LIITE I

EUROOPPALAISEN SOSIAALITUTKIMUKSEN EUROOPPALAISEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKONSORTION (”ESS ERIC”) PERUSSÄÄNTÖ

1   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Nimi, kotipaikka, sijainti, päätoimipaikka, perustaminen ja työkieli

1.   Perustetaan eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri nimeltä eurooppalainen sosiaalitutkimus (European Social Survey), jäljempänä ’ESS’.

2.   Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio (ERIC) on nimeltään ESS ERIC.

3.   ESS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee isäntämaassa. Sääntömääräinen kotipaikka sijoitetaan isäntämaassa tavallisesti isäntälaitoksen yhteyteen siten kuin yleiskokous tarvittaessa päättää.

4.   ESS ERICin ensimmäinen sääntömääräinen kotipaikka on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ensimmäinen isäntämaa on Yhdistynyt kuningaskunta. Ensimmäinen isäntälaitos on City University London. Yleiskokous tarkastelee sääntömääräistä kotipaikkaa, isäntämaata ja isäntälaitosta uudelleen neljän vuoden välein.

5.   ESS ERIC sopii kunkin isäntälaitoksen kanssa järjestelyistä ja ehdoista, joiden mukaisesti isäntälaitos tarjoaa palveluja tai tuotteita tai antaa käyttöön henkilöstöä ESS ERICille sen päätoimipaikassa (jona toimii ESS ERICin keskuspaikka, johon johtaja ja yksi apulaisjohtaja sijoitetaan), jäljempänä ’päätoimipaikka’. Jos isäntälaitokselle lankeaa kustannuksia, vaateita tai muita velvoitteita sen jälkeen, kun se on lakannut toimimasta isäntälaitoksena, ESS ERIC suorittaa isäntälaitokselle korvauksen tällaisista kustannuksista, vaateista tai velvoitteista (paitsi siltä osin kuin isäntälaitos on ne itse aiheuttanut).

6.   Päätoimipaikka sijoitetaan tavallisesti isäntälaitoksen yhteyteen. Ellei yleiskokous toisin määrää, ESS ERIC sopii tavallisesti järjestelyistä päätoimipaikan käyttöön antamisesta neljän vuoden ajanjaksoiksi. Kaksitoista kuukautta ennen isäntälaitoksen kanssa päätoimipaikasta tehdyn sopimuksen voimassaolon päättymistä yleiskokous päättää joko järjestelyn uusimisesta toiseksi neljän vuoden ajanjaksoksi tai päätoimipaikan sijoittamisesta muualle sopimalla järjestelystä kolmannen osapuolen kanssa.

7.   Isäntämaa kutsuu yleiskokouksen ensimmäisen kokouksen koolle mahdollisimman pian ja viimeistään 45 vuorokauden kuluttua siitä, kun komission päätös ESS ERICin perustamisesta tulee voimaan.

8.   Isäntämaa ilmoittaa perustajajäsenille mahdollisista kiireellisistä oikeustoimista, jotka on toteutettava ESS ERICin puolesta ennen perustamiskokouksen pitämistä. Jos perustajajäsen ei esitä vastalausetta viiden työpäivän kuluessa ilmoituksen saamisesta, isäntämaan asianmukaisesti valtuuttama henkilö toteuttaa oikeustoimet.

9.   ESS ERICin työkieli on englanti.

2 artikla

Tehtävät ja toimet

1.   ESS ERICin pääkohteena ja -tehtävänä on tutkimusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttäminen keskeisinä tavoitteinaan

a)	kerätä, tulkita ja levittää ESS:n kautta tai muilla tavoin tarkkaa tietoa Euroopan yhteiskunnallisesta tilanteesta, muun muassa asenteiden, arvojen, näkemysten ja käyttäytymismallien muutoksista eri maiden kansalaisten keskuudessa;

b)	tarjota keräämänsä tiedot maksutta ja ajallaan ammattikäyttäjien ja suuren yleisön käyttöön;

c)	edistää kvantitatiivisten sosiaalitutkimuksen mittaus- ja analyysimenetelmien kehitystä Euroopassa ja muualla maailmassa.

2.   ESS ERIC toteuttaa pääkohdettaan ja -tehtäväänsä voittoa tavoittelematta. Se voi kuitenkin harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa edellyttäen, että tämä toiminta liittyy läheisesti sen päätehtävään eikä vaaranna sen suorittamista.

2   LUKU

JÄSENET

3 artikla

Jäsenyys ja edustaja

1.   Seuraavista tahoista voi tulla ESS ERICin jäseniä:

a)	jäsenvaltiot;

b)	assosioituneet maat;

c)	muut kolmannet maat kuin assosioituneet maat; ja

d)	hallitustenväliset järjestöt.

2.   ESS ERICin jäseninä on oltava vähintään kolme jäsenvaltiota.

3.   (Kansallisten edustajiensa kautta toimivilla) jäsenvaltioilla on oltava aina äänioikeuksien enemmistö yleiskokouksessa. Jos alle puolet kaikista (kansallisten edustajiensa kautta toimivista) jäsenistä on jäsenvaltioita, jäsenvaltioilla on oltava yhdessä 51 prosenttia äänistä ja kullakin (kansallisten edustajien kautta toimivalla) jäsenvaltiolla yhtä suuri osuus tästä 51 prosentin äänimäärästä. Loput äänet jaetaan tasan kaikkien muiden jäsenten kesken. Tässä perussäännössä tarkoitetaan ’yhdellä äänellä’ tarvittaessa yhtä osuutta jäsenen äänestä mukautettuna tässä 3 artiklan 3 kohdassa esitetyllä tavalla, jos alle puolet kaikista jäsenistä on jäsenvaltioita.

4.   Jäsentä tai tarkkailijaa voi edustaa yksi sen valitsema ja omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaan nimittämä julkinen taho tai yksityinen taho, joka suorittaa julkisen palvelun tehtävää.

Epäselvyyksien välttämiseksi kullakin jäsenellä on oikeus vaihtaa edustajaansa ja/tai nimittää enintään kaksi edustajaa mutta vain yksi ääni jäsentä kohti.

5.   Kukin jäsen nimittää (vastaavan ministeriönsä, viranomaisensa tai näiden valtuutetun tahon tai edustajan kautta 3 artiklan 4 kohdan nojalla) ja ilmoittaa kirjallisesti yleiskokoukselle yhden nimetyn luonnollisen henkilön, jäljempänä ’kansallinen edustaja’, edustamaan sitä yleiskokouksen istunnoissa ja kaikessa muussa yhteydenpidossa yleiskokouksen kanssa tai muulla tavoin jäsenen ja ESS ERICin välillä. Kukin jäsen myös nimittää ja ilmoittaa yleiskokoukselle kirjallisesti yhden nimetyn luonnollisen henkilön toimimaan kansallisen edustajan varamiehenä, jos kansallinen edustaja ei ole käytettävissä tai jos hän on estynyt suorittamasta tehtäviään.

6.   Kunkin jäsenen on tavallisesti nimitettävä kansallinen edustaja vähintään kuksikin ESS:n kaksivuotiskaudeksi (ensimmäisen tällaisen ESS ERICin ajanjakson vahvistaa johtaja yleiskokouksen hyväksynnän saatuaan), jäljempänä ’kaksivuotiskausi’. Kukin jäsen myös nimittää yhden nimetyn kansallisen edustajan varamiehen samaksi kaksivuotiskaudeksi. Kukin jäsen voi vaihtaa kansallisen edustajansa tai kansallisen edustajan varamiehen milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yleiskokoukselle.

7.   Nykyiset jäsenet, tarkkailijat ja näitä edustavat tahot luetellaan liitteessä II. ERIC-hakemuksen jättämisen aikaisia jäseniä kutsutaan perustajajäseniksi.

4 artikla

Jäseneksi ja tarkkailijaksi ottaminen

1.   Uusien jäsenten on täytettävä seuraavat ehdot:

a)	uudet jäsenet hyväksytään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä yleiskokouksessa;

b)	kaikki jäsenyyshakemukset tehdään kirjallisesti ja osoitetaan yleiskokouksen puheenjohtajalle ja niistä toimitetaan kopiot johtajalle;

c)

hakemuksessa kuvataan, millä tavalla hakija edistää osaltaan 2 artiklassa esitettyjä ESS ERICin tavoitteita ja toimia ja kuinka se täyttää 3 luvussa tarkoitetut velvoitteensa. Hakijan on erityisesti osoitettava yleiskokousta tyydyttävällä tavalla, että se kykenee ja jatkuvasti sitoutuu i) varmistamaan omalla kustannuksellaan, että tiedonkeruu ja selvitykset, joihin ESS ERIC voi tarvittaessa ryhtyä päätehtäväänsä suorittaessaan (vähintään kaksivuotiskausittain), toteutetaan noudattaen johtajan laatimia ja tarvittaessa yleiskokouksen hyväksymiä eritelmiä, ja ii) suorittamaan pakolliset rahoitusosuudet ESS ERICin tasapainoiseen talousarvioon ja ensimmäiset osuudet siten kuin esitetään tämän liitteen lisäyksessä; ja iii) osallistumaan 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuilla maksuosuuksilla tai muulla tavoin ESS ERICin pääasiallisiin kustannuksiin noudattaen rahoituskaavaa, jonka yleiskokous tarvittaessa vahvistaa perussäännön mukaisesti; ja iv) noudattamaan ESS ERICin hallintojärjestelyjä ja osallistumaan niihin perussäännön mukaisesti.

2.   Kaikkien jäsenten on jäsenyyden edellytyksenä tehtävä liittymissopimus (deed of adherence) olennaisilta osin siinä muodossa, jonka yleiskokous tarvittaessa hyväksyy.

3.   Edellä 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tahot, jotka eivät vielä voi tulla jäseniksi, voivat hakea tarkkailijan asemaa. Seuraavat tahot hyväksytään tarkkailijoina, jäljempänä ’tarkkailija’:

a)	taho, joka voi olla asetuksessa määritelty tarkkailija ja jonka yleiskokous hyväksyy tarkkailijaksi, edellyttäen että yleiskokous katsoo tämän olevan ESS ERICin edun mukaista ja edistävän sen päätehtävää ja toimia;

b)	jäsen, joka on väliaikaisesti tai pysyvästi menettänyt äänioikeutensa 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jolle yleiskokous on hyväksynyt tarkkailijan aseman, kunnes sen äänioikeus palautetaan sille tai sen jäsenyys päättyy.

4.   Tarkkailijaksi ottamista koskevat ehdot ovat seuraavat:

a)	tarkkailijaksi otetaan neljäksi vuodeksi, minkä jälkeen tarkkailijan on haettava yleiskokoukselta tarkkailijan aseman jatkamista;

b)	tarkkailijaksi ottaminen tai hyväksyminen uudelleen tarkkailijaksi edellyttää yleiskokouksen hyväksyntää;

c)	hakijat toimittavat kirjallisen hakemuksen ESS ERICin sääntömääräiseen kotipaikkaan;

d)	jäsen, joka on väliaikaisesti tai pysyvästi menettänyt äänioikeutensa 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, saa yleiskokouksen hyväksynnän tarkkailijan asemalle, kunnes sen äänioikeus palautetaan sille tai sen jäsenyys päättyy.

5.   Kukin tarkkailija nimittää (vastaavan ministeriönsä, viranomaisensa tai näiden valtuutetun tahon kautta) ja ilmoittaa kirjallisesti yleiskokoukselle yhden nimetyn luonnollisen henkilön, jäljempänä ’tarkkailijan edustaja’, edustamaan sitä yleiskokouksen istunnoissa ja kaikessa muussa yhteydenpidossa yleiskokouksen kanssa tai muulla tavoin jäsenen ja ESS ERICin välillä.

Edellä 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkkailijan edustajana toimii kansallinen edustaja, jonka sama taho nimittää jäsenenä ollessaan. Kukin tarkkailija myös nimittää ja ilmoittaa yleiskokoukselle kirjallisesti yhden nimetyn luonnollisen henkilön toimimaan tarkkailijan edustajan varamiehenä, jos tarkkailijan edustaja ei ole käytettävissä tai jos hän estynyt suorittamasta tehtäviään.

6.   Seuraavat henkilöt kutsutaan viran puolesta osallistumaan yleiskokouksen istuntoihin niiltä osin, jotka eivät ole yleiskokoukselle varattuja asioita (Reserved Matters), jolloin heillä on puheoikeus ilman äänioikeutta ja oikeus saada kaikki asiaankuuluvat asiakirjat:

a)	Euroopan tiedesäätiön tai sen mahdollisen seuraajaelimen edustaja;

b)	yleiskokouksen tämän perussäännön mukaisesti perustettavan neuvoa-antavan tiedekomitean (Scientific Advisory Board, SAB) puheenjohtaja;

c)	yleiskokouksen tämän perussäännön mukaisesti perustettavan neuvoa-antavan menetelmäkomitean (Methods Advisory Board, MAB) puheenjohtaja;

d)	13 artiklassa tarkoitetun kansallisten koordinaattoreiden foorumin (NC Forum) edustaja;

e)	ESS ERICin johtaja ja apulaisjohtajat;

f)	isäntälaitoksen edustaja; ja

g)	muun sellaisen kolmannen maan nimetty edustaja, joka on ilmoittanut aikovansa osallistua ESS:ään ja jonka yleiskokous on hyväksynyt.

5 artikla

Jäsenen tai tarkkailijan eroaminen tai jäsenyyden tai tarkkailijan aseman päättyminen

1.   Jäsen lakkaa olemasta jäsen ilman eri toimenpiteitä, jos sen olemassaolo päättyy tai se ei enää kuulu mihinkään 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan.

2.   Jäsen voi erota milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yleiskokoukselle vähintään 24 kuukautta etukäteen, jäljempänä ’eroilmoituskausi’, ja eroaminen tulee voimaan kulloisenkin kaksivuotiskauden päättyessä (lukuun ottamatta ensimmäistä kaksivuotiskautta).

3.   Jäsenyys päättyy myös, jos yleiskokous kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä päättää, että jäsenyyden päättäminen on ESS ERICin etujen mukaista, koska

a)	jäsen on rikkonut i) 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdan ehtoja kahtena peräkkäisenä kaksivuotiskautena; tai ii) 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan ehtoja ESS ERICin kahtena peräkkäisenä varainhoitovuonna; tai

b)	jäsen on syyllistynyt vakavaan perussäännön muiden määräysten rikkomiseen.

Jäsenellä tai tarkkailijalla on mahdollisuus valittaa jäsenyyden päättämisestä tehdystä päätöksestä ja esittää perustelunsa yleiskokoukselle.

4.   Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 3 kohdassa määrätään, yleiskokous voi myös päättää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, ettei jäsenen jäsenyyttä päätetä vaan sen äänioikeus keskeytetään tai peruutetaan yleiskokouksen kohtuulliseksi katsomaksi ajaksi ja kohtuullisiksi katsomin ehdoin. Yleiskokous voi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä palauttaa jäsenen äänioikeuden milloin tahansa, jos jäsen on yleiskokousta tyydyttävällä tavalla korjannut 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen.

5.   Jäsenyyttä ei voida siirtää.

3   LUKU

JÄSENTEN JA TARKKAILIJOIDEN OIKEUDET JA VELVOITTEET

6 artikla

Jäsenet

1.   Jollei 3 artiklan 5 kohdasta ja 5 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Jos jäsenellä on 3 artiklan 4 kohdan nojalla useampi kuin yksi edustaja, kyseisellä jäsenellä on vain yksi ääni, ellei yleiskokous toisin päätä (ja ellei tästä artiklasta muuta johdu). Lisäksi jäsenen on ilmoitettava yleiskokoukselle menettely, jota noudattaen sen edustajat antavat äänensä jäsenen puolesta.

2.   Jokainen jäsen

a)	suorittaa 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden;

b)	nimittää 3 artiklan 5 kohdassa mainitun kansallisen edustajan; ja

c)	valtuuttaa kansallisen edustajansa täysin oikeuksin äänestämään kaikista yleiskokouksessa käsiteltävistä ja esityslistalle otetuista aiheista.

3.   Jäsenet voivat yksin tai yhdessä muiden jäsenten, tarkkailijoiden tai kolmansien osapuolien kanssa suorittaa ESS ERICiin myös muita osuuksia kuin vuotuisen osuuden.

7 artikla

Tarkkailijat

1.   Tarkkailijoilla on oikeus saada ilmoitus yleiskokouksen istunnosta, osallistua siihen ja (puheenjohtajan luvalla) käyttää istunnossa puheenvuoro, mutta yleiskokous voi sulkea tarkkailijat pois istunnoista siltä osin kuin niissä käsitellään yleiskokoukselle varattuja asioita (mistä puheenjohtaja päättää tai yleiskokous äänestää tarpeen mukaan). Tarkkailijalla on oikeus saada samat asiakirjat kuin kansallisilla edustajilla lukuun ottamatta asiakirjoja, jotka koskevat (edellä tarkoitettuja) yleiskokoukselle varattuja asioita. Tarkkailijalla ei ole äänioikeutta.

2.   Kukin tarkkailija nimittää 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tarkkailijan edustajan.

4   LUKU

HALLINTOTAPA JA ERICin TOIMIEN TOTEUTTAMINEN

8 artikla

Yleiskokous

1.   Yleiskokous on elin, joka edustaa kaikkia ESS ERICin jäseniä. Jokaista jäsentä edustaa yleiskokouksen istunnoissa sen kansallinen edustaja (tai hänen varamiehensä).

2.   Yleiskokouksella on täydet päätöksentekovaltuudet ESS ERICin toiminnassa ja johtamisessa. Yleiskokous kaiken aikaa suojelee ja edistää ESS ERICin etuja.

3.   Yleiskokouksella on oikeus ohjesäännöllä siirtää asioita johtajan käsiteltäväksi katsoessaan tämän tarpeelliseksi.

4.   Yleiskokous vastaa yleisesti ESS ERICin toimintakyvyn ja kestävyyden varmistamisesta. Sen vastuulle kuuluvat myös seuraavat tehtävät, rajoittumatta kuitenkaan niihin:

a)

johtajan nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen 13 artiklassa tarkoitettua tieteellistä ydinryhmää (Core Scientific Team, CST) kuullen sekä johtajan työsopimuksen ehtojen ja edellytysten määrittäminen. Yleiskokous päättää, käytetäänkö johtajan nimittämiseen avointa kilpailua vai rajoitettua menettelyä ja perustetaanko valintakomitea huolehtimaan tästä asiasta yleiskokouksen puolesta;

b)	isäntälaitoksen nimittäminen, vaihtaminen tai poistaminen tieteellistä ydinryhmää kuullen. Yleiskokous päättää, käytetäänkö isäntälaitoksen nimittämiseen avointa kilpailua vai rajoitettua menettelyä ja perustetaanko valintakomitea huolehtimaan tästä asiasta yleiskokouksen puolesta;

c)	johtajan tehtäviensä hoitamisesta määräajoin laatimien raporttien vastaanottaminen;

d)	tilinpäätösten ja säännöllisesti päivitettävien työohjelmien tarkasteleminen ja hyväksyminen;

e)	neuvoa-antavan tiedekomitean jäsenten nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen;

f)	neuvoa-antavan menetelmäkomitean jäsenten nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen;

g)	varainhoitokomitean jäsenten nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen;

h)	tarvittaessa mahdollisten muiden yleiskokouksen tarpeellisina tai tarkoituksenmukaisina pitämien neuvoa-antavien elinten tai komiteoiden perustaminen sekä tällaisten elinten jäsenyyden ja menettelyjen määrittäminen; ja

i)	sen seuraaminen ja varmistaminen, että jäsenet täyttävät velvoitteena ESS ERICiä kohtaan, ja tarvittaessa toimiin ryhtyminen jäseniä vastaan ESS ERICin oikeuksien täytäntöönpanemiseksi kyseisten jäsenten suhteen.

Yleiskokous voi määräajoin antaa toimeksi ja ottaa vastaan riippumattomia tarkastuksia tai auditointeja kaikista tai joistakin ESS ERICin toiminnoista. Yleiskokous vastaa menettelyn ja aikataulun määrittämisestä tällaisille tarkastuksille tai auditoinneille sekä tarkastusperusteiden määrittämisestä johtajaa, tieteellistä ydinryhmää ja yleiskokouksen tarvittaessa perustamia neuvoa-antavia elimiä kuullen.

9 artikla

Yleiskokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1.   Yleiskokous nimittää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä riippumattoman puheenjohtajan, jäljempänä ’puheenjohtaja’, joka ei saa olla kansallinen edustaja ja jonka on täytettävä yleiskokouksen tarvittaessa hyväksymät perusteet.

Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Ennen puheenjohtajan nimittämistä yleiskokous nimeää ehdokkaan tai ehdokkaat kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kokousta, jossa puheenjohtaja nimitetään. Puheenjohtaja astuu virkaan mahdollisimman pian nimittämisensä jälkeen.

2.   Yleiskokous nimittää kansallisten edustajien keskuudesta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä varapuheenjohtajan, jäljempänä ’varapuheenjohtaja’. Varapuheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Ennen varapuheenjohtajan nimittämistä yleiskokous nimeää ehdokkaan tai ehdokkaat kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Varapuheenjohtaja astuu virkaan mahdollisimman pian nimittämisensä jälkeen. Varapuheenjohtaja ottaa hoitaakseen kaikki puheenjohtajan tehtävät tämän poissa ollessa.

3.   Yleiskokous toteuttaa tarvittavat järjestelyt, jotta ensimmäinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan nimittää yleiskokouksen ensimmäisessä istunnossa.

10 artikla

Yleiskokouksen istunnot

1.   Yleiskokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi istuntoja voidaan kutsua koolle, jos puheenjohtaja, johtaja tai vähintään kolmasosa kansallisista edustajista sitä pyytää. ESS ERICin päätoimipaikka huolehtii istuntojen hallinnosta, mukaan lukien pöytäkirjan pito.

2.   Yleiskokoukselle varattuja asioita lukuun ottamatta kaikki yleiskokouksen päätökset hyväksytään kansallisten edustajien kautta läsnä olevien jäsenten äänten yksinkertaisella enemmistöllä, jollei 3 artiklan 5 kohdasta muuta johdu.

3.   Ellei 10 artiklan 15 kohdasta muuta johdu, yleiskokouksen istunto kutsutaan koolle vähintään 14 vuorokautta etukäteen. Ellei 10 artiklan 15 kohdasta muuta johdu, kutsussa on täsmennettävä istunnon aika ja paikka ja käsiteltävien asioiden yleinen luonne.

4.   Ellei perussäännön määräyksistä muuta johdu, kutsu ja muut yleiskokouksen istuntoon liittyvät tiedonannot on toimitettava kaikille jäsenille, johtajalle, kansallisille edustajille, tarkkailijoille ja mahdollisille muille henkilöille, jotka puheenjohtaja haluaa kutsua istuntoon.

5.   Se, että kutsu jää tahattomasti lähettämättä tai muusta syystä saamatta siihen oikeutetulta henkilöltä, ei tee istuntoa pätemättömäksi.

6.   Kutsu yleiskokouksen istuntoon on annettava paperilla tai sähköisessä muodossa (siten kuin määritellään Yhdistyneen kuningaskunnan vuonna 2006 annetun yrityslain (Companies Act) 1168 §:ssä) ja verkkosivuston välityksellä.

7.   Yleiskokouksen istunnossa ei saa käsitellä asioita, ellei se ole (jäsenten kansallisten edustajien kautta) päätösvaltainen. Istunto on päätösvaltainen, jos siinä edustettuina olevilla jäsenillä on vähintään kolmasosa yleiskokouksessa annettavista äänistä ja oikeus äänestää käsiteltävistä asioista. Jos istunto ei ole päätösvaltainen puolen tunnin kuluttua sille ilmoitetusta ajankohdasta, yleiskokousta lykätään kymmentä minuuttia myöhemmäksi samana päivänä samassa paikassa. Jos lykättykään yleiskokouksen istunto ei ole päätösvaltainen, siinä edustettuina olevilla jäsenillä, joilla on oikeus äänestää käsiteltävistä asioista, on päätösvalta kaikissa asioissa, jotka oli määrä käsitellä alun perin koolle kutsutussa istunnossa, mutta lykätyssä istunnossa tehdyt päätökset saavat tulla voimaan vasta kun sen pöytäkirja on toimitettu kaikille jäsenille ja jäsenten yksinkertainen enemmistö tai yleiskokoukselle varattujen asioiden osalta kahden kolmasosan enemmistö on hyväksynyt pöytäkirjan kirjallisella tai sähköisellä ilmoituksella. Tätä artiklaa sovellettaessa kansallisen edustajan hyväksyntää pidetään jäsenen hyväksyntänä.

8.   Puheenjohtaja toimii puheenjohtajana jokaisessa yleiskokouksen istunnossa; jos puheenjohtajaa ei ole, jos hän ei ole läsnä istunnolle ilmoitettuna ajankohtana tai jos hän kieltäytyy toimimasta puheenjohtajana, puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja tai, jos hän ei ole läsnä tai kieltäytyy toimimasta, läsnä olevat kansalliset edustajat valitsevat keskuudestaan henkilön toimimaan istunnon puheenjohtajana.

9.   Yleiskokouksen istunnossa esitetystä päätöslauselmasta äänestetään avoimella äänestyksellä tai puheenjohtajan harkinnan mukaan suljetulla äänestyksellä.

10.   Puheenjohtajan lausuma siitä, että päätöslauselma on hyväksytty, hyväksytty yksimielisesti, hyväksytty tietyllä enemmistöllä, hylätty tai hylätty tietyllä enemmistöllä sekä vastaava ESS ERICin kokouksen pöytäkirjaan tehty merkintä muodostavat kiistattoman todisteen kyseisestä asiasta ilman näyttöä päätöslauselman puolesta tai sitä vastaan annettujen laskettujen äänten määrästä tai suhteellisesta osuudesta.

11.   Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen eikä hänellä ole ratkaisevaa äänioikeutta. Varapuheenjohtaja tai muu kansallinen edustaja, joka on valittu yleiskokouksen istunnon puheenjohtajaksi, säilyttää kansallisten edustajan äänioikeutensa toimiessaan yleiskokouksen istunnon puheenjohtajana, mutta hänellä ei ole ylimääräistä ääntä puheenjohtajan ominaisuudessa.

12.   Tarkkailijoilla on puheenjohtajan harkinnan mukaan oikeus käyttää puheenvuoroja ja tulla kuulluksi yleiskokouksen istunnoissa, mutta ei äänioikeutta. Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan pyytää tarkkailijoita poistumaan huoneesta koko yleiskokouksen istunnon tai sen tietyn osan ajaksi.

13.   Yleiskokous voi päättää seuraavassa mainituista yleiskokoukselle varatuista asioista (”Reserved Matters”) ainoastaan istunnossa edustettuina olevien ja äänestävien jäsenien kahden kolmasosan enemmistöllä, edellyttäen että istunto on kutsuttu koolle vähintään kuusi viikkoa etukäteen ja että kutsussa on mainittu istunnon aika ja paikka ja käsiteltävien yleiskokoukselle varattujen asioiden luonne:

a)	muutokset ESS ERICin hallintojärjestelyihin;

b)	ESS ERICin talousarvioon (17 artiklan mukaisesti) ehdotetut lisäykset;

c)	rahoitusmalliin (17 artiklan mukaisesti) ehdotetut muutokset;

d)	ehdotukset jäsenen jäsenyyden päättämisestä;

e)	ehdotukset isäntälaitoksen vaihtamisesta;

f)	ehdotukset puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai johtajan nimityksen päättämisestä ennen sen umpeutumista;

g)	muutokset 11 artiklan 3 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen elinten koostumukseen tai rakenteeseen; ja

h)	perussääntöön ehdotetut muutokset (mukaan lukien mahdolliset 28 artiklassa tarkoitetut muutokset).

14.   Kirjallinen päätöslauselma, jonka on hyväksynyt sama määrä jäseniä kuin tarvittaisiin yleiskokouksen istunnossa esitetyn päätöslauselman hyväksymiseksi, on yhtä pätevä kuin jos se olisi hyväksytty tavanomaisesti koolle kutsutussa ja pidetyssä yleiskokouksen istunnossa ja se voi koostua useista muodoltaan samanlaisista asiakirjoista, joista kukin on allekirjoitettu yhden tai useamman jäsenen puolesta. Tätä artiklaa sovellettaessa kansallisen edustajan hyväksyntää pidetään jäsenen hyväksyntänä.

15.   (Asianmukaisesti nimitettyjen kansallisten edustajien kautta toimivien) jäsenten katsotaan osallistuneen yleiskokouksen istuntoon, kun

a)	istunto on kutsuttu koolle ja pidetty perussäännön mukaisesti; ja

b)	kaikki jäsenet voivat antaa toisilleen tietoja tai lausuntoja mistä tahansa istunnossa käsitellystä asiasta.

11 artikla

Yleiskokouksen komiteat

1.   Ellei perussäännöstä muuta johdu, yleiskokous voi asettaa komiteoita. Ellei perussäännöstä muuta johdu, komitean perustamisesta, koostumuksesta ja menettelyistä päättää yleiskokous. Yleiskokouksen komiteoiden jäseninä voi olla henkilöitä, jotka eivät ole kansallisia edustajia. Yleiskokous nimittää komiteoihinsa jäsenet kuultuaan johtajaa ja mahdollisia valintalautakuntia, joita yleiskokous voi perustaa tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa.

2.   Johtajalla (tai hänelle nimetyllä varamiehellä) on oikeus osallistua kaikkien yleiskokouksen komiteoiden kokouksiin, ja hän järjestää niiden hallinnon ja pöytäkirjanpidon. Yleiskokous määrittelee komiteoidensa uusimista koskevat vaihtoehdot.

3.   Seuraavat komiteat ovat pysyviä:

a)	neuvoa-antava tiedekomitea (Scientific Advisory Board, SAB);

b)	neuvoa-antava menetelmäkomitea (Methods Advisory Board, MAB); ja

c)	varainhoitokomitea (FINCOM).

4.   Neuvoa-antavassa tiedekomiteassa on tavallisesti kahdeksan johtavaa yhteiskuntatieteilijää, jotka tulevat kansainvälisestä yhteiskuntatieteen tutkimusyhteisöstä ja jotka yleiskokous nimittää jäsenten nimettyä heidät kirjallisesti. Neuvoa-antavan tiedekomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

5.   Neuvoa-antava tiedekomitea antaa yleiskokoukselle, johtajalle ja tieteelliselle ydinryhmälle neuvoja ja ohjeita ESS ERICin toiminnan asiasisällöstä. Neuvoa-antavan tiedekomitean lausunto ei sido yleiskokousta, johtajaa tai tieteellistä ydinryhmää muutoin kuin 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

6.   Neuvoa-antavalla tiedekomitealla on myös yleiskokoukselta siirretty valta valita kyselyjen suunnitteluryhmän jäsenet kaksivuotiskausittain vaihtuviin moduuleihin kansainvälisessä kilpailumenettelyssä saatujen hakemusten perusteella.

7.   Neuvoa-antavan tiedekomitean kokouksia pidetään vähintään kahdesti 12 kuukaudessa. Neuvoa-antava tiedekomitea valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä asianmukaisen nimitysmenettelyn jälkeen. Kaikilla neuvoa-antavan tiedekomitean jäsenillä on yksi ääni. Neuvoa-antavan tiedekomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

8.   Neuvoa-antavan tiedekomitean puheenjohtaja voi harkintansa mukaan kutsua komitean kokouksiin tarkkailijoita, mikäli se katsoo tämän tarpeelliseksi.

9.   Neuvoa-antavassa menetelmäkomiteassa on kuusi johtavaa menetelmäasiantuntijaa, jotka tulevat kansainvälisestä yhteiskuntatieteen tutkimusyhteisöstä ja jotka yleiskokous nimittää jäsenten nimettyä heidät kirjallisesti. Neuvoa-antavan menetelmäkomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

10.   Neuvoa-antava menetelmäkomitea antaa yleiskokoukselle, johtajalle ja tieteelliselle ydinryhmälle neuvoja ja ohjeita menetelmistä. Neuvoa-antavan menetelmäkomitean lausunto ei sido yleiskokousta, johtajaa tai tieteellistä ydinryhmää.

11.   Neuvoa-antavan menetelmäkomitean kokouksia pidetään vähintään kerran 12 kuukaudessa. Neuvoa-antava menetelmäkomitea valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä asianmukaisen nimitysmenettelyn jälkeen. Kaikilla neuvoa-antavan menetelmäkomitean jäsenillä on yksi ääni. Neuvoa-antavan menetelmäkomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

12.   Neuvoa-antavan menetelmäkomitean puheenjohtaja voi harkintansa mukaan kutsua komitean kokouksiin tarkkailijoita, mikäli hän katsoo tämän tarpeelliseksi.

13.   Varainhoitokomitea muodostuu neljästä budjetoinnin ja varainhoidon valvonnan asiantuntijasta, jotka yleiskokous nimittää jäsenten nimettyä heidät kirjallisesti. Vähintään kaksi varainhoitokomitean jäsenistä on nimitettävä kansallisten edustajien ulkopuolelta. Varainhoitokomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

14.   Varainhoitokomitea antaa yleiskokoukselle ja johtajalle ohjeita ESS ERICin taloudellisesta tilasta, mukaan lukien ESS ERICin resurssien käytöstä ja tähän liittyvistä taloudellisista kysymyksistä, rajoittumatta kuitenkaan näihin.

15.   Varainhoitokomitean kokouksia pidetään vähintään kerran 12 kuukaudessa. Varainhoitokomitean jäsenet päättävät omista kokousmenettelyistään ja kokousten välisistä työmenettelyistä, mutta nimeävät yhden jäsenen edustamaan varainhoitokomiteaa yleiskokouksen istunnoissa ja raportoimaan sen arvioinneista ja ohjeista.

12 artikla

Johtaja ja apulaisjohtajat

1.   Yleiskokous voi nimittää tai tarvittaessa korvata ESS ERICin johtajan, jäljempänä ’johtaja’, joka toimii toimitusjohtajana, tieteellisenä johtajana ja asetuksen 12 artiklan nojalla ESS ERICin laillisena edustajana. Ellei yleiskokous tarvittaessa toisin päätä, johtajalla on täydet valtuudet toimia ESS ERICin puolesta. ESS ERICin ensimmäisenä johtajana toimii ESS:n senhetkinen päätutkija ja koordinaattori. Johtajan nimitys edellyttää yleiskokouksen hyväksyntää ja on voimassa neljä vuotta ja uusittavissa, jollei yleiskokous hyväksy muita ehtoja.

2.   Yleiskokous siirtää tarvittaessa johtajalle asianmukaisiksi katsomansa valtuudet, jotta tämä voisi hoitaa vastuullaan olevat päivittäiset tehtävänsä toimitusjohtajana, tieteellisenä johtajana ja ESS ERICin laillisena edustajana.

3.   Johtaja vastaa ESS ERICin yleisiin tavoitteisiin pyrkimisestä ja sen vuotuisen talousarvion, liiketoimintasuunnitelman ja työohjelman täytäntöönpanosta. Johtaja raportoi suoraan yleiskokoukselle tai yleiskokouksen niin pyytäessä yleiskokouksen komitealle. Johtaja vastaa (13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun) tieteelliseen ydinryhmään kuuluvien laitosten valinnasta yleiskokouksen hyväksyttäviksi. Johtaja vastaa yleisesti sen varmistamisesta, että ESS ERIC noudattaa tieteellisiä, oikeudellisia, talousarvio- ja sopimussitoumuksiaan. Johtaja koordinoi päätoimipaikan henkilöstön ja tieteellisen ydinryhmän toimintaa ja tähän toimintaan liittyviä tutkijoita ja kansallisia koordinaattoreita kaikissa osallistuvissa maissa ja saa näiltä tukea ESS ERICin työohjelman täytäntöönpanemiseksi vaaditulla tavalla.

4.   Johtaja nimittää apulaisjohtajan isäntälaitoksesta ja lisäksi vähintään yhden apulaisjohtajan jostain muusta tieteelliseen ydinryhmään kuuluvasta laitoksesta avustamaan johtajaa tämän tehtävissä. Johtaja voi antaa erityistehtäviä kummallekin apulaisjohtajalle.

13 artikla

Johtajan komiteat

1.   Johtaja voi asettaa komiteoita avustamaan vastuidensa ja tehtäviensä toteuttamisessa. Johtaja päättää komitean perustamisesta, koostumuksesta ja menettelyistä. Johtajan komiteoiden jäseninä voi olla henkilöitä, jotka eivät ole kansallisia edustajia tai tarkkailijoita.

2.   Seuraavat johtajan komiteat ovat pysyviä:

a)	tieteellinen ydinryhmä (Core Scientific Team, CST); ja

b)	kansallisten koordinaattorien foorumi (NC Forum).

Tieteellinen ydinryhmä ja kansallisten koordinaattorien foorumi auttavat johtajaa varmistamaan, että ESS ERIC hoitaa päätehtävänsä johdonmukaisesti noudattaen yleiskokouksen asettamia laatuvaatimuksia kaikissa jäsenvaltioissa.

3.   Tieteelliseen ydinryhmään kuuluu laitoksia, jäljempänä ’jäsenlaitos’, jotka johtaja määrittelee ja yleiskokous hyväksyy tarpeen mukaan. Jokainen jäsenlaitos nimittää puolestaan oman korkean tason edustajansa ja nimeää hänelle varamiehen, joista kunkin on saatava johtajan hyväksyntä osallistua tieteellisen ydinryhmän kokouksiin. Kunkin jäsenlaitoksen toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. Muita jäsenlaitosten henkilöstön jäseniä kutsutaan kokouksiin erityisalojen asiantuntijoina.

4.   Tieteellinen ydinryhmä työskentelee johtajan kanssa ja antaa johtajalle neuvoja kaikista ESS ERICin toiminnan suunnitteluun, tieteelliseen johtamiseen, menetelmiin, toteutukseen, laadunvalvontaan ja tulosten toimittamiseen ja levittämiseen liittyvistä näkökohdista.

5.   Tieteellisen ydinryhmän kokouksia pidetään vähintään kolme kertaa 12 kuukaudessa. Tieteellisen ydinryhmän kokousten puheenjohtajana toimii johtaja ja johtajan poissa ollessa apulaisjohtaja. Vaikka ESS ERIC voi tarvittaessa antaa erityisalojen tehtäviä sopimusteitse muiden laitosten kuin tieteellisen ydinryhmän jäsenlaitosten tehtäväksi, laitoksista ei sitä kautta tule tieteellisen ydinryhmän jäseniä.

6.   Kunkin tutkimuskierroksen alussa kunkin jäsenen vastaava toimeenpanoviranomainen valitsee johtajan määrittämän tehtävänkuvauksen perusteella kansallisen koordinaattorin (jäsenen tämän perussäännön mukaisesti kansalliseksi koordinaattoriksi nimittämän henkilön), jäljempänä ’kansallinen koordinaattori’. Kansallinen koordinaattori nimitetään kunkin kaksivuotiskauden ajaksi (tai jäsenen harkinnan mukaan pitemmäksi kaudeksi).

7.   Kansallisten koordinaattorien pääasiallisena tehtävänä on koordinoida ESS ERICin toimintaa kansallisella tasolla ja tarvittaessa varmistaa, että siinä noudatetaan johtajan vahvistamia eritelmiä.

8.   Kansallisten koordinaattorien foorumiin (tämän perussäännön mukaisesti perustettuun kansallisten koordinaattorien foorumiin) kuuluvat kunkin jäsenen kansalliset koordinaattorit (lukuun ottamatta jäseniä, jotka ovat hallitustenvälisiä järjestöjä), johtaja ja apulaisjohtajat. Kansallisten koordinaattorien foorumin puheenjohtajana toimii johtaja, ja siihen osallistuvat asiaankuuluvat tieteellisen ydinryhmän jäsenet esityslistan mukaisesti. Se kokoontuu vähintään kolme kertaa kunakin kaksivuotiskautena, ja kokouksen esityslistan vahvistaa johtaja kuullen sekä tieteellistä ydinryhmää että kansallisia koordinaattoreja. Kansallisten koordinaattorien foorumi nimeää jäsenistään yhden kansallisen koordinaattorin osallistumaan yleiskokouksen istuntoihin ja yhden osallistumaan tieteellisen ydinryhmän kokouksiin.

9.   Kansallisten koordinaattorien foorumille toimitetaan johtajan ESS ERICin kansallisen tason toiminnasta tarvittaessa laatimat keskeiset eritelmät, joista foorumi antaa lausuntonsa. Kansallisten koordinaattorien foorumi myös antaa johtajalle ja tieteelliselle ydinryhmälle neuvoja muista ESS ERICin suunnittelun ja johtamisen näkökohdista.

10.   Kansallisten koordinaattorien foorumin puheenjohtaja voi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita osallistumaan foorumin kokoukseen.

14 artikla

Elinten koostumus ja kokoukset

1.   Jotta varmistetaan osallistavuus ja eturistiriitojen välttäminen, yksikään henkilö (johtajaa ja apulaisjohtajia lukuun ottamatta) ei voi olla useamman kuin yhden ESS ERICin elimen tai komitean jäsen, mukaan lukien yleiskokous, yleiskokouksen komiteat ja johtajan komitea mutta lukuun ottamatta varainhoitokomiteaa, jonka jäsenistä enintään kaksi voi olla yleiskokouksen edustajia (11 artiklan 13 kohdan nojalla). Komitean tai elimen, mukaan lukien yleiskokous, puheenjohtaja voi poikkeuksellisissa olosuhteissa tilapäisesti luopua tämän vaatimuksen soveltamisesta. Tämän artiklan säännökset eivät estä henkilöä toimimasta tarkkailijana useammassa kuin yhdessä ESS ERICin elimessä.

2.   Ellei yleiskokous toisin päätä, henkilöiden sijaintia tai keskinäisiä tapoja viestiä ei oteta huomioon määritettäessä, osallistuvatko henkilöt ESS ERICin jonkin elimen tai komitean kokoukseen (mukaan lukien yleiskokous, yleiskokouksen komiteat ja johtajan neuvoa-antavat komiteat). Jos kaikki kokoukseen osallistuvat henkilöt eivät ole samassa paikassa, he voivat päättää, että kokous katsotaan pidetyksi missä tahansa paikassa, jossa joku jäsenistä on.

3.   ESS ERICin elimien ja komiteoiden koostumuksessa on otettava huomioon asianmukainen sukupuolten välinen tasapaino ja tasapainoinen kompetenssiprofiili.

5   LUKU

RAPORTOINTI KOMISSIOLLE

15 artikla

Raportointi komissiolle

1.   Johtaja laatii kunkin varainhoitovuoden lopussa vuosikertomuksen, joka sisältää erityisesti 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen johtajan toimien tieteelliset, operatiiviset ja taloudelliset näkökohdat. Yleiskokous hyväksyy vuosikertomuksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja toimittaa sen Euroopan komissiolle ja asianomaisille viranomaisille kuuden kuukauden kuluessa vastaavan varainhoitovuoden päättymisestä. ESS ERIC saattaa vuosikertomuksen julkisesti saataville.

2.   ESS ERICin ja asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle kaikista seikoista, jotka uhkaavat vaarantaa vakavasti ESS ERICin tehtävän suorittamisen tai estävät sitä täyttämästä perussäännössä tai asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

3.   Jos Euroopan komissio saa viitteitä siitä, että ESS ERIC rikkoo vakavasti asetusta, perussääntöä, niiden nojalla tehtyjä päätöksiä tai muuta sovellettavaa lainsäädäntöä, se pyytää ESS ERICiltä ja/tai sen jäseniltä selityksiä.

6   LUKU

VARAINHOITO

16 artikla

Varainhoitovuosi

Ellei yleiskokous toisin päätä, ESS ERICin varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta ja ESS ERIC laatii perustalousarvionsa ja liiketoimintasuunnitelmansa sekä tekee tilinpäätöksensä ja teettää sen tilintarkastuksen kyseiseen ajankohtaan mennessä.

17 artikla

Talousarvio

1.   Johtaja laatii ja esittää varainhoitokomitean hyväksyttäväksi kunkin kaksivuotisjakson perustalousarvion ja liiketoimintasuunnitelman luonnoksen, joka kattaa ESS ERICin tulot ja menot vuositasolla, jäljempänä ’talousarvio’.

2.   Talousarvio käsittää seuraavat keskeiset kustannukset, menot ja tulot:

a)	päätoimipaikan ja tieteellisen ydinryhmän keskeiset suunnittelu-, koordinointi-, laadunvalvonta- ja levittämistoimet;

b)	ESS ERICin sihteeristö (mukaan lukien ERICin yleiskokouksen ja kaikkien muiden komiteoiden ja elinten toiminta tarpeen mukaan); ja

c)	jäseniltä ja/tai kolmansilta osapuolilta tai muilta tahoilta avustuksina tai muina maksuina saadut varat.

Epäselvyyksien välttämiseksi kukin ESS:n jäsen kattaa omat kenttätyöstä ja kansallisesta koordinoinnista aiheutuvat kustannuksensa eikä näitä kustannuksia kirjata talousarvioon.

3.   Talousarvio sisältää myös kohdat, jotka yleiskokous tarvittaessa hyväksyy varainhoitokomitean neuvosta ohjesääntönä.

4.   Talousarvion hyväksyttyään varainhoitokomitea toimittaa sen yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Jos varainhoitokomitea ei hyväksy talousarviota, se perustelee tämän yleiskokoukselle, joka tekee lopullisen päätöksen talousarvion hyväksymisestä.

5.   Kun talousarvio on vahvistettu, jäsenet (tai jäsenen puolesta toimiva maksuasiamies) suorittavat vuosittain talousarvioon otetut maksuosuudet ohjesäännön ehtojen mukaisesti tarvittaessa seuraavasti laskettuina:

a)	ensiksi kunkin jäsenen perusosuus, jonka suuruuden yleiskokous tarpeen mukaan hyväksyy;

b)	toiseksi isäntämaan osuus, jonka suuruudesta sovitaan tarpeen mukaan; ja

c)

kolmanneksi kunkin jäsenen suoritettavaksi tuleva jäljellä oleva osuus, joka lasketaan suhteessa jäsenen BKT:hen. Jos laskenta johtaa siihen, että joidenkin (mutta ei kaikkien) jäsenten maksettavaksi tuleva loppuosuus on vähemmän tai yhtä suuri kuin 17 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettu perusosuus, kyseisiltä jäseniltä ei vaadita tätä loppuosuutta ja jäljellä oleva maksettava määrä jaetaan suhteessa BKT:hen niiden jäsenten välillä, joilta vaaditaan osuus tämän alakohdan nojalla.

Jäsenten luontoissuoritukset voidaan hyväksyä vasta, kun yleiskokouksen puheenjohtaja on hyväksynyt ne varainhoitokomitean neuvosta.

18 artikla

Tilintarkastus

ESS ERICin on varmistettava, että sen tilit tarkastaa vuosittain tilintarkastusyhteisö, jolla on tarvittava pätevyys, ja että tarkastettu tilinpäätös talletetaan vaaditulla tavalla ja julkaistaan. Yleiskokous hyväksyy tarkastetun tilinpäätöksen.

19 artikla

Kirjanpito

ESS ERICin on kirjattava taloudelliseen toimintaansa liittyvät menot ja tulot erikseen ja laskutettava markkinahinta tällaisesta toiminnosta tai, jos sitä ei voida määrittää, täydet kustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla.

7   LUKU

TOIMINTAPOLITIIKKA

20 artikla

Hankinnat ja verovapautukset

1.   ESS ERIC kohtelee hankintamenettelyihin osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi riippumatta siitä, onko niiden kotipaikka Euroopan unionissa. ESS ERICin hankinnoissa noudatetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailun periaatteita. Yleiskokous vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt hankintamenettelyille ja -perusteille.

2.   Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 143 artiklan 1 kohdan g alakohtaan ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvia ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 (2) 50 ja 51 artiklan mukaisia verovapauksia sovelletaan ERICin hankkimiin hyödykkeisiin ja palveluihin, joiden arvo on yli 250 euroa, jotka on tarkoitettu ESS ERICin viralliseen käyttöön ja jotka ESS ERIC maksaa ja hankkii kokonaan. Näitä vapautuksia ei sovelleta yksittäisten jäsenten hankintoihin.

21 artikla

Vastuu

1.   ESS ERIC vastaa veloistaan.

2.   ESS ERICin jäsenten taloudellinen korvausvastuu sen veloista rajoittuu niiden omaan vuotuiseen rahoitusosuuteen, mukaan lukien eroilmoituskauden kattavat osuudet.

3.   Yleiskokous varmistaa, että ESS ERIC hankkii tarvittavan vakuutussuojan sen infrastruktuurin kehittämiselle ja toiminnalle ominaisten riskien varalta, mukaan lukien varautuminen mahdolliseen ERICin purkamiseen. Lisäksi vakuutussuoja voisi kattaa johtajan, apulaisjohtajien tai muiden ESS ERICille tehtäviä suorittavien luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen vastuun, rajoittumatta kuitenkaan tähän.

4.   Kansalliset edustajat, johtaja ja apulaisjohtajat, tarkkailijat ja muut ESS ERICin komiteoiden ja elinten jäsenet eivät vastaa ESS ERICin veloista.

5.   Kaikki ESS ERICin toimet koordinoidaan ja toteutetaan sillä periaatteella, ettei ESS ERIC vastaa jäsenten tai muiden tahojen sille suorittamista tehtävistä siten kuin ohjesäännössä tarvittaessa esitetään.

22 artikla

Tieteellinen arviointi ja tulosten levittäminen

1.   ESS ERICin on sallittava vapaa pääsy kaikkiin ESS:n tietoihin tieteellistä arviointia varten. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

2.   ESS ERICin on pyrittävä varmistamaan, että ESS:n tulokset ovat kaikkien saatavilla. ESS ERICin on laadittava ja julkistettava tulosten levittämistä koskeva strategia. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

23 artikla

Immateriaalioikeudet ja tietopolitiikka

1.   ESS ERICin on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä omistamaan immateriaalioikeudet työhönsä. Sen on myönnettävä immateriaalioikeuksiinsa tekijänpalkkioista vapautettu, ei-yksinomainen lisenssi mille tahansa henkilölle ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Kysymystä ESS ERICin immateriaalioikeuksien käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin tarkastellaan tapauskohtaisesti. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

2.   ESS ERICin on sallittava tiedeyhteisölle vapaa pääsy kaikkiin ESS:n tietoihin. Tietoihin ei saa myöntää etuoikeutettua pääsyä paitsi käsiteltäessä ja valmisteltaessa niitä julkiseen käyttöön. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

3.   ESS ERICin on noudatettava Kansainvälisen tilastoinstituutin eettistä julistusta (Declaration on Ethics).

4.   ESS ERICin on varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että kaikkia ESS ERICin tietoja käsitellään nimettöminä. Siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (3) periaatteita.

5.   Kaikkia ESS ERICin tuottamia tietoja on käsiteltävä kussakin maassa kyseisen maan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

6.   Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

24 artikla

Työhönottopolitiikka

ESS ERIC noudattaa yhtäläisten mahdollisuuksien politiikkaa eikä syrji ketään rodun, etnisen alkuperän, sukupuolen, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi tai muusta syystä, joka katsotaan Euroopan unionin oikeudessa syrjinnäksi. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

8   LUKU

KESTO, PURKAMINEN, SOVELLETTAVA LAKI JA RIITOJEN RATKAISU

25 artikla

Kesto ja purkaminen

1.   ESS ERIC perustetaan päivänä, jona Euroopan komission päätös ERICin perustamisesta tulee voimaan, ja sillä on oikeushenkilöllisyys toistaiseksi siihen asti, kun

a)	ESS ERIC puretaan tämän perussäännön määräysten mukaisesti; ja

b)	Euroopan komissio tekee päätöksen ESS ERICin päättämisestä.

2.   Yleiskokous voi päättää läsnä olevien ja äänestävien jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä ESS ERICin purkamisesta. Jos yleiskokous päättää purkaa ESS ERICin, se vahvistaa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä menettelyn purkamista varten.

3.   ESS ERICin on ilmoitettava Euroopan komissiolle päätöksestä purkaa ESS ERIC asetuksen mukaisesti.

4.   Kun sovelletaan 25 artiklan 1 tai 2 kohtaa, johtajan on varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että ESS ERICin omistamat tiedot talletetaan turvallisesti tarkoituksenmukaisen kolmannen osapuolen tai kolmansien osapuolten haltuun niin, että tiedot ovat saatavilla ja käytettävissä tämän perussäännön mukaisesti.

26 artikla

Sovellettava laki

ERICin perustamiseen ja sisäiseen toimintaan sovelletaan

a)	Euroopan unionin lainsäädäntöä ja erityisesti Euroopan komission asetusta ja päätöstä ESS ERICin perustamisesta tämän perussäännön mukaisesti;

b)

asioissa, jotka eivät kuulu tai jotka kuuluvat vain osittain 26 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan, sen valtion lainsäädäntöä, jossa ESS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, eli Englannin ja Walesin lakeja sellaisina kuin ne ovat voimassa ESS ERICin perustamispäivänä;

c)	tätä perussääntöä ja sen täytäntöönpanosääntöjä.

27 artikla

Riitojen ratkaisu

1.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista ESS ERICiin liittyvät jäsenten väliset riidat, jäsenten ja ESS ERICin väliset riidat (mukaan lukien mahdollinen ESS ERICin selvitysmies) sekä kaikki riidat, joissa Euroopan unioni on osapuolena.

2.   ESS ERICin ja kolmansien osapuolten välisiin riitoihin sovelletaan tuomioistuinten toimivaltaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Niissä tapauksissa, jotka eivät kuulu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, riitojen ratkaisuun sovellettava toimivalta määritetään sen valtion lainsäädännön nojalla, jossa ESS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee (eli ESS ERICin perustamispäivänä voimassa olevien Englannin ja Walesin lakien nojalla).

3.   Jäsenten on huolehdittava siitä, että jos jotakin sovellettavista laeista muutetaan merkittävästi, tätä perussääntöä muutetaan vastaavasti.

4.   Jos toimivaltainen tuomioistuin, elin tai viranomainen toteaa, että tämän perussäännön jokin määräys on jonkin oikeudenkäyttöalueen lakien mukaan laiton, sääntöjenvastainen, mitätön tai täytäntöönpanokelvoton, kyseinen määräys katsotaan poistetuksi tästä sopimuksesta vain kyseisen oikeudenkäyttöalueen osalta eikä tämä vaikuta

a)	kyseisen määräyksen laillisuuteen, sääntöjenmukaisuuteen tai täytäntöönpanokelpoisuuteen muiden oikeudenkäyttöalueiden lakien mukaisesti; tai

b)	perussäännön muihin määräyksiin, jotka ovat edelleen kaikilta osin voimassa.

Tällöin osapuolten on pyrittävä sopimaan 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti pätevästä ja täytäntöönpanokelpoisesta määräyksestä, joka korvaa poistetun määräyksen yleiskokousta tyydyttävällä tavalla.

9   LUKU

PERUSSÄÄNTÖ JA SEN MUUTTAMINEN

28 artikla

Perussääntö ja siihen tehdyt muutokset

1.   Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

2.   Jollei 28 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, mahdolliset tämän perussäännön muutokset hyväksyy yleiskokous sille varattuna asiana (Reserved Matter). ESS ERICin on ilmoitettava muista kuin 28 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista tämän perussäännön muutoksista Euroopan komissiolle 10 päivän kuluessa siitä, kun yleiskokous on hyväksynyt ne.

3.   Kaikkiin perussäännön muutoksiin on asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan mukaisesti liitettävä ilmoitus siitä, koskeeko muutos perussäännön olennaista vai muuta kuin olennaista osaa, ja annettava tiedot muutoksen hyväksymismenettelystä.

4.   Sen jälkeen kun hyväksytyistä muutoksista on 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle, Euroopan komissio voi vastustaa muutosta 60 päivän kuluessa sen ilmoittamisesta esittäen syyt, joiden vuoksi muutos ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

5.   Tämä 28 artiklan mukaisesti hyväksytty muutos ei saa tulla voimaan ennen kuin 28 artiklassa mainittu vastustamisen määräaika on päättynyt tai Euroopan komissio on luopunut sen soveltamisesta tai ennen kuin mahdollinen Euroopan komission esittämä vastalause on rauennut.

6.   Perussäännön muutokset, jotka koskevat 1 artiklan 2 kohdassa (nimi), 1 artiklan 4 kohdassa (sääntömääräinen kotipaikka), 2 artiklassa (tehtävät ja toimet), 20 artiklassa (hankinnat), 21 artiklassa (vastuu), 22 artiklassa (tieteellinen arviointi ja tulosten levittäminen), 23 artiklassa (immateriaalioikeudet ja tietopolitiikka), 24 artiklassa (työhönottopolitiikka) ja 25 artiklassa (kesto ja purkaminen) tarkoitettuja asioita ja jotka jäsenet ovat hyväksyneet yleiskokoukselle varattuina asioina, tulevat voimaan vasta, kun Euroopan komissio on nimenomaisesti hyväksynyt muutokset ja Euroopan komission päätös muutosten hyväksymisestä on tullut voimaan.

7.   Hakiessaan Euroopan komission hyväksyntää 28 artiklan 2 tai 6 kohdan mukaisesti ESS ERICin on toimitettava ehdotettujen muutosten teksti ja muutokset sisältävä perussäännön konsolidoitu toisinto Euroopan komissiolle.

---

(1)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1.

(3)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

LIITE II

LUETTELO JÄSENISTÄ JA TARKKAILIJOISTA

Tässä liitteessä luetellaan jäsenet ja tarkkailijat ja niitä edustavat tahot.

Jäsenet

Jäsenen nimi	Kansallisen edustajan nimi
Itävallan tasavalta	Tiede- ja tutkimusministeriö
Belgian kuningaskunta	Julkisen tiedepolitiikan suunnittelupalvelu (BELSPO)
Tšekin tasavalta	Opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriö (MEYS)
Viron tasavalta	Sosiaaliministeriö
Saksan liittotasavalta	Saksan liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF)
Irlanti	Irlannin tutkimusneuvosto (HEA)
Liettuan tasavalta	Opetus- ja tiedeministeriö
Alankomaiden kuningaskunta	Alankomaiden tieteellisen tutkimuksen järjestö (NWO)
Puolan tasavalta	Tiede- ja korkeakoulutusministeriö
Portugalin tasavalta	Tiede- ja teknologiasäätiö
Slovenian tasavalta	Opetus-, tiede- ja urheiluministeriö
Ruotsin kuningaskunta	Opetusministeriö, jota edustaa Ruotsin tutkimusneuvosto
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta	Talous- ja sosiaalitutkimuksen neuvosto (Economic and Social Research Council)

Tarkkailijat

Tarkkailijan nimi	Tarkkailijan edustajan nimi
Norjan kuningaskunta	Norjan tutkimusneuvosto
Sveitsin valaliitto	FORS (Sveitsin yhteiskuntatieteiden tutkimussäätiö)

LIITE III

MÄÄRITELMÄT JA TULKINTA

1.

Jollei asiayhteydestä muuta johdu, tässä perussäännössä tarkoitetaan ”ESS ERICillä” asetuksen (EY) N:o 723/2009, jäljempänä ”asetus”, mukaisesti perustettua eurooppalaista tutkimusinfrastruktuurikonsortiota, johon sovelletaan tätä perussääntöä, jota voidaan tarvittaessa muuttaa tai joka voidaan tarvittaessa laatia uudelleen asetuksen mukaisesti, jäljempänä ”perussääntö”; ”ESS:llä” eli ”eurooppalaisella sosiaalitutkimuksella” (European Social Survey) vuonna 2001 käynnistynyttä eurooppalaista sosiaalitutkimusta, joka on Euroopan maissa samanaikaisesti tehtävinä kansallisina tutkimuksina toteutettava pitkän aikavälin asiantuntijatutkimus. Siinä kerätään, tulkitaan ja levitetään tarkkaa tietoa yhteiskunnallisten asenteiden ja arvojen muutoksista Euroopassa; ”BKT:llä” yksittäisen maan kotimarkkinoillaan tuottamien kaikkien hyödykkeiden ja palvelujen rahallista kokonaisarvoa, joka määritetään Maailmanpankin julkistamista luvuista vuodelta 2009 tai joltain myöhemmältä yleiskokouksen hyväksymältä vuodelta; ”jäsenellä” (kansallisen edustajansa kautta toimivaa) henkilöä, jolle on myönnetty ESS ERICin jäsenyys tarvittaessa tämän perussäännön ja asetuksen mukaisesti; ”jäsenvaltiolla” Euroopan unionin jäsenvaltiota; ”ohjesäännöllä” ESS ERICin ohjesääntöä, jonka yleiskokous tarvittaessa hyväksyy.

2.	Jollei tässä perussäännössä toisin määrätä, asetuksessa määritellyillä termeillä on siinä sama merkitys.

3.	Viittaukset artikloihin ovat viittauksia tämän perussäännön artikloihin.

4.	Kaikki otsikot on tarkoitettu ainoastaan viittausten helpottamiseksi eivätkä ne vaikuta perussäännön tulkintaan, jollei asiayhteydestä muuta johdu.

5.	Yksiköllinen viittaus sisältää monikollisen viittauksen ja päinvastoin, ja viittaus yhteen sukupuoleen kattaa molemmat sukupuolet.

6.

Viittaukset sopimuksiin, asetuksiin, direktiiveihin, perussääntöihin tai perussäännön määräyksiin kattavat mahdollisen niiden nojalla annetun johdannaisen lainsäädännön, ja niitä pidetään viittauksina kyseiseen sopimukseen, asetukseen, direktiiviin, perussääntöön, perussäännön määräykseen ja/tai johdannaiseen lainsäädäntöön sellaisena kuin se on tarkistettuna, muutettuna, laajennettuna, konsolidoituna, uudelleenlaadittuna ja/tai korvattuna ja sellaisena kuin se on voimassa tämän perussäännön hyväksymispäivänä.

7.	Kaikki ilmauksia ”sisältää”, ”mukaan lukien”, ”erityisesti” ja muita vastaavia ilmauksia seuraavat sanat on ymmärrettävä rajoittumatta pelkästään niihin ja rajoittamatta niitä edeltävien sanojen merkitystä.

8.	Ilmauksilla ”kirjallinen” tai ”kirjallisesti” viitataan postitse, faksitse ja sähköpostitse tai muulla vastaavalla tavalla harjoitettavaan viestintään, jossa sanat toistetaan luettavissa ja pysyvässä muodossa.

9.

Oikeustoimesta, oikeussuojakeinosta, oikeudenkäyntimenettelystä, oikeudellisesta asiakirjasta, oikeudellisesta asemasta, tuomioistuimesta taikka virallisesta tai oikeudellisesta käsitteestä tai asiasta käytettävään englantilaiseen oikeudelliseen termiin tehtyjen viittausten katsotaan – silloin kun on kyse muusta kuin Englannin ja Walesin oikeudenkäyttöalueesta – sisältävän viittauksen termiin, joka on lähimpänä englantilaista termiä kyseessä olevalla oikeudenkäyttöalueella.

LIITE IV

MAIDEN RAHOITUSOSUUDET

RAHOITUSOSUUDET ESS ERICIIN (EUROINA)

ESS ERICin varainhoitovuosi

VUOSI	2013–2014	2014–2015	2015–2016	2016–2017
1. Yhdistynyt kuningaskunta (isäntämaa)	1 000 000	1 000 000	742 630	764 909
2. Itävalta	46 943	49 337	60 259	62 067
3. Belgia	53 410	56 235	69 631	71 720
4. Bulgaria	20 000	20 600	21 218	21 855
5. Kypros	20 000	20 600	21 218	21 855
6. Tšekki	33 845	35 367	41 280	42 518
7. Viro	20 000	20 600	21 218	21 855
8. Suomi	36 913	38 640	45 726	47 098
9. Ranska	204 877	217 787	289 111	297 785
10. Saksa	252 792	268 893	358 542	369 298
11. Irlanti	35 745	37 393	44 033	45 354
12. Liettua	20 000	20 600	21 218	21 855
13. Alankomaat	75 994	80 323	102 355	105 426
14. Norja	46 448	48 809	59 541	61 328
15. Puola	50 408	53 033	65 280	67 239
16. Portugali	36 520	38 220	45 156	46 510
17. Slovenia	20 000	20 600	21 218	21 855
18. Espanja	122 728	130 168	170 074	175 176
19. Ruotsi	48 637	51 144	62 714	64 595
20. Sveitsi	54 740	57 653	71 558	73 704
Yhteensä	2 200 000	2 266 000	2 333 980	2 403 999

Selittävä huomautus: Talousarvio ja vuotuiset maksut ESS ERICiin varainhoitovuosina 2013–2017

1.	ESS ERICin varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta.

2.

Esitetty talousarvio on laadittu ESS ERICin neljäksi ensimmäiseksi toimintavuodeksi. ESS ERICin ohjauskomitea on pyrkinyt 2,3 miljoonan euron vuotuiseen talousarvioon keskeisiä tieteellisiä toimia varten. Käytettävä talousarvio on pienempi, jos tällä välin kaikki vahvan kiinnostuksensa ilmaisseet maat eivät voi liittyä ERICiin ajoissa toiminnan käynnistämiseksi kesäkuussa 2013. Kokonaistalousarvioon tehdään 3 prosentin inflaatiokorotukset vuosittain.

3.

Ennakoitujen allekirjoittajien määrän perusteella ensimmäiseksi vuodeksi ennakoidaan 2,2 miljoonan euron talousarviota (jota pienennetään, jos kaikki luettelossa mainitut maat eivät anna ERICiin liittymiseksi vaadittua allekirjoitusta). Jos uusia maita liittyy jäseniksi, talousarviota korotetaan enimmillään 2,3 miljoonaan euroon vanhojen jäsenten osuuksien pysyessä ennallaan (uusien jäsenten osuudet lasketaan maakohtaisesti vanhojen jäsenten osuuksia vasten uusilta jäseniltä vaaditun rahoitusosuuden määrittämiseksi. Perustajajäseniltä vaadittu osuus pysyy ennallaan). Kun talousarviotavoite on saavutettu, uusien maiden liittyminen jäseniksi johtaa kaikilta sellaisilta jäseniltä ja tarkkailijoilta vaadittavien osuuksien pienenemiseen, jotka maksavat enemmän kuin perusosallistumismaksun (ellei yleiskokouksen toisin päätä).

4.

Vuotuiset osuudet on laskettu tämän perussäännön 17 artiklassa esitettyä menettelyä noudattaen seuraavin lähtökohdin: a) perusosallistumismaksu on 20 000 euroa ensimmäisenä vuonna, ja siihen tehdään 3 prosentin inflaatiotarkistus seuraavina kolmena vuotena; b) isäntämaana Yhdistynyt kuningaskunta maksaa korotetun osuuden, joksi on sovittu 1 000 000 euroa ensimmäisinä kahtena vuotena, ja sen jälkeen alkuperäisen rahoitussitoumuksen 700 000 euroa vuotuisin inflaatiotarkistuksin; c) jäsenet suorittavat jäljellä olevan summan kattamiseksi osuuden, joka lasketaan suhteessa niiden BKT:hen käyttäen Maailmanpankin BKT-tietoja vuodelta 2009. Tämä koskee vain jäseniä, joiden osuus olisi vähintään 20 000 euroa (pyöristettynä lähimpään 100 euroon); d) vuotuista (yhdistettyyn indeksiin perustuvaa) 3 prosentin inflaatiotarkistusta sovelletaan toisesta vuodesta alkaen muihin paitsi Yhdistyneen kuningaskunnan korotettuihin osuuksiin ensimmäisten kahden vuoden aikana (mikä merkitsee, että muiden maiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan osuuksia korotetaan hieman yli 3 prosenttia); e) tässä vaiheessa Sveitsin ja Norjan laki estää niiden osallistumisen ERICiin jäsenstatuksella. Nämä kaksi maata osallistuvat tarkkailijoina ja suorittavat vaaditun vuotuisen osuuden siten kuin tässä selittävässä huomautuksessa esitetään.