3.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 260/20

(1)

Perustamissopimuksen 154 artiklassa määrätään, että myötävaikuttaakseen perustamissopimuksen 14 ja 158 artiklassa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja mahdollistaakseen sen, että Euroopan unionin kansalaiset, taloudelliset toimijat sekä alueelliset ja paikalliset yhteisöt voivat saada täyden hyödyn sellaisen alueen toteuttamisesta johtuvista eduista, jolla ei ole sisäisiä rajoja, yhteisön olisi myötävaikutettava Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen toteuttamalla toimia verkkojen yhteenliitettävyyden ja yhteentoimivuuden sekä niihin pääsyn edistämiseksi.

(2)

Neuvosto korosti komission tiedonannosta ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta”1 päivänä joulukuuta 2005 antamissaan päätelmissä, että talouskasvuun ja tuottavuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla kohdennetumpaa, tuloksellisempaa ja yhtenäisempää politiikkaa tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Komissiota pyydettiin edistämään kokemustenvaihdon kautta tieto- ja viestintätekniikan tehokasta käyttöä julkisissa palveluissa ja kehittämään yhteisiä lähestymistapoja keskeisiin kysymyksiin kuten yhteentoimivuuteen ja avoimien standardien tulokselliseen käyttöön.

(3)

Euroopan parlamentti edellytti kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta 14 päivänä maaliskuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa (4), että julkisen sektorin sähköisissä palveluissa kansalaisille ja yrityksille annetaan etusija yhteentoimivuudelle ja parhaille käytänteille, sillä tavoitteena on helpottaa kansalaisten vapaata ja esteetöntä liikkuvuutta, sijoittautumista ja työllisyyttä jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti myös kehotti jäsenvaltioita toteuttamaan i2010-aloitteet ja -ohjelmat julkishallintoa uudistettaessa, jotta pienet ja keskisuuret yritykset ja kansalaiset voivat käyttää palveluja paremmin, tehokkaammin ja vaivattomammin.

(4)

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikasta vastaavat ministerit sopivat 24 päivänä marraskuuta 2005 annetussa Manchesterin ministerijulistuksessa muun muassa pyrkivänsä yhdessä ja komission kanssa jakamaan nykyisiä työkaluja, yhteisiä eritelmiä, standardeja ja ratkaisuja entistä tuloksellisemmin ja edistämään tarvittaessa ratkaisujen kehittämistä yhdessä.

(5)

Lissabonin ministerijulistuksessa, joka annettiin 19 päivänä syyskuuta 2007, ministerit pyysivät komissiota muun muassa helpottamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa, jotta voitaisiin määritellä, kehittää, toteuttaa ja tarkkailla maiden ja alojen välistä yhteentoimivuutta, sekä totesivat, että yhteisön lainsäädännössä olisi jatkossa erityisesti ennakoitava ja arvioitava kyseisen lainsäädännön vaikutuksia tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin ja palvelujen muutostarpeeseen.

(6)

Tieto- ja viestintätekniikan nopeassa kehityksessä on riskinä se, että jäsenvaltiot päätyvät erilaisiin tai yhteensopimattomiin ratkaisuihin ja että saattaa kehittyä uusia ”sähköisiä esteitä”, jotka haittaavat sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa ja siihen liittyviä liikkumisvapauksia. Tämä voisi vähentää markkinoiden avoimuutta ja kilpailua sekä haitata joidenkin taloudellisten ja ei-taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen tuottamista kansalaisille ja yrityksille. Jäsenvaltioiden ja komission olisi entistä voimakkaammin pyrittävä välttämään markkinoiden pirstaloituminen, saavuttamaan yhteentoimivuus ja edistämään yhteisesti sovittujen tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen käyttöä samalla kun varmistetaan, että kehitystä ohjataan asianmukaisella tavalla.

(7)

Kansalaiset ja yritykset hyötyisivät myös yhteisistä, uudelleenkäytettävistä ja yhteentoimivista ratkaisuista sekä yhteentoimivista hallinnon taustaprosesseista, sillä nämä ratkaisut ja prosessit edistäisivät julkisten palvelujen tehokasta ja tuloksellista tarjontaa kansalaisille ja yrityksille maiden ja hallinnonalojen rajojen yli.

(8)

Edelleen on pyrittävä varmistamaan maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävä yhteentoimivuus, vaihtamaan kokemuksia, luomaan ja ylläpitämään yhteisiä ja jaettuja lähestymistapoja, eritelmiä, standardeja ja ratkaisuja sekä arvioimaan yhteisön lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisiä vaikutuksia, jotta voidaan tukea tehokasta ja tuloksellista rajat ylittävää vuorovaikutusta muun muassa kyseisen lainsäädännön täytäntöönpanossa samalla kun vähennetään hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia.

(9)

Näihin haasteisiin olisi pyrittävä vastaamaan tiiviillä yhteistyöllä, koordinoinnilla ja vuoropuhelulla komission ja jäsenvaltioiden välillä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa Euroopan unionin politiikan toteutuksesta vastaavien hallinnonalojen kanssa ja tarvittaessa eri sidosryhmien kanssa kiinnittäen asianmukaista huomiota Euroopan unionin painopistealoihin ja kielelliseen monimuotoisuuteen sekä siihen, että kehitetään yhteisiä lähestymistapoja keskeisiin kysymyksiin, kuten yhteentoimivuuteen ja avoimien standardien tulokselliseen käyttöön.

(10)

Infrastruktuuripalveluja olisi ylläpidettävä ja tarjottava kestävällä tavalla yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/387/EY (5) (IDABC-ohjelma) mukaisesti, jossa edellytetään, että komissio määrittelee mekanismit, joilla voidaan varmistaa infrastruktuuripalvelujen rahoituksen ja toiminnan kestävyys. Tällaisista infrastruktuuripalveluista on sovittu jäsenvaltioiden kanssa täytäntöönpantaessa eräistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisia verkkoja koskevista suuntaviivoista, mukaan lukien yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen, 12 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 1719/1999/EY (6) (IDA-ohjelma) ja eräistä toimista ja toimenpiteistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisten verkkojen yhteentoimivuuden ja niihin pääsyn varmistamisesta 12 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 1720/1999/EY (7) (IDA-ohjelma) sekä IDABC-ohjelman ja muiden asiaan liittyvien ohjelmien toteutuksen yhteydessä.

(11)

IDABC-ohjelma päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009, ja sen seuraajaksi olisi perustettava yhteisön ohjelma yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille, jäljempänä ’ISA-ohjelma’, joka vastaa edellä mainittuihin haasteisiin.

(12)

ISA-ohjelman olisi perustuttava IDA- ja IDABC-ohjelmista saatuihin kokemuksiin. Olisi otettava huomioon myös IDABC-ohjelmasta tehtyjen arviointien päätelmät, joissa tarkastellaan ohjelman merkityksellisyyttä, tehokkuutta, tuloksellisuutta, hyödyllisyyttä ja johdonmukaisuutta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös ohjelman käyttäjien ilmaisemiin tarpeisiin. On osoitettu, että koordinoidulla lähestymistavalla saadaan nopeammin laadukkaampia ja hallinnon tarpeisiin vastaavia tuloksia, kun hyödynnetään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä kehitettäviä ja käytettäviä yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. IDA- ja IDABC-ohjelmien yhteydessä toteutetuilla toimilla on jo merkittävästi pystytty parantamaan ja parannetaan edelleen yhteentoimivuutta, joka tukee sähköistä tiedonvaihtoa eurooppalaisten julkishallintojen välillä, mistä on myönteisiä heijastusvaikutuksia sisämarkkinoille.

(13)

Jotta ISA-ohjelmassa voidaan välttää pirstaleisuus ja varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa, sen painopisteitä asetettaessa olisi asianmukaisesti otettava huomioon Euroopan yhteentoimivuusstrategia ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet.

(14)

ISA-ohjelmassa luotavien tai käytettävien ratkaisujen olisi oltava kysyntään perustuvia ja mahdollisimman pitkälti osa johdonmukaista palvelujärjestelmää, jolla helpotetaan eurooppalaisten julkishallintojen vuorovaikutusta, ja niiden olisi turvattava tai mahdollistettava maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävä yhteentoimivuus tai helpotettava sitä.

(15)

ISA-ohjelmalla olisi pystyttävä varmistamaan, että saatavilla on toteutuspuitteita, yhteisiä palveluja ja yleiskäyttöisiä työkaluja, jotka tukevat maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä, ja sen pitäisi auttaa eri hallinnonaloja arvioimaan yhteisön lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisiä vaikutuksia ja suunnittelemaan tarvittavien ratkaisujen käyttöönottoa.

(16)

Yhteisten toteutuspuitteiden olisi sisällettävä muun muassa yhteisiä eritelmiä, ohjeistoja ja menetelmäkokonaisuuksia sekä yhteisiä strategioita. Kyseisten puitteiden olisi täytettävä voimassa olevan yhteisön lainsäädännön vaatimukset.

(17)

Sen lisäksi, että varmistetaan nykyisten IDA- ja IDABC-ohjelmissa ja muiden vastaavien aloitteiden yhteydessä luotujen, olemassa olevien yhteisten palvelujen toiminta ja parantaminen, ISA-ohjelmassa olisi tuettava uusien yhteisten palvelujen luomista, tuotantokäyttöön saamista, toimintaa ja parantamista uusien tarpeiden ja vaatimusten pohjalta.

(18)

Kun otetaan huomioon paikallisille ja alueellisille hallinnoille kuuluva tehtävä varmistaa eurooppalaisten julkishallintojen tuloksellinen toiminta ja yhteentoimivuus, on tärkeää, että ratkaisuissa otetaan huomioon paikallis- ja aluehallinnon tarpeet.

(19)

Sen lisäksi, että varmistetaan nykyisten IDA- ja IDABC-ohjelmissa ja muiden vastaavien aloitteiden yhteydessä luotujen uudelleenkäytettävien yleiskäyttöisten työkalujen parantaminen, ISA-ohjelmassa olisi tuettava uusien uudelleenkäytettävien yleiskäyttöisten työkalujen luomista, tarjontaa ja parantamista uusien tarpeiden ja vaatimusten pohjalta, mukaan luettuna yhteisön lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arvioinnin perusteella määritetyt tarpeet ja vaatimukset.

(20)

ISA-ohjelmassa olisi yhteisten ratkaisujen luomisen, parantamisen tai käyttämisen osalta mahdollisuuksien mukaan käytettävä perustana tai niiden yhteydessä olisi harjoitettava kokemusten vaihtoa ja ratkaisujen jakamista sekä hyviä toimintatapoja koskevaa tietojenvaihtoa ja hyvien toimintatapojen käytön edistämistä. Tässä yhteydessä olisi edistettävä eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden noudattamista sekä standardien ja eritelmien avoimuutta.

(21)

ISA-ohjelmassa luotavien tai käytettävien ratkaisujen olisi perustuttava teknologianeutraaliuteen ja sovitettavuuteen, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset, yritykset ja hallinnot voivat vapaasti valita käytettävän tekniikan.

(22)

Kaikessa ISA-ohjelman toiminnassa olisi sovellettava tietoturvaa, yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita.

(23)

Vaikka onkin toivottavaa, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ISA-ohjelman toimiin, olisi voitava toteuttaa sellaisia toimia, joihin osallistuu vain osa jäsenvaltioista. Poisjääneitä jäsenvaltioita olisi kannustettava liittymään mukaan myöhemmässä vaiheessa.

(24)

ISA-ohjelman olisi tuettava mahdollisia i2010-aloitteen jatkoaloitteita ja otettava päällekkäisyyksien välttämiseksi huomioon muut tieto- ja viestintätekniikan alan yhteisöohjelmat, varsinkin tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma, joka kuuluu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (2007–2013), josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1639/2006/EY (8).

(25)

Vuorovaikutus yksityisen sektorin ja muiden tahojen kanssa on jo osoittanut tehokkuutensa ja lisäarvonsa. Siksi olisi pyrittävä synergioihin näiden sidosryhmien kanssa, jotta markkinoilla saatavilla olevat ja markkinoiden ylläpitämät ratkaisut voidaan mahdollisuuksien mukaan asettaa etusijalle. Tässä yhteydessä olisi jatkettava nykyiseen tapaan konferenssien, seminaarien ja muiden kokousten järjestämistä, jotta näiden sidosryhmien kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa. Sähköisten foorumien jatkuvaa käyttöä olisi edistettävä edelleen. Yhteydenpitoon näiden sidosryhmien kanssa olisi käytettävä kaikkia muitakin asianmukaisia välineitä.

(26)

ISA-ohjelman toteutuksessa olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön sääntöjä.

(27)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti.

(28)

ISA-ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta sitä voidaan tarkistaa.

(29)

Kansainvälistä yhteistyötä olisi edistettävä, ja tältä osin myös Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja EU:n jäsenehdokasvaltioiden olisi voitava osallistua ISA-ohjelmaan. Myös yhteistyötä muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tai elinten kanssa olisi edistettävä, varsinkin Euro–Välimeri-kumppanuuden ja itäisen kumppanuuden puitteissa ja naapurimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden ja Mustanmeren alueen maiden kanssa.

(30)

Olisi kartoitettava edelleen mahdollisuuksia käyttää liittymisen valmistelemista koskevia varoja helpottamaan ehdokasmaiden osallistumista ISA-ohjelmaan ja mahdollisuuksia rakennerahastojen ja käyttäjien yhteisrahoitukseen ISA-ohjelmassa luotujen tai parannettujen yhteisten toteutuspuitteiden ja yleiskäyttöisten työkalujen käyttämisessä.

(31)

Jotta varmistetaan yhteisön varojen järkevä hoito ja vältetään laitekannan tarpeeton paisuminen, päällekkäiset selvitykset ja hajanaiset lähestymistavat, ISA-ohjelmassa luotuja tai käytettyjä ratkaisuja olisi voitava käyttää myös muissa kuin yhteisön aloitteissa edellyttäen, että tästä ei aiheudu menoja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon eikä ratkaisuun liittyvä keskeisin yhteisön tavoite vaarannu.

(32)

Tässä päätöksessä vahvistetaan monivuotisen ohjelman rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Näiden rahoituspuitteiden olisi katettava myös suoraan ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot sekä erityisesti selvityksistä ja asiantuntijakokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja julkaisumenot sekä tietojenvaihdon ja -käsittelyn edellyttämistä tieto- ja viestintätekniikan järjestelmistä ja verkoista aiheutuvat menot samoin kuin komission ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti tarvitsemasta teknisestä ja hallinnollisesta avusta johtuvat kaikki muut menot.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli helpottaa eurooppalaisten julkishallintojen tehokasta ja tuloksellista sähköistä vuorovaikutusta maiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että mahdollistetaan yhteisön politiikkaa ja toimintaa tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

’yhteentoimivuudella’ erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa;

b)

’ratkaisuilla’ yhteisiä toteutuspuitteita, yhteisiä palveluja ja yleiskäyttöisiä työkaluja;

c)

’yhteisillä toteutuspuitteilla’ strategioita, eritelmiä, menetelmäkokonaisuuksia, ohjeistoja ja vastaavia lähestymistapoja ja asiakirjoja;

d)

’yhteisillä palveluilla’ yleiskäyttöisiä toimivia sovelluksia ja infrastruktuureja, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla;

e)

’yleiskäyttöisillä työkaluilla’ referenssiratkaisuja, jaettuja ja yhteistyöhön perustuvia kehitysalustoja, yhteisiä komponentteja ja vastaavia rakenneosia, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla;

f)

’toimilla’ selvityksiä, hankkeita ja liitännäistoimenpiteitä;

g)

’liitännäistoimenpiteillä’ strategisia toimenpiteitä ja tiedotustoimenpiteitä, ISA-ohjelman hallinnointia tukevia toimenpiteitä, kokemustenvaihtoon liittyviä toimenpiteitä sekä hyviä toimintatapoja koskevaan tiedonvaihtoon ja niiden käytön edistämiseen liittyviä toimenpiteitä.

a)

maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteentoimivuutta tukevien yhteisten toteutuspuitteiden luomista ja parantamista;

b)

ehdotetun tai hyväksytyn yhteisölainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointia sekä tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tukevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien toteutuksen suunnittelua;

c)

olemassa olevien yhteisten palvelujen käyttöä ja parantamista sekä uusien yhteisten palvelujen luomista, tuotantokäyttöön saamista, käyttöä ja parantamista, julkisen avaimen infrastruktuurien (PKI) yhteentoimivuus mukaan lukien;

d)

olemassa olevien uudelleenkäytettävissä olevien yleiskäyttöisten työkalujen parantamista sekä uusien uudelleenkäytettävissä olevien yleiskäyttöisten työkalujen luomista, tarjontaa ja parantamista.

a)

teknologianeutraaliuden ja sovitettavuuden periaate;

b)

avoimuuden periaate;

c)

uudelleenkäytettävyyden periaate;

d)

yksityisyyden ja henkilötietojen suojan periaate; ja

e)

tietoturvan periaate.

a)

suunnitteluvaihe, jonka päätteeksi vahvistetaan hankesuunnitelma;

b)

täytäntöönpanovaihe, jonka päätteeksi laaditaan täytäntöönpanoraportti; ja

c)

toimitusvaihe, joka alkaa, kun ratkaisu asetetaan käytettäväksi.

a)

ratkaisun soveltamisala ja tavoitteet sekä kohteena oleva ongelma tai mahdollisuus, mukaan luettuina oletetut hyödynsaajat ja hyödyt, sekä tällaisten hyötyjen mittaamisessa käytettävät määrälliset ja laadulliset indikaattorit;

b)

lähestymistapa, mukaan luettuina hankkeen organisatoriset näkökohdat, kuten vaiheet, tuotokset ja osatavoitteet, ja toimenpiteet monikielisen viestinnän helpottamiseksi;

c)

sidosryhmät ja käyttäjät sekä asiaan liittyvä hallintorakenne;

d)

ratkaisun yksityiskohdat, mukaan luettuina sen johdonmukaisuus ja riippuvuudet suhteessa muihin ratkaisuihin, ennakoitujen kustannusten jakautuminen, ajoitus ja vaatimukset sekä arvio omistajuuden kokonaiskustannuksista, mukaan luettuina mahdolliset vuotuiset käyttökustannukset;

e)

ratkaisun ominaisuudet; ja

f)

rajoitukset, mukaan luettuina tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset.

a)

soveltamisala, tavoitteet ja ongelma tai mahdollisuus suhteessa hankesuunnitelmaan;

b)

hankkeen tuloksellisuus, mukaan luettuina selvitys saavutuksista, toteutuneista kustannuksista, todellisesta aikataulusta ja vaatimuksista verrattuna hankesuunnitelmaan, investoinnin odotettu tuotto sekä omistajuuden kokonaiskustannukset, mukaan luettuina vuotuiset käyttökustannukset;

c)

organisatoriset näkökohdat, mukaan luettuina käytetyn hallintorakenteen soveltuvuus ja mahdolliset suositukset täytäntöönpanovaiheen jälkeisestä hallintorakenteesta;

d)

tarvittaessa ehdotus suunnitelmaksi ratkaisun viemiseksi toimitusvaiheeseen sekä palvelutasoindikaattorit; ja

e)

saatavilla oleva loppukäyttäjille suunnattu ja tekninen tukimateriaali.

a)

kuvaus soveltamisalasta, tavoitteista, ongelmasta tai mahdollisuudesta, oletetuista hyödynsaajista ja hyödyistä sekä organisatorisesta ja teknisestä lähestymistavasta;

b)

erittely oletetuista kustannuksista ja tarpeen mukaan osatavoitteista.

a)

selvityksen, liitännäistoimenpiteen tai hankkeen suunnitteluvaiheen käynnistämisen osalta toimen sisällyttäminen työohjelmaan;

b)

hankkeen täytäntöönpanovaiheen käynnistämisen osalta hankesuunnitelman vahvistaminen;

c)

hankkeen tätä seuraavan toimitusvaiheen käynnistämisen osalta täytäntöönpanoraportin vahvistaminen.