EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011R0109

Komission asetus (EU) N:o 109/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmien tyyppihyväksyntävaatimusten osalta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 34, 9.2.2011, p. 2–28 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 048 P. 54 - 80

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 05/07/2022; Kumoaja 32019R2144

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/109/oj

9.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/2


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 109/2011,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2011,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmien tyyppihyväksyntävaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetus (EY) N:o 661/2009 on erillisasetus, joka on annettu puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) (puitedirektiivi) mukaisen tyyppihyväksyntämenettelyn soveltamiseksi.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 661/2009 kumotaan tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä maaliskuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/226/ETY (3).

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vahvistetaan perussäännökset moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntävaatimuksille, joita sovelletaan moottoriajoneuvojen roiskeenestojärjestelmiin ja roiskeenestojärjestelmiin, jotka ovat erillisiä teknisiä yksiköitä. Nyt on tarpeen vahvistaa kyseisessä tyyppihyväksynnässä sovellettavat menettelyt, testit ja vaatimukset.

(4)

Tässä yhteydessä on aiheellista sisällyttää tähän asetukseen direktiivissä 91/226/ETY vahvistetut vaatimukset, joita on tarvittaessa mukautettu tieteen ja tekniikan kehitykseen.

(5)

Tämän asetuksen soveltamisalan olisi vastattava asetuksen (EY) N:o 661/2009 soveltamisalaa: sen olisi siis koskettava ainoastaan luokan N ja O ajoneuvoja. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan luokan N ja O ajoneuvoihin, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II, jotka on varustettu roiskeenestojärjestelmillä, sekä roiskeenestojärjestelmiin, jotka on tarkoitettu asennettaviksi luokan N ja O ajoneuvoihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’roiskeenestojärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, jonka tarkoituksena on vähentää liikkeellä olevan ajoneuvon renkaista ylöspäin roiskuvan veden sumuuntumista ja joka koostuu lokasuojasta, roiskeläpistä ja sivupelleistä, jotka on varustettu roiskeenestolaitteella;

2)

’lokasuojalla’ tarkoitetaan jäykkää tai puolijäykkää osaa, jonka tehtävänä on ottaa vastaan liikkuvan ajoneuvon renkaista ylöspäin roiskuva vesi ja suunnata se maata kohti ja joka voi olla täysin tai osittain integroitu ajoneuvon koriin tai muuhun osaan, kuten kuormalavaan;

3)

’roiskeläpällä’ tarkoitetaan joustavaa osaa, joka on kiinnitetty pystysuoraan pyörän taakse, alustan tai kuormalavan alaosaan tai lokasuojaan ja jonka tehtävänä on myös estää renkaan irrottamien pienten kappaleiden, erityisesti soran, sinkoutuminen ylöspäin tai sivusuuntaan muita tienkäyttäjiä kohti;

4)

’roiskeenestolaitteella’ tarkoitetaan roiskeenestojärjestelmän osaa, joka voi olla ilman/veden erotin ja energianvaimennin;

5)

’ilman/veden erottimella’ tarkoitetaan sivupellin ja/tai roiskeläpän osaa, jonka läpi pääsevä ilma vähentää sumuuntuneen veden roiskumista;

6)

’energianvaimentimella’ tarkoitetaan lokasuojan ja/tai sivupellin ja/tai roiskeläpän osaa, joka ottaa vastaan vesiroiskeen energian vähentäen sumuuntuneen veden roiskumista;

7)

’sivupellillä’ tarkoitetaan likimain pystytasossa olevaa ajoneuvon keskiviivan suuntaista osaa, joka voi olla ajoneuvon roiskeläpän tai korin osa;

8)

’ohjautuvilla pyörillä’ tarkoitetaan pyöriä, joita ohjataan ajoneuvon ohjauslaitteella;

9)

’kääntöakselilla’ tarkoitetaan akselia, joka kääntyy keskipisteessä olevan tapin varassa vaakasuorassa kaaressa;

10)

’itseohjautuvilla pyörillä’ tarkoitetaan pyöriä, joita ei ohjata ajoneuvon ohjauslaitteella ja jotka voivat kääntyä enintään 20° maan aiheuttaman kitkan vaikutuksesta;

11)

’nostettavalla akselilla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/27/EY (4) liitteessä I olevassa 2.15 kohdassa tarkoitettua akselia;

12)

’kuormittamattomalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.6 kohdassa tarkoitettua ajokuntoista ajoneuvoa;

13)

’kulutuspinnalla’ tarkoitetaan neuvoston direktiivin 92/23/ETY (5) liitteessä II olevassa 2.8 kohdassa tarkoitettua renkaan osaa;

14)

’roiskeenestolaitetyypillä’ tarkoitetaan laitteita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien pääominaisuuksiensa osalta:

a)

fyysinen periaate, jota käytetään roiskeiden vähentämiseksi (vesienergian vaimennus, ilman/veden erottaminen),

b)

materiaalit,

c)

muoto,

d)

mitat, siltä osin, kuin ne voivat vaikuttaa materiaalin käyttäytymiseen;

15)

’puoliperävaunun vetoajoneuvolla’ tarkoitetaan direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 2.1.1.2.2 kohdassa tarkoitettua vetoajoneuvoa;

16)

’suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla (M)’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa, sellaisena kuin se on kuvattu direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.8 kohdassa;

17)

’ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan roiskeeneston osalta valmiita, keskeneräisiä tai valmistuneita ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien ominaisuuksien suhteen:

ajoneuvoon asennetun roiskeenestolaitteen tyyppi,

valmistajan käyttämä roiskeenestojärjestelmän tyyppinimitys.

3 artikla

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä roiskeenestojärjestelmien osalta

1.   Valmistajan on itse tai edustajansa välityksellä toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle hakemus, joka koskee ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää sen roiskeenestojärjestelmien osalta.

2.   Hakemus on laadittava liitteessä I olevassa 1 osassa esitetyn ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.

3.   Jos asiaankuuluvat tämän asetuksen liitteissä III ja V vahvistetut vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä ja annettava tyyppihyväksyntänumero direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

4.   Edellä olevan 3 kohdan soveltamista varten tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava EY-tyyppihyväksyntätodistus, joka on laadittu liitteessä I olevassa 2 osassa annetun mallin mukaisesti.

4 artikla

Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä roiskeenestojärjestelmien osalta

1.   Valmistajan on itse tai edustajansa välityksellä toimitettava roiskeenestojärjestelmätyyppiä koskeva erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntähakemus hyväksyntäviranomaiselle.

Hakemus on laadittava liitteessä II olevassa 1 osassa annetun ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.

2.   Jos asiaankuuluvat tämän asetuksen liitteissä III ja IV vahvistetut vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä ja annettava tyyppihyväksyntänumero direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle erillisen teknisen yksikön tyypille.

3.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamista varten hyväksyntäviranomaisen on annettava EY-tyyppihyväksyntätodistus, joka on laadittu liitteessä I olevassa 2 osassa annetun mallin mukaisesti.

5 artikla

Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

Jokaisessa erillisessä teknisessä yksikössä, joka on tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyn tyypin mukainen, on oltava liitteessä II olevassa 3 osassa vahvistettu erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki.

6 artikla

Direktiivin 91/226/ETY mukaisesti annettujen hyväksyntien voimassaolo ja laajentaminen

Kansallisten viranomaisten on sallittava sellaisten ajoneuvojen ja erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 91/226/ETY mukaisesti ennen 1 päivää marraskuuta 2012 ja edelleen myönnettävä hyväksyntien laajennuksia kyseisille ajoneuvoille ja erillisille teknisille yksiköille direktiivin 91/226/ETY mukaisesti.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(3)  EYVL L 103, 23.4.1991, s. 5.

(4)  EYVL L 233, 25.8.1997, s. 1.

(5)  EYVL L 129, 14.5.1992, s. 95.


LIITE I

AJONEUVOJEN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ ROISKEENESTOJÄRJESTELMIEN OSALTA KOSKEVAT HALLINNOLLISET ASIAKIRJAT

1   OSA

Ilmoituslomake

MALLI

Ilmoituslomake nro … ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä roiskeenestojärjestelmien osalta. (1)

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon(b)

0.3.1   Kyseisen merkinnän sijainti: …

0.4   Ajoneuvoluokka(c): …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.8   Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1   Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: …

1.3   Akselien ja pyörien lukumäärä: …

1.3.1   Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …

1.3.2   Ohjattavien akselien lukumäärä ja sijainti: …

2.   MASSAT JA MITAT(f)(g)

(kg, mm) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1   Akselivälit (täysin kuormitettuna)(g)(l): …

2.6   Massa ajokunnossa (kunkin variantin suurin ja pienin arvo). Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin luokkaan M1 kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsen, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle)(h) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo): …

2.6.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo): …

2.8   Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna(i)(3): …

9.   KORI

9.20   Roiskeenestojärjestelmä …

9.20.0   Roiskeenestojärjestelmä: kyllä/ei/keskeneräinen(1)

9.20.1   Lyhyt kuvaus ajoneuvon roiskeenestojärjestelmästä ja sen osista: …

9.20.2   Roiskeenestojärjestelmän ja sen sijainnin ajoneuvossa osoittavat yksityiskohtaiset piirustukset, joista näkyvät asetuksen (EU) N:o 109/2011 liitteen VI kuvissa tarkoitetut mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas-pyöräyhdistelmät: …

9.20.3   Roiskeenestojärjestelmien tyyppihyväksyntänumerot, jos on: …

Päiväys, allekirjoitus

2   OSA

MALLI

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Hyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus ajoneuvotyypin

EY-tyyppihyväksynnästä (2)

EY-tyyppihyväksynnän laajentamisesta (2)

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (2)

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (2)

roiskeenestojärjestelmän osalta

asetuksen (EU) N:o …/… mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/… (2)

EY-tyyppihyväksyntänumero: …

Laajentamisen syy: …

I   OSA

0.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (3): …

0.3.1   Kyseisen merkinnän sijainti: …

0.4   Ajoneuvoluokka (4): …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.8   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

II   OSA

1.   Lisätiedot: katso lisäys.

2.   Testauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

3.   Testausselosteen päiväys: …

4.   Testausselosteen numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: katso lisäys.

6.   Paikka: …

7.   Päiväys: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Liitteenä on luettelo hyväksyntäviranomaiselle luovutetusta aineistosta, joka on pyynnöstä saatavissa.


(1)  Jos kyseessä on luokkaan N1 kuuluva ajoneuvo tai luokkaan N2 kuuluva ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa kuormattuna on enintään 7,5 tonnia ja johon sovelletaan tämän asetuksen liitteen IV 0.1 kohdassa vahvistettua poikkeusta, voidaan käyttää direktiivin 78/549/ETY liitteessä II vahvistettua ilmoituslomaketta.

(2)  Tarpeeton poistetaan.

(3)  Jos tunniste sisältää tämän ilmoituslomakkeen tarkoittaman ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ’?’ (esim. ABC??123??).

(4)  Direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa A osassa annetun määritelmän mukaisesti.

Lisäys

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro...

1.   Lisätiedot

1.1   Roiskeenestolaitteiden ominaisuudet (tyyppi, lyhyt kuvaus, tavaramerkki tai myyntinimitys, osan tyyppihyväksyntänumerot):

5.   Huomautukset (jos on):


LIITE II

HALLINNOLLISET ASIAKIRJAT ROISKEENESTOJÄRJESTELMIEN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ ERILLISENÄ TEKNISENÄ YKSIKKÖNÄ VARTEN

1   OSA

Ilmoituslomake

MALLI

Ilmoituslomake nro … roiskeenestojärjestelmien EY-tyyppihyväksynnästä erillisenä teknisenä yksikkönä.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetuissa järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7   EY-tyyppihyväksymismerkinnän sijainti ja kiinnitystapa, jos kyseessä on osa tai erillinen tekninen yksikkö: …

0.8   Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

1.   LAITTEEN KUVAUS

1.1   Roiskeenestolaitteen tekninen kuvaus, josta käy ilmi sen fyysinen toimintaperiaate sekä testi, joka sille on suoritettava: …

1.2   Käytetyt materiaalit: …

1.3   Yksi tai useampi tunnistusta varten riittävän yksityiskohtainen ja suurikokoinen piirustus. Piirustuksissa on osoitettava osan EY-tyyppihyväksyntämerkin sijoituspaikka. …

Päiväys

Allekirjoitus

2   OSA

MALLI

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Hyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus roiskeenestojärjestelmätyypin

EY-tyyppihyväksynnästä (1)

EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1)

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

osana/erillisenä teknisenä yksikkönä

asetuksen (EU) N:o …/… mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/… (1)

EY-tyyppihyväksyntänumero: …

Laajentamisen syy: …

I   OSA

0.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty erilliseen tekniseen yksikköön (2): …

0.3.1   Kyseisen merkinnän sijainti: …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7   EY-hyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

II   OSA

1.   Lisätietoja (tapauksen mukaan): katso lisäys.

2.   Testauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

3.   Testausselosteen päiväys: …

4.   Testausselosteen numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: katso lisäys.

6.   Paikka: …

7.   Päiväys: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Liitteenä on luettelo hyväksyntäviranomaiselle luovutetusta aineistosta, joka on pyynnöstä saatavissa.

Lisäys

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …

1.   Lisätiedot

1.1   Laitteen toimintaperiaate: energianvaimennus / ilman ja veden erotus (3):

1.2   Roiskeenestolaitteiden ominaisuudet (lyhyt kuvaus, tavaramerkki tai myyntinimitys, numerot):

5.   Mahdolliset huomautukset:

3   OSA

Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

1.   Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki koostuu seuraavista:

1.1   Suorakulmio, jonka sisällä on pieni e-kirjain ja sen jäsenvaltion tunnusnumero, joka on myöntänyt erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän

1

Saksa

2

Ranska

3

Italia

4

Alankomaat

5

Ruotsi

6

Belgia

7

Unkari

8

Tšekki

9

Espanja

11

Yhdistynyt kuningaskunta

12

Itävalta

13

Luxemburg

17

Suomi

18

Tanska

19

Romania

20

Puola

21

Portugali

23

Kreikka

24

Irlanti

26

Slovenia

27

Slovakia

29

Viro

32

Latvia

34

Bulgaria

36

Liettua

49

Kypros

50

Malta

1.2   Suorakulmion läheisyydessä oleva ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tälle asetukselle tai viimeisimmälle siihen tehdylle merkittävälle tekniselle muutokselle annetun sarjanumeron. Sarjanumero on tällä hetkellä 00.

2.   Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä roiskeenestolaitteeseen pysyvästi ja siten, että se on selvästi näkyvillä ja helposti luettavissa silloinkin, kun laite on asennettu ajoneuvoon.

3.   Seuraavassa on esimerkki erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

Esimerkki erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkistä

Image

Selityksiä

Selitys

Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkin on myöntänyt Alankomaat numerolla 0046. Ensimmäiset kaksi lukua (00) ilmoittavat, että kyseinen erillinen tekninen yksikkö on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti. Symboli ”A” ilmoittaa, että laite on tyypiltään energianvaimennin.


(1)  Tarpeeton poistetaan.

(2)  Jos tyypin tunniste sisältää tämän ilmoituslomakkeen tarkoittaman ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ’?’ (esim. ABC??123??).

(3)  Tarpeeton poistetaan.


LIITE III

1   OSA

Roiskeenestolaitteita koskevat vaatimukset

0.   YLEISET VAATIMUKSET

0.1   Roiskeenestolaitteiden on oltava valmistettu siten, että ne toimivat kunnollisesti tavanomaisessa käytössä märällä tiellä. Niissä ei saa olla niiden kunnollista toimintaa haittaavia rakenne- tai valmistusvikoja.

1.   SUORITETTAVAT TESTIT

1.1   Roiskeenestolaitteille on niiden fyysisen toimintaperiaatteen mukaan suoritettava 2 ja 3 osassa esitetyt testit, joista on saatava kyseisten osien 5 kohdan mukaiset tulokset.

2.   OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1   Valmistajan on tehtävä roiskeenestolaitteen tyyppiä koskeva osan EY-tyyppihyväksyntähakemus direktiivin 2007/46/EY 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.2   Ilmoituslomakkeen malli on liitteessä II olevassa 1 osassa.

2.3   Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava

neljä näytettä, kolme testejä varten ja neljäs laboratorion säilytettäväksi jälkikäteen tehtävää tarkastusta varten. Laboratorio voi pyytää lisänäytteitä.

2.4   Merkinnät

2.4.1   Kaikkiin näytteisiin on kiinnitettävä pysyvä ja helposti luettava valmistajan tavaramerkki tai myyntinimitys ja tyyppinimitys ja varattava riittävän suuri tila osan EY-tyyppihyväksyntämerkille.

2.4.2   Hyväksyntämerkkiin on direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII olevan lisäyksen 1.3 kohdan mukaisesti lisättävä symboli ”A”, jos laite on tyypiltään energianvaimennin, ja symboli ”S”, jos laite on tyypiltään ilman/veden erotin.

2   OSA

Energiaa vaimentavan roiskeenestolaitetyypin testit

1.   PERIAATTEET

Testin tarkoituksena on mitata laitteen kyky pidättää sitä vasten suihkusarjana suunnattua vettä. Testauslaitteiston tarkoituksena on jäljitellä renkaan kulutuspinnan vaikutuksesta maasta roiskuvan veden määrän ja nopeuden osalta niitä olosuhteita, joissa laitteen on toimittava asennettuna ajoneuvoon.

2.   LAITTEET

Testauslaitteisto kuvataan liitteessä VI olevassa kuvassa 8.

3.   TESTAUSOLOSUHTEET

3.1   Testit on suoritettava suljetussa tilassa, joissa ei esiinny ilman virtausta.

3.2   Testaustilan ja testattavien kappaleiden lämpötilan on oltava 21 (±3) °C.

3.3   Testeissä on käytettävä deionisoitua vettä.

3.4   Testikappaleet on kostutettava ennen kutakin testausta.

4.   MENETTELY

4.1   Kiinnitetään 500 (+ 0/– 5) mm:n levyinen ja 750 mm:n korkuinen näytekappale testattavaa materiaalia testauslaitteen pystylevyyn ja varmistetaan, että näyte on selvästi keruuastian reunojen sisäpuolella ja että mikään este ei voi muuttaa veden suuntaa ennen osumiskohtaa tai sen jälkeen.

4.2   Säädetään veden virtausmääräksi 0,675 (± 0,01) l/s ja suunnataan vähintään 90 l ja enintään 120 l vettä testattavaan kappaleeseen vaakasuunnassa 500 (± 2) mm:n etäisyydeltä (liite VI, kuva 8).

4.3   Annetaan veden valua kappaleelta keruuastiaan. Lasketaan säiliöön kertyneen veden prosenttiosuus suihkutetun veden määrästä.

4.4   Testataan kappale 4.2 ja 4.3 kohdan mukaisesti viisi kertaa. Lasketaan viidessä testissä saatujen prosenttiosuuksien keskiarvo.

5.   TULOKSET

5.1   Edellä olevan 4.4 kohdan mukaisesti lasketun keskimääräisen prosenttiosuuden on oltava vähintään 70 %.

5.2   Jos suurin ja pienin viidessä testissä saatu kertyneen veden prosenttiosuus poikkeaa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta, viiden testin sarja on uusittava.

Jos kertyneen veden suurin ja pienin prosenttiosuus poikkeaa toisessakin viiden testin sarjassa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta ja jos alempi arvo ei täytä 5.1 kohdan vaatimusta, tyyppihyväksyntä on evättävä.

5.3   Tarkistetaan, vaikuttaako testattavan laitteen pystyasento saatuihin tuloksiin. Jos vaikuttaa, toistetaan 4.1–4.4 kohdassa kuvailtu menettely asennoissa, joissa kertyneen veden määrä on suurin ja pienin; 5.2 kohdan vaatimukset ovat tällöinkin voimassa.

Keskimääräisenä prosenttiosuutena pidetään sitten yksittäisten tulosten keskiarvoa. Sen on oltava vähintään 70.

3   OSA

Ilman/veden erottavan roiskeenestolaitetyypin testit

1.   PERIAATE

Testin tarkoituksena on määrittää huokoisen materiaalin kyky pidättää sitä vasten paineistetun ilma-vesisuihkuttimen avulla suihkutettua vettä.

Testauslaitteiden tarkoituksena on jäljitellä renkaista roiskuvan veden määrän ja nopeuden osalta olosuhteita, joissa materiaalin olisi toimittava ajoneuvoon asennettuna.

2.   LAITTEET

Testauslaitteisto kuvataan liitteessä VI olevassa kuvassa 9.

3.   TESTAUSOLOSUHTEET

3.1   Testit on suoritettava suljetussa tilassa, joissa ei esiinny ilman virtausta.

3.2   Testaustilan ja testattavien kappaleiden lämpötilan on oltava 21 (±3) °C.

3.3   Testeissä on käytettävä deionisoitua vettä.

3.4   Testikappaleet on kostutettava ennen kutakin testausta.

4.   MENETTELY

4.1   Kiinnitetään 305 × 100 mm:n suuruinen näyte testauslaitteistoon pystysuoraan ja tarkastetaan, ettei näytteen ja ylemmän kaarilevyn välissä ole tyhjää tilaa ja että keruuastia on kunnolla paikallaan. Täytetään suihkuttimen säiliöön 1 ± 0,005 litraa vettä ja sijoitetaan suihkutin kuvassa esitetyn mukaiseen asentoon.

4.2   Suihkutin on säädettävä seuraavasti:

paine (suihkuttimessa): 5 bar + 10 % /– 0 %

virtausmäärä: 1 l/min ± 5 sekuntia

suihkutusalue: pyöreä, läpimitta 50 ± 5 mm 200 ± 5 mm:n etäisyydellä näytekappaleesta, suuttimen läpimitta 5 ± 0,1 mm.

4.3   Suihkutetaan, kunnes vesisumua ei enää esiinny, ja merkitään aika muistiin. Annetaan veden valua kappaleesta astiaan 60 sekunnin ajan ja mitataan astiaan kertyneen veden määrä. Mitataan suihkuttimen säiliöön jääneen veden määrä. Lasketaan astiaan kertyneen veden prosenttiosuus suihkutetun veden määrästä.

4.4   Suoritetaan testi viisi kertaa ja lasketaan astiaan kertyneen veden keskimääräinen prosenttiosuus. Tarkistetaan ennen jokaista testiä, että keruuastia, suihkuttimen säiliö ja mitta-astia ovat kuivat.

5.   TULOKSET

5.1   Edellä olevan 4.4 kohdan mukaisesti lasketun keskimääräisen prosenttiosuuden on oltava vähintään 85 %.

5.2   Jos suurin ja pienin viidessä testissä saatu kertyneen veden prosenttiosuus poikkeaa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta, viiden testin sarja on uusittava. Jos kertyneen veden suurin ja pienin prosenttiosuus poikkeaa toisessakin viiden testin sarjassa yli 5 % keskimääräisestä prosenttiosuudesta ja jos alempi arvo ei vastaa 5.1 kohdan vaatimusta, tyyppihyväksyntä on evättävä.

5.3   Jos laitteen pystyasento vaikuttaa saatuihin tuloksiin, 4.1–4.4 kohdassa esitetty menettely on uusittava asennoissa, joissa on saatu kertyneen veden suurin ja pienin prosenttiosuus; 5.2 kohdan vaatimukset ovat tällöinkin voimassa.

Kunkin testin tulosten esittämisessä sovelletaan 5.1 kohdan vaatimusta.


LIITE IV

Ajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntää roiskeenestojärjestelmien osalta koskevat vaatimukset

0.   YLEISTÄ

0.1   Luokkiin N ja O kuuluvat ajoneuvot, lukuun ottamatta direktiivin 2007/46/EY liitteen II mukaisia maastoajoneuvoja, on varustettava roiskeenestojärjestelmillä siten, että ne täyttävät tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset. Alusta-ohjaamorakenteisissa ajoneuvoissa näitä vaatimuksia ei ole pakko soveltaa muihin kuin ohjaamon kohdalla oleviin pyöriin.

Luokkiin N1 ja N2 kuuluviin ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia, voidaan valmistajan pyynnöstä soveltaa tämän asetuksen vaatimusten sijasta neuvoston direktiivin 78/549/ETY (1) vaatimuksia.

0.2   Tässä liitteessä esitetyt 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä roiskeenestolaitteita koskevat vaatimukset eivät ole pakollisia luokkiin N, O1 ja O2 kuuluville ajoneuvoille, joiden suurin sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia, alusta-ohjaamorakenteisille ajoneuvoille, korittomille ajoneuvoille eivätkä ajoneuvoille, joiden käyttötarkoitukseen roiskeenestolaitteet eivät sovellu. Jos laitteita kuitenkin asennetaan mainittuihin ajoneuvoihin, niiden on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset.

1.   Hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo, johon on asennettu roiskeenestojärjestelmä.

YLEISET VAATIMUKSET

2.   AKSELIT

2.1   Nostettavat akselit

Jos ajoneuvoon on asennettu yksi tai useampi nostettava akseli, roiskeenestojärjestelmän on peitettävä kaikki pyörät, kun akseli on laskettu alas, ja pyörien kosketettava maata, kun akseli on nostettu.

2.2   Itseohjautuvat akselit

Tässä asetuksessa kääntyvää itseohjautuvaa akselia pidetään ja käsitellään ohjautuvilla pyörillä varustettuna akselina.

Jos ajoneuvoon on asennettu itseohjautuva akseli, roiskeenestojärjestelmän on vastattava muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettua akselia koskevia vaatimuksia, jos se on asennettu olkatapeille. Muussa tapauksessa sen on vastattava ohjautuvia pyöriä koskevia vaatimuksia.

3.   SIVUPELLIN SIJAINTI

Renkaan ulkosyrjää (kun huomioon ei oteta mahdollista maanpinnan lähellä olevaa renkaan pullistumaa) sivuavan pituussuuntaisen tason ja sivupellin sisäreunan välinen etäisyys ”c” saa olla enintään 100 mm (liite VI, kuvat 1 a ja 1 b).

4.   AJONEUVON KUNTO

Tämän asetuksen vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi edellytetään, että ajoneuvo on seuraavassa kunnossa:

a)

ajoneuvon on oltava kuormittamaton ja pyörien suunnattuna suoraan eteenpäin

b)

puoliperävaunujen osalta kuormapintojen on oltava vaakasuorassa

c)

renkaissa on oltava tavanomainen paine.

5.   ROISKEENESTOJÄRJESTELMÄT

5.1   Roiskeenestojärjestelmän on vastattava 6 tai 8 kohdan vaatimuksia.

5.2   Korin pohjan tai kuormapinnan alaosan peitossa olevien muiden kuin ohjautuvien tai itseohjautuvien pyörien roiskeenestojärjestelmien on vastattava joko 6 tai 8 kohdan vaatimuksia tai 7 kohdan vaatimuksia.

ERITYISVAATIMUKSET

6.   Ohjautuvilla, itseohjautuvilla ja muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akseleiden energiaa vaimentavia roiskeenestojärjestelmiä koskevat vaatimukset

6.1   Lokasuojat

6.1.1   Lokasuojien on peitettävä välittömästi pyörän tai pyörien yläpuolella, edessä ja takana oleva vyöhyke seuraavalla tavalla:

a)

Sekä yhden että usean akselin tapauksessa etureunan C on ulotuttava eteenpäin linjaan O–Z niin, että kulma Θ (theta) on enintään 45° vaakatasosta ylöspäin.

Takareunan (liite VI, kuva 2) on ulotuttava alaspäin siten, että se on enintään 100 mm pyörän keskipisteen kautta kulkevan vaakasuoran linjan yläpuolella.

b)

Jos akseleita on useita, kulmaan Θ liittyvä vaatimus koskee vain etumaista akselia ja takareunan korkeuteen liittyvä vaatimus vain takimmaista akselia.

c)

Lokasuojan kokonaisleveyden ”q” (liite VI, kuva 1 a) on peitettävä vähintään renkaan koko leveys ”b” ja paripyörien tapauksessa kahden renkaan koko leveys ”t”. Tässä otetaan huomioon valmistajan ilmoittamat rengas-pyöräyhdistelmän äärimitat. Mitat ”b” ja ”t” on mitattava pyörän navan korkeudelta, ottamatta huomioon renkaiden syrjien merkintöjä, vahvistuskaaria, suojavanteita jne.

6.1.2   Lokasuojan takaosan etupuolelle on asennettava liitteessä III olevassa 2 osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen roiskeenestolaite. Laitteen on ulotuttava lokasuojan sisäpuolella korkeudelle, jonka määrää pyörän keskipisteen kautta kulkeva suora linja, joka muodostaa vähintään 30° kulman vaakatasoon nähden (liite VI, kuva 3).

6.1.3   Jos lokasuojat muodostuvat useasta osasta, asennettujen osien välissä ei saa olla ajoneuvon liikkuessa roiskeita päästäviä aukkoja. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos ajoneuvon ollessa kuormitettuna tai kuormittamattomana mikä tahansa renkaan keskustasta ulospäin suuntautuva säteittäinen vesisuihku renkaan vierintäpinnan koko leveydellä ja lokasuojan peittämällä alueella osuu aina roiskeenestojärjestelmään.

6.2   Sivupellit

6.2.1   Yksittäisakselien tapauksessa sivupellin alareuna ei kaikkein alimpia mahdollisesti pyöristettyjä reunoja lukuun ottamatta saa sijaita seuraavassa esitettyjen mittojen ja säteiden ulkopuolella mitattuna pyörän keskipisteestä (liite VI, kuva 2).

Ilmajousitus:

a)

akselit, joihin on asennettu ohjautuvat tai itseohjautuvat pyörät:

 

etureunasta (ajoneuvon etuosaa kohti) (kärki C)

 

takareunaan (ajoneuvon takaosaa kohti) (kärki A)

Rv ≤ 1,5 R

b)

akselit, joihin on asennettu muut kuin ohjaavat pyörät:

 

etureunasta (kärki C)

 

takareunaan (kärki A)

Rv ≤ 1,25 R

Mekaaninen jousitus:

a)

yleinen tapaus} Rv ≤ 1,8 R

b)

muut kuin ohjautuvat pyörät ajoneuvoissa, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on suurempi kuin 7,5 t} Rv ≤ 1,5 R

jossa R on ajoneuvoon asennetun renkaan säde ja Rv on säteenä ilmaistuna etäisyys sivupellin alareunaan.

6.2.2   Kun akseleita on useita, 6.2.1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta alueeseen, joka on ensimmäisen ja viimeisen akselin keskustan kautta kulkevien poikittaisten pystytasojen välissä. Tällä alueella sivupelti voi olla suora roiskeenestojärjestelmän eheyden varmistamiseksi (liite VI, kuva 4).

6.2.3   Roiskeenestojärjestelmän (lokasuojan ja sivupellin) ylimmän ja alimman kohdan välisen etäisyyden mitattuna missä tahansa lokasuojaan nähden kohtisuorassa leikkauksessa (ks. liite VI, kuvat 1 a ja 2) on oltava vähintään 45 mm kaikissa pisteissä pyörän, usean akselin tapauksessa ensimmäisen pyörän, keskustan kautta kulkevan pystylinjan takana. Etäisyys voi asteittain pienentyä kyseisen linjan etupuolella.

6.2.4   Sivupeltien tai sivupeltien ja lokasuojien muiden osien välissä ei saa olla ajoneuvon liikkuessa roiskeita päästäviä aukkoja.

6.2.5   Kohtien 6.2.3 ja 6.2.4 vaatimuksista voidaan poiketa paikallisesti silloin, kun sivupelti koostuu erillisistä osista, jotka voivat liikkua toistensa suhteen.

6.2.6   Matala-alustaisten puoliperävaunujen, joissa kytkimen etureunan etäisyys maasta voi olla 1 100 mm tai pienempi (jotka on määritelty standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.20), vetovaunut voidaan suunnitella niin, että niihin ei sovelleta 6.1.1 kohdan a alakohdan, 6.1.3 kohdan ja 6.2.4 kohdan vaatimuksia. Jotta roiskeenestojärjestelmä ei vaurioituisi, lokasuojien ja sivupeltien ei tarvitse peittää suoraan renkaiden yläpuolella olevaa aluetta silloin, kun vetovaunuun on kiinnitetty puoliperävaunu. Näiden ajoneuvojen lokasuojien ja sivupeltien on kuitenkin täytettävä edellä olevissa kohdissa vahvistetut vaatimukset renkaiden etu- ja takapuolella sektorilla, jonka etäisyys pyörän keskustan kautta kulkevasta pystylinjasta on yli 60°.

Kyseiset ajoneuvot on näin ollen suunniteltava niin, että ne täyttävät ensimmäisessä kappaleessa vahvistetut vaatimukset silloin, kun niitä käytetään ilman puoliperävaunua.

Vaatimusten täyttämiseksi lokasuojissa ja sivupelleissä voi esimerkiksi olla irrotettava osa.

6.3   Roiskeläpät

6.3.1   Läpän leveyden on täytettävä mittaa ”q” koskeva 6.1.1 kohdan c alakohdan vaatimus, paitsi milloin läppä on lokasuojan sisäpuolella. Tällöin sen on oltava vähintään renkaan kulutuspinnan levyinen.

Roiskeläpän lokasuojan alapuolella sijaitsevan osan leveyden on täytettävä tässä kappaleessa esitetty vaatimus siten, että toleranssi kummallakin puolella on ± 10 mm.

6.3.2   Läpän tulee olla perusasennossaan suunnilleen pystysuorassa.

6.3.3   Roiskeläpän alareuna saa olla enintään 200 mm:n korkeudella maanpinnasta (liite VI, kuva 3).

Tämä etäisyys voi takimmaisessa akselissa olla enintään 300 mm, jos sivupellin alareunan säteisetäisyys Rv ei ylitä akselilla oleville pyörille asennettujen renkaiden säteen mittoja.

Roiskeläpän alareunan enimmäisetäisyys maanpinnasta voi olla 300 mm, jos valmistaja pitää sitä teknisesti tarpeellisena jousituksen ominaisuuksien vuoksi.

6.3.4   Roiskeläppä saa sijaita vaakatasossa mitattuna enintään 300 mm:n etäisyydellä renkaan takimmaisesta reunasta.

6.3.5   Jos usean akselin vierekkäisille akseleille asennettujen renkaiden välinen etäisyys ”d” on alle 250 mm, ainoastaan takimmainen pyöräpari varustetaan roiskeläpillä. Jos vierekkäisten akselien renkaiden välinen etäisyys ”d” on vähintään 250 mm, jokaisen pyörän takana on oltava roiskeläppä (liite VI, kuva 4).

6.3.6   Roiskeläppä saa taipua enintään 100 mm taaksepäin, kun siihen kohdistetaan 3 N:n suuruinen voima 100 mm:n suuruiselle läpän leveydelle; se kohdistetaan pisteeseen, joka sijaitsee 50 mm läpän alareunan yläpuolella.

6.3.7   Vaaditut vähimmäismitat täyttävän roiskeläpän koko etupuolelle on kiinnitettävä liitteessä III olevan 2 osan vaatimuksia vastaava roiskeenestolaite.

6.3.8   Lokasuojan takaosan alareunan ja roiskeläpän välissä ei saa olla roiskeita päästäviä aukkoja.

6.3.9   Jos roiskeenestolaite vastaa roiskeläpille asetettuja vaatimuksia (6.3 kohta), lisäroiskeläppää ei vaadita.

7.   Itseohjautuvilla ja muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akseleiden energiaa vaimentavia roiskeenestojärjestelmiä koskevat vaatimukset (ks. 6.2 kohta).

7.1   Lokasuojat

7.1.1   Lokasuojien on peitettävä kokonaisuudessaan renkaan tai renkaiden yläpuolinen alue. Suojien etu- ja takareunojen on ulotuttava vähintään renkaan tai renkaiden yläreunaa sivuavalle vaakatasolle (liite VI, kuva 5). Takareunan voi kuitenkin korvata roiskeläppä, jonka on ulotuttava lokasuojan (tai vastaavan osan) yläreunaan saakka.

7.1.2   Lokasuojan koko takaosan sisäpuolella on oltava liitteessä III olevan 2 osan vaatimuksia vastaava roiskeenestolaite.

7.2   Sivupellit

7.2.1   Jos yhden akselin tai usean akselin vierekkäisille akseleille asennettujen renkaiden väli on vähintään 250 mm, sivupeltien on peitettävä alue, joka ulottuu lokasuojan alaosasta sen yläosaan renkaan tai renkaiden yläreunan tangentin muodostamaan suoraan linjaan ja sijaitsee renkaan tai renkaiden yläreunan tangentin muodostaman pystysuoran linjan tai pyörien takana sijaitsevien lokasuojan tai roiskeläpän välissä (liite VI, kuva 5 b)

Jos on useita akseleita, jokaisella pyörällä on oltava sivupelti.

7.2.2   Sivupellin ja lokasuojan sisäosan välissä ei saa olla roiskeita päästäviä aukkoja.

7.2.3   Jos roiskeläppiä ei ole asennettu jokaisen pyörän taakse (ks. 6.3.5 kohta), sivupellin on ulotuttava yhtenäisenä roiskeläpän ulkoreunasta etummaisella akselilla olevan renkaan etummaista pistettä sivuavalle pystytasolle (liite VI, kuva 5 a).

7.2.4   Sivupeltiin, jonka korkeuden on oltava vähintään 100 mm, on koko sen sisäreunan pituudelta kiinnitettävä liitteessä III olevan 2 osan vaatimuksia vastaava energiaa vaimentava roiskeenestolaite.

7.3   Läppien on ulotuttava lokasuojan alareunaan saakka ja vastattava 6.3.1–6.3.9 kohdan vaatimuksia.

8.   Ohjautuvilla, itseohjautuvilla tai muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akseleiden ilman/veden erottavia roiskeenestolaitteita koskevat vaatimukset

8.1   Lokasuojat

8.1.1   Lokasuojien on vastattava 6.1.1 kohdan c alakohdan vaatimuksia.

8.1.2   Yhden tai usean vierekkäisen akselin lokasuojien, jos vierekkäisten pyörien väli on yli 300 mm, on myös vastattava 6.1.1 kohdan a alakohdan vaatimuksia.

8.1.3   Jos usean vierekkäisten akselien pyörien väli on enintään 300 mm, niiden lokasuojien on lisäksi oltava kuvassa 7 esitetyn mallin mukaiset.

8.2   Sivupellit

8.2.1   Sivupeltien alareunoihin on kiinnitettävä liitteessä III olevan 3 osan vaatimuksia vastaavat ilman/veden erottavat roiskeenestolaitteet.

8.2.2   Jos yhden tai usean akselin vierekkäisille akseleille asennettujen renkaiden väli on yli 300 mm, sivupeltiin kiinnitetyn roiskeenestolaitteen alareunan on vastattava seuraavia enimmäismittoja ja säteitä mitattuna pyörän keskipisteestä (liite VI, kuva 6 ja 7):

a)

Akselit, joihin on asennettu ohjautuvat tai itseohjautuvat pyörät:

 

etureunasta (ajoneuvon etuosaa kohti) (kärki C on 30°)

 

takareunaan (ajoneuvon takaosaa kohti) (kärki A on 100 mm:n päässä)

Rv ≤ 1,05 R

b)

Akselit, joihin on asennettu muut kuin ohjaavat pyörät:

 

etureunasta (kärki C on 20°)

 

takareunaan (kärki A on 100 mm:n päässä)

Rv ≤ 1,00 R

jossa

R= ajoneuvoon asennetun renkaan säde

Rv= sivupellin alareunan ja pyörän keskipisteen välinen säteisetäisyys.

8.2.3   Jos usean akselin vierekkäisille akseleille asennettujen renkaiden välinen etäisyys on enintään 300 mm, akseleiden välissä olevien sivupeltien etäisyyksien on oltava 8.1.3 kohdan mukaiset ja ulotuttava alaspäin korkeudelle, joka on enintään 100 mm pyörien keskipisteen kautta kulkevan vaakasuoran linjan yläpuolella (liite VI, kuva 7).

8.2.4   Sivupellin on ulotuttava korkeudeltaan kaikissa kohdissa vähintään 45 mm pyörän keskipisteen kautta kulkevan pystysuoran linjan taakse. Sivupellin korkeutta voidaan asteittain vähentää tämän linjan etupuolella.

8.2.5   Sivupelleissä tai sivupeltien ja lokasuojien välissä ei saa olla roiskeita päästäviä aukkoja.

8.3   Roiskeläpät

8.3.1   Roiskeläppien on

a)

oltava 6.3 kohdan mukaisia (liite VI, kuva 3) tai

b)

oltava 6.3.1, 6.3.2, 6.3.5, 6.3.8 ja 8.3.2 kohdan (liite VI, kuva 6) mukaisia.

8.3.2   Liitteen IV mukaiset roiskeenestolaitteet on kiinnitettävä 8.3.1 kohdan b alakohdan mukaisiin roiskeläppiin, vähintään läppien koko reunan pituudelta.

8.3.2.1   Roiskeenestolaitteen alareuna saa olla enintään 200 mm:n korkeudella maanpinnasta.

Roiskeläpän alareunan enimmäisetäisyys maanpinnasta voi olla 300 mm, jos valmistaja pitää sitä teknisesti tarpeellisena jousituksen ominaisuuksien vuoksi.

8.3.2.2   Roiskeenestolaitteen korkeuden on oltava vähintään 100 mm.

8.3.2.3   Lukuun ottamatta roiskeläpän alaosaa, johon kuuluu roiskeenestolaite, 8.3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu roiskeläppä ei saa taipua enemmän kuin 100 mm taaksepäin, kun siihen kohdistetaan 3 N:n suuruinen voima 100 mm:n leveydelle läppää mitattuna roiskeläpän ja toiminta-asennossa olevan roiskeenestolaitteen leikkauspisteestä, kohdistettuna 50 mm:n etäisyydelle roiskeläpän alareunan yläpuolelta.

8.3.3   Roiskeläppä saa sijaita vaakatasossa mitattuna enintään 200 mm:n etäisyydellä renkaan takimmaisesta reunasta.

9.   Kun akseleita on useita, yhden muun kuin takimmaisen akselin roiskeenestojärjestelmän ei välttämättä tarvitse peittää renkaan kulutuspinnan koko leveyttä, jos paikallisesti on mahdollista, että roiskeenestojärjestelmä ottaisi kiinni akselirakenteeseen, jousitusjärjestelmään tai teliin.


(1)  EYVL L 168, 26.6.1978, s. 45.


LIITE V

Tuotannon vaatimustenmukaisuus ja tuotannon lopettaminen

1.   Tuotannon vaatimustenmukaisuus

1.1

Jokaisen osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustetun roiskeenestolaitteen on oltava tyyppihyväksytyn tyypin mukainen. EY-tyyppihyväksyntämerkin antaneen viranomaisen on säilytettävä yksi näyte sekä osan EY-tyyppihyväksyntätodistus, jotta voidaan valvoa, vastaavatko markkinoidut osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustetut laitteet vaadittuja vaatimuksia.

1.2

Laitteen tyyppi on määritelty osan EY-tyyppihyväksyntää haettaessa toimitetussa mallissa ja kuvaavissa asiakirjoissa. Laitteet, joiden ominaisuudet ovat mallilaitteen kanssa samanlaiset ja joiden muut osat eivät eroa mallilaitteen vastaavista osista, lukuun ottamatta variantteja, jotka eivät vaikuta tässä liitteessä tarkoitettuihin ominaisuuksiin, voidaan katsoa kuuluviksi samaan tyyppiin.

1.3

Valmistaja suorittaa säännöllisiä tarkastuksia hyväksytyn tyypin tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

Tätä tarkoitusta varten valmistajalla on oltava riittävän hyvin varustettu laboratorio olennaisten testien suorittamiseksi tai valmistajan on annettava tuotannon vaatimustenmukaisuustestit hyväksytyn laboratorion suoritettaviksi.

Tuotannon vaatimustenmukaisuustestien tulokset annetaan toimivaltaisten viranomaisten käytettäviksi tarkastusta varten vähintään yhdeksi vuodeksi.

1.4

Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös suorittaa pistokokeita.

1.5

Tuotannon vaatimustenmukaisuus hyväksyttyyn laitetyyppiin nähden on tarkastettava liitteessä III esitetyissä olosuhteissa ja siinä esitetyillä menetelmillä.

Osan tyyppihyväksynnän antaneen viranomaisen pyynnöstä valmistajan on toimitettava sille aikaisemmin osana tyyppihyväksytyn tyypin laitteita testejä tai vaatimustenmukaisuustarkastuksia varten.

1.6

Tuotanto on vaatimusten mukainen, jos yhdeksän kymmenestä tuotannosta satunnaisesti valitusta näytteestä on liitteessä III olevan 2 osan 4 kohdan ja 3 osan 4 kohdan vaatimusten mukaisia.

1.7

Jos 1.6 kohdan edellytys ei toteudu, on tutkittava kymmenen muuta tuotannosta satunnaisesti valittua näytettä.

Kaikkien suoritettujen mittausten keskiarvon on täytettävä liitteessä III olevan 2 osan 4 kohdan ja 3 osan 4 kohdan vaatimukset, eikä minkään yksittäisen mittauksen tulos saa olla alle 95 % määrätystä arvosta.

2.   Tuotannon lopettaminen

Jos osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen haltija lopettaa tuotannon, on siitä ilmoitettava välittömästi toimivaltaisille viranomaisille.


LIITE VI

KUVAT

Kuva 1 a

Lokasuojan (a) leveys (q) ja sivupellin (j) sijainti

Image

Kuva 1 b

Sivupellin mittaesimerkki

Image

Kuva 2

Lokasuojan ja sivupellin mitat

Image

Kuva 3

Lokasuojan ja roiskeläpän sijainti

Image

Kuva 4

Usean akselin roiskeenestolaitteet (energianvaimentimet) sisältävä roiskeenestojärjestelmä (lokasuoja, roiskeläppä, sivupelti)

Image

Kuva 5

Muilla kuin ohjautuvilla tai itseohjautuvilla pyörillä varustettujen akseleiden roiskeenestojärjestelmän laitteiden (energianvaimentimien) sijainti

(Liite IV – 5.2 ja 7 kohta)

Image

Image

Kuva 6

Ohjautuvilla, itseohjautuvilla tai muilla kuin ohjautuvilla pyörillä varustettujen akseleiden ilman/veden erottavan roiskeenestojärjestelmän laitteiden sijainti

Image

Kuva 7

Roiskeenestojärjestelmän laitteiden (lokasuoja, roiskeläppä, sivupelti) sijainti, kun akseleita on useita ja renkaiden väli on enintään 300 mm

Image

Kuva 8

Energiaa vaimentavien roiskeenestolaitteiden testauslaitteisto

(Liite III, 2 osa)

Image

Kuva 9

Ilman/veden erottavien roiskeenestolaitteiden testauslaitteisto

(Liite III, 3 osa)

Image

Image


Top