EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007R1580

Komission asetus (EY) N:o 1580/2007, annettu 21 päivänä joulukuuta 2007 neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla

OJ L 350, 31.12.2007, p. 1–98 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

No longer in force. Latest consolidated version: 01/06/2011

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/1580/oj

31.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 350/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1580/2007,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2007

neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 (2) ja erityisesti sen 1 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä, direktiivien 2001/112/EY ja 2001/113/EY ja asetusten (ETY) N:o 827/68, (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96, (EY) N:o 2826/2000, (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 318/2006 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2202/96 kumoamisesta 26 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1182/2007 (3) ja erityisesti sen 42 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1182/2007 muutetaan aiempaa hedelmä- ja vihannesalan järjestelmää, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 2200/96, asetuksessa (EY) N:o 2201/96 ja tiettyjen sitrushedelmien tuottajien tukijärjestelmästä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2202/96 (4).

(2)

Nykyiset hedelmä- ja vihannesalan soveltamissäännöt ovat lukuisissa asetuksissa, joista monia on useasti muutettu. Kyseisiä soveltamissääntöjä on tarpeen muuttaa hedelmä- ja vihannesalan järjestelmään asetuksella (EY) N:o 1182/2007 tehtyjen muutosten vuoksi sekä kokemusten perusteella. Muutosten mittavuuden takia kaikki soveltamissäännöt olisi selkeyden vuoksi sisällytettävä uuteen erilliseen asetukseen.

(3)

Sen vuoksi seuraavat komission asetukset olisi kumottava:

asetus (EY) N:o 3223/94 (5), annettu 21 päivänä joulukuuta 1994, hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

asetus (EY) N:o 1555/96 (6), annettu 30 päivänä heinäkuuta 1996, lisätuontitullien soveltamista hedelmä- ja vihannesalalla koskevan järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä,

asetus (EY) N:o 961/1999 (7), annettu 6 päivänä toukokuuta 1999, hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden antamien sääntöjen soveltamisalan laajentamista koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä,

asetus (EY) N:o 544/2001 (8), annettu 20 päivänä maaliskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista säännöistä toimintarahastoille myönnettävän lisärahoitustuen osalta,

asetus (EY) N:o 1148/2001 (9), annettu 12 päivänä kesäkuuta 2001, kaupan pitämisessä hedelmä- ja vihannesalalla sovellettavista vaatimustenmukaisuustarkastuksista,

asetus (EY) N:o 2590/2001 (10), annettu 21 päivänä joulukuuta 2001, Sveitsissä ennen Euroopan yhteisöön tuontia tehtävien hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuustarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 1791/2002 (11), annettu 9 päivänä lokakuuta 2002, Marokossa ennen Euroopan yhteisöön tuontia tehtävien tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuustarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 2103/2002 (12), annettu 28 päivänä marraskuuta 2002, Etelä-Afrikassa ennen yhteisöön tuontia tehtävien tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuustarkastusta koskevien toimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 48/2003 (13), annettu 10 päivänä tammikuuta 2003, erilajisten tuoreiden hedelmien ja vihannesten sekoituksia sisältäviä myyntipakkauksia koskevista säännöistä,

asetus (EY) N:o 606/2003 (14), annettu 2 päivänä huhtikuuta 2003, Israelissa ennen yhteisöön tuontia tehtävien tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuustarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 761/2003 (15), annettu 30 päivänä huhtikuuta 2003, Intiassa ennen yhteisöön tuontia tehtävien tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuustarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 1432/2003 (16), annettu 11 päivänä elokuuta 2003, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuottajaorganisaatioiden hyväksynnän ja tuottajaryhmittymien esihyväksynnän osalta,

asetus (EY) N:o 1433/2003 (17), annettu 11 päivänä elokuuta 2003, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä toimintarahastojen, toimintaohjelmien ja taloudellisen tuen osalta,

asetus (EY) N:o 1943/2003 (18), annettu 3 päivänä marraskuuta 2003, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä esihyväksytyille tuottajaryhmittymille myönnettävien tukien osalta,

asetus (EY) N:o 103/2004 (19), annettu 21 päivänä tammikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan interventiojärjestelmän ja markkinoiltapoistamisjärjestelmän osalta,

asetus (EY) N:o 1557/2004 (20), annettu 1 päivänä syyskuuta 2004, Uudessa-Seelannissa ennen yhteisöön tuontia tehtävien eräisiin tuoreisiin hedelmiin sovellettavien kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 179/2006 (21), annettu 1 päivänä helmikuuta 2006, tuontitodistusmenettelyn perustamisesta kolmansista maista tuotavia omenoita varten,

asetus (EY) N:o 430/2006 (22), annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, Senegalissa tuoreiden hedelmien ja vihannesten alalla ennen yhteisöön tuontia sovellettavien kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 431/2006 (23), annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, Keniassa tuoreiden hedelmien ja vihannesten alalla ennen yhteisöön tuontia sovellettavien kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastustoimien hyväksymisestä,

asetus (EY) N:o 1790/2006 (24), annettu 5 päivänä joulukuuta 2006, Turkissa ennen yhteisöön tuontia tehtävien tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastustoimien hyväksymisestä,

(4)

Olisi annettava asetuksen (EY) N:o 1182/2007 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(5)

Hedelmä- ja vihannestuotteille olisi vahvistettava markkinointivuodet. Koska alalla ei ole enää asianomaisten tuotteiden satokausien mukaisia tukijärjestelmiä, kaikkien markkinointivuosien olisi oltava kalenterivuoden pituisia.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 säädetään, että komissio voi vahvistaa hedelmä- ja vihannestuotteiden kaupan pitämisen vaatimuksia, ja sen 2 artiklan 7 kohdassa säädetään, että nykyisiä yksittäisiä asetuksia, joissa säädetään tällaisista vaatimuksista, olisi sovellettava kunnes uudet vaatimukset vahvistetaan.

(7)

Kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyvistä poikkeuksista olisi säädettävä tiettyjen joko merkitykseltään hyvin vähäisten ja/tai täsmällisten tai kaupan pitämisen alkuvaiheessa tapahtuvien toimintojen tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta.

(8)

Kaupan pitämisen vaatimusten mukaisten merkintöjen olisi oltava selvästi näkyvillä pakkauksessa/etiketissä.

(9)

Eri tuoreiden hedelmien ja vihannesten lajeja sisältävät kuluttajille tarkoitetut pakkaukset yleistyvät markkinoilla vastauksena eräiden kuluttajien kysyntään. Kaupankäynnin oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi samassa pakkauksessa myytävien tuoreiden hedelmien ja vihannesten on oltava laadultaan samanlaiset. Tämä voidaan varmistaa soveltamalla yleissäännöksiä sellaisten tuotteiden osalta, joille ei ole vahvistettu yhteisön vaatimuksia. Olisi vahvistettava merkintävaatimukset, kun pakkaus sisältää eri hedelmä- ja vihanneslajien sekoituksia. Niiden olisi oltava lievempiä kuin kaupan pitämisen vaatimukset ennen kaikkea merkintään käytettävissä olevan tilan huomioon ottamiseksi.

(10)

Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä tarkastusviranomaiset, jotka vastaavat vaatimustenmukaisuustarkastusten suorittamisesta kussakin kaupan pitämisen vaiheessa. Jonkin näistä viranomaisista olisi oltava vastuussa muiden nimettyjen viranomaisten välisestä yhteydenpidosta ja koordinoinnista.

(11)

Toimijoiden ja näiden luonteenomaisten piirteiden tuntemus on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden tutkimukset voidaan kohdentaa oikein, ja sen vuoksi jokaisessa jäsenvaltiossa olisi laadittava hedelmä- ja vihannesalan toimijoista tietokanta.

(12)

Vaatimustenmukaisuustarkastukset olisi tehtävä näytteiden perusteella, ja niissä olisi keskityttävä toimijoihin, joilla vaatimustenvastaisten tavaroiden riski on suurin. Jäsenvaltioiden on laadittava omille kansallisille markkinoilleen luonteenomaisten piirteiden perusteella säännöt, joiden mukaan tarkastukset suunnataan tiettyihin toimijaluokkiin. Avoimuuden vuoksi on suotavaa, että kansalliset säännöt toimitetaan komissiolle tiedoksi.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tuoreiden hedelmien ja vihannesten vienti kolmansiin maihin on kaupan pitämisen vaatimusten mukaista ja todistettava se siten kuin säädetään Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissiossa tehdyn tuoreiden hedelmien ja vihannesten sekä kuivien ja kuivattujen hedelmien standardointia koskevassa Geneven pöytäkirjassa sekä hedelmien ja vihannesten kansainvälisten vaatimusten soveltamista koskevassa OECD:n järjestelmässä.

(14)

Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kolmansista maista tulevan tuonnin olisi oltava kaupan pitämisen vaatimusten tai muiden niitä vastaavien vaatimusten mukaista. Näiden tavaroiden vaatimustenmukaisuus on sen vuoksi tarkastettava ennen niiden tuomista yhteisön tullialueelle, lukuun ottamatta sellaisia pienikokoisia eriä, joiden vaatimustenvastaisuusriskin tarkastusviranomaiset arvioivat vähäiseksi. Eräiden kolmansien maiden, joissa vaatimustenmukaisuus voidaan taata tyydyttävällä tavalla, tarkastusviranomaisten voidaan sallia tehdä tarkastus ennen vientiä. Tätä mahdollisuutta käytettäessä jäsenvaltioiden olisi tarkastettava säännöllisesti kolmansien maiden tarkastusviranomaisten ennen vientiä tekemien tarkastusten tehokkuus/laatu ja ilmoitettava komissiolle näiden tarkastusten tulokset.

(15)

Olisi varmistettava, ettei jalostukseen tarkoitettuja tuotteita, joiden ei tarvitse olla kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia, myydä tuoretuotteiden markkinoilla. Tällaiset tuotteet olisi merkittävä asianmukaisesti, ja niiden mukana olisi joissakin tapauksissa/mahdollisuuksien mukaan oltava tuotteiden loppukäytön osoittava jalostustodistus, jonka avulla tarkastukset voidaan tehdä.

(16)

Hedelmille ja vihanneksille, joihin sovelletaan vaatimustenmukaisuustarkastuksia, olisi tehtävä samankaltaiset tarkastukset kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa. Tätä varten olisi sovellettava Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission suosittelemat tarkastuksia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka puolestaan noudattavat vastaavia OECD:n suosituksia. On kuitenkin tarpeen vahvistaa vähittäismyyntivaiheen tarkastuksia koskevat erityissäännöt.

(17)

Olisi säädettävä tuottajaorganisaatioiden hyväksymisestä niiden tuotteiden osalta, joita ne pyytävät. Jos hyväksyntää haetaan yksinomaan jalostettaviksi tarkoitettujen tuotteiden osalta, olisi varmistettava, että tuotteet tosiasiallisesti toimitetaan jalostettaviksi.

(18)

Hedelmä- ja vihannesjärjestelmän tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tuottajaorganisaatioiden toimet ovat kestäviä ja tehokkaita, tuottajaorganisaatioiden tilanteen olisi oltava mahdollisimman vakaa. Tuottajaorganisaation jäsenyydellä olisi sen vuoksi oltava vähimmäiskesto. Olisi annettava jäsenvaltioiden tehtäväksi vahvistaa irtisanoutumisajat ja jäsenyyden päättymisen voimaantulopäivät.

(19)

Tuottajaorganisaation pääasiallisen ja olennaisen toiminnan olisi liityttävä tarjonnan keskittämiseen ja kaupan pitämiseen. Tuottajaorganisaatioille olisi kuitenkin sallittava toisenlaistakin kaupallista tai muuta toimintaa. Yhteistyötä tuottajaorganisaatioiden välillä olisi kannustettava sallimalla, että yksinomaan toiselta hyväksytyltä tuottajaorganisaatiolta ostettujen hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä ei oteta huomioon tehtäessä päätoimintaa ja muuta toimintaa koskevia laskelmia. Teknisten apuvälineiden käyttöön antamisen osalta on asianmukaista sallia myös, että tuottajaorganisaation jäsen voi antaa käyttöön tällaisia apuvälineitä.

(20)

Tuottajaorganisaatiot voivat olla osallisina tytäryrityksissä, jotka kasvattavat niiden jäsenten tuotannon lisäarvoa. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat tällaisen kaupan pidetyn tuotannon arvon laskemista. Tällaisten tytäryritysten päätoiminnan olisi mukautumiseen tarvittavan siirtymäkauden jälkeen oltava sama kuin tuottajaorganisaation.

(21)

Olisi vahvistettava asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 säädettyjen tuottajaorganisaatioiden liittojen, kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden ja kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden liittojen hyväksymistä ja toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Johdonmukaisuuden vuoksi niiden olisi oltava mahdollisimman pitkälti tuottajaorganisaatioita koskevien sääntöjen mukaisia.

(22)

Tarjonnan keskittämisen helpottamiseksi olisi kannustettava olemassa olevia tuottajaorganisaatioita sulautumaan uusien organisaatioiden luomiseksi ja vahvistettava sulautumista syntyneiden organisaatioiden toimintaohjelmien sulautumista koskevat säännöt.

(23)

Unohtamatta periaatteita, joiden mukaan tuottajaorganisaatiot perustetaan tuottajien aloitteesta ja ovat tuottajien valvonnassa, jäsenvaltioiden olisi annettava vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä muut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksytään tuottajaorganisaation ja/tai tuottajaorganisaatioiden liiton jäseniksi.

(24)

Sen varmistamiseksi, että tuottajaorganisaatiot todellakin edustavat vähintään tiettyä määrää tuottajia, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään mahdollisesti tuottajaorganisaation suurimmasta tuotantomäärästä vastaavan vähemmistön liian hallitseva asema tuottajaorganisaation hallinnossa ja toiminnassa.

(25)

Yhteisön erilaisten tuotanto- ja kaupanpitämisedellytysten huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava edellytykset, jotka koskevat esihyväksynnän myöntämistä hyväksymissuunnitelman esittäville tuottajaryhmittymille.

(26)

Vakaiden ja hedelmä- ja vihannesjärjestelmän tavoitteiden toteutumiseen kestävällä tavalla vaikuttamaan pystyvien tuottajaorganisaatioiden perustamisen edistämiseksi esihyväksyntä pitäisi myöntää ainoastaan tuottajaryhmittymille, jotka voivat osoittaa valmiutensa täyttää kaikki hyväksymisedellytykset määräajassa.

(27)

Olisi vahvistettava tiedot, jotka tuottajaryhmittymän on hyväksyntäsuunnitelmassa annettava. Jotta tuottajaryhmittymät voisivat paremmin täyttää hyväksymisedellytykset, on tarpeen antaa lupa muuttaa hyväksymissuunnitelmia. Tätä varten olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat pyytää tuottajaryhmittymiltä korjaavia toimenpiteitä suunnitelman toteuttamisen varmistamiseksi.

(28)

Tuottajaryhmittymä voi olla hyväksymisedellytysten mukainen ennen hyväksymissuunnitelman valmistumista. Olisi annettava säännökset, joiden perusteella tällaiset ryhmittymät voivat esittää hyväksymishakemuksen samaan aikaan kuin toimintaohjelmaluonnoksen. Johdonmukaisuuden vuoksi hyväksynnän myöntämisen tuottajaryhmittymälle on merkittävä sen hyväksymissuunnitelman päättymistä, ja säädetty tuki olisi keskeytettävä. Investointien monivuotisen rahoituksen huomioon ottamiseksi investointitukeen kelpoiset investoinnit olisi kuitenkin voitava siirtää toimintaohjelmiin.

(29)

Tuottajaryhmittymien perustamis- ja hallintokustannusten kattamiseen tarkoitetun tukijärjestelmän moitteettoman soveltamisen helpottamiseksi kyseinen tuki olisi myönnettävä kiinteämääräisenä. Tälle kiinteämääräiselle tuelle olisi vahvistettava enimmäismäärä talousarviorajoitteiden huomioon ottamiseksi. Lisäksi erikokoisten tuottajaryhmittymien erilaisten taloudellisten tarpeiden huomioon ottamiseksi kyseinen enimmäismäärä olisi mukautettava suhteessa tuottajaryhmittymän kaupan pidettävän tuotannon arvoon.

(30)

Johdonmukaisuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, että siirtyminen hyväksytyn tuottajaryhmittymän asemaan olisi kitkaton, tuottajaryhmittymiin olisi sovellettava samoja tuottajaorganisaatioiden päätoimintaa ja kaupan pidetyn tuotannon arvoa koskevia sääntöjä.

(31)

Sulautumistapauksissa tukea olisi myönnettävä sulautumisesta syntyville tuottajaryhmittymille uusien tuottajaryhmittymien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi ja tukijärjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(32)

Toimintaohjelmille myönnettävän tuen järjestelmän käytön helpottamiseksi tuottajaorganisaatioiden kaupan pidetty tuotanto olisi määriteltävä selkeästi; tässä yhteydessä olisi määriteltävä myös se, mitkä tuotteet voidaan ottaa huomioon, sekä kaupan pitämisen vaihe, jossa tuotteiden arvo määritellään. Vuotuisten vaihtelujen tai riittämättömien tietojen varalta olisi myös luotava muita kaupan pidettävän tuotannon määrittelemisessä käytettäviä laskentamenetelmiä. Järjestelmän väärinkäytön estämiseksi tuottajaorganisaatioille ei pitäisi yleensä antaa mahdollisuutta muuttaa viitekausia ohjelman aikana.

(33)

Tuen sääntöjenmukaisen käytön varmistamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat toimintarahastojen hallinnointia ja jäsenten maksuosuuksia jättäen kuitenkin mahdollisimman paljon joustovaraa, edellyttäen, että kaikki tuottajat voivat hyötyä toimintarahastosta ja osallistua demokraattisesti sen käyttöä koskeviin päätöksiin.

(34)

Olisi säädettävä kestävien toimintaohjelmien kansallisen strategian sekä ympäristötoimia koskevan kansallisen säännöstön soveltamisalasta ja rakenteesta, jotta voidaan optimoida taloudellisten varojen jako ja parantaa strategian laatua.

(35)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava toimintaohjelmien jättämis- ja hyväksymismenettelyt, päivämäärät mukaan luettuina, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida tietoja riittävässä määrin ja jotta ohjelmiin voidaan sisällyttää tai poistaa niistä toimenpiteitä ja toimia. Koska ohjelmia hallinnoidaan vuotuiselta perustalta, tiettyyn päivämäärään mennessä hyväksymättä jääneitä ohjelmia olisi lykättävä vuodella.

(36)

Toimintaohjelmien muuttamiseksi seuraavaa vuotta varten olisi luotava menettely, jotta ohjelmia voidaan muuttaa vuosittain sellaisten uusien olosuhteiden perusteella, joita ei voitu alun perin ennustaa. Lisäksi toimenpiteitä ja toimintarahaston suuruutta olisi pystyttävä muuttamaan ohjelman jokaisena täytäntöönpanovuonna. Kaikkiin muutoksiin olisi sovellettava tiettyjä rajoituksia ja edellytyksiä, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä; näihin on sisällyttävä muutosten pakollinen ilmoittaminen toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan varmistaa, että hyväksyttyjen ohjelmien yleiset tavoitteet pysyvät samoina.

(37)

Taloudellisen ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi laadittava luettelo toimista ja menoista, jotka eivät voi sisältyä toimintaohjelmiin.

(38)

Jotta estettäisiin perusteettoman edun aiheutuminen yksityiselle osapuolelle, jonka yhteydet organisaatioon ovat katkenneet investoinnin taloudellisena käyttöaikana, yksittäisillä tiloilla tehtävien investointien osalta olisi vahvistettava säännökset, joilla organisaatiolle annetaan lupa periä takaisin investoinnin jäljelle jäävä arvo, jos investoinnin omistaja on jäsen tai organisaatio.

(39)

Järjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi täsmennettävä tukihakemuksiin sisällytettävät tiedot ja tuen maksamismenettelyt. Kassavirtavaikeuksien välttämiseksi tuottajaorganisaatioiden käyttöön olisi luotava ennakkomaksujen ja niihin liittyvien tarkoitustenmukaisten vakuuksien järjestelmä. Samasta syytä käytettävissä olisi oltava vaihtoehtoinen järjestelmä, jossa jo aiheutuneet menot korvataan.

(40)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kriisinhallinta- ja kriisinehkäisytoimenpiteiden soveltamisalaa ja soveltamista. Kyseisissä säännöissä olisi annettava mahdollisimman paljon joustovaraa ja sallittava nopea soveltaminen kriisitilanteissa, minkä vuoksi jäsenvaltioiden ja tuottajaorganisaatioiden olisi annettava tehdä päätökset itse. Säännöillä olisi kuitenkin estettävä väärinkäytökset ja rajoitettava eräiden toimenpiteiden käyttöä, myös taloudelliselta kannalta. Myös kasvien terveyteen ja ympäristöön liittyvien vaatimusten noudattaminen olisi varmistettava.

(41)

Olisi vahvistettava markkinoiltapoistoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt toimenpiteen mahdollisen merkittävyyden huomioon ottamiseksi. Olisi erityisesti annettava säännöt, jotka koskevat korotetun tuen järjestelmää, kun kyseessä ovat markkinoilta poistetut hedelmät ja vihannekset, jotka jaetaan ilmaiseksi elintarvikeapuna hyväntekeväisyysjärjestöjen tai muiden laitosten välityksellä. Lisäksi olisi vahvistettava markkinoiltapoistoon liittyvät enimmäistukimäärät sen varmistamiseksi, ettei markkinoiltapoistoa käytetä pysyvästi tuotteiden vaihtoehtoisena jakelutienä markkinoille saattamisen sijasta. Jos tuotteelle on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 2200/96 liitteessä V yhteisön markkinoiltapoistamiskorvauksen enimmäistaso, sitä olisi sovellettava, joskin hieman korotettuna, koska tällaiset markkinoiltapoistot ovat nykyään yhteisrahoitettuja. Kun kyseessä ovat tuotteet, joiden osalta ei ole vielä esiintynyt liiallisen markkinoiltapoiston riskiä, jäsenvaltioiden olisi annettava vahvistaa tuen enimmäistasot. On kuitenkin aiheellista vahvistaa kaikissa tapauksissa samoista syistä tuottajaorganisaatiokohtaiset enimmäismäärät, jotka kutakin tuotetta voidaan poistaa markkinoilta.

(42)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kansallista taloudellista tukea, jota jäsenvaltiot voivat myöntää sellaisilla yhteisön alueilla, joilla tuottajien järjestäytymisaste on erityisen alhainen, sekä määriteltävä tällainen alhainen järjestäytymisaste. Olisi säädettävä nykyisin sovellettavan mukaisesti kyseisen kansallisen tuen hyväksymismenettelyistä, yhteisön korvauksen hyväksymismenettelyistä ja määrästä sekä takaisinmaksun osuudesta.

(43)

Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt (erityisesti menettelysäännökset) jotka koskevat hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden liittojen vahvistamien sääntöjen soveltamisalan laajentamista kaikkiin tietyn talousalueen toimijoihin. Jos tuote myydään korjuusopimuksen perusteella, olisi täsmennettävä, minkä sääntöjen soveltamisala laajennetaan koskemaan tuottajia ja minkä ostajia.

(44)

Yhteisön omenantuottajat ovat viime aikoina olleet vaikeuksissa muun muassa eräiden eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevien kolmansien maiden omenien tuonnin merkittävän kasvun vuoksi. Omenien tuonnin seurantaa olisi sen vuoksi parannettava. Soveltuva väline kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi on mekanismi, joka perustuu vakuuden asettamisen sisältävien tuontitodistusten myöntämiseen. Vakuudella taataan niiden toimien toteutuminen, joille kyseisiä todistuksia on haettu. Maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (25) säännöksiä samoin kuin maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (26) säännöksiä olisi sovellettava.

(45)

Olisi annettava hedelmien ja vihannesten tulohintajärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Koska useimmat pilaantuvat hedelmät ja vihannekset toimitetaan erissä, niiden arvoa on vaikea määritellä. Olisi vahvistettava mahdolliset menetelmät laskea tulohinta, jonka perusteella tuontituotteet luokitellaan yhteisessä tullitariffissa. Olisi erityisesti vahvistettava kiinteät tuontiarvot tuotteiden keskihintojen painotetun keskiarvon perusteella ja säädettävä erityisesti tapauksista, joissa tiettyä alkuperää oleville tuotteille ei ole saatavilla hintoja. Olisi säädettävä vakuuden asettamisesta tietyissä tilanteissa järjestelmän moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

(46)

Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yhteisen tullitariffin mukaisten tuontitullien lisäksi eräille tuotteille määrättävää tuontitullia. Lisätulli voidaan määrätä, jos asianomaisten tuotteiden tuontimäärät ylittävät kynnystasot, jotka vahvistetaan tuotteittain ja soveltamisajanjaksoittain. Yhteisöön matkalla olevista tuotteista ei kanneta lisätullia, minkä vuoksi olisi annettava niitä koskevat erityissäännökset.

(47)

Olisi säädettävä käynnissä olevien ohjelmien ja järjestelmien asianmukaisesta seurannasta ja arvioinnista, jotta sekä tuottajaorganisaatiot että jäsenvaltiot voivat arvioida niiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

(48)

Olisi säädettävä tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta tarvittavien tiedonantojen tyypistä, muodosta ja toimitustavasta. Näihin olisi kuuluttava tuottajien ja tuottajaorganisaatioiden jäsenvaltioille toimittamat tiedonannot ja jäsenvaltioiden komissiolle toimittamat tiedonannot; olisi myös säädettävä seuraamuksista, jos tiedonanto myöhästyy tai on virheellinen.

(49)

Olisi säädettävä tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1182/2007 moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi tarvittavista tarkastuksista sekä seuraamuksista, jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava yhteisön tasolla vahvistettavia erityistarkastuksia ja seuraamuksia sekä kansallisia lisätarkastuksia ja -seuraamuksia. Tarkastusten ja seuraamusten olisi oltava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia. Tuottajien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi olisi vahvistettava säännöt, joita sovelletaan kun kyseessä on ilmeinen virhe, ylivoimainen este tai muut poikkeukselliset olosuhteet. Olisi vahvistettava säännöt, joita sovelletaan keinotekoisesti luotuihin tilanteisiin, jotta tällaisten tilanteiden perusteella ei saa tukea.

(50)

Olisi vahvistettava säännökset, jotta siirtymä aiemmasta järjestelmästä tässä asetuksessa säädettyyn uuteen järjestelmään olisi sujuva ja jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 1182/2007 55 artiklassa säädettyjen siirtymäsäännösten asianmukainen täytäntöönpano.

(51)

Tukikelpoinen vientimäärä ei saa ylittää määrää, jolle todistus on myönnetty. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala ja ilmaisujen käyttö

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamista koskevat säännöt.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa käytettyjen ilmaisujen merkitys on sama kuin tässä asetuksessa käytettävillä ilmaisuilla, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2 artikla

Markkinointivuodet

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden markkinointivuodet alkavat 1 päivänä tammikuuta ja päättyvät 31 päivänä joulukuuta.

II   OSASTO

TUOTTEIDEN LUOKITTELU

I   LUKU

Yleissäännöt

3 artikla

Poikkeukset kaupan pitämisen vaatimusten soveltamisesta

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan 5 kohdassa säädetään, seuraavilta tuotteilta ei edellytetä kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuutta:

a)

jalostuslaitoksiin kuljetettavat tuotteet, jollei teolliseen jalostukseen tarkoitetuille tuotteille tässä asetuksessa nimenomaisesti vahvistetuista vähimmäislaatuvaatimuksista muuta johdu;

b)

tuotteet, jotka tuottaja luovuttaa tilallaan kuluttajalle tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin; ja

c)

komission jonkin jäsenvaltion pyynnöstä asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä päätöksellä tietyn alueen tuotteet, jotka myydään kyseisen alueen vähittäiskaupassa yleisesti tunnettuun, perinteiseen paikalliseen kulutukseen.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan 5 kohdassa säädetään, seuraavilta tuotteilta ei edellytetä kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuutta tietyllä tuotantoalueella:

a)

tuotteet, jotka viljelijä myy tai toimittaa kauppakunnostus-, pakkaamis- tai varastointipaikkaan tai jotka kuljetetaan tuottajan tilalta tällaiseen paikkaan; ja

b)

varastointipaikalta kauppakunnostus- ja pakkaamispaikkaan kuljetettavat tuotteet.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen kaupan pitämisen vaatimuksista tai osasta kyseisten vaatimusten määräyksiä seuraaville tuotteille:

a)

tuotteet, jotka viljelijä pitää esillä myyntitarkoituksessa, tarjoaa myyntiin, myy, toimittaa tai pitää kaupan muulla tavoin tukkumyyntipaikoilla ja erityisesti tuotantoalueella sijaitsevilla tuottajamarkkinoilla; ja

b)

tuotteet, jotka kuljetetaan näiltä tukkumyyntipaikoilta samalla tuotantoalueella sijaitsevaan kauppakunnostus-, pakkaamis- tai varastointipaikkaan.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot toteuttamistaan toimenpiteistä.

4.   Jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettava todisteet siitä, että 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet ovat säädettyjen edellytysten ja erityisesti käyttötarkoitusta koskevien edellytysten mukaisia.

4 artikla

Merkinnät

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklassa säädettyjen kaupan pitämisen vaatimusten mukaiset merkinnät on tehtävä selvin ja näkyvin kirjaimin pakkauksen yhdelle sivulle joko suoraan pakkaukseen pysyvästi painettuna tai etikettiin, joka on erottamaton osa pakkausta tai joka on kiinnitetty pakkaukseen.

2.   Irtotavarana toimitettavien, suoraan kuljetusvälineeseen lastattavien tavaroiden osalta 1 kohdassa tarkoitetut merkinnät on tehtävä tavaran saateasiakirjaan tai lomakkeeseen, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle kuljetusvälineen sisäpuolelle.

5 artikla

Merkinnät vähittäismyynnissä

Kun tuotteet myydään vähittäismyynnissä pakattuina, asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklassa säädettyjen kaupan pitämisen vaatimusten mukaisten merkintöjen on oltava selkeitä ja näkyviä.

Kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY (27) tarkoitetut esipakatut tuotteet, kaupan pitämisen vaatimusten mukaisten merkintöjen lisäksi on ilmoitettava nettopaino. Nettopainon ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tavallisesti kappaletavarana myytäviin tuotteisiin, jos niiden lukumäärä on selvästi nähtävissä ja voidaan helposti laskea ulkoapäin tai jos tuotteiden lukumäärä on merkitty etikettiin.

Tuotteet voidaan laittaa esille pakkaamattomina ainoastaan, jos vähittäismyyjä asettaa myytävien tavaroiden yhteyteen kyltin, jossa on näkyvin ja selvin kirjaimin esitetty asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan 1 kohdassa säädettyjen kaupan pitämisen vaatimusten mukaiset tiedot tuotteen lajista, alkuperämaasta ja luokasta.

6 artikla

Myyntipakkaukset

1.   Nettopainoltaan enintään kolme kiloa olevat tuoreiden hedelmien ja vihannesten myyntipakkaukset voivat sisältää erilajisten tuoreiden hedelmien ja vihannesten sekoituksia seuraavin edellytyksin:

a)

tuotteet ovat laadultaan samanlaisia ja täyttävät kunkin lajin osalta 2 kohdan säännösten mukaiset vaatimukset;

b)

pakkauksiin on tehty asianmukaiset merkinnät 3 kohdan säännösten mukaisesti; ja

c)

sekoitus ei johda kuluttajaa harhaan.

2.   Tuotteiden, jotka sisältyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin pakkauksiin, on kuuluttava samaan liitteessä I tarkoitettuun kaupalliseen laatuluokkaan.

Jos sekoitus sisältää hedelmiä ja vihanneksia, joille ei ole vahvistettu yhteisön kaupan pitämisen vaatimuksia, kyseiset tuotteet on luokiteltava samaan luokkaan liitteen I mukaisesti.

3.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen myyntipakkausten ja/tai jokaisen niitä sisältävän pakkauksen merkintöjen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)

Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja osoite. Kyseinen tieto voidaan korvata seuraavilla tiedoilla:

i)

kaikissa pakkauksissa esipakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai tunnustama pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jota edeltää maininta ”pakkaaja ja/tai lähettäjä” taikka sitä vastaava lyhenne;

ii)

yksinomaan esipakkauksissa yhteisön alueella sijaitsevan myyjän nimi ja osoite, joita edeltää maininta ”pakattu… varten” tai muu vastaava maininta. Tässä tapauksessa merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää vastaava koodi. Myyjän on annettava kaikki tarkastusviranomaisen tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot;

b)

kaikkien pakkaukseen sisältyvien tuotteiden tai lajien nimi;

c)

kaikkien sellaisten sekoituksessa olevien tuotteiden lajike tai kauppamuoto, joiden osalta tätä edellytetään yhteisön kaupan pitämisen vaatimuksissa kun ei ole kyse sekoituksista;

d)

kunkin tuotteen alkuperämaa tuotteen nimen välittömässä läheisyydessä; ja

e)

luokka.

Jos hedelmiin ja vihanneksiin sovelletaan kaupan pitämistä koskevia yhteisön vaatimuksia, nämä maininnat korvaavat kyseisissä vaatimuksissa säädetyt maininnat.

II   LUKU

Kaupan pitämisen vaatimusten noudattamisen tarkastaminen

1   jakso

Yleiset säännökset

7 artikla

Soveltamisala

Tässä luvussa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltioihin niiden tarkastaessa kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan mukaisesti säädettyjen kaupan pitämisen vaatimusten noudattamista.

8 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä:

a)

yksi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän luvun sovellusalaan kuuluvien kysymysten koordinoinnista ja niitä koskevasta yhteydenpidosta, jäljempänä ’koordinointiviranomainen’;

b)

yksi tai useampi tarkastusviranomainen, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan 6 kohdan soveltamisesta, jäljempänä ’tarkastusviranomainen’.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

a)

edellä olevan 1 kohdan mukaisesti nimeämänsä koordinointiviranomaisen nimi sekä posti- ja sähköpostiosoite;

b)

edellä olevan 1 kohdan mukaisesti nimeämiensä tarkastusviranomaisten nimet sekä posti- ja sähköpostiosoitteet; ja

c)

täsmällinen määritelmä nimettyjen tarkastusviranomaisten toiminta-alasta.

3.   Koordinointiviranomainen voi olla tarkastusviranomainen tai yksi tarkastusviranomaisista taikka jokin muu 1 kohdan mukaisesti nimetty viranomainen.

4.   Komissio julkaisee jäsenvaltioiden nimeämien koordinointiviranomaisten luettelon sopivimmaksi katsomallaan tavalla.

9 artikla

Toimijatietokanta

1.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön hedelmä- ja vihannesalan toimijoista tietokanta, johon kerätään tiedot tässä artiklassa vahvistetuin edellytyksin sellaisten hedelmien ja vihannesten, joille on vahvistettu vaatimukset asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan mukaisesti, kaupan pitämiseen osallistuvista toimijoista.

Tämän luvun soveltamiseksi ’toimijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan hedelmiä tai vihanneksia, joihin on sovellettava kaupan pitämisen vaatimuksia, ja jonka tarkoituksena on niiden esillepano myyntitarkoituksessa, myyntiin saattaminen, myyminen tai muulla tavoin kaupan pitäminen omaan tai kolmannen henkilön lukuun yhteisön alueella ja/tai niiden vieminen kolmansiin maihin.

2.   Jäsenvaltiot päättävät edellytyksistä, joilla seuraavat toimijat otetaan tietokantaan tai jätetään sen ulkopuolelle:

a)

toimijat, joiden toiminta on luonteeltaan sellaista, että se vapauttaa ne 3 artiklan nojalla velvollisuudesta noudattaa kaupan pitämisen vaatimuksia; ja

b)

luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden toiminta hedelmä- ja vihannesalalla rajoittuu joko tavaran kuljetuksiin tai hedelmien ja vihannesten vähäisessä määrin tapahtuvaan vähittäismyyntiin.

3.   Kun tietokanta muodostuu useammista erillisistä osista, koordinointiviranomaisen on huolehdittava tietokannan ja sen osien yhdenmukaisuudesta sekä niiden päivityksistä. Tarkastusviranomaisten on päivitettävä tietokantaa kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa tekemiensä tarkastusten yhteydessä keräämiensä tietojen perusteella.

4.   Tietokannassa on oltava kunkin toimijan rekisterinumero, nimi, osoite, johonkin 10 artiklassa mainittuun luokkaan sijoittamiseksi tarvittavat tiedot ja erityisesti tämän asema kaupan pitämisen ketjussa, toiminnan laajuutta osoittava maininta ja tiedot toimijaa koskeneiden aiempien tarkastusten havainnoista sekä kaikki muut valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsottavat tiedot.

5.   Toimijoiden on toimitettava tiedot, jotka jäsenvaltio katsoo tarpeellisiksi tietokannan luomiseksi ja päivittämiseksi. Jäsenvaltioiden on vahvistettava edellytykset, joilla toimijoiden, jotka eivät ole asettuneet niiden alueelle mutta toimivat sillä, on oltava mukana niiden tietokannassa.

2   jakso

Sisämarkkinoilla tehtävät tarkastukset

10 artikla

Vaatimustenmukaisuustarkastukset sisämarkkinoilla

1.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön näytteenottoon perustuva tarkastusjärjestelmä tarkastaakseen toimijoiden hallussaan pitämien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden kaupan pitämisen kaikissa vaiheissa.

Jäsenvaltioiden on tässä järjestelmässä vahvistettava riittävä tiheys valvontaelinten tekemille tarkastuksille käyttäen perusteena riskianalyysiä siitä, pitääkö toimija kaupan tuotteita, jotka eivät täytä kaupan pitämisen vaatimuksia. Tarkastusten tiheyden on oltava riittävä varmistamaan yhteisön lainsäädännön noudattaminen jokaisen jäsenvaltioiden aiemmin määrittelemän toimijaluokan osalta.

Riskianalyysin on perustuttava toimijoiden kokoon ja sijoittumiseen kaupan pitämisen ketjussa sekä aiemmissa tarkastuksissa tehtyihin havaintoihin ja muihin jäsenvaltioiden määrittelemiin mahdollisiin tekijöihin.

Hedelmien ja vihannesten kauppakunnostamisesta ja pakkaamisesta erityisesti tuotantoalueella vastaavat toimijat on tarkastettava useammin kuin muihin luokkiin kuuluvat toimijat. Tarkastukset voidaan tehdä myös kuljetuksen aikana.

Jos tarkastuksissa ilmenee merkittäviä vaatimustenvastaisuuksia, tarkastusviranomaisten on lisättävä kyseisiä toimijoita koskevia tarkastuksia.

2.   Toimijoiden on annettava tarkastusviranomaisille kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi tarkastusten järjestämiseksi ja tekemiseksi.

3.   Jäsenvaltiot voivat antaa toimijalle luvan kiinnittää jokaiseen pakkaukseen liitteessä II olevan mallin mukainen etiketti, jos toimija tarjoaa lähetysvaiheessa riittävät takeet sellaisten hedelmien ja vihannesten, joihin sovelletaan kaupan pitämisen vaatimuksia korkeasta ja tasaisesta vaatimustenmukaisuudesta. Lupa myönnetään kolmeksi vuodeksi, ja se voidaan uusia.

Jotta toimijat voivat käyttää mallia, niiden on täytettävä lisäksi seuraavat edellytykset:

a)

niillä on valvontahenkilöstö, jolla on jäsenvaltion hyväksymä koulutus;

b)

niillä on asianmukaiset laitteet tuotteiden kauppakunnostusta ja pakkaamista varten;

c)

ne sitoutuvat tekemään vaatimustenmukaisuustarkastuksen lähettämilleen tavaroille, ja niillä on rekisteri, joka sisältää tiedot kaikista niiden suorittamista tarkastustoimista.

Jos toimija ei enää pysty tarjoamaan riittäviä takeita korkeasta ja tasaisesta vaatimustenmukaisuudesta tai jos jokin toisessa alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei enää täyty, jäsenvaltion on peruttava toimijalle antamansa lupa kiinnittää jokaiseen pakkaukseen liitteessä II olevan mallin mukainen etiketti.

4.   Koordinointiviranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi 1 kohdassa mainitun tarkastusjärjestelmän säännökset. Tiedonannossa on erityisesti täsmennettävä määritetyt eri toimijaluokat ja niistä kullekin vahvistettu tarkastustiheys sekä tarvittaessa 3 kohdan yksityiskohtaiset soveltamisedellytykset, 11 artiklan 1 kohdan yksityiskohtaiset soveltamisedellytykset sekä kyseisiin eri toimijoihin sovellettavat tarkastusten vähimmäismäärät/-osuudet. Tarkastusjärjestelmän jokaisesta myöhemmästä muutoksesta on ilmoitettava komissiolle viipymättä.

5.   Kun jonkin jäsenvaltion alueella todetaan toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva tavaraerä vaatimustenvastaiseksi tukkukauppavaiheessa tai sitä ennen, jakelukeskukset mukaan luettuina, jo pakattaessa havaittavissa olevien vikojen tai laadun heikkenemisen vuoksi, kyseisen jäsenvaltion tarkastusviranomaisten on valvottava, että vaatimustenvastainen tapaus ilmoitetaan viipymättä niiden jäsenvaltioiden viranomaisille, joita asia saattaa koskea.

11 artikla

Vaatimustenmukaisuustarkastus vientipaikassa

1.   Toimivaltaisen tarkastusviranomaisen on vientivaiheessa varmistettava vaatimustenmukaisuustarkastuksella, että kolmansiin maihin vietäviksi tarkoitetut tuotteet lähtevät yhteisön tullialueelta vain, jos ne ovat ovat kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia.

Viejien on annettava tarkastusviranomaisille kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi tarkastusten järjestämiseksi ja tekemiseksi.

2.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa kunkin toimijaluokan osalta riskianalyysin perusteella sen lähetysten ja määrien vähimmäisosuuden, jolle toimivaltaisen tarkastusviranomaisen on tehtävä vientivaiheessa vaatimustenmukaisuustarkastus. Osuuden on oltava riittävän suuri yhteisön lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Jos tällaisissa tarkastuksissa ilmenee merkittäviä vaatimustenvastaisuuksia, tarkastusviranomaisten on lisättävä kyseisten toimijoiden tarkastettavien lähetysten osuutta.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa ensimmäisessä alakohdassa mainittuja säännöksiä toimijoihin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

ne tarjoavat riittävät takeet kaupan pitämiensä hedelmien ja vihannesten korkeasta ja tasaisesta vaatimustenmukaisuudesta;

b)

niillä on valvontahenkilöstö, jolla on jäsenvaltion hyväksymä koulutus;

c)

ne sitoutuvat tarkastamaan kaupan pitämiensä tavaroiden vaatimustenmukaisuuden; ja

d)

ne sitoutuvat pitämään rekisteriä kaikista tekemistään tarkastuksista.

3.   Tarkastusviranomainen antaa liitteessä III esitetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen jokaiselle vietäväksi tarkoitetulle erälle, jonka se katsoo 1 kohdassa mainittujen tarkastustoimien perusteella olevan vaatimustenmukainen. Useampia eriä samalla kertaa vietäessä erien vaatimustenmukaisuus voidaan todistaa yhdellä todistuksella, jossa kaikki vietävät erät luetellaan erikseen.

Jos toimivaltainen tarkastusviranomainen ei ole vientivaiheessa tarkastanut vaatimustenmukaisuustodistuksessa tarkoitettuja eriä 2 kohdan mukaisesti, todistuksen kohtaan 13 (Huomauksia) on merkittävä ilmaisu ”omavalvonta (komission asetuksen (EY) N:o 0000/2007 11 artiklan 2 kohta)”.

4.   Toimivaltaiset tulliviranomaiset voivat hyväksyä vienti-ilmoituksen ainoastaan, jos:

a)

tavaroiden mukana on 3 kohdassa tai 19 artiklan 2 kohdassa mainittu todistus; tai

b)

toimivaltainen tarkastusviranomainen on ilmoittanut tulliviranomaiselle sopivaksi katsomallaan tavalla, että kyseisille erille on myönnetty jompikumpi mainituista todistuksista.

12 artikla

Vaatimustenmukaisuustarkastus tuontipaikassa

1.   Kolmansista maista peräisin oleville tuotteille on ennen vapaaseen liikkeeseen luovuttamista tehtävä kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuutta koskeva tarkastus.

Tuojien on annettava tarkastusviranomaisille kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi 2 kohdassa ja 16 artiklan 1 kohdassa mainittujen tarkastusten järjestämiseksi ja tekemiseksi.

2.   Rajoittamatta 3 jakson soveltamista virallisen tarkastusviranomaisen on tehtävä tuontipaikassa jokaiselle erälle vaatimustenmukaisuustarkastus ja, jos tuotteet ovat vaatimusten mukaisia, myönnettävä liitteessä III säädetty vaatimustenmukaisuustodistus. Useampia eriä samalla kertaa tuotaessa erien vaatimustenmukaisuus voidaan todistaa yhdellä ainoalla todistuksella, jossa kaikki tuotavat erät luetellaan erikseen.

3.   Tulliviranomaiset voivat sallia tavaroiden luovutuksen vapaaseen liikkeeseen ainoastaan, jos:

a)

niiden mukana on 2 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa tai 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus; tai

b)

toimivaltainen tarkastusviranomainen on ilmoittanut tulliviranomaiselle sopivaksi katsomallaan tavalla, että kyseisille erille on myönnetty jompikumpi mainituista todistuksista.

4.   Jos tuontivaiheen toimivaltainen tarkastusviranomainen arvioi, että tiettyjen erien vaatimustenvastaisuusriski on vähäinen, se voi 1, 2 ja 3 kohdasta poiketen jättää näiden erien tarkastuksen tekemättä. Sen on lähetettävä tulliviranomaiselle tarkastusviranomaisen leimalla varustettu ilmoitus tai ilmoitettava tälle asiasta jollakin muualla tavalla, jolloin tulliviranomainen voi tehdä tulliselvityksen.

Tarkastusviranomaisen on ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi vahvistettava etukäteen vaatimustenvastaisuusriskien arviointiperusteet sekä riskianalyysin perusteella kullekin määrittämälleen tuontityypille vähimmäisosuus lähetyksiä ja määriä, joille toimivaltaisen tarkastusviranomaisen on tehtävä vaatimustenmukaisuustarkastus tuontivaiheessa. Tämän kohdan mukaisesti vahvistettujen osuuksien on joka tapauksessa oltava huomattavasti suurempia kuin 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovellettujen osuuksien.

5.   Komissio vahvistaa 4 kohdan soveltamista koskevat yhteiset suuntaviivat, jotta niiden soveltaminen jäsenvaltioissa olisi yhdenmukaisempaa. Koordinointiviranomaisen on ilmoitettava komissiolle viipymättä tämän kohdan soveltamista koskevat edellytykset mukaan luettuina 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut perusteet ja vähimmäisosuudet sekä näiden edellytysten mahdolliset muutokset.

6.   Jos kolmannesta maasta tuotava tavaraerä todetaan vaatimustenvastaiseksi, kyseisen jäsenvaltion koordinointiviranomaisen on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle ja niiden jäsenvaltioiden koordinointiviranomaisille, joita asia saattaa koskea, ja näiden on huolehdittava tarvittavasta tiedon levittämisestä alueellaan. Asia on annettava komissiolle tiedoksi komission ilmoittaman sähköisen järjestelmän avulla.

3   jakso

Kolmansien maiden tekemät tarkastukset

13 artikla

Kolmansien maiden ennen yhteisöön tuontia tekemien tarkastusten hyväksyminen

1.   Komissio voi asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyä kolmannen maan pyynnöstä kyseisen kolmannen maan ennen yhteisöön tuontia tekemät vaatimustenmukaisuutta koskevat tarkastustoimet.

2.   Edellä 1 kohdassa mainittu hyväksyntä voidaan myöntää sellaisille kolmansille maille, jotka sitä hakevat ja joiden alueella noudatetaan yhteisöön vietävien tuotteiden osalta yhteisön kaupan pitämisen vaatimuksia tai vähintään niitä vastaavia vaatimuksia.

Hyväksynnässä on mainittava kolmannen maan virallinen viranomainen, jonka vastuulla 1 kohdassa tarkoitetut tarkastustoimet toteutetaan. Kyseinen viranomainen vastaa yhteydenpidosta yhteisön kanssa. Hyväksynnässä on mainittava myös ne tarkastusviranomaiset, jäljempänä ’tarkastusviranomaiset’, jotka vastaavat mainittujen tarkastusten toteuttamisesta.

Hyväksyntä voi koskea ainoastaan kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita, ja se voidaan rajata koskemaan ainoastaan tiettyjä tuotteita.

3.   Hyväksytyn tarkastusviranomaisen on oltava virallinen tai 2 kohdassa tarkoitetun edustajan virallisesti tunnustama, sen on tarjottava riittävät takeet ja sillä on oltava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien tai niitä vastaavien menetelmien mukaisten tarkastusten tekemiseen tarvittava henkilökunta sekä laitteet ja laitteistot.

4.   Liitteessä IV olevassa A osassa esitetään niiden maiden luettelo, joiden vaatimustenmukaisuustarkastukset on hyväksytty tämän artiklan mukaisesti, ja asianomaiset tuotteet. Kyseisen liitteen B osassa esitetään virallisia viranomaisia ja tarkastusviranomaisia koskevat tiedot, ja kyseisen liitteen C osassa esitetään 14 kohdassa tarkoitetut todistusmallit.

14 artikla

Todistukset

1.   Tarkastusviranomaisten on annettava kullekin tarkastetulle erälle ennen yhteisön tullialueelle tuomista liitteessä III esitetty vaatimustenmukaisuustodistus tai jokin muu, komission ja kyseisen kolmannen maan kesken sovittu todistus. Useampia eriä samalla kertaa tuotaessa erien vaatimustenmukaisuus voidaan todistaa yhdellä ainoalla todistuksella, jossa kaikki tuotavat erät luetellaan erikseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lomakkeiden laatimismallit määritellään 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hyväksymisten yhteydessä.

2.   Maininta ”alkuperäiskappale” voi olla vain yhdessä todistuksessa. Mahdollisesti tarvittaviin lisäkappaleisiin on leimattava maininta ”jäljennös”. Yhteisön toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä pätevänä ainoastaan todistuksen alkuperäiskappaletta.

Lomakkeen koon on oltava 210 × 297 mm; lomakkeen pituus voi kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 40 grammaa neliömetriltä.

Lomakkeet on painettava ja täytettävä jollakin yhteisön virallisista kielistä.

Lomakkeet on täytettävä kirjoituskoneella tai kirjoittimella taikka vastaavalla menetelmällä.

Todistuksessa ei saa olla raaputtamalla tai päällekirjoittamalla tehtyjä korjauksia. Muutokset on tehtävä viivaamalla yli virheelliset tiedot ja lisäämällä tarvittaessa halutut tiedot. Näin tehtyjen muutosten on oltava tekijän varmentamat ja antajaviranomaisten vahvistusmerkinnällä varustamat.

Kukin todistus on varustettava sarjanumerolla, josta se voidaan tunnistaa, ja siinä on oltava antajaviranomaisen leima sekä todistuksen allekirjoittamaan valtuutetun yhden tai useamman henkilön allekirjoitus.

Antajaviranomaisen on säilytettävä yksi jäljennös kaikista antamistaan todistuksista.

15 artikla

Hyväksynnän keskeyttäminen

Komissio voi keskeyttää hyväksynnän, jos merkittävässä joukossa eriä ja/tai määriä todetaan, että tavarat eivät vastaa kolmansien maiden tarkastusviranomaisten antamiin vaatimustenmukaisuustodistuksiin merkittyjä tietoja, tai jos 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja jälkitarkastuksia ei hoideta tyydyttävästi.

16 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät lisätarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä tässä jaksossa mainituilla edellytyksillä tuoduille tuotteille tuonnin yhteydessä fyysinen tarkastus vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi tekemällä vaatimustenmukaisuustarkastuksia kunkin kyseessä olevan kolmannen maan osalta merkittävälle osalle näillä edellytyksillä tuoduista lähetyksistä tai määristä. Kyseisen osuuden on oltava riittävä takaamaan, että valvontayksiköt noudattavat yhteisön lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näin tarkastettuihin eriin sovelletaan 20 artiklan 3 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä silloin kun erät eivät ole kaupan pitämistä koskevien vaatimusten mukaisia.

Jos tarkastuksissa ilmenee merkittäviä vaatimustenvastaisuuksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle ja tarkastusviranomaisten on lisättävä tämän artiklan säännösten mukaisesti tarkastettujen lähetysten ja määrien osuutta.

Jos jäsenvaltio perii maksun tässä kohdassa mainittujen vaatimustenmukaisuustarkastuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, kyseinen maksu on vahvistettava sellaiselle tasolle, että se vastaa tarkastettujen lähetysten ja määrien osuutta, joka on näiden tarkastusten osalta pienempi kuin 12 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten.

2.   Jos on perusteltuja syitä epäillä 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun todistuksen aitoutta tai siihen merkittyjen tietojen oikeellisuutta, on tehtävä jälkitarkastus.

Yhteisön toimivaltainen viranomainen palauttaa todistuksen tai sen jäljennöksen 13 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulle kolmannen maan viralliselle edustajalle perustellen tarvittaessa tarkastustarpeen ja ilmoittaen saadut tiedot, joiden perusteella todistukseen merkittyjen tietojen oikeellisuutta tai todistuksen aitoutta epäillään. Jälkitarkastuspyynnöt ja tarkastusten tulokset on annettava mahdollisimman pian tiedoksi komissiolle.

Jos jälkitarkastusta pyydetään, tavaran tuoja voi pyytää toimivaltaista tarkastusviranomaista tekemään 12 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuustarkastuksen.

17 artikla

Tiedonantovelvoitteet

1.   Koordinointiviranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi kunkin vuosineljänneksen osalta viimeistään kyseisen vuosineljänneksen päättymistä seuraavan vuosineljänneksen kuluessa kyseisten kolmansien maiden ja kyseisten tuotteiden mukaan jaoteltuina 13 artiklan mukaisesti tuotujen erien lukumäärä ja tuodut määrät, niiden erien lukumäärä ja tuodut määrät, joille on tehty 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuustarkastus, ja näiden erien joukosta ne erät, joiden osalta tarkastusviranomaiset katsoivat, että ne eivät olleet kolmannen maan tarkastusviranomaisen myöntämiin vaatimustenmukaisuustodistuksiin kirjattujen tietojen mukaisia, sekä täsmennettävä kuhunkin tuotuun erään sisältynyt määrä ja todettujen virheiden luonne.

2.   Tulliviranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä koordinointiviranomaisen ja/tai tarkastusviranomaisten kanssa erityisesti 16 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi ja toimitettava niille kaikki tarvittavat tiedot.

18 artikla

Hallinnollinen yhteistyö

1.   Tämän jakson soveltaminen edellyttää yhteisön ja kunkin asianomaisen kolmannen maan välisen hallinnollisen yhteistyömenettelyn käyttöönottoa.

Voidakseen hyötyä kyseisestä menettelystä kyseisten kolmansien maiden on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot valvontatoimista ja toimitettava erityisesti näytteet kolmannen maan tarkastusviranomaisten käyttämistä leimoista, kuten myös välittömästi kaikki näitä tietoja koskevat muutokset. Komissio antaa nämä tiedot ja niiden mahdolliset muutokset tiedoksi jäsenvaltioiden koordinointiviranomaisille, jotka antavat ne tiedoksi tulliviranomaisille ja muille toimivaltaisille viranomaisille.

Heti kun hallinnollinen yhteistyö on käynnistynyt tai kun joku kyseisistä kolmansista maista on ilmoittanut tietojen merkittävästä muutoksesta, joka koskee joko hallinnollista yhteistyötä tai virallisen edustajan ja tarkastusviranomaisten nimiä ja osoitteita, komissio julkaisee ne sopivaksi katsomallaan tavalla.

2.   Edellä olevassa 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kolmannen maan hyväksyntää sovelletaan päivästä, jona komissio julkaisee tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun, yhteisön ja kolmannen maan hallinnollisen yhteistyön käynnistämistä koskevan ilmoituksen.

4   jakso

Jalostettaviksi tarkoitetut tuotteet

19 artikla

Jalostettaviksi tarkoitetut tuotteet

1.   Tässä asetuksessa ’jalostettaviksi tarkoitetuilla tuotteilla’ tarkoitetaan hedelmiä ja vihanneksia, joihin on sovellettava kaupan pitämisen vaatimuksia ja jotka kuljetetaan jalostuslaitoksiin jalostettavaksi tuotteiksi, joiden nimike yhdistetyssä nimikkeistössä on eri kuin alkuperäisen tuoreen tuotteen nimike.

2.   Toimivaltaisten tarkastusviranomaisten on myönnettävä kolmansiin maihin vietäväksi ja yhteisöön tuotavaksi tarkoitetuille tuotteille liitteessä V esitetty teollista käyttötarkoitusta koskeva todistus, kun kyseiset tuotteet on tarkoitettu jalostettaviksi eikä niihin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovelleta kaupan pitämisen vaatimuksia. Niiden on varmistettava, että tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä erityisiä merkintäsäännöksiä noudatetaan.

3.   Tuonnin osalta toimivaltaisen tarkastusviranomaisen on annettava viipymättä 2 kohdassa tarkoitetun todistuksen myöntämisen jälkeen jäljennös mainitusta todistuksesta sekä kaikki jalostustoimien mahdollista valvontaa varten tarvittavat tiedot sen jäsenvaltion koordinointiviranomaiselle, jossa jalostaminen tapahtuu. Jalostamisen jälkeen jalostusyrityksen on lähetettävä todistus takaisin toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle, joka varmistaa, että tuotteet on todella jalostettu.

4.   Pakkaajan on kiinnitettävä jalostettaviksi tarkoitettujen tuotteiden pakkaukseen näkyvä etiketti, jossa on maininta ”tarkoitettu jalostettavaksi” tai jokin muu samaa tarkoittava maininta. Irtotavarana toimitettujen ja suoraan kuljetusvälineeseen lastattujen tavaroiden osalta maininnan on oltava tavaran mukana seuraavassa lomakkeessa, joka on asetettu näkyvästi kuljetusvälineen sisäpuolelle.

5.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat ja erityisesti muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat toimenpiteet estääkseen tuoretavaroiden markkinoille tarkoitettujen tavaroiden lähettämisen tuotantoalueen ulkopuolelle jalostukseen tarkoitettuina tavaroina.

5   jakso

Tarkastusmenetelmä

20 artikla

Tarkastusmenetelmä

1.   Tässä luvussa säädetyt vaatimustenmukaisuustarkastukset on loppukuluttajille tapahtuvaa vähittäismyyntivaihetta lukuun ottamatta tehtävä liitteessä VI esitettyä menetelmää noudattaen, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kuluttajille tapahtuvan vähittäismyyntivaiheen vaatimustenmukaisuustarkastuksia koskevat erityissäännöt.

2.   Kun tavaroiden on todettu olevan kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia, toimivaltainen tarkastusviranomainen voi myöntää liitteessä III esitetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen. Todistus myönnetään joko tuonti- tai vientipaikassa.

3.   Kun tavaroiden on todettu olevan vaatimustenvastaisia, tarkastusviranomaisen on annettava toimijalle tai tämän edustajalle vaatimustenvastaisuusilmoitus. Tavaroita, joille on annettu vaatimustenvastaisuusilmoitus, ei voida siirtää ilman vaatimustenvastaisuusilmoituksen antaneen tarkastusviranomaisen lupaa. Luvan edellytykseksi voidaan asettaa mainitun tarkastusviranomaisen vahvistamien edellytysten noudattaminen.

Toimijat voivat päättää saattaa kaikki tavarat tai osan tavaroista vaatimustenmukaisiksi. Vaatimustenmukaisiksi saatettuja tavaroita ei voida pitää kaupan ennen kuin toimivaltainen tarkastusviranomainen on varmistanut asianmukaisin keinoin, että tavarat on tosiasiallisesti saatettu vaatimustenmukaisiksi. Tarkastusviranomainen myöntää liitteessä III esitetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen erälle tai sen osalle vasta kun tavarat on saatettu vaatimustenmukaisiksi.

Jos tarkastusviranomainen hyväksyy toimijan pyynnön saattaa tavarat vaatimustenmukaisiksi muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa vaatimustenvastaisuuden toteamiseen johtanut tarkastus tehtiin, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet erityisesti jäsenvaltioiden välisen yhteistyön alalla sen varmistamiseksi, että tavarat on saatettu vaatimustenmukaisiksi.

Jos tavaroita ei voida saattaa vaatimustenmukaisiksi eikä käyttää eläinten ravinnoksi, teolliseen jalostukseen tai muuhun tarkoitukseen kuin elintarvikkeeksi, tarkastusviranomainen voi tarvittaessa määrätä toimijan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaisia tavaroita ei pidetä kaupan.

Toimijoiden on toimitettava jäsenvaltioiden tämän kohdan soveltamisen kannalta välttämättömiksi katsomat tiedot.

4.   Tämän luvun soveltamiseksi laskuissa ja saateasiakirjoissa on mainittava tuotteiden laatuluokka, alkuperämaa ja tarvittaessa se, että tuote on tarkoitettu jalostettavaksi. Tätä vaatimusta ei sovelleta vähittäiskaupassa loppukuluttajalle.

III   OSASTO

TUOTTAJAORGANISAATIOT

I   LUKU

Vaatimukset ja hyväksyminen

1   jakso

Määritelmät

21 artikla

Määritelmät

1.   Tämän osaston soveltamiseksi

a)

’tuottajalla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007/ 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista viljelijää;

b)

’tytäryrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, jossa on osallisena yksi tai useampi tuottajaorganisaatio tai niiden liitto ja joka edistää tuottajaorganisaation tai sen liiton tavoitteiden saavuttamista;

c)

’ylikansallisella tuottajaorganisaatiolla’ organisaatiota, johon kuuluvista tiloista vähintään yksi sijaitsee eri jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tuottajaorganisaation kotipaikka on;

d)

’ylikansallisella tuottajaorganisaatioiden liitolla’ tuottajaorganisaatioiden liittoa, johon kuuluvista organisaatioista vähintään yksi sijaitsee eri jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa liiton kotipaikka on;

e)

’lähentymistavoitteella’ Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaista vähiten kehittyneitä jäsenvaltioita ja alueita koskevan toimen tavoitetta 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisen ajanjakson osalta;

f)

’toimenpiteellä’ jotakin seuraavista:

i)

tuotannonsuunnittelutoimet, käyttöomaisuuden hankinta mukaan luettuna;

ii)

tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet, käyttöomaisuuden hankinta mukaan luettuna;

iii)

kaupan pitämisen parantamistoimet, käyttöomaisuuden hankinta mukaan luettuna, sekä muut kuin vi alakohtaan kuuluvat menekinedistämis- ja tiedotustoimet;

iv)

tutkimus ja koetuotanto, kiinteän käyttöomaisuuden hankinta mukaan luettuna;

v)

muut kuin vi alakohtaan kuuluvat koulutustoimet ja neuvontapalvelujen käytön lisäämistoimet;

vi)

mikä tahansa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a–f alakohdassa luetelluista kuudesta kriisinehkäisy- ja kriisinhallintavälineestä;

vii)

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ympäristötoimet, kiinteän käyttöomaisuuden hankinta mukaan luettuna;

viii)

muut kuin i, ii, iii, iv ja vii alakohtaan kuuluvat toimet, käyttöomaisuuden hankinta mukaan luettuna, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaiset;

g)

’toimella’ tarkoitetaan erityistoimintaa tai -välinettä, jolla pyritään saavuttamaan tietty toimintatavoite, joka edistää yhden tai useamman asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamista;

h)

’sivutuotteella’ tarkoitetaan tuotetta, joka syntyy hedelmä- tai vihannestuotteen kauppakunnostuksesta ja/tai jalostuksesta ja jolla on positiivinen taloudellinen vaikutus mutta joka ei kuitenkaan ole tarkoitettu päätulos;

i)

’ensimmäisellä jalostusasteella’ tarkoitetaan hedelmä- tai vihannestuotteen jalostamista joksikin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetelluksi tuotteeksi. Kaupanpitämistarkoituksessa toteutettua tuoreiden tuotteiden puhdistamista, leikkaamista, viimeistelyä, kuivaamista ja pakkaamista ei pidetä ensimmäisenä jalostusasteena;

j)

ilmaisulla ’toimialakohtaisesti’, jota tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 3 kohdan b alakohdassa, tarkoitetaan yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 20 artiklan c alakohdassa lueteltua toimea, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt ja jota hallinnoivat yhdessä tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden liitto ja vähintään yksi elintarviketeollisuuden ja/tai jakeluketjun toimija;

k)

’perusindikaattorilla’ tarkoitetaan mitä tahansa indikaattoria, joka kuvastaa tilaa tai suuntausta ohjelmakauden alussa ja josta saa tietoa,

i)

jota voidaan käyttää alkutilanteen määrittämistä varten kansallisen strategian laatimiseksi kestäville toimintaohjelmille tai toimintaohjelman laatimiseksi;

ii)

joka toimii vertailukohtana arvioitaessa kansallisen strategian tai toimintaohjelman tuloksia ja vaikutuksia; ja/tai

iii)

jota voidaan käyttää kansallisen strategian tai toimintaohjelman tulosten ja vaikutuksen tulkinnassa.

2.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä kansallisten oikeus- ja hallintorakenteiden perusteella alueellaan sovellettavat oikeussubjektit asetuksen (EY) N:o 1182/2007 3 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Niiden on tarvittaessa annettava myös säännökset, jotka koskevat oikeussubjektin osan selkeää määrittelyä kyseisten artikloiden soveltamiseksi.

2   jakso

Tuottajaorganisaatioihin sovellettavat vaatimukset

22 artikla

Tuotteet

1.   Jäsenvaltion on hyväksyttävä tuottajaorganisaatiot asetuksen (EY) N:o 1182/2007 mukaisesti hyväksymishakemuksessa mainitun tuotteen tai tuoteryhmän osalta, jollei kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä muuta johdu.

2.   Jäsenvaltion on hyväksyttävä tuottajaorganisaatiot yksinomaan jalostettaviksi tarkoitettujen tuotteiden osalta, jos se pystyy varmistamaan, että tällaiset tuotteet toimitetaan jalostettaviksi joko hankintasopimusjärjestelmän tai muun järjestelyn kautta.

23 artikla

Jäsenten vähimmäismäärä

Kun jäsenvaltio vahvistaa tuottajaorganisaation jäsenten vähimmäismäärän asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, se voi säätää, että silloin kun hyväksyntää hakeva hakija koostuu kokonaan tai osittain jäsenistä, jotka ovat tuottajien muodostamia oikeussubjekteja tai oikeussubjektin tarkoin määriteltyjä osia, tuottajien vähimmäismäärä voidaan laskea kuhunkin oikeussubjektiin tai oikeussubjektin tarkoin määriteltyyn osaan liittyvien tuottajien lukumäärän perusteella.

24 artikla

Vähimmäisjäsenyysaika

1.   Tuottajan jäsenyyden on kestettävä vähintään yhden vuoden ajan.

2.   Jäsenyyden irtisanomisesta on ilmoitettava tuottajaorganisaatiolle kirjallisesti. Jäsenvaltioiden on vahvistettava enintään kuuden kuukauden pituiset irtisanoutumisajat ja jäsenyyden päättymisen voimaantulopäivät.

25 artikla

Tuottajaorganisaatioiden rakenne ja toiminta

Jäsenvaltion on varmistettava, että tuottajaorganisaatioilla on riittävä henkilöstö, infrastruktuuri ja välineet asetuksen (EY) N:o 1182/2007 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi ja pääasiallisen toiminnan suorittamisen varmistamiseksi erityisesti seuraavien osalta:

a)

jäsenten tuotannon tuntemus;

b)

jäsenten tuotannon keruu, lajittelu, varastointi ja pakkaaminen;

c)

markkinointi ja taloushallinto; ja

d)

keskitetty kirjanpito ja laskutusjärjestelmä.

26 artikla

Kaupan pidetyn tuotannon arvo tai määrä

Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi kaupan pidetyn tuotannon arvo tai määrä lasketaan samoin perustein kuin tämän asetuksen 52 ja 53 artiklassa säädetty kaupan pidetyn tuotannon arvo.

27 artikla

Teknisten apuvälineiden käyttöön antaminen

Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamiseksi tuottajaorganisaation katsotaan täyttävän velvollisuutensa, jos se asettaa riittävät tekniset apuvälineet käyttöön itse tai jäsentensä tai tytäryritystensä kautta taikka ulkoistamalla, silloin kun tuottajaorganisaatio on hyväksytty jonkin tuotteen osalta, jonka osalta teknisten apuvälineiden käyttöön antaminen on tarpeen.

28 artikla

Tuottajaorganisaatioiden päätoiminta

1.   Tuottajaorganisaation päätoiminnan on liityttävä sen jäsenten niiden tuotteiden tarjonnan keskittämiseen ja markkinoille saattamiseen, joiden osalta organisaatio on hyväksytty.

2.   Tuottajaorganisaation omien jäsenten ja muiden tuottajaorganisaatioiden, joiden jäsenten tuotantoa se myy, kaupan pidetyn tuotannon arvo ei saa olla suurempi kuin sen kaiken muun myymän kaupan pidetyn tuotannon arvo.

Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan tuotteet, joiden osalta tuottajaorganisaatio on hyväksytty.

3.   Kun sovelletaan 52 artiklan 7 kohtaa, tämän artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asianomaisiin tytäryrityksiin 1 päivästä tammikuuta 2012.

29 artikla

Ulkoistaminen

Tuottajaorganisaation toiminnon ulkoistaminen tarkoittaa sitä, että tuottajaorganisaatio tekee asianomaisen toiminnon suorittamiseksi kaupallisen järjestelyn toisen kokonaisuuden kanssa, joka voi myös olla tuottajaorganisaation jäsen tai tytäryhtiö. Tuottajaorganisaatio on kuitenkin vastuussa kyseisen toiminnon suorittamisen varmistamisesta sekä toiminnon suorittamiseen liittyvän kaupallisen järjestelyn kokonaishallinnasta ja -valvonnasta.

Silloin kun tuottajaorganisaatioiden liitto ulkoistaa toiminnon, ensimmäistä alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

30 artikla

Ylikansalliset tuottajaorganisaatiot

1.   Ylikansallisen tuottajaorganisaation kotipaikka on siinä jäsenvaltiossa, jossa sillä on merkittäviä tuotantolaitoksia tai huomattava määrä jäseniä ja/tai jossa se tuottaa merkittävän osan kaupan pidetyn tuotantonsa arvosta.

2.   Jäsenvaltio, jossa ylikansallisen tuottajaorganisaation kotipaikka on, vastaa:

a)

ylikansallisen tuottajaorganisaation hyväksynnästä;

b)

ylikansallisen tuottajaorganisaation toimintaohjelman hyväksymisestä;

c)

hyväksymisedellytysten noudattamisen sekä valvonta- ja seuraamusjärjestelmän osalta tarvittavasta hallinnollisesta yhteistyöstä niiden toisten jäsenvaltioiden kanssa, joissa organisaatiolla on jäseniä. Asianomaisten toisten jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittava apu jäsenvaltiolle, jossa kotipaikka on; ja

d)

kaikkien tarvittavien asiakirjojen toimittamisesta toisen jäsenvaltion pyynnöstä, mukaan luettuna muihin jäsenvaltioihin, joissa organisaatiolla on jäseniä, sovellettava lainsäädäntö käännettynä pyynnön esittäneen jäsenvaltioiden viralliselle kielelle.

31 artikla

Tuottajaorganisaatioiden yhteensulautumat

1.   Jos yhteensulautuneilla tuottajaorganisaatioilla oli ennen erilliset toimintaohjelmat, ne voivat jatkaa kyseisiä ohjelmia rinnakkain ja erillisinä yhteensulautuman muodostamista seuraavan vuoden 1 päivään tammikuuta asti. Tällöin asianomaisten tuottajaorganisaatioiden on pyydettävä toimintaohjelmiensa yhteensulauttamista muutoksena 66 artiklan säännösten mukaisesti. Muussa tapauksessa asianomaisten tuottajaorganisaatioiden on viipymättä pyydettävä toimintaohjelmiensa yhteensulauttamista muutoksena 67 artiklan säännösten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa sitä pyytäville tuottajaorganisaatioille perustelluista syistä luvan jatkaa toimintaohjelmia rinnakkain ja erillisinä niiden sovittuun loppuun asti.

32 artikla

Muut kuin tuottajajäsenet

1.   Jäsenvaltiot voivat päättää, voidaanko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka eivät ole tuottajia, hyväksyä tuottajaorganisaation jäseniksi, ja millä edellytyksillä tämä tapahtuu.

2.   Vahvistaessaan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että asetuksen (EY) N:o 1182/2007 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 4 kohdan c alakohtaa noudatetaan.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt eivät voi:

a)

olla mukana hyväksymisperusteissa;

b)

hyötyä suoraan yhteisön rahoittamista toimista.

Jäsenvaltiot voivat 2 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen rajoittaa tällaisten henkilöiden oikeutta äänestää asioista, jotka liittyvät toimintarahastoihin, tai evätä tällaisen äänioikeuden.

33 artikla

Tuottajaorganisaatioiden demokraattinen valvonta

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet yhden tai useamman tuottajan vallan tai vaikutuksen väärinkäytön estämiseksi tuottajaorganisaation hallinnossa ja toiminnassa; näiden toimenpiteiden on koskettava myös äänioikeuksia.

3   jakso

Tuottajaorganisaatioiden liitot

34 artikla

Tuottajaorganisaatioiden liittojen hyväksyminen

1.   Jäsenvaltiot voivat hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 5 artiklan mukaiset tuottajaorganisaatioiden liitot ainoastaan hyväksymishakemuksessa esitettyyn tuotteeseen tai esitettyihin tuotteisiin liittyvien toimien osalta.

2.   Tuottajaorganisaatioiden liitto voidaan hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 5 artiklan mukaisesti, ja se voi toteuttaa tuottajaorganisaation toimia, vaikka sen jäsenet jatkaisivat asianomaisten tuotteiden kaupan pitämistä.

35 artikla

Tuottajaorganisaatioiden liittojen päätoiminta

Tuottajaorganisaatioiden liittoihin sovelletaan 28 artiklan 2 ja 3 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

36 artikla

Tuottajaorganisaatioiden liittojen jäsenet, jotka eivät ole tuottajaorganisaatioita

1.   Jäsenvaltiot voivat päättää, voidaanko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka eivät ole hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, hyväksyä tuottajaorganisaation liiton jäseniksi, ja millä edellytyksillä tämä tapahtuu.

2.   Hyväksytyn tuottajaorganisaatioiden liiton jäsenet, jotka eivät ole hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, eivät voi

a)

olla mukana hyväksymisperusteissa;

b)

äänestää päätöksistä, jotka liittyvät toimintarahastoon;

c)

hyötyä suoraan yhteisön rahoittamista toimista.

37 artikla

Tuottajaorganisaatioiden ylikansalliset liitot

1.   Tuottajaorganisaatioiden ylikansallisen liiton kotipaikka on jäsenvaltiossa, jossa tällä liitolla on merkittävä määrä siihen kuuluvia organisaatioita ja/tai jossa siihen kuuluvat organisaatiot tuottavat merkittävän osan kaupan pidetyn tuotannon arvosta.

2.   Jäsenvaltio, jossa tuottajaorganisaatioiden ylikansallisen liiton kotipaikka on, vastaa:

a)

liiton hyväksynnästä;

b)

tarvittaessa liiton toimintaohjelman hyväksymisestä;

c)

hyväksymisedellytysten noudattamisen sekä valvonta- ja seuraamusjärjestelmän osalta tarvittavasta hallinnollisesta yhteistyöstä niiden toisten jäsenvaltioiden kanssa, joihin liittoon kuuluvat organisaatiot ovat sijoittautuneet. Asianomaisten toisten jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittava apu jäsenvaltiolle, jossa kotipaikka on; ja

d)

kaikkien tarvittavien asiakirjojen toimittamisesta toisen jäsenvaltion pyynnöstä, mukaan luettuna muihin jäsenvaltioihin, joissa organisaatiolla on jäseniä, sovellettava lainsäädäntö käännettynä pyynnön esittäneen jäsenvaltioiden viralliselle kielelle.

4   jakso

Tuottajaryhmittymät

38 artikla

Hyväksymissuunnitelman esittäminen

1.   Oikeussubjektin tai oikeussubjektin tarkoin määritellyn osan on jätettävä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyväksymissuunnitelma sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa oikeussubjektin kotipaikka on.

2.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava

a)

vähimmäisperusteet, jotka oikeussubjektin tai oikeussubjektin tarkoin määritellyn osan on täytettävä voidakseen jättää hyväksymissuunnitelman;

b)

hyväksymissuunnitelmien laatimista, sisältöä ja täytäntöönpanoa koskevat säännöt;

c)

ajanjakso tuottajaorganisaatiosta lähtemisen jälkeen, jonka aikana tuottajaorganisaation entinen jäsen ei saa liittyä tuottajaryhmittymään niiden tuotteiden osalta, joiden osalta edellinen tuottajaorganisaatio oli hyväksytty; ja

d)

hyväksymissuunnitelman hyväksymistä, valvontaa ja toteutusta koskevat hallinnolliset menettelyt.

39 artikla

Hyväksymissuunnitelman sisältö

Hyväksymissuunnitelman luonnoksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)

alkutilanteen kuvaus erityisesti tuottajajäsenten lukumäärän osalta, täydelliset tiedot jäsenistä, tuotannosta (myös kaupan pidetyn tuotannon arvo), kaupanpitämisestä ja perusrakenteista, mukaan luettuina tuottajaryhmittymän yksittäisten jäsenten perusrakenteet, jos tuottajaryhmittymä aikoo niitä käyttää;

b)

päivämäärä, jona suunnitelman täytäntöönpano ehdotetaan aloitettavaksi, sekä suunnitelman kesto, joka ei voi olla viittä vuotta pidempi; ja

c)

hyväksynnän saamista varten toteutettavat toimet.

40 artikla

Hyväksymissuunnitelman hyväksyminen

1.   Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös hyväksymissuunnitelman luonnoksesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut suunnitelman ja kaikki siihen liittyvät todistusasiakirjat.

2.   Tehtyään 113 artiklassa tarkoitetut tarkastukset toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tapauksen mukaan

a)

hyväksyttävä suunnitelma ja myönnettävä esihyväksyntä;

b)

vaadittava muutoksia ehdotukseen;

c)

hylättävä suunnitelma.

Tarvittaessa hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan suunnitelmalle, johon on tehty b alakohdan mukaisesti vaaditut muutokset.

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava päätöksestään oikeussubjektille tai oikeussubjektin tarkoin määritellylle osalle.

41 artikla

Hyväksymissuunnitelman täytäntöönpano

1.   Hyväksymissuunnitelma on pantava täytäntöön vuosijaksoina 1 päivästä tammikuuta alkaen. Jäsenvaltio voi sallia, että tuottajaryhmittymä jakaa vuosijakson puolivuotuisiin jaksoihin.

Hyväksymissuunnitelman on alettava 39 artiklan b alakohdan mukaan ehdotetun päivämäärän mukaisesti

a)

1 päivänä tammikuuta, joka seuraa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suunnitelmalle myöntämää hyväksyntää;

b)

välittömästi suunnitelman hyväksymispäivän jälkeen.

2.   Jäsenvaltioiden on määritettävä edellytykset, joilla tuottajaryhmittymät voivat pyytää muutoksia suunnitelmaan sen täytäntöönpanoaikana. Näihin hakemuksiin on liitettävä tarvittavat todisteasiakirjat.

3.   Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on esitettyjä todisteita tarkasteltuaan tehtävä päätös muutospyynnöistä kolmen kuukauden kuluessa muutoshakemuksen vastaanottamisesta. Kaikki muutoshakemukset, joista ei ole tehty päätöstä edellä mainitussa määräajassa, katsotaan hylätyiksi.

42 artikla

Hakemukset, joilla haetaan hyväksyntää tuottajaorganisaatiolle

Tuottajaryhmittymä, joka panee täytäntöön hyväksymissuunnitelman, voi milloin tahansa esittää hyväksymishakemuksen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan mukaisesti. Hakemus on joka tapauksessa jätettävä ennen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden päättymistä.

Ryhmittymä voi hakemuksen jättöpäivästä lähtien esittää toimintaohjelmaluonnoksen 64 artiklan mukaisesti.

43 artikla

Tuottajaryhmittymän päätoiminta

Tuottajaryhmittymiin sovelletaan 28 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

44 artikla

Kaupan pidetyn tuotannon arvo

1.   Tuottajaryhmittymiin sovelletaan 52 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

2.   Jos kaupan pidetyn tuotannon arvo on laskenut tuottajaryhmittymän vastuuseen ja valvontaan kuulumattomista syistä, joista esitetään jäsenvaltiolle asianmukaiset perustelut, kaupan pidetyn tuotannon arvo on vähintään 65 prosenttia viimeisimmän vuosijakson kattavassa edellisessä tukihakemuksessa tai edellisissä tukihakemuksissa ilmoitetusta, jäsenvaltion tarkastamasta arvosta, ja jollei tällaista ole, hyväksytyssä hyväksymissuunnitelmassa alun perin ilmoitetusta arvosta.

45 artikla

Hyväksymissuunnitelmien rahoittaminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tukitasoja alennetaan puolella siltä osin kuin kyseessä on kaupan pidetty tuotanto, jonka arvo ylittää 1 000 000 euroa.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan enimmäismäärää, joka on kunkin tuottajaryhmittymän osalta 100 000 euroa vuosijaksoa kohden.

3.   Jos jonkin osion täytäntöönpano ei kestä kokonaista kalenterivuotta, 2 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää alennetaan suhteellisesti.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tuki maksetaan

a)

vuotuisina tai puolivuotuisina erinä hyväksymissuunnitelman kunkin vuotuisen tai puolivuotuisen toteuttamisjakson lopussa; tai

b)

vuosijakson osan kattavina erinä, jos suunnitelman täytäntöönpano alkaa vuosijakson aikana tai jos asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan mukainen hyväksyntä myönnetään ennen vuosijakson päättymistä.

Eriä laskiessaan jäsenvaltiot voivat käyttää perustana kaupan pidettyä tuotantoa, joka on tuotettu muuna ajanjaksona kuin sinä, jonka osalta erä maksetaan, jos tämä on valvontasyistä perusteltua. Kyseisten ajanjaksojen välisen eron on oltava asianomaista ajanjaksoa lyhyempi.

5.   Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin määriin sovelletaan Euroopan keskuspankin viimeisintä ennen sen ajanjakson ensimmäistä päivää julkaisemaa valuuttakurssia, jonka osalta kyseisiä tukia myönnetään.

46 artikla

Tuki hyväksyntää varten tehtäviin investointeihin

Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 39 artiklan c alakohdassa tarkoitetut hyväksymissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät investoinnit, joihin myönnettävästä tuesta säädetään asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa,

a)

investoinnit, jotka saattavat aiheuttaa kilpailun vääristymistä organisaation muussa taloudellisessa toiminnassa, ovat kiellettyjä; ja

b)

suoraan tai välillisesti tällaista toimenpidettä hyödyttävät investoinnit rahoitetaan suhteessa siihen, missä määrin ne hyödyttävät niitä aloja tai tuotteita, joita esihyväksyntä koskee.

47 artikla

Tukihakemus

1.   Tuottajaryhmittymän on jätettävä yksi asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tukia koskeva hakemus kolmen kuukauden kuluessa kunkin tämän asetuksen 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen tai puolivuotuisen jakson päättymisestä. Hakemuksessa on ilmoitettava kaupan pidetyn tuotannon arvo jaksolla, jolle tukea haetaan.

2.   Puolivuotuisia jaksoja koskevia tukihakemuksia voidaan jättää vain, jos hyväksymissuunnitelma on jaettu 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin puolivuotuisiin jaksoihin. Kaikkiin tukihakemuksiin on liitettävä tuottajaryhmittymän kirjallinen ilmoitus siitä, että se:

a)

noudattaa ja tulee noudattamaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 ja tämän asetuksen säännöksiä; ja

b)

ei ole saanut, ei saa eikä tule saamaan suoraan tai välillisesti päällekkäistä yhteisön tai kansallista rahoitusta hyväksymissuunnitelman mukaisesti täytäntöönpantaviin toimiin, jotka saavat tämän asetuksen mukaista yhteisön rahoitusta.

3.   Jäsenvaltion on vahvistettava tuen maksamisen määräaika, joka ei saa missään tapauksessa olla myöhäisempi kuin kuusi kuukautta hakemuksen vastaanottamisesta.

48 artikla

Tukikelpoisuus

Jäsenvaltioiden on arvioitava, ovatko tuottajaryhmittymät kelpoisia tämän asetuksen mukaiseen tukeen voidakseen vahvistaa, että tuki on asianmukaisesti perusteltu ottaen huomioon kyseisen tuottajaryhmittymän jäseninä oleville tuottajaorganisaatioille tai -ryhmittymille mahdollisesti aiemmin myönnetyn julkisen tuen edellytykset ja myöntämispäivä sekä jäsenten mahdolliset siirtymiset tuottajaorganisaatioiden ja -ryhmittymien välillä.

49 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1.   Yhteisön rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuesta on

a)

75 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista lähentymistavoitekelpoisilla alueilla; ja

b)

50 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.

2.   Yhteisön rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta tuesta pääomatukena tai pääomatukiekvivalenttina ilmaistuna on tukikelpoisista investointikustannuksista enintään

a)

50 prosenttia lähentymistavoitekelpoisilla alueilla; ja

b)

30 prosenttia muilla alueilla.

Kyseisten jäsenvaltioiden on sitouduttava maksamaan tukikelpoisista investointikustannuksista vähintään viisi prosenttia.

Tuensaajien rahoitusosuus tukikelpoisista investointikustannuksista on vähintään

a)

25 prosenttia lähentymistavoitekelpoisilla alueilla; ja

b)

45 prosenttia muilla alueilla.

50 artikla

Yhteensulautumat

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdassa säädettyä tukea voidaan myöntää tai edelleen myöntää esihyväksytyille tuottajaryhmittymille, jotka ovat syntyneet kahden tai useamman, esihyväksytyn tuottajaryhmittymän yhteensulautumisesta.

2.   Laskettaessa 1 kohdan mukaisen tuen määrää sulautumisen tuloksena syntynyt tuottajaryhmittymä korvaa sulautuvat osapuolet.

3.   Kun kaksi tai useampi tuottajaryhmittymää sulautuu, uutta kokonaisuutta koskevat sen tuottajaryhmittymän oikeudet ja velvollisuudet, jolle oli ensimmäisenä myönnetty esihyväksyntä.

4.   Jos esihyväksytty tuottajaryhmittymä sulautuu hyväksytyn tuottajaorganisaation kanssa, syntyneellä kokonaisuudella ei voi enää olla mahdollisuutta esihyväksyntään tuottajaryhmittymänä eikä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen. Syntynyttä kokonaisuutta pidetään edelleen hyväksyttynä tuottajaorganisaationa, jos se noudattaa sovellettavia vaatimuksia. Tuottajaorganisaation on tarvittaessa pyydettävä muutosta toimintaohjelmaansa, jolloin sovelletaan 31 artiklaa soveltuvin osin.

Tuottajaryhmittymän ennen yhteensulautumista toteuttamat toimet ovat kuitenkin edelleen tukikelpoisia hyväksymissuunnitelmassa esitetyin edellytyksin.

51 artikla

Hyväksynnän seuraukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdassa säädetty tuki lakkautetaan, kun hyväksyntä on myönnetty.

2.   Jos esitetään tämän asetuksen mukainen toimintaohjelma, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, ettei hyväksymissuunnitelmaan sisältyville toimenpiteille myönnetä päällekkäistä rahoitusta.

3.   Tukikelpoiset investoinnit tai asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kustannukset voidaan siirtää toimintaohjelmiin, jos ne ovat tämän asetuksen säännösten mukaiset.

4.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava määräaika, joka alkaa hyväksymissuunnitelman täytäntöönpanon jälkeen ja johon mennessä tuottajaryhmittymä on hyväksyttävä tuottajaorganisaationa. Määräaika on enintään neljä kuukautta.

II   LUKU

Toimintarahastot ja -ohjelmat

1   jakso

Kaupan pidetyn tuotannon arvo

52 artikla

Laskennan perusta

1.   Tämän luvun soveltamiseksi tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan tuottajaorganisaation jäsenten sen tuotannon arvon perusteella, jonka osalta asianomainen tuottajaorganisaatio on hyväksytty.

2.   Kaupan pidetyn tuotannon arvo sisältää tuottajaorganisaatiosta lähtevien tai siihen liittyvien jäsenten tuotannon. Jäsenvaltioiden on määriteltävä edellytykset kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi.

3.   Jäsenvaltio voi sallia, että tuottajaorganisaatio sisällyttää kaupan pidetyn tuotannon arvoon sivutuotteiden arvon.

4.   Kaupan pidetyn tuotannon arvo sisältää asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti markkinoilta poistettujen tuotteiden arvon, sellaisena kuin se on arvioitu tuottajaorganisaation edellisvuonna kaupan pitämien kyseisten tuotteiden keskihintana.

5.   Kaupan pidetyn tuotannon arvoon luetaan ainoastaan tuottajaorganisaation jäsenten tuotanto, jonka tuottajaorganisaatio pitää kaupan tai joka pidetään kaupan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 3 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti.

6.   Kaupan pidetty tuotanto on laskutettava ”tuottajaorganisaatiosta” -vaiheessa

a)

tapauksen mukaan tuotteena, joka on pakattu tai kauppakunnostettu tai joka on läpikäynyt ensimmäisen jalostusasteen;

b)

ilman arvonlisäveroa; ja

c)

ilman sisäisiä kuljetuskustannuksia, jos tuottajaorganisaation keskitettyjen keräys- tai pakkauskeskusten ja tuottajaorganisaation jakelupisteen välinen etäisyys on suuri. Jäsenvaltioiden on säädettävä eri jalostus-, toimitus- tai kuljetusvaiheissa laskettuun tuotteiden laskutusarvoon sovellettavista alennuksista.

7.   Kaupan pidetyn tuotannon arvo voidaan myös laskea ”tytäryrityksestä” -vaiheessa 6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin, edellyttäen, että vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen pääomasta on

a)

tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton omistuksessa; tai

b)

tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden liiton sellaisten jäsenten omistuksessa, jotka ovat osuuskuntia, jos tämä edistää asetuksen (EY) N:o 1182/2007 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamista ja jos jäsenvaltio tämän sallii.

8.   Jos tuotanto vähenee sääolosuhteiden, eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten vuoksi, mahdolliset näistä syistä III luvun 6 jaksossa tarkoitettujen satovakuutustoimenpiteiden tai tuottajaorganisaation hallinnoimien vastaavien toimenpiteiden yhteydessä saatavat vakuutuskorvaukset voidaan lisätä kaupan pidetyn tuotannon arvoon.

53 artikla

Viitejakso

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuen vuotuinen enimmäismäärä lasketaan vuosittain 12 kuukauden pituisen viitekauden aikana kaupan pidetyn tuotannon arvon perusteella. Jäsenvaltioiden on määriteltävä tämä viitekausi.

2.   Jäsenvaltion on vahvistettava kullekin tuottajaorganisaatiolle viitekausi, joka on

a)

12 kuukauden ajanjakso, joka alkaa aikaisintaan toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän kolmannen vuoden 1 päivänä tammikuuta ja loppuu viimeistään saman vuoden 1 päivänä elokuuta; tai

b)

keskiarvo kolmen peräkkäisen 12 kuukauden mittaiselta ajanjaksolta, joka alkaa toimintaohjelman täytäntöönpanoa edeltävän viidennen vuoden 1 päivänä tammikuuta ja loppuu viimeistään saman vuoden 1 päivän elokuuta.

3.   Asianomaisen tuottajaorganisaation tilikauden on vastattava kyseistä 12 kuukauden mittaista ajanjaksoa.

Viitekausi ei voi vaihdella toimintaohjelman aikana asianmukaisesti perusteltuja tilanteita lukuun ottamatta.

4.   Jos jonkin tuotteen arvo on laskenut tuottajaorganisaation vastuuseen ja valvontaan kuulumattomista syistä, joista esitetään jäsenvaltiota tyydyttävät asianmukaisesti perustellut todisteet, 1 kohdassa tarkoitetun kaupan pidetyn tuotannon arvo on vähintään 65 prosenttia asianomaisen tuotteen edellisen viitekauden arvosta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut syyt on perusteltava asianmukaisesti.

5.   Jos hiljattain hyväksytyllä tuottajaorganisaatiolla ei ole esittää tarpeeksi tietoa aiemmin kaupan pidetystä tuotannosta 2 kohdan soveltamiseksi, kaupan pidetyn tuotannon arvoksi voidaan katsoa tuottajaorganisaation hyväksymistä varten esittämän kaupan pidettävän tuotannon arvo. Se lasketaan tuottajaorganisaation kaikkien jäsenten, jotka olivat jäseniä hyväksymishakemuksen jättöhetkellä, edeltävien kolmen vuoden kaupan pidetyn tuotannon keskiarvona.

6.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tietojen keräämiseksi sellaisten tuottajaorganisaatioiden, jotka eivät ole esittäneet toimintaohjelmaa, kaupan pidetyn tuotannon arvosta.

7.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 6 kohdassa säädetään, kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella lasketaan sen aikana sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2   jakso

Toimintarahastot

54 artikla

Hallinnointi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimintarahastoa hallinnoidaan niin, että ulkoiset tilintarkastajat voivat vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät menot ja tulot.

55 artikla

Toimintarahastojen rahoitus

Tuottajaorganisaation on vahvistettava asetuksen (EY) N:o 118/2007 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun toimintarahastoon osoitettava rahoitusosuus.

Kaikkien tuottajien on voitava hyötyä toimintarahastosta, ja kaikkien tuottajien on voitava osallistua demokraattisesti päätöksiin, jotka koskevat tuottajaorganisaation rahastojen käyttöä ja toimintarahastoihin osoitettavia rahoitusosuuksia.

56 artikla

Arvioidun määrän ilmoittaminen

Tuottajaorganisaation on annettava jäsenvaltiolle tiedoksi viimeistään 15 päivänä syyskuuta arvio yhteisön rahoitusosuudesta ja osuudesta, jonka tuottajaorganisaatio ja sen jäsenet suorittavat toimintarahastoon seuraavaksi vuodeksi, samanaikaisesti toimintaohjelmien tai muutosten hyväksymispyyntöjen kanssa.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa päivämäärän, joka on myöhäisempi kuin 15 päivä syyskuuta.

Toimintarahastojen arvioidun määrän laskenta perustuu toimintaohjelmiin ja kaupan pidetyn tuotannon arvoon. Laskelmassa on eriteltävä menot, jotka johtuvat kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteistä ja muista toimenpiteistä.

3   jakso

Toimintaohjelmat

57 artikla

Kansallinen strategia

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisen strategian yleisrakenne ja sisältö on vahvistettava 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen liitteessä VII esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Jäsenvaltion on ennen kyseistä päivämäärää määriteltävä sen yleisrakenne ja sisältö. Strategiaan voi sisältyä alueellisia elementtejä.

Kansalliseen strategiaan on sisällytettävä kaikki jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1182/2007 III osaston ja tämän osaston mukaisesti tekemät päätökset ja antamat määräykset.

2.   Kansallinen strategia, joka sisältää asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen säännöstön, on laadittava ennen toimintaohjelmaluonnoksen jättämistä minä tahansa vuonna. Kansallinen säännöstö sisällytetään kansalliseen strategiaan sen jälkeen kun se on toimitettu komissiolle ja sitä on mahdollisesti muutettu asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltion vastuulla tehtävä alkutilanteen määrittäminen on osa kansallisen strategian laatimisprosessia. Siinä on määriteltävä ja arvioitava tarpeet ja niiden tärkeysluokittelu, toimintaohjelmiin liittyvät tavoitteet ensisijaisten tarpeiden tyydyttämiseksi, odotetut tulokset ja määrälliset tavoitteet suhteessa alkutilanteeseen sekä soveltuvimmat välineet ja toimet kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava myös kansallisen strategian ja sen toimintaohjelmien kautta tapahtuvan täytäntöönpanon seuranta ja arviointi.

Kansallista strategiaa voi muuttaa erityisesti seurannan ja arvioinnin perusteella. Tällaiset muutokset on tehtävä ennen toimintaohjelmaluonnosten jättämistä minä tahansa vuonna.

5.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisessa strategiassaan enimmäisprosenttimäärät yksittäisten toimenpiteiden ja/tai toimityyppien ja/tai menojen rahoitukselle eri toimenpiteiden välisen tasapainon varmistamiseksi.

58 artikla

Ympäristötoimia koskeva kansallinen säännöstö

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 1 kohdassa säädetyn tiedoksiannon lisäksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista kansallisen säännöstön muutoksista, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua menettelyä. Komissio asettaa säännöstön muiden jäsenvaltioiden saataville asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

2.   Säännöstössä on vahvistettava ympäristötoimien alustava luettelo ja jäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 3 kohdan noudattamiseksi sovellettavat edellytykset sekä ilmoitettava jokaisen valitun ympäristötoimen osalta seuraavat tiedot:

a)

annettu sitoumus tai annetut sitoumukset; ja

b)

toimen perustelut, jotka pohjautuvat sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin suhteessa ympäristöön liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin.

59 artikla

Jäsenvaltion täydentävät säännöt

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa asetusta (EY) N:o 1182/2007 ja tätä asetusta täydentäviä sääntöjä, jotka koskevat toimintaohjelmien mukaisten toimenpiteiden, toimien tai menojen tukikelpoisuutta.

60 artikla

Suhde maaseudun kehittämisohjelmiin

1.   Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden kattamille toimille ei saa myöntää tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti hyväksytyissä jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmissa.

2.   Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista tukea on poikkeuksellisesti myönnetty kyseisen asetuksen 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti toimenpiteille, jotka voisivat olla tukikelpoisia tämän asetuksen mukaisesti, jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaaja voi saada tietylle toimelle tukea vain yhdestä järjestelmästä.

Kun jäsenvaltio sisällyttää tällaisia poikkeuksia käsittäviä toimenpiteitä maaseudun kehittämisohjelmiinsa, sen on varmistettava, että tämän asetuksen 57 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa strategiassa vahvistetaan perusteet ja hallinnolliset säännöt, joita se soveltaa maaseudun kehittämisohjelmissa.

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden tukitaso ei saa ylittää maaseudun kehittämisohjelmaan liittyviin toimenpiteisiin sovellettavaa tukitasoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 1 ja 3 kohdan sekä 11 artiklan soveltamista.

Ympäristötoimiin myönnettävä tuki – kiinteän käyttöomaisuuden hankintaa lukuun ottamatta – voi olla enintään asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä maatalouden ympäristötuille vahvistettujen enimmäismäärien suuruinen. Kyseisiä määriä voidaan poikkeuksellisissa tapauksissa korottaa tämän asetuksen 57 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa strategiassa perusteltujen erityisolosuhteiden vuoksi.

61 artikla

Toimintaohjelmien sisältö ja tukikelpoiset menot

1.   Toimintaohjelmien on sisällettävä:

a)

kuvaus alkutilanteesta käyttäen tarvittaessa liitteessä XIV lueteltuja perusindikaattoreita;

b)

ohjelman tavoitteet tuotanto- ja myyntinäkymät huomioon ottaen, selvitys siitä, miten ohjelma edistää kansallista strategiaa, sekä vakuutus siitä, että ohjelma on yhdenmukainen kansallisen strategian kanssa, myös toimien välisen tasapainon osalta. Tavoitteiden kuvauksessa on viitattava kansallisessa strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä esitettävä mitattavissa olevat tavoitteet ohjelman täytäntöönpanon edistymisen seuraamisen helpottamiseksi;

c)

yksityiskohtainen kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, mukaan luettuina kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet ja erilliset toimet, sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelman jokaisen täytäntöönpanovuoden osalta; kuvauksessa on esitettävä, missä määrin eri ehdotetut toimenpiteet

i)

täydentävät muita toimenpiteitä ja ovat niiden kanssa yhdenmukaisia, mukaan luettuina muista Euroopan yhteisön rahastoista rahoitettavat tai niistä myönnettävään tukeen kelpoiset toimenpiteet ja erityisesti maaseudun kehittämistuki. Tältä osin on myös tapauksen mukaan viitattava erityisesti edellisissä toimintaohjelmissa toteutettuihin toimenpiteisiin;

ii)

eivät aiheuta riskiä kaksinkertaisesta rahoituksesta Euroopan yhteisön rahastoista;

d)

ohjelman kesto; ja

e)

rahoitukselliset seikat, erityisesti

i)

rahoitusosuuksien laskutapa ja taso;

ii)

toimintarahaston rahoitusmenettely;

iii)

eritasoisten maksuosuuksien perustelut; ja

iv)

ohjelman kunakin täytäntöönpanovuonna toteutettavien toimien talousarvio ja aikataulu.

2.   Eri ympäristötoimia voidaan yhdistää, jos ne täydentävät toisiaan ja ovat yhteensopivia.

Jos ympäristötoimia yhdistetään, tukitasossa on otettava huomioon yhdistämisestä johtuvat tulonmenetykset ja lisäkustannukset.

3.   Investoinnit, leasing-vuokrauksena tehdyt investoinnit mukaan luettuina, joiden lyhennysaika ylittää toimintaohjelman keston, voidaan siirtää seuraavalle toimintaohjelmalle asianmukaisin taloudellisin perustein ja erityisesti tapauksissa, joissa verotuksellinen poistoaika on yli viisi vuotta.

Investointeja korvattaessa niiden jäljelle jäävä arvo

a)

lisätään tuottajaorganisaation toimintarahastoon; tai

b)

vähennetään korvauskustannuksista.

Investointeja tai toimia voidaan toteuttaa tuottajaorganisaatioiden jäsenten yksittäisillä tiloilla, jos ne edistävät toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltion on varmistettava, että jäsenen lähtiessä organisaatiosta investointi tai sen jäljelle jäävä arvo peritään takaisin, jollei jäsenvaltio toisin säädä.

4.   Toimintaohjelmiin ei saa sisältyä liitteessä VIII esitetyssä luettelossa tarkoitettuja toimia tai menoja.

5.   Toimintaohjelmissa aiheutuvista menoista ovat tukikelpoisia ainoastaan tosiasiallisesti aiheutuvat menot. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sen sijaan vahvistaa ennakkoon asianmukaisesti perusteltuina kiinteät määrät seuraavissa tapauksissa:

a)

liitteessä VIII mainitaan tällaisista kiinteistä määristä;

b)

kyseessä ovat maantiekuljetuksiin verrattuina ulkoiset, kilometriä kohden vahvistetut ylimääräiset kuljetuskustannukset, jotka aiheutuvat ympäristösyistä tehdyistä rautatie- ja/tai laivaliikennekuljetuksista; ja

c)

kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1974/2006 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketut ympäristötoimista johtuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset.

Jäsenvaltioiden on tarkistettava tällaiset määrät vähintään joka viides vuosi.

6.   Jotta toimi olisi tukikelpoinen, sen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on arvona ilmaistuna yli 50 prosenttia oltava tuotteita, joiden osalta tuottajaorganisaatio on hyväksytty. Jotta tuotteet voidaan lukea kyseiseen 50 prosenttiin, niiden on tultava kyseisen tuottajaorganisaation jäseniltä tai toisen tuottajaorganisaation jäseniltä. Arvon laskennassa sovelletaan 52 artiklan asiaa koskevia sääntöjä.

62 artikla

Vaadittavat asiakirjat

Toimintaohjelmien mukana on oltava erityisesti

a)

todisteet toimintarahaston perustamisesta;

b)

tuottajaorganisaation kirjallinen sitoumus noudattaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 ja tämän asetuksen säännöksiä; ja

c)

tuottajaorganisaation ja sen jäsenten kirjallinen sitoumus siitä, etteivät ne ole ottaneet eivätkä tule ottamaan vastaan suoraan tai välillisesti muuta yhteisön tai kansallista rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti tukea saaviin toimiin.

63 artikla

Osittaiset toimintaohjelmat

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 5 artiklan mukaisesti jäsenvaltio voi antaa hyväksytylle tuottajaorganisaatioiden liitolle luvan esittää oman osittaisen toimintaohjelmansa, joka koostuu toimista, jotka kaksi tai useampi jäsenenä olevaa tuottajaorganisaatiota on yksilöinyt toimintaohjelmissaan mutta ei ole toteuttanut.

2.   Osittaisiin toimintaohjelmiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihin toimintaohjelmiin, ja niitä tarkastellaan yhdessä jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a)

toimet rahoitetaan kokonaan jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintavaroista maksetuilla maksuosuuksilla;

b)

toimet ja vastaavat maksuosuudet luetellaan kunkin osallistuvan tuottajaorganisaation toimintaohjelmassa; ja

c)

kaksinkertaisen tuen riskiä ei ole ja 60 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

64 artikla

Jättämisen määräaika

Tuottajaorganisaation on jätettävä toimintaohjelmat tuottajaorganisaation kotipaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään niiden täytäntöönpanoa edeltävän vuoden 15 päivänä syyskuuta. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää myöhemmästä päivämäärästä.

Jos oikeussubjekti tai sen tarkoin määritelty osa, tuottajaryhmittymä mukaan luettuna, jättää hakemuksen, jolla se hakee hyväksyntää tuottajaorganisaationa, se voi samanaikaisesti jättää hyväksyttäväksi ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun toimintaohjelman. Ohjelman hyväksymisen edellytyksenä on, että hyväksyntä saadaan viimeistään 65 artiklan 2 kohdassa säädettynä määräpäivänä.

65 artikla

Päätös

1.   Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tapauskohtaisesti

a)

hyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 1182/2007 ja tämän luvun vaatimukset täyttävät rahastovarat ja ohjelmat;

b)

hyväksyttävä ohjelmat edellyttäen, että tuottajaorganisaatiot hyväksyvät tietyt muutokset; tai

c)

hylättävä ohjelmat kokonaan tai osittain.

2.   Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tehtävä päätökset ohjelmista ja rahastoista viimeistään niiden esittämisvuoden 15 päivänä joulukuuta.

Jäsenvaltioiden on annettava kyseiset päätökset tuottajaorganisaatioiden tiedoksi viimeistään 15 päivänä joulukuuta.

Toimivaltainen kansallinen viranomainen voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluista syistä tehdä päätökset toimintaohjelmista ja rahastoista viimeistään hakemuksen jättöpäivää seuraavana 20 päivänä tammikuuta. Hyväksyntäpäätöksessä voidaan määrätä, että menot ovat tukikelpoisia hakemuksen jättöpäivää seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.

66 artikla

Seuraavien vuosien toimintaohjelmien muutokset

1.   Tuottajaorganisaatio voi viimeistään 15 päivänä syyskuuta hakea toimintaohjelmaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta sovellettavia muutoksia, mukaan luettuna tarvittaessa sen voimassaolon jatkaminen siten, että sen kokonaiskesto on enintään viisi vuotta.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin siirtää hakemusten jättöpäivää myöhemmäksi.

2.   Muutoshakemusten mukana on oltava todistusasiakirjat, joissa esitetään muutosten syy, luonne ja vaikutukset.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä toimintaohjelmaan haettavia muutoksia koskevat päätökset viimeistään 15 päivänä joulukuuta.

Jäsenvaltio voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluista syistä tehdä päätökset toimintaohjelmien muutoksista viimeistään hakemuksen päivämäärää seuraavana 20 päivänä tammikuuta. Hyväksyntäpäätöksessä voidaan määrätä, että menot ovat tukikelpoisia hakemuksen jättöpäivää seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.

67 artikla

Vuoden aikana toimintaohjelmiin tehtävät muutokset

1.   Jäsenvaltiot voivat itse määritteleminsä edellytyksin sallia toimintaohjelmiin vuoden aikana tehtävät muutokset.

2.   Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa vuoden aikana tuottajaorganisaatioille luvan:

a)

panna toimintaohjelma täytäntöön ainoastaan osittain;

b)

muuttaa toimintaohjelman sisältöä, mukaan luettuna tarvittaessa sen voimassaolon jatkaminen enintään viideksi vuodeksi;

c)

suurentaa alunperin hyväksyttyä toimintarahaston määrää enintään 25 prosentilla ja pienentää sitä jäsenvaltion vahvistamalla prosenttiosuudella edellyttäen, että toimintaohjelman yleiset tavoitteet säilyvät samoina. Jäsenvaltio voi korottaa kyseistä prosenttiosuutta, kun kyseessä on 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuottajaorganisaatioiden yhteensulautuminen.

3.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä edellytykset toimintaohjelmien muuttamiseksi vuoden aikana ilman toimivaltaisen kansallisen viranomaisen ennakkohyväksyntää. Muutokset ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun tuottajaorganisaatio ilmoittaa niistä toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä.

68 artikla

Toimintaohjelmien muoto

1.   Toimintaohjelmat on pantava täytäntöön vuosittain 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta.

2.   Toimintaohjelman, joka on hyväksytty viimeistään 15 päivänä joulukuuta, soveltaminen alkaa seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä.

Sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, jotka on hyväksytty 15 päivän joulukuuta jälkeen, lykätään yhdellä vuodella.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, jos 65 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa tai 66 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan, kyseisten säännösten mukaisesti hyväksytyn toimintaohjelman täytäntöönpanon on alettava viimeistään sen hyväksymistä seuraavana 31 päivänä tammikuuta.

4   jakso

Tuki

69 artikla

Hyväksytty tukimäärä

Kuten asetuksen (EY) N:o 1182/2007 13 artiklan 3 kohdassa edellytetään, jäsenvaltion on ilmoitettava hyväksytty tukimäärä tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden liitoille viimeistään 15 päivänä joulukuuta.

Jos sovelletaan tämän asetuksen 65 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa tai 66 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, jäsenvaltion on ilmoitettava hyväksytty tukimäärä viimeistään 20 päivänä tammikuuta.

70 artikla

Hakemukset

1.   Tuottajaorganisaatioiden on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle tukea tai sen loppuosaa koskeva hakemus kunkin sellaisen toimintaohjelman osalta, jolle tukea haetaan, viimeistään sitä vuotta, jolle tukea haetaan, seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta.

2.   Hakemuksiin on liitettävä todistusasiakirjat, jotka liittyvät seuraaviin:

a)

haettu tuki;

b)

kaupan pidetyn tuotannon arvo;

c)

jäsenten tai tuottajaorganisaation omat maksuosuudet;

d)

toimintaohjelmaan liittyvät menot;

e)

kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteisiin liittyvät menot eriteltyinä toimittain;

f)

kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteisiin käytetty osuus toimintavaroista eriteltynä toimittain;

g)

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdan ja 10 artiklan noudattaminen;

h)

kirjallinen sopimus siitä, ettei se ole ottanut vastaan kaksinkertaista yhteisön tai kansallista rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti tukea saaviin toimenpiteisiin ja/tai toimiin; ja

i)

todisteet toimen toteuttamisesta, jos haetaan 61 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiinteään määrään perustuvaa tukea.

3.   Hakemukset voivat kattaa ohjelmoidut menot, jotka eivät kuitenkaan ole toteutuneet, jos voidaan osoittaa, että:

a)

kyseisiä toimia ei voitu toteuttaa viimeistään toimintaohjelman täytäntöönpanovuoden 31 päivänä joulukuuta syistä, joihin asianomainen tuottajaorganisaatio ei voinut vaikuttaa,

b)

kyseiset toimet voidaan toteuttaa seuraavan vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä; ja

c)

tuottajaorganisaation vastaava maksuosuus säilyy toimintarahastossa.

Tuki maksetaan ja 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetettu vakuus vapautetaan ainoastaan, jos todisteet ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen ohjelmoitujen menojen toteuttamisesta toimitetaan viimeistään sitä vuotta, jolle menot oli ohjelmoitu, seuraavan vuoden 30 päivänä huhtikuuta, ja sillä perusteella, että oikeus tukeen on tosiasiallisesti syntynyt.

4.   Jos hakemukset esitetään 1 kohdassa säädetyn päivämäärän jälkeen, tukea vähennetään yhdellä prosentilla jokaista myöhästymispäivää kohden.

Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä hakemukset 1 kohdassa säädetyn päivämäärän jälkeen, jos tarvittavat tarkastukset on tehty ja 71 artiklassa säädettyä maksumääräaikaa on noudatettu.

71 artikla

Tuen maksaminen

Jäsenvaltioiden on maksettava tuki viimeistään ohjelman täytäntöönpanovuotta seuraavan vuoden 15 päivänä lokakuuta.

72 artikla

Ennakkomaksut

1.   Jäsenvaltio voi sallia, että tuottajaorganisaatiot hakevat ennakkoa siitä tuen osasta, joka vastaa toimintaohjelmasta kolmen tai neljän kuukauden kuluessa ennakkomaksuhakemuksen esittämiskuukaudesta alkaen aiheutuvia menoja.

2.   Ennakkomaksuhakemukset on jätettävä jäsenvaltion päättämällä tavalla, joko kolmen kuukauden osalta tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa tai neljän kuukauden osalta tammi-, touko- ja syyskuussa.

Minkään vuoden ennakkomaksut eivät saa yhteensä ylittää 80:tä prosenttia toimintaohjelmalle myönnettävän tuen alunperin hyväksytystä määrästä.

3.   Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 mukaisesti ennakoiden maksamisen edellytyksenä on sellaisen vakuuden asettaminen, joka vastaa 110:tä prosenttia kyseisestä ennakosta.

Jäsenvaltioiden on säädettävä edellytyksistä, joilla varmistetaan, että toimintarahastoon maksettavat maksuosuudet on peritty tämän asetuksen 54 ja 55 artiklan mukaisesti ja että aiemmat ennakkomaksut on tosiasiallisesti käytetty.

4.   Vakuuksien vapauttamista voidaan hakea koko kuluvan ohjelmavuoden aikana, ja hakemuksiin on liitettävä asianmukaiset todistusasiakirjat.

Vakuudet vapautetaan 80 prosenttiin maksettujen ennakoiden määrästä.

5.   Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus on toimintaohjelmissa esitettyjen toimien toteuttaminen tämän asetuksen 62 artiklan b ja c alakohdassa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti.

Jos ensisijaista vaatimusta ei täytetä tai 62 artiklan b ja c alakohdassa vahvistettuja sitoumuksia rikotaan vakavasti, vakuudet menetetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta V luvun 3 jaksossa säädettyjen muiden seuraamusten soveltamista.

Jollei muita vaatimuksia täytetä, vakuutta vähennetään suhteessa todetun sääntöjenvastaisuuden vakavuuteen.

6.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa ennakkomaksuihin liittyvät vähimmäismäärät ja määräajat.

73 artikla

Osittaiset maksut

Jäsenvaltiot voivat sallia, että tuottajaorganisaatiot hakevat sen tuen osan maksamista, joka vastaa toimintaohjelmasta aiheutuneita menoja.

Hakemuksia voidaan jättää milloin tahansa, mutta enintään kolme kertaa vuodessa. Hakemuksiin on liitettävä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.

Tukien osia koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut eivät saa yhteensä ylittää 80:tä prosenttia toimintaohjelman tuen alunperin hyväksytystä määrästä tai todellisista menoista riippuen siitä, kumpi määrä on pienempi.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa osittaisiin maksuihin liittyvät vähimmäismäärät ja määräajat.

III   LUKU

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet

1   jakso

Yleiset säännökset

74 artikla

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteiden valinta

Jäsenvaltio voi säätää, että yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 2 kohdassa lueteltua toimenpidettä ei sovelleta sen alueella.

75 artikla

Lainat kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteiden rahoittamiseksi

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteiden rahoittamiseksi asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti otetut lainat, joiden takaisinmaksuaika on toimintaohjelman kestoa pidempi, voidaan siirtää seuraavaan toimintaohjelmaan asianmukaisesti perustelluista taloudellisista syistä.

2   jakso

Markkinoiltapoisto

76 artikla

Määritelmä

Tässä jaksossa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua markkinoiltapoistoa. Tätä lukua sovellettaessa ’markkinoilta poistetuilla tuotteilla’ ja ’tuotteilla, joita ei saateta myyntiin’, tarkoitetaan tuotteita, jotka on poistettu markkinoilta.

77 artikla

Kaupan pitämisen vaatimukset

1.   Jos tuotteelle on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan 2 ja 7 kohdassa tarkoitetut kaupan pitämisen vaatimukset ja kyseisiä tuotteita poistetaan markkinoilta, niiden on oltava kyseisten vaatimusten mukaisia tuotteen ulkoasua ja merkitsemistä koskevia määräyksiä lukuun ottamatta. Kaikenkokoiset tuotteet voidaan poistaa markkinoilta irtotavarana sillä edellytyksellä, että luokan II vaatimuksia noudatetaan erityisesti laadun ja kokoluokan osalta.

Asianomaisissa vaatimuksissa määriteltyjen minituotteiden on kuitenkin oltava sovellettavien kaupan pitämistä koskevien vaatimusten mukaisia, tuotteen ulkoasua ja merkitsemistä koskevat säännökset mukaan luettuina.

2.   Jos tuotteelle ei ole vahvistettu kaupan pitämisen vaatimuksia, markkinoilta poistettavien tuotteiden on oltava liitteessä IX esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat antaa näitä vähimmäisvaatimuksia täydentäviä säännöksiä.

78 artikla

Ilmaisjakelua varten toteutettujen markkinoiltapoistojen kolmen vuoden keskiarvo

Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu markkinoilta poistettu viiden prosentin enimmäismäärä lasketaan niiden tuotteiden kokonaismäärien aritmeettisen keskiarvon perusteella, joiden osalta tuottajaorganisaatio on hyväksytty ja jotka on pidetty kaupan tuottajaorganisaation välityksellä edeltävien kolmen vuoden aikana.

Vastikään hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden osalta hyväksyntää edeltävien markkinointivuosien tiedot ovat

a)

tuottajaryhmittymän vastaavat tiedot, jos tuottajaorganisaatio oli aikaisemmin tuottajaryhmittymä; tai

b)

hyväksymishakemukseen sovellettava määrä.

79 artikla

Markkinoiltapoistotoimista ennalta ilmoittaminen

1.   Tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden liittojen on ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille jokaisesta suunnitellusta markkinoiltapoistotoimesta ennalta kirjallisena televiestinä tai sähköisenä viestinä. Ilmoituksessa on erityisesti esitettävä luettelo interventioon saatetuista tuotteista ja niiden tärkeimmistä ominaisuuksista asianomaisten kaupan pitämisen vaatimusten suhteen, arvio jokaisen tuotteen määrästä, suunniteltu käyttötarkoitus sekä paikka, jossa markkinoilta poistetuille tuotteille voidaan tehdä 110 artiklassa tarkoitetut tarkastukset. Ilmoituksissa on oltava todistus siitä, että markkinoilta poistetut tuotteet ovat kaupan pitämisen vaatimusten tai 77 artiklassa tarkoitettujen vähimmäisvaatimusten mukaisia.

2.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava erityisesti määräaikojen osalta tuottajaorganisaatioihin sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia.

3.   Jäsenvaltion on 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa:

a)

joko tehtävä 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarkastus, ja jos tarkastuksessa ei havaita sääntöjenvastaisuuksia, sallittava markkinoiltapoistotoimi sellaisena kuin se on todettu tarkastuksessa; tai

b)

110 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jätettävä tekemättä 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarkastus ja ilmoitettava siitä tällöin tuottajaorganisaatiolle kirjallisena tai sähköisenä viestinä ja sallittava markkinoiltapoistotoimi sellaisena kuin se on ilmoitettu.

80 artikla

Tuki

1.   Yhteisön ja tuottajaorganisaation rahoitusosuuden muodostama tuki liitteessä X tarkoitettujen tuotteiden markkinoiltapoistoille voi olla enintään kyseisessä liitteessä vahvistettujen määrien suuruinen. Muiden tuotteiden osalta jäsenvaltioiden on vahvistettava tuen enimmäismäärät.

2.   Markkinoilta poistettujen tuotteiden määrä voi olla minkä tahansa tuotteen osalta enintään 5 prosenttia minkä tahansa tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon määrästä.

Kaupan pidetyn tuotannon määrän lasketaan edeltävien kolmen vuoden kaupan pidetyn tuotannon määrän keskiarvona. Jos tätä tietoa ei ole saatavilla, käytetään sen tuotannon, jonka osalta tuottajaorganisaatio on hyväksytty, kaupan pidettyä määrää.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen prosenttiosuuksien on oltava kolmen vuoden vuotuisia keskiarvoja 3 prosentin vuotuisella virhemarginaalilla.

81 artikla

Markkinoilta poistettujen tuotteiden käyttötarkoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava markkinoilta poistettujen tuotteiden sallitut käyttötarkoitukset. Niiden on annettava säännökset sen varmistamiseksi, että markkinoiltapoistoilla tai tuotteiden käyttötarkoituksella ei ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön eikä kasvien terveyteen. Tuottajaorganisaatioille näiden säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia osana toimintaohjelmassa markkinoiltapoistoille myönnettävää tukea.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin kuuluvat myös asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu ilmaisjakelu ja muut vastaavat jäsenvaltion hyväksymät käyttötarkoitukset.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen yhteydenpitoa ja yhteistyötä tuottajaorganisaatioiden ja niiden vastaanottajien välillä, jotka ne ovat näiden pyynnöstä hyväksyneet ilmaisjakelua varten.

3.   Tuotteita voidaan toimittaa jalostusteollisuudelle vain, jos kilpailu ei vääristy asianomaisten tuotannonalojen osalta yhteisössä tai tuontituotteiden osalta.

82 artikla

Kuljetuskustannukset

1.   Kaikkien markkinoilta poistettujen tuotteiden ilmaisjakeluun liittyvät kuljetuskustannukset ovat toimintaohjelmassa tukikelpoisia poistamispaikan ja toimituspaikan välimatkan mukaan vahvistettujen, liitteessä XI säädettyjen kiinteiden määrien perusteella.

Komissio määrittelee merikuljetusten osalta kuljetuskustannukset, jotka voidaan ottaa huomioon todellisten kuljetuskustannusten ja kuljetusmatkan pituuden perusteella. Näin laskettu korvaus ei voi ylittää kustannuksia, jotka syntyisivät, jos kuljetus tapahtuisi maalla ja kattaisi lastauspaikan ja teoreettisen purkauspaikan välisen lyhyimmän matkan. Liitteessä XI esitettyihin määriin sovelletaan korjauskerrointa 0,6.

2.   Kuljetuskustannukset maksetaan osapuolelle, jolle kulut kyseisestä kuljetuksesta ovat tosiasiallisesti aiheutuneet.

Niiden maksamisen edellytyksenä on sellaisten tositteiden esittäminen, jotka osoittavat erityisesti:

a)

edunsaajina olevien organisaatioiden nimet;

b)

kyseisten tuotteiden määrän;

c)

edunsaajana olevien organisaatioiden suorittaman haltuunoton ja käytetyt kuljetusvälineet; ja

d)

todelliset kuljetuskustannukset.

83 artikla

Lajittelu- ja pakkauskustannukset

1.   Markkinoilta ilmaisjakelua varten poistettujen tuoreiden hedelmien ja vihannesten lajittelu- ja pakkauskustannuksiin voidaan myöntää toimintaohjelmassa kiinteää tukea, joka on 132 euroa nettotonnilta, jos tuotteet ovat alle 25 kilogrammaa nettopainoltaan olevissa pakkauksissa.

2.   Ilmaisjakeluun tarkoitettujen tuotteiden pakkauksissa on oltava Euroopan yhteisön tunnus ja yksi tai useampi liitteessä XII esitetyistä merkinnöistä.

3.   Lajittelu- ja pakkauskustannukset maksetaan nämä toimet toteuttaville tuottajaorganisaatioille.

Niiden maksamisen edellytyksenä on sellaisten tositteiden esittäminen, jotka osoittavat erityisesti:

a)

edunsaajina olevien organisaatioiden nimet;

b)

kyseisten tuotteiden määrän; ja

c)

edunsaajana olevien organisaatioiden suorittaman haltuunoton ja esittämismuodon.

84 artikla

Markkinoilta poistettujen tuotteiden vastaanottajia koskevat edellytykset

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen markkinoilta poistettujen tuotteiden vastaanottajien on sitouduttava

a)

noudattamaan tämän asetuksen säännöksiä;

b)

pitämään asianomaisista toimista yksityiskohtaista varasto- ja rahoituskirjanpitoa;

c)

suostumaan yhteisön sääntöjen mukaisiin tarkastuksiin; ja

d)

toimittamaan todisteet asianomaisten tuotteiden lopullisesta käyttötarkoituksesta haltuunottoilmoituksen (tai vastaavan asiakirjan) muodossa; kyseisessä asiakirjassa on todistettava, että kolmas osapuoli on ottanut markkinoilta poistetut tuotteet haltuunsa ilmaisjakelua varten.

Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, että vastaanottajien ei tarvitse pitää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua kirjanpitoa, jos ne ottavat vastaan vain vähäisiä määriä ja riski on alhainen. Kyseinen päätös ja sen perustelut on kirjattava;

2.   Osapuolten, jotka ottavat vastaan markkinoilta poistettuja tuotteita muita käyttötarkoituksia varten, on sitouduttava

a)

noudattamaan tämän asetuksen säännöksiä;

b)

pitämään asianomaisista toimista yksityiskohtaista varasto- ja rahoituskirjanpitoa, jos jäsenvaltio katsoo sen asianmukaiseksi siitä huolimatta, että tuote on denaturoitu ennen toimitusta;

c)

suostumaan yhteisön sääntöjen mukaisiin tarkastuksiin; ja

d)

olemaan hakematta lisätukea asianomaisista tuotteista tuotetulle alkoholille, jos markkinoilta poistetut tuotteet on tarkoitettu tislattavaksi.

3   jakso

Raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen

85 artikla

Raakana korjaamisen ja korjaamatta jättämisen määritelmät

1.   ’Raakana korjaaminen’ tarkoittaa markkinoille kelpaamattomien tuotteiden korjaamista kokonaan tietyllä alueella ennen tavanomaisen sadonkorjuun alkua. Asianomaiset tuotteet eivät voi olla ennen raakana korjaamista vaurioituneita sääolosuhteiden, tautien tai muiden syiden vuoksi.

2.   ’Korjaamatta jättäminen’ tarkoittaa, että kyseiseltä alueelta ei saada lainkaan kaupallista tuotantoa tavanomaisen tuotantosyklin aikana. Tuotteiden hävittämistä sääolosuhteiden tai taudin vuoksi ei kuitenkaan pidetä korjaamatta jättämisenä.

3.   Raakana korjaamisen ja korjaamatta jättämisen on oltava täydentäviä ja poikkeavia suhteessa tavanomaisiin viljelymenetelmiin.

86 artikla

Raakana korjaamisen ja korjaamatta jättämisen soveltamisedellytykset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava raakana korjaamisen ja korjaamatta jättämisen osalta seuraavat toimenpiteet:

a)

annettava toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset, mukaan luettuina korjaamatta jättämistä ja raakana korjaamista koskevia ennakkoilmoituksia, niiden sisältöä ja määräaikoja sekä maksettavan korvauksen tasoa ja toimenpiteiden soveltamista koskevat säännökset, sekä laadittava toimenpiteiden mukaisesti tukikelpoisten tuotteiden luettelo;

b)

annettava säännökset sen varmistamiseksi, ettei toimenpiteillä ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön eikä kasvien terveyteen;

c)

varmistettava, että toimenpiteiden asianmukainen toteuttaminen voidaan varmistaa, ja olla hyväksymättä toimenpiteiden soveltamista, jos näin ei ole;

d)

toteutettava tällainen valvonta sen varmistamiseksi, että toimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti, myös a ja b alakohdassa mainittujen säännösten suhteen.

2.   Tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden liittojen on ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille jokaisesta suunnitellusta raakana korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä ennalta kirjallisena televiestinä tai sähköisenä viestinä.

Niiden on sisällytettävä jokaisen vuoden ensimmäiseen tiettyä tuotetta koskevaan ilmoitukseen analyysi odotetusta markkinatilanteesta, joka on perusteena raakana korjaamiselle tai korjaamatta jättämiselle.

3.   Raakana korjaamista ja korjaamatta jättämistä ei voi soveltaa samaan tuotteeseen samalla alueella samana vuonna eikä kahtena perättäisenä vuonna.

4.   Yhteisön ja tuottajaorganisaation rahoitusosuuden muodostaman korvauksen määrä raakana korjaamisesta ja korjaamatta jättämisestä on hehtaarikohtainen tuki, jonka jäsenvaltio vahvistaa 1 kohdan a alakohdan mukaisesti

a)

tasolle, joka kattaa vain toimenpiteen soveltamisesta aiheutuvat lisäkustannukset, ottaen huomioon ympäristöön ja kasvinsuojeluun liittyvät toimet, jotka ovat tarpeen 1 kohdan b alakohdan mukaisesti annettavien säännösten noudattamiseksi; tai

b)

tasolle, joka on enintään 90 prosenttia 80 artiklassa tarkoitetusta markkinoiltapoiston enimmäistukitasosta.

4   jakso

menekinedistäminen ja tiedotus

87 artikla

Menekinedistämis- ja tiedotustoimien täytäntöönpano

1.   Jäsenvaltioiden on annettava yksityiskohtaiset säännökset, jotka koskevat menekinedistämis- ja tiedotustoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Kyseisten säännösten on mahdollistettava toimenpiteiden nopea soveltaminen tarvittaessa.

2.   Menekinedistämis- ja tiedotustoimenpiteiden on täydennettävä asianomaisen tuottajaorganisaation parhaillaan soveltamia menekinedistämis- ja tiedotustoimia.

5   jakso

Koulutus

88 artikla

Koulutustoimien täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on annettava koulutustoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset.

6   jakso

Satovakuutus

89 artikla

Satovakuutustoimenpiteiden tavoitteet

Tuottajaorganisaation on hallinnoitava satovakuutustoimenpiteitä, joilla edistetään tuottajien tulojen takaamista ja tuottajaorganisaatioille ja/tai niiden jäsenille aiheutuvien markkinatappioiden kattamista silloin kun niihin vaikuttavat luonnonkatastrofit, sääolosuhteet tai tapauksen mukaan taudit tai tuholaiset.

90 artikla

Satovakuutustoimenpiteiden täytäntöönpano

1.   Jäsenvaltioiden on annettava toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset, joihin kuuluvat myös toimenpiteet sen varmistamiseksi, että satovakuutustoimenpiteet eivät vääristä kilpailua vakuutusmarkkinoilla.

2.   Jäsenvaltiot voivat myöntää toimintarahastosta tukea saavien satovakuutustoimenpiteiden tukemiseksi kansallista lisärahoitusta. Satovakuutukseen osoitettavan julkisen tuen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään:

a)

80 prosenttia kustannuksista, kun kyseessä ovat vakuutusmaksut, jotka tuottaja on maksanut luonnonkatastrofeihin rinnastettavien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten varalta;

b)

50 prosenttia kustannuksista, kun kyseessä ovat vakuutusmaksut, jotka tuottaja on maksanut seuraavien varalta:

i)

a alakohdassa tarkoitetut menetykset ja muut epäsuotuisien sääolojen aiheuttamat menetykset; ja

ii)

eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten aiheuttamat menetykset.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää sovelletaan myös silloin kun yhteisön taloudellisen tuen osuus toimintarahastolle on muutoin 60 prosenttia asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Satovakuutustoimenpiteet eivät voi kattaa vakuutusmaksuja, jotka korvaavat tuottajalle yli 100 prosenttia tulonmenetyksistä ottaen huomioon muut korvaukset, joita tuottaja saa muista vakuutettuun riskiin liittyvistä tukijärjestelmistä.

4.   Tässä artiklassa ilmaisulla ”luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot” on sama merkitys kuin komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (28) 2 artiklan 8 kohdassa.

7   jakso

Sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen

91 artikla

Sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukemisen edellytykset

1.   Jäsenvaltioiden on annettava sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin liittyvän toimenpiteen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset.

2.   Sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin myönnettävän tuen on sijoitusrahaston ensimmäisenä, toisena ja kolmantena toimintavuonna oltava seuraavassa vahvistettu osuus tuottajaorganisaation rahoitusosuudesta sijoitusrahastoon sen ensimmäisenä, toisena ja kolmantena toimintavuonna:

a)

10, 8 ja 4 prosenttia jäsenvaltioissa, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen;

b)

5, 4 ja 2 prosenttia muissa jäsenvaltioissa.

3.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa enimmäismäärän, jonka tuottajaorganisaatio voi saada tukea sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin.

8   jakso

Valtiontuet kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteisiin

92 artikla

Yksityiskohtaiset säännökset kansallisissa strategioissa

Jäsenvaltion, joka maksaa valtiontukea asetuksen (EY) N:o 1182/2007 43 artiklan toisen kohdan c alakohdan mukaisesti, on annettava yksityiskohtaiset säännökset kyseisen säännöksen täytäntöönpanemiseksi kansallisessa strategiassaan.

IV   LUKU

Kansallinen taloudellinen tuki

93 artikla

Tuottajien järjestäytymisaste

Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 11 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi tuottajien järjestäytymisastetta pidetään jäsenvaltion jollakin alueella erityisen alhaisena, jos tuottajaorganisaatiot, tuottajaorganisaatioiden liitot ja tuottajaryhmittymät ovat pitäneet kaupan kolmen viimeisimmän vuoden, joista on saatavilla tietoja, aikana alle 20 prosenttia hedelmä- ja vihannestuotannon keskiarvosta.

94 artikla

Lupa maksaa kansallista taloudellista tukea

1.   Jäsenvaltion on pyydettävä komissiolta lupa maksaa jonakin kalenterivuonna asetuksen (EY) N:o 1182/2007 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti kansallista taloudellista tukea viimeistään kyseisen vuoden 15 päivänä tammikuuta.

Pyynnön mukana on oltava todisteet siitä, että tuottajien järjestäytymisaste asianomaisella alueella on erityisen alhainen tämän asetuksen 93 artiklan mukaisesti, sekä tiedot asianomaisista tuottajaorganisaatioista, asianomaisen tuen määrästä ja asetuksen (EY) N:o 1182/2007 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisista maksuosuuksista.

2.   Komissio hyväksyy tai hylkää pyynnön kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä. Ellei komissio vastaa tämän määräajan kuluessa, pyyntö katsotaan hyväksytyksi.

95 artikla

Kansallisen taloudellisen tuen hakeminen ja maksaminen

Tuottajaorganisaation on haettava kansallista taloudellista tukea ja jäsenvaltion on maksettava se 70–73 artiklan mukaisesti.

96 artikla

Yhteisön korvauksen enimmäisosuus kansallisen taloudellisen tuen osalta

Yhteisön korvauksen osuus kansallisen taloudellisen tuen osalta on 60 prosenttia tuottajaorganisaatiolle myönnetystä kansallisesta taloudellisesta tuesta.

97 artikla

Yhteisön korvaus kansallisen taloudellisen tuen osalta

1.   Jäsenvaltion on haettava yhteisön korvausta sellaisen hyväksytyn kansallisen taloudellisen tuen osalta, joka on tosiasiallisesti maksettu tuottajaorganisaatioille, ennen toimintaohjelman vuosittaista täytäntöönpanoa seuraavan vuoden 1 päivää maaliskuuta.

Pyynnön mukana on oltava todisteet siitä, että asetuksen (EY) N:o 1182/2007 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä on noudatettu edeltävien kolmen vuoden ajan, sekä tiedot asianomaisista tuottajaorganisaatioista, tosiasiallisesti maksetun tuen määrästä ja asetuksen (EY) N:o 1182/2007 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tosiasiallisesti suoritetuista maksuosuuksista.

2.   Komissio joko hyväksyy tai hylkää pyynnön.

3.   Kun yhteisön korvaus tuen osalta on hyväksytty, tukikelpoiset menot on ilmoitettava komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (29) 5 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

V   LUKU

Yleiset säännökset

1   jakso

Tiedonannot

98 artikla

Tuottajaorganisaatioiden raportit

1.   Tuottajaorganisaatioiden on toimitettava tukihakemusten liitteenä vuosikertomukset toimintarahastojen täytäntöönpanosta.

Raporteissa on annettava seuraavat tiedot:

a)

edellisenä vuonna toteutetut toimintaohjelmat;

b)

toimintaohjelmiin tehdyt tärkeimmät muutokset; ja

c)

arvioidun ja haetun tuen väliset erot.

2.   Vuosiraportissa on esitettävä jokaisen täytäntöönpannun toimintaohjelman osalta:

a)

toimintaohjelmat saavutukset ja tulokset tapauksen mukaan liitteessä XIV esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien perusteella ja tarvittaessa kansallisessa strategiassa esitettyjen täydentävien tuotos- ja tulosindikaattorien perusteella; ja

b)

yhteenveto ohjelman hallinnoinnissa esiintyneistä ongelmista sekä ohjelman täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet.

Vuosiraportissa on tapauksen mukaan mainittava, millaiset tehokkaat järjestelyt on otettu käyttöön kansallisen strategian ja asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti ympäristön suojaamiseksi ympäristöpaineilta, joita toimintaohjelmassa rahoitettavat investoinnit mahdollisesti lisäävät.

3.   Toimintaohjelman viimeisenä vuonna 1 kohdassa tarkoitetun vuosiraportin korvaa loppuraportti.

Loppuraportista on käytävä ilmi, missä määrin ohjelmien tavoitteet on saavutettu. Siinä on selvitettävä toimia ja/tai menetelmiä koskevat muutokset sekä yksilöitävä ohjelman täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistukseen vaikuttaneet tekijät, jotka on otettu tai otetaan huomioon seuraavia toimintaohjelmia valmisteltaessa tai voimassa olevia toimintaohjelmia muutettaessa.

4.   Jos tuottajaorganisaatio ei toimita jäsenvaltiolle tässä asetuksessa tai asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 edellytettyä tiedonantoa tai jos tiedonanto on jäsenvaltioiden hallussa olevien puolueettomien tietojen perusteella virheellinen, jäsenvaltion on keskeytettävä asianomaisen tuottajaorganisaation hyväksyntä seuraavan vuoden ajaksi kunnes toimitetaan asianmukainen tiedonanto, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen erityissäännösten soveltamista.

Jäsenvaltion on annettava tämän asetuksen 99 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa vuosiraportissa tiedot tällaisista tapauksista.

99 artikla

Jäsenvaltioilta edellytetyt tiedonannot

1.   Jäsenvaltion on nimettävä yksi toimivaltainen viranomainen vastaamaan komission ja jäsenvaltioiden välisestä viestinnästä, joka koskee tuottajaorganisaatioita, tuottajaryhmittymiä ja tuottajaorganisaatioiden liittoja. Sen on ilmoitettava komissiolle nimeämisestä ja annettava sille tiedoksi viranomaisen yhteystiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta kyseisen vuoden osalta hyväksytty toimintarahaston kokonaismäärä kaikkien toimintaohjelmien osalta. Tiedonannossa on mainittava selkeästi toimintarahaston kokonaismäärä ja kokonaismäärä, jolla yhteisö rahoittaa kyseistä toimintarahastoa. Määrät on eriteltävä määriin, jotka johtuvat kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteistä ja muista toimenpiteistä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä marraskuuta tuottajaorganisaatioita ja tuottajaryhmittymiä sekä edellisen vuoden toimintarahastoja, toimintaohjelmia ja hyväksymissuunnitelmia koskeva vuosiraportti. Vuosiraportin on sisällettävä erityisesti liitteessä XIII esitetyt tiedot.

2   jakso

Tarkastukset

100 artikla

Yksilöllisen tunnistuksen järjestelmä

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkiin saman tuottajaorganisaation tai tuottajaryhmittymän jättämiin tukihakemuksiin sovelletaan yksilöllisen tunnistuksen järjestelmää. Tunnistustavan tulee olla yhteensopiva neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (30) 18 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun tunnistetietojen kirjaamisjärjestelmän kanssa.

101 artikla

Tukihakemukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tukihakemusten, hyväksymishakemusten, toimintaohjelmien hyväksymispyyntöjen sekä maksupyyntöjen jättämistä koskevista asianmukaisista menettelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen erityissäännösten soveltamista.

102 artikla

Otanta

Jos tarkastukset on aiheellista tehdä otantana, jäsenvaltioiden on varmistuttava näiden tarkastusten luonteen ja suoritustiheyden sekä riskianalyysin perusteella, että tarkastukset soveltuvat asianomaiseen toimenpiteeseen.

103 artikla

Hallinnolliset tarkastukset

Hallinnolliset tarkastukset on tehtävä kaikille tukihakemuksille ja maksupyynnöille, ja niiden on koskettava kaikkia seikkoja, jotka on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tarkastaa hallinnollisin keinoin. Menettelyissä on vaadittava, että toteutetut toimet, tarkastustulokset ja poikkeavuuksien vuoksi toteutetut toimenpiteet kirjataan.

104 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Jokaisesta paikalla tehtävästä tarkastuksesta on laadittava seurantaraportti, jonka perusteella on mahdollista tutkia tehtyihin tarkastuksiin liittyviä tietoja. Raportissa on ilmoitettava erityisesti:

a)

tarkastettu tukijärjestelmä ja -hakemus;

b)

läsnä olleet henkilöt;

c)

tarkastetut toimet, toimenpiteet ja asiakirjat; ja

d)

tarkastuksen tulokset.

2.   Tuensaajalle voidaan antaa mahdollisuus allekirjoittaa raportti, ilmoittaa olleensa paikalla tarkastuksen aikana ja lisätä huomautuksiaan. Jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, tuensaajalle voidaan antaa jäljennös seurantaraportista.

3.   Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan antaa ennakkoilmoitus edellyttäen, että tarkastuksen tavoite ei vaarannu. Ennakkoilmoitukset olisi annettava mahdollisimman myöhään.

4.   Tässä asetuksessa säädetyt paikalla tehtävät tarkastukset ja muut yhteisön säännöissä säädetyt tarkastukset on tehtävä mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Eri viranomaiset voivat kuitenkin vuonna 2008 tehdä paikalla tarkastuksia eri aikoihin.

105 artikla

Hyväksymishakemusten ja toimintaohjelmien hyväksyminen

1.   Ennen kuin jäsenvaltio hyväksyy tuottajaorganisaation asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, sen on tehtävä ennen hyväksynnän myöntämistä tuottajaorganisaatiolle paikalla tarkastus hyväksymisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi.

2.   Ennen kuin toimivaltainen kansallinen viranomainen hyväksyy toimintaohjelman 65 artiklan mukaisesti, sen on tarkastettava hyväksyttäväksi esitetty toimintaohjelma ja tapauksen mukaan muutospyyntö kaikin soveltuvin keinoin, paikalla tehtävä tarkastus mukaan luettuna. Tarkastusten on koskettava erityisesti:

a)

edellä olevan 61 artiklan 1 kohdan a, b ja e alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen paikkansapitävyyttä;

b)

sitä, ovatko ohjelmat asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan, kansallisen säännöstön ja kansallisen strategian mukaisia;

c)

toimien ja ehdotettujen menojen tukikelpoisuutta;

d)

ohjelmien johdonmukaisuutta ja teknistä laatua sekä sitä, ovatko arviot, tukisuunnitelma ja täytäntöönpanosuunnitelma perusteltuja. On tarkistettava myös, onko vahvistettu mitattavissa olevat tavoitteet niiden saavuttamisen seuraamiseksi, ja voidaanko vahvistetut tavoitteet saavuttaa panemalla täytäntöön ehdotetut toimet; ja

e)

hakemuksen kohteena olevien toimien yhdenmukaisuutta sovellettavien kansallisten ja yhteisön sääntöjen kanssa, jotka koskevat erityisesti julkisia hankintoja, valtiontukea ja muita kansallisessa säännöstössä tai kansallisessa strategiassa vahvistettuja asiaankuuluvia pakollisia vaatimuksia.

106 artikla

Toimintaohjelmiin liittyvien tukihakemusten tarkastukset

Jäsenvaltioiden on ennen tuen myöntämistä tehtävä kaikille tukihakemuksille hallinnollisia tarkastuksia ja otantaan perustuvia tarkastuksia paikalla.

107 artikla

Toimintaohjelmiin liittyvien tukihakemusten hallinnolliset tarkastukset

1.   Maksupyyntöjä koskevissa hallinnollisissa tarkastuksissa on tarkastettava erityisesti seuraavat seikat sikäli kuin tämä on kyseisen hakemuksen osalta tarkoituksenmukaista:

a)

hakemuksen mukana toimitettu vuosiraportti tai tapauksen mukaan loppuraportti toimintaohjelman täytäntöönpanosta;

b)

kaupan pidetyn tuotannon arvo, maksuosuudet toimintarahastoon ja aiheutuneet menot;

c)

tuotteiden ja palveluiden toimitus ja ilmoitettujen menojen todenmukaisuus;

d)

toteutettujen toimien yhdenmukaisuus hyväksyttyyn toimintaohjelmaan sisältyvien toimien kanssa; ja

e)

määrättyjen rahallisten tai muiden rajojen ja enimmäismäärien noudattaminen.

2.   Toimintaohjelmassa rahoitettujen maksujen tueksi on esitettävä maksun suorittamisen todistavat laskut tai asiakirjat. Jos tämä ei ole mahdollista, maksujen tueksi on esitettävä vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat. Laskujen on oltava 52 artiklan 7 kohdan mukaisesti tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton, tuottajaryhmittymän tai tytäryrityksen taikka jäsenvaltion luvalla yhden tai useamman sen jäsenen nimiin kirjoitettuja.

108 artikla

Toimintaohjelmiin liittyvien tukihakemusten paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on 70 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tukihakemusten tarkastusten yhteydessä tehtävä tuottajaorganisaatioille tarkastuksia paikalla tuen tai sen loppuosan myöntämisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi asianomaisena vuonna.

Tarkastusten on koskettava erityisesti:

a)

hyväksymisedellytysten noudattamista asianomaisena vuonna;

b)

toimintarahaston käyttöä tiettynä vuonna, ennakkomaksua tai osittaista maksua koskevissa maksupyynnöissä ilmoitetut menot mukaan luettuina; ja

c)

toisen tason tarkastuksia, jotka koskevat markkinoiltapoistoon, raakana korjaamiseen ja korjaamatta jättämiseen liittyviä menoja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten on katettava vuosittain merkittävä otos hakemuksista. Jäsenvaltioissa, joissa on enemmän kuin kymmenen hyväksyttyä tuottajaorganisaatiota, otoksen on käsitettävä vähintään 30 prosenttia tuen kokonaismäärästä. Muissa tapauksissa kussakin tuottajaorganisaatiossa on tehtävä tarkastuskäynti vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Kukin tuottajaorganisaatio on tarkastettava vähintään kerran ennen toimintaohjelman viimeiseen vuoteen liittyvän tuen tai sen loppuosan maksua.

3.   Paikalla tehtävien tarkastusten tulokset on arvioitava sen selvittämiseksi, koskevatko mahdolliset ongelmat koko järjestelmää, jolloin niitä saattaa esiintyä muiden vastaavien toimenpiteiden, tuensaajien tai elinten yhteydessä. Arvioinnissa on määriteltävä myös tällaisten tilanteiden syyt ja mahdollinen tarve suorittaa lisätutkimuksia ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä tai korjaavia toimenpiteitä.

Jos tarkastuksissa paljastuu merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia yhdellä alueella, yhdessä alueen osassa tai jossakin tietyssä tuottajaorganisaatiossa, jäsenvaltion on suoritettava lisätarkastuksia kyseisen vuoden aikana ja korotettava seuraavana vuonna tarkastettavien hakemusten prosenttiosuutta.

4.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä tarkastettavat tuottajaorganisaatiot riskianalyysin perusteella.

Riskinanalyysissä on otettava erityisesti huomioon

a)

tuen määrä;

b)

edellisten vuosien aikana tehtyjen tarkastusten tulokset;

c)

satunnaisotanta; ja

d)

muut jäsenvaltioiden määrittelemät muuttujat, erityisesti, ottavatko tuottajaorganisaatiot osaa jäsenvaltion tai riippumattoman varmennuslaitoksen virallisesti hyväksymään laadunvarmistusohjelmaan.

109 artikla

Toimintaohjelmiin liittyvien toimenpiteiden paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimintaohjelmiin liittyvien toimenpiteiden paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkistettava erityisesti seuraavat seikat:

a)

toimintaohjelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpano;

b)

onko toimen täytäntöönpano tai aiottu täytäntöönpano yhdenmukainen hyväksytyssä toimintaohjelmassa kuvatun käytön kanssa;

c)

vastaavatko riittävän moniin menokohtiin liittyvät menot laadultaan ja ajoitukseltaan yhteisön säännöksiä ja hyväksyttyjä eritelmiä;

d)

onko aiheutuneiden menojen todisteena kirjapitoasiakirjoja tai muita asiakirjoja; ja

e)

kaupan pidetyn tuotannon arvo.

2.   Kaupan pidetyn tuotannon arvo on tarkistettava kansallisen lainsäädännön mukaisen kirjanpitojärjestelmän tietojen perusteella.

Jäsenvaltio voi tätä varten päättää, että kaupan pidetyn tuotannon arvoa koskeva ilmoitus on varmennettava samalla tavoin kuin kansallisen lainsäädännön mukaisen kirjanpitojärjestelmän tiedot.

Kaupan pidetyn tuotannon arvoa koskeva ilmoitus voidaan tarkistaa ennen asianomaisen tukihakemuksen jättämistä.

3.   Paikalla tehtäviin tarkastuksiin on poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta sisällyttävä tarkastuskäynti toimeen, tai jos toimi on aineeton, toimen suorittajaan. Yksittäisillä tiloilla, jotka kuuluvat 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun otokseen, toteutettavien toimien osalta on tehtävä ainakin yksi tarkastuskäynti niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää olla tekemättä tarkastuskäyntejä pienemmissä toimissa tai kun se katsoo, että tuen saannin edellytysten noudattamatta jättämisen tai toimen toteutumatta jättämisen riski on alhainen. Kyseinen päätös ja sen perustelut on kirjattava.

4.   Paikalla tehtävien tarkastusten on koskettava kaikkia tuottajaorganisaation tai sen jäsenten sitoumuksia ja velvoitteita, jotka on tarkastuskäynnin aikana mahdollista tarkastaa.

5.   Ainoastaan ne tarkastukset, jotka täyttävät kaikki tämän artiklan vaatimukset, voidaan ottaa huomioon 108 artiklan 2 kohdassa vahvistetun tarkastusprosentin saavuttamista määriteltäessä.

110 artikla

Markkinoiltapoistotoimien ensimmäisen tason tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle tuottajaorganisaatiolle markkinoiltapoistotoimia koskevia ensimmäisen tason tarkastuksia, joihin kuuluu markkinoilta poistettujen tuotteiden asiakirja- ja tunnistustarkastus ja, tarvittaessa otoksen perusteella, painon fyysinen tarkastus sekä 77 artiklassa tarkoitettujen säännösten noudattamisen tarkastaminen II osaston II luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tarkastukset on tehtävä 79 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen 79 artiklan 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa säädettyjen ensimmäisen tason tarkastusten on koskettava 100:aa prosenttia markkinoilta poistettujen tuotteiden määrästä. Kyseisen tarkastuksen jälkeen markkinoilta muutoin kuin ilmaisjakelua varten poistetut tuotteet on denaturoitava tai toimitettava jalostusteollisuudelle toimivaltaisten viranomaisten läsnä ollessa jäsenvaltion 81 artiklan mukaisesti vahvistamin edellytyksin.

Kun tuotteet on tarkoitettu ilmaisujakeluun, jäsenvaltio voi kuitenkin tarkastaa tämän artiklan 2 kohdassa säädettyä pienemmän prosenttiosuuden, jonka on kuitenkin oltava vähintään 10 prosenttia asianomaisista määristä markkinointivuoden aikana. Tarkastus voidaan tehdä tuottajaorganisaatiossa ja/tai tuotteiden vastaanottajien tiloissa. Jos tarkastuksissa ilmenee merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia, toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä lisätarkastuksia.

111 artikla

Markkinoiltapoistotoimien toisen tason tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on 108 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten yhteydessä tehtävä toisen tason tarkastuksia.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava perusteet, joiden mukaan ne tarkastelevat ja arvioivat riskiä siitä, että jokin tietty tuottajaorganisaatio on toteuttanut lainsäädännön vastaisia markkinoiltapoistotoimia. Näiden perusteiden on koskettava muun muassa aiempien ensimmäisen ja toisen tason tarkastusten aikaisia havaintoja sekä sitä, onko tuottajaorganisaatio ottanut käyttöön jonkinlaisen laadunvarmennusmenetelmän. Jäsenvaltioiden on vahvistettava näiden perusteiden mukaisesti jokaisen tuottajaorganisaation osalta toisen tason tarkastusten vähimmäismäärä.

2.   Toisen tason tarkastuksiin kuuluu tuottajaorganisaatioiden ja markkinoilta poistettujen tuotteiden vastaanottajien tiloissa tehtäviä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että yhteisön tuen maksamista koskevia edellytyksiä noudatetaan. Näihin tarkastuksiin on sisällyttävä erityisesti:

a)

sen varasto- ja rahoituskirjanpidon tarkastus, jota kaikkien yhden tai useamman markkinoiltapoistotoimen kuluvan markkinointivuoden aikana toteuttavien tuottajaorganisaatioiden on pidettävä;

b)

maksupyyntöihin merkittyjen kaupan pidettyjen määrien tarkastaminen erityisesti tarkistamalla varasto- ja rahoituskirjanpito, laskut ja tarvittaessa niiden paikkansapitävyys sekä kyseisten ilmoitusten yhteensopivuus asianomaisten tuottajaorganisaatioiden kirjanpito- ja/tai verotietojen kanssa;

c)

kirjanpidon asianmukaisen hoidon tarkastaminen erityisesti tarkastamalla tuottajaorganisaatioiden saamien, maksupyynnöissä ilmoitettujen nettotulojen todenperäisyys, mahdollisten markkinoilta poistamisesta perittyjen kustannusten oikeasuhteisuus, kirjanpitomerkinnät, jotka liittyvät tuottajaorganisaatioiden yhteisön tuen saamiseen ja sen mahdolliseen maksamiseen tuottajaorganisaatioiden jäsenille, sekä tällaisten merkintöjen välinen johdonmukaisuus; ja

d)

maksupyynnöissä ilmoitetun markkinoilta poistettujen tuotteiden määräpaikan ja asianmukaisen denaturoinnin tarkastaminen sekä sen varmistaminen, että tuottajaorganisaatiot ja vastaanottajat noudattavat tämän asetuksen säännöksiä.

3.   Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset on tehtävä asianomaisille tuottajaorganisaatioille ja niihin liittyville vastaanottajille. Jokaisen tarkastuksen yhteydessä on tarkastettava muun muassa vähintään 5:tä prosenttia tuottajaorganisaatioiden markkinointivuoden aikana markkinoilta poistamista määristä edustava otos markkinoiltapoistotoimia.

4.   Edellä olevan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa varasto- ja rahoituskirjanpidossa on eriteltävä kunkin markkinoilta poistettavan tuotteen osalta määrinä seuraavat liikkeet:

a)

tuottajaorganisaation jäsenten ja muiden tuottajaorganisaatioiden jäsenten asetuksen (EY) N:o 1182/2007 3 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti toimittama tuotanto;

b)

tuottajaorganisaatioiden myynti jaoteltuna tuoremarkkinoille valmistettuihin ja muun tyyppisiin tuotteisiin (mukaan luettuna jalostukseen tarkoitettu raaka-aine); ja

c)

markkinoilta poistetut tuotteet.

5.   Edellä olevan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuotteiden määräpaikan tarkastaminen koostuu erityisesti seuraavista:

a)

vastaanottajien pitämän erityisen kirjanpidon tarkastaminen pistokokeena ja tarvittaessa sen yhteensopivuus kansallisessa lainsäädännössä edellytetyn kirjanpidon kanssa; ja

b)

sovellettavien ympäristöön liittyvien edellytysten noudattamisen tarkastaminen.

6.   Jos toisen tason tarkastuksissa havaitaan merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia, toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä perusteellisempia toisen tason tarkastuksia kyseisenä markkinointivuonna ja lisättävä asianomaisille tuottajaorganisaatioille tai niiden liitoille tehtäviä toisen tason tarkastuksia seuraavana markkinointivuonna.

112 artikla

Raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen

1.   Jäsenvaltion on ennen raakana korjaamista tarkastettava paikalla, että asianomaiset tuotteet eivät ole vaurioituneita ja että lohko on pidetty hyvässä kunnossa. Jäsenvaltion on raakana korjaamisen jälkeen tarkastettava, että asianomainen ala on korjattu kokonaan ja että korjatut tuotteet on denaturoitu.

Jäsenvaltion on satokauden jälkeen tarkistettava 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu odotettuun markkinatilanteeseen perustuvan analyysin paikkansapitävyys. Sen on myös analysoitava odotetun ja todellisen markkinatilanteen eroja.

2.   Jäsenvaltion on ennen korjaamatta jättämistä tarkastettava paikalla, että asianomainen ala on pidetty kunnossa, että satoa ei ole jo korjattu osittain ja että tuote on hyvin kehittynyt ja olisi yleisesti ottaen laadultaan virheetön, aito ja kauppakelpoinen.

Jäsenvaltion on huolehdittava, että tuotanto denaturoidaan. Jos tämä ei ole mahdollista, sen on varmistettava sadonkorjuukauden aikana yhdellä tai useammalla tarkastuskäynnillä, että satoa ei korjata.

3.   Edellä olevan 111 artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

113 artikla

Ennen tuottajaryhmittymän hyväksymissuunnitelman hyväksymistä tehtävät tarkastukset

1.   Jäsenvaltion on ennen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 1 kohdan mukaisen tuottajaryhmittymän hyväksymissuunnitelman hyväksymistä tehtävä oikeussubjektille tai sen tarkoin määritellylle osalle tarkastus paikalla.

2.   Jäsenvaltion on todennettava kaikin asianmukaisin keinoin, myös paikalla tehtävin tarkastuksin

a)

hyväksymissuunnitelmassa annettujen tietojen oikeellisuus;

b)

suunnitelman taloudellinen johdonmukaisuus ja tekninen laatu sekä se, ovatko arviot ja täytäntöönpanosuunnitelma perusteltuja;

c)

toimien tukikelpoisuus sekä ehdotettujen menojen tukikelpoisuus ja kohtuullisuus; ja

d)

hakemuksen kohteena olevien toimien yhdenmukaisuus sovellettavien kansallisten ja yhteisön sääntöjen kanssa (erityisesti julkisia hankintoja ja valtiontukea koskevien sääntöjen kanssa) sekä muiden kansallisessa säännöstössä tai kansallisessa strategiassa vahvistettujen asiaankuuluvien pakollisten vaatimusten kanssa.

114 artikla

Tuottajaryhmittymien tukihakemusten tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on ennen tuen myöntämistä tehtävä kaikille tuottajaryhmittymien tekemille tukihakemuksille hallinnollisia tarkastuksia ja näytteisiin perustuvia tarkastuksia paikalla.

2.   Jäsenvaltioiden on 47 artiklassa tarkoitettujen tukihakemusten jättämisen jälkeen tehtävä tuottajaryhmittymille tarkastuksia paikalla tuen myöntämisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi asianomaisena vuonna.

Tarkastusten on koskettava erityisesti:

a)

hyväksymisedellytysten noudattamista asianomaisena vuonna; ja

b)

kaupan pidetyn tuotannon arvoa sekä hyväksymissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja aiheutuneita menoja.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten on katettava vuosittain merkittävä otos hakemuksista. Otoksen on käsitettävä vähintään 30 prosenttia tuen kokonaismäärästä.

Kaikille tuottajaryhmittymille on tehtävä tarkastus vähintään joka viides vuosi.

4.   Sovelletaan 107 ja 109 artiklaa soveltuvin osin.

115 artikla

Kansainväliset tuottajaorganisaatiot ja kansainväliset tuottajaorganisaatioiden liitot

1.   Jäsenvaltiolla, jossa kansainvälisen tuottajaorganisaation tai kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden liiton kotipaikka sijaitsee, on kokonaisvastuu kyseiselle tuottajaorganisaatiolle tai liitolle tehtävien tarkastusten järjestämisestä ja tarvittavien seuraamusten soveltamisesta.

2.   Muiden jäsenvaltioiden, joiden on annettava 30 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua hallinnollista yhteistyötä, on tehtävä tällaiset tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion edellyttämät hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset ja ilmoitettava niiden tuloksista. Niiden on noudatettava 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion vahvistamia määräaikoja.

3.   Tuottajaorganisaatioon, toimintaohjelmaan ja toimintarahastoon sovelletaan 1 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä. Ympäristöön ja kasvien terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä markkinoiltapoistettujen tuotteiden hävittämisessä sovelletaan kuitenkin sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa tuotanto tapahtuu.

3   jakso

Seuraamukset

116 artikla

Hyväksymisedellytysten noudattamatta jättäminen

1.   Jäsenvaltion on peruttava tuottajaorganisaation hyväksyntä, jos hyväksymisedellytysten noudattamatta jättäminen on merkittävää ja johtuu tuottajaorganisaation tahallisesta toiminnasta tai vakavasta laiminlyönnistä.

Jäsenvaltion on erityisesti peruttava tuottajaorganisaation hyväksyntä, jos hyväksymisedellytysten noudattamatta jättäminen liittyy

a)

23 tai 25 artiklan, 28 artiklan 1 ja 2 kohdan tai 33 artiklan vaatimusten rikkomiseen; tai

b)

tilanteeseen, jossa kaupan pidetyn tuotannon arvo on kahtena perättäisenä vuonna jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1182/2007 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti asettamaa rajaa alhaisempi.

Tämän kohdan mukaisesti tehty hyväksynnän peruutus tulee voimaan päivänä, jona hyväksymisedellytykset eivät enää täyty, jollei kansallisen tason vanhentumisaikoja koskevasta horisontaalisesta lainsäädännöstä muuta johdu.

2.   Jos 1 kohtaa ei voida soveltaa, jäsenvaltion on keskeytettävä tuottajaorganisaation hyväksyntä, jos hyväksymisedellytysten noudattamatta jättäminen on merkittävää mutta tilapäistä.

Hyväksynnän ollessa keskeytetty tukea ei saa maksaa. Keskeytys tulee voimaan tarkastuksen tekopäivänä ja päättyy sen tarkastuksen tekopäivänä, joka osoittaa asianomaisten edellytysten täyttyvän.

Hyväksynnän keskeyttäminen ei saa kestää yli 12:ta kuukautta. Jos asianomaiset edellytykset eivät täyty 12 kuukauden kuluessa, hyväksyntä peruutetaan.

Jäsenvaltio voi suorittaa maksuja 71 artiklassa vahvistetun määräajan päätyttyä, jos se on tarpeen tämän kohdan soveltamiseksi.

3.   Muissa tapauksissa, joissa hyväksymisedellytyksiä jätetään noudattamatta, mutta 1 ja 2 kohtaa ei voida soveltaa, jäsenvaltioiden on lähetettävä varoituskirje, jossa esitetään toteutettavat korjaavat toimenpiteet. Jäsenvaltio voi lykätä tuen maksamista, kunnes korjaavat toimenpiteet on toteutettu.

Jos korjaavia toimenpiteitä ei ole toteutettu 12 kuukauden kuluessa, sitä pidetään edellytysten merkittävänä noudattamatta jättämisenä, jolloin sovelletaan 2 kohtaa.

117 artikla

Petokset

1.   Jäsenvaltion on peruttava hyväksyntä, jos tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton tai tuottajaryhmittymän todetaan syyllistyneen petokseen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 soveltamisalaan kuuluvan tuen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukaisten seuraamusten soveltamista.

2.   Jäsenvaltio voi peruuttaa hyväksynnän tai keskeyttää maksut, jos tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton tai tuottajaryhmittymän epäillään syyllistyneen petokseen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 soveltamisalaan kuuluvan tuen osalta.

118 artikla

Tuottajaryhmittymät

1.   Jäsenvaltioiden on sovellettava hyväksymissuunnitelmiin 116 ja/tai 119 artiklassa säädettyjä seuraamuksia soveltuvin osin.

2.   Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, jos tuottajaryhmittymää ei hyväksytä tuottajaorganisaatioksi jäsenvaltion 51 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistamassa määräajassa, jäsenvaltion on perittävä takaisin

a)

100 prosenttia tuottajaryhmittymälle maksetusta tuesta, jos hyväksyntää ei myönnetty tuottajaryhmittymän tahallisen toiminnan tai vakavan laiminlyönnin vuoksi; tai

b)

50 prosenttia tuottajaryhmittymälle maksetusta tuesta kaikissa muissa tapauksissa.

119 artikla

Toimintaohjelma

1.   Maksut on laskettava todetun tukikelpoisuuden perusteella.

2.   Jäsenvaltion on tarkasteltava tuensaajalta vastaanotettua tukihakemusta ja vahvistettava tukikelpoiset määrät. Sen on vahvistettava:

a)

määrä, joka olisi maksettava tuensaajalle yksinomaan hakemuksen perusteella;

b)

määrä, joka olisi maksettava tuensaajalle hakemuksen tukikelpoisuuden tarkastelun jälkeen.

3.   Jos 2 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistettu määrä on yli kolme prosenttia suurempi kuin 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistettu määrä, tuensaajalle tosiasiallisesti maksettavaan määrään sovelletaan vähennystä. Vähennyksen määrä on 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti laskettujen määrien erotus.

Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta, jos tuottajaorganisaatio tai tuottajaryhmittymä voi osoittaa, ettei se ole vastuussa tukeen kelpaamattoman määrän sisällyttämisestä.

4.   Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaittuihin tukeen kelpaamattomiin menoihin.

5.   Jos kaupan pidetyn tuotannon arvo ilmoitetaan ja tarkastetaan ennen tukihakemuksen jättämistä, vähennystä sovelletaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon, jota käytetään maksettavien määrien laskennassa 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

6.   Jos tuensaajan todetaan tarkoituksellisesti tehneen virheellisen ilmoituksen, asianomainen toimi on suljettava toimintaohjelmaan tai hyväksymissuunnitelmaan liittyvän tuen ulkopuolelle ja mahdolliset kyseisen toimen osalta jo maksetut määrät on perittävä takaisin. Lisäksi tuensaaja on jätettävä seuraavana vuonna kyseisen toimen osalta asianomaisessa toimintaohjelmassa maksettavan tuen ulkopuolelle.

120 artikla

Markkinoiltapoistotoimien ensimmäisen tason tarkastuksiin liittyvät seuraamukset

Jos 110 artiklassa tarkoitetussa tarkastuksessa havaitaan 77 artiklassa tarkoitettuihin kaupan pitämisen vaatimuksiin tai vähimmäisvaatimuksiin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia, tuensaajan on maksettava seuraamuksena

a)

korvauksen määrä, sellaisena kuin se on laskettuna kaupan pitämisen vaatimukset tai vähimmäisvaatimukset täyttämättömien, markkinoilta poistettujen määrien perusteella, jos kyseiset määrät ovat alle 10 prosenttia 79 artiklan mukaisesti kyseisen markkinoiltapoiston osalta ilmoitetuista määristä;

b)

korvauksen määrä kaksinkertaisena, jos kyseiset määrät ovat 10–25 prosenttia ilmoitetuista määristä; tai

c)

korvauksen määrä koko 79 artiklan mukaisesti ilmoitetulta määrältä, jos kyseiset määrät ovat yli 25 prosenttia ilmoitetuista määristä.

121 artikla

Muut tuottajaorganisaatioihin sovellettavat seuraamukset markkinoiltapoistotoimien osalta

1.   Edellä olevassa 119 artiklassa tarkoitetut seuraamukset liittyvät tukeen, jota on haettu markkinoiltapoistotoimille osana toimintaohjelman menoja.

2.   Markkinoiltapoistotoimeen liittyviä menoja pidetään tukeen kelpaamattomina, jos myyntiin saattamattomia tuotteita ei ole hävitetty jäsenvaltion 81 artiklan 1 kohdan mukaisesti säätämällä tavalla tai jos markkinoiltapoistolla tai tuotteiden käyttötarkoituksella on kielteinen vaikutus ympäristöön tai kasvien terveyteen 81 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen säännösten vastaisesti.

122 artikla

Markkinoilta poistettujen tuotteiden vastaanottajiin sovellettavat seuraamukset

Silloin kun 110 ja 111 artiklan mukaisesti tehtyjen tarkastusten yhteydessä todetaan vastaanottajasta johtuvia sääntöjenvastaisuuksia, sovelletaan seuraavia seuraamuksia:

a)

tuensaaja menettää mahdollisuutensa ottaa vastaan markkinoilta poistettuja tuotteita; ja

b)

markkinoilta poistettujen tuotteiden vastaanottajien on maksettava takaisin vastaanottamiensa tuotteiden arvo, johon lisätään lajittelu-, pakkaus- ja kuljetuskustannukset jäsenvaltion vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Tällöin tuottajaorganisaation on maksettava takaisiin yhteisön tuki.

Edellä olevassa a alakohdassa säädetty seuraamus tulee voimaan välittömästi vähintään yhdeksi markkinointivuodeksi, ja sitä jatketaan sääntöjenvastaisuuden vakavuuden mukaan.

123 artikla

Raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen

1.   Jos raakana korjaamisen osalta havaitaan, että tuottajaorganisaatio ei ole täyttänyt velvoitteitaan, sen on maksettava seuraamuksena korvauksen määrä, joka liittyy alaan, jonka osalta velvoitteita ei ole täytetty. Velvoitteiden täyttämättä jättämiseen kuuluvat tapaukset, joissa

a)

jäsenvaltio havaitsee 112 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tarkistuksessa, että raakana korjaaminen ei ollut tuolloin odotettua markkinatilannetta koskevan analyysin mukaan perusteltua;

b)

raakana korjattavaksi ilmoitettu ala ei kuulu raakana korjaamisen toimenpiteen soveltamisalaan; tai

c)

alaa ei ole korjattu kokonaan tai tuotantoa ei ole denaturoitu.

2.   Jos korjaamatta jättämisen osalta havaitaan, että tuottajaorganisaatio ei ole täyttänyt velvoitteitaan, sen on maksettava seuraamuksena korvauksen määrä, joka liittyy alaan, jonka osalta velvoitteita ei ole täytetty. Velvoitteiden täyttämättä jättämiseen kuuluvat tapaukset, joissa

a)

korjaamatta jätetyksi ilmoitettu ala ei kuulu korjaamatta jättämisen soveltamisalaan;

b)

sato on kuitenkin korjattu kokonaan tai osittain; tai

c)

ympäristölle ja kasvien terveydelle on ollut kielteisiä vaikutuksia, joista tuottajaorganisaatio on vastuussa.

3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan seuraamuksia sovelletaan 119 artiklan mukaisesti tukiin tehtyjen vähennysten lisäksi.

124 artikla

Paikalla tehtävän tarkastuksen estäminen

Jos tuottajaorganisaatio taikka sen jäsen tai edustaja estää tarkastuksen paikalla tekemisen, tukihakemus on hylättävä asianomaisten menojen osalta.

125 artikla

Tuen takaisinperiminen

Perusteettomasti maksettu tuki on perittävä tuottajaorganisaatioilta, tuottajaorganisaatioiden liitolta, tuottajaryhmittymiltä tai muilta asianomaisilta toimijoilta takaisin korkoineen. Asetuksen (EY) N:o 796/2004 (31) 73 artiklassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

Tässä jaksossa säädettyjen hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpano ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintä eivät vaikuta sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseen komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 (32) mukaisesti.

4   jakso

Toimintaohjelmien ja kansallisten strategioiden seuranta ja arviointi

126 artikla

Yhteiset suoritusindikaattorit

1.   Kansallisia strategioita ja toimintaohjelmia on seurattava ja arvioitava toimintaohjelmille vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen sekä kyseisiin tavoitteisiin liittyvän tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.

2.   Edistymistä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava yhteisillä suoritusindikaattoreilla, jotka liittyvät täytäntöönpantujen toimintaohjelmien alkutilanteeseen, taloudelliseen toteuttamiseen, tuotokseen, tuloksiin ja vaikutukseen.

3.   Yhteiset suoritusindikaattorit luetellaan tämän asetuksen liitteessä XIV.

4.   Kansallisessa strategiassa on jäsenvaltion tarpeelliseksi katsoessa määriteltävä rajoitettu määrä kyseiseen strategiaan liittyviä lisäindikaattoreita, jotka vastaavat tuottajaorganisaatioiden täytäntöönpanemiin toimintaohjelmiin liittyviä kansallisia ja/tai alueellisia tarpeita, olosuhteita ja tavoitteita. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön ympäristötoimenpiteisiin liittyviä lisäindikaattoreita, jotka eivät sisälly yleisiin suoritusindikaattoreihin.

127 artikla

Toimintaohjelmiin liittyvät seuranta- ja arviointimenettelyt

1.   Tuottajaorganisaatioiden on varmistettava toimintaohjelmiensa seuranta ja arviointi käyttämällä 126 artiklassa tarkoitettuihin yhteisiin suoritusindikaattoreihin kuuluvia asianmukaisia indikaattoreita ja tapauksen mukaan kansallisessa strategiassa vahvistettuja lisäindikaattoreita.

Niiden on tätä varten otettava käyttöön järjestelmä kyseisten indikaattoreiden kokoamiseksi tarvittavien tietojen keräämiseksi, kirjaamiseksi ja säilyttämiseksi.

2.   Seurannan tarkoituksena on arvioida toimintaohjelmalle vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Se on toteutettava taloudellisten sekä tuotos- ja tulosindikaattorien avulla. Menettelyn tuloksia on tarkoitus käyttää

a)

ohjelman täytäntöönpanon laadun tarkistamiseen;

b)

toimintaohjelman muutos- tai tarkistustarpeiden tunnistamiseen tarkoituksena ohjelman tavoitteiden saavuttaminen tai sen hallinnon parantaminen, taloushallinto mukaan luettuna;

c)

toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien raportointivaatimusten noudattamisen edistäminen.

Seurantatoimien tuloksia koskevat tiedot on sisällytettävä 98 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vuosiraportteihin, jotka tuottajaorganisaation on toimitettava kansallisen strategian hallinnosta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle.

3.   Arviointi toteutetaan erillisenä väliarviointiraporttina.

Väliarviointi voidaan laatia erikoistuneen konsulttitoimiston avulla, ja sen tarkoituksena on tarkastella taloudellisten varojen käyttöastetta ja toimintaohjelman tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä ohjelman yleistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Tässä tarkoituksessa on käytettävä yhteisiä indikaattoreita, jotka liittyvät alkutilanteeseen, tuloksiin ja tarvittaessa vaikutuksiin.

Väliarviointiin on tapauksen mukaan kuuluttava laatuarviointi tuloksista ja vaikutuksista, jotka liittyvät ympäristötoimiin, joilla pyritään:

a)

torjumaan maaperän eroosioriskiä;

b)

vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja/tai parantamaan niiden hallintaa;

c)

suojelemaan elinympäristöjä ja/tai luonnon monimuotoisuutta; tai

d)

suojelemaan maisemia.

Menettelyn tuloksia käytetään

a)

parantamaan tuottajaorganisaation hallinnoimien toimintaohjelmien laatua;

b)

tunnistamaan tarpeita muuttaa toimintaohjelmaa merkittävästi;

c)

edistämään toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien raportointivaatimusten noudattamista; ja

d)

mahdollistamaan tuottajaorganisaation vastaisuudessa hallinnoimien toimintaohjelmien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tarvittavan kokemuksen hyödyntämisen.

Väliarviointi on tehtävä toimintaohjelman täytäntöönpanon aikana ja riittävän ajoissa, jotta arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon seuraavan toimintaohjelman laadinnassa.

Väliarviointiraportti on liitettävä 98 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun vastaavaan vuosiraporttiin.

128 artikla

Kansalliseen strategiaan liittyvät seuranta- ja arviointimenettelyt

1.   Kansallisen strategian seuranta ja arviointi toteutetaan käyttämällä 126 artiklassa tarkoitettuihin yhteisiin suoritusindikaattoreihin kuuluvia asianmukaisia indikaattoreita ja tapauksen mukaan kansallisessa strategiassa vahvistettuja lisäindikaattoreita.

2.   Jäsenvaltion on otettava käyttöön järjestelmä tietojen keräämiseksi, kirjaamiseksi ja säilyttämiseksi atk-muodossa, joka soveltuu 126 artiklassa tarkoitettujen indikaattoreiden kokoamiseen. Tätä varten sen on hyödynnettävä tuottajaorganisaatioiden toimittamia tietoja, jotka liittyvät niiden toimintaohjelmien seurantaan ja arviointiin.

3.   Jatkuvan seurannan tarkoituksena on arvioida toimintaohjelmille vahvistettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Se on toteutettava taloudellisten sekä tuotos- ja tulosindikaattorien avulla. Tätä varten on hyödynnettävä tuottajaorganisaatioiden toimittamiin vuosiraportteihin sisältyviä toimintaohjelmien seurantaan liittyviä tietoja. Seurantamenettelyn tuloksia käytetään

a)

toimintaohjelmien täytäntöönpanon laadun tarkistamiseen;

b)

kansallisen strategian muutos- tai tarkistustarpeiden tunnistamiseen tarkoituksena strategian tavoitteiden saavuttaminen tai sen täytäntöönpanon hallinnon parantaminen, toimintaohjelmien taloushallinto mukaan luettuna; ja

c)

kansallisen strategian täytäntöönpanoon liittyvien raportointivaatimusten noudattamisen edistämiseen.

4.   Arvioinnin tarkoituksena on arvioida strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Se on toteutettava käyttämällä indikaattoreita, jotka liittyvät alkutilanteeseen, tuloksiin ja tarvittaessa vaikutuksiin. Tätä varten on käytettävä toimintaohjelmien seurannan ja väliarvioinnin tuloksia, jotka esitetään tuottajaorganisaatioiden toimittamissa vuosi- ja loppuraporteissa. Arviointimenettelyn tuloksia käytetään

a)

parantamaan strategian laatua;

b)

tunnistamaan tarpeita muuttaa strategiaa merkittävästi; ja

c)

edistämään kansallisen strategian täytäntöönpanoon liittyvien raportointivaatimusten noudattamista.

Arviointiin sisältyy arviointimenettely, joka on vuonna 2012 toteutettava riittävän ajoissa, jotta sen tulokset voidaan sisällyttää erilliseen arviointiraporttiin, joka on liitettävä samana vuonna 99 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun jäsenvaltion vuosiraporttiin. Raportissa on tarkasteltava taloudellisten varojen käyttöastetta, täytäntöönpantujen toimintaohjelmien tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutusta strategiassa vahvistettujen tavoitteiden ja päämäärien sekä tapauksen mukaan muiden asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden osalta. Sen tarkoituksena on mahdollistaa kokemuksen hyödyntäminen, joka on tarpeen tulevien kansallisten strategioiden laadun parantamiseksi, sekä tukikelpoisten tavoitteiden ja päämäärien määritelmien mahdollisten puutteiden tai uusien välineiden määrittämisen tarpeen havaitseminen.

VI   LUKU

Sääntöjen soveltamisalan laajentaminen koskemaan talousalueen tuottajia

129 artikla

Talousalueiden luettelon tiedoksiantaminen

Toimitettaessa talousalueiden luettelo asetuksen (EY) N:o 1182/2007 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti sen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, täyttyvätkö kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset.

130 artikla

Pakollisten sääntöjen tiedoksiantaminen; edustavuus

1.   Kun jäsenvaltio antaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 15 artiklan mukaisesti tiedoksi säännöt, jotka se on tehnyt pakollisiksi tietyn tuotteen ja talousalueen osalta, sen on samanaikaisesti ilmoitettava komissiolle

a)

tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden liitot, jotka ovat pyytäneet sääntöjen soveltamisalan laajentamista;

b)

kyseiseen organisaatioon tai liittoon kuuluvien tuottajien lukumäärä ja asianomaisen talousalueen tuottajien kokonaismäärä; näiden tietojen on koskettava tilannetta soveltamisalan laajentamispyynnön tekohetkellä;

c)

talousalueen kokonaistuotanto sekä tuottajaorganisaation tai liiton kaupan pitämä tuotanto viimeisimmältä markkinointivuodelta, jolta nämä tiedot ovat saatavilla;

d)

päivämäärä, josta alkaen sääntöjä, joiden soveltamisalan laajentamista haetaan, on sovellettu asianomaiseen tuottajaorganisaatioon tai liittoon; ja

e)

päivämäärä, josta alkaen soveltamisalan laajentaminen tulisi voimaan, ja soveltamisen kesto.

2.   Jäsenvaltion on asetuksen (EY) N:o 1182/2007 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun edustavuuden määrittämiseksi vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti seuraavia ei oteta huomioon:

a)

tuottajat, joiden tuotanto on tarkoitettu pääasiassa suoramyyntiin tilalla tai tuotantoalueella;

b)

a alakohdassa tarkoitettu suoramyynti;

c)

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 14 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jalostettaviksi toimitettavat tuotteet, jollei asianomaisia sääntöjä sovelleta niihin kokonaan tai osittain.

131 artikla

Rahoitusosuudet

Jos jäsenvaltio päättää asetuksen (EY) N:o 1182/2007 17 artiklan mukaisesti, että tuottajaorganisaatioon kuulumattomilla tuottajilla on velvollisuus suorittaa tuottajaorganisaatiolle tuottajajäsenten maksuosuus, sen on toimitettava komissiolle kyseisessä artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamisen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Tällaisiin tietoihin on sisällyttävä erityisesti rahoitusosuuden ja sen yksikkömäärän laskentaperusteet, tuensaajat ja 21 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettujen eri kustannusten luonne.

132 artikla

Sääntöjen soveltamisalan laajentaminen yhtä markkinointivuotta pidemmälle ajanjaksolle

Jos sääntöjen soveltamisalan laajentamista päätetään hakea yhtä markkinointivuotta pidemmälle ajanjaksolle, jäsenvaltion on tarkistettava jokaisen markkinointivuoden osalta, että asetuksen (EY) N:o 1182/2007 14 artiklan 3 kohdassa säädetyt edustavuutta koskevat edellytykset täyttyvät koko laajentamisen soveltamisajan. Jos se toteaa, että edellytykset eivät enää täyty, sen on välittömästi kumottava laajentaminen seuraavan markkinointivuoden alusta lähtien. Sen on välittömästi ilmoitettava kumoamisista komissiolle, joka julkaisee tiedon asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

133 artikla

Korjuusopimuksen perusteella myytävät tuotteet; ostajat

1.   Kun tuottajaorganisaatioon kuulumaton tuottaja myy tuotteita korjuusopimuksen perusteella, ostajaa pidetään asetuksen (EY) N:o 1182/2007 liitteessä I olevan 1 kohdan e ja f alakohdassa sekä 3 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamiseksi kyseisten tuotteiden tuottajana.

2.   Asianomainen jäsenvaltio voi päättää, että muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut asetuksen (EY) N:o 1182/2007 liitteessä I luetellut säännöt voidaan tehdä pakollisiksi ostajalle, kun tämä vastaa asianomaisesta tuotannosta.

IV   OSASTO

KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA

I   LUKU

Tuontitodistukset

134 artikla

Omenoiden tuontitodistukset

1.   CN-koodiin 0808 10 80 kuuluvien omenoiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytyksenä on tuontitodistuksen esittäminen.

2.   Tämän artiklan mukaisesti myönnettyihin tuontitodistuksiin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1291/2000.

3.   Tuojat voivat jättää tuontitodistushakemuksia minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Niiden on merkittävä todistushakemuksen kohtaan 8 on alkuperämaa ja rastittava kyllä-merkintä.

4.   Tuojien on jätettävä hakemuksensa kanssa asetuksen (ETY) N:o 2220/85 III osaston mukainen vakuus, jolla taataan sitoutuminen tuontiin tuontitodistuksen voimassaoloaikana. Vakuuden määrä on 15 euroa tonnilta.

Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos tuontia ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain tuontitodistuksen voimassaoloaikana.

5.   Tuontitodistukset on myönnettävä välittömästi kaikille hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä.

Tuontitodistusten 8 kohdassa on mainittava alkuperämaa, ja kyllä-merkinnän on oltava rastittu.

6.   Tuontitodistukset ovat voimassa kolme kuukautta.

Tuontitodistukset ovat voimassa ainoastaan mainitusta maasta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa.

7.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka keskiviikko viimeistään kello 12.00 (Brysselin aikaa) kolmansien alkuperämaiden mukaan jaoteltuina niiden omenien määrä, joille on edellisviikolla myönnetty tuontitodistuksia.

Määrät on ilmoitettava komission ilmoittaman elektronisen järjestelmän avulla.

II   LUKU

Tuontitullit ja tulohintajärjestelmä

1   jakso

Tulohintajärjestelmä

135 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä jaksossa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 34 artiklan soveltamista koskevat säännöt.

2.   Tämän jakson soveltamiseksi

a)

’erällä’ tarkoitetaan tavaraa, josta on esitetty ilmoitus vapaaseen liikkeeseen laskemisesta, ja ilmoitus koskee ainoastaan tavaroita, jotka ovat samaa alkuperää ja kuuluvat yhteen ainoaan yhdistetyn nimikkeistön koodiin; ja

b)

’tuojalla’ tarkoitetaan asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (33) 4 artiklan 18 kohdassa tarkoitettua tavaranhaltijaa.

136 artikla

Hintojen ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on jokaisen liitteessä XV olevassa A osassa esitetyn tuotteen ja ajanjakson osalta ilmoitettava komissiolle kunkin markkinapäivän ja alkuperän osalta viimeistään seuraavana työpäivänä kello 12.00 (Brysselin aikaa)

a)

kolmansista maista tuotujen, 137 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla edustavilla tuontimarkkinoilla kaupan pidettyjen tuotteiden keskimääräiset edustavat hintanoteeraukset sekä merkittävät muilla markkinoilla tuontituotteiden huomattavien määrien osalta todetut hintanoteeraukset tai edustavien markkinoiden hintanoteerausten puuttuessa merkittävät muilla markkinoilla todetut tuontituotteiden hintanoteeraukset; ja

b)

a alakohdassa tarkoitettuja hintanoteerauksia vastaavat kokonaismäärät.

Jos b alakohdassa tarkoitetut kokonaismäärät ovat vähemmän kuin yksi tonni, vastaavia hintoja ei tarvitse ilmoittaa komissiolle.

2.   Edellä olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut hintanoteeraukset on todettava:

a)

kunkin liitteessä XV olevassa A osassa luetellun tuotteen osalta;

b)

kaikkien saatavissa olevien lajikkeiden ja kokoluokkien osalta; ja

c)

maahantuoja-/tukkukauppavaiheessa tai tukku-/vähittäismyyntivaiheessa, jos hintanoteerauksia maahantuoja-/tukkukauppavaiheessa ei ole käytettävissä.

Niistä vähennetään seuraavat määrät:

a)

15 prosentin myyntimarginaali Lontoon, Milanon ja Rungisin kaupan keskusten osalta ja 8 prosentin myyntimarginaali muiden kaupan keskusten osalta; ja

b)

kuljetus- ja vakuutuskustannukset yhteisön tullialueella tapahtuvien kuljetusten osalta.

Toisen alakohdan mukaisesti vähennettävien kuljetus- ja vakuutuskustannusten osalta jäsenvaltiot voivat vahvistaa vähentämistä varten kiinteät määrät. Nämä vakiomäärät sekä niiden laskemismenetelmät on annettava viipymättä tiedoksi komissiolle.

3.   Tukku-/vähittäiskauppavaiheessa todetuista 2 kohdan mukaisista hintanoteerauksista vähennetään ennakolta 9:ää prosenttia vastaava määrä tukkuliikkeen kaupallisen marginaalin huomioon ottamiseksi ja 0,7245 euroa 100 kilogrammaa kohden käsittelykustannusten sekä myyntipaikkaverojen ja -kustannusten huomioon ottamiseksi.

4.   Edustavina pidetään:

a)

I laatuluokan tuotteiden hintanoteerauksia, jos tämän luokan tuotteiden määrä edustaa vähintään 50:tä prosenttia kaupan pidetyistä kokonaismääristä;

b)

I laatuluokan tuotteiden hintanoteerauksia, joita on täydennetty, kun tämän laatuluokan tuotteiden määrä edustaa vähempää kuin 50:tä prosenttia kaupan pidetyistä kokonaismääristä, II laatuluokan hintanoteerauksilla, joita sovelletaan sellaisenaan tuotemäärään, joka riittää kattamaan 50 prosenttia kaupan pidetystä kokonaismäärästä;

c)

sellaisenaan sovellettavia II laatuluokan tuotteiden hintanoteerauksia, kun I laatuluokan tuotteet puuttuvat, jollei niihin ole päätetty soveltaa mukautuskerrointa jos näitä tuotteita ei kyseisen lähtömaan tuotantoedellytyksistä johtuen pidetä tavallisesti ja perinteisesti laatuominaisuuksiensa takia kaupan I laatuluokkaan kuuluvina.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettua mukautuskerrointa sovelletaan hintanoteerauksiin, kun niistä on vähennetty 2 kohdassa tarkoitetut määrät.

137 artikla

Edustavat markkinat

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tavanomaiset markkinapäivät liitteessä XVI luetelluilla markkinoilla, joita pidetään edustavina markkinoina.

138 artikla

Kiinteät tuontiarvot

1.   Komissio vahvistaa kullekin liitteessä XV olevassa A osassa luetellulle tuotteelle ja ajanjaksolle jokaisena työpäivänä kunkin alkuperän osalta kiinteän tuontiarvon, joka on 136 artiklassa tarkoitettujen hintanoteerausten painotettu keskiarvo, josta on vähennetty 100:aa kilogrammaa kohden 5 euron kiinteä määrä sekä arvotullit.

2.   Jos kiinteä tuontiarvo vahvistetaan liitteessä XV olevassa A osassa lueteltujen tuotteiden ja soveltamisajanjaksojen osalta tämän jakson mukaisesti, komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (34) 152 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua yksikköhintaa ei sovelleta. Tällöin sen korvaa 1 kohdassa tarkoitettu kiinteä tuontiarvo.

3.   Jos jonkin tuotteen tietylle alkuperälle ei ole voimassa kiinteää tuontiarvoa, sovelletaan voimassa olevien kiinteiden tuontiarvojen keskiarvoa.

4.   Liitteessä XV olevassa A osassa esitettyinä ajanjaksoina sovelletaan kiinteitä tuontiarvoja, kunnes niitä muutetaan. Niiden soveltaminen on kuitenkin lopetettava, jos komissiolle ei ole ilmoitettu mitään edustavaa keskihintaa seitsemään perättäiseen markkinapäivään.

Jos johonkin tuotteeseen ei sovelleta ensimmäisen alakohdan mukaisesti kiinteää tuontiarvoa, kyseiseen tuotteeseen sovellettavan kiinteän tuontiarvon on oltava samansuuruinen kuin viimeisin keskimääräinen kiinteä tuontiarvo.

5.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos kiinteää tuontiarvoa ei ole voitu laskea liitteessä XV olevassa A osassa lueteltujen soveltamisajanjaksojen ensimmäisenä päivänä, kiinteää tuontiarvoa ei sovelleta.

6.   Edustavat hintanoteeraukset muunnetaan euroiksi kyseiselle päivälle laskettua edustavaa markkinakurssia käyttäen.

7.   Komissio julkaisee euroina ilmaistut kiinteät tuontiarvot asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

139 artikla

Tulohintaperusta

1.   Tulohinnan, jonka perusteella liitteessä XV olevassa A osassa luetellut tuotteet luokitellaan Euroopan yhteisöjen tullitariffiin, on oltava tuojan valinnan mukaan yhtä suuri kuin

a)

tuotteiden fob-hinta alkuperämaassa, johon on lisätty vakuutus- ja kuljetuskustannukset yhteisön tullialueen rajoille, jos tämä hinta ja nämä kustannukset ovat tiedossa tuotteiden liikkeeseen laskemista koskevan ilmoituksen tekohetkellä. Jos edellä tarkoitetut hinnat ovat yli 8 prosenttia korkeammat kuin asianomaiseen tuotteeseen vapaaseen liikkeeseen laskemista koskevan ilmoituksen tekohetkellä sovellettava kiinteä tuontiarvo, tuojan on asetettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakuus. Tällöin tuotteiden tuontimaksujen lopullinen määrä on yhtä suuri kuin tulli, jonka tuoja olisi maksanut, jos asianomaisen tuotteen luokittelu olisi tehty kyseisen kiinteän arvon perusteella; tai

b)

tulliarvo, joka on laskettu asetuksen (ETY) N:o 2913/92 30 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ja jota sovelletaan ainoastaan kyseisiin tuontituotteisiin. Tällöin tullit on vähennettävä 138 artiklan 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin. Tuojan on tällöin on asetettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakuus, joka on yhtä suuri kuin tullit, jotka tuoja olisi maksanut, jos tuotteiden luokittelu olisi tehty kyseiseen erään sovellettavan kiinteän tuontiarvon perusteella; tai

c)

kiinteä tuontiarvo, joka on laskettu tämän asetuksen 138 artiklan mukaisesti.

2.   Tulohinnan, jonka perusteella liitteessä XV olevassa B osassa luetellut tuotteet luokitellaan Euroopan yhteisöjen tullitariffiin, on oltava tuojan valinnan mukaan yhtä suuri kuin:

a)

tuotteiden fob-hinta alkuperämaassa, johon on lisätty vakuutus- ja kuljetuskustannukset yhteisön tullialueen rajoille, jos tämä hinta ja nämä kustannukset ovat tiedossa tuotteiden tulliselvityksen tekohetkellä. Jos tulliviranomaiset edellyttävät vakuuden asettamista asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan mukaisesti, tuojan on asetettava vakuus, joka vastaa asianomaiseen tuotteeseen sovellettavan tullin enimmäismäärää; tai

b)

tulliarvo, joka on laskettu asetuksen (ETY) N:o 2913/92 30 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ja jota sovelletaan ainoastaan kyseisiin tuontituotteisiin. Tällöin tullit on vähennettävä 138 artiklan 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin. Tuojan on tällöin asetettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan mukaisesti vakuus, joka vastaa asianomaiseen tuotteeseen sovellettavan tullin enimmäismäärää.

3.   Jos tulohinta lasketaan tuotteiden fob-hinnan alkuperämaassa perusteella, tulliarvo lasketaan kyseiseen hintaan tapahtuvan asianomaisen myynnin perusteella.

Jos tulohinta lasketaan jollakin 1 kohdan b tai c alakohdassa tai 2 kohdan b alakohdassa säädetyllä menetelmällä, tulliarvo on laskettava samoin perustein kuin tulohinta.

4.   Tuojalla on käytettävissään yhden kuukauden määräaika kyseisten tuotteiden myynnistä laskettuna neljän kuukauden määräajan rajoissa vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen hyväksymispäivämäärästä osoittaakseen, että erä on myyty ehdoin, jotka varmistavat 1 kohdan a alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hintojen todenperäisyyden, tai määrittääkseen 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tulliarvon. Yhdenkin edellä mainitun määräajan noudattamatta jättäminen aiheuttaa asetetun vakuuden menettämisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista.

Asetettu vakuus on vapautettava siltä osin kuin todisteet myyntiä koskevien edellytysten noudattamisesta esitetään tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla.

Muutoin vakuus menetetään tuontitullien maksuksi.

5.   Toimivaltainen viranomainen voi pidentää 4 kohdassa tarkoitettua neljän kuukauden määräaikaa enintään kolmella kuukaudella tuojan asianmukaisesti perustellusta hakemuksesta.

6.   Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat tarkastuksen yhteydessä, ettei tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia ole noudatettu, niiden on perittävä maksettavat tullit asetuksen (ETY) N:o 2913/92 220 artiklan mukaisesti. Perittävien tai vielä perittäviksi jäävien tullien määrää vahvistettaessa on otettava huomioon niille tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttamispäivästä perinnän suorittamispäivään asti kasvanut korko. Sovellettava korkokanta on kansallisessa lainsäädännössä perintätoimien osalta voimassa oleva korkokanta.

2   jakso

Lisätuontitullit

140 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lisätuontitullia, jäljempänä ’lisätuontitulli’, voidaan soveltaa liitteessä XVII lueteltuihin tuotteisiin siinä lueteltuina ajanjaksoina tässä jaksossa vahvistetuin edellytyksin.

2.   Lisätullien kynnystasot luetellaan liitteessä XVII.

141 artikla

Määrien ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin liitteessä XVII luetellun tuotteen ja ajanjakson osalta tiedot niistä määristä, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 d artiklassa säädetyssä etuuskohteluun oikeuttavan tuonnin valvontajärjestelmässä.

Ilmoitus on tehtävä keskiviikkoisin viimeistään kello 12.00 (Brysselin aikaa) määristä, jotka on edellisviikolla luovutettu vapaaseen liikkeeseen.

2.   Tässä jaksossa tarkoitetuissa tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevissa ilmoituksissa, jotka tulliviranomaiset voivat tavaranhaltijan pyynnöstä hyväksyä ilman, että niissä on tiettyjä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 liitteessä 37 tarkoitettuja tietoja, on mainittava kyseisen asetuksen 254 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi kyseisten tuotteiden nettomassa (kg).

Kun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 260 artiklassa tarkoitettua yksinkertaistetun ilmoituksen menettelyä käytetään luovutettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja tuotteita vapaaseen liikkeeseen, yksinkertaistetuissa ilmoituksissa on mainittava muiden vaatimusten lisäksi kyseisten tuotteiden nettomassa (kg).

Kun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 263 artiklassa tarkoitettua kotitullausmenetelmää käytetään luovutettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja tuotteita vapaaseen liikkeeseen, kyseisen asetuksen 266 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava tuotteiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot sekä kyseisten tuotteiden nettomassa (kg).

Tässä jaksossa tarkoitettujen tuotteiden tuontiin ei sovelleta 266 artiklan 2 kohdan b alakohtaa.

142 artikla

Lisätullin kantaminen

1.   Jos todetaan, että vapaaseen liikkeeseen luovutettu määrä jonkin liitteessä XVII luetellun tuotteen ja jonkin soveltamisjakson osalta ylittää vastaavan kynnysmäärän, komissio kantaa lisätullin, paitsi jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2.   Lisätullia sovelletaan määriin, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen kyseisen tullin ensimmäisen soveltamispäivän jälkeen edellyttäen, että

a)

niiden 139 artiklan mukainen tariffiluokittelu johtaa korkeimman kyseisestä lähtöpaikasta tulevasta tuonnista kannettavan paljoustullin soveltamiseen;

b)

tuonti tapahtuu lisätullin soveltamisjakson aikana.

143 artikla

Lisätullin määrä

Edellä olevan 142 artiklan mukaisesti määrätty lisätulli on yksi kolmasosa kyseiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin tullista.

Sellaisen tuonnin osalta, johon sovelletaan arvotulliin liittyviä etuuksia, lisätulli on kuitenkin yksi kolmasosa kyseiseen tuotteeseen sovellettavasta paljoustullista siinä määrin, kuin 142 artiklan 2 kohtaa sovelletaan.

144 artikla

Lisätullin soveltamisen poikkeukset

1.   Lisätullia ei sovelleta:

a)

tuotteisiin, jotka tuodaan osana yhdistetyn nimikkeistön liitteessä VII lueteltuja tariffikiintiöitä;

b)

2 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöön matkalla oleviin tuotteisiin.

2.   Yhteisöön matkalla olevina tuotteina pidetään tuotteita, jotka

a)

ovat lähteneet alkuperämaasta ennen lisätullin soveltamispäätöstä; ja

b)

joiden mukana kuljetettaessa on alkuperämaan lastauspaikalta yhteisössä sijaitsevalle purkamispaikalle voimassa oleva, ennen mainitun lisätullin määräämistä laadittu kuljetusasiakirja.

3.   Asianomaisten on esitettävä tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla todiste siitä, että 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

Viranomaiset voivat kuitenkin katsoa, että tuotteet ovat lähteneet alkuperämaasta ennen lisätullin soveltamispäivää, jos niille toimitetaan jokin seuraavista asiakirjoista:

a)

merikuljetuksen yhteydessä konossementti, josta ilmenee, että lastaaminen on tapahtunut ennen kyseistä päivää;

b)

rautatiekuljetuksen yhteydessä alkuperämaan rautatieviranomaisten ennen kyseistä päivää hyväksymä rahtikirja;

c)

maantiekuljetuksen yhteydessä alkuperämaassa ennen kyseistä päivää laadittu maantiekuljetussopimus tai muu kuljetusasiakirja, jos yhteisön passitusmenettelyn tai yhteisen passitusmenettelyn osana sovittujen kahden- tai monenvälisten järjestelyjen edellytykset täyttyvät;

d)

ilmakuljetuksen yhteydessä lentorahtikirja, josta käy ilmi, että lentoyhtiö on vastaanottanut tuotteet ennen kyseistä päivää.

V   OSASTO

YLEIS-, KUMOAMIS-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

145 artikla

Tarkastukset

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkastukset ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 ja tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen tai muun yhteisön lainsäädännön erityissäännösten soveltamista. Niiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, jotta yhteisöjen taloudelliset edut ovat asianmukaisesti suojatut.

Erityisesti on varmistettava, että

a)

kaikki yhteisön tai kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisessa säännöstössä tai kansallisessa strategiassa vahvistetut tukikelpoisuusedellytykset voidaan tarkastaa;

b)

tarkastusten tekemisestä vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään henkilöstöä, joka lukumäärältään, pätevyydeltään ja kokemukseltaan soveltuu tarkastusten tehokkaaseen suorittamiseen; ja

c)

säädetään tarkastuksista sen estämiseksi, että tämän asetuksen ja muiden yhteisön tai kansallisten järjestelmien mukaisille toimenpiteille ei myönnetä sääntöjenvastaista kaksinkertaista rahoitusta.

146 artikla

Kansalliset seuraamukset

Tässä asetuksessa tai asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 säädettyihin vaatimuksiin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien osalta jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisella tasolla sovellettavista seuraamuksista, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, jotta yhteisöjen taloudelliset edut ovat asianmukaisesti suojatut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa tai asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 säädettyjen seuraamusten soveltamista.

147 artikla

Keinotekoisesti luodut tilanteet

Tukea ei saa maksaa tuensaajille, joiden osalta on osoitettu, että ne ovat keinotekoisesti luoneet kyseisten tukien saamiseen vaaditut edellytykset saadakseen hyötyä tukijärjestelmän tavoitteiden vastaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa tai asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 säädettyjen toimenpiteiden soveltamista.

148 artikla

Tiedonannot

1.   Kaikki tämän asetuksen mukaiset tiedonannot jäsenvaltioilta komissiolle on tehtävä komission vahvistamalla tavalla ja vahvistamassa muodossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen erityissäännösten soveltamista.

Jos tiedonanto tehdään vahvistetusta tavasta ja muodosta poikkeavasti, saatetaan katsoa, ettei sitä ole tehty lainkaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tässä asetuksessa vahvistettujen tiedonantojen määräaikojen noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen erityissääntöjen soveltamista.

3.   Jos jäsenvaltio ei tee tässä asetuksessa tai asetuksessa (EY) N:o 1182/2007 edellytettyä tiedonantoa tai tiedonanto on komission hallussa olevien puolueettomien tietojen perusteella virheellinen, komissio voi keskeyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (35) 14 artiklassa tarkoitetut kuukausimaksut hedelmä- ja vihannesalan osalta osittain tai kokonaan, kunnes toimitetaan asianmukainen tiedonanto.

149 artikla

Ilmeiset virheet

Jäsenvaltiolle tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 1182/2007 mukaisesti tehtyä tiedonantoa, hakemusta tai pyyntöä voidaan muuttaa milloin tahansa sen jättämisen jälkeen, jos toimivaltainen viranomainen havaitsee ilmeisen virheen.

150 artikla

Ylivoimainen este ja poikkeukselliset olosuhteet

Jos tulee määrätä seuraamus tai peruuttaa tuki tai hyväksyntä tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 1182/2007 nojalla, seuraamusta ei määrätä tai hyväksyntää peruuteta, jos kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet.

Ylivoimainen este ja toimivaltaista viranomaista tyydyttävät todisteet on kuitenkin annettava tiedoksi viranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun asianomainen henkilö voi ne toimittaa.

151 artikla

Kumoamiset

Kumotaan asetukset (EY) N:o 3223/94, (EY) N:o 1555/96, (EY) N:o 961/1999, (EY) N:o 544/2001, (EY) N:o 1148/2001, (EY) N:o 2590/2001, (EY) N:o 1791/2002, (EY) N:o 2103/2002, (EY) N:o 48/2003, (EY) N:o 606/2003, (EY) N:o 761/2003, (EY) N:o 1432/2003, (EY) N:o 1433/2003, (EY) N:o 1943/2003, (EY) N:o 103/2004, (EY) N:o 1557/2004, (EY) N:o 179/2006, (EY) N:o 430/2006, (EY) N:o 431/2006 ja (EY) N:o 1790/2006.

Kumottuja asetuksia sovelletaan kuitenkin tapauksen mukaan edelleen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 55 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi.

152 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 2 artiklassa säädetään, yksinomaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 55 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden markkinointivuosien määritelmiä, jotka olivat olemassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

2.   Kaikkien vuonna 2007 jätettyjen toimintaohjelmien hyväksymistä koskevat säännöt ovat välittömästi ennen tämän asetuksen soveltamispäivää sovellettavat säännöt.

Toimintaohjelmien, joihin voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 55 artiklan 3 kohdan a alakohtaa, toteuttamista voidaan jatkaa loppuun saakka, jos ne ovat välittömästi ennen tämän asetuksen soveltamispäivää sovellettavien sääntöjen mukaisia.

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 66 ja 67 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vahvistaa tarvittavat säännökset, jotta tuottajaorganisaatiot voivat mahdollisimman pian tämän asetuksen voimaantulon jälkeen muuttaa toimintaohjelmiaan asetuksen (EY) N:o 1182/2007 55 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan soveltamiseksi.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 55 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi jalostettavaksi toimitettavien raaka-aineiden vähimmäisominaisuuksia ja lopputuotteiden vähimmäislaatuvaatimuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan edelleen niiden jäsenvaltioiden alueilla korjattuun raaka-aineeseen, jotka soveltavat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 b tai 143 b c artiklan mukaista siirtymäkauden järjestelyä, ovat asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklassa tarkoitettujen asiaankuuluvien kaupan pitämisen vaatimusten lisäksi säännöt, jotka sisältyvät liitteessä XVIII lueteltuihin komission asetuksiin.

153 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2007

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 6/2005 (EUVL L 2, 5.1.2005, s. 3).

(2)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(3)  EUVL L 273, 17.10.2007, s. 1.

(4)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 49. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(5)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 756/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 41).

(6)  EYVL L 193, 3.8.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 977/2007 (EUVL L 217, 22.8.2007, s. 9).

(7)  EYVL L 119, 7.5.1999, s. 23.

(8)  EYVL L 81, 21.3.2001, s. 20.

(9)  EYVL L 156, 13.6.2001, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 408/2003 (EUVL L 62, 6.3.2003, s. 8).

(10)  EYVL L 345, 29.12.2001, s. 20.

(11)  EYVL L 272, 10.10.2002, s. 7.

(12)  EYVL L 324, 29.11.2002, s. 11.

(13)  EYVL L 7, 11.1.2003, s. 65.

(14)  EUVL L 86, 3.4.2003, s. 15.

(15)  EUVL L 109, 1.5.2003, s. 7.

(16)  EUVL L 203, 12.8.2003, s. 18.

(17)  EUVL L 203, 12.8.2003, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 576/2006 (EUVL L 100, 8.4.2006, s. 4).

(18)  EUVL L 286, 4.11.2003, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 222/2005 (EUVL L 39, 11.2.2005, s. 17).

(19)  EUVL L 16, 23.1.2004, s. 3.

(20)  EUVL L 283, 2.9.2004, s. 3.

(21)  EUVL L 29, 2.2.2006, s. 26.

(22)  EUVL L 79, 16.3.2006, s. 7.

(23)  EUVL L 79, 16.3.2006, s. 9.

(24)  EUVL L 339, 6.12.2006, s. 8.

(25)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).

(26)  EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).

(27)  EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/142/EY (EUVL L 368, 23.12.2006, s. 110).

(28)  EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3.

(29)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(30)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.

(31)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18.

(32)  EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56.

(33)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1,

(34)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1,

(35)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.


LIITE I

LAATUVAATIMUKSET, JOTKA JOKAISEN TUOTTEEN, JOLLE EI OLE VAHVISTETTU KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSIA, ON TÄYTETTÄVÄ TUOREIDEN HEDELMIEN JA VIHANNESTEN 6 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN MYYNTIPAKKAUSTEN OSALTA

Vähimmäislaatuvaatimukset

Sallitut poikkeamat huomioon ottaen (ks. jäljempänä) tuotteiden on kaikissa luokissa oltava:

eheitä,

terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,

puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,

lähes vailla tuholaisia,

lähes vailla tuholaisten aiheuttamia vioittumia,

vailla epätavallista pintakosteutta,

vailla vierasta hajua ja/tai makua.

Ekstraluokka

Tähän luokkaan luokiteltujen tuotteiden on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava lajikkeelle ja/tai kauppatyypille ominaisia.

Niiden on oltava täysin virheettömiä hyvin vähäisiä pintavirheitä lukuun ottamatta, edellyttäen että virheet eivät vaikuta tuotteen ulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen tai pakkauksen ulkoasuun.

I luokka

Tähän luokkaan luokiteltujen tuotteiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava lajikkeelle ja/tai kauppatyypille ominaisia.

Niissä voi kuitenkin olla vähäisiä virheitä, edellyttäen että virheet eivät vaikuta tuotteen ulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen tai pakkauksen ulkoasuun.

II luokka

Tähän luokkaan kuuluvat tuotteet, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin mutta jotka täyttävät edellä määritellyt vähimmäisvaatimukset.

Niissä voi olla virheitä, edellyttäen että niiden laatuun, säilyvyyteen tai ulkoasuun liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina.

Sallitut laatupoikkeamat

Jokaisessa pakkauksessa sallitaan laatupoikkeamien rajoissa tuotteita, jotka eivät ole mainitun laatuluokan vaatimusten mukaisia.

Ekstraluokka

Viisi prosenttia lukumäärästä tai painosta tuotteita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta jotka täyttävät I luokan vaatimukset tai jotka poikkeuksellisesti hyväksytään tämän luokan sallittujen poikkeamien rajoissa.

I luokka

Kymmenen prosenttia lukumäärästä tai painosta tuotteita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta jotka täyttävät II luokan vaatimukset tai jotka poikkeuksellisesti hyväksytään tämän luokan sallittujen poikkeamien rajoissa.

II luokka

Kymmenen prosenttia lukumäärästä tai painosta tuotteita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia, lukuun ottamatta tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet kulutukseen kelpaamattomiksi.

Tasalaatuisuus

Pakkauksen kaikkien tuotteiden on oltava samaa alkuperää, lajiketta tai kauppatyyppiä ja laatua.


LIITE II

10 ARTIKLAN 3 KOHDASSA MAINITTU MALLI

Image

Yhteisön kaupan pitämisen vaatimus

Nro

(Jäsenvaltio)


LIITE III

TUOREIDEN HEDELMIEN JA VIHANNESTEN YHTEISÖN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSIA KOSKEVA 11 JA 12 ARTIKLASSA MAINITTU VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS

Image


LIITE IV

MAAT, JOIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUSTARKASTUKSET ON HYVÄKSYTTY 13 ARTIKLAN MUKAISESTI

A OSA:   MAIDEN JA TUOTTEIDEN LUETTELO

Maa

Tuotteet

Sveitsi

Tuoreet hedelmät ja vihannekset sitrushedelmiä lukuun ottamatta

Marokko

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

Etelä-Afrikka

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

Israel

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

Intia

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

Uusi-Seelanti

Omenat, päärynät ja kiivit

Senegal

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

Kenia

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

Turkki

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

B OSA:   VIRALLISIA VIRANOMAISIA JA TARKASTUSVIRANOMAISIA KOSKEVAT TIEDOT

Maa

Virallinen viranomainen

Tarkastusviranomainen

Sveitsi

Office fédéral de l'agriculture

Département fédéral de l'économie

Mattenhofstrasse 5, CH-3003 Berne

Puhelin: (41-31) 324 84 21

Faksi: (41-31) 323 05 55

Qualiservice Sàrl

Kapellenstrasse 5 Case postale 7960

CH-3001 Berne

Puhelin: (41-31) 385 36 90

Faksi: (41-31) 385 36 99

Marokko

Minister for Agriculture, Rural Development, Water and Forests

Quartier Administratif Place Abdallah Chefchouani BP 607 Rabat Morocco

Puhelin: (212-37) 76 36 57/76 05 29

Faksi: (212-37) 76 33 78

Sähköposti: webmaster@madprm.gov.ma

Établissement Autonome de Contrôle et de Coordination des Exportations (EACCE)

Angle Boulevard Mohamed Smiha et Rue Moulay Mohamed El Baâmrani

Casablanca Morocco

Puhelin: (212-22) 30 51 04/30 51 73/30 50 91/30 51 95

Faksi: (212-22) 30 51 68

Sähköposti: eacce@eacce.org.ma

Etelä-Afrikka

National Department of Agriculture DPHQ

Private Bag X258

Pretoria 0001 South Africa

Puhelin: (27-12) 3196502

Faksi: (27-12) 3265606

Sähköposti: smph@nda.agric.za

PPECB (Perishable Products Export Control Board)

PO Box 15289 7500 Panorama, Parow South Africa

Puhelin: (27-21) 9301134

Faksi: (27-21) 9306046

Sähköposti: ho@ppecb.com

Israel

Ministry of Agriculture and Rural Development PPIS (Plant Protection and Inspection Service)

PO Box 78 Bet-Dagan 50250 Israel

Puhelin: (972-3) 968 15 00

Faksi: (972-3) 368 15 07

Ministry of Agriculture and Rural Development PPIS (Plant Protection and Inspection Service)

Fresh produce quality control service

PO Box 78 Bet-Dagan 50250 Israel

Puhelin: (972-3) 968 15 20

Faksi: (972-3) 368 15 07

Intia

Agricultural Marketing Adviser Ministry of Agriculture,

Govt. of India NH-IV, Faridabad India

Puhelin: (91-129) 241 65 68, 241 57 10; (91-11) 23 01 34 45

Faksi: (91-129) 241 65 68;

(91-11) 23 01 34 45

Sähköposti: pkagarwall123@hotmail.com

Directorate of Marketing and Inspection (DMI)

Department of Agriculture and Cooperation

Ministry of Agriculture, Govt. of India NH-IV, Faridabad India

Puhelin: (91-129) 241 65 68, 241 57 10

Faksi: (91-129) 241 65 68

Sähköposti: dmifbd@agmark.nic.in

Uusi-Seelanti

Ministry of Agriculture and Forestry

New Zealand Food Safety Authority

68-86 Jervois Quay, PO Box 2835

Wellington

New Zealand

Puhelin: (64-4) 463 2500

Faksi: (64-4) 463 2675

Sähköposti: nzfsa.info@nzfsa.govt.nz

New Zealand Food Safety Authority

68-86 Jervois Quay, PO Box 2835

Wellington

New Zealand

Puhelin: (64-4) 463 2500

Faksi: (64-4) 463 2675

Sähköposti: nzfsa.info@nzfsa.govt.nz

Senegal

Ministère de l’Agriculture et de l’Hydraulique

Direction de la protection des végétaux

bp 20054 Thiaroye Dakar, Senegal

Puhelin: (221) 834 03 97

Faksi: (221) 834 28 54/834 42 90

Sähköposti: almhanne@hotmail.com

Ministère de l’Agriculture et de l’Hydraulique

Direction de la protection des végétaux

Bureau qualité de la Division Législation et Contrôle phytosanitaire

Puhelin: (221) 834 03 97

Faksi: (221) 834 28 54

Sähköposti:

dpv1@sentoo.sn

almhanne@yahoo.fr

Kenia

Kenya Plant Health Inspectorate Service

Kephis Managing Director

PO Box 49592-00100

Nairobi

Tel: (254-20) 88 25 84

Faksi: (254-20) 88 22 65

Sähköposti: kephis@nbnet.co.ke

Kenya Plant Health Inspectorate Service, Kephis

PO Box 49592-00100

Nairobi

Tel: (254-20) 88 45 45/88 23 08/88 29 33

Faksi: (254-20) 88 22 45

Sähköposti: kephis@nbnet.co.ke

Turkki

General Directorate of Standardisation for Foreign Trade

General Director: Mr. Yavuz MOLLASALİHOĞLU

Head of the Department for Agriculture: Mrs. Çiğdem KILIÇKAYA

Osoite: İnönü Bulv. No: 36 Oda No: 2118

06510 Emek/Ankara

Puhelin: (90-312) 212 58 99

Faksi: (90-312) 212 68 64,

(90-312) 205 09 18

Sähköposti: kilickayac@dtm.gov.tr

Regional Directorate of Western Anatolia

Regional Director: Mr. Muzaffer ERTÜRK

Osoite: Gazi Bulv. No: 126 Kat:1 35230 Basmane/İzmir

Puhelin: (90-232) 483 40 26

Faksi: (90-232) 48 37 72

Sähköposti: izmirbolge@dtm.gov.tr

Regional Directorate of Southern Anatolia

Regional Director: Mr. Șükrü ÇALIȘKAN

Osoite: Çakmak Cad. Buğdaycı Apt. No:27 Kat:6/32 Mersin

Puhelin: (90-324) 237 97 18

Faksi: (90-324) 237 19 59

Sähköposti: mersinbolge@dtm.gov.tr

Regional Directorate of Southeastern Anatolia

Regional Director: Mr. M. Zihni DOĞAN

Osoite: Yeni Valilik Binası Kat:5 No:555 27330 Gaziantep

Puhelin: (90-342) 230 78 52

Faksi: (90-342) 221 21 44

Sähköposti: gaziantepbolge@dtm.gov.tr

Regional Directorate of Marmara

Regional Director: Mr. Çağatay ÖZTÜRK

Osoite: Dıș Ticaret Kompleksi D Blok K-1-2 Çobançeșme Mevkii Sanayi Cad

Yenibosna – Bahçelievler/İstanbul

Puhelin: (90-212) 454 08 20

Faksi: (90-212) 454 08 22

Sähköposti: istanbulbolge@dtm.gov.tr

Regional Directorate of Eastern Black Sea

Regional Director: Mr. Ö. Naci GENÇTÜRK

Osoite: Hükümet Konağı Üst Zemin Kat 61040 Trabzon

Puhelin: (90-462) 230 19 82

Faksi: (90-462) 229 73 09

Sähköposti: izmirbolge@dtm.gov.tr

Regional Directorate of Central Anatolia

Regional Director: Mr. Caner SOLMAZ

Osoite: Mithatpașa Cad. No: 18/4

Kızılay/Ankara

Puhelin: (90-312) 430 61 08

Faksi: (90-312) 430 61 09

Sähköposti: ankarabolge@dtm.gov.tr

C OSA:   TODISTUSMALLIT

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image


LIITE V

TUOREIDEN HEDELMIEN JA VIHANNESTEN, JOIHIN SOVELLETAAN YHTEISÖN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSIA, 19 ARTIKLAN 2 KOHDASSA MAINITTU TEOLLISTA KÄYTTÖTARKOITUSTA KOSKEVA TODISTUS

Image


LIITE VI

20 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TARKASTUSMENETELMÄT

Huomautus: Nämä tarkastusmenetelmät perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE/YK) pilaantumisalttiiden tuotteiden laatuvaatimusten asettamista ja laadun kehittämistä käsittelevän työryhmän tuoreiden hedelmien ja vihannesten laadun valvontaa koskevassa oppaassa annettuihin sääntöihin.

1.   MÄÄRITELMÄT

a)   Vaatimustenmukaisuustarkastus

Tarkastajan tämän asetuksen mukaisesti tekemä tarkastus, joka koskee sitä, ovatko hedelmät ja vihannekset asetuksen (EY) N:o 1182/2007 2 artiklan mukaisesti säädettyjen kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia.

Tähän tarkastukseen kuuluu:

tapauksen mukaan tunnistus- ja asiakirjatarkastus: tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa ja 11 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen, erän mukana seuraavien asiakirjojen tai todistusten ja/tai rekisterien tarkastus sekä tavaroiden ja kyseisten asiakirjojen tietojen tarkastus sen tarkistamiseksi, ovatko ne yhteneväisiä,

näytteenottoon perustuva erän tavaroiden fyysinen tarkastus sen varmistamiseksi, että erä on kaikkien kaupan pitämisen vaatimusten edellytysten mukainen, pakkausten ulkoasua ja merkintöjä sekä pakkaamista koskevat määräykset mukaan luettuina.

b)   Tarkastaja

Toimivaltaisen tarkastusviranomaisen asianmukaisesti valtuuttama henkilö, joka saa jatkuvaa ja vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastustoimien suorittamiseen soveltuvaa koulutusta.

c)   Lähetys

Tietyn toimijan myytäväksi tarkoitettu tuotemäärä, sellaisena kuin se on tarkastushetkellä ja asiakirjassa määriteltynä. Lähetys voi muodostua yhden tai useamman tyyppisistä tuotteista, ja siihen voi sisältyä yksi tai useampi erä tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.

d)   Erä

Tuotemäärä, jolla on tarkastushetkellä seuraavat samat ominaisuudet:

pakkaaja ja/tai lähettäjä,

alkuperämaa,

tuote,

tuoteluokka,

kokoluokka (jos tuotteeseen sovelletaan kokolajittelua),

lajike tai kauppatyyppi (vastaavien vaatimusten määräysten mukaisesti),

pakkauksen tyyppi ja ulkoasu.

Jos tarkastuksen yhteydessä eriä on kuitenkin vaikea erottaa ja/tai eriä ei ole mahdollista esittää erillään, lähetyksen kaikkien erien voidaan tässä erityistapauksessa katsoa muodostavan yhden ja saman erän, jos niiden tuotetyyppiä, lähettäjää, alkuperämaata, luokkaa sekä lajiketta ja kauppatyyppiä – mikäli niistä on vaatimuksissa säädetty – koskevat ominaisuudet ovat yhdenmukaiset.

e)   Otanta

Näyte, joka on otettu erästä väliaikaisesti vaatimustenmukaisuustarkastuksen yhteydessä.

f)   Perusnäyte

Erästä otettu pakkaus tai irtotavaran yhdestä kohtaa erää otettu määrä.

g)   Kokoomanäyte

Useita erästä otettuja edustavia perusnäytteitä, joiden määrä on riittävä erän arvioimiseen kaikkien edellytysten osalta.

h)   Kakkosnäyte

Pähkinöistä otettava kakkosnäyte on edustava tuotemäärä, joka valitaan kokoomanäytteestä otetusta, 300–1 000 grammaa painavasta perusnäytteestä. Jos perusnäytteeseen kuuluu esipakattuja tuotteita, kakkosnäyte on yksi esipakkaus.

i)   Yhdistetty näyte

Pähkinöistä otettava yhdistetty näyte on kokoomanäytteen kaikkien kakkosnäytteiden vähintään kolmen kilogramman painoinen yhdistelmä. Yhdistettyyn näytteeseen kuuluvat pähkinät on sekoitettava tasaisesti.

j)   Supistettu näyte

Kokoomanäytteestä otettu määrä tuotetta, joka on riittävä erän arvioimiseen tiettyjen tekijöiden osalta.

Pähkinöiden osalta supistettu näyte on vähintään 100 pähkinää, jotka on otettu yhdistetystä näytteestä. Kokoomanäytteestä voidaan ottaa useita supistettuja näytteitä.

k)   Pakkaukset

Pakkauksen osa, jonka muodostavat pakkauspäällys ja sen sisältö. Pakkauksen pakkauspäällyksen on oltava sellainen, että tietyn määrän myyntipakkauksia tai irtotavaraa käsittely ja kuljetus helpottuu fyysisen käsittelyn ja kuljetuksen aiheuttamien vaurioiden välttämiseksi. Maantie-, rautatie-, meri- ja ilmakuljetuksessa käytettävät kontit eivät ole pakkauksia. Joissakin tapauksissa pakkaus on myös myyntipakkaus.

l)   Myyntipakkaukset

Pakkauksen osa, jonka muodostavat pakkauspäällys ja sen sisältö. Myyntipakkauksen on muodostettava myyntipaikassa loppukäyttäjälle tai kuluttajalle myytävä yksikkö. Myyntipakkauksissa esipakkausten on oltava sellaisia, että pakkaus peittää sisällön kokonaan tai osittain, kuitenkin aina siten, että sisältöä ei voi muuttaa pakkausta avaamatta tai vaihtamatta.

2.   VAATIMUSTENMUKAISUUSTARKASTUKSEN TOTEUTTAMINEN

a)   Yleisiä huomioita

Fyysinen tarkastus tehdään arvioimalla kokoomanäyte, joka on otettu tarkastettavan erän eri kohdista sattumanvaraisesti. Kokoomanäytteen oletetaan periaatteessa edustavan koko erää.

b)   Erien tunnistaminen ja/tai lähetystä koskeva yleisvaikutelma

Erien tunnistaminen tapahtuu niiden merkintöjen perusteella tai muiden tekijöiden, kuten neuvoston direktiivin 89/396/ETY (1) mukaisesti tehtyjen merkintöjen perusteella. Kun on kysymys useista eristä koostuvasta lähetyksestä, tarkastajan on saatava lähetyksestä kokonaisvaikutelma saateasiakirjojen tai ilmoitusten avulla. Hänen on tällöin määriteltävä tarkastuksensa perusteella erien yhdenmukaisuus mainituissa asiakirjoissa olevien tietojen kanssa.

Jos tuotteet on määrä lastata tai ne on lastattu kuljetusvälineeseen, sitä koskevia tietoja on käytettävä lähetyksen tunnistamiseen.

c)   Tuotteiden esittäminen

Tarkastaja osoittaa pakkaukset, jotka hän haluaa tutkia. Toimijan tai tämän edustajan on näytettävä ne. Toimenpide käsittää siis kokoomanäytteen esittämisen.

Jos on tarpeen ottaa supistettuja näytteitä tai kakkosnäytteitä, tarkastaja valitsee ne kokoomanäytteestä.

d)   Fyysinen tarkastus

Pakkausten ja ulkoasun arviointi perusnäytteiden avulla:

Pakkaukset ja niiden siisteys sekä pakkaamiseen käytetyt materiaalit on tarkastettava pitäen silmällä niiden vaatimustenmukaisuutta. Jos ainoastaan jotkin pakkaustavat ovat sallittuja, tarkastajan on ratkaistava, ovatko käytetyt tavat juuri niitä.

Merkintöjen tarkastaminen perusnäytteiden avulla: Ensisijaisesti olisi tarkastettava, onko tuotteiden merkintä kaupan pitämisen vaatimusten mukainen. Tarkastaja tutkii, ovatko merkinnät kaikilta osin oikein tehtyjä vai olisiko niitä muutettava.

Muovikalvoon yksittäispakattuja hedelmiä ja vihanneksia ei pidetä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY tarkoitettuina valmiiksi pakattuina elintarvikkeina, eikä niitä ole välttämätöntä merkitä kaupan pitämisen vaatimusten mukaisesti. Tällöin muovikalvoa voidaan pitää arkojen tuotteiden suojana.

Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen kokoomanäytteen, yhdistetyn näytteen ja/tai supistettujen näytteiden avulla: Tarkastaja päättää, minkä suuruisen kokoomanäytteen hän tarvitsee erien arviointiin. Hän valitsee sattumanvaraisesti tarkastettavat pakkaukset, tai jos on kyse irtotuotteista, ne kohdat eristä, joista perusnäytteet on otettava.

Vaurioituneita pakkauksia ei voida käyttää kokoomanäytteisiin. Ne on pantava sivuun ja tarvittaessa tutkittava erikseen, ja niistä on laadittava erillinen raportti. Jotta tuotteet voidaan todeta vaatimustenvastaisiksi, näytteen on sisällettävä vähintään seuraavat määrät:

Pakatut tuotteet

Pakkausten lukumäärä erässä

Otettavien pakkausten lukumäärä (perusnäytteet)

enintään 100

5

101–300

7

301–500

9

501–1 000

10

yli 1 000

15 (vähintään)


Irtotavarana olevat tuotteet

Erän koko kilogrammoina tai siihen kuuluvien yksikköjen lukumääränä

Perusnäytteiden koko kilogrammoina tai näytteisiin sisällytettävien yksikköjen lukumääränä

enintään 200

10

201–500

20

501–1 000

30

1 001–5 000

60

yli 5 000

100 (vähintään)

Suurikokoisten (yli 2 kg/kappale) irtotavarana olevien hedelmien ja vihannesten osalta perusnäytteiden on koostuttava vähintään viidestä kappaleesta. Jos kyseessä on alle viidestä pakkauksesta koostuva tai alle 10 kg:n painoinen erä, tarkastetaan koko erä.

Jos tarkastaja toteaa tarkastuksen jälkeen, ettei hän pysty tekemään päätöstä, hän voi tehdä uuden tarkastuksen ja tehdä päätöksen näiden kahden tarkastuksen kokonaiskeskiarvon perusteella.

Vaatimustenmukaisuus sellaisten perusteiden osalta, jotka liittyvät kehitys- ja/tai kypsyysasteeseen tai joihin liittyy sisäisten vikojen olemassaolo tai puuttuminen, voidaan tarkastaa supistettujen näytteiden perusteella. Näin on erityisesti silloin, kun tarkastustoimet aiheuttavat tuotteen tuhoutumisen. Näiden näytteiden koko saa olla vain niin suuri kuin erän arvioimiseksi on ehdottoman välttämätöntä. Jos mainitun kaltaisia vikoja havaitaan tai epäillään, supistettu näyte ei saa ylittää kymmentä prosenttia alun perin tarkastusta varten otetun kokoomanäytteen koosta.

e)   Tuotteen tarkastaminen

Tarkastettava tuote on poistettava pakkauksesta kokonaisuudessaan. Tarkastaja voi jättää sen tekemättä, jos kyseessä ovat pähkinät tai jos pakkauksen tyyppi ja luonne mahdollistavat sisällön tarkastamisen pakkausta avaamatta. Tasalaatuisuuden, vähimmäisvaatimusten sekä laatu- ja kokoluokkien tarkastaminen on tehtävä kokoomanäytteen avulla, paitsi kun kyseessä ovat pähkinät, jotka on tarkastettava yhdistetyn näytteen avulla. Kun tuotteessa on vikoja, tarkastaja määrittää niiden prosenttiosuuden vaatimustenvastaisten tuotteiden lukumäärän tai painon perusteella.

Kehitys- ja/tai kypsyysasteetta koskevien kriteerien tarkastus voidaan tehdä kaupan pitämisen vaatimuksissa tätä tarkoitusta varten säädettyjen laitteiden ja menetelmien avulla tai hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti.

f)   Tarkastusraportit

Tarvittaessa annetaan 20 artiklassa säädetyt asiakirjat.

Jos tuote on todettu vaatimustenvastaiseksi, toimijalle tai tämän edustajalle on ilmoitettava kirjallisesti vaatimustenvastaisuuden syyt. Jos tuote on mahdollista saattaa vaatimustenmukaiseksi sen merkintöjä muuttamalla, siitä on ilmoitettava toimijalle tai tämän edustajalle.

Jos tuotteessa on vikoja, vaatimusten vastaiseksi arvioitu prosenttiosuus on täsmennettävä.

g)   Tuotteen arvon aleneminen vaatimustenmukaisuustarkastuksen seurauksena

Tarkastuksen jälkeen kokoomanäyte annetaan toimijalle tai tämän edustajalle.

Tarkastusviranomaisen ei tarvitse korvata niitä kokoomanäytteen osia, jotka ovat tuhoutuneet tarkastuksessa.


(1)  EYVL L 186, 30.6.1989, s. 21.


LIITE VII

KESTÄVIEN TOIMINTAOHJELMIEN KANSALLISEN STRATEGIAN RAKENNE JA SISÄLTÖ (57 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU)

1.   Kansallisen strategian kesto

Jäsenvaltio ilmoittaa.

2.   Tilanneanalyysi vahvuuksien ja heikkouksien osalta sekä kehitysmahdollisuuksista, strategia niiden saavuttamiseksi ja perusteet valituille ensisijaisille toimille.

(Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta)

2.1   Tilanneanalyysi

Kuvailkaa määrällisten tietojen avulla nykytilannetta hedelmä- ja vihannesalalla korostaen vahvuuksia ja heikkouksia, kehityseroja, tarpeita ja puutteita sekä kehittämismahdollisuuksia liitteessä XIV määriteltyjen asiaankuuluvien perusindikaattorien ja muiden asiaankuuluvien lisäindikaattorien perusteella. Kuvauksen tulee sisältää ainakin seuraavat seikat:

hedelmä- ja vihannesalan suorituskyky tärkeimmät suuntaukset mukaan luettuina; alan vahvuudet ja heikkoudet muun muassa kilpailukyvyn ja tuottajaorganisaatioiden kehityspotentiaalin kannalta;

hedelmä- ja vihannestuotannon ympäristövaikutukset (vaikutukset/paineet ja hyödyt), tärkeimmät suuntaukset mukaan luettuina.

2.2   Vahvuuksien ja heikkouksien perusteella valittu strategia

Kuvatkaa tärkeimpiä aloja, joilla toiminnan odotetaan synnyttävän eniten lisäarvoa:

toimintaohjelman tavoitteiden ja odotettujen tulosten asianmukaisuus sekä määritellyt (ensisijaisiin) tarpeisiin liittyvät päämäärät, kuten myös se, missä määrin ne voidaan realistisesti saavuttaa;

strategian sisäinen johdonmukaisuus, toisiaan tukevien vuorovaikutussuhteiden olemassaolo ja se, että eri toimille asetettujen toiminnallisten tavoitteiden välillä ei ole ristiriitaisuuksia;

valittujen toimien ja muiden kansallisten/alueellisten toimien keskinäinen täydentävyys ja johdonmukaisuus erityisesti Euroopan yhteisön rahastoista tuettavien toimien ja varsinkin maaseudun kehittämistoimenpiteiden kanssa;

odotetut tulokset ja vaikutukset suhteessa alkutilanteeseen ja se, miten ne edistävät yhteisön tavoitteita.

2.3   Aiempien toimintaohjelmien vaikutus (jos käytettävissä)

Kuvatkaa mahdollisten aiempien hiljattaisten toimintaohjelmien vaikutusta ja esittäkää yhteenveto niiden käytettävissä olevista tuloksista.

3.   Toimintaohjelmien tavoitteet sekä välineet ja suoritusindikaattorit

(Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 2 kohdan c alakohta)

Kuvatkaa valittuja tukikelpoisia toimia (viitteellinen luettelo) ja ilmoittakaa tavoitteet, todennettavissa olevat päämäärät ja indikaattorit, joiden perusteella voidaan arvioida tavoitteiden saavuttamisen edistymistä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

3.1   Kaikkia tai useita toimityyppejä koskevat vaatimukset

Valitut perusteet ja hallinnolliset säännöt sen varmistamiseksi, että tietyille tukikelpoisiksi valituille toimille ei myönnetä tukea myös yhteisen maatalouspolitiikan muista välineistä ja erityisesti maaseudun kehittämistukea.

Tehokkaat järjestelyt, jotka on otettu käyttöön asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti ympäristön suojaamiseksi ympäristöpaineilta, joita toimintaohjelmassa rahoitettavat investoinnit mahdollisesti lisäävät, sekä kyseisen asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut perusteet, joilla varmistetaan, että toimintaohjelmista rahoitettavat yksittäisten tilojen investoinnit ovat perustamissopimuksen 174 artiklassa ja kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisia.

3.2   Toimityyppien osalta esitettävät erityistiedot (täytetään vain valittujen toimien osalta)

Suunniteltujen toimien osalta on esitettävä seuraavat erityistiedot:

3.2.1   Tuotannonsuunnittelutoimet (viitteellinen luettelo)

3.2.1.1   Käyttöomaisuuden hankinta

tukikelpoiset investointityypit (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

muut tukikelpoiset hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.1.2   Muut toimet

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus,

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.2   Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet (viitteellinen luettelo)

3.2.2.1   Käyttöomaisuuden hankinta

tukikelpoiset investointityypit (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

muut tukikelpoiset hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.2.2   Muut toimet

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus,

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.3   Kaupan pitämisen parantamistoimet (viitteellinen luettelo)

3.2.3.1   Käyttöomaisuuden hankinta

tukikelpoiset investointityypit (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

muut tukikelpoiset hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.3.2   Muut toimityypit, muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät menekinedistämis- ja tiedotustoimet mukaan luettuina

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus,

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.4   Tutkimus ja koetuotanto (viitteellinen luettelo)

3.2.4.1   Käyttöomaisuuden hankinta

tukikelpoiset investointityypit (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

muut tukikelpoiset hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.4.2   Muut toimityypit

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus,

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.5   Koulutustyyppiset toimet (muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät) ja neuvontapalvelujen käytön lisäämistoimet (viitteellinen luettelo)

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus (mukaan luettuina koulutustyypit ja/tai neuvontapalvelun kattamat kysymykset),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.6   Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus,

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.7   Ympäristötyyppiset toimet (viitteellinen luettelo)

vakuutus siitä, että tukikelpoiseksi valittu ympäristötoimi on asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

vakuutus siitä, että tukikelpoisille ympäristötoimille myönnettävä tuki on asetuksen (EY) N:o 1182/2007 9 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

3.2.7.1   Käyttöomaisuuden hankinta

tukikelpoiset investointityypit (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

muut tukikelpoiset hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.7.2   Muut toimityypit

tukikelpoisten ympäristötoimien luettelo,

tukikelpoisten toimityyppien kuvaus, mukaan luettuina niihin liittyvät erityissitoumukset sekä perustelut ympäristötarpeisiin ja -prioriteetteihin liittyvien odotettujen ympäristövaikutusten pohjalta,

tarvittaessa tuen määrät,

tukitasojen laskemiseen sovellettavat perusteet.

3.2.8   Muuntyyppiset toimet (viitteellinen luettelo)

3.2.8.1   Käyttöomaisuuden hankinta

tukikelpoiset investointityypit (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

muut tukikelpoiset hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (asianomaisen käyttöomaisuuden tyyppi mukaan luettuna),

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

3.2.8.2   Muut toimet

muiden tukikelpoisten toimityyppien kuvaus,

yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten ja vastuuelinten nimeäminen

Jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen, joka on vastuussa kansallisen strategian hallinnosta, seurannasta ja arvioinnista

5.   Seuranta- ja arviointijärjestelmien kuvaus

Nämä on laadittava liitteessä XIV esitettyjen yhteisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Kansallisessa strategiassa on tarvittaessa määriteltävä lisäindikaattoreita, jotka vastaavat kansallisten toimintaohjelmiin liittyviä kansallisia ja/tai alueellisia tarpeita, olosuhteita ja tavoitteita.

5.1   Toimintaohjelmien arviointi ja tuottajaorganisaatioiden raportointivelvoitteet

(Asetuksen (EY) N:o 1182/2007 12 artiklan 2 kohdan d ja e alakohta)

Kuvatkaa toimintaohjelmien seurantaan ja arviointiin liittyviä vaatimuksia ja menettelyjä, tuottajaorganisaatioiden raportointivelvollisuudet mukaan luettuina.

5.2   Kansallisen strategian seuranta ja arviointi

Kuvatkaa kansallisen strategian seurantaan ja arviointiin liittyviä vaatimuksia ja menettelyjä.


LIITE VIII

LUETTELO TOIMISTA JA MENOISTA, JOTKA EIVÄT OLE TUKIKELPOISIA 61 ARTIKLASSA MAINITUISSA TOIMINTAOHJELMISSA

1.

Yleiset tuotantokustannukset ja erityisesti seuraavat: kasvinsuojelutuotteet, myös integroituun torjuntaan käytettävä materiaali, lannoitteet ja muut panokset; pakkaamis- ja varastointikustannukset myös osana uusia prosesseja sekä pakkauksista aiheutuvat kustannukset; keräys- ja kuljetuskustannukset (sisäiset ja ulkoiset); toimintakustannukset (erityisesti sähkö, polttoaine ja huolto), lukuun ottamatta seuraavia:

laadunparantamistoimenpiteisiin liittyvät erityiskustannukset. Tukikelpoisia eivät ole milloinkaan (edes varmennetut) sienirihmastot, siemenet ja ei-monivuotiset kasvit,

luonnonmukaiseen kasvinsuojeluaineistoon (kuten feromonit ja saalistajat) liittyvät erityiskustannukset riippumatta siitä, käytetäänkö sitä luonnonmukaisessa, integroidussa vai tavanomaisessa tuotannossa,

ympäristötoimiin liittyvät erityiskustannukset, pakkausten ympäristönhoidollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina. Pakkausten ympäristönhoidollinen käsittely on perusteltava asianmukaisesti ja sen on oltava pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10) liitteen II perusteiden mukaista,

luonnonmukaisesta, integroidusta tai kokeellisesta tuotannosta aiheutuvat erityiskustannukset, Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava perusteet kokeellisen tuotannon tukikelpoisuudelle ottaen huomioon menettelyn tai konseptin uutuus ja asiaan sisältyvä riski,

tämän asetuksen II osastossa tarkoitettujen vaatimusten, kasvien terveyttä koskevien sääntöjen ja jäämien enimmäistasojen noudattamisen varmistamiseen liittyvät erityiskustannukset.

Erityiskustannukset ovat lisäkustannuksia, jotka lasketaan perinteisten kustannusten ja tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten välisenä erotuksena.

Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustellen vahvistaa jokaiselle edellä mainitulle tukikelpoisten erityiskustannusten luokalle kiinteämääräisen kertasumman lisäkustannusten laskemiseksi suhteessa perinteisiin kustannuksiin.

2.

Hallinto- ja henkilöstökustannukset, lukuun ottamatta toimintarahastojen ja -ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä menoja, joihin kuuluvat seuraavat:

a)

toimintarahastoihin tai -ohjelmiin liittyvät yleiskustannukset, mukaan luettuina hallinto- ja henkilöstökustannukset, raportteihin, arviointitutkimuksiin, kirjanpitoon ja tilienhoitoon liittyvät kustannukset, jotka katetaan kahta prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta vastaavalla kiinteämääräisellä kertasummalla enintään 180 000 euroon saakka. Tästä kahdesta prosentista yksi prosentti on yhteisön tukea ja yksi prosentti tulee tuottajaorganisaatiolta.

Kun kyseessä on hyväksytty tuottajaorganisaatioiden liitto, kiinteämääräinen kertasumma voidaan kertoa liiton jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden lukumäärällä; enimmäismäärä on kuitenkin 1 250 000 euroa.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa rahoituksen todellisiin kustannuksiin, jolloin niiden on määriteltävä tukikelpoiset kustannukset;

b)

henkilöstökustannukset (mukaan luettuina palkkakulut, jos tuottajaorganisaatio vastaa niistä), jos ne johtuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on:

i)

laadun parantaminen tai säilyttäminen tai ympäristön suojeleminen,

ii)

kaupan pitämisen tason parantaminen.

Kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen vaatii erityisesti pätevää henkilöstöä. Jos tuottajaorganisaatio käyttää tällaisissa tapauksissa omaa henkilöstöään tai jäseninä olevia tuottajia, työhön käytetty aika on todistettava oikeaksi asiakirjoin.

Jos jäsenvaltio haluaa tarjota vaihtoehdon sille, että rahoitus rajoitettaisiin todellisiin kustannuksiin, sen on vahvistettava kaikkien edellä tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten osalta ennakolta ja asianmukaisesti perusteltuina kiinteämääräiset kertasummat, joiden enimmäismäärä on 20 prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta. Tätä prosenttiosuutta voidaan korottaa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Kyseisten kiinteämääräisten kertasummien hakemiseksi tuottajaorganisaatioiden on esitettävä todisteet toimen toteuttamisesta jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla;

c)

tuottajaorganisaatioiden yhteensulautumisesta tai hankinnasta aiheutuvat oikeudelliset ja hallintokustannukset sekä ylikansallisten tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden ylikansallisten liittojen perustamisesta aiheutuvat oikeudelliset ja hallintokustannukset; tuottajaorganisaatioiden tämän seikan osalta teettämät toteutettavuustutkimukset ja pyytämät ehdotukset.

3.

Muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät tulo- tai hintalisät.

4.

Muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät vakuutuskustannukset.

5.

Ennen toimintaohjelman käynnistämistä toteutettuja toimia varten otettujen, muiden kuin 75 artiklassa tarkoitettujen lainojen takaisinmaksu.

6.

Rakentamattoman maan hankinta, paitsi jos hankinta on tarpeen toimintaohjelmaan kuulumattoman investoinnin suorittamiseksi, siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa prosenttiosuus voi olla suurempi ympäristönsuojeluun liittyvien toimien osalta.

7.

Kokouksista ja koulutusohjelmista aiheutuvat, eivät kuitenkaan toimintaohjelmaan liittyvät kustannukset, osallistujien päivärahat sekä matka- ja majoituskulut mukaan luettuina (tapauksen mukaan kiinteämääräisesti).

8.

Tuottajaorganisaation jäsenten yhteisön ulkopuolella tuottamiin määriin liittyvät toimet tai kustannukset.

9.

Toimet, jotka voivat vääristää kilpailua tuottajaorganisaation muun taloudellisen toiminnan kannalta.

10.

Käytetyt laitteet ja välineet, jotka on ostettu yhteisön tai kansallisella tuella seitsemän viime vuoden kuluessa.

11.

Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita tuottajaorganisaatio käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun, kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyviä ajoneuvojen lisälaitteita lukuun ottamatta.

12.

Vuokraus ostamisen vaihtoehtona taloudellisesti perustelluissa tapauksissa, kun asiasta esitetään jäsenvaltiota tyydyttävät todisteet.

13.

Vuokrattujen hyödykkeiden käyttökustannukset.

14.

Leasing-sopimuksiin liittyvät menot (verot, korko, vakuutusmaksut jne.) ja käyttökustannukset, varsinaista leasingia lukuun ottamatta, tavaran nettomarkkina-arvon rajoissa ja komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 (1) 55 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyin edellytyksin.

15.

Yksittäisten kaupallisten merkkien ja maantieteellisiä viitteitä sisältävien merkkien edistäminen lukuun ottamatta seuraavia:

tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton ja 52 artiklan 7 kohdassa säädetyn tytäryrityksen tuote-/tavaramerkit,

yleisluonteiset menekinedistämistoimet ja laatumerkkien edistämistoimet. Maantieteelliset maininnat sallitaan ainoastaan,

a)

jos ne ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (2) soveltamisalaan kuuluvia suojattuja alkuperänimityksiä tai suojattuja maantieteellisiä merkintöjä; tai

b)

jos kaikissa niissä tapauksissa, joissa a alakohdan säännöstä ei sovelleta, nämä maantieteelliset nimitykset ovat toissijaisia suhteessa pääasialliseen viestiin.

Menekinedistämisaineistossa on oltava Euroopan yhteisön tunnus (ainoastaan, jos kyseessä on visuaalinen media), ja siihen on sisällyttävä seuraava kuvateksti: ”Euroopan yhteisön tuella rahoitettu kampanja”.

16.

Tässä luettelossa tukeen kelpaamattomiksi mainittuihin toimiin tai menoihin liittyvät aliurakka- tai ulkoistamissopimukset.

17.

Arvonlisävero, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua arvonlisäveroa, jota ei palauteta.

18.

Lainojen korot, paitsi jos suoritus tapahtuu muuna kuin takaisinmaksettava suorana tukena.

19.

Sellaisten kiinteistöjen hankinta, jotka on ostettu yhteisön tai kansallisella tuella kymmenen viime vuoden kuluessa.

20.

Investoinnit yhtiöiden osakkeisiin, jos investointi on taloudellinen investointi, lukuun ottamatta investointeja, jotka vaikuttavat myönteisesti toimintaohjelman tavoitteiden toteutumiseen.

21.

Muiden osapuolten kuin tuottajaorganisaation tai sen jäsenten aiheuttamat kustannukset.

22.

Investoinnit tai senkaltaiset toimet, jotka toteutetaan muualla kuin tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton, 52 artiklan 7 kohdassa säädetyn tytäryrityksen tai näiden jäsenten tiloilla.

23.

Tuottajaorganisaation yhteisön ulkopuolelle ulkoistamat toimenpiteet.


(1)  EUVL L 368, 23.12.2006, s. 15. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 434/2007 (EUVL L 104, 21.4.2007, s. 8).

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.


LIITE IX

77 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT MARKKINOILTAPOISTETTUJEN TUOTTEIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.

Tuotteiden on oltava:

eheitä,

terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,

puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,

lähes vailla tuholaisten aiheuttamia vioittumia,

vailla epätavallista pintakosteutta,

vailla vierasta hajua ja/tai makua.

2.

Tuotteiden on oltava riittävän kehittyneitä ja riittävän kypsiä, niiden luonne huomioon ottaen.

3.

Niiden on oltava lajikkeelle ja/tai kauppamuodolle ominaisia.


LIITE X

80 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT MARKKINOILTAPOISTOILLE MYÖNNETTÄVÄN TUEN ENIMMÄISMÄÄRÄT

Tuote

Enimmäistuki (EUR/100 kg)

Kukkakaalit

10,52

Tomaatit

7,25

Omenat

13,22

Viinirypäleet

12,03

Aprikoosit

21,26

Nektariinit

19,56

Persikat

16,49

Päärynät

12,59

Munakoisot

5,96

Melonit

6,00

Vesimelonit

6,00

Appelsiinit

21,00

Mandariinit

19,50

Klementiinit

19,50

Satsumat

19,50

Sitruunat

19,50


LIITE XI

82 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT ILMAISJAKELUSTA AIHEUTUVAT KULJETUSKUSTANNUKSET

Markkinoiltapoistopaikan ja toimituspaikan välinen etäisyys

Kuljetuskustannukset

(EUR/t)

Alle 25 km

15,5

25–200 km

32,3

200–350 km

45,2

350–500 km

64,5

500–750 km

83,9

Vähintään 750 km

102

Kylmäkuljetuslisä: 7,7 EUR/t.


LIITE XII

83 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT ILMAISJAKELUUN TARKOITETTUJEN TUOTTEIDEN PAKKAUKSEEN TEHTÄVÄT MERKINNÄT

Продукт, предназначен за безплатна дистрибуция (Регламент (ЕO) № 1580/2007)

Producto destinado a su distribución gratuita [Reglamento (CE) no 1580/2007]

Produkt určený k bezplatné distribuci [nařízení (ES) č. 1580/2007]

Produkt til gratis uddeling (forordning (EF) nr. 1580/2007)

Zur kostenlosen Verteilung bestimmtes Erzeugnis (Verordnung (EG) Nr. 1580/2007)

Tasuta jagamiseks mõeldud tooted [määrus (EÜ) nr 1580/2007]

Προϊόν προοριζόμενο για δωρεάν διανομή [κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 1580/2007]

Product for free distribution (Regulation (EC) No 1580/2007)

Produit destiné à la distribution gratuite [règlement (CE) no 1580/2007]

Prodotto destinato alla distribuzione gratuita [regolamento (CE) n. 1580/2007]

Produkts paredzēts bezmaksas izplatīšanai [Regula (EK) Nr. 1580/2007]

Produktas skirtas nemokamai distribucijai [Reglamentas (EB) Nr. 1580/2007]

Térítésmentes terjesztésre szánt termék (1580/2007. sz. EK rendelet)

Prodott destinat għad-distribuzzjoni bla ħlas [Regolament (KE) nru. 1580/2007]

Voor gratis uitreiking bestemd product (Verordening (EG) nr. 1580/2007)

Produkt przeznaczony do bezpłatnej dystrybucji [rozporzadzenie (WE) nr 1580/2007]

Produto destinado a distribuição gratuita [Regulamento (CE) n.o 1580/2007]

Produs destinat distribuției gratuite [Regulamentul (CE) nr. 1580/2007]

Výrobok určený na bezplatnú distribúciu [nariadenie (ES) č. 1580/2007]

Proizvod, namenjen za prosto razdelitev [Uredba (ES) št. 1580/2007]

Ilmaisjakeluun tarkoitettu tuote (asetus (EY) N:o 1580/2007)

Produkt för gratisutdelning (förordning (EG) nr 1580/2007)


LIITE XIII

99 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTUUN JÄSENVALTION VUOSIKERTOMUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

Kaikki tiedot ovat raportointivuoden tietoja. Raportissa on annettava tiedot raportointivuoden jälkeen maksetuista menoista. Siihen on sisällyttävä tehtyjä tarkastuksia ja sovellettuja seuraamuksia koskevat tiedot kyseiseltä vuodelta, kuten myös sen jälkeen tehdyistä tarkastuksista ja sovelletuista seuraamuksista. Tiedot (jotka vaihtelevat vuoden mittaan) ovat raportointivuoden 31 päivänä joulukuuta voimassaolevia tietoja.

A OSA –   MARKKINOIDEN HALLINTAA KOSKEVAT TIEDOT

1.

Hallinnolliset tiedot

a)

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 III ja IV osaston täytäntöönpanemiseksi annettu kansallinen lainsäädäntö;

b)

jäsenvaltion yhteystaho tiedonantoja varten;

c)

tuottajaorganisaatioita, tuottajaorganisaatioiden liittoja ja tuottajaryhmittymiä koskevat tiedot:

koodinumero,

nimi ja yhteystiedot,

hyväksymispäivämäärä (tuottajaryhmittymien osalta esihyväksynnän päivämäärä),

kaikki asianomaiset oikeussubjektit tai oikeussubjektien tarkoin määritellyt osat ja tuensaajat,

jäsenten lukumäärä (eriteltynä tuottajiin ja ei-tuottajiin); jäsenyyksien muutokset vuoden aikana,

asianomaiset tuotteet ja myytyjen lopputuotteiden kuvaus,

muutokset rakenteissa vuoden aikana ja erityisesti: vastikään hyväksytyt tai muodostetut kokonaisuudet, hyväksynnän peruuttamiset ja keskeyttämiset sekä yhteensulautumat päivämäärineen;

d)

Toimialakohtaisia organisaatioita koskevat tiedot:

organisaation nimi ja yhteystiedot,

hyväksymispäivä,

asianomaiset tuotteet.

2.

Menoihin liittyvät tiedot

a)

Tuottajaorganisaatiot. Tuensaajakohtaiset taloudelliset tiedot (tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden liitot):

toimintarahasto: kokonaismäärä, yhteisön, jäsenvaltion (kansallinen tuki) sekä tuottajaorganisaatioiden ja sen jäsenten maksuosuudet,

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan mukaisen yhteisön taloudellisen tuen tason kuvaus,

toimintaohjelman taloudelliset tiedot jaoteltuina tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden liittojen tietoihin,

kaupan pidetyn tuotannon arvo: kokonaisuudessaan ja tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton muodostavien eri oikeussubjektien mukaan eriteltynä,

toimintaohjelman menot tukikelpoisiksi katsottujen toimenpiteiden ja toimityyppien mukaan eriteltyinä,

markkinoilta poistettujen tuotteiden määrä tuotteittain ja kuukausittain eriteltynä,

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 10 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi hyväksyttyjen tahojen luettelo.

b)

Tuottajaryhmittymät. Tuensaajakohtaiset taloudelliset tiedot:

kokonaismäärä, yhteisön, jäsenvaltion sekä tuottajaryhmittymän ja sen jäsenten maksuosuudet,

asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 5 kohdan mukaisen yhteisön taloudellisen tuen ja jäsenvaltion maksuosuuden kuvaus, josta ilmenevät tuottajaryhmittymien välisummat siirtymäkauden ensimmäisenä, toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä vuonna,

menot investointeihin, jotka ovat tarpeen asetuksen (EY) N:o 1182/2007 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksymistä varten, eriteltyinä yhteisön, jäsenvaltion ja tuottajaryhmittymän maksuosuuksien mukaan,

kaupan pidetyn tuotannon arvo ja tuottajaryhmittymien välisummat siirtymäkauden ensimmäisenä, toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä vuonna.

3.

Kansallisen strategian täytäntöönpanoa koskevat tiedot:

lyhyt kuvaus toimintaohjelmien täytäntöönpanon edistymisestä eriteltynä kunkin 21 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun toimenpidetyypin mukaan. Kuvauksen on perustuttava taloudellisiin ja yhteisiin tuotos- ja tulosindikaattoreihin, ja siinä on esitettävä yhteenveto tuottajaorganisaatioiden toimittamiin toimintaohjelmien edistymistä koskeviin vuosiraportteihin sisältyvistä tiedoista,

valtiontuen kuvaus, jos jäsenvaltio soveltaa asetuksen (EY) N:o 1182/2007 43 artiklan toisen alakohdan c alakohtaa,

yhteenveto tuottajaorganisaatioiden toimittamien toimintaohjelmia koskevien väliarviointien tuloksista, mukaan luettuna mahdollinen laatuarviointi tuloksista ja vaikutuksista, jotka liittyvät ympäristötoimiin, joilla pyritään torjumaan maaperän eroosioriskiä, vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja/tai parantamaan niiden hallintaa, suojelemaan elinympäristöjä ja/tai luonnon monimuotoisuutta tai maisemia,

tiivistelmä kansallisen strategian täytäntöönpanossa ja hallinnossa esiintyneistä merkittävistä ongelmista ja mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä; on myös mainittava kansallisen strategian mahdollisesta päivittämisestä ja sen syistä. Vuosikertomukseen on liitettävä päivitetyn strategian jäljennös,

yhteenveto 112 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehdyistä analyyseistä.

Vuonna 2012 vuosiraportin on sisällettävä myös 128 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arviointiraportti.

4.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 b tai 143 b c artiklan mukaisia siirtymäjärjestelyjä soveltavien jäsenvaltioiden osalta luettelo hyväksytyistä ensimmäisistä jalostajista ja kerääjistä tuotteittain eriteltyinä.

B OSA –   TILIEN TARKASTAMISTA JA HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT TIEDOT

5.

Tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat tiedot:

jäsenvaltion tekemät tarkastukset: tiedot tarkastetuista tahoista ja tarkastuspäivistä,

tarkastusasteet,

tarkastusten tulokset,

sovelletut seuraamukset.


LIITE XIV

LUETTELO 126 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUISTA YHTEISISTÄ SUORITUSINDIKAATTOREISTA

Tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden liittojen sekä niiden jäsenten toteuttamiin toimiin liittyvien yhteisten suoritusindikaattoreiden järjestelmä ei välttämättä kata kaikkia esiintyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa toimintaohjelman tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin. Sen vuoksi suoritusindikaattoreiden avulla saatavia tietoja olisi tulkittava niiden määrällisten ja laadullisten tietojen perusteella, jotka liittyvät muihin ohjelman täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttaviin avaintekijöihin.

1.   TALOUDELLISEEN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT YHTEISET INDIKAATTORIT (PANOSINDIKAATTORIT) (VUOTUINEN)

Toimenpide

Toimityyppi

Panosindikaattori (vuotuinen)

Tuotannonsuunnittelutoimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

c)

Muut toimet

Menot (euroa)

Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

c)

Muut toimet

Menot (euroa)

Kaupan pitämisen parantamistoimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

c)

Muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät menekinedistämis- ja tiedotustoimet

d)

Muut toimet

Menot (euroa)

Tutkimus ja koetuotanto

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

c)

Muut toimet

Menot (euroa)

Koulutustoimet (muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät) ja neuvontapalvelujen käytön lisäämistoimet

Käsiteltävän pääaiheen mukaan:

a)

Luonnonmukainen tuotanto

b)

Integroitu tuotanto tai integroitu tuholaistorjunta

c)

Muut ympäristökysymykset

d)

Tuotteen laatu, torjunta-ainejäämät ja jäljitettävyys mukaan luettuina

e)

Muut kysymykset

Menot (euroa)

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet

a)

Markkinoiltapoisto

b)

Hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai korjaamatta jättäminen

c)

Menekinedistäminen ja tiedotus

d)

Koulutustoimenpiteet

e)

Satovakuutus

f)

Sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen

Menot (euroa)

Ympäristötoimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

c)

Muut toimet

1)

Tuotanto

i)

Luonnonmukainen tuotanto

ii)

Integroitu tuotanto

iii)

Vesivarojen parempi käyttö ja/tai hoito, veden säästäminen ja viemäröinti mukaan luettuina

iv)

Maaperän säilyttämistoimet (esim. työtekniikat maaperän eroosion estämiseksi/vähentämiseksi, viherpeite, säilyttävät viljelymenetelmät, maan kattaminen)

v)

Toimet luonnon monimuotoisuutta edistävien elinympäristöjen säilyttämiseksi (esim. kosteikot) tai maiseman säilyttämiseksi, historiallisten maisematekijöiden (kuten kiviaitojen, pengerrysten tai metsiköiden) säilyttäminen mukaan luettuna

vi)

Energian säästötoimet

vii)

Toimet jätteiden syntymisen vähentämiseksi ja jätehuollon parantamiseksi

viii)

Muut toimet

2)

Kuljetus

3)

Kaupan pitäminen

Menot (euroa)

Muut toimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

c)

Muut toimet

Menot (euroa)


2.   YHTEISET TUOTOSINDIKAATTORIT (VUOTUINEN)

Toimenpide

Toimityyppi

Tuotosindikaattori (vuotuinen)

Tuotannonsuunnittelutoimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaisarvo (euroa)  (2)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

c)

Muut toimet

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä

Toteutettujen toimien lukumäärä

Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaisarvo (euroa)  (2)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

c)

Muut toimet

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä

Toteutettujen toimien lukumäärä

Kaupan pitämisen parantamistoimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaisarvo (euroa)  (2)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

c)

Muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät menekinedistämis- ja tiedotustoimet

Toteutettujen toimien lukumäärä (3)

d)

Muut toimet

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä

Toteutettujen toimien lukumäärä

Tutkimus ja koetuotanto

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaisarvo (euroa)  (2)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

c)

Muut toimet

Toteutettujen toimien lukumäärä

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (4)

Asianomaisten hehtaarien määrä (5)

Koulutustoimet (muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät) ja neuvontapalvelujen käytön lisäämistoimet

Käsiteltävän pääaiheen mukaan:

a)

Luonnonmukainen tuotanto

b)

Integroitu tuotanto tai integroitu tuholaistorjunta

c)

Muut ympäristökysymykset

d)

Jäljitettävyys

e)

Tuotteen laatu, torjunta-ainejäämät mukaan luettuina

f)

Muut kysymykset

Toteutettujen toimien lukumäärä (6)  (7)

Osallistujille annettujen koulutuspäivien lukumäärä

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet

a)

Markkinoiltapoisto

b)

Hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai korjaamatta jättäminen

c)

Menekinedistäminen ja tiedotus

d)

Koulutustoimenpiteet

e)

Satovakuutus

f)

Sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen

Toteutettujen toimien lukumäärä (3)  (6)  (8)  (9)

Ympäristötoimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta (10)

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaisarvo (euroa)  (2)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (11)

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

c)

Muut toimet

1)

Tuotanto

i)

Luonnonmukainen tuotanto

ii)

Integroitu tuotanto

iii)

Vesivarojen parempi käyttö ja/tai hoito, veden säästäminen ja viemäröinti mukaan luettuina

iv)

Maaperän säilyttämistoimet (esim. työtekniikat maaperän eroosion estämiseksi/vähentämiseksi, viherpeite, säilyttävät viljelymenetelmät, maan kattaminen)

v)

Toimet luonnon monimuotoisuutta edistävien elinympäristöjen säilyttämiseksi (esim. kosteikot) tai maiseman säilyttämiseksi, historiallisten maisematekijöiden (kuten kiviaitojen, pengerrysten tai metsiköiden) säilyttäminen mukaan luettuna

vi)

Energian säästötoimet

vii)

Toimet jätteiden syntymisen vähentämiseksi ja jätehuollon parantamiseksi

viii)

Muut toimet

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä

Toteutettujen toimien lukumäärä

Asianomaisten hehtaarien määrä

2)

Kuljetus

3)

Kaupan pitäminen

Toteutettujen toimien lukumäärä

Muut toimet

a)

Käyttöomaisuuden hankinta

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaisarvo (euroa)  (2)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing

Toimiin osallistuvien tilojen lukumäärä (1)

Toteutettujen toimien lukumäärä

c)

Muut toimet

Toteutettujen toimien lukumäärä


3.   YHTEISET TULOSINDIKAATTORIT

Huom.: Tulosindikaattorit toimitetaan vasta tulosten arvioinnin jälkeen.


Toimenpide

Tulosindikaattorit (mittari)

Tuotannonsuunnittelutoimet

Muutos kaupan pidetyn tuotannon määrässä (tonnia)

Muutos kaupan pidetyn tuotannon kokonaisarvossa (euroa ja %)

Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet

Muutos sellaisen kaupan pidetyn tuotannon määrässä, joka on tietyn laatujärjestelmän laatuvaatimusten mukainen (tonnia)  (12)

Muutos kaupan pidetyn tuotannon kokonaisarvossa (euroa ja %)

Arvioitu vaikutus tuotantokustannuksiin (euroa/kg)

Kaupan pitämisen parantamistoimet

Muutos kaupan pidetyn tuotannon määrässä (tonnia)

Muutos kaupan pidetyn tuotannon kokonaisarvossa (euroa ja %)

Tutkimus ja koetuotanto

Niiden uusien tekniikoiden, prosessien ja/tai tuotteiden lukumäärä, jotka on otettu käyttöön toimintaohjelman alettua

Koulutustoimet (muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät) ja neuvontapalvelujen käytön lisäämistoimet

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka suorittivat koko koulutustoimen/-ohjelman

Neuvontapalveluja käyttävien tilojen lukumäärä

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet

 

a)

markkinoiltapoisto

Markkinoiltapoistetun tuotannon kokonaismäärä (tonnia)

b)

hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai korjaamatta jättäminen

Kokonaisala, jolta tuotteet on korjattu raakoina tai jätetty korjaamatta (ha)

c)

menekinedistäminen ja tiedotus

Arvioitu muutos menekinedistämis-/tiedotustoimien kohteena olevien tuotteiden kaupan pidetyn tuotannon määrässä (tonnia)

d)

koulutustoimenpiteet

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka suorittivat koko koulutustoimen/-ohjelman

e)

satovakuutus

Vakuutetun riskin kokonaisarvo (euroa)

f)

sijoitusrahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen

Perustetun sijoitusrahaston kokonaisarvo (euroa)

Ympäristötoimet

 

a)

Käyttöomaisuuden hankinta (13)

Arvioitu muutos mineraalilannoitteiden vuotuisessa kokonaiskulutuksessa hehtaaria kohden lannoitetyypin mukaan (N ja P2O3) (tonnia)

Arvioitu muutos veden vuosikäytössä hehtaaria kohden (m3/ha)

Arvioitu muutos energian vuosikäytössä energia- tai polttoainetyypin mukaan (litraa/m3/kWh kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

b)

Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, kuten vuokraus ja leasing (14)

c)

Muut toimet

1)

Tuotanto

Arvioitu muutos syntyneen jätteen vuosimäärässä (tonnia kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

Arvioitu muutos pakkausten vuosikäytössä (tonnia kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

2)

Kuljetus

Arvioitu muutos energian vuosikäytössä energia- tai polttoainetyypin mukaan (litraa/m3/kWh kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

3)

Kaupan pitäminen

Arvioitu muutos syntyneen jätteen vuosimäärässä (tonnia kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

Arvioitu muutos pakkausten vuosikäytössä (tonnia kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

Muut toimet

Muutos kaupan pidetyn tuotannon määrässä (tonnia)

Muutos kaupan pidetyn tuotannon kokonaisarvossa (euroa ja %)

Arvioitu vaikutus tuotantokustannuksiin (euroa/kg)

Huom.: Muutosta verrataan tilanteeseen, joka vallitsi ohjelman alkaessa.


4.   YHTEISET VAIKUTUSINDIKAATTORIT

Huom.: Vaikutusindikaattorit toimitetaan vaikutusten arvioinnin jälkeen.


Toimenpide

Yleiset tavoitteet

Vaikutusindikaattorit (mittari)

Tuotannonsuunnittelutoimet

Kilpailukyvyn parantaminen

Tuottajaorganisaation jäsenyyden houkuttavuuden lisääminen

Arvioitu muutos kaupan pidetyn tuotannon arvossa (euroa)

Muutos niiden hedelmä- ja vihannestuottajien kokonaismäärässä, jotka ovat asianomaisen tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation liiton aktiivijäseniä (lukumäärä)  (15)

Muutos sellaisen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisalassa, jonka sadon korjaavat asianomaisen tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation liiton jäsenet (ha)

Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet

Kaupan pitämisen parantamistoimet

Tutkimus ja koetuotanto

Koulutustoimet (muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät) ja neuvontapalvelujen käytön lisäämistoimet

Kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet

Ympäristötoimet

Ympäristön säilyttäminen ja suojelu:

 

maaperä

Ei määritelty

veden laatu

Arvioitu muutos mineraalilannoitteiden kokonaiskulutuksessa lannoitetyypin mukaan (N ja P2O3) (tonnia)

vesivarojen kestävä käyttö

Arvioitu muutos veden kokonaiskäytössä (m3)

elinympäristö ja luonnon monimuotoisuus

Ei määritelty

maisema

Ei määritelty

ilmastonmuutoksen hillitseminen

Arvioitu muutos energian kokonaiskäytössä energia- tai polttoainetyypin mukaan (litraa/m3/kWh)

jätteiden vähentäminen

Arvioitu muutos syntyneen jätteen kokonaismäärässä (tonnia)

Arvioitu muutos pakkausten käytössä (tonnia)

Muut toimet

Kilpailukyvyn parantaminen

Tuottajaorganisaation jäsenyyden houkuttavuuden lisääminen

Arvioitu muutos kaupan pidetyn tuotannon arvossa (euroa)

Muutos niiden hedelmä- ja vihannestuottajien kokonaismäärässä, jotka ovat asianomaisen tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation liiton aktiivijäseniä (lukumäärä)  (15)

Muutos sellaisen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisalassa, jonka sadon korjaavat asianomaisen tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation liiton jäsenet (ha)

Huom.: Muutosta verrataan tilanteeseen, joka vallitsi ohjelman alkaessa.


5.   YHTEISET PERUSINDIKAATTORIT

Huom.: Perusindikaattoreita tarvitaan tilanteen analysoimiseksi ohjelmakauden alussa. Eräitä perusindikaattoreita voidaan soveltaa yksittäisiin toimintaohjelmiin vain tuottajaorganisaation tasolla (esim. tuotannon määrä, joka on pidetty kaupan hinnalla, joka on alle 80 prosenttia tuottajaorganisaation/tuottajaorganisaatioiden liiton saamasta keskihinnasta). Muita yhteisiä perusindikaattoreita voidaan soveltaa myös kansallisiin strategioihin jäsenvaltioiden tasolla (esim. kaupan pidetyn tuotannon arvo).

Yleisesti ottaen perusindikaattorit lasketaan kolmen vuoden keskiarvona. Jos tietoja ei ole saatavilla, ne tulee laskea vähintään yhden vuoden tietojen perusteella.


Tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät perusindikaattorit

Indikaattori

Määritelmä (ja mittari)

Yleiset tavoitteet

Kilpailukyvyn parantaminen

Kaupan pidetyn tuotannon arvo

Tuottajaorganisaation/tuottajaorganisaatioiden liiton kaupan pitämän tuotannon arvo (euroa)

Tuottajaorganisaation jäsenyyden houkuttavuuden lisääminen

Niiden hedelmä- ja vihannestuottajien lukumäärä, jotka ovat asianomaisen tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton aktiivijäseniä

Niiden hedelmä- ja vihannestuottajien lukumäärä, jotka ovat tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton aktiivijäseniä (16)

Sellaisen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisala, jonka sadon korjaavat tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation liiton jäsenet

Sellaisen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisala, jonka sadon korjaavat tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaation liiton jäsenet (ha)

Ympäristön säilyttäminen ja suojelu

Ei määritelty

 

Erityistavoitteet

Tarjonnan keskittymisen edistäminen

Kaupan pidetyn tuotannon määrä

Kaupan pidetyn tuotannon kokonaismäärä (tonnia)

Jäsenten tuottamien tuotteiden markkinoille saattamisen edistäminen

Tuotannon mukauttaminen kysyntää vastaavaksi erityisesti määrän ja laadun osalta

Kaupan pidetyn tuotannon määrä, joka on tietyn laatujärjestelmän (17) laatuvaatimusten mukainen, tärkeimpien asianomaisten laatujärjestelmien mukaan (tonnia)

Tuotantokustannusten optimointi

Ei määritelty

 

Tuotteen kaupallisen arvon lisääminen

Kaupan pidetyn tuotannon keskimääräinen yksikköarvo

Kaupan pidetyn tuotannon arvo/kaupan pidetyn tuotannon määrä (euroa/kg)

Tuottajahintojen vakauttaminen

Markkinahintojen vaihtelu

Sen tuotannon määrä, joka on pidetty kaupan hinnalla, joka on alle 80 % tuottajaorganisaation/tuottajaorganisaatioiden liiton saamasta keskihinnasta (tonnia)  (18)

Tietämyksen edistäminen ja inhimillisten voimavarojen parantaminen

Koulutustoimiin osallistuneiden ihmisten lukumäärä

Niiden ihmisten lukumäärä, jotka ovat suorittaneet koko koulutustoimen/-ohjelman kolmen viime vuoden aikana (lukumäärä)

Neuvontapalveluja käyttävien tilojen lukumäärä

Neuvontapalveluja käyttävien, tuottajaorganisaatioon/ tuottajaorganisaatioiden liittoon kuuluvien tilojen lukumäärä (lukumäärä)

Teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn parantaminen sekä innovaation edistäminen

Ei määritelty

 

Ympäristöön liittyvät erityistavoitteet

Maaperän suojelun edistäminen

Ala, jolla esiintyy maaperän eroosioriski ja jolla toteutetaan eroosiontorjuntatoimenpiteitä

Hedelmien ja vihannesten tuotantoala, jolla esiintyy maaperän eroosioriski (19) ja jolla toteutetaan eroosiontorjuntatoimenpiteitä (ha)

Veden laadun säilyttämisen ja parantamisen edistäminen

Ala, jolla vähennetään/hallinnoidaan paremmin lannoitteiden käyttöä

Hedelmien ja vihannesten tuotantoala, jolla on vähennetty/hallinnoidaan paremmin lannoitteiden käyttöä (ha)

Vesivarojen kestävän käytön edistäminen

Ala, jolla toteutetaan vedensäästötoimenpiteitä

Hedelmien ja vihannesten tuotantoala, jolla toteutetaan vedensäästötoimenpiteitä (ha)

Elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen edistäminen

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukaisessa hedelmä- ja/tai vihannestuotannossa oleva ala (ha)

Integroitu tuotanto

Integroidussa hedelmä- ja/tai vihannestuotannossa oleva ala (ha)

Muut toimet elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen edistämiseksi

Ala, jolla toteutetaan muita toimia elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen edistämiseksi (ha)

Maisemansuojelun edistäminen

Ei määritelty

 

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistäminen – tuotanto

Kasvihuoneiden lämmittäminen – energiatehokkuus

Arvio kasvihuoneen lämmitykseen käytetyn energian vuotuisesta kokonaiskulutuksesta energialähteen mukaan (tonnia/litraa/m3/kWh kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistäminen – kuljetus

Ilman laadun säilyttämisen ja parantamisen edistäminen – kuljetus

Kuljetus – energiatehokkuus

Arvio sisäiseen kuljetukseen (20) käytetyn energian vuotuisesta kokonaiskulutuksesta polttoainetyypin mukaan (litraa/m3/kWh kaupan pidettyä tuotantotonnia kohden)

Syntyneen jätteen määrän vähentäminen

Ei määritelty

 

Huom.: Ilmaisulla KMM tarkoitetaan käytössä olevaa maatalousmaata.


(1)  Vain, jos käyttöomaisuus hankitaan tuottajaorganisaation jäsenen omalla tilalla.

(2)  Ilmoitetaan vain investointivuoden osalta.

(3)  Jokainen menekinedistämiskampanjan päivä on yksi toimi.

(4)  Vain, jos toimet liittyvät jäsenten tiloihin kuuluvilla lohkoilla toteutettuun koetuotantoon.

(5)  Vain, jos toimet liittyvät jäsenten ja/tai tuottajaorganisaation tiloihin kuuluvilla lohkoilla toteutettuun koetuotantoon.

(6)  Jokainen koulutustoiminta on yksi toimi riippumatta sisällöstä ja osallistujille annettujen koulutuspäivien määrästä.

(7)  Jokainen toimi, jolla pyritään lisäämään tuottajaorganisaation jäsenten neuvontapalvelujen käyttöä, on yksi toimi riippumatta siitä, kuka neuvontaa antaa (esim. tuottajaorganisaation tai ulkoisen tahon järjestämä neuvontapalvelu), mikä neuvonnan aihe on ja montako tilaa neuvontaa hyödyntää.

(8)  Saman tuotteen poistaminen markkinoilta vuoden eri aikoina ja eri tuotteiden markkinoilta poistaminen ovat erillisiä toimia. Jokainen tietyn tuotteen markkinoiltapoisto on yksi toimi.

(9)  Eri tuotteiden raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen ovat erillisiä toimia.

(10)  Mukaan luettuina tuottamattomat investoinnit, jotka liittyvät muiden ympäristötoimien yhteydessä tehtyjen sitoumusten noudattamiseen.

(11)  Mukaan luettuina muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, jotka liittyvät muiden ympäristötoimien yhteydessä tehtyjen sitoumusten noudattamiseen.

(12)  Tässä tarkoitetut laatuvaatimukset sisältävät joukon yksityiskohtaisia tuotantomenetelmiin liittyviä velvollisuuksia, (a) joiden noudattamisen tarkastaa riippumaton taho ja (b) joiden tuloksena lopputuotteen laatu (i) on merkittävästi kansanterveyttä, kasvien terveyttä tai ympäristöä koskevia tavanomaisia kaupallisia standardeja korkeampi ja (ii) vastaa nykyisiä ja ennakoituja markkinamahdollisuuksia. Tärkeimmät laatujärjestelmät ovat seuraavat: a) varmennettu luonnonmukainen tuotanto; b) suojatut maantieteelliset merkinnät ja suojatut alkuperänimitykset; b) varmennettu integroitu tuotanto; d) tuotteiden laatua koskevat yksityiset varmennusjärjestelmät.

(13)  Mukaan luettuina tuottamattomat investoinnit, jotka liittyvät muiden ympäristötoimien yhteydessä tehtyjen sitoumusten noudattamiseen.

(14)  Mukaan luettuina muut käyttöomaisuuden hankintamuodot, jotka liittyvät muiden ympäristötoimien yhteydessä tehtyjen sitoumusten noudattamiseen.

(15)  Aktiivijäseniä ovat jäsenet, jotka toimittavat tuotteita tuottajaorganisaatiolle/tuottajaorganisaatioiden liitolle.

(16)  Aktiivijäseniä ovat jäsenet, jotka toimittavat tuotteita tuottajaorganisaatiolle/tuottajaorganisaatioiden liitolle.

(17)  Tässä tarkoitetut laatuvaatimukset sisältävät joukon yksityiskohtaisia tuotantomenetelmiin liittyviä velvollisuuksia, (a) joiden noudattamisen tarkastaa riippumaton taho ja (b) joiden tuloksena lopputuotteen laatu (i) on merkittävästi kansanterveyttä, kasvien terveyttä tai ympäristöä koskevia tavanomaisia kaupallisia standardeja korkeampi ja (ii) vastaa nykyisiä ja ennakoituja markkinamahdollisuuksia. Tärkeimmät laatujärjestelmät ovat seuraavat: a) varmennettu luonnonmukainen tuotanto; b) suojatut maantieteelliset merkinnät ja suojatut alkuperänimitykset; b) varmennettu integroitu tuotanto; d) tuotteiden laatua koskevat yksityiset varmennusjärjestelmät.

(18)  Lasketaan vuosittain tärkeimpien tuotteiden osalta (kaupan pidetyn tuotannon arvona).

(19)  Ilmaisulla ”jolla esiintyy maaperän eroosioriski” tarkoitetaan lohkoa, jonka kallistuma on yli 10 %, riippumatta siitä, onko sillä toteutettu eroosiontorjuntatoimenpiteitä (esim. maapeite, viljelykierto, jne.).

Jäsenvaltio voi käytettävissään olevien tietojen perusteella käyttää sen sijasta seuraavaa määritelmää: Ilmaisulla ”jolla esiintyy maaperän eroosioriski” tarkoitetaan lohkoa, jolla maaperän häviämisen ennustetaan olevan suurempaa kuin maaperän luonnollisen muodostumisen, riippumatta siitä, onko sillä toteutettu eroosiontorjuntatoimenpiteitä (esim. maapeite, viljelykierto, jne.).

(20)  Sisäisellä kuljetuksella tarkoitetaan tuotteiden kuljetusta jäsentiloilta tuottajaorganisaatioille/tuottajaorganisaatioiden liitolle.


LIITE XV

IV OSASTON II LUVUN 1 JAKSOSSA TARKOITETTU TULOHINTAJÄRJESTELMÄ

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen soveltamista. IV osaston II luvun 1 jaksossa säädettyjen järjestelyjen soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien merkityksen mukaan, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen viimeisimmän muutoksen hyväksymishetkellä. Jos CN-koodin edessä on ex-etuliite, lisätullien soveltamisala määräytyy CN-koodin ja tavaran kuvauksen sekä vastaavan soveltamisjakson perusteella.

A   OSA

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Soveltamisjakso

ex 0702 00 00

Tomaatit

1. tammikuuta–31. joulukuuta

ex 0707 00 05

Kurkut (1)

1. tammikuuta–31. joulukuuta

ex 0709 90 80

Artisokat

1. marraskuuta–30. kesäkuuta

0709 90 70

Kesäkurpitsat

1. tammikuuta–31. joulukuuta

ex 0805 10 20

Makeat appelsiinit, tuoreet

1. joulukuuta–31. toukokuuta

ex 0805 20 10

Klementiinit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

ex 0805 20 30

ex 0805 20 50

ex 0805 20 70

ex 0805 20 90

Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

ex 0805 50 10

Sitruunat (Citrus limon, Citrus limonum)

1. kesäkuuta–31. toukokuuta

ex 0806 10 10

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

21. heinäkuuta–20. marraskuuta

ex 0808 10 80

Omenat

1. heinäkuuta–30. kesäkuuta

ex 0808 20 50

Päärynät

1. heinäkuuta–30. huhtikuuta

ex 0809 10 00

Aprikoosit

1. kesäkuuta–31. heinäkuuta

ex 0809 20 95

Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)

21. toukokuuta–10. elokuuta

ex 0809 30 10

ex 0809 30 90

Persikat, myös nektariinit

11. kesäkuuta–30. syyskuuta

ex 0809 40 05

Luumut

11. kesäkuuta–30. syyskuuta


B   OSA

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Soveltamisjakso

ex 0707 00 05

Jalostukseen tarkoitetut kurkut

1. toukokuuta–31. lokakuuta

ex 0809 20 05

Tuoreet hapankirsikat (Prunus cerasus)

21. toukokuuta–10. elokuuta


(1)  Muut kuin tämän liitteen B osassa tarkoitetut kurkut.


LIITE XVI

137 ARTIKLASSA TARKOITETUT EDUSTAVAT MARKKINAT

Jäsenvaltio

Edustavat markkinat

Belgia ja Luxemburg

Bryssel

Bulgaria

Sofia

Tšekki

Praha

Tanska

Kööpenhamina

Saksa

Hampuri, München, Frankfurt, Köln, Berliini

Viro

Tallinna

Irlanti

Dublin

Kreikka

Ateena, Thessaloniki

Espanja

Madrid, Barcelona, Sevilla, Bilbao, Zaragoza, Valencia

Ranska

Paris-Rungis, Marseille, Rouen, Dieppe, Perpignan, Nantes, Bordeaux, Lyon, Toulouse

Italia

Milano

Kypros

Nicosia

Latvia

Riika

Liettua

Vilna

Unkari

Budapest

Malta

Attard

Alankomaat

Rotterdam

Itävalta

Wien-Inzersdorf

Puola

Ozarów Mazowiecki-Bronisze, Poznan

Portugali

Lissabon, Porto

Romania

Bukarest, Constanța

Slovenia

Ljubljana

Slovakia

Bratislava

Suomi

Helsinki

Ruotsi

Helsingborg, Tukholma

Yhdistynyt kuningaskunta

Lontoo


LIITE XVII

LISÄTUONTITULLIT: IV JAKSON II LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjä. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestys-numero

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Soveltamisjakso

Kynnystaso

(tonnia)

78.0015

0702 00 00

Tomaatit

1. lokakuuta–31. toukokuuta

325 606

78.0020

1. kesäkuuta–30. syyskuuta

25 103

78.0065

0707 00 05

Kurkut

1. toukokuuta–31. lokakuuta

101 736

78.0075

1. marraskuuta–30. huhtikuuta

61 547

78.0085

0709 90 80

Artisokat

1. marraskuuta–30. kesäkuuta

19 799

78.0100

0709 90 70

Kesäkurpitsat

1. tammikuuta–31. joulukuuta

117 360

78.0110

0805 10 20

Appelsiinit

1. joulukuuta–31. toukokuuta

454 253

78.0120

0805 20 10

Klementiinit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

606 155

78.0130

0805 20 30

0805 20 50

0805 20 70

0805 20 90

Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit

1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun

104 626

78.0155

0805 50 10

Sitruunat

1. kesäkuuta–31. joulukuuta

326 861

78.0160

1. tammikuuta–31. toukokuuta

53 842

78.0170

0806 10 10

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

21. heinäkuuta–20. marraskuuta

70 731

78.0175

0808 10 80

Omenat

1. tammikuuta–31. elokuuta

886 383

78.0180

1. syyskuuta–31. joulukuuta

81 237

78.0220

0808 20 50

Päärynät

1. tammikuuta–30. huhtikuuta

241 637

78.0235

1. heinäkuuta–31. joulukuuta

35 748

78.0250

0809 10 00

Aprikoosit

1. kesäkuuta–31. heinäkuuta

14 163

78.0265

0809 20 95

Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)

21. toukokuuta–10. elokuuta

114 530

78.0270

0809 30

Persikat, myös nektariinit

11. kesäkuuta–30. syyskuuta

11 980

78.0280

0809 40 05

Luumut

11. kesäkuuta–30. syyskuuta

5 806


LIITE XVIII

152 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT ASETUKSET

Tuotantotukeen oikeutettujen tomaatista peräisin olevien tuotteiden vähimmäislaatuvaatimuksista 27 päivänä toukokuuta 1986 annettu komission asetus (ETY) N:o 1764/86 (1)

Tuotantotukijärjestelmään kuuluvien sokeriliemeen ja omaan liemeen säilöttyjen persikoiden vähimmäislaatuvaatimuksista 28 päivänä heinäkuuta 1989 annettu komission asetus (ETY) N:o 2320/89 (2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kuivattujen luumujen tukijärjestelmän osalta 3 päivänä maaliskuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 464/1999 (3) 2 artikla ja liitteessä I oleva A ja B osa

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuotantotukeen oikeutettujen kuivattujen viikunoiden ominaisuuksien osalta 19 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1573/1999 (4) 1 artiklan 1 ja 2 kohta sekä liitteet II ja III

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden tuotantoon tarkoitettujen viinirypäleiden viljelyyn myönnettävän tuen osalta 22 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1621/1999 (5) liitteet I ja II

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden kaupan pitämisen vähimmäisvaatimusten osalta 28 päivänä heinäkuuta 1999 annettu komission asetus (EY) N:o 1666/1999 (6)

Tuotantotukijärjestelmään kuuluvien hedelmäsekoitusten vähimmäislaatuvaatimuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 annettu komission asetus (EY) N:o 1010/2001 (7)

Raaka-aineiden tukikelpoisuusperusteista asetuksessa (EY) N:o 2201/96 säädetyssä tuotantotukijärjestelmässä 5 päivänä helmikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 217/2002 (8) 3 artikla

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesjalostealan tukijärjestelmän osalta 29 päivänä elokuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1535/2003 (9) 2 artikla

Tiettyjen sitrushedelmien tuottajien tukijärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2202/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 1 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2111/2003 (10) 16 artikla ja liite I

Tuotantotukijärjestelmään kuuluvien sokeriliemeen ja/tai omaan liemeen säilöttyjen Williams- ja Rocha-päärynöiden vähimmäislaatuvaatimuksista 18 päivänä lokakuuta 2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1559/2006 (11)


(1)  EYVL L 153, 7.6.1986, s. 1.

(2)  EYVL L 220, 29.7.1989, s. 54.

(3)  EYVL L 56, 4.3.1999, s. 8.

(4)  EYVL L 187, 20.7.1999, s. 27.

(5)  EYVL L 192, 24.7.1999, s. 21.

(6)  EYVL L 197, 29.7.1999, s. 32.

(7)  EYVL L 140, 24.5.2001, s. 31.

(8)  EYVL L 35, 6.2.2002, s. 11.

(9)  EUVL L 218, 30.8.2003, s. 14.

(10)  EUVL L 317, 2.12.2003, s. 5.

(11)  EUVL L 288, 19.10.2006, s. 22.


Top