EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006R1085

Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006 , liittymistä valmistelevasta tukivälineestä

OJ L 210, 31.7.2006, p. 82–93 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 11 Volume 047 P. 134 - 145
Special edition in Romanian: Chapter 11 Volume 047 P. 134 - 145
Special edition in Croatian: Chapter 11 Volume 004 P. 284 - 295

No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013: This act has been changed. Current consolidated version: 01/03/2012

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1085/oj

31.7.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/82


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1085/2006,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006,

liittymistä valmistelevasta tukivälineestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 181 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön ulkoisen avun tehokkuuden lisäämiseksi on suunniteltu uusia puitteita tuen ohjelmoinnille ja toteuttamiselle. Tämä asetus on yksi yleisistä välineistä, joilla tuetaan suoraan Euroopan ulkoisen avun politiikkoja.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklassa todetaan, että unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä oikeusvaltion periaatteita.

(3)

Helsingissä vuonna 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto otti vastaan Turkin tasavallan esittämän hakemuksen, joka koski liittymistä Euroopan unionin jäseneksi. Liittymistä valmistelevaa tukea on saatettu Turkin tasavallan saataville vuodesta 2002. Brysselissä 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suositteli, että Turkin kanssa olisi aloitettava liittymisneuvottelut.

(4)

Santa Maria da Feirassa 20 päivänä kesäkuuta vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että Länsi-Balkanin maat olivat mahdollisia Euroopan unionin jäsenehdokkaita.

(5)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti päätelmistä, jotka se oli tehnyt Kööpenhaminassa joulukuussa 2002 ja Brysselissä maaliskuussa 2003, ja toisti aikovansa tukea vakaasti, täysimääräisesti ja tehokkaasti Länsi-Balkanin maiden lähentymistä Eurooppaan sekä totesi, että Länsi-Balkanin maista tulee erottamaton osa Euroopan unionia, kun ne täyttävät asetetut kriteerit.

(6)

Thessalonikissa vuonna 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi myös, että vakautus- ja assosiaatioprosessi muodostaisi yleiset puitteet Länsi-Balkanin maiden lähentymiselle Eurooppaan aina niiden tulevaan liittymiseen asti.

(7)

Euroopan parlamentti tunnusti Thessalonikissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä koskevassa päätöslauselmassaan, että kaikki Länsi-Balkanin maat etenivät kohti liittymistä, mutta korosti samalla, että kutakin maata olisi arvioitava sen omien ansioiden mukaan.

(8)

Kaikkia Länsi-Balkanin maita voidaan näin ollen pitää mahdollisina ehdokasmaina, mutta olisi kuitenkin selkeästi erotettava toisistaan varsinaiset ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat.

(9)

Brysselissä 17 ja 18 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suositteli liittymisneuvottelujen aloittamista Kroatian kanssa.

(10)

Brysselissä 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti myöntää entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasmaan aseman.

(11)

Brysselissä 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suositteli lisäksi, että unionin pitäisi aloittaa tiivis poliittinen ja kulttuurinen vuoropuhelu kunkin ehdokasmaan kanssa.

(12)

Yhteisön tuen johdonmukaisuuden turvaamiseksi ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille olisi myönnettävä tukea yhtenäisissä puitteissa, joissa otetaan huomioon aiemmista liittymistä edeltäneistä tukivälineistä sekä Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Madedonialle annettavasta avusta 5 päivänä joulukuuta 2000 annetusta neuvoston asetuksesta (EY) N:o 2666/2000 (3) saadut kokemukset. Tuen olisi oltava yhdenmukaista EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan mukaisen yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa.

(13)

Ehdokasmaille sekä mahdollisille ehdokasmaille myönnettävällä tuella olisi edelleen tuettava näiden maiden pyrkimyksiä, jotka liittyvät demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, taloudellisten uudistusten toteuttamiseen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen, kansalaisyhteiskunnan kehityksen tukemiseen ja alueellisen yhteistyön sekä sovinnon ja jälleenrakentamisen edistämiseen, ja tuella olisi edistettävä kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä näissä maissa, minkä vuoksi se olisi suunnattava erilaisiin instituutioita kehittäviin toimenpiteisiin.

(14)

Ehdokasmaille annettava tuki olisi lisäksi kohdistettava yhteisön säännöstön täysimittaiseen omaksumiseen ja täytäntöönpanoon, ja sen avulla olisi erityisesti valmistettava ehdokasmaita yhteisön maatalous- ja koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon.

(15)

Mahdollisille ehdokasmaille myönnettävään tukeen voi sisältyä jonkinasteinen lähentyminen yhteisön säännöstöön sekä sellaisille investointihankkeille annettavaa tukea, joilla pyritään vahvistamaan erityisesti hallinnointikapasiteettia aluekehityksen sekä henkilövoimavarojen ja maaseudun kehittämisen alalla.

(16)

Tuen perustana olisi oltava kattava monivuotinen strategia, jossa otetaan huomioon vakautus- ja assosiaatioprosessin painopistealueet sekä liittymistä valmistelevan prosessin strategiset painopistealueet.

(17)

Strategian rahoitusosuuteen osallistumiseksi komission olisi esitettävä suunnitelmansa kolmelle seuraavalle vuodelle ehdotettavista määrärahoista monivuotisen ohjeellisen rahoituskehyksen avulla, joka on osa komission vuosittaista laajentumispakettia. Tämä ei kuitenkaan rajoita budjettivallan käyttäjän oikeuksia.

(18)

Siirtymävaiheen tukea ja instituutioiden kehittämistä sekä rajatylittävää yhteistyötä käsittelevien osa-alueiden olisi oltava kaikkien edunsaajamaiden saatavilla, jotta voitaisiin tukea niiden siirtymävaihetta ja lähentymistä Euroopan unioniin ja rohkaista niiden välistä alueellista yhteistyötä.

(19)

Aluekehityksen, henkilövoimavarojen ja maaseudun kehittämisen osa-alueiden olisi oltava ainoastaan niiden ehdokasmaiden saatavilla, joille on annettu valtuudet hallinnoida varoja hajautetusti, jotta voitaisiin helpottaa niiden valmistautumista jäseneksi liittymisen jälkeiseen aikaan ja erityisesti yhteisön koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanoon.

(20)

Mahdollisten ehdokasmaiden ja sellaisten ehdokasmaiden, joille ei ole annettu valtuuksia hallinnoida varoja hajautetusti, olisi kuitenkin oltava tukikelpoisia siirtymävaiheen tukea ja instituutioiden kehittämistä käsittelevien osa-alueiden puitteissa sellaisten toimenpiteiden ja toimien osalta, jotka vastaavat luonteeltaan aluekehityksen, henkilövoimavarojen ja maaseudun kehittämisen osa-alueisiin liittyviä toimenpiteitä ja toimia.

(21)

Tukea olisi hallinnoitava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettuun neuvoston asetukseen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) sisältyvien, yhteisön ulkoista apua koskevien sääntöjen mukaisesti ja hyödyntäen liittymistä valmistelevassa prosessissa toimiviksi osoittautuneita rakenteita, kuten hajautettua hallintoa, ystävyyskuntatoimintaa ja teknisen avun tiedonvaihtotoimistoa, mutta näiden lisäksi olisi voitava käyttää myös innovatiivisia toimintatapoja, kuten jäsenvaltioiden välityksellä tapahtuvaa täytäntöönpanoa, jossa hallinnointivastuu jaetaan, kun on kyse Euroopan unionin ulkorajoilla toteutettavista rajatylittävistä ohjelmista. Tässä yhteydessä olisi erittäin hyödyllistä siirtää tämän asetuksen mukaista tukea saaville osapuolille yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa koskevaa tietoa ja asiantuntemusta niistä jäsenvaltioista, joilla on asiaan liittyvää kokemusta.

(22)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(23)

Siirtymävaiheen tukea ja instituutioiden kehittämistä sekä rajatylittävää yhteistyötä käsittelevien osa-alueiden mukaisen tuen täytäntöönpanoa koskevat horisontaaliset ja maakohtaiset, vuosittaiset tai monivuotiset ohjelmat olisi myös toimitettava hallintokomitealle päätöksen 1999/468/EY mukaisesti.

(24)

Aluekehityksen, henkilövoimavarojen ja maaseudun kehittämisen osa-alueiden täytäntöönpanoa koskevat monivuotiset ohjelmat olisi myös toimitettava hallintokomitealle päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Koska kyseiset toimet ovat pitkälti yhdenmukaisia rakennerahastojen ja maaseudun kehittämisen toimintatapojen kanssa, niiden yhteydessä olisi käytettävä mahdollisimman paljon rakennerahastoja ja maaseudun kehittämistä varten perustettuja nykyisiä komiteoita.

(25)

Pannessaan tätä asetusta täytäntöön keskitettyä hallintoa käyttäen komission pitäisi pyrkiä mahdollisimman tarkoin turvaamaan yhteisön taloudelliset edut, erityisesti soveltamalla tähän liittyviä yhteisön säännöstön sääntöjä ja normeja, ja silloin kun komissio pannessaan tätä asetusta täytäntöön käyttää jotakin muuta hallintotapaa, yhteisön taloudelliset edut olisi turvattava tekemällä asianmukaiset sopimukset, joihin sisältyy näiltä osin riittävät vakuudet.

(26)

Säännöt, jotka koskevat kelpoisuutta osallistua tarjouskilpailuihin ja sopimusten myöntämiseen, sekä tarvikkeiden alkuperää koskevat säännöt olisi määriteltävä avun sidonnaisuuksien purkamiseen liittyvien, Euroopan unionissa viime aikoina tapahtuneiden muutosten mukaisesti, mutta niihin olisi jätettävä riittävästi joustavuutta, jotta voidaan reagoida alalla tapahtuviin uusiin muutoksiin.

(27)

Jos edunsaajamaa rikkoo Euroopan unionin perustana olevia periaatteita tai se ei edisty riittävästi Kööpenhaminan perusteisiin ja Eurooppa-kumppanuudessa tai liittymiskumppanuudessa määritettyihin ensisijaisiin tavoitteisiin nähden, neuvoston on komission ehdotuksen pohjalta voitava toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Olisi myös varmistettava, että Euroopan parlamentille toimitetaan asiasta viipymättä täysimääräiset tiedot.

(28)

Olisi myös säädettävä neuvoston mahdollisuudesta muuttaa tätä asetusta yksinkertaistetulla menettelyllä tässä asetuksessa määritellyn edunsaajamaan aseman osalta.

(29)

Kahdesta muusta alueellisesta ulkoisen avun välineestä tukea saavien maiden olisi vastavuoroisuuden pohjalta voitava osallistua tämän asetuksen mukaisiin toimiin, jos näin saavutetaan lisäarvoa kyseisen toimen alueellisen, rajatylittävän, kansainvälisen tai maailmanlaajuisen luonteen vuoksi.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli edunsaajamaiden asteittaista lähentymistä Euroopan unionin normeihin ja politiikkoihin sekä asiaankuuluvissa tapauksissa myös yhteisön säännöstöön unionin jäsenyyttä varten, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(31)

Ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan määräykset, joiden mukaisesti kolmansien maiden kanssa tehtävään taloudelliseen, tekniseen ja rahoitusyhteistyöhön liittyvien toimien on täydennettävä jäsenvaltioiden toimia, komissio ja jäsenvaltiot sitoutuvat huolehtimaan antamansa tuen koordinoinnista, johdonmukaisuudesta ja keskinäisestä täydentävyydestä yhteisön ja jäsenvaltioiden toiminnan yhteensovittamisen tehostamiseksi ulkoisen avun alalla vuonna 2001 annettujen EU:n suuntaviivojen mukaisesti, erityisesti järjestämällä säännöllisesti kuulemisia ja vaihtamalla usein asiaankuuluvia tietoja tuenannon eri vaiheissa.

(32)

Tähän asetukseen sisältyy talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 38 kohdan mukainen rahoitusohje välineen koko keston ajaksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta EY:n perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

(33)

Kun perustetaan uusi järjestelmä liittymistä valmistelevaa yhteisön tukea varten, on tarpeen kumota taloudellisen tuen myöntämisestä Unkarin tasavallalle ja Puolan kansantasavallalle 18 päivänä joulukuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3906/89 (7), Phare-ohjelman yhteydessä täytäntöönpantavasta rajatylittävän yhteistyön ohjelmasta 18 päivänä joulukuuta 1998 annettu komission asetus (EY) N:o 2760/98 (8), Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta 21 päivänä kesäkuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1266/1999 (9), liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1267/1999 (10), yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana 21 päivänä kesäkuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999 (11), Kyproksen tasavallan ja Maltan tasavallan liittymistä valmistelevan strategian mukaisten toimien toteuttamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 555/2000 (12), liittymistä valmistelevasta rahoitustuesta Turkille 17 päivänä joulukuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2500/2001 (13) ja yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2112/2005. Tällä asetuksella pitäisi myös korvata asetus (EY) N:o 2666/2000, jonka voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Edunsaajat ja yleistavoite

Yhteisö tukee liitteissä I ja II lueteltuja maita, kun ne Euroopan unionin jäsenyyttä varten asteittain lähentyvät unionin standardeihin ja politiikkoihin asianmukaisissa tapauksissa ja myös yhteisön säännöstöön.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tukea käytetään asiaankuuluvissa tapauksissa liitteissä I ja II luetelluissa edunsaajamaissa seuraavilla aloilla:

a)

demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltioperiaatteen, myös sen toteutumisen valvonnan, lujittaminen;

b)

ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojelu, vähemmistöjen oikeuksien entistä parempi kunnioittaminen sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän ehkäisy;

c)

julkishallinnon uudistaminen, myös sellaisen järjestelmän perustaminen, joka mahdollistaa tuen hallinnoinnin hajauttamisen edunsaajamaalle asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;

d)

talousuudistus;

e)

kansalaisyhteiskunnan kehittäminen;

f)

sosiaalinen osallisuus;

g)

sovinto, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja jälleenrakentaminen;

h)

alueellinen ja rajatylittävä yhteistyö.

2.   Liitteessä I luetelluissa maissa tukea käytetään myös seuraavilla aloilla:

a)

yhteisön säännöstön omaksuminen ja täytäntöönpano;

b)

politiikan kehittämisen tukeminen sekä valmistautuminen yhteisön yhteisen maatalous- ja koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon ja hallinnointiin.

3.   Liitteessä II luetelluissa maissa tukea käytetään myös seuraavilla aloilla:

a)

asteittainen lähentyminen yhteisön säännöstöön;

b)

yhteiskunnallinen, taloudellinen ja alueellinen kehitys, mukaan lukien muun muassa infrastruktuureihin ja investointeihin liittyvät toimet, erityisesti aluekehityksen sekä henkilövoimavarojen ja maaseudun kehittämisen aloilla.

3 artikla

Osa-alueet

1.   Tuki ohjelmoidaan ja pannaan täytäntöön seuraavina osa-alueina:

a)

siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen

b)

rajatylittävä yhteistyö

c)

aluekehitys

d)

henkilövoimavarojen kehittäminen

e)

maaseudun kehittäminen.

2.   Komissio varmistaa eri osa-alueilla myönnettävän tuen yhteensovittamisen ja johdonmukaisuuden.

3.   Komissio antaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt päätöksen 468/1999/EY 4 artiklan 7 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Siinä yhteydessä komissiota avustaa 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu liittymistä valmistelevaa tukivälinettä käsittelevä komitea.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta.

4 artikla

Tuen poliittiset puitteet

Tämän asetuksen mukaista tukea annetaan Eurooppa-kumppanuuksissa ja liittymiskumppanuuksissa määriteltyjen, liittymisen valmistelua koskevien yleisten poliittisten puitteiden mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon komission vuosittaiseen laajentumispakettiin sisältyvät kertomukset ja strategia-asiakirja.

5 artikla

Tiedottaminen ehdotetusta ohjeellisesta määrärahajaosta

1.   Jäljempänä 6 artiklassa tarkoitetun strategisen suunnittelun tueksi komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle suunnitelmansa kolmelle seuraavalle vuodelle ehdotettavista määrärahoista monivuotisen ohjeellisen rahoituskehyksen muodossa ja ottaen huomioon yleisen rahoituskehyksen sekä Eurooppa-kumppanuudet, liittymiskumppanuudet, asiaan liittyvät kertomukset ja strategia-asiakirjan.

2.   Kyseisessä monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä esitetään komission suunnitelmat varojen jaosta osa-alueiden, maiden ja useampia valtioita käsittävien toimien perusteella eriteltynä. Rahoituskehys laaditaan tiettyjen puolueettomien ja selkeiden perusteiden, kuten tarvearvioinnin, vastaanottokyvyn, ehtojen noudattamisen ja hallinnollisten valmiuksien, perusteella. Huomioon otetaan myös vakautusvälineen perustamista koskevan asetuksen nojalla toteutettavat poikkeukselliset tukitoimenpiteet ja siirtymävaiheen ohjelmat.

3.   Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys sisällytetään komission vuosittaiseen laajentumispakettiin siten, että suunnittelun pääjaksona pidetään kuitenkin kolmivuotiskautta.

6 artikla

Tuen suunnittelu

1.   Tämän asetuksen mukaisen tuen myöntämisen perusteena käytetään kansallisten viranomaisten kanssa läheisessä yhteistyössä laadittavia maakohtaisia monivuotisia suuntaa-antavia suunnitteluasiakirjoja kansallisten strategioiden tukemiseksi ja kyseisen maan sitoutumisen ja osallistumisen varmistamiseksi. Kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät osallistuvat tarvittaessa toimintaan. Muut avustusohjelmat otetaan myös huomioon.

2.   Liitteessä I lueteltujen maiden saama tuki perustuu erityisesti liittymiskumppanuuksiin. Tuki kattaa kunkin maan säännöllisen tilanneanalyysin tuloksena määritellyt painopisteet ja kokonaisstrategian, joihin Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa on keskityttävä. Tuen suunnittelussa otetaan huomioon Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 1993 määrittämät perusteet ja edistyminen yhteisön säännöstön hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa sekä alueellinen yhteistyö.

3.   Liitteessä II lueteltujen maiden saama tuki perustuu erityisesti Eurooppa-kumppanuuksiin. Tuki kattaa kunkin maan säännöllisen tilanneanalyysin tuloksena määritellyt painopisteet ja kokonaisstrategian, joihin Euroopan unioniin yhdentymisen valmistelussa on keskityttävä. Tuen suunnittelussa otetaan huomioon Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 1993 määrittämät perusteet sekä edistyminen vakautus- ja assosiaatiosopimusten täytäntöönpanossa, alueellinen yhteistyö mukaan luettuna.

4.   Monivuotisissa suuntaa-antavissa suunnitteluasiakirjoissa esitetään varojen ohjeellinen jako kunkin osa-alueen tärkeimpien painopisteiden osalta ottaen huomioon ohjeellisessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettu maa- ja osa-aluekohtainen ohjeellinen jakautuminen. Niissä on myös tarvittaessa esitettävä useita maita koskeviin ohjelmiin ja horisontaalisiin aloitteisiin mahdollisesti varattu rahoitus.

5.   Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat laaditaan kolmen vuoden aikavälillä. Niitä tarkistetaan vuosittain.

6.   Komissio hyväksyy monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat ja niiden vuosittaiset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

Ohjelmointi

1.   Tämän asetuksen mukainen tuki annetaan monivuotisten tai vuosittaisten ohjelmien kautta, jotka perustetaan maa- ja osa-aluekohtaisesti tai tarvittaessa maaryhmittäin tai aiheittain monivuotisissa suuntaa-antavissa suunnitteluasiakirjoissa määritettyjen painopisteiden mukaisesti.

2.   Ohjelmissa määritellään tavoitteet, toiminta-alat, odotetut tulokset, hallinnointitavat sekä aiotun rahoituksen kokonaismäärä. Mukana on oltava lyhyt kuvaus rahoitettavien toimien lajeista, maininta kunkin toimilajin rahoitusmääristä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä on tarvittaessa esitettävä aiemmasta tuesta mahdollisesti saadut kokemukset. Tavoitteiden on oltava erityisiä, asiaan kuuluvia ja mitattavissa olevia ja niillä on oltava ajallisesti määrätyt arviointiperusteet.

3.   Komissio hyväksyy monivuotiset ja vuosittaiset ohjelmat sekä niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen.

II OSASTO

ERI OSA-ALUEITA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

8 artikla

Siirtymävaiheen tuen ja instituutioiden kehittämisen osa-alue

1.   Siirtymävaiheen tukea ja instituutioiden kehittämistä koskevalla osa-alueella autetaan liitteessä I ja II lueteltuja maita saavuttamaan 2 artiklassa asetetut tavoitteet.

2.   Tuella voidaan muun muassa rahoittaa valmiuksien ja instituutioiden kehittämistä sekä investointeja, jos viimeksi mainittu ei kuulu 9–12 artiklan piiriin.

3.   Tämän osa-alueen tuella voidaan myös tukea liitteissä I ja II lueteltujen maiden osallistumista yhteisön ohjelmiin ja virastoihin. Lisäksi tukea voidaan antaa alueellisille tai horisontaalisille ohjelmille.

9 artikla

Rajatylittävän yhteistyön osa-alue

1.   Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella voidaan tukea liitteissä I ja II lueteltujen maiden rajatylittävää sekä tarvittaessa kansainvälistä ja alueidenvälistä yhteistyötä, joka toteutetaan näiden maiden kesken sekä näiden maiden ja jäsenvaltioiden välillä.

2.   Tällaisen yhteistyön tavoitteena on oltava hyvien naapuruussuhteiden edistäminen, vakauden, turvallisuuden ja vaurauden edistäminen kaikkien osallistuvien maiden yhteisen edun mukaisesti sekä niiden sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehityksen tukeminen.

3.   Jäsenvaltioiden kanssa tehtävässä rajatylittävässä yhteistyössä Euroopan aluekehitysrahaston ja tämän asetuksen rahoitusosuuksiin sovellettavat säännöt ovat Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (14) 21 artiklan asiaankuuluvat säännökset.

4.   Yhteistyö on sovitettava yhteen muiden rajatylittävän, kansainvälisen ja alueidenvälisen yhteistyön välineiden kanssa. Kun kyseessä on rajatylittävä yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa, tämän osa-alueen on katettava alueita kyseisen maa- tai merirajan tai kyseisten maa- tai merirajojen kummallakin puolella.

5.   Tässä artiklassa annettujen tavoitteiden asettamissa rajoissa tältä osa-alueelta voidaan muun muassa rahoittaa valmiuksien ja instituutioiden kehittämistä sekä investointeja.

10 artikla

Aluekehityksen osa-alue

1.   Aluekehityksen osa-alueelta tuetaan liitteessä I lueteltujen maiden politiikan suunnittelua sekä valmistautumista yhteisön koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon ja hallintaan, erityisesti valmisteluja Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa varten.

2.   Sillä voidaan erityisesti edistää Euroopan aluekehitysrahastosta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 (15) ja koheesiorahastosta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 (16) mukaisten toimien rahoitusta.

11 artikla

Henkilövoimavarojen kehittämisen osa-alue

1.   Henkilövoimavarojen kehittämisen osa-alueelta tuetaan liitteessä I lueteltujen maiden politiikan kehittämistä sekä valmistautumista yhteisön koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon ja hallintaan, erityisesti valmisteluja Euroopan sosiaalirahastoa varten.

2.   Sillä voidaan erityisesti edistää Euroopan sosiaalirahastosta 5 päivänä heinäkuuta 2006. annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 (17) mukaisten toimien rahoitusta.

12 artikla

Maaseudun kehittämisen osa-alue

1.   Maaseudun kehittämisen osa-alueelta tuetaan liitteessä I lueteltuja maita politiikan suunnittelussa sekä valmistautumisessa yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon ja hallintoon. Sillä on erityisesti edistettävä maatalousalan ja maaseudun kestävää sopeutumista ja ehdokasmaiden valmistautumista yhteistä maatalouspolitiikkaa ja siihen liittyviä toimintalinjoja koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon.

2.   Sillä voidaan erityisesti edistää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (18) mukaisten toimien rahoitusta.

III OSASTO

HALLINNOINTI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

13 artikla

Tuen hallinnointi, kertomukset

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaa komissio, joka toimii 14 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen ja 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen mukaisia toimia on hallinnoitava, valvottava ja arvioitava ja niistä on raportoitava asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti. Yhteisön rahoitusta voidaan myöntää erityisesti komission ja edunsaajamaan välisinä rahoitussopimuksina, kansallisten tai kansainvälisten julkisen sektorin elinten tai toiminnan toteuttamisesta vastaavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden kanssa tehtävinä hankinta- tai tukisopimuksina taikka työsopimuksina. Tämän asetuksen 9 artiklan mukaisissa, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavissa rajatylittävissä ohjelmissa voidaan tehtävien täytäntöönpano siirtää jäsenvaltioille, jolloin ne pannaan täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltuvien säännösten mukaisesti. Jos hallinto toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, hallinnoinnista vastaavan viranomaisen on toimittava asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 vahvistettujen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti.

3.   Komissio voi myös vastaanottaa ja hallinnoida varoja, jotka on saatu muilta avunantajilta asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, kun tarkoituksena on toteuttaa toimia yhdessä näiden avunantajien kanssa.

4.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaisesti päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, kyseisen asetuksen 54 artiklan 2 kohdassa luetelluille elimille. Kyseisen asetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellyille elimille voidaan siirtää julkisen vallan tehtäviä, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema ja jos ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja ovat viranomaisten valvomia.

5.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin useiden vuosien ajalle.

6.   Komissio lähettää joka vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tällä asetuksella toteutetuista yhteisön tuista. Kertomus sisältää tiedot vuoden aikana rahoitetuista toimista ja seurantatyön päätelmistä, ja siinä arvioidaan tuen toteuttamisella saadut tulokset.

14 artikla

Komiteat

1.   Asetetaan liittymistä valmistelevaa tukivälinettä käsittelevä IPA-komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. IPA-komitea avustaa komissiota erityisesti tämän tehtävässä varmistaa eri osa-alueilla myönnettävän tuen yhteensovittaminen ja johdonmukaisuus, kuten tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa edellytetään.

IPA-komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

2.

a)

Komissio hyväksyy tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat ja niiden vuosittaiset tarkistukset sekä tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan mukaisesti annettavaa tukea koskevat ohjelmat päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. IPA-komitea avustaa komissiota tässä tehtävässä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

b)

Komissio hyväksyy tämän asetuksen 10 artiklan mukaisesti annettavaa tukea koskevat ohjelmat päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Komissiota avustaa tässä tehtävässä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 103 artiklassa tarkoitettu rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

c)

Kuultuaan EY:n perustamissopimuksen 147 artiklassa määrättyä komiteaa komissio hyväksyy tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti myönnettävää tukea koskevat ohjelmat päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Komissiota avustaa tässä tehtävässä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 103 artiklassa tarkoitettu rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

d)

Komissio hyväksyy tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti myönnettävää tukea koskevat ohjelmat päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Komissiota avustaa tässä tehtävässä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 90 artiklalla perustettu maaseudun kehittämiskomitea.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.   Rahoitusta koskevat päätökset, joita monivuotinen tai vuosittainen ohjelma eivät kata, tekee komissio tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4.   Komissio hyväksyy monivuotisiin ja vuosittaisiin ohjelmiin tehtävät muutokset ja 3 kohdassa tarkoitetut päätökset, mikäli ne eivät muuta merkittävästi alkuperäisten ohjelmien ja toimien luonnetta ja mikäli ne ovat rahoituksen osalta enintään 20 prosenttia asianomaiselle ohjelmalle tai toimelle myönnetystä koko määrärahasta kuitenkin siten, että ylärajana on 4 miljoonaa euroa. Kaikista muuttamista koskevista päätöksistä on ilmoitettava alkuperäisestä ohjelmasta tai toimesta lausunnon antaneelle komitealle.

5.   Euroopan investointipankkia edustava tarkkailija osallistuu komiteoiden istuntoihin investointipankkia koskevien kysymysten osalta.

15 artikla

Tukityypit

1.   Tämän asetuksen nojalla voidaan antaa tukea muun muassa investointirahoituksena, hankintasopimuksina, avustuksina, mukaan lukien korkotuet, erityislainat, lainatakuut ja rahoitustuki, talousarviotukena sekä muina talousarviotuen erityismuotoina, ja tuella voidaan osallistua kansainvälisten rahoituslaitosten tai alueellisten kehityspankkien pääomaan edellyttäen, että yhteisön rahoitusriski rajoittuu kyseisten varojen määrään. Budjettitukea myönnetään poikkeuksellisesti täsmällisten tavoitteiden ja niihin liittyvien viitekohteiden mukaisesti, ja sen edellytyksenä on, että edunsaajamaan julkisen rahoituksen hallinto on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta sekä se, että maassa on käytössä hyvin määritellyt alakohtaiset tai makrotalouden toimintalinjat, joilla on periaatteessa kansainvälisten rahoituslaitosten hyväksyntä. Budjettituen maksun edellytyksenä on tyydyttävä edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa vaikutusten ja tulosten osalta.

2.   Tuki voidaan toteuttaa hallinnollisina yhteistyötoimenpiteinä, joihin osallistuu jäsenvaltioista lähetettyjä julkisen sektorin asiantuntijoita. Tällaiset hankkeet on pantava täytäntöön komission antamien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

3.   Tukea voidaan myös käyttää kattamaan kustannukset, joita yhteisölle aiheutuu osallistumisesta edunsaajamaan etua ajaviin kansainvälisiin toimiin, aloitteisiin tai järjestöihin, hallinnolliset kustannukset mukaan luettuina.

4.   Yhteisön rahoitusta ei periaatteessa saa käyttää verojen, tullien eikä maksujen suorittamiseen liitteissä I ja II luetelluissa edunsaajamaissa.

16 artikla

Tukitoimenpiteet

Tukea voidaan myös käyttää sellaisten kustannusten kattamiseen, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmisteluihin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin; tällaisia ovat erityisesti tutkimuksiin, kokouksiin, viestintään ja tiedotukseen ja tietojenvaihtoon tarkoitettuihin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät menot sekä kaikki muut menot, jotka johtuvat sellaisesta hallinnollisesta ja teknisestä avusta, jota komissio käyttää ohjelman hallinnoinnissa. Tämä kattaa myös hallinnollisen tuen kustannukset, kun ohjelman hallinnointia siirretään kolmansissa maissa sijaitseviin komission lähetystöihin.

17 artikla

Tuen täytäntöönpano

1.   Komissio ja edunsaajamaat tekevät puitesopimuksia tuen täytäntöönpanosta.

2.   Komissio ja edunsaajamaa tai sen täytäntöönpanoviranomaiset voivat tarvittaessa tehdä täydentäviä sopimuksia tuen täytäntöönpanosta.

18 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Kaikkiin tämän asetuksen seurauksena tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä tiettyjä säännöksiä, joilla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (19), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (20) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (21) mukaisesti varmistetaan yhteisön taloudellisten etujen suoja, erityisesti petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten varalta.

2.   Kaikissa sopimuksissa on erikseen määrättävä komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. Niissä on myös erikseen valtuutettava komissio tekemään tarkastuksia paikalla, kuten asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 säädetään.

3.   Kaikissa tuen täytäntöönpanosta johtuvissa sopimuksissa on varmistettava 2 kohdassa tarkoitetut komission ja tilintarkastustuomioistuimen oikeudet sekä sopimuksen täytäntöönpanon aikana että sen jälkeen.

19 artikla

Osallistumista ja alkuperää koskevat säännöt, tukikelpoisuus

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavien hankinta- tai tukisopimusten tarjouskilpailuun osallistuminen on avointa kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisia, sekä oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon, johonkin tämän asetuksen edunsaajamaahan, eurooppalaisen naapuruuden- ja kumppanuuden välineen edunsaajamaahan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon.

2.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavien hankinta- tai tukisopimusten tarjouskilpailuun osallistuminen on myös avointa kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat jonkun muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, sekä oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun maahan, jos yhteisön ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus on vahvistettu.

Ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus vahvistetaan erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai maaryhmää. Komissio tekee tällaisen päätöksen 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja päätös on voimassa vähintään yhden vuoden ajan.

Se, suodaanko mahdollisuus saada vastavuoroisesti yhteisön ulkoista apua, perustuu yhteisön ja muiden avunantajien vertailuun joko alakohtaisella tasolla tai avunantaja- tai vastaanottajamaan tasolla. Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään. Vastaanottajamaita kuullaan tässä kohdassa kuvatun menettelyn aikana.

3.   Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- tai tukisopimusten tarjouskilpailu on avoin kansainvälisille järjestöille.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kansalaisuusehtoa ei sovelleta asiantuntijoihin, joita ehdotetaan sopimusten myöntämismenettelyn yhteydessä.

5.   Kaikkien tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien sopimusten nojalla hankittavien tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä taikka 1 tai 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan tullitarkoituksia varten asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä säädettyä alkuperäsääntöjen määritelmää.

6.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa sallia luonnollisten henkilöiden, jotka ovat muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen maiden kansalaisia, sekä oikeushenkilöiden, jotka ovat sijoittautuneet joihinkin muihin kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin maihin, osallistumisen, tai muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua alkuperää olevien tarvikkeiden tai materiaalien hankkimisen. Poikkeusten perusteena voi olla se, että tuotteita ja palveluita ei ole saatavilla kyseessä olevien maiden markkinoilla, tilanne on äärimmäisen kiireellinen tai kelpoisuussääntöjen noudattaminen tekisi hankkeen, ohjelman tai toimenpiteen toteuttamisen mahdottomaksi tai erittäin vaikeaksi.

7.   Luonnolliset henkilöt voivat saada avustuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 114 artiklan mukaisesti.

8.   Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 1 ja 2 kohdan nojalla, sekä kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, mutta kaikkien avunantajien tasavertainen kohtelu on varmistettava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin jäsenvaltion, kolmannen maan — vastavuoroisuusedellytyksin 2 kohdan mukaisesti — taikka alueellisen järjestön kanssa yhteisrahoitettava toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 1, 2 ja 3 kohdan nojalla, sekä kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion, kolmannen maan tai alueellisen järjestön sääntöjen mukaisesti osallistumiskelpoisia. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

20 artikla

Johdonmukaisuus, täydentävyys ja yhteensovittaminen

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden on oltava Euroopan unionin politiikkojen mukaisia. Niissä on noudatettava sopimuksia, jotka yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet edunsaajamaiden kanssa, ja sellaisissa monenvälisissä sopimuksissa asetettuja sitoumuksia, joiden sopimuspuolina yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että tämän asetuksen nojalla myönnetty yhteisön tuki sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden muiden kansallisten ja ulkoisten rahoitusvälineiden kautta myöntämä tuki ja Euroopan investointipankin myöntämä rahoitustuki ovat keskenään johdonmukaisia.

3.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tukiohjelmiensa keskinäisen yhteensovittamisen tehostaakseen tuen toimittamista ulkoisen toiminnan koordinoinnin tehostamiseksi ja politiikkojen ja menettelyjen yhdenmukaistamiseksi vahvistettujen suuntaviivojen mukaisesti. Yhteensovittaminen käsittää säännöllisiä neuvonpitoja ja asiaankuuluvien tietojen toistuvaa vaihtoa erityisesti kentällä tukikauden eri vaiheiden aikana, ja se on keskeinen toimi jäsenvaltioiden ja yhteisön ohjelmointimenettelyissä.

4.   Komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarpeelliset toimet asianmukaisen yhteensovittamisen, yhdenmukaistamisen ja yhteistyön varmistamiseksi monenvälisten ja alueellisten järjestöjen ja yhteisöjen, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten ja Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen, rahastojen ja ohjelmien sekä EU:n ulkopuolisten tuenantajien kanssa.

21 artikla

Tuen keskeyttäminen

1.   Kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen oikeuksien ja perusvapauksien periaatteiden noudattaminen on olennainen tekijä tämän asetuksen soveltamisessa ja sen mukaisen tuen myöntämisessä. Yhteisön tukea Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sekä Montenegrolle ja Serbialle Kosovo mukaan luettuna, koskevat myös 29 päivänä huhtikuuta 1997 annetuissa neuvoston päätelmissä määritellyt edellytykset, erityisesti tuen vastaanottajien sitoutuminen demokraattisten, taloudellisten ja institutionaalisten uudistusten toteuttamiseen.

2.   Jos edunsaajamaa ei kunnioita näitä periaatteita tai sitoumuksia, jotka sisältyvät sen Euroopan unionin kanssa tekemään kumppanuussopimukseen, tai jos sen edistyminen liittymisperusteiden saavuttamisessa on riittämätöntä, neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöpäätöksellä toteuttaa aiheelliset toimet tämän päätöksen nojalla myönnettävän tuen osalta. Tätä koskevat päätökset on annettava tiedoksi kokonaisuudessaan ja välittömästi Euroopan parlamentille.

22 artikla

Arviointi

Komissio arvioi säännöllisesti politiikkojen ja ohjelmien tuloksia ja tehokkuutta ja ohjelmoinnin tehokkuutta varmistaakseen sen, että tavoitteet on saavutettu, ja voidakseen antaa suosituksia tulevien toimenpiteiden parantamiseksi. Komissio lähettää asiaankuuluvat arviointikertomukset 14 artiklassa tarkoitettujen komiteoiden käsiteltäviksi. Käsittelyn tulokset otetaan huomioon ohjelmien suunnittelussa ja määrärahojen osoittamisessa.

IV OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Edunsaajamaan asema

Jos liitteessä II luetellulle edunsaajamaalle myönnetään Euroopan unionin jäsenehdokasvaltion asema, neuvosto siirtää jäsenmaiden määräenemmistöpäätöksellä komission ehdotuksesta kyseisen maan tämän asetuksen liitteestä II liitteeseen I.

24 artikla

Eri välineiden suhteita koskeva säännös

Yhteisön tuen johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi komissio voi päättää 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, että myös muut yhteisön ulkopuoliset maat ja alueet voivat hyötyä tämän asetuksen nojalla toteutettavista toimista, jos kyseinen hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen, rajatylittävä, kansainvälinen tai maailmanlaajuinen. Komissio pyrkii tällöin välttämään päällekkäisyyttä ulkoisen rahoitusavun muiden välineiden kanssa.

25 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 asetukset (ETY) N:o 3906/89, (EY) N:o 2760/98, (EY) N:o 1266/1999, (EY) N:o 1267/1999, (EY) N:o 1268/1999, (EY) N:o 555/2000, (EY) N:o 2500/2001 ja (EY) N:o 2112/2005.

Kumottuja asetuksia ja asetusta (EY) N:o 2666/2000 sovelletaan edelleen vuotta 2007 edeltävien varainhoitovuosien oikeudellisten asiakirjojen ja sitoumusten täytäntöönpanoon ja Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevan asiakirjan (22) 31 artiklan täytäntöönpanoon.

2.   Jos siirtyminen asetuksilla (ETY) N:o 3906/1989, (EY) N:o 2760/1998, (EY) N:o 1266/1999, (EY) N:o 1267/1999, (EY) N:o 1268/1999, (EY) N:o 555/2000, (EY) N:o 2666/2000 tai (EY) N:o 2500/2001 perustetusta järjestelmästä tällä asetuksella perustettuun järjestelmään edellyttää erityistoimenpiteitä, komissio päättää tällaisista toimenpiteistä tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

26 artikla

Rahoitusohje

Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2007–2013 on 11 468 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

27 artikla

Tarkistus

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa ensimmäisten kolmen vuoden aikana, ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tarpeellisten muutosten tekemiseksi tähän asetukseen.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. TUOMIOJA


(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 231, 20.9.2005, s. 67.

(3)  EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(4)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(6)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(7)  EYVL L 375, 23.12.1989, s. 11, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2257/2004 (EUVL L 389, 31.12.2004, s. 1).

(8)  EYVL L 345, 19.12.1998, s. 49, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1045/2005 (EUVL L 172, 5.7.2005, s. 78).

(9)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 68.

(10)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 73, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(11)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005.

(12)  EYVL L 68, 16.3.2000, s. 3, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 769/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 1).

(13)  EYVL L 342, 27.12.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2005.

(14)  Katso tämän virallisen lehden sivu 25.

(15)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(16)  Katso tämän virallisen lehden sivu 79.

(17)  Katso tämän virallisen lehden sivu 12.

(18)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(19)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(20)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(21)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(22)  EUVL L 157, 21.6.2005, s. 203.


LIITE I

Kroatia

Turkki

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.


LIITE II

Albania

Bosnia ja Hertsegovina

Montenegro

Serbia, Kosovo mukaan luettuna (1).


(1)  YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 määritelmän mukaisesti.


Top