22.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/34

(1)

Latvian tasavalta, jäljempänä ”Latvia”, esitti 17 päivänä marraskuuta 2009 neuvostolle pyynnön, että neuvosto tekisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti päätöksen Latvian suunnitelmasta myöntää latvialaisille viljelijöille valtiontukea maatalousmaan hankkimiseksi.

(2)

Latvian tilastokeskuksen toimittamien tietojen mukaan 97,6 prosenttia kaikista maatiloista on kooltaan alle 15,9 hehtaaria. Suurin osa Latvian maatiloista on näin ollen kotitarvetiloja. Koska Latvian maatilojen kokorakenne on epäedullinen ja Latvia saa jäsenvaltioista kaikkein vähiten suoria tukia vuoden 2003 liittymisasiakirjassaan määrätyn asteittaisen käyttöönottomenettelyn mukaisesti ja koska maatalouden työpanokset ovat tuotokseen nähden suhteettoman suuret, maataloustulot ovat alhaiset, ja ne alentuivat entisestään vuonna 2009.

(3)

Latvian tilastokeskuksen toimittamien tietojen mukaan vuoteen 2007 saakka maatalousmaata oli 1 930 900 hehtaaria, mutta suoria tukia varten oli ilmoitettu vain 1 551 185 hehtaaria. Näin ollen 379 715 hehtaaria on muiden kuin viljelijöiden omistuksessa ja hallinnassa. Valtiontuen avulla viljelijät voisivat ostaa tämän maatalousmaan.

(4)

Maailmanlaajuisen kriisin aiheuttaman maailmantalouden taantuman syveneminen vuonna 2009 on vaikuttanut kielteisesti Latvian talouteen ja Latvian maatiloihin, sillä kysyntä on vähentynyt ja ostohinnat ovat romahtaneet: vuoden 2009 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä vehnän hinnat olivat noin 37 prosenttia, ohran hinnat noin 44 prosenttia ja maidon hinnat noin 38 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2008.

(5)

Latvialaisten viljelijöiden tuloja on alentanut myös se, että maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2008 (kivennäislannoitteet 67 prosenttia, eläinlääkintäpalvelut 46 prosenttia, sähkö 29 prosenttia ja polttoaine 15 prosenttia) eivätkä ne ole laskeneet vuonna 2009. Tuotantokustannukset eivät siis ole muuttuneet. Monien latvialaisten viljelijöiden elinolot todennäköisesti vain huononevat, minkä vuoksi köyhyys uhkaa yhä useampaa viljelijäperhettä.

(6)

Latvian työttömyysaste on Euroopan unionin korkein, sillä se oli syyskuussa 2009 19,7 prosenttia ja se on noussut tammikuusta 2009 alkaen 62 prosenttia. Valtiontuen avulla työttömät voisivat näin ollen hankkia maatalousmaata ja aloittaa maatalouden harjoittamisen. Se antaisi myös mahdollisuuden sellaisille kotitarvetilojen viljelijöille, jotka eivät enää työskentele muulla alalla kuin maataloudessa, parantaa tilojensa kokorakennetta ja siten varmistaa tulot, jotka takaavat heille peruselintason maataloutta harjoittaen. Se helpottaisi myös maatalousmaan myymistä sellaisten työttömien osalta, jotka tarvitsevat pääomaa siirtyäkseen itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

(7)

Koska viljelijöillä ei ole rahoitusvaroja ja maan hankkimiseksi annettavien kaupallisten lainojen korot ovat korkeat, viljelijöillä on suuria vaikeuksia saada kaupallisia lainoja maatalousmaan hankkimisen kaltaisia investointeja varten. Korot, joita luottolaitokset soveltavat maatalousmaan ostamista varten myönnettäviin kaupallisiin lainajärjestelyihin, olivat marraskuussa 2009 yli 15 prosenttia vuodessa.

(8)

Vuonna 2009 taantuma iski maatalousmaamarkkinoille. Liiketapahtumien lukumäärä on pienentynyt huomattavasti, ja kiinteistöviraston mukaan maan myynti- ja ostomäärät olivat lähes 4,5 kertaa alhaisemmat kuin vuonna 2007.

(9)

Myönnettävän valtiontuen määrä on enintään 8 miljoonaa Latvian latia, jonka avulla noin 1 000 viljelijää voisi ostaa yhteensä 70 000 hehtaaria maatalousmaata vuosina 2010–2013. Tukea voidaan myöntää valtion ja kuntien omistaman maan sekä luonnollisten henkilöiden omistaman maan hankkimiseen.

(10)

Valtiontuki myönnetään lainojen korkotukena, joka kattaa neljä prosenttiyksikköä pankin soveltamasta vuotuisesta korosta. Jos kuitenkin vuotuinen korko on alle neljä prosenttiyksikköä, lainanottajan maksama tosiasiallinen korko korvataan kokonaisuudessaan.

(11)

Komissio ei ole tässä vaiheessa aloittanut mitään menettelyä eikä ottanut kantaa tuen luonteeseen ja soveltuvuuteen.

(12)

Näin ollen kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi voidaan katsoa, että tällainen tuki poikkeuksellisesti ja siinä määrin kuin se on Latvian maaseudun köyhyyden lieventämiseksi ehdottoman välttämätöntä soveltuu sisämarkkinoille,