9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/3

(1)

Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettävä tuki, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki, työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvaatimuksesta.

(2)

Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa useissa päätöksissä ja sillä on riittävästi kokemusta yleisten soveltuvuusperusteiden määrittämiseksi pk-yrityksille tukialueilla ja niiden ulkopuolella myönnettävän investointituen, riskipääomaohjelmien ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen osalta erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (3), ja mainitun asetuksen soveltamisalan laajentamisesta koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön 25 päivänä helmikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 364/2004 (4), valtiontukea ja riskipääomaa koskevan komission tiedonannon (5) ja valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (6) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (7) täytäntöönpanon tuloksena.

(3)

Komissiolla on myös erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 (8), Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen 12 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2204/2002 (9), perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1628/2006 (10), tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle annettujen yhteisön puitteiden (11), tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden, valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (12) (2001), valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (13) (2008) ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen vuosille 2007–2013 (14) täytäntöönpanon tuloksena riittävästi kokemusta perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustuen, työllisyystuen, ympäristönsuojelutuen, tutkimus- ja kehitystuen, innovaatiotuen sekä pk-yrityksille ja suurille yrityksille myönnettävän aluetuen aloilla.

(4)

Asetusten (EY) N:o 68/2001, (EY) N:o 70/2001, ja (EY) N:o 2204/2002 ja (EY) N:o 1628/2006 soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että joitakin niissä säädettyjä edellytyksiä on aiheellista mukauttaa. Yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä ja komission harjoittaman tukien valvonnan tehostamiseksi mainitut asetukset olisi korvattava yhdellä asetuksella. Yksinkertaistaminen olisi toteutettava muun muassa tämän asetuksen I luvussa säädettyjen yhteisten yhdenmukaistettujen määritelmien ja yhteisten horisontaalisten säännösten avulla. Jotta valtiontukilainsäädäntö olisi yhtenäistä, tuen, tukiohjelman ja tapauskohtaisen tuen määritelmien olisi oltava samat kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (15) kyseisille käsitteille säädetyt määritelmät. Yksinkertaistaminen on olennaista, jotta voidaan varmistaa, että Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia tuottaa tuloksia erityisesti pk-yritysten kannalta.

(5)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus kaikille siinä säädetyt merkitykselliset edellytykset täyttäville tuille ja kaikille tukiohjelmille, joista myönnettävät yksittäiset tuet täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt merkitykselliset edellytykset. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja tukien valvonnan tehostamiseksi jokaiseen tämän asetuksen nojalla myönnettävään yksittäiseen tukitoimenpiteeseen olisi sisällyttävä nimenomainen viittaus sovellettavaan II luvun säännökseen ja kansalliseen lainsäädäntöön, johon yksittäinen tuki perustuu.

(6)

Voidakseen valvoa tämän asetuksen täytäntöönpanoa komission olisi lisäksi saatava jäsenvaltioilta kaikki tarvittavat tiedot tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Sitä, että jäsenvaltio jättää toimittamatta kohtuullisessa määräajassa tiedot kyseisistä tukitoimenpiteistä, voidaan tämän vuoksi pitää osoituksena siitä, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivät täyty. Tällainen laiminlyönti voi tämän vuoksi johtaa siihen, että komissio päättää peruuttaa jatkossa tämän asetuksen tai tämän asetuksen asiaa koskevan osan soveltamisen kyseisessä jäsenvaltiossa ja päättää, että kaikista myöhemmistä tukitoimenpiteistä, tämän asetuksen soveltamisalaan aiemmin kuuluneiden tukiohjelmien perusteella myönnettävät uudet yksittäiset tukitoimenpiteet mukaan lukien, on syytä ilmoittaa komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltion toimitettua oikeat ja kattavat tiedot komission olisi annettava sille jälleen lupa soveltaa asetusta kokonaisuudessaan.

(7)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi kuuluttava edelleen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvaatimuksen piiriin. Tämän asetuksen ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa tuesta, jonka tavoitteet vastaavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavoitteita. Komissio arvioi kyseiset tuet erityisesti tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten perusteella ja komission antamien erityisten suuntaviivojen tai puitteiden mukaisin perustein aina, kun kyse on tällaisen erityisvälineen soveltamisalaan kuuluvasta tukitoimenpiteestä.

(8)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa vientitukeen eikä tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Sitä ei pitäisi soveltaa varsinkaan tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa maissa. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, myönnettävän tuen ei yleensä pitäisi olla vientitukea.

(9)

Tätä asetusta olisi sovellettava käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Kalastuksen ja vesiviljelyn alalla tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus vain tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle tuelle, riskipääoman muodossa myönnettävälle tuelle, koulutustuelle sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävälle tuelle.

(10)

Maatalousalalla tällä asetuksella olisi maataloustuotteiden alkutuotantoon sovellettavien erityissääntöjen vuoksi myönnettävä poikkeus vain tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle tuelle, riskipääoman muodossa myönnettävälle tuelle, koulutustuelle, ympäristönsuojelutuelle sekä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävälle tuelle, jos nämä tukimuodot eivät kuulu perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (16) soveltamisalaan.

(11)

Maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen välisten yhtäläisyyksien vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen, jos ne täyttävät tietyt edellytykset.

(12)

Tässä asetuksessa tarkoitetuksi jalostukseksi tai markkinoille saattamiseksi ei pitäisi katsoa maatilatoimintaa, joka on tarpeen tuotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten, eikä ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että silloin kun yhteisö on päättänyt tiettyä maatalouden alaa koskevan yhteisen markkinajärjestelyn käyttöönotosta, jäsenvaltioiden on pidätyttävä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaarantaa tämän järjestelyn tai joilla siitä poikettaisiin. Tätä asetusta ei sen vuoksi pitäisi soveltaa tukeen, jonka määrä vahvistetaan ostettujen tai markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella, eikä tukeen, johon liittyy velvoite jakaa tuki alkutuottajien kanssa.

(13)

Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 (17) mukaisesti tätä asetusta ei pitäisi soveltaa kivihiilialalla harjoitettavien toimintojen hyväksi myönnettävään tukeen, lukuun ottamatta koulutustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea ja ympäristönsuojelutukea.

(14)

Jos aluetukiohjelmalla pyritään alueellisten tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ohjelma suunnataan tietyille toimialoille, sen tavoite ja todennäköiset vaikutukset saattavat olla ennemminkin alakohtaisia kuin horisontaalisia. Tietyille toimialoille suunnattuja aluetukiohjelmia sekä teräsalalla, laivanrakennusalalla laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta annetun komission tiedonannon (18) mukaisesti ja synteettikuitualalla harjoitettaviin toimintoihin myönnettävää alueellista tukea ei sen vuoksi pitäisi sisällyttää ilmoitusvaatimuksesta myönnettävän vapautuksen soveltamisalaan. Matkailualalla on kuitenkin tärkeä merkitys kansantalouksille ja yleisesti ottaen erityisen myönteinen vaikutus alueelliseen kehitykseen. Matkailutoimintaa koskevat alueelliset tukiohjelmat olisi sen vuoksi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta.

(15)

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (19) tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki olisi arvioitava kyseisten suuntaviivojen mukaisesti niiden kiertämisen välttämiseksi. Kyseisille yrityksille myönnettävä tuki olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Jotta voitaisiin vähentää jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen myöntämisessä pk-yrityksille, vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää olisi yksinkertaistettava verrattuna mainituissa suuntaviivoissa käytettyyn määritelmään. Lisäksi pk-yritysten, joiden yhtiöittämisestä on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta, ei pitäisi katsoa olevan kyseisenä aikana tässä asetuksessa tarkoitettuja vaikeuksissa olevia yrityksiä, elleivät ne täytä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisia perusteita yritysten asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi. Näiden yksinkertaistusten ei pitäisi vaikuttaa kyseisten pk-yritysten luokitteluun mainittujen suuntaviivojen mukaisesti, kun on kyse tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomasta tuesta, eikä suurten yritysten luokitteluun vaikeuksissa oleviksi yrityksiksi tämän asetuksen nojalla, jolloin suuntaviivoissa annettua määritelmää käytetään edelleen kaikilta osin.

(16)

Komissio varmistaa, että hyväksytty tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Kaikkien tällaiselle tuensaajalle maksettujen tapauskohtaisten tukien ja kaikkien tukiohjelmien, joissa ei erikseen määrätä mainitunlaisten tuensaajien jättämisestä ohjelman ulkopuolelle, olisi edelleen kuuluttava perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjen ilmoittamista koskevien vaatimusten piiriin. Kyseisen määräyksen ei pitäisi vaikuttaa sellaisten tukiohjelmien edunsaajien perusteltuun luottamukseen, joihin ei kohdistu maksamatonta perintämääräystä.

(17)

Yhteisön valtiontukisääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri tukimuotojen kannalta merkityksellisten käsitteiden määritelmät olisi yhdenmukaistettava.

(18)

Tuki-intensiteetin laskemiseksi kaikki käytettävät luvut olisi ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Tuki-intensiteettien laskemiseksi useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävään tukeen sisältyvän tukimäärän laskennassa olisi käytettävä korkona avustuksen myöntämisajankohtana voimassa olevaa korkoa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (20) mukaisesti.

(19)

Jos tuki myönnetään verovapautuksina tai tulevien verojen alennuksina bruttoavustusekvivalenttina määritetyn tuki-intensiteetin rajoissa, tukierien diskonttaus olisi suoritettava veroetuuksien voimaantuloajankohtina sovellettavien viitekorkojen perusteella. Jos tuki myönnetään verovapautuksina tai tulevien verojen alennuksina, sovellettava viitekorko ja tukierien täsmällinen määrä eivät välttämättä ole tiedossa ennakkoon. Tuolloin jäsenvaltioiden olisi asetettava ennakkoon tuen diskontatulle arvolle yläraja sovellettavan tuki-intensiteetin rajoissa. Kun tietyn vuoden tukierään sisältyvän tuen määrä saadaan myöhemmin selville, diskonttaus voidaan suorittaa kyseisenä ajankohtana sovellettavan viitekoron perusteella. Kunkin tukierän diskontattu arvo olisi vähennettävä kokonaistukeen sovellettavasta ylärajasta.

(20)

Läpinäkyvyyteen, tasapuoliseen kohteluun ja tehokkaaseen valvontaan liittyvistä syistä tätä asetusta olisi sovellettava vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyvää on tuki, jolle on mahdollistaa määrittää ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman riskinarviointia. Erityisesti lainoihin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon mukaisen viitekoron perusteella. Verotoimenpiteisiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä. Jos tuki myönnetään ympäristöveron alennuksina, joihin ei sovelleta tämän asetuksen nojalla erillistä ilmoitusta koskevaa kynnysarvoa, toimenpiteeseen ei ole tarpeen sisällyttää ylärajaa, jotta se katsottaisiin läpinäkyväksi.

(21)

Takausohjelmiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, kun bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmät on hyväksytty sen jälkeen kun menetelmistä on ilmoitettu komissiolle, ja alueellisen investointituen tapauksessa myös silloin, kun komissio on hyväksynyt menetelmät asetuksen (EY) N:o 1628/2006 antamisen jälkeen. Komissio käsittelee kyseiset ilmoitukset EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (21) perusteella. Takausohjelmiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi myös silloin, kun tuensaaja on pk-yritys ja bruttoavustusekvivalentti on laskettu mainitun tiedonannon 3.3 ja 3.5 kohdan mukaisten nk. safe harbour -maksujen perusteella.

(22)

Takaisinmaksettavien ennakoiden muodossa myönnettävän tuen avustusekvivalentin laskentaan liittyvien vaikeuksien vuoksi kyseisen tukimuodon pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan vain, jos takaisinmaksettavan ennakon kokonaismäärä alittaa tämän asetuksen mukaisen erillistä ilmoitusta koskevan kynnysarvon ja tässä asetuksessa säädetyt tuen enimmäisintensiteetit.

(23)

Koska riski kilpailun vääristymisestä on suurten tukimäärien tapauksessa suurempi, komission olisi arvioitava ne myös jatkossa tapauskohtaisesti. Kullekin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle tukimuodolle olisi sen vuoksi määritettävä kynnysarvot, joissa otetaan huomioon kyseisen tuen muoto ja sen todennäköiset kilpailuvaikutukset. Kynnysarvot ylittävät tuet kuuluvat myös jatkossa perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoittamista koskevan vaatimuksen piiriin.

(24)

Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään enimmäismäärään, kynnysarvot olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Koska tukikelpoisten kustannusten todentaminen on riskipääoman muodossa myönnettävän tuen tapauksessa vaikeaa, kyseisen tukimuodon kynnysarvo olisi ilmaistava tuen enimmäismäärinä.

(25)

Tuki-intensiteettinä tai tuen määränä ilmaistavat kynnysarvot olisi komission kokemuksen perusteella vahvistettava tasolle, jolla otetaan tasapuolisesti huomioon tarve minimoida kilpailunvääristymät tuettavalla alalla ja poistaa niillä havaitut markkinahäiriöt tai koheesio-ongelmat. Alueellisen investointituen osalta kynnysarvon vahvistamisessa olisi otettava huomioon aluetukikarttojen mukaan hyväksyttävät tuki-intensiteetit.

(26)

Jotta voitaisiin määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä erilliseen ilmoitukseen sovellettavia yksittäisiä kynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko julkinen tuki paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön myöntämistä varoista.

(27)

Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä olosuhteet, joissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri tukimuotojen kasautuminen voidaan hyväksyä. Tarkasteltaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen kasautumista tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman valtiontuen kanssa olisi otettava huomioon asetuksen soveltamisalaan kuulumattoman tuen hyväksymisestä tehty komission päätös ja valtiontukisäännöt, joihin kyseinen päätös perustuu. Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävän tuen kasautumiseen muiden tukimuotojen kanssa, erityisesti kyseisten työntekijöiden palkkakustannusten perusteella laskettavissa olevan investointituen kanssa, olisi sovellettava erityissäännöksiä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä myös sellaisten tukitoimenpiteiden kasautumisesta, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat todennettavissa, sellaisten tukitoimenpiteiden kanssa, joiden tukikelpoiset kustannukset eivät ole todennettavissa.

(28)

Sen varmistamiseksi, että tuki on tarpeen ja kannustaa kehittämään tiettyjä toimintoja tai hankkeita, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa sellaisiin toimintoihin myönnettävään tukeen, jotka tuensaaja toteuttaisi jo tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Pk-yritykselle myönnettävillä tuilla, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi katsottava olevan tällainen kannustava vaikutus, kun kyseinen pk-yritys on jättänyt tukihakemuksen jäsenvaltiolle ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvän toiminnan aloittamista. Pk-yritysten hyväksi riskipääoman muodossa myönnettävän tuen osalta tässä asetuksessa säädetyillä edellytyksillä, jotka koskevat erityisesti kunkin kohdeyrityksen saamien sijoituserien kokoa, yksityisten sijoittajien osallistumisastetta sekä yrityksen kokoa ja rahoitettavan yrityksen kehitysvaihetta, varmistetaan, että riskipääomatoimenpiteellä on kannustava vaikutus.

(29)

Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen saaja on suuri yritys, jäsenvaltion olisi varmistettava pk-yrityksiin sovellettavien edellytysten lisäksi myös se, että tuensaaja on analysoinut sisäisessä asiakirjassa tuettavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa ja ilman tukea. Jäsenvaltion olisi tarkistettava, että tällä sisäisellä asiakirjalla osoitetaan, että tuen seurauksena hankkeen tai toiminnan koko on merkittävästi suurempi tai soveltamisala merkittävästi laajempi, tuensaajan hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämä kokonaismäärä kasvaa merkittävästi taikka hankkeen tai toiminnan toteutusvauhtia nopeutetaan merkittävästi. Alueellisen tuen tapauksessa kannustava vaikutus voidaan osoittaa myös sillä perusteella, että hanketta ei olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä tukialueella.

(30)

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävän tuen tapauksessa kannustavana vaikutuksena olisi pidettävä sitä, että tukitoimenpide johtaa kyseisen yrityksen palkkaamien epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden nettomäärän kasvuun tai lisäkustannuksiin alentuneesti työkykyisille työntekijöille tarkoitettujen laitteiden tai apuvälineiden vuoksi. Jos alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen palkkatukien muodossa myönnettävän tuen saaja sai jo alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen myönnettävää tukea, joka joko täytti asetuksen (EY) N:o 2204/2002 edellytykset tai jonka komissio oli hyväksynyt erikseen, alentuneesti työkykyisten työntekijöiden lukumäärän nettolisäystä koskevan edellytyksen, jonka aiemmat tukitoimenpiteet täyttivät, otaksutaan täyttyvän edelleen tätä asetusta sovellettaessa.

(31)

Verotoimenpiteiden muodossa myönnettävälle tuelle olisi asetettava kannustavaa vaikutusta koskevia erityisedellytyksiä, sillä ne myönnetään eri menettelyiden perusteella kuin muut tukimuodot. Ympäristöveron alennuksilla, jotka täyttävät energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (22) edellytykset ja kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, olisi otaksuttava olevan kannustava vaikutus, sillä ne vaikuttavat ainakin välillisesti ympäristönsuojelun tason parantumiseen mahdollistamalla kyseisen yleisen verojärjestelmän käyttöönoton tai jatkamisen ja kannustamalla siten ympäristöveroa maksavia yrityksiä vähentämään aiheuttamaansa pilaantumista.

(32)

Koska suurille yrityksille myönnettävän tapauskohtaisen tuen kannustavan vaikutuksen määrittämistä pidetään vaikeana, kyseinen tukimuoto olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio tutkii, onko tuella kannustava vaikutus, kyseistä tukea koskevan ilmoituksen antamisen yhteydessä voimassa olevissa suuntaviivoissa, puitteissa tai muissa yhteisön välineissä vahvistettujen perusteiden mukaan.

(33)

Läpinäkyvyyden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on aiheellista vahvistaa vakiolomake, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan komissiolle yhteenvedon tiedoista aina, kun tukiohjelma tai tapauskohtainen tuki pannaan täytäntöön tämän asetuksen nojalla. Yhteenvetolomaketta olisi käytettävä toimenpiteen julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja internetissä. Yhteenveto tiedoista olisi lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa käyttäen vakiintunutta tietotekniikkasovellusta. Kyseisen jäsenvaltion olisi julkaistava internetissä tällaista tukitoimenpidettä koskeva teksti kokonaisuudessaan. Tapauskohtaisia tukitoimenpiteitä koskevista teksteistä voidaan poistaa liikesalaisuudet. Tuensaajan nimeä ja tuen määrää ei kuitenkaan pitäisi katsoa liikesalaisuudeksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kyseinen teksti on saatavilla internetissä koko sen ajan, jonka tukitoimenpide on voimassa. Lukuun ottamatta verotoimenpiteiden muodossa myönnettävää tukea, tuen myöntämistä koskevaan säädökseen olisi sisällyttävä viittaus niihin tämän asetuksen II luvun erityissäännöksiin, jotka koskevat kyseistä säädöstä.

(34)

Läpinäkyvyyden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi komission olisi vahvistettava erityisvaatimukset jäsenvaltioiden komissiolle antamien vuotuisten kertomusten muodolle ja sisällölle. Lisäksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat tietoja, joita jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavien tukiohjelmien tai yksittäisen tuen osalta asetuksen (EY) N:o 659/1999 15 artiklan säännösten vuoksi.

(35)

On tarpeen vahvistaa lisäedellytykset, jotka kaikkien tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavien tukitoimenpiteiden olisi täytettävä. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti tällaisen tuen olisi oltava oikeassa suhteessa poistettaviin markkinahäiriöihin tai haittoihin ollakseen yhteisön edun mukaista. Siltä osin kuin tämä asetus koskee investointitukea, sen soveltamisala on aiheellista rajata aineellisten ja aineettomien investointien yhteydessä myönnettyyn tukeen. Koska yhteisössä on ylikapasiteettia ja kilpailun vääristymiseen liittyviä erityisongelmia maanteiden rahtiliikenteen ja lentoliikenteen aloilla, yritysten, joiden päätoimialan kyseiset liikennesektorit muodostava, tukikelpoisiin investointikustannuksiin ei pitäisi sisällyttää kuljetusvälineitä eikä kuljetuslaitteita. Ympäristönsuojelutuen osalta aineellisen omaisuuden määritelmään olisi sovellettava erityissäännöksiä.

(36)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea koskevien periaatteiden mukaisesti tuki olisi katsottava myönnetyksi sillä hetkellä, kun tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla.

(37)

Jotta investoinnin pääomaa ei asetettaisi etusijalle suhteessa työvoimaan, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta mitata pk-yrityksille myönnettävä investointituki ja alueellinen tuki joko investointikustannusten perusteella tai investointihankkeessa välittömästi luoduista työpaikoista aiheutuneiden kustannusten perusteella.

(38)

Veronalennusten muodossa toteutettavilla ympäristönsuojelutukiohjelmilla, epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden hyväksi myönnettävällä tuella, alueellisella investointituella, vastaperustetuille pienille yrityksille myönnettävällä tuella, naisyrittäjien äskettäin perustamille yrityksille myönnettävällä tuella tai riskipääoman muodossa myönnettävällä tuella, joka myönnetään tuensaajalle tapauskohtaisesti, voi olla huomattava vaikutus kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla, koska se suosii tuensaajaa suhteessa muihin yrityksiin, jotka eivät ole saaneet tukea. Koska tapauskohtainen tuki myönnetään vain yhdelle yritykselle, sillä on todennäköisesti vain vähäinen myönteinen rakenteellinen vaikutus ympäristöön, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllisyyteen, alueelliseen koheesioon tai riskipääomamarkkinoiden häiriöihin. Sen vuoksi näitä tukimuotoja koskeville tukiohjelmille olisi myönnettävä poikkeus tämän asetuksen nojalla, kun taas tapauskohtaisesta tuesta olisi ilmoitettava komissiolle. Tällä asetuksella olisi kuitenkin myönnettävä poikkeus tapauskohtaiselle alueelliselle tuelle, kun tällaista tapauskohtaista tukea käytetään täydennyksenä alueellisen investointitukiohjelman perusteella myönnettävälle tuelle ja tapauskohtaisen tuen osuus kyseiseen investointiin myönnettävän tuen kokonaismäärästä on enintään 50 prosenttia.

(39)

Tämän asetuksen pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea koskevat säännökset eroavat asetuksen (EY) N:o 70/2001 säännöksistä siinä, että niiden ei pitäisi mahdollistaa tuen enimmäisintensiteettien korottamista alueellisen lisän perusteella. Alueellista investointitukea koskevissa säännöksissä vahvistetut tuen enimmäisintensiteetit olisi kuitenkin voitava myöntää myös pk-yrityksille, kun alueellisen investointituen ja työllisyystuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Myöskään ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävää tukea koskevien säännösten ei pitäisi mahdollistaa tuen enimmäisintensiteettien korottamista alueellisen lisän perusteella. Alueellista investointitukea koskevissa säännöksissä vahvistettuja tuen enimmäisintensiteettejä olisi kuitenkin voitava soveltaa myös hankkeisiin, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun alueellisen investointituen myöntämisedellytykset täyttyvät.

(40)

Kansallisella aluetuella pyritään poistamaan epäedullisessa asemassa olevien alueiden haittoja ja edistämään siten jäsenvaltioiden ja koko yhteisön taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Alueellisen tuen tarkoituksena on auttaa kehittämään kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevia alueita tukemalla investointeja ja työpaikkojen luomista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Sillä edistetään uusien laitosten perustamista, olemassa olevien laitosten laajentamista, laitoksen tuotannon monipuolistamista uusiin, täydentäviin tuotteisiin tai olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteellista muuttamista.

(41)

Jotta suuria investointihankkeita ei olisi mahdollista jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusvaatimusta koskevien kynnysarvojen kiertämiseksi, suuren investointihankkeen olisi katsottava muodostavan yhden investointihankkeen, jos sama yritys tai samat yritykset toteuttavat investoinnin kolmen vuoden jakson aikana ja jos se muodostuu käyttöomaisuudesta, jota ei voida jakaa osiin taloudellisesti kannattavasti. Sen arvioimiseksi, onko investoinnin taloudellinen jakaminen mahdotonta, jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tekniset, toiminnalliset ja strategiset yhteydet sekä välitön maantieteellinen läheisyys. Taloudellisen jakamattomuuden arvioinnin ei pitäisi riippua omistajuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun tarkoituksena on määrittää, muodostaako suuri investointihanke yhden investointihankkeen, arvioinnin olisi oltava sama riippumatta siitä, toteuttaako hankkeen yksi yritys, useampi kuin yksi investointikustannukset jakava yritys vai useampi yritys, jotka vastaavat erillisistä investoinneista aiheutuvista kustannuksista saman investointihankkeen puitteissa (esimerkiksi yhteisyrityksen tapauksessa).

(42)

Toisin kuin alueellista tukea, jota olisi myönnettävä tukialueille, pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukea olisi voitava myöntää sekä tukialueilla että niiden ulkopuolella. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi voitava myöntää tukialueilla investointitukea, jos ne noudattavat joko kaikkia alueelliseen investointitukeen ja työllisyystukeen tai kaikkia pk-yrityksille myönnettävään investointitukeen ja työllisyystukeen sovellettavia edellytyksiä.

(43)

Tukialueiden taloudellista kehitystä estää usein yritystoiminnan suhteellinen vähyys ja erityisesti se, että uusia yrityksiä perustetaan keskimääräistä vähemmän. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen sisällyttää tukimuoto, jota voidaan myöntää alueellisen investointituen lisäksi, jotta voitaisiin kannustaa uusien yritysten perustamista ja pienten yritysten varhaisvaiheen kehitystä tukialueilla. Jotta tällainen tuki tukialueilla sijaitseville vastaperustetuille yrityksille kohdistettaisiin tehokkaasti, se olisi porrastettava kunkin alueen vaikeuksien mukaan. Jotta vältettäisiin lisäksi kilpailun vääristymien riski, jota ei voida hyväksyä ja johon kuuluu olemassa olevien yritysten syrjäyttämistä markkinoilta koskeva riski, tuki olisi rajattava tiukasti pieniin yrityksiin, sille olisi asetettava enimmäismäärä ja sen olisi oltava asteittain alenevaa. Yksinomaan vastaperustetuille pienille yrityksille tai naisyrittäjien äskettäin perustamille yrityksille tarkoitetun tuen myöntäminen voi kannustaa olemassa olevia pieniä yrityksiä lopettamaan toimintansa ja aloittamaan sen uudelleen tämän tukimuodon saamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi tiedostettava tämä riski ja niiden olisi suunniteltava tukiohjelmat siten, että tämä ongelma voidaan välttää, esimerkiksi asettamalla rajoituksia äskettäin toimintansa lopettaneiden yritysten omistajien tekemille hakemuksille.

(44)

Yritystoiminnan vähäisyys tiettyjen, esimerkiksi rahoituksen saantiin liittyvistä haitoista kärsivien väestöryhmien keskuudessa saattaa estää yhteisön taloudellista kehitystä. Komissio on tarkastellut tällaisen markkinoiden toimintapuutteen mahdollisuutta eri henkilöryhmissä ja toteaa tässä vaiheessa muun muassa Eurostatin tilastotietoihin perustuvan näytön perusteella erityisesti, että naiset perustavat uusia yrityksiä keskimääräistä vähemmän verrattuna miehiin. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen sisällyttää tukimuoto, jolla naisia kannustetaan perustamaan yrityksiä ja jolla lievennetään naisten markkinoilla kohtaamia toimintapuutteita ja erityisesti ongelmia, joita naiset kohtaavat rahoituksen saannissa. Naiset kohtaavat myös perheenjäsenten hoitokustannuksiin liittyviä erityisvaikeuksia. Tällaisella tuella olisi saatava aikaan ennemminkin todellinen kuin muodollinen tasa-arvo miesten ja naisten keskuuteen vähentämällä yrittäjyyteen liittyvää todellista eriarvoisuutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kun tämän asetuksen voimassaolo päättyy, komissio tarkastelee uudelleen, voidaanko tämän poikkeuksen soveltamisalaa ja tuensaajaryhmiä pitää edelleen perusteltuina.

(45)

Kestävä kehitys on kilpailukyvyn ja energian toimitusvarmuuden ohella Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian peruspilareista. Kestävä kehitys perustuu muun muassa ympäristönsuojelun korkeaan tasoon ja ympäristön laadun parantamiseen. Ympäristön kestävyyden vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen vaikuttavat samalla myönteisesti myös energian toimitusvarmuuden parantamiseen, Euroopan talouden kilpailukyvyn turvaamiseen ja kohtuuhintaisen energian saantiin. Ympäristönsuojelun alalla esiintyy usein kielteisten ulkoisvaikutusten muodossa ilmeneviä markkinahäiriöitä. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa yrityksillä ei välttämättä ole kannustinta vähentää aiheuttamaansa saastumista, koska saastumisen vähentäminen saattaa kasvattaa niiden kustannuksia. Kun yrityksillä ei ole velvollisuutta kantaa saastumisesta aiheutuvia kustannuksia, koko yhteiskunta joutuu kattamaan nämä kustannukset. Ympäristönsuojelukustannusten kohdentaminen voidaan varmistaa ympäristösääntelyllä tai veroilla. Ympäristönormien täyden yhdenmukaistamisen puuttuminen yhteisön tasolla luo epäsuhtaiset toimintaedellytykset. Ympäristönsuojelun tasoa voidaan lisäksi entisestään parantaa aloitteilla, jotka ylittävät pakolliset yhteisön normit, mikä voi heikentää kyseisten yritysten kilpailuasemaa.

(46)

Koska valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen soveltamisesta on riittävästi kokemusta, investointituki yhteisön normien ylittämiseen tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa, tuki yhteisön normit ylittävän tai ympäristönsuojelun tasoa yhteisön normien puuttuessa parantavan kuljetuskaluston hankintaan, tuki pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihin, ympäristönsuojelutuki energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin, ympäristönsuojelutuki tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin, ympäristönsuojelutuki uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin, kestäviin biopolttoaineisiin liittyvä investointituki mukaan lukien, ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki ja tietty ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävä tuki olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta.

(47)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva veronalennusten muodossa myönnettävä tuki, jolla edistetään ympäristönsuojelua, olisi rajattava kymmeneen vuoteen valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. Tämän jälkeen jäsenvaltioiden olisi arvioitava uudelleen kyseisen veronalennuksen asianmukaisuutta. Tämä ei kuitenkaan saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta toteuttaa uudelleen tämän asetuksen nojalla kyseisiä tai samankaltaisia toimenpiteitä sen jälkeen kun tällainen uudelleenarviointi on tehty.

(48)

Ympäristönsuojelua varten tehtävät ylimääräiset investointi- tai tuotantokustannukset on tärkeää laskea oikein, jotta voitaisiin määrittää, onko tuki perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaista. Kuten valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa yhteisön suuntaviivoissa todetaan, tukikelpoiset kustannukset olisi rajattava ylimääräisiin investointikustannuksiin, joita ympäristönsuojelutason parantaminen edellyttää.

(49)

Koska erityisesti ylimääräisestä investoinnista saatavan hyödyn vähentämisessä voi ilmetä vaikeuksia, olisi säädettävä ylimääräisten investointikustannusten yksinkertaistetusta laskentamenetelmästä. Kyseiset kustannukset olisi sen vuoksi laskettava tätä asetusta sovellettaessa ottamatta huomioon toiminnan tuottoa, kustannussäästöjä tai ylimääräistä oheistuotantoa ja ottamatta huomioon investoinnin pitoaikana aiheutuneita toimintakustannuksia. Ympäristöinvestointeihin myönnettäville eri tukimuodoille tämän asetuksen nojalla säädettäviä enimmäisintensiteettejä on sen vuoksi järjestelmällisesti alennettu verrattuna valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisiin enimmäisintensiteetteihin.

(50)

Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen osalta jäsenvaltioille on aiheellista antaa mahdollisuus valita joko yksinkertaistettu laskentamenetelmä tai kaikki kustannukset huomioon ottava laskentamenetelmä, joka vastaa valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa yhteisön suuntaviivoissa vahvistettua menetelmää. Kaikki kustannukset huomioon ottavan laskentamenetelmän soveltamisessa mahdollisesti ilmenevien erityisten käytännön vaikeuksien vuoksi ulkopuolisen tilintarkastajan olisi varmennettava kustannuslaskelmat.

(51)

Yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävän ympäristönsuojelutuen osalta ylimääräiset kustannukset olisi laskettava tätä asetusta sovellettaessa ottamatta huomioon muita tukitoimenpiteitä, jotka on myönnetty samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen, lukuun ottamatta muita ympäristöinvestointeihin myönnettyjä tukia.

(52)

Vesivoimaloihin liittyvien investointien osalta on huomattava, että niiden ympäristövaikutus voi olla kaksitahoinen. Alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi niillä on epäilemättä myönteisiä vaikutuksia. Toisaalta vesivoimalaitoksilla voi myös olla kielteinen vaikutus, esimerkiksi vesijärjestelmiin ja biologiseen monimuotoisuuteen.

(53)

Kilpailunvääristymiä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pk-yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi ja hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa käytettävän pk-yrityksen määritelmän olisi perustuttava mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (23) olevaan määritelmään.

(54)

Pk-yrityksillä on ratkaiseva asema työpaikkojen luomisessa ja yleisemmin yhteiskunnallisen vakauden ja talouden elinvoimaisuuden edistäjinä. Markkinahäiriöt voivat kuitenkin jarruttaa niiden kehitystä ja aiheuttaa pk-yrityksille tyypillisiä haittoja. Pk-yritysten on usein vaikea saada pääomaa, riskipääomaa tai lainoja, mikä johtuu tiettyjen rahoitusmarkkinoiden pyrkimyksestä välttää riskejä ja siitä, että ne saattavat kyetä tarjoamaan vakuuksia vain rajoitetusti. Niiden resurssien rajallisuus voi myös heikentää niiden mahdollisuuksia hankkia tietoja varsinkin uudesta teknologiasta ja potentiaalisista markkinoista. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen helpottamiseksi tällä asetuksella olisi sen vuoksi myönnettävä poikkeus tietyille tukimuodoille, kun niitä myönnetään pk-yrityksille. Sen vuoksi on perusteltua vapauttaa kyseinen tuki ennakkoilmoitusvaatimuksesta ja katsoa ainoastaan tätä asetusta sovellettaessa, että kun tuensaaja täyttää tässä asetuksessa säädetyt pk-yrityksen määritelmän edellytykset, markkinahäiriöistä aiheutuvien pk-yrityksille tyypillisten haittojen voidaan olettaa rajoittavan kyseisen pk-yrityksen kehitystä, kun tukimäärä ei ylitä kyseiseen tukeen sovellettavaa ilmoittamista koskevaa kynnysarvoa.

(55)

Pienten yritysten ja keskisuurten yritysten välisten erojen vuoksi niille olisi määritettävä eri perustuki-intensiteetit ja lisät. Pk-yrityksiin yleisesti kohdistuvat markkinahäiriöt, rahoituksen hankintaan liittyvät vaikeudet mukaan lukien, jarruttavat vielä enemmän pienten yritysten kuin keskisuurten yritysten kehitystä.

(56)

Valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella yhteisössä näyttää olevan joitakin erityisiä riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriöitä, jotka rasittavat tietyntyyppisiä investointeja tietyissä vaiheissa yritysten kehitystä. Nämä markkinahäiriöt aiheutuvat siitä, että riskipääoman tarjonta ja kysyntä eivät täysin vastaa toisiaan. Riskipääoman tarjonta markkinoilla on tämän vuoksi liian vähäistä eivätkä yritykset saa rahoitusta, vaikka niillä olisi houkutteleva liiketoimintamalli ja hyvät kasvunäkymät. Riskipääomamarkkinoiden toimintahäiriöiden tärkein syy on epätäydellinen tai epäsymmetrinen tiedotus, joka vaikuttaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin saada pääomaa, minkä vuoksi julkinen tuki voi olla perusteltua. Liiketaloudellisin perustein hoidettujen sijoitusrahastojen muodossa toteutettavat riskipääomaohjelmat, joissa yksityiset sijoittajat tarjoavat riittävän suuren osan rahastojen varoista yksityisen sijoituspääoman muodossa tuotto-odotuksiin perustuvien riskipääomatoimenpiteiden toteuttamiseksi kohdeyritysten hyväksi, olisi tämän vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ilmoitusvaatimuksesta. Edellytyksillä, joiden mukaan sijoitusrahastojen olisi oltava liiketaloudellisin perustein hoidettuja ja niiden toteuttamien riskipääomatoimenpiteiden perustuttava tuotto-odotuksiin, ei pitäisi estää investointirahastoja kohdistamasta toimintojaan tiettyihin markkinasegmentteihin, kuten naisyrittäjien perustamiin yrityksiin. Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin asemaan sellaisena kuin se määritellään riskipääomaa koskevissa yhteisön suuntaviivoissa.

(57)

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki voi edistää talouskasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä. Asetuksen (EY) N:o 364/2004, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että sekä pk-yritysten että suurten yritysten saatavilla olevien tutkimus- ja kehitysvoimavarojen puutteiden vuoksi markkinahäiriöt voivat estää markkinoita pääsemästä optimaaliseen tuotokseen ja aiheuttaa tehottomuutta. Tällainen tehottomuus liittyy yleensä myönteisiin ulkoisvaikutuksiin ja osaamiseen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin, julkishyödykkeisiin ja osaamiseen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin, epätäydelliseen ja epäsymmetriseen tiedotukseen sekä koordinointiin ja verkostoitumiseen liittyviin ongelmiin.

(58)

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki on erityisen tärkeää erityisesti pk-yrityksille, sillä yksi pk-yrityksille tyypillisistä rakenteellisista haitoista on se, että ne saattavat kohdata vaikeuksia pyrkiessään hyötymään uudesta teknologisesta kehityksestä, teknologian siirrosta tai korkeasti koulutetusta henkilöstöstä. Tutkimus- ja kehityshankkeeseen myönnettävä tuki, teknisiin toteuttavuustutkimuksiin myönnettävä tuki, pk-yrityksille aiheutuvien teollisuusoikeuksien kustannuksiin myönnettävä tuki ja nuorille innovatiivisille pienyrityksille myönnettävä tuki, tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin sekä tuki korkeasti koulutetun henkilöstön lainaamiseen olisi tämän vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ennakkoilmoitusvaatimuksesta.

(59)

Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävän hanketuen osalta tukea saavan tutkimushankkeen osan olisi kuuluttava kokonaisuudessaan perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen tai kokeellisen kehittämisen alaan. Kun hanke koostuu eri tehtävistä, kukin tehtävä olisi luokiteltava osaksi perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai on katsottava, ettei se kuulu mihinkään kyseisistä tutkimusluokista. Tällaisen luokittelun ei välttämättä tarvitse noudattaa kronologista järjestystä siten, että siirryttäisiin vaiheittain perustutkimuksesta markkinoita lähempänä olevaan toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen loppuvaiheessa suoritettava tehtävä voidaan luokitella osaksi teollista tutkimusta. Tämän mukaisesti ei ole myöskään poissuljettua, että hankkeen alkuvaiheessa harjoitettava toiminta on osa kokeellista kehittämistoimintaa.

(60)

Tietylle maatalousalalla tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle tuelle olisi myönnettävä poikkeus, jos tuki täyttää tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden maatalousalaa koskevien erityissäännösten edellytyksiä vastaavat edellytykset. Jos kyseiset erityisedellytykset eivät täyty, on aiheellista säätää tuelle myönnettävästä poikkeuksesta, jos se täyttää edellytykset, joista säädetään tässä asetuksessa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvissä yleissäännöksissä.

(61)

Koulutuksen tukeminen, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaaminen sekä alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen kuuluvat yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan keskeisiin tavoitteisiin.

(62)

Koulutuksen ulkoisvaikutukset ovat yleensä koko yhteiskunnan kannalta myönteisiä, sillä se lisää käytettävissä olevaa ammattitaitoista työvoimaa, johon muutkin yritykset voivat turvautua, parantaa yhteisön teollisuuden kilpailukykyä ja sillä on merkittävä asema yhteisön työllisyysstrategiassa. Koulutus, mukaan lukien verkko-oppiminen, on olennaista myös osaamisen luomisen, hankkimisen ja levittämisen kannalta, mikä on yleisen edun kannalta ensisijaisen tärkeää. Koska yhteisössä sijaitsevat yritykset investoivat yleensä liian vähän työntekijöidensä koulutukseen, erityisesti kun on kyse yleiskoulutuksesta, joka ei tuo välitöntä ja konkreettista hyötyä kyseiselle yritykselle, valtiontuki voi helpottaa tämän markkinahäiriön poistamista. Tällainen tuki olisi sen vuoksi vapautettava tietyin edellytyksin ennakkoilmoitusvaatimuksesta. Pk-yrityksiin kohdistuvien erityishaittojen ja koulutusinvestoinneista niille aiheutuvien suhteellisesti tarkasteltuna korkeampien kustannusten vuoksi tällä asetuksella ilmoitusvaatimuksesta vapautettavan tuen intensiteettejä olisi korotettava, kun on kyse pk-yrityksille myönnettävästä tuesta. Merenkulkualan koulutuksen piirteiden vuoksi siihen on perusteltua soveltaa erityisiä periaatteita.

(63)

Yleis- ja erityiskoulutus voidaan erottaa toisistaan. Hyväksyttävien tuki-intensiteettien olisi vaihdeltava tarjottavan koulutuksen muodon ja yrityksen koon mukaan. Yleiskoulutuksessa annetaan sellaista pätevyyttä, jota voidaan hyödyntää muualla, ja se parantaa koulutettujen työntekijöiden työllistettävyyttä olennaisesti. Tähän tarkoitukseen myönnettävän tuen kilpailua vääristävät vaikutukset ovat vähäisempiä, mikä tarkoittaa sitä, että korkeammat tuki-intensiteetit voidaan vapauttaa ennakkoilmoitusvaatimuksesta. Erityiskoulutus, joka hyödyttää pääasiassa yritystä itseään, aiheuttaa suuremman kilpailun vääristymisen riskin, joten ennakkoilmoitusvaatimuksesta vapautettavan tuen intensiteetin olisi oltava huomattavasti alhaisempi. Koulutus olisi katsottava luonteeltaan yleiseksi myös silloin, kun se liittyy ympäristönasioiden hallintaan, ympäristöinnovaatioihin tai yritysten sosiaaliseen vastuuseen ja parantaa siten tuensaajan valmiutta edistää ympäristöalan yleisten tavoitteiden saavuttamista.

(64)

Tietyillä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden ryhmillä on edelleen erityisen suuria vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Tästä syystä viranomaisten on perusteltua toteuttaa toimenpiteitä yritysten kannustamiseksi lisäämään erityisesti näihin epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden osuutta työvoimastaan. Työllisyyskustannukset muodostavat osan jokaisen yrityksen tavanomaisista toimintakustannuksista. Onkin erityisen tärkeää, että epäedullisessa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävällä työllisyystuella olisi myönteinen vaikutus kyseisten työntekijäryhmien työllisyysasteeseen ja että se ei pelkästään tarjoaisi yrityksille tilaisuutta alentaa kustannuksia, jotka niiden olisi muussa tapauksessa katettava. Tällainen tuki olisi sen vuoksi vapautettava ennakkoilmoitusvaatimuksesta silloin, kun se todennäköisesti auttaa näitä työntekijäryhmiä palaamaan työmarkkinoille tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden tapauksessa palaamaan pysyvästi työmarkkinoille.

(65)

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen voidaan laskea kyseisen alentuneesti työkykyisen työntekijän vammautumisasteen perusteella tai maksaa kertasuorituksena edellyttäen, että kumpikaan menetelmä ei aiheuta kutakin yksittäistä työntekijää koskevan tuen enimmäisintensiteetin ylittymistä.

(66)

On aiheellista säätää siirtymäsäännöksistä yksittäiselle tuelle, joka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jota perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn velvollisuuden vastaisesti ei ole ilmoitettu. Kun asetus (EY) N:o 1628/2006 kumotaan, sellaisten voimassa olevien alueellisten investointiohjelmien, joille on myönnetty poikkeus, toteutusta olisi voitava jatkaa mainitussa asetuksessa säädetyin edellytyksin mainitun asetuksen 9 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(67)

Kun otetaan huomioon komission kokemus tällä alalla ja erityisesti se, että valtiontukipolitiikkaa on yleensä tarkistettava tihein väliajoin, tämän asetuksen voimassaoloaikaa on aiheellista rajoittaa. Jos tämän asetuksen voimassaolo päättyy eikä sitä pidennetä, tällä asetuksella poikkeuksen saaneisiin tukiohjelmiin olisi sovellettava poikkeusta vielä kuuden kuukauden ajan, jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi sopeutumisaikaa.

(68)

Asetuksen (EY) N:o 70/2001, asetuksen (EY) N:o 68/2001 ja asetuksen (EY) N:o 2204/2002 voimassaolo päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2008. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1628/2006 olisi kumottava,

I luku

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

7 artikla

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla

12 artikla

II luku

1 jakso

13 artikla

14 artikla

2 jakso

15 artikla

3 jakso

16 artikla

4 jakso

17 artikla

18 artikla

19 artikla

20 artikla

21 artikla

22 artikla

23 artikla

24 artikla

25 artikla

5 jakso

26 artikla

27 artikla

6 jakso

28 artikla

29 artikla

7 jakso

30 artikla

31 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artikla

37 artikla

8 jakso

38 artikla

39 artikla

9 jakso

40 artikla

41 artikla

42 artikla

III luku

43 artikla

44 artikla

45 artikla

Liite I

Liite II

Lomake yhteenvetotietojen toimittamiseksi tutkimus- ja kehitystuesta 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn laajennetun raportointivelvollisuuden mukaisesti

Lomake yhteenvetotietojen toimittamiseksi tuesta suurille investointihankkeille 9 artiklan 4 kohdassasäädetyn laajennetun raportointivelvollisuuden mukaisesti

Liite III

a)

alueellinen tuki;

b)

pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki;

c)

naisyrittäjille yritysten perustamiseen myönnettävä tuki;

d)

ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki;

e)

pk-yrityksille konsulttipalveluihin ja pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki;

f)

riskipääoman muodossa myönnettävä tuki;

g)

tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki;

h)

koulutustuki;

i)

epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki.

a)

vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen eli tukeen, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

b)

tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

a)

neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (24) soveltamisalaan kuuluvilla kalastus- ja vesiviljelyaloilla harjoitettavaan toimintaan myönnettävä tuki, lukuun ottamatta koulutustukea, riskipääoman muodossa myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea sekä epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea;

b)

tuki maataloustuotteiden alkutuotannon alalla harjoitettavaan toimintaan, lukuun ottamatta koulutustukea, riskipääoman muodossa myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, ympäristönsuojelutukea sekä epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, edellyttäen, että nämä tukimuodot eivät kuulu komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 soveltamisalaan;

c)

tuki maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen aloilla harjoitettavaan toimintaan seuraavissa tapauksissa:

d)

tuki kivihiilialalla harjoitettavaan toimintaan, lukuun ottamatta koulutustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea ja ympäristönsuojelutukea;

e)

alueellinen tuki terästeollisuuden alalla harjoitettavaan toimintaan;

f)

alueellinen tuki laivanrakennusalalla harjoitettavaan toimintaan;

g)

alueellinen tuki synteettikuitujen alalla harjoitettavaan toimintaan.

a)

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois mahdollisuutta yksittäisen tuen maksamiseen yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi;

b)

tapauskohtainen tuki yritykselle, jota koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi;

c)

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille.

a)

jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana;

b)

jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan ja yli neljännes varoista on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; tai

c)

jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi.

1)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

2)

’tukiohjelmalla’ säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

3)

’yksittäisellä tuella’

4)

’tapauskohtaisella tuella’ yksittäistä tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

5)

’tuki-intensiteetillä’ tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista;

6)

’läpinäkyvällä tuella’ tukea, jolle on mahdollista laskea ennakkoon tarkka bruttoavustusekvivalentti ilman, että sille olisi tarpeen laatia riskinarviointi;

7)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet;

8)

’suurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka eivät täytä liitteessä I olevia perusteita;

9)

’tukialueilla’ aluetukeen oikeutettuja alueita, sellaisina kuin ne ovat määritettyinä kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013;

10)

’aineellisella omaisuudella’ maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia, koneita ja laitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 12 alakohdan soveltamista. Liikenteen alalla kuljetusvälineet ja kuljetuslaitteet katsotaan tukikelpoiseksi omaisuudeksi, lukuun ottamatta alueellista tukea sekä maanteiden rahtiliikennettä ja lentoliikennettä;

11)

’aineettomalla omaisuudella’ omaisuutta, joka perustuu tekniikan siirtoon tai patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon tai patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaan;

12)

’suurella investointihankkeella’ käyttöomaisuuteen tehtyä investointia, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa laskettuina tuen myöntämispäivän hintojen ja valuuttakurssien mukaan;

13)

’työntekijöiden määrällä’ vuosityöyksiköiden (VTY) määrää eli vuoden aikana kokopäivätyössä olleen henkilöstön määrää, kun osa-aikatyön sekä kausityön määrä lasketaan vuosityöyksiköiden murto-osina;

14)

’investointihankkeella suoraan luoduilla työpaikoilla’ työpaikkoja, jotka liittyvät investoinnin kohteena olevaan toimintaan; näihin kuuluvat työpaikat, jotka on luotu investoinnin aiheuttaman kapasiteetin käyttöasteen nousun vuoksi;

15)

’palkkakustannuksilla’ tuensaajan kyseessä olevan työpaikan osalta tosiasiallisesti suorittamien maksujen kokonaismäärää, joka koostuu:

16)

’pk-yrityksille myönnettävällä investointi- ja työllisyystuella’ tukea, joka täyttää 15 artiklassa säädetyt edellytykset;

17)

’investointituella’ 13 artiklassa tarkoitettua alueellista investointi- ja työllisyystukea, 15 artiklassa tarkoitettua pk-yrityksille myönnettävää investointi- ja työllisyystukeaja 18–23 artiklassa tarkoitettua ympäristönsuojeluun myönnettävää investointitukea;

18)

’epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ henkilöitä:

19)

’erityisen epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ henkilöä, joka on ollut työttömänä vähintään 24 kuukautta;

20)

’alentuneesti työkykyisellä työntekijällä’ henkilöä:

21)

’suojatyöllä’ työpaikkaa yrityksessä, jonka työntekijöistä vähintään 50 prosenttia on alentuneesti työkykyisiä henkilöitä;

22)

’maataloustuotteella’:

23)

’maataloustuotteiden jalostamisella’ maataloustuotteen käsittelyä niin, että myös käsittelyn tuloksena saatava tuote on maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistelemiseksi ensimyyntiä varten;

24)

’maataloustuotteen markkinoille saattamisella’ tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille ensituottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjälle katsotaan markkinoille saattamiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

25)

’matkailutoiminnalla’ seuraavaa NACE Rev. 2:n luokituksen mukaista toimintaa:

26)

’takaisinmaksettavalla ennakolla’ hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen tuloksista;

27)

’riskipääomalla’ oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista rahoitusta yrityksille niiden kasvun varhaisvaiheissa (siemenvaihe, käynnistysvaihe ja laajentamisvaihe);

28)

’naisyrittäjien äskettäin perustamalla yrityksellä’ pientä yritystä, joka täyttää seuraavat edellytykset:

29)

’teräsalalla’ toimintaa, joka liittyy vähintään yhtä seuraavista tuotteista koskevaan tuotantoon:

30)

’synteettikuitualalla’:

a)

avustuksiin ja korkotukiin sisältyvä tuki;

b)

lainoihin sisältyvä tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella;

c)

takausohjelmiin sisältyvä tuki:

d)

verotoimenpiteisiin sisältyvä tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä.

a)

pääomapanoksiin sisältyvä tuki, sanotun kuitenkaan rajoittamatta riskipääomaa koskevien erityissäännösten soveltamista;

b)

riskipääomatoimenpiteisiin sisältyvä tuki, lukuun ottamatta 29 artiklan mukaiset edellytykset täyttävää tukea.

a)

pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki: 7,5 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin investointihanketta kohden;

b)

ympäristönsuojeluun myönnettävä investointituki: 7,5 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin investointihanketta kohden;

c)

pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki: 2 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

d)

pk-yritysten osallistumiseen messuille myönnettävä tuki: 2 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

e)

tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki:

f)

pk-yrityksille myönnettävä tuki teollisoikeuksien kustannuksiin: 5 miljoonaa euroa kutakin yritystä ja kutakin hanketta kohden;

g)

koulutustuki: 2 miljoonaa euroa kutakin koulutushanketta kohden;

h)

tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden palkkaamiseen: 5 miljoonaa euroa vuodessa kutakin yritystä kohden;

i)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistymiseen palkkakustannusten korvaamisen muodossa: 10 miljoonaa euroa vuodessa kutakin yritystä kohden;

j)

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseen: 10 miljoonaa euroa vuodessa kutakin yritystä kohden.

a)

Kun kohdeyritys on saanut pääomaa 29 artiklassa tarkoitetun riskipääomatoimenpiteen perusteella ja hakee myöhemmin kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen riskipääomainvestoinnin toteutuksesta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa tukea, tämän asetuksen nojalla sovellettavia tuen kynnysarvoja tai tukikelpoisia enimmäismääriä alennetaan 50 prosenttia yleisesti ottaen ja 20 prosenttia tukialueilla sijaitsevien kohdeyritysten osalta. Alennuksen määrä ei saa ylittää yrityksen saaman riskipääoman kokonaismäärää. Tätä alennusta ei sovelleta tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävään tukeen, jolle myönnetään poikkeus 31–37 artiklan nojalla.

b)

Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille ei saa kasautua kolmen ensimmäisen myöntämistä seuraavan vuoden aikana muiden tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneiden tukien kanssa, lukuun ottamatta tukea, jolle on myönnetty poikkeus 29 artiklan tai 31–37 artiklan nojalla.

a)

hankkeen/toiminnan merkittävästi suurempi koko tuen seurauksena;

b)

hankkeen/toiminnan merkittävästi laajempi soveltamisala tuen seurauksena;

c)

tuensaajan hankkeen/toiminnan toteuttamiseen käyttämän kokonaismäärän merkittävä lisääntyminen tuen seurauksena;

d)

kyseisen hankkeen/toiminnan merkittävästi nopeampi toteutusvauhti;

e)

13 artiklassa tarkoitetun alueellisen investointituen tapauksessa hanketta ei olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä tukialueella;

a)

verotoimenpiteellä vahvistetaan laillinen oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; ja

b)

verotoimenpide on toteutettu ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista. Tätä edellytystä ei sovelleta myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin.

a)

investoinnista sellaisiin aineelliseen ja/tai aineettomaan omaisuuteen, joka liittyy uuden toimipaikan perustamiseen, olemassa olevan toimipaikan laajentamiseen, toimipaikan tuotannon monipuolistamiseen uusiin lisätuotteisiin tai olemassa olevan toimipaikan tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen; tai

b)

toimipaikkaan välittömästi liittyvän käyttöomaisuuden hankinnasta, jos toimipaikka on suljettu tai olisi suljettu, jollei sitä olisi ostettu, ja käyttöomaisuuden ostajana on riippumaton sijoittaja. Jos pieni yritys siirtyy seuraannon kautta alkuperäisen omistajan / alkuperäisten omistajien perheelle tai entisille työntekijöille, luovutaan edellytyksestä, jonka mukaan riippumattoman sijoittajan on ostettava käyttöomaisuus.

a)

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa yrityksessä. Alueellista investointitukea on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

b)

se on katsottava poistokelpoiseksi omaisuudeksi;

c)

se on ostettava kolmansilta markkinaehdoin ilman että ostaja kykenisi käyttämään neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (28) 3 artiklassa tarkoitettua määräysvaltaa suhteessa myyjään tai päinvastoin;

d)

jos on kyse pk-yrityksille myönnettävästä investointituesta, se on sisällytettävä yrityksen omaisuuteen vähintään kolmen vuoden ajaksi. Jos on kyse alueellisesta investointituesta, se on sisällytettävä yrityksen omaisuuteen vähintään kolmen vuoden ajaksi tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajaksi ja pysyttävä tukea saavan toimipaikan hallussa vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajan.

a)

työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuun saattamisesta;

b)

investointihankkeen tuloksena kyseisen toimipaikan työntekijöiden nettomäärän on lisäännyttävä viimeisen 12 kuukauden keskiarvoon verrattuna;

c)

luodut työpaikat on säilytettävä suurten yritysten tapauksessa vähintään viiden vuoden ajan ja pk-yritysten tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajan.

a)

50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ja 40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueelliseen tukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseisille jäsenvaltioille hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013 määritetään, jos tuensaaja on pk-yritys;

b)

25 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ja 20 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueelliseen tukeen oikeutetuilla alueilla siten kuin kyseisille jäsenvaltioille hyväksytyssä aluetukikartassa vuosiksi 2007–2013 määritetään, jos tuensaajayrityksessä on vähemmän kuin 750 työntekijää ja/tai sen liikevaihto on pienempi kuin 200 miljoonaa euroa laskettuna tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

a)

2 miljoonaa euroa pienille yrityksille, jotka toimivat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla;

b)

1 miljoona euroa pienille yrityksille, jotka toimivat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla.

a)

perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla 35 prosenttia kolmen ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen jälkeen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista ja 25 prosenttia kahtena seuraavana vuonna;

b)

perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla 25 prosenttia kolmen ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisen jälkeen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista ja 15 prosenttia kahtena seuraavana vuonna.

a)

ulkoisen rahoituksen korot ja enintään viitekoron mukainen osinko omasta pääomasta;

b)

tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat;

c)

energia-, vesi- ja lämmityskustannukset, verot (muut kuin alv ja liiketuloon kohdistuvat yhtiöverot) ja hallintomaksut;

d)

poistot, tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat sekä palkkakustannukset, jos muuta tukea ei ole myönnetty perustana oleviin investointeihin ja työpaikkojen luomista ja henkilöstön palkkaamista koskeviin toimenpiteisiin.

a)

20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä;

b)

10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä.

a)

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset; tai

b)

investointihankkeella suoraan luotujen työpaikkojen arvioidut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta.

a)

75 prosenttia tukikelpoisista investoinneista syrjäisimmillä alueilla;

b)

65 prosenttia tukikelpoisista investoinneista neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1405/2006 (29) tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

c)

50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoisilla alueilla;

d)

40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista kaikilla muilla alueilla.

a)

ulkoisen rahoituksen korot ja enintään viitekoron mukainen osinko omasta pääomasta;

b)

tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat;

c)

energia-, vesi- ja lämmityskustannukset, verot (muut kuin alv ja liiketuloon kohdistuvat yhtiöverot) ja hallintomaksut;

d)

poistot, tuotantotilojen ja -laitteiden vuokrat sekä palkkakustannukset, jos muuta tukea ei ole myönnetty perustana oleviin investointeihin ja työpaikkojen luomista ja henkilöstön palkkaamista koskeviin toimenpiteisiin;

e)

lasten ja vanhempien hoitokustannukset, vanhempainlomaan liittyvät kustannukset tarvittaessa mukaan lukien.

1)

’ympäristönsuojelulla’ kaikkia toimia, joilla pyritään korjaamaan tai ennaltaehkäisemään fyysiselle ympäristölle tai luonnonvaroille tuensaajan omasta toiminnasta aiheutuvia haittoja, pienentämään tällaisten haittojen riskiä tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö;

2)

’energiansäästötoimenpiteillä’ kaikkia toimia, joiden avulla yritykset voivat vähentää erityisesti tuotantoprosessiensa energiankulutusta;

3)

’yhteisön normilla’

4)

’uusiutuvilla energialähteillä’ seuraavia uusiutuvia, muita kuin fossiilisia energialähteitä: tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergia, vesivoimalat, biomassa, kaatopaikkakaasut, jäteveden käsittelylaitosten kaasut ja biokaasut;

5)

’biopolttoaineilla’ nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta;

6)

’kestävillä biopolttoaineilla’ biopolttoaineita, jotka täyttävät ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytön edistämisestä (31) 15 artiklassa vahvistetut ympäristökestävyyskriteerit. Kun direktiivi on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa sekä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sovelletaan direktiivissä vahvistettuja kestävyyskriteereitä;

7)

’energialla uusiutuvista energialähteistä’ energiaa, joka on tuotettu voimaloissa, joissa käytetään ainoastaan uusiutuvia energialähteitä, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian lämpöarvona mitattua osuutta sähköstä, joka on tuotettu myös tavanomaisia energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa. Kyseinen tuotanto kattaa myös varastointijärjestelmien täyttämiseen käytettävän uusiutuvan sähkön mutta ei kata varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä;

8)

’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian samanaikaista tuottamista samassa prosessissa;

9)

’tehokkaalla yhteistuotannolla’ yhteistuotantoa, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (32) liitteen III perusteet ja komission päätöksessä 2007/74/EY (33) vahvistetut yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot;

10)

’ympäristöverolla’ veroa, jonka erityisellä määräytymisperusteella on selkeä kielteinen vaikutus ympäristöön tai jonka tarkoituksena on tiettyjen toimintojen, tavaroiden tai palvelujen verottaminen siten, että ympäristökustannukset voidaan sisällyttää niiden hintaan ja/tai tuottajat ja kuluttajat ohjata ympäristöystävällisempään toimintaan;

11)

’yhteisön verotuksen vähimmäistasolla’ yhteisön lainsäädännössä säädettyä verotuksen vähimmäistasoa. Energiatuotteiden ja sähkön osalta yhteisön verotuksen vähimmäistasolla tarkoitetaan direktiivin 2003/96/EY liitteessä I säädettyä verotuksen vähimmäistasoa;

12)

’aineellisella omaisuudella’ investointeja maa-alueisiin, jos ne ovat ehdottomasti tarpeen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, investointeja rakennuksiin, laitoksiin sekä pilaantumisen ja haittojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tarkoitettuihin laitteisiin ja investointeja tuotantomenetelmien mukauttamiseen ympäristönsuojelutarkoituksessa.

a)

investointi mahdollistaa sen, että tuensaaja voi parantaa toiminnallaan ympäristönsuojelun tasoa ylittämällä sovellettavat yhteisön normit riippumatta siitä, onko voimassa velvoittavia kansallisia normeja, jotka ovat tiukempia kuin yhteisön normit;

b)

investointi mahdollistaa sen, että tuensaaja voi parantaa toiminnallaan ympäristönsuojelun tasoa yhteisön normien puuttuessa.

a)

kun ympäristönsuojeluun tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan helposti erottaa kokonaisinvestointikustannuksista, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä tarkoin määritetyt ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset;

b)

kaikissa muissa tapauksissa ylimääräiset investointikustannukset on määritettävä vertaamalla investointia vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa valtiontukea ei myönnetä. Oikean vaihtoehtoisen tilanteen muodostavat sellaisesta teknisesti vertailukelpoisesta investoinnista aiheutuvat kustannukset, jonka avulla saavutetaan matalampi ympäristönsuojelun taso (joka vastaa mahdollisia velvoittavia yhteisön normeja) ja jonka toteuttaminen ilman tukea olisi realistista (”vertailuinvestointi”). Teknisesti vertailukelpoisella investoinnilla tarkoitetaan investointia kohteeseen, jossa tuotantokapasiteetti ja muut tekniset ominaisuudet ovat samat (lukuun ottamatta niitä ominaisuuksia, jotka liittyvät suoraan ympäristön suojelemiseksi tehtyyn lisäinvestointiin). Lisäksi tällaisen vertailuinvestoinnin on liiketoiminnallisesti tarkasteltuna oltava realistinen vaihtoehto arvioitavalle investoinnille.

a)

kun yritys mukautuu kansallisiin normeihin, jotka on annettu yhteisön normien puuttuessa, tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät ylimääräiset investointikustannukset, joita kansallisissa normeissa vaaditun ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää;

b)

kun yritys mukautuu asiaa koskevia yhteisön normeja tiukempiin kansallisiin normeihin tai ylittää ne tai ylittää yhteisön normit, tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät ylimääräiset investointikustannukset, joita yhteisön normeissa vaadittua korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää. Kustannukset, jotka aiheutuvat yhteisön normien edellyttämän ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi tehdyistä investoinneista, eivät ole tukikelpoisia;

c)

normien puuttuessa tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät investointikustannukset, joita yritykselle tai yrityksille aiheutuu sen tai niiden pyrkiessä korkeammalle ympäristönsuojelun tasolle kuin kyseisessä yrityksessä tai kyseisissä yrityksissä saavutettaisiin ilman ympäristönsuojelutukea.

a)

tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset tai

b)

tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

1)

’omalla pääomalla’ sijoittajien merkitsemiä osakkeita, jotka antavat omistusosuuden yrityksestä;

2)

’oman pääoman luonteisella rahoituksella’ rahoitusvälineitä, joiden tuotto haltijalle perustuu pääasiassa kohdeyrityksen voittoihin tai tappioihin ja jotka ovat maksulaiminlyönnin yhteydessä vakuudettomia;

3)

’yksityisellä sijoituspääomalla’ yksityisen – ei julkisen – oman pääoman ehtoisen tai oman pääoman luonteisen rahoituksen sijoittamista yrityksiin, joita ei ole noteerattu pörssissä, mukaan lukien pääomasijoittaminen;

4)

’siemenvaiheen rahoituksella’ tarkoitetaan käynnistysvaihetta edeltävää, alustavan liikeidean tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta;

5)

’käynnistysvaiheen rahoituksella’ rahoitusta tuotekehitykseen ja alkumarkkinointiin yrityksille, jotka eivät ole vielä myyneet tuotteitaan tai palvelujaan kaupallisesti eivätkä vielä tuota voittoa;

6)

’laajentamiseen tarvittavalla pääomalla’ rahoitusta, joka on tarkoitettu yrityksen kasvuun ja laajentamiseen riippumatta siitä, onko yritys kannattava tai voittoa tuottava, ja jolla on tarkoitus rahoittaa tuotantokapasiteetin lisäämistä, markkinoiden tai tuotteiden kehittämistä tai lisätä käyttöpääomaa;

7)

’irtautumisstrategialla’ strategiaa, jolla pääomasijoitusrahasto luopuu osuuksistaan mahdollisimman suureen tuottoon tähtäävän suunnitelman mukaisesti; strategiana voi olla esimerkiksi yrityskauppa, alaskirjaus, etuoikeutettujen osakkeiden/lainojen takaisinlunastus, myynti toiselle pääomasijoittajalle, myynti rahoituslaitokselle ja myynti julkisesti, mukaan lukien listautumisanti;

8)

’kohdeyrityksellä’ yritystä, johon sijoittaja tai sijoitusrahasto suunnittelee sijoittavansa.

a)

kutakin investointia varten laaditaan liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa arvioidaan ennakkoon hankkeen elinkelpoisuutta; ja

b)

kutakin investointia varten on laadittu selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

a)

sijoitusrahaston ammattimainen hoitaja ja rahaston osuudenomistajat ovat tehneet sopimuksen, jossa määrätään, että rahastonhoitajan saama palkkio riippuu tuloksesta, ja jossa määritetään rahaston tavoitteet ja sijoitusten suunniteltu ajoitus; ja

b)

yksityiset sijoittajat ovat edustettuina päätöksenteossa esimerkiksi sijoituskomitean tai neuvoa-antavan komitean välityksellä; ja

c)

rahaston hoidossa sovelletaan parhaita käytänteitä ja rahasto on viranomaisvalvonnan kohteena.

1)

’tutkimusorganisaatiolla’ sellaista korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kaltaista yksikköä sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia koulutuksen, julkaisujen tai teknologiansiirron kautta; kaikki voitto on investoitava edelleen kyseiseen toimintaan, tulosten levittämiseen tai opetukseen; tällaisessa organisaatiossa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaan tai jäsenen muodossa käyttävillä yrityksillä ei ole etuoikeusasemaa organisaationtutkimuskapasiteetin käyttöön tai sen saavuttamiin tutkimustuloksiin nähden;

2)

’perustutkimuksella’ kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista, ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen;

3)

’teollisella tutkimuksella’ suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; teollinen tutkimus kattaa sen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen prototyyppejä lukuun ottamatta;

4)

’kokeellisella kehittämisellä’ olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä suunnitelmien ja järjestelyiden tai mallien laatimiseksi uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille; tämä voi kattaa myös esimerkiksi muuta sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.

Kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Jos esittely- tai pilottihankkeita käytetään myöhemmin kaupallisiin tarkoituksiin, tällaisesta käytöstä saatava tulo on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista.

Tuotteiden, prosessien ja palveluiden koetuotanto ja testaus on myös tukikelpoista edellyttäen, että kyseisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita ei voida käyttää tai muuttaa käytettäviksi teollisissa sovelluksissa tai kaupallisiin tarkoituksiin.

Kokeellinen kehittäminen ei kata tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;

5)

’korkeasti koulutetulla henkilöstöllä’ tutkijoita, insinöörejä, suunnittelijoita ja markkinointipäälliköitä, joilla on korkea-asteen koulutus ja vähintään viiden vuoden ammattikokemus. Tohtorikoulutus voidaan katsoa ammattikokemukseksi;

6)

’tilapäisellä siirrolla’ sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti tietyn ajan, jonka jälkeen työntekijöillä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen.

a)

perustutkimus;

b)

teollinen tutkimus;

c)

kokeellinen kehittäminen.

a)

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse perustutkimuksesta;

b)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta;

c)

25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä.

a)

kun kyse on pk-yrityksille myönnettävästä tuesta, keskisuurten yritysten tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä ja pienten yritysten 20 prosenttiyksikköä; ja

b)

tukea voidaan lisäksi korottaa 15 prosenttiyksikköä, tuki-intensiteetti on kuitenkin enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos:

a)

henkilöstökustannukset (tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siinä määrin, kuin nämä toimivat tutkimushankkeen parissa);

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimushankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan;

c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan luovutuksen aiheuttamat kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä, sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten;

e)

tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset;

f)

muut käyttökustannukset, mukaan lukien suoraan tutkimustoiminnasta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

a)

pk-yritysten osalta 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin;

b)

suurten yritysten osalta 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin.

a)

kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat ennen oikeuden myöntämistä ensimmäisellä lainkäyttöalueella, mukaan lukien hakemuksen laatimiseen, jättämiseen ja käsittelyyn liittyvät kustannukset sekä kustannukset hakemuksen uusimisesta ennen oikeuden myöntämistä;

b)

käännös- ja muut kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden myöntämisestä tai vahvistamisesta muilla lainkäyttöalueilla;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden pätevyyden puolustamisesta hakemuksen virallisen käsittelyn ja mahdollisten väitemenettelyjen aikana, myös silloin kun kyseiset kustannukset syntyvät oikeuden myöntämisen jälkeen.

a)

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin liittyvät kustannukset: liikkeenjohdon konsultointi; tekninen apu; teknologiansiirtopalvelut; koulutus; konsultointipalvelut teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimista, suojelua ja kauppaa sekä lisenssisopimuksia varten; standardien käyttöä koskevat konsultointipalvelut;

b)

innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset: toimistotilat; tietopankit; tekniset kirjastot; markkinatutkimukset; laboratorion käyttö; laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelut.

1)

’erityiskoulutuksella’ koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille;

2)

’yleiskoulutuksella’ koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille.

Koulutus katsotaan yleiskoulutukseksi, jos esimerkiksi:

a)

25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse erityiskoulutuksesta; ja

b)

60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse yleiskoulutuksesta.

a)

10 prosenttiyksikköä, jos koulutus on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille;

b)

10 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään keskisuurille yrityksille, ja 20 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään pienille yrityksille.

a)

koulutettava ei ole miehistön varsinainen jäsen, vaan hän on aluksella varsinaisen miehistön lisäksi; ja

b)

koulutus toteutetaan yhteisön rekistereissä olevissa aluksissa.

a)

kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset,

b)

kouluttajien ja koulutettavien matkakulut, mukaan lukien majoitus,

c)

muut juoksevat kulut, kuten hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut,

d)

poistot koneista ja kalustosta siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa,

e)

koulutushankkeeseen liittyvät opastus- ja neuvontapalvelukustannukset,

f)

koulutettavien henkilöstökustannukset ja yleiset välilliset kustannukset (hallintokustannukset, vuokra, yleiskustannukset) muiden a–e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärään saakka. Koulutettavien henkilöstökustannusten osalta voidaan ottaa huomioon ainoastaan ne tunnit, joiden aikana koulutettavat ovat tosiasiallisesti osallistuvat koulutukseen, sen jälkeen kun niistä on vähennetty tuotantotunnit.

a)

toimitilojen mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset;

b)

kustannukset, jotka aiheutuvat henkilöstön työllistämisestä yksinomaan alentuneesti työkykyisen työntekijöiden avustamiseen;

c)

kustannukset, jotka aiheutuvat laitteiden mukauttamisesta tai hankkimisesta taikka ohjelmistojen hankkimisesta ja validoinnista alentuneesti työkykyisten työntekijöiden käyttöön, mukaan lukien mukautetun teknologian ja apuvälineteknologian laitteista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisäkustannuksia suhteessa kustannuksiin, jotka tuensaajalle olisi aiheutunut, jos se olisi työllistänyt työntekijöitä, jotka eivät ole alentuneesti työkykyisiä;

d)

jos tuensaaja tarjoaa suojatyötä, tuki voi lisäksi kattaa kyseisten toimitilojen rakentamisesta, asennustöistä tai laajentamisesta aiheutuvat kustannukset ja kaikki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvat hallinto- ja kuljetuskustannukset.