EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013D0010

2013/211/EU: Euroopan keskuspankin päätös, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013 , euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä (EKP/2013/10)

OJ L 118, 30.4.2013, p. 37–42 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 10 Volume 007 P. 267 - 272

In force: This act has been changed. Current consolidated version: 19/05/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2013/211(1)/oj

30.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 118/37


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013,

euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2013/10)

(2013/211/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2003 annetun päätöksen EKP/2003/4 (1) soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös tulevat eurosetelisarjat. Tästä syystä on tarpeen tehdä teknisiä muutoksia päätökseen EKP/2003/4. Päätöksen EKP/2003/4 soveltamisesta ja tulkinnasta saatujen kokemusten perusteella on myös tarpeen selkiyttää joitakin sääntöjä ja menettelyjä. Näiden muutosten sisällyttämiseksi päätös olisi selvyyden ja avoimuuden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 128 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön 16 artiklassa määrätään, että Euroopan keskuspankilla (EKP) on yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseen laskemiseen unionissa. Näissä määräyksissä vahvistetaan myös, että EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, voivat laskea liikkeeseen tällaisia seteleitä. Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (2) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen.

(3)

Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) suoritti eurosetelien tuotantoa ja liikkeeseenlaskua koskevan valmistelutyön ja edisti erityisesti eurosetelien ulkoasun osalta uusien eurosetelien nimellisarvojen ja selitelmien tunnistettavuutta ja hyväksymistä ottamalla huomioon setelien käyttäjäryhmiä edustavien eurooppalaisten yhdistysten esittämät, setelien ulkonäköön ja teknisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset.

(4)

EKP:llä on EMI:n seuraajana tälle alun perin kuuluneet eurosetelien ulkoasua koskevat tekijänoikeudet. EKP ja sen puolesta toimivat kansalliset keskuspankit voivat vedota tekijänoikeuksiin tekijänoikeuksien vastaisesti valmistettujen tai levitettyjen seteliaiheen jäljennösten johdosta; tekijänoikeuksien vastaisia ovat esim. sellaiset seteliaiheen jäljennökset, jotka saattavat vaikuttaa kielteisellä tavalla eurosetelien asemaan julkisuudessa.

(5)

EKP ja kansalliset keskuspankit ottavat ajoittain käyttöön uusia eurosetelisarjoja, joissa on kehittyneempiä aitoustekijöitä johtuen ensimmäisen setelisarjan käyttöönoton jälkeen seteliteknologiassa tapahtuneesta edistyksestä.

(6)

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien oikeus laskea liikkeeseen euroseteleitä sisältää toimivallan toteuttaa kaikki tarvittavat oikeudelliset toimenpiteet, joilla suojataan eurosetelien luotettavuutta maksuvälineinä. EKP:n olisi toteutettava toimenpiteitä tietyn vähimmäistason saavuttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, jotta huolehditaan siitä, että yleisö kykenee erottamaan seteliaiheen jäljennökset euroseteleistä, jotka EKP ja kansalliset keskuspankit ovat laskeneet liikkeeseen ja jotka eivät ole euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1338/2001 (3) 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja vääriä seteleitä (jäljempänä ’aidot eurosetelit’). Tätä varten on tarpeen luoda yhteiset säännöt, joita noudattaen seteliaiheen jäljentäminen on sallittua.

(7)

Tässä päätöksessä ei rajoiteta rikoslainsäädännön soveltamista erityisesti väärentämisen alalla.

(8)

Eurosetelien seteliaiheen sähköisiä jäljennöksiä olisi pidettävä lainmukaisina ainoastaan, jos niiden tuottaja toteuttaa asianmukaiset tekniset toimenpiteet sellaisten tulostettujen setelijäljennösten välttämiseksi, joita yleisö saattaa erehtyä pitämään aitoina euroseteleinä.

(9)

Toimivaltaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan aitojen eurosetelien luotettavuutta maksuvälineinä, sisältyy toimivalta luoda yhteiset säännöt, joita noudattaen rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit vaihtavat vahingoittuneet eurosetelit. Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt eurosetelien kategoriat, jotka kansallisten keskuspankkien olisi otettava haltuun, jos niitä esitetään vaihdettaviksi.

(10)

Eurosetelin vaihtaminen edellyttää sellaisen alkuperäisen eurosetelin osan esittämistä, joka täyttää tietyt vähimmäismitat. Nämä mitat olisi esitettävä prosenttiosuuksina alkuperäisen eurosetelin pinta-alasta ennen kuin seteli vahingoittui, jotta vältetään mittausvääristymät esimerkiksi tilanteissa, joissa euroseteli on vahingoittunut kutistumisen johdosta.

(11)

Asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 edellytetään, että luottolaitokset ja maksupalvelutoiminnassaan muut maksupalvelujen tarjoajat sekä kaikki muut talouden toimijat, jotka osallistuvat setelien ja metallirahojen käsittelyyn ja levittämiseen varmistavat niiden eurosetelien ja -metallirahojen aitouden, jotka ne ovat vastaanottaneet ja aikovat laskea uudelleen liikkeeseen sekä huolehtivat väärennösten havaitsemisesta.

(12)

Koska aitojen euroseteleiden vahingoittuminen varkaudenestovälineissä saattaa liittyä rikokseen tai rikoksen yritykseen olisi varmistettava, että vain rikoksen tai rikoksen yrityksen uhri voi vaihtaa eurosetelit tällaisissa tapauksissa.

(13)

Jotta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laitoksia ja talouden toimijoita kannustetaan käyttämään varkaudenestovälineitä asianmukaisella tavalla, kansallisten keskuspankkien on aiheellista vaatia maksu eurosetelien vaihtamista varten tehtävän tutkimuksen kustannusten korvaamiseksi, kun ammattimaiset setelien käsittelijät pyytävät kansallisia keskuspankkeja vaihtamaan euroseteleitä, jotka varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet.

(14)

Maksua ei tulisi periä, jos vahingoittumisen syynä on ryöstö tai varkaus taikka niiden yritys, ja hyvin vähäisten maksujen välttämiseksi maksu olisi perittävä ainoastaan, kun vaihdettavaksi esitetään vähintään tietty määrä vahingoittuneita aitoja euroseteleitä.

(15)

Kun suuri määrä aitoja euroseteleitä on vahingoittunut varkaudenestovälineiden laukeamisen vuoksi, eurosetelit olisi kansallisten keskuspankkien pyynnöstä esitettävä vaihdettaviksi tietyissä vähimmäismääräisissä erissä.

(16)

Jotta tuettaisiin pyrkimyksiä edistää rahan kierron turvallisuutta ja jotta vältettäisiin varkaudenestovälineiden käytön rankaisemista, olisi asianmukaista, että asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset ja talouden toimijat, jotka antavat varkaudenestovälineiden vahingossa vaurioittamat aidot eurosetelit vaihdettaviksi, saavat hyvityksen tällaisten setelien vastaanottamispäivänä, samalla tavoin kuin menetellään käteisrahan tavallisten talletusten kohdalla.

(17)

Euroopan unionin tukemiseksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisessä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen eurojärjestelmän olisi asianmukaista täsmentää, miten pyyntöjä vaihtaa vahingoittuneita aitoja euroseteleitä, joiden arvo on vähintään 7 500 euroa käsitellään. Tällaiset säännöt eivät vaikuta henkilöllisyyden todistamista ja raportointia koskeviin tiukempiin vaatimuksiin, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (4) täytäntöönpanon yhteydessä.

(18)

EKP:n yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseen laskemiseen unionissa sisältää toimivallan poistaa käytöstä euroseteleitä ja luoda yhteisiä menettelyjä, joita noudattaen EKP ja kansalliset keskuspankit voivat toteuttaa setelien käytöstä poistamisen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimellisarvot ja selitelmät

1.   Euroseteleihin kuuluu seitsemän euroseteliä, joiden nimellisarvot ovat viidestä eurosta 500 euroon, ja ne kuvaavat Euroopan aikakausia ja tyylisuuntia seuraavin perusselitelmin.

Nimellisarvo

(EUR)

Koko (ensimmäinen sarja)

Koko (toinen sarja)

Pääväri

Tyylisuunta

5

120 × 62 mm

120 × 62 mm

harmaa

klassinen

10

127 × 67 mm

127 × 67 mm

punainen

romaaninen

20

133 × 72 mm

133 × 72 mm

sininen

goottilainen

50

140 × 77 mm

140 × 77 mm

oranssi

renessanssi

100

147 × 82 mm

Päätetään myöhemmin

vihreä

barokki ja rokokoo

200

153 × 82 mm

Päätetään myöhemmin

kellanruskea

teräs- ja lasiarkkitehtuuri

500

160 × 82 mm

Päätetään myöhemmin

purppuranpunainen

1900-luvun moderni arkkitehtuuri

2.   Eurosetelisarjan seitsemän setelin etusivulla on kuvattu porttikäytäviä ja ikkunoita ja takasivulla siltoja. Kaikki seitsemän seteliä ilmentävät edellä mainittuja Euroopan eri tyylisuuntia. Seteleissä on lisäksi

a)

Euroopan unionin symboli;

b)

rahan nimi latinalaisin ja kreikkalaisin aakkosin ja lisäksi, toisessa eurosetelisarjassa, rahan nimi kyrillisin aakkosin;

c)

EKP:n lyhenne Euroopan unionin virallisilla kielillä; ensimmäisen eurosetelisarjan osalta EKP:n lyhenne on ainoastaan viidellä virallisella kielellä seuraavasti: BCE; ECB; EZB; EKT ja EKP ja sen lisäksi, toisen eurosetelisarjan sarjan osalta, EKP:n lyhenne on yhdeksällä virallisella kielellä seuraavasti: BCE, ECB, ЕЦБ, EZB, EKP, EKT, EKB, BĊE ja EBC;

d)

©-symboli, EKP:llä olevan tekijänoikeussuojan merkkinä; sekä

e)

EKP:n puheenjohtajan allekirjoitus.

2 artikla

Eurosetelien seteliaiheen jäljentämistä koskevat säännöt

1.   ’Seteliaiheen jäljennöksellä’ tarkoitetaan mitä tahansa aineellista tai aineetonta kuvaa, joka saattaa muistuttaa aitoa euroseteliä taikka luoda yleisvaikutelman, että kyse on tällaisesta setelistä, ja joka käsittää edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin kokonaan tai osittain taikka osia sen ulkoasun yksityiskohdista kuten väristä, mittasuhteista ja kirjainten tai symbolien käytöstä, seuraavista seikoista riippumatta:

a)

kuvan koko; tai

b)

kuvan tuotannossa käytetyt materiaalit tai menetelmät; tai

c)

se, onko eurosetelin ulkoasun osia, esimerkiksi kirjaimia tai symboleja, muutettu tai onko niihin tehty lisäyksiä.

2.   Seteliaiheen jäljennökset, joita yleisö saattaa erehtyä pitämään aitoina euroseteleinä, ovat lainvastaisia.

3.   Seteliaiheen jäljennökset, jotka täyttävät seuraavat edellytykset, ovat lainmukaisia, koska ei ole vaaraa, että yleisö saattaisi erehtyä pitämään niitä aitoina euroseteleinä:

a)

edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin yksipuoliset jäljennökset, jos jäljennös on kooltaan vähintään 125 prosenttia tai enintään 75 prosenttia sekä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pituudesta että sen leveydestä; tai

b)

edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin kaksipuoliset jäljennökset, jos jäljennös on kooltaan vähintään 200 prosenttia tai enintään 50 prosenttia sekä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pituudesta että sen leveydestä; tai

c)

edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin ulkoasun yksityiskohtien jäljennökset, jos tällainen ulkoasun yksityiskohta ei ole asetettu seteliä muistuttavalle taustalle; tai

d)

yksipuoliset seteliaiheen jäljennökset osasta eurosetelin etu- tai takasivua, jos osa on alle kolmanneksen 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin etu- tai takasivusta; tai

e)

seteliaiheen jäljennökset, jotka on tehty materiaalista, joka eroaa selvästi paperista ja näyttää ilmeisen erilaiselta kuin setelien valmistamiseen käytettävä materiaali; tai

f)

aineettomat seteliaiheen jäljennökset, jotka on asetettu saataville sähköisesti verkkosivuilla langallisen tai langattoman viestinnän avulla taikka millä tahansa muulla sellaisella tavalla, joka antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua niihin itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana edellyttäen, että

sana SPECIMEN (näyte) on kirjoitettu Arial-kirjasintyyppiä tai sen kaltaista kirjasintyyppiä käyttäen diagonaalisesti seteliaiheen jäljennöksen poikki, ja

100-prosenttisessa koossaan olevan sähköisen seteliaiheen jäljennöksen resoluutio ei ole suurempi kuin 72 pistettä/tuuma (dpi).

4.   Jos kyseessä on 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettu jäljennös,

sanan SPECIMEN pituuden on oltava vähintään 75 prosenttia seteliaiheen jäljennöksen pituudesta, ja

sanan SPECIMEN korkeuden on oltava vähintään 15 prosenttia seteliaiheen jäljennöksen korkeudesta, ja

sanan SPECIMEN on oltava kirjoitettu läpinäkymättömällä (opaakilla) värillä, joka eroaa jyrkästi 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pääväristä.

5.   EKP ja kansalliset keskuspankit toimittavat kirjallisesta pyynnöstä vahvistuksen siitä, että myös jotkin muut sellaiset seteliaiheen jäljennökset, jotka eivät täytä 3 kohdan edellytyksiä, ovat lainmukaisia, jollei yleisö voi erehtyä pitämään niitä aitoina 1 artiklassa tarkoitettuina euroseteleinä. Kun seteliaiheen jäljennös tehdään ainoastaan yhden sellaisen jäsenvaltion alueella, jonka rahayksikkö on euro, edellä tarkoitetut pyynnöt osoitetaan kyseisen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille. Muissa tapauksissa pyynnöt osoitetaan EKP:lle.

6.   Eurosetelien seteliaiheen jäljentämistä koskevia sääntöjä sovelletaan myös euroseteleihin, jotka on poistettu käytöstä tai jotka ovat menettäneet asemansa laillisina maksuvälineinä tämän päätöksen nojalla.

3 artikla

Vahingoittuneiden aitojen euroseteleiden vaihtaminen

1.   Kansalliset keskuspankit vaihtavat pyynnöstä vahingoittuneet aidot eurosetelit 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetussa EKP:n neuvoston asianomaisessa päätöksessä esitettyjen edellytysten mukaisesti, kun

a)

setelistä on jäljellä yli 50 prosenttia; tai

b)

setelistä on jäljellä enintään 50 prosenttia, jos setelin esittäjä näyttää toteen, että puuttuvat osat ovat tuhoutuneet.

2.   Edellä 1 kohdan lisäksi vahingoittuneiden aitojen eurosetelien vaihtamiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

jos epäillään esittäjän laillista oikeutta eurosetelien hallussapitoon, esittäjän on todistettava henkilöllisyytensä sekä todistettava olevansa omistaja tai että hänellä on muulla perusteella oikeus toimia setelin esittäjänä;

b)

jos epäillään eurosetelien aitoutta, esittäjän on todistettava henkilöllisyytensä;

c)

jos vaihdettaviksi esitetään tahraantuneita, likaantuneita tai värjäytyneitä aitoja euroseteleitä, esittäjältä edellytetään kirjallista selvitystä siitä, millä tavalla setelit ovat tahraantuneet, likaantuneet tai värjäytyneet;

d)

jos varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet aitoja euroseteleitä, esittäjältä edellytetään kirjallista lausuntoa siitä, minkä vuoksi setelit ovat värjäytyneet;

e)

jos varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet aitoja euroseteleitä varkauden, ryöstön tai muun rikollisen toiminnan tai niiden yrityksen yhteydessä, eurosetelit vaihdetaan ainoastaan sellaisen omistajan tai muutoin setelin esittämiseen oikeutetun henkilön pyynnöstä, joka on seteleiden vahingoittumiseen johtaneen rikollisen toiminnan tai sen yrityksen uhri;

f)

jos asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset tai talouden toimijat esittävät varkaudenestovälineiden vahingoittamia aitoja euroseteleitä, edellytetään tällaisen laitoksen ja talouden toimijan kirjallista lausuntoa siitä, minkä vuoksi setelit ovat värjäytyneet, varkaudenestovälineen viitetiedoista ja ominaisuuksista sekä vahingoittuneiden seteleiden esittäneestä osapuolesta ja esittämispäivämäärästä;

g)

jos suuri määrä aitoja euroseteleitä on vahingoittunut varkaudenestovälineiden laukeamisen vuoksi, setelit on kansallisten keskuspankkien pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan esitettävä 100 eurosetelin erissä, edellyttäen, että vaihdettaviksi esitettävien eurosetelien määrä on riittävä tällaisten erien muodostamiseen;

h)

jos asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset ja talouden toimijat esittävät vaihdettaviksi, yhdessä tai useammassa transaktiossa, vahingoittuneita aitoja euroseteleitä, joiden arvo on vähintään 7 500 euroa, tällaisten laitosten ja talouden toimijoiden on esitettävä seteleiden alkuperän ja asiakkaan tai, soveltuvin osin, direktiivissä 2005/60/EY tarkoitetun edunsaajan, henkilöllisyyden osoittavat asiakirjat. Tätä vaatimusta sovelletaan myös, jos on epäselvää, onko 7 500 euron kynnys saavutettu. Tässä kohdassa vahvistetut säännöt eivät vaikuta henkilöllisyyden todistamista ja raportointia koskeviin tiukempiin vaatimuksiin, jotka jäsenvaltiot ovat mahdollisesti hyväksyneet direktiivin 2005/60/EY täytäntöönpanon yhteydessä.

3.   Sen estämättä mitä edellä säädetään:

a)

jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että aidot eurosetelit ovat tahallisesti vahingoitettuja, sen on kieltäydyttävä vaihtamasta seteleitä ja otettava ne haltuunsa, jotta voidaan välttää setelien palautuminen liikkeeseen tai estää se, että seteleiden esittäjä esittäisi ne vaihdettaviksi jossain toisessa kansallisessa keskuspankissa. Kansallinen keskuspankki vaihtaa kuitenkin vahingoittuneet aidot eurosetelit, jos se tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että niiden esittäjät ovat vilpittömässä mielessä, tai jos niiden esittäjät kykenevät osoittamaan olevansa vilpittömässä mielessä. Vain vähän vahingoittuneita seteleitä, joissa on esimerkiksi merkintöjä, numeroita tai lyhyitä virkkeitä, ei periaatteessa pidetä tahallisesti vahingoitettuina; ja

b)

jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että on tehty rikos, sen on kieltäydyttävä vaihtamasta vahingoittuneita aitoja eurosetelejä ja otettava ne kuittia vastaan haltuunsa, jotta ne voidaan esittää todisteina toimivaltaisille viranomaisille esitutkinnan aloittamista varten tai jo aloitetun esitutkinnan tueksi. Jolleivät toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä, aidot eurosetelit on mahdollista vaihtaa esitutkinnan päätyttyä 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

c)

jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että vahingoittuneet aidot eurosetelit ovat likaantuneet siten, että ne ovat vaaraksi terveydelle tai turvallisuudelle, ne vaihtavat vahingoittuneet aidot eurosetelit, jos setelien esittäjä antaa toimivaltaisten viranomaisten suorittaman terveys- ja turvallisuusarvioinnin.

4 artikla

Varkaudenestolaitteiden vahingoittamien aitojen eurosetelien vaihtamisesta perittävän maksun vahvistaminen

1.   Kansallinen keskuspankki perii maksun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilta laitoksilta ja talouden toimijoilta, kun ne pyytävät kansallista keskuspankkia 3 artiklan mukaisesti vaihtamaan varkaudenestolaitteiden vahingoittamia aitoja euroseteleitä.

2.   Maksuna peritään 10 senttiä kustakin vahingoittuneesta eurosetelistä.

3.   Maksu peritään vain, jos kerralla vaihdetaan vähintään 100 vahingoittunutta euroseteliä. Maksu peritään kaikista vaihdetuista euroseteleistä.

4.   Maksua ei peritä, jos eurosetelit ovat vahingoittuneet ryöstön tai varkauden tai muun rikollisen toiminnan taikka niiden yrityksen yhteydessä.

5 artikla

Varkaudenestovälineiden vahingossa vahingoittamien ja vaihdettaviksi esitettyjen aitojen eurosetelien arvon hyvittäminen

1.   Kansalliset keskuspankit hyvittävät asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille laitoksille ja talouden toimijoille, joilla on tili kyseisessä kansallisessa keskuspankissa, varkaudenestovälineiden vahingossa vahingoittamien aitojen eurosetelien arvon, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

eurosetelit eivät ole vahingoittuneet ryöstön, varkauden tai muun rikollisen toiminnan taikka niiden yrityksen yhteydessä;

b)

kansallinen keskuspankki voi heti varmistaa, että pyydetty summa vastaa ainakin suurin piirtein vaihdettaviksi esitettyjen setelien arvoa; ja

c)

kaikki muut kansallisen keskuspankin vaatimat tiedot on toimitettu.

2.   Käsittelyn jälkeen huomattu mahdollinen ero vaihdettaviksi esitettyjen vahingoittuneiden aitojen eurosetelien arvon ja ennen käsittelyä hyvitetyn arvon välillä veloitetaan eurosetelit esittäneeltä laitokselta tai talouden toimijalta tai hyvitetään eurosetelit esittäneelle laitokselle tai talouden toimijalle, tapauksesta riippuen.

3.   Edellä 4 artiklassa tarkoitetut maksut lasketaan kansallisen keskuspankin käsittelemien vahingossa vahingoittuneiden aitojen eurosetelien tosiasiallisen määrän perusteella.

6 artikla

Eurosetelien käytöstä poistaminen

Eurosetelityypin tai -sarjan käytöstä poistamisesta säädetään EKP:n neuvoston päätöksessä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa tiedotusvälineissä. Päätöksestä on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat:

käytöstä poistettava eurosetelityyppi tai -sarja, ja

vaihtoajan pituus, ja

päivämäärä, jona eurosetelityyppi tai -sarja lakkaa olemasta laillinen maksuväline, ja

sellaisten eurosetelien käsittely, jotka esitetään sen jälkeen, kun ne on poistettu käytöstä ja/tai ne ovat lakanneet olemasta laillisia maksuvälineitä.

7 artikla

Voimaantulo ja kumoaminen

1.   Kumotaan päätös EKP/2003/4.

2.   Päätökseen EKP/2003/4 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

3.   Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 19 päivänä huhtikuuta 2013.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EUVL L 78, 25.3.2003, s. 16.

(2)  EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

(3)  EYVL L 181, 4.7.2001, s. 6.

(4)  EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.


LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Päätös EKP/2003/4

Tämä päätös

1 artikla

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artikla


Top