa tavaroiden ja palvelujen hankintaa varten henkilökohtaiseen käyttöön myönnettyjä muita lainoja kuin luottokorttiluottoja, valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja, kun taas indikaattorit 55–57 liittyvät 64 kohdassa määriteltyihin vakuudellisiin lainoihin. Kantatietoja koskevan lisäliitteen 1 mukaisilla kulutusluotoilla tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa, ja ne kattavat myös valmiusluottolimiitit, sekkiluotot ja luottokorttiluotot.

52.

Uuteen liiketoimintaan kuuluvilla kotitalouksien asuntolainoilla eli lisäliitteen 2 indikaattoreilla 16–19, 31 ja 89 tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa sellaisia muita lainoja kuin valmiusluottolimiittejä, sekkiluottoja tai luottokorttiluottoja, jotka on myönnetty asumiseen liittyviä investointeja varten, mukaan lukien asuntojen rakentaminen, autotallit ja asuntojen kunnostustyöt (remontointi), kun taas indikaattorit 58–61 liittyvät 64 kohdassa määriteltyihin vakuudellisiin lainoihin. Kantatietoja koskevan lisäliitteen 1 mukaisilla kotitalouksien asuntolainoilla tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa, ja ne kattavat myös valmiusluottolimiitit, sekkiluotot ja luottokorttiluotot.

53.

Uuteen liiketoimintaan kuuluvilla kotitalouksille myönnetyillä muilla luotoilla eli lisäliitteen 2 indikaattoreilla 20–22 ja 33–35 ja 90 tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa esimerkiksi liiketoimintaa, velkajärjestelyjä, opintoja jne. varten myönnettyjä muita lainoja kuin valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja tai luottokorttiluottoja. Kantatietoja koskevan lisäliitteen 1 mukaisilla kotitalouksille myönnetyillä muilla luotoilla tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevassa 2 osassa, ja ne kattavat valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttiluotot.

54.

Kantatietoja koskevien rahalaitosten korkojen osalta kulutusluotot, kotitalouksille myönnetyt asuntolainat ja kotitalouksille myönnetyt muut luotot kattavat yhdessä kaikki kotimaisten luottolaitosten ja muiden laitosten kotitalouksille myöntämät lainat, mukaan luettuina valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttiluotot.

55.

Uutta liiketoimintaa koskevien rahalaitosten korkojen osalta pidennetyt luottokorttiluotot, valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä kotitalouksille myönnetyt kulutusluotot, asuntolainat ja muita tarkoituksia varten myönnetyt luotot kattavat kaikki kotimaisten luottolaitosten ja muiden laitosten kotitalouksille myöntämät lainat luottokorttien maksuaikaluottoja lukuun ottamatta. Luottokorttien maksuaikaluottoja ei ilmoiteta erikseen rahalaitosten uutta liiketoimintaa koskevissa korkotilastoissa, mutta ne sisältyvät osana vastaaviin kantatietoihin.

XV    Suuruusluokan mukaan tehtävä erittely

56.

Yrityksille myönnettyjen muiden lainojen eli lisäliitteen 2 indikaattoreiden 37–54 ja 62–85 osalta erotetaan toisistaan kolme suuruusluokkaa: a) ”enintään 0,25 miljoonaa euroa”; b) ”yli 0,25 miljoonaa euroa mutta enintään 1 miljoonaa euroa”; ja c) ”yli 1 miljoonaa euroa”. Tällä määrällä tarkoitetaan yhtä uutena liiketoimintana pidettävää yksittäistä lainatransaktiota eikä kaikkea yrityksen ja tiedonantajan välistä liiketoimintaa.

XVI    Erittely alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin, irtisanomisajan ja korkotason tarkistuksen ajanjakson tai alkuperäisen koron kiinnittämisen mukaan

57.

Riippuen instrumenttilajista ja siitä, liittyykö rahalaitosten korko kantatietoihin vai uuteen liiketoimintaan, tiedot eritellään tilastoissa alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin, irtisanomisajan ja korkotason tarkistuksen ajanjakson ja/tai alkuperäisen koron kiinnittämisen ajanjakson mukaan. Nämä erittelyt koskevat aikavälejä tai ajanjaksoja, esimerkiksi korko enintään kahden vuoden määräaikaistalletukselle tarkoittaa keskikorkoa kaikille talletuksille, joiden alkuperäinen maturiteetti on kahdesta päivästä kahteen vuoteen, painotettuna talletuksen koon mukaan.

58.

Alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin sekä irtisanomisajan ja korkotason tarkistuksen ajanjakson mukaan tehtävä erittely on asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) liitteessä II olevan 2 osan määritelmien mukainen. Alkuperäisen maturiteetin mukaan tehtävää erittelyä sovelletaan kaikkiin kantatietoja koskeviin talletusluokkiin repoja lukuun ottamatta sekä kaikkiin kantatietoja koskeviin lainaluokkiin lisäliitteen 1 mukaisesti. Erittelyä alkuperäisen maturiteetin sekä jäljellä olevan maturiteetin ja seuraavan korkotason tarkistuksen ajanjakson mukaan sovelletaan indikaattoreihin 15–26 lisäliitteen 1 mukaisesti. Alkuperäisen maturiteetin mukaan tehtävää erittelyä sovelletaan myös määräaikaistalletuksia koskevaan uuteen liiketoimintaan ja irtisanomisajan mukaan tehtävää erittelyä irtisanomisehtoisia talletuksia koskevaan uuteen liiketoimintaan lisäliitteen 2 mukaisesti. Erilliset tiedot yrityksille myönnetyistä lainoista, joiden alkuperäinen koron kiinnitysaika on enintään yksi vuosi ja joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden, ilmoitetaan kunkin edellä 56 kohdassa mainitun suuruusluokan osalta lisäliitteen 2 mukaisesti.

59.

Uutta liiketoimintaa koskevat lainakorot eritellään, lukuun ottamatta uudistettuja lainoja koskevia indikaattoreita 88–91 lisäliitteessä 2, sopimukseen sisältyvän alkuperäisen koron kiinnitysajan mukaan. Alkuperäisellä koron kiinnitysajalla tarkoitetaan rahalaitosten korkotilastoissa sopimuksen alkaessa ennalta sovittua ajanjaksoa, jonka aikana koron määrä ei muutu. Alkuperäinen koron kiinnitysaika saattaa olla lyhyempi tai sama kuin lainan alkuperäinen maturiteetti. Korkoa pidetään muuttumattomana vain, mikäli sen suuruus määritetään täsmällisesti, esimerkiksi 10 prosentiksi, tai erona viitekorkoon tiettynä kiinteänä ajankohtana, esimerkiksi 6 kuukauden euriboriksi lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä tiettynä päivänä ja ajankohtana. Mikäli sopimuksen alkaessa kotitalouden tai yrityksen ja tiedonantajan kesken sovitaan tietyksi ajanjaksoksi menettelystä, jolla lainakorko lasketaan, esimerkiksi 6 kuukauden euribor plus 2 prosenttiyksikköä kolmen vuoden ajaksi, alkuperäisenä koron kiinnitysaikana ei pidetä kolmea vuotta vaan kuutta kuukautta, koska koron määrä saattaa vaihdella kuuden kuukauden välein kolmen vuoden aikana. Uutta antolainaustoimintaa koskevat rahalaitosten korkotilastot sisältävät vain koron, josta on sovittu alkuperäiseksi koron kiinnitysajaksi sopimuksen alkaessa tai lainaa koskevien uusien neuvottelujen jälkeen. Mikäli korko tämän alkuperäisen kiinnitysajan jälkeen automaattisesti muuttuu vaihtuvaksi koroksi, sitä ei sisällytetä uutta liiketoimintaa koskeviin korkoihin vaan yksinomaan kantatietoja koskeviin korkoihin.

60.

Kotitalouksille myönnettyjen lainojen osalta eritellään seuraavat alkuperäiset koron kiinnitysajat:

 

Kotitalouksien kulutusluotot ja muut luotot:

vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään yhdeksi vuodeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli vuodeksi mutta enintään viideksi vuodeksi, ja

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli viideksi vuodeksi.

 

Kotitalouksien asuntolainat:

vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään yhdeksi vuodeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli vuodeksi mutta enintään viideksi vuodeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli viideksi vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi, ja

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi.

61.

Yrityksille luokissa enintään 0,25 miljoonaa euroa, yli 0,25 miljoonaa euroa mutta enintään 1 miljoonaa euroa sekä yli 1 miljoonaa euroa myönnettyjen lainojen osalta eritellään seuraavat alkuperäiset koron kiinnitysajat:

vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään kolmeksi kuukaudeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli kolmeksi kuukaudeksi mutta enintään yhdeksi vuodeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli vuodeksi mutta enintään kolmeksi vuodeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli kolmeksi vuodeksi mutta enintään viideksi vuodeksi,

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli viideksi vuodeksi mutta enintään kymmeneksi vuodeksi, ja

alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi.

62.

”Vaihtuva korko” määritellään rahalaitosten korkotilastoissa koroksi, jota tarkistetaan jatkuvasti, esimerkiksi päivittäin, tai rahalaitoksen harkinnan mukaan, keskuspankkeja ja rahamarkkinarahastoja lukuun ottamatta.

XVII    Vakuudellisten lainojen erittely vakuuden ja/tai takausten mukaan

63.

Kotitalouksille ja yrityksille myönnetyt lainat, joissa on vakuus ja/tai takaus, ilmoitetaan lisäksi erikseen rahalaitosten korkotilastojen kaikkien uuden liiketoiminnan luokkien osalta, lukuun ottamatta luottokorttiluottoja, valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja sekä muihin tarkoituksiin myönnettyjä luottoja. Erittelyä vakuuden/takausten mukaan ei edellytetä myöskään uudistettuja lainoja koskevaan uuteen liiketoimintaan liittyvien indikaattoreiden osalta.

64.

Rahalaitosten korkotilastoissa lainojen erittely vakuuden/takausten mukaan sisältää sellaisten uuteen liiketoimintaan kuuluvien lainojen yhteenlasketun määrän, joiden vakuutena käytetään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (6) 4 artiklan 1 kohdan 58 alakohdassa ja saman asetuksen 197–200 artiklassa olevan määritelmän mukaista ”vastikkeellista luottosuojaa” ja/tai joiden takauksena käytetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 59 alakohdassa ja saman asetuksen 201, 202 ja 203 artiklassa olevan määritelmän mukaista ”takauksen luonteista luottosuojaa” siten, että vakuuden ja/tai takauksen arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin lainan kokonaismäärä. Jos muu rahalaitos kuin keskuspankki tai rahamarkkinarahasto soveltaa valvontatarkoituksiin järjestelmää, joka poikkeaa asetuksessa (EU) N:o 575/2013 määritellystä standardimenetelmästä, rahalaitos voi soveltaa samaa menettelyä myös ilmoittaessaan tietoja tähän erittelyyn kuuluvista lainoista.

5   OSA

Tiedonantovelvoitteet

65.

Jotta voitaisiin laskea kaikkia euroalueen jäsenvaltioita koskevat aggregaatit kunkin lisäliitteissä 1 ja 2 esitetyn instrumenttiluokan osalta, sovelletaan kolmea aggregointitasoa.

XVIII    Tilastotiedot tiedonantajien tasolla

66.

Aggregoinnin ensimmäisen vaiheen toteuttavat tiedonantajat 67–72 kohdassa määritetyllä tavalla. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin pyytää tiedonantajia toimittamaan tiedot yksittäisten talletusten ja lainojen tasolla. Tiedot toimitetaan sen euroalueen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, jossa tiedonantaja sijaitsee.

67.

Jos kantatietoja koskevat korot eli lisäliitteen 1 indikaattorit 1–26 on laadittu kuukauden lopun havaintojen poikkileikkauksena, tiedonantajat toimittavat kustakin instrumenttiluokasta painotetun keskikoron kuukauden viimeiseltä päivältä.

68.

Jos kantatietoja koskevat korot eli lisäliitteen 1 indikaattorit 1–26 on laadittu kuukauden implisiittisinä keskikorkoina, tiedonantajat toimittavat kunkin instrumenttiluokan osalta tiedot kyseisen kuukauden aikana kertyneistä maksetuista tai saaduista koroista sekä talletusten ja lainojen keskimääräisestä kannasta saman kuukauden aikana.

69.

Jos yön yli -talletuksia, irtisanomisehtoisia talletuksia, pidennettyjä luottokorttiluottoja sekä valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja koskevat korot eli lisäliitteen 2 indikaattorit 1, 5, 6, 7, 12, 23, 32 ja 36 on laadittu kuukauden lopun havaintojen poikkileikkauksena, tiedonantajat toimittavat kustakin instrumenttiluokasta painotetun keskikoron kuukauden viimeiseltä päivältä.

70.

Jos yön yli -talletuksia, irtisanomisehtoisia talletuksia, pidennettyjä luottokorttiluottoja sekä valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja koskevat korot eli lisäliitteen 2 indikaattorit 1, 5, 6, 7, 12, 23, 32 ja 36 on laadittu kuukauden implisiittisinä keskikorkoina, tiedonantajat toimittavat kunkin instrumenttiluokan osalta tiedot kyseisen kuukauden aikana kertyneistä maksetuista tai saaduista koroista sekä talletusten ja lainojen keskimääräisestä kannasta saman kuukauden aikana.

71.

Tiedonantajat toimittavat kustakin uutta liiketoimintaa koskevasta instrumenttiluokasta eli lisäliitteen 2 indikaattoreista 2–4, 8–11, 13–22, 30–31, 33–35 ja 37–85 painotetun keskikoron. Lisäksi tiedonantajat ilmoittavat kunkin lisäliitteen 2 indikaattorin 2–4, 8–11, 13–22 ja 33–35 ja 37–85 osalta kussakin instrumenttiluokassa tarkasteltavan kuukauden aikana toteutuneen uuden liiketoiminnan määrän. Kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjä uudistettuja lainoja koskevien instrumenttiluokkien (lisäliitteessä 2 olevat indikaattorit 88–91) osalta tarvitaan vain uutta liiketoimintaa koskevat tiedot.

72.

Luottolaitoksia ja muita laitoksia, joille kansallinen keskuspankki on antanut luvan ilmoittaa rahalaitosten korkotilastot yhdessä ryhmänä, pidetään yhtenä tiedonantajana, ja niiden on annettava 67–71 kohdassa mainitut tiedot koko ryhmän osalta. Lisäksi nämä tiedonantajat ilmoittavat joka vuosi kunkin instrumenttiluokan osalta ryhmään kuuluvien tiedonantajalaitosten lukumäärän ja korkojen varianssin näiden laitosten välillä. Ryhmään kuuluvien tiedonantajien lukumäärä ja varianssi koskevat lokakuun tilannetta, ja ne ilmoitetaan lokakuun tietojen yhteydessä.

XIX    Kansalliset keskikorot ja aggregoidut tulokset euroalueen jäsenvaltioiden tasolla

73.

Aggregoinnin toisen vaiheen toteuttavat kansalliset keskuspankit. Ne aggregoivat korot ja niihin liittyvän liiketoiminnan määrät kaikilta kansallisilta tiedonantajilta kansalliseksi keskikoroksi kunkin instrumenttiluokan osalta. Tiedot ilmoitetaan Euroopan keskuspankille (EKP). EKP toteuttaa kunkin euroalueen jäsenvaltion instrumenttiluokkia koskevan aggregoinnin viimeisen vaiheen kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden tasolle.


(1)  EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66.

(2)  Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen myöntämille kulutusluotoille ja asuntolainoille.

(3)  EUVL L 341, 27.12.2007, s. 1.

(4)  S.14 ja S.15 yhdessä, kuten on määritelty Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 vahvistetussa EKT 2010:ssä.

(5)  S.11, kuten EKT 2010:ssä on määritelty.

(6)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

Lisäliite 1

Instrumenttiluokat kantatietoja koskevia korkoja varten

Vuositasoinen sovittu korko (AAR) tai suppeasti määritelty efektiivinen korko (NDER) ilmoitetaan kuukausittain kunkin taulukossa 1 olevan luokan osalta.

Taulukko 1

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti

Jäljellä oleva maturiteetti

Korkotason tarkistus

Kantatietoja kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset talletukset

Kotitalouksilta

Määräaikaiset

Enintään 2 vuotta

 

 

1

AAR

Yli 2 vuotta

 

 

2

AAR

Yrityksiltä

Määräaikaiset

Enintään 2 vuotta

 

 

3

AAR

Yli 2 vuotta

 

 

4

AAR

Repot

 

 

5

AAR

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Asuntolainat

Enintään 1 vuosi

 

 

6

AAR

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

 

 

7

AAR

Yli 5 vuotta

 

 

8

AAR

Kulutusluotot ja muut luotot

Enintään 1 vuosi

 

 

9

AAR

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

 

 

10

AAR

Yli 5 vuotta

 

 

11

AAR

Yhteensä

Yli 1 vuotta

 

 

15

AAR

Enintään 1 vuosi

 

16

AAR

Yli 1 vuotta

Seuraavien 12 kk:n aikana

17

AAR

Yli 2 vuotta

 

 

18

AAR

Enintään 2 vuotta

 

19

AAR

Yli 2 vuotta

Seuraavien 24 kk:n aikana

20

AAR

Yrityksille

Enintään 1 vuosi

 

 

12

AAR

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

 

 

13

AAR

Yli 5 vuotta

 

 

14

AAR

Yli 1 vuotta

 

 

21

AAR

Enintään 1 vuosi

 

22

AAR

Yli 1 vuotta

Seuraavien 12 kk:n aikana

23

AAR

Yli 2 vuotta

 

 

24

AAR

Enintään 2 vuotta

 

25

AAR

Yli 2 vuotta

Seuraavien 24 kk:n aikana

26

AAR

Lisäliite 2

Vuositasoinen sovittu korko (AAR) tai suppeasti määritelty efektiivinen korko (NDER) ilmoitetaan kuukausittain taulukoissa 2, 3 ja 4 olevien luokkien osalta. Vuositasoisen sovitun koron lisäksi ilmoitetaan siihen liittyvä liiketoiminnan määrä, mikäli se osoitetaan taulukoissa sanalla ”määrä”. Niiden luokkien osalta, jotka liittyvät uudistettuihin lainoihin taulukossa 6, tarvitaan vain uutta liiketoimintaa koskevat tiedot.

Taulukoiden 2 (lukuun ottamatta indikaattoreita 33–35), 3, 5 ja 6 luokat ovat kunkin taulukon sisällä toisensa poissulkevia. Näin ollen lainoja, jotka ilmoitetaan taulukkoon 2 (lukuun ottamatta indikaattoreita 33–35) ja/tai taulukkoon 3 ja/tai taulukkoon 5 ja/tai taulukkoon 6 kuuluvan indikaattorin yhteydessä, ei ilmoiteta uudestaan saman taulukon minkään muun indikaattorin yhteydessä, lukuun ottamatta indikaattoreissa 33–35 ilmoitettuja lainoja, jotka ilmoitetaan myös indikaattorien 20–22 yhteydessä.

Kaikkien lainojen, jotka ilmoitetaan jossakin taulukon 3 luokassa, on myös esiinnyttävä taulukon 2 vastaavissa luokissa. Taulukon 4 indikaattorit ovat taulukon 2 alaindikaattoreita, ja myös taulukon 3 alaindikaattoreita, jos lainat ovat vakuudellisia; tästä syystä kaikkien taulukossa 4 ilmoitettavien lainojen on oltava myös taulukoissa 2 ja 3, jos se on tarkoituksenmukaista. Missä tahansa taulukon 6 luokassa ilmoitettujen lainojen on näyttävä myös taulukon 2 asianmukaisessa luokassa, ja soveltuvin osin taulukon 3 asianmukaisessa luokassa.

Taulukko 5 koskee vain todellista vuosikorkoa. Taulukossa 5 ilmoitetut lainat on soveltuvin osin ilmoitettava myös taulukoissa 2, 3, 4 ja 6, jolloin otetaan huomioon todellisen vuosikoron erilainen laskutapa siten kuin se esitetään 9 kohdassa.

Uuden liiketoiminnan käsite ulottuu koko kantaan, eli yön yli -talletusten, irtisanomisehtoisten talletusten, valmiusluottolimiittien sekä sekkiluottojen ja pidennettyjen luottokorttiluottojen kantatietoihin (indikaattorit 1, 5, 6, 7, 12, 23, 32 ja 36).

Taulukko 2

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti, irtisanomisaika, alkuperäinen koron kiinnitysaika

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset talletukset

Kotitalouksilta

Yön yli -talletukset

1

AAR

Määräaikaiset

Enintään 1 vuoden maturiteetti

2

AAR, määrä

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden maturiteetti

3

AAR, määrä

Yli 2 vuoden maturiteetti

4

AAR, määrä

Irtisanomisehtoiset (1)

Enintään 3 kuukauden irtisanomisaika

5

AAR

Yli 3 kuukauden irtisanomisaika

6

AAR

Yrityksiltä

Yön yli -talletukset

7

AAR

Määräaikaiset

Enintään 1 vuoden maturiteetti

8

AAR, määrä

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden maturiteetti

9

AAR, määrä

Yli 2 vuoden maturiteetti

10

AAR, määrä

Repot

11

AAR, määrä

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot

12

AAR

Pidennetyt luottokorttiluotot

32

AAR

Kulutusluotot

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

13

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

14

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

15

AAR, määrä

Asuntolainat

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

16

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

17

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

18

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

19

AAR, määrä

Muut luotot

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

20

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

21

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

22

AAR, määrä

Muut luotot, joista: Yksityiset elinkeinonharjoittajat

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

33

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

34

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

35

AAR, määrä

Euromääräiset lainat

Yrityksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot

23

AAR

Pidennetyt luottokorttiluotot

36

AAR

Luotot enintään 0,25 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

37

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

38

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

39

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

40

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

41

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

42

AAR, määrä

Luotot yli 0,25 miljoonaa euroa mutta enintään 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

43

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

44

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

45

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

46

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

47

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

48

AAR, määrä

Luotot yli 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

49

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

50

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

51

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

52

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

53

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

54

AAR, määrä


Taulukko 3

Uuteen liiketoimintaan kuuluvat lainat, joille on vakuus ja/tai takaus

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen koron kiinnittäminen

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Kulutusluotot

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

55

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

56

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

57

AAR, määrä

Asuntolainat

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

58

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

59

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

60

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

61

AAR, määrä

Euromääräiset lainat

Yrityksille

Luotot enintään 0,25 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

62

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

63

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

64

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

65

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

66

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

67

AAR, määrä

Luotot yli 0,25 miljoonaa euroa mutta enintään 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

68

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

69

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

70

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

71

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

72

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

73

AAR, määrä

Luotot yli 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

74

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

75

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

76

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

77

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

78

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

79

AAR, määrä


Taulukko 4

Uuteen liiketoimintaan kuuluvat yrityksille myönnetyt lainat, joiden alkuperäinen koron kiinnitysaika on alle 1 vuosi ja alkuperäinen maturiteetti yli yhden vuoden

 

Sektori

Instrumenttilaji

Kaikki lainat/lainat, joissa on vakuus tai takaus, alkuperäisen maturiteetin mukaan

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset lainat

Yrityksille

Luotot enintään 0,25 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi, alkuperäinen maturiteetti yli 1 vuoden

80

AAR, määrä

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi, alkuperäinen maturiteetti yli 1 vuoden, vain lainat, joissa on vakuus/takaus

81

AAR, määrä

Luotot yli 0,25 miljoonaa euroa mutta enintään 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi, alkuperäinen maturiteetti yli 1 vuoden

82

AAR, määrä

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi, alkuperäinen maturiteetti yli 1 vuoden, vain lainat, joissa on vakuus/takaus

83

AAR, määrä

Luotot yli 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi, alkuperäinen maturiteetti yli 1 vuoden

84

AAR, määrä

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi, alkuperäinen maturiteetti yli 1 vuoden, vain lainat, joissa on vakuus/takaus

85

AAR, määrä


Taulukko 5

Uuteen liiketoimintaan kuuluvat lainat kotitalouksille

 

Sektori

Instrumenttilaji

Kaikki lainat

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Kulutusluotot

APRC

30

APRC

Asuntolainat

APRC

31

APRC


Taulukko 6

Uudistettuja lainoja koskeva uusi liiketoiminta

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti, irtisanomisaika, alkuperäinen koron kiinnitysaika

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Tiedonantovelvoite

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Kulutusluotot

yhteensä

88

määrä

Asuntolainat

yhteensä

89

määrä

Muut luotot

yhteensä

90

määrä

Yrityksille

yhteensä

91

määrä


(1)  Tämän instrumenttiluokan osalta kotitaloudet ja yritykset yhdistetään ja kohdistetaan kotitalouksien sektoriin.


LIITE II

Tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen Euroopan keskuspankin (EKP) tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia.

1.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tiedot on toimitettava oikea-aikaisesti ja sen euroalueen jäsenvaltion kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen mukaisesti, jossa tiedonantajalla on kotipaikka (jäljempänä ’asianomainen kansallinen keskuspankki’);

b)

tilastotiedot on esitettävä asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien teknisten raportointivaatimusten mukaista muotoa ja esitystapaa käyttäen;

c)

tiedonantajan on toimitettava yhden tai useamman yhteyshenkilön tiedot asianomaiselle keskuspankille;

d)

tiedonantajien on noudatettava teknisiä esittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

2.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tilastotiedoissa ei saa olla virheitä;

b)

tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

c)

tilastotietojen on oltava täydellisiä, eikä niissä saa olla jatkuvia ja rakenteellisia puutteita; puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, ja ne on soveltuvin osin toimitettava mahdollisimman pian;

d)

tiedonantajien on noudatettava asianomaisen kansallisen keskuspankin antamia ohjeita tietomääristä, lukujen pyöristämisestä ja desimaalien määristä tietojen teknistä siirtoa varten.

3.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tilastotietojen on vastattava tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

b)

mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien on säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja;

c)

tiedonantajien on pystyttävä selittämään katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.

Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset:

EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.


LIITE III

KUMOTTU ASETUS JA LUETTELO MYÖHEMMISTÄ MUUTOKSISTA

(mainittu 7 artiklassa)

Asetus (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18)

(EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24)

Muutettu:

 

Asetus (EY) N:o 2181/2004 (EKP/2004/21)

(EUVL L 371, 18.12.2004, s. 42)

 

Asetus (EY) N:o 290/2009 (EKP/2009/7)

(EUVL L 94, 8.4.2009, s. 75)

 

Asetus (EU) N:o 674/2010 (EKP/2010/7)

(EUVL L 196, 28.7.2010, s. 23)


LIITE IV

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18)

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohta

 

2 artiklan 2 kohta

 

2 artiklan 3 kohta

 

2 artiklan 4 kohta

2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 5 kohta

2 artiklan 3 kohta

2 artiklan 6 kohta

3 artikla

3 artikla

 

4 artikla

4 artikla

5 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artikla

 

8 artikla

7 artikla

9 artikla

Liite I (1)

 

Liite II

Liite I

Liite III

Liite II

 

Liite III

Liite IV

 


(1)  Siirretään uudelleen laadittaviin EKP:n suuntaviivoihin EKP/2007/9.


Top