EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1042

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1042/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013 , täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta

OJ L 284, 26.10.2013, p. 1–9 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/1042/oj

26.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 284/1


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1042/2013,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2013,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 397 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2006/112/EY säädetään, että 1 päivästä tammikuuta 2015 kaikki televiestintä-, radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä sähköisesti suoritettavat palvelut, jotka suoritetaan henkilölle, joka ei ole verovelvollinen, jäljempänä ’ei-verovelvollinen’, on verotettava siinä jäsenvaltiossa, johon palvelujen hankkija on sijoittautunut tai jossa on hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, riippumatta siitä, mihin näitä palveluja suorittava verovelvollinen on sijoittautunut. Useimmat muut palvelut, jotka suoritetaan ei-verovelvolliselle, verotetaan edelleen jäsenvaltiossa, johon palvelujen suorittaja on sijoittautunut.

(2)

Jotta voidaan määrittää, mitkä palvelut on verotettava hankkijan jäsenvaltiossa, on olennaisen tärkeää määritellä televiestintä-, radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä sähköisesti suoritettavat palvelut. Erityisesti radio- ja televisiolähetyspalvelujen, jäljempänä ’lähetyspalvelut’, käsitettä olisi selvennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (2) määritelmien perusteella.

(3)

Sähköisesti suoritettaviksi palveluiksi katsottavat liiketoimet on lueteltu selvyyden vuoksi neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2011 (3); luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä. Luettelo olisi saatettava ajan tasalle, ja vastaavat luettelot olisi laadittava televiestintä- ja lähetyspalveluista.

(4)

On tarpeen määrittää, kuka on arvonlisäverotusta varten palvelujen suorittaja, kun sähköiset palvelut tai internetin välityksellä suoritettavat puhelinpalvelut suoritetaan palvelujen hankkijalle televerkkojen, rajapinnan tai portaalin välityksellä.

(5)

Kulkuneuvon vuokrauksen ja televiestintä-, lähetys- ja sähköisesti suoritettavien palvelujen suorituspaikkaa koskevien sääntöjen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen tarkentaa, mihin oikeushenkilön, joka ei ole verovelvollinen, olisi katsottava olevan sijoittautunut.

(6)

Jotta voitaisiin määrittää, kuka on veronmaksuvelvollinen televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavien palvelujen suorituksissa, ja kun otetaan huomioon se, että verotuspaikka on sama riippumatta siitä, onko palvelujen hankkija verovelvollinen vai ei-verovelvollinen, palvelujen suorittajan olisi voitava määrittää hankkijan asema pelkästään sen mukaan, onko hankkija ilmoittanut yksilöllisen arvonlisäverotunnisteensa. Yleisten sääntöjen mukaisesti tämä asema on muutettava, jos hankkija ilmoittaa tunnisteen myöhemmin. Jos tällaista ilmoitusta ei saada, palvelujen suorittajan olisi oltava edelleen arvonlisäverovelvollinen.

(7)

Jos ei-verovelvollinen on sijoittautunut useampaan kuin yhteen maahan tai henkilöllä on kotipaikka yhdessä maassa, mutta vakinainen asuinpaikka toisessa, etusija olisi annettava paikalle, jossa varmistetaan parhaiten verotus tosiasiallisessa kulutuspaikassa. Jotta voitaisiin välttää oikeudenkäyttövaltaa koskevat ristiriidat jäsenvaltioiden välillä, tosiasiallinen kulutuspaikka olisi täsmennettävä.

(8)

Olisi vahvistettava säännöt sellaisten kulkuneuvon vuokrauksen ja televiestintä-, lähetys- ja sähköisesti suoritettavien palvelujen verokohtelun selventämiseksi, joita suoritetaan ei-verovelvolliselle, jonka sijoittautumispaikkaa, kotipaikkaa tai vakituista asuinpaikkaa on käytännössä mahdotonta määrittää tai sitä ei voida määrittää varmasti. On tarkoituksenmukaista, että nämä säännöt perustuvat olettamiin.

(9)

Jos tiedot palvelujen hankkijan tosiasiallisen sijoittautumispaikan, kotipaikan tai vakinaisen asuinpaikan määrittämiseksi ovat käytettävissä, on tarpeen säätää olettaman kumottavuudesta.

(10)

Tietyissä tapauksissa, joissa palvelu on satunnainen, siihen liittyy yleensä pieniä rahasummia ja se edellyttää palvelujen hankkijan fyysistä läsnäoloa (kuten televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavien palvelujen suorittaminen langattomalla alueella tai internetkahvilassa) tai se ei yleensä edellytä maksutositetta tai muuta näyttöä palvelun suorittamisesta (puhelinsuojat), palvelujen hankkijan sijoittautumispaikkaa, kotipaikkaa tai vakinaista asuinpaikkaa koskevan näytön esittämisestä ja valvonnasta aiheutuisi kohtuutonta taakkaa tai siitä voisi aiheutua tietosuojaan liittyviä ongelmia

(11)

Koska ei-verovelvolliselle suoritettavien kulkuneuvon vuokrauksen ja televiestintä-, lähetys- ja sähköisesti suoritettavien palvelujen verotus riippuu siitä, minne palvelujen hankkija on sijoittautunut tai missä hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka sijaitsee, on tarpeen selventää, mitä näyttöä palvelujen suorittajalla olisi oltava hankkijan sijaintipaikkaa määrittäessään tilanteissa, joihin ei ole vahvistettu erityisiä olettamia, tai olettamien kumoamiseksi. Tätä varten olisi laadittava ohjeellinen, ei-tyhjentävä luettelo näytöstä.

(12)

Sen varmistamiseksi, että kiinteään omaisuuteen liittyvien palvelujen suorituksia kohdellaan verotuksessa yhdenmukaisesti, on tarpeen määritellä kiinteän omaisuuden käsite. Olisi tarkennettava, mitä läheisellä yhteydellä kiinteään omaisuuteen tarkoitetaan, ja olisi myös laadittava ei-tyhjentävä esimerkkiluettelo liiketoimista, jotka katsotaan kiinteään omaisuuteen liittyviksi palveluiksi.

(13)

On myös tarpeen selventää sellaisten palvelujen suorittamisen verokohtelu, joissa hankkijan käyttöön luovutetaan laitteita, joilla on tarkoitus suorittaa kiinteään omaisuuteen kohdistuvia töitä.

(14)

Käytännön syistä olisi selvennettävä, että televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavia palveluja, jotka verovelvollinen suorittaa omissa nimissään ja jotka liittyvät majoitustoimintaan hotellialalla tai vastaavilla aloilla, olisi palveluiden suorituspaikan määrittämiseksi kohdeltava niin kuin ne olisi suoritettu kyseisissä paikoissa.

(15)

Direktiivin 2006/112/EY mukaisesti pääsy kulttuuri-, taide-, urheilu-, tiede-, koulutus-, viihde- tai vastaaviin tapahtumiin on kaikissa olosuhteissa verotettava paikassa, jossa tapahtuma tosiasiassa järjestetään. Olisi selvennettävä, että tämä koskee myös tapauksia, joissa järjestäjä ei myy suoraan lippuja tällaisiin tapahtumiin vaan lippujen luovutus tapahtuu välittäjien kautta.

(16)

Direktiivin 2006/112/EY mukaan arvonlisäverosaatava voi syntyä ennen tavaroiden toimitusta tai palvelujen suoritusta, toimitus- tai suoritushetkellä, taikka pian sen jälkeen. Kun kyse on televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavista palveluista, jotka suoritetaan uusiin suorituspaikkaa koskeviin sääntöihin siirtymisen aikana, suorituksiin liittyvät olosuhteet tai soveltamiseen liittyvät eroavuudet jäsenvaltioiden välillä voisivat johtaa kaksinkertaiseen verotukseen tai verottamatta jäämiseen. Tämän välttämiseksi ja sääntöjen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioissa on tarpeen antaa siirtymäsäännöksiä.

(17)

Tätä asetusta sovellettaessa jäsenvaltioiden saattaa olla tarpeen toteuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (4) säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille tärkeän taloudellisen tai rahoituksellisen edun, mukaan lukien rahaa, talousarviota ja verotusta koskevissa asioissa, turvaamiseksi edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia jäsenvaltioihin kohdistuvien veropetosten ja veronkierron riskin kannalta ja tämän asetuksen soveltamisalaan sisältyvän arvonlisäveron moitteettoman kantamisen varmistamiseksi.

(18)

Olisi otettava käyttöön kiinteän omaisuuden käsite, jotta varmistetaan kiinteään omaisuuteen liittyvien palvelujen suorittamisen yhdenmukainen verokohtelu jäsenvaltioissa. Kyseisen käsitteen käyttöönotolla voisi olla huomattava vaikutus jäsenvaltioiden lainsäädäntöön ja hallinnollisiin käytäntöihin. Rajoittamatta jäsenvaltioissa jo sovellettua tällaista lainsäädäntöä tai jo sovellettuja käytäntöjä sekä sujuvan siirtymän varmistamiseksi mainittu käsite olisi otettava käyttöön myöhemmässä vaiheessa.

(19)

Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 seuraavasti:

1)

Muutetaan IV luku seuraavasti

a)

lisätään artiklat seuraavasti:

”6 a artikla

1.   Direktiivin 2006/112/EY 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin televiestintäpalveluihin kuuluvat erityisesti seuraavat:

a)

äänen, datan ja videokuvan siirtämiseen ja välittämiseen tarkoitetut kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon puhelinpalvelut, mukaan lukien videokuvan välityksen sisältävät puhelinpalvelut (kuvapuhelinpalvelut);

b)

internetin välityksellä toimitettavat puhelinpalvelut, mukaan lukien VoIP-tekniikkaa (Voice over Internet Protocol) hyödyntävät puhelinpalvelut;

c)

puheposti, koputus, puhelunsiirto, soittajan numeron näyttö, kolmen neuvottelupuhelu ja muut puhelunhallintapalvelut;

d)

henkilöhakupalvelut;

e)

äänitekstipalvelut;

f)

faksi-, sähke- ja telexpalvelut;

g)

internetyhteydet, mukaan lukien www-yhteydet;

h)

yksityiset verkkoyhteydet, jotka tarjoavat tietoliikenneyhteydet asiakkaan yksinomaiseen käyttöön.

2.   Direktiivin 2006/112/EY 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin televiestintäpalveluihin eivät kuulu seuraavat:

a)

sähköisesti suoritettavat palvelut;

b)

radio- ja televisiolähetyspalvelut, jäljempänä ’lähetyspalvelut’.

6 b artikla

1.   Lähetyspalveluihin kuuluvat palvelut, jotka koostuvat ääni- ja audiovisuaalisesta sisällöstä, kuten televisio- tai radio-ohjelmista, jotka toimituksellisessa vastuussa oleva mediapalvelun tarjoaja toimittaa yleisölle kuunneltaviksi tai katsottaviksi samanaikaisesti tietyn ohjelma-aikataulun mukaisesti.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat erityisesti seuraavat:

a)

radio- tai televisio-ohjelmat, jotka lähetetään tai edelleenlähetetään radio- tai televisioverkossa;

b)

radio- tai televisio-ohjelmat, jotka jaetaan internetin tai vastaavan sähköisen verkon välityksellä (IP-suoratoisto), edellyttäen että ne lähetetään tai edelleenlähetetään samanaikaisesti radio- tai televisioverkossa.

3.   Edellä olevaan 1 kohdan soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat:

a)

televiestintäpalvelut;

b)

sähköisesti suoritettavat palvelut;

c)

pyynnöstä tapahtuva tietojen toimittaminen tietyistä ohjelmista;

d)

lähetys- ja välitysoikeuksien siirtäminen;

e)

teknisten laitteiden tai välineiden vuokraus käytettäviksi lähetyksen vastaanottamista varten;

f)

internetin tai vastaavan sähköisen verkon välityksellä (IP-suoratoisto) jaettavat radio- tai televisio-ohjelmat, paitsi jos ne lähetetään tai edelleenlähetetään samanaikaisesti radio- tai televisioverkoissa.”;

b)

muutetaan 7 artiklan 3 kohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantokappale seuraavasti:

”3.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat:”

ii)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

lähetyspalvelut;”

iii)

kumotaan q, r ja s alakohta;

iv)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”t)

kulttuuri-, taide-, urheilu-, tiede-, koulutus-, viihde- tai vastaavien tapahtumien verkossa ostettavat pääsyliput;

u)

verkossa varattava majoitus, autonvuokraus, ravintolapalvelut, matkustajakuljetus tai vastaavat palvelut.”;

c)

lisätään artikla seuraavasti:

”9 a artikla

1.   Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 28 artiklaa ja kun sähköisesti suoritettavat palvelut suoritetaan televerkon, rajapinnan tai portaalin, kuten sovellusten markkinapaikan, välityksellä, suoritukseen osallistuvan verovelvollisen on katsottava toimivan omissa nimissään mutta näiden palvelujen tarjoajan lukuun, paitsi jos asianomainen verovelvollinen on nimenomaisesti ilmoittanut kyseisen palvelujen tarjoajan palvelujen suorittajaksi ja tämä on otettu huomioon osapuolten välisissä sopimusjärjestelyissä.

Jotta voidaan katsoa, että asianomainen verovelvollinen on nimenomaisesti ilmoittanut sähköisesti suoritettavien palvelujen tarjoajan näiden palvelujen suorittajaksi, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

a)

kunkin sähköisesti suoritettavien palvelujen suorittamiseen osallistuvan verovelvollisen antamassa tai saataville asettamassa laskussa on yksilöitävä tällaiset palvelut ja niiden suorittaja;

b)

asiakkaalle annetussa tai saataville asetetussa laskussa tai maksutositteessa on eriteltävä sähköisesti suoritettavat palvelut ja yksilöitävä niiden suorittaja.

Sovellettaessa tätä kohtaa verovelvollisen, joka sähköisesti suoritettavien palvelujen suorittamisen osalta hyväksyy asiakkaalta perittävän maksun tai näiden palvelujen suorittamisen, taikka vahvistaa niiden suorittamista koskevat yleiset ehdot ja edellytykset, ei ole sallittua nimenomaisesti ilmoittaa toista henkilöä kyseisten palvelujen suorittajaksi.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös, kun internetin välityksellä toimitettavat puhelinpalvelut, mukaan lukien VoIP-tekniikkaa (Voice over Internet Protocol) hyödyntävät puhelinpalvelut, suoritetaan televerkon, rajapinnan tai portaalin, kuten sovellusten markkinapaikan, välityksellä ja samoin edellytyksin kuin mainitussa kohdassa.

3.   Tätä artiklaa ei sovelleta verovelvolliseen, joka ainoastaan huolehtii sähköisesti suoritettaviin palveluihin tai internetin välityksellä tarjottaviin puhelinpalveluihin, mukaan lukien VoIP-tekniikkaa (Voice over Internet Protocol) hyödyntävät puhelinpalvelut, liittyvien maksujen käsittelystä eikä osallistu kyseisten sähköisesti suoritettavien palvelujen tai puhelinpalvelujen suorittamiseen.”

2)

Muutetaan V luku seuraavasti:

a)

lisätään 1 jaksoon artiklat seuraavasti:

”13 a artikla

Direktiivin 2006/112/EY 56 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 58 ja 59 artiklassa tarkoitettu paikka, johon oikeushenkilö, joka ei ole verovelvollinen, on sijoittautunut, on

a)

paikka, jossa sen keskushallinnon tehtävät suoritetaan, tai

b)

joku muu toimipaikka, jolla on riittävä pysyvyysaste sekä henkilöstö- ja teknisten resurssien osalta soveltuva rakenne, jotta se pystyy vastaanottamaan ja käyttämään sen omia tarpeita varten suoritettavia palveluja.

13 b artikla

Sovellettaessa direktiiviä 2006/112/EY ”kiinteänä omaisuutena” pidetään seuraavia:

a)

tietty maa-ala maan pinnalla tai sen alla, johon voi syntyä omistus- ja hallintaoikeus;

b)

rakennus tai rakennelma, joka on perustettu kiinteästi maaperään merenpinnan ylä- tai alapuolella ja jota ei voida helposti purkaa tai siirtää;

c)

rakennukseen tai rakennelmaan asennettu ja siihen kiinteästi kuuluva osa, jota ilman rakennus tai rakennelma on puutteellinen, kuten ovet, ikkunat, katot, portaikot ja hissit;

d)

osa, laite tai kone, joka on asennettu pysyvästi rakennukseen tai rakennelmaan ja jota ei voida siirtää tuhoamatta tai muuttamatta rakennusta tai rakennelmaa.”;

b)

lisätään 18 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Vaikka televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavien palvelujen suorittajalla olisi päinvastaista tietoa, suorittaja voi katsoa, että yhteisöön sijoittautunut hankkija on ei-verovelvollinen, niin kauan kuin kyseinen hankkija ei ole ilmoittanut hänelle yksilöllistä arvonlisäverotunnistettaan.”;

c)

korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Kun direktiivin 2006/112/EY 56 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan tai 58 ja 59 artiklan soveltamisalaan kuuluvia palveluja suoritetaan ei-verovelvolliselle, joka on sijoittautunut useampaan kuin yhteen maahan tai jonka kotipaikka on yhdessä maassa ja vakinainen asuinpaikka toisessa maassa, palvelujen suorituspaikkaa määritettäessä etusija on annettava:

a)

jos kyse on oikeushenkilöstä, joka ei ole verovelvollinen, tämän asetuksen 13 a artiklan a alakohdassa tarkoitetulle paikalle, ellei ole näyttöä siitä, että palvelua käytetään mainitun artiklan b alakohdassa tarkoitetussa toimipaikassa;

b)

jos kyse on luonnollisesta henkilöstä, hänen vakinaiselle asuinpaikalleen, ellei ole näyttöä siitä, että palvelua käytetään hänen kotipaikassaan.”;

d)

muutetaan 4 jakso seuraavasti:

i)

lisätään alajaksot seuraavasti:

3 a   alajakso

Hankkijan sijaintipaikkaa koskevat olettamat

24 a artikla

1.   Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 44, 58 ja 59 a artiklaa, kun televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavien palvelujen suorittaja tarjoaa näitä palveluja sellaisessa paikassa, kuten puhelinsuojassa, puhelinkioskissa, langattomalla alueella, internetkahvilassa, ravintolassa tai hotellin aulan kaltaisessa paikassa, jossa palvelun vastaanottajan fyysinen läsnäolo on välttämätön, jotta kyseinen palvelujen suorittaja voi suorittaa hänelle palvelun, olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut kyseiseen paikkaan tai hänen kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa sijaitsee kyseisessä paikassa, ja että palvelu tosiasiallisesti käytetään ja hyödynnetään kyseisessä paikassa.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu paikka on vesi- tai ilma-aluksessa taikka junassa, jolla suoritetaan matkustajakuljetus yhteisössä direktiivin 2006/112/EY 37 ja 57 artiklan mukaisesti, suorituspaikka on matkustajakuljetuksen lähtömaa.

24 b artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 58 artiklaa, kun televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavia palveluja suoritetaan ei-verovelvolliselle

a)

hänen kiinteän verkon liittymänsä välityksellä, olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, johon kiinteä verkko on yhdistetty;

b)

matkaviestinverkkojen välityksellä, olettamana on, että maa johon palvelujen hankkija on sijoittautunut tai jossa on hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, on se maa, joka käy ilmi palveluja vastaanotettaessa käytettävän SIM-kortin maatunnuksesta;

c)

kyseisten palveluiden edellyttäessä dekooderin tai vastaavan laitteen tai katselukortin käyttöä ja kun ei käytetä kiinteää maayhteyttä, olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, jossa kyseinen dekooderi tai vastaava laite sijaitsee, taikka, jos tuo paikka ei ole tiedossa, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, johon katselukortti lähetetään käytettäväksi;

d)

muissa kuin 24 a artiklassa ja tämän artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, jonka palvelujen suorittaja on tällaiseksi määrittänyt kahden tämän asetuksen 24 f artiklassa luetellun keskenään ristiriidattoman todisteen perusteella.

24 c artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 56 artiklan 2 kohtaa, kun kulkuneuvo vuokrataan muuten kuin lyhytaikaisesti ei-verovelvolliselle, olettamana on, että palvelujen hankkija on sijoittautunut paikkaan tai että hankkijan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on paikassa, jonka palvelujen suorittaja on tällaiseksi määrittänyt kahden tämän asetuksen 24 e artiklassa luetellun keskenään ristiriidattoman todisteen perusteella.

3 b   alajakso

Olettamien kumoaminen

24 d artikla

1.   Kun palvelujen suorittaja suorittaa direktiivin 2006/112/EY 58 artiklassa luetellun palvelun, hän voi kumota tämän asetuksen 24 a artiklassa tai 24 b artiklan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun olettaman kolmella keskenään ristiriidattomalla todisteella, jotka osoittavat, että palvelujen hankkija on sijoittautunut muualle tai hänellä on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka muualla.

2.   Veroviranomainen voi kumota tämän asetuksen 24 a, 24 b tai 24 c artiklan mukaiset olettamat, jos on viitteitä siitä, että palvelujen suorittaja on syyllistynyt väärinkäytöksiin.

3 c   alajakso

Näyttö hankkijan sijaintipaikan määrittämiseksi ja olettamien kumoaminen

24 e artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 56 artiklan 2 kohdan sääntöjä ja täytettäessä tämän asetuksen 24 c artiklan vaatimuksia voidaan näyttönä käyttää erityisesti seuraavia:

a)

palvelujen hankkijan laskutusosoite;

b)

pankkitiedot, kuten maksun suoritukseen käytetyn pankkitilin sijaintipaikka tai kyseisen pankin tiedossa oleva hankkijan laskutusosoite;

c)

hankkijan vuokraaman kulkuneuvon rekisteröintitiedot, jos sen rekisteröintiä edellytetään paikassa, jossa sitä käytetään, tai muut vastaavat tiedot;

d)

muut kaupallisesti merkittävät tiedot.

24 f artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 58 artiklan sääntöjä ja täytettäessä tämän asetuksen 24 b artiklan d alakohdan tai 24 d artiklan 1 kohdan vaatimuksia voidaan näyttönä käyttää erityisesti seuraavia:

a)

palvelujen hankkijan laskutusosoite;

b)

hankkijan käyttämän laitteen IP-osoite tai muu maantieteellisen paikannuksen menetelmä;

c)

pankkitiedot, kuten maksun suoritukseen käytetyn pankkitilin sijaintipaikka tai kyseisen pankin tiedossa oleva hankkijan laskutusosoite;

d)

hankkijan käyttämälle SIM-kortille tallennetun kansainvälisen matkaviestintilaajan tunnuksen (IMSI) matkaviestinnän maatunnus (MCC);

e)

sellaisen hankkijalle kuuluvan kiinteän maayhteyden sijaintipaikka, jonka välityksellä palvelut suoritetaan hänelle;

f)

muut kaupallisesti merkittävät tiedot.”;

ii)

lisätään alajakso seuraavasti:

6 a   alajakso

Kiinteään omaisuuteen liittyvien palvelujen suoritus

31 a artikla

1.   Direktiivin 2006/112/EY 47 artiklassa tarkoitettuihin kiinteään omaisuuteen liittyviin palveluihin sisältyvät ainoastaan sellaiset palvelut, joilla on riittävän suora yhteys kyseiseen omaisuuteen. Palveluilla katsotaan olevan riittävän suora yhteys kiinteään omaisuuteen seuraavissa tapauksissa:

a)

palvelut johtuvat kiinteästä omaisuudesta ja kyseinen omaisuus muodostaa välttämättömän osatekijän palveluissa ja se on keskeinen ja olennainen suoritettavien palvelujen kannalta;

b)

palvelujen kohteena on kiinteä omaisuus tai ne on suunnattu kiinteään omaisuuteen tarkoituksena muuttaa sitä oikeudellisesti tai fyysisesti.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat erityisesti seuraavat:

a)

tietylle maa-alueelle tarkoitettua rakennusta tai rakennuksen osia koskevien piirustusten tai suunnitelmien laatiminen riippumatta siitä, toteutuuko rakentaminen;

b)

paikalla tapahtuvien valvonta- tai vartiointipalvelujen suoritus;

c)

rakennuksen rakentaminen maalle sekä rakennukseen tai rakennuksen osiin kohdistuvat rakennus- ja purkutyöt;

d)

pysyvien rakenteiden rakentaminen maalle sekä kaasu-, vesi-, viemäri- ja niiden tyyppisten putkistojen kaltaisiin pysyviin rakenteisiin kohdistuvat rakennus- ja purkutyöt;

e)

maahan kohdistuvat työt, mukaan lukien maatalouspalvelut, kuten maanmuokkaus, kylvö, kastelu ja lannoitus;

f)

kiinteään omaisuuteen liittyvien riskien ja koskemattomuuden selvittäminen ja arviointi;

g)

kiinteän omaisuuden arvon määrittäminen omaisuuden vakuusarvon määrittämiseksi lainaa varten tai riita-asioihin liittyvien riskien ja vahinkojen arvioimiseksi, mukaan lukien vakuutuksia varten tarvittavat palvelut;

h)

muu kuin 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluva kiinteän omaisuuden vuokraus, mukaan lukien tavaroiden varastointi kun tietty osa kiinteistöstä on osoitettu palvelujen hankkijan yksinomaiseen käyttöön;

i)

majoitustoiminta hotellialalla tai vastaavilla aloilla, kuten lomaleirit tai leirintätarkoitukseen varustetut alueet, mukaan lukien oikeus oleskella tietyssä paikassa aikaosuuksien käyttöoikeuden ja vastaavien oikeuksien muuntamisen perusteella;

j)

muiden kuin h ja i alakohdan soveltamisalaan kuuluvien sellaisten oikeuksien luovuttaminen tai siirtäminen, jotka oikeuttavat käyttämään kiinteää omaisuutta kokonaisuudessaan tai sen osia, mukaan lukien lupa käyttää osaa kiinteästä omaisuudesta, kuten kalastus- tai metsästysoikeuksien myöntäminen, pääsy lounge-tiloihin lentokentillä tai maksullisen infrastruktuurin, kuten sillan tai tunnelin käyttö;

k)

rakennuksen tai rakennuksen osien hoito, kunnostus tai korjaaminen, mukaan luettuina työt, kuten siivous, kaakelointi, tapetointi ja parketin asentaminen;

l)

kiinteiden rakenteiden, kuten kaasu-, vesi-, viemäri- ja vastaavien putkistojen hoito, kunnostus ja korjaus;

m)

sellaisten koneiden ja laitteiden asennus tai kokoonpano, joiden asennuksen tai kokoonpanon jälkeen katsotaan olevan kiinteää omaisuutta;

n)

koneiden tai laitteiden huolto ja korjaus sekä tarkastus ja valvonta, jos niiden katsotaan olevan kiinteää omaisuutta;

o)

kaupallisten, teollisuus- tai asuinkiinteistöjen hallinnoinnin käsittävä, kiinteistöjen omistajan toimesta tai tämän lukuun tapahtuva omaisuudenhoito, joka ei kuulu 3 kohdan g alakohdan soveltamisalaan;

p)

muu kuin 3 kohdan d alakohdan soveltamisalaan kuuluva välitys, joka koskee kiinteän omaisuuden myyntiä tai vuokrausta ja tiettyjen kiinteää omaisuutta koskevien oikeuksien (riippumatta siitä, rinnastetaanko nämä aineelliseen omaisuuteen) perustamista tai siirtämistä;

q)

kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirtoon ja tiettyjen kiinteää omaisuutta koskevien oikeuksien (riippumatta siitä, rinnastetaanko nämä aineelliseen omaisuuteen) perustamiseen tai siirtoon liittyvät oikeudelliset palvelut, kuten notaarin palvelut tai kiinteää omaisuutta koskevan kauppakirjan laatiminen, vaikka palvelun perustana olevaa omaisuuden oikeudelliseen muutokseen johtavaa liiketoimea ei toteutettaisikaan.

3.   Edellä olevaan 1 kohdan soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat:

a)

rakennusta tai rakennuksen osia koskevien piirustusten tai suunnitelmien laatiminen, jos rakennusta tai rakennuksen osia ei ole tarkoitettu tietylle maa-alueelle;

b)

tavaroiden varastointi kiinteistössä, jos mitään erityistä osaa siitä ei ole osoitettu palvelujen hankkijan yksinomaiseen käyttöön;

c)

mainonta, vaikka siihen liittyisi kiinteän omaisuuden käyttö;

d)

hotellimajoituksen tai vastaavilla aloilla tarjottavan majoituksen, kuten lomaleirien ja leirintätarkoitukseen varustettujen alueiden, välitys, jos välittäjä toimii toisen nimissä ja lukuun;

e)

näyttelytilan tarjoaminen messuilla tai näyttelyssä yhdessä siihen liittyvien muiden palvelujen kanssa, jotta näytteilleasettaja voi asettaa esineitä näytteille; muun muassa näyttelytilan suunnittelu, esineiden kuljetus ja varastointi, koneiden toimittaminen, kaapelointi, vakuutukset ja mainonta;

f)

sellaisten koneiden tai laitteiden asennus tai kokoonpano, huolto ja korjaus, tarkastus tai valvonta, jotka eivät ole tai joista ei tule osaa kiinteää omaisuutta;

g)

kiinteistösijoitussalkun hoito;

h)

muut kuin 2 kohdan q alakohdan soveltamisalaan kuuluvat, sopimuksiin liittyvät oikeudelliset palvelut, mukaan luettuina kiinteän omaisuuden siirtoa koskevan sopimuksen ehtoihin, tällaisen sopimuksen voimaan saattamiseen tai tällaisen sopimuksen olemassaolon osoittamiseen liittyvä neuvonta, jos tällaiset palvelut eivät erityisesti liity kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirtoon.

31 b artikla

Kun laitteet on annettu hankkijan käyttöön kiinteään omaisuuteen kohdistuvien töiden suorittamiseksi, kyseisessä liiketoimessa on kyse kiinteään omaisuuteen liittyvien palvelujen suorituksesta vain, jos palvelujen suorittaja ottaa vastuun töiden suorittamisesta.

Palvelujen suorittajan, joka toimittaa hankkijalle laitteet töiden suorittamiseksi sekä tarvittavan henkilökunnan laitteiden käyttöä varten, katsotaan ottaneen vastuun kyseisten töiden suorittamisesta. Olettama, että palvelujen suorittaja on vastuussa työn tekemisestä, voidaan kumota tosiasia- tai oikeusperustein.

31 c artikla

Määritettäessä sellaisten televiestintä-, lähetys- tai sähköisesti suoritettavien palvelujen suorituspaikkaa, jotka verovelvollinen suorittaa omissa nimissään ja jotka liittyvät majoitustoimintaan hotellialalla tai vastaavilla aloilla, kuten lomaleirit tai leirintätarkoitukseen varustetut alueet, nämä palvelut katsotaan suoritetuiksi kyseisissä paikoissa.”;

iii)

lisätään 7 alajaksoon artikla seuraavasti:

”33 a artikla

Välittäjän omissa nimissään mutta järjestäjän tai muun verovelvollisen kuin järjestäjän lukuun suorittamaan pääsylippujen luovutukseen kulttuuri-, taide-, urheilu-, tiede-, kasvatus-, viihde- tai vastaaviin tapahtumiin, sovelletaan direktiivin 2006/112/EY 53 artiklaa ja 54 artiklan 1 kohtaa.”

3)

Lisätään liitteessä I olevaan 4 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”f)

radio- tai televisioverkon, internetin tai vastaavan sähköisen verkon välityksellä jaettavien radio- tai televisio-ohjelmien vastaanotto kuunneltaviksi tai katsottaviksi käyttäjän valitsemana ajankohtana ja tämän henkilökohtaisesta pyynnöstä mediapalvelun tarjoajan laatiman ohjelmaluettelon perusteella, kuten tilaustelevisio- tai tilausvideopalvelu;

g)

internetin tai vastaavan sähköisen verkon välityksellä (IP-suoratoisto) jaettujen radio- tai televisio-ohjelmien vastaanotto, jollei niitä lähetetä tai edelleenlähetetä samanaikaisesti radio- ja televisioverkoissa;

h)

sellainen ääni- ja audiovisuaalisen sisällön toimittaminen viestintäverkkojen välityksellä, jota ei suorita toimituksellisessa vastuussa oleva mediapalvelun tarjoaja;

i)

mediapalvelun tarjoajan ääni- ja audiovisuaalisen tuotoksen lähettäminen edelleen viestintäverkkojen välityksellä jonkun muun kuin mediapalvelun tarjoajan itsensä toimesta.”

2 artikla

Televiestintäpalveluihin, radio- ja televisiolähetyspalveluihin tai sähköisesti suoritettaviin palveluihin, jotka yhteisöön sijoittautunut palvelujen suorittaja suorittaa ei-verovelvolliselle, joka on sijoittautunut yhteisöön tai jolla on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka yhteisössä, sovelletaan seuraavaa:

a)

kunkin ennen 1 päivää tammikuuta 2015 toteutuvan verotettavan tapahtuman osalta suorituspaikka on direktiivin 2006/112/EY 45 artiklan mukaisesti paikka, johon palvelujen suorittaja on sijoittautunut, riippumatta siitä, milloin kyseisten palvelujen suoritus tai jatkuvana suorittamisena tapahtuva luovuttaminen saatetaan loppuun;

b)

kunkin 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen toteutuvan verotettavan tapahtuman osalta suorituspaikka on paikka, johon palvelujen hankkija on sijoittautunut tai missä hänellä on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, riippumatta siitä, milloin kyseisten palvelujen suoritus tai jatkuvana suorittamisena tapahtuva luovuttaminen alkoi;

c)

kun verotettava tapahtuma on toteutunut ennen 1 päivää tammikuuta 2015 jäsenvaltiossa, johon palvelujen suorittaja on sijoittautunut, veroa ei kanneta samasta verotettavasta tapahtumasta hankkijan jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 13 b, 31 a ja 31 b artiklaa, sellaisina kuin ne on lisätty tällä asetuksella, sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 7 päivänä lokakuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BERNATONIS


(1)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).

(3)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2011, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).


Top