27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 372/19

(1)

Pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota on sinällään suojeltava huononemiselta ja kemialliselta pilaantumiselta. Tällä on erityistä merkitystä pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien kannalta ja käytettäessä pohjavettä juomavetenä.

(2)

Pohjavesi on herkin ja Euroopan unionissa yleisin makean veden esiintymä, ja se on erityisesti myös yleisen juomavesihuollon pääasiallinen lähde monilla alueilla.

(3)

Pohjavettä vesimuodostumissa, joista otetaan tai on tarkoitus ottaa juomavettä , on suojeltava siten, että vältetään vesimuodostumien laadun huononeminen, jotta juomaveden tuottamiselta vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa voidaan laskea, kuten yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (4) 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa asetetuissa tavoitteissa on säädetty.

(4)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1600/2002/EY (5) sisältyy tavoite, jonka mukaan olisi saavutettava sellainen vesien laatutaso, että siitä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

(5)

Koko ympäristön ja erityisesti ihmisten terveyden suojelemiseksi on vältettävä, ehkäistävä tai pienennettävä haitallisten pilaavien aineiden vahingollisia pitoisuuksia pohjavedessä.

(6)

Direktiivissä 2000/60/EY annetaan yleisiä säännöksiä pohjaveden suojelua ja säilyttämistä varten. Kuten kyseisen direktiivin 17 artiklassa säädetään, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi olisi hyväksyttävä erityisiä toimenpiteitä, kuten pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiperusteet sekä arviointiperusteet merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien havaitsemiseksi ja niiden kohtien määrittämiseksi, joissa muutossuunnat käännetään laskeviksi.

(7)

Yhtäläisen pohjaveden suojelutason saavuttamiseksi olisi vahvistettava laatunormit ja raja-arvot sekä kehitettävä yhteiselle lähestymistavalle perustuvat menetelmät pohjavesimuodostumien kemiallisen tilan arviointiperusteiden antamiseksi.

(8)

Olisi asetettava nitraatteja, kasvinsuojeluaineita ja biosideja koskevat laatunormit pohjavesimuodostumien kemiallista tilaa koskeviksi yhteisön arviointiperusteiksi ja olisi varmistettava yhdenmukaisuus vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (6), kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (7) ja biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (8) kanssa.

(9)

Pohjaveden suojelu voi vaatia joillakin alueilla muutoksia maa- tai metsätalouden käytäntöihin, mistä voi seurata tulonmenetyksiä. Yhteisen maatalouspolitiikan käytössä on rahoitusmekanismeja sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joiden avulla pyritään saavuttamaan yhteisön vaatimukset, erityisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (9) kautta. Pohjaveden suojelemisen osalta jäsenvaltioiden tehtävänä on valita ensisijaiset tavoitteensa ja hankkeensa.

(10)

Pohjaveden kemiallista tilaa koskevia säännöksiä ei sovelleta erityisistä hydrogeologisista olosuhteista johtuviin pohjavesimuodostumassa tai siihen liittyvissä pintavesimuodostumissa luonnollisesti esiintyvien aineiden tai ionien tai niiden indikaattorien korkeisiin pitoisuustasoihin, jotka eivät kuulu pilaantumisen määritelmän soveltamisalaan. Niitä ei myöskään sovelleta sellaisiin tilapäisiin virtaussuunnan ja kemiallisen koostumuksen muutoksiin rajatulla alueella, joita ei pidetä aineiden pohjaveteen pääsynä.

(11)

Olisi määritettävä perusteet, joilla tunnistetaan pilaavien aineiden pitoisuuksien merkitykselliset ja pysyvät noususuunnat ja määritetään kohdat, joissa muutossuunnat käännetään laskeviksi, ottaen huomioon pohjavesiin liittyville vesiekosysteemeille ja niistä riippuvaisille maaekosysteemeille koituvien haittojen todennäköisyys.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi mikäli mahdollista käytettävä tilastollisia menetelmiä edellyttäen, että ne ovat kansainvälisten normien mukaisia ja lisäävät pitkäaikaisten seurantatulosten vertailtavuutta jäsenvaltioiden välillä.

(13)

Direktiivin 2000/60/EY 22 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 17 päivänä joulukuuta 1979 annettu neuvoston direktiivi 80/68/ETY (10) on määrä kumota 22 päivästä joulukuuta 2013 alkaen. On varmistettava direktiivillä 80/68/ETY säädetyn suojelun jatkuvuus pilaavien aineiden suoran ja epäsuoran pohjaveteen pääsyn ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden osalta.

(14)

On erotettava toisistaan vaaralliset aineet, joiden pääsy pohjaveteen on estettävä, ja muut pilaavat aineet, joiden pääsyä pohjaveteen on rajoitettava. Direktiivin 2000/60/EY liitettä VIII, jossa luetellaan merkittävimmät vesiympäristöä pilaavat aineet, tulisi käyttää tunnistettaessa vaarallisia ja vaarattomia aineita, jotka aiheuttavat todellisen tai mahdollisen pilaantumisen vaaran.

(15)

Toimenpiteisiin, joilla ehkäistään tai rajoitetaan pilaavien aineiden pääsyä pohjavesimuodostumiin, joista otetaan direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vettä ihmisten käyttöön, tai jotka on tarkoitus ottaa tällaiseen käyttöön, olisi mainitun direktiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisällyttävä toimia, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että asianmukaisella vedenkäsittelyllä ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY (11) vaatimukset. Näihin toimiin voi myös sisältyä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukainen niin suurten suojavyöhykkeiden perustaminen jäsenvaltioiden toimesta, jotka toimivaltainen kansallinen viranomainen katsoo tarpeelliseksi juomavesivarastojen suojelemiseksi.

(16)

Pohjaveden yhdenmukaisen suojelun varmistamiseksi jäsenvaltioiden, joiden alueilla on yhteinen pohjavesimuodostelma, olisi koordinoitava seurantaan, raja-arvojen määrittämiseen ja merkittävien vaarallisten aineiden tunnistamiseen liittyvä toimintansa.

(17)

Luotettavat ja vertailukelpoiset menetelmät pohjaveden tutkimiseksi ovat tärkeä väline arvioitaessa pohjaveden laatua ja valittaessa parhaiten soveltuvia keinoja. Direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdassa ja 20 artiklassa säädetään veden tilaa koskevista yhtenäistetyistä analysointi- ja seurantamenetelmistä sekä tarvittaessa täytäntöönpanoa, seuranta mukaan lukien, koskevista ohjeista.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi sallittava tietyissä olosuhteissa myöntää vapautuksia toimenpiteistä, joilla ehkäistään tai rajoitetaan pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen. Kaikki vapautukset olisi tehtävä avoimien kriteerien perustella ja ne olisi esitettävä yksityiskohtaisesti vesipiirin hoitosuunnitelmissa.

(19)

Olisi analysoitava pohjaveden erilaisten raja-arvojen, jotka jäsenvaltiot määrittelevät, vaikutuksia ympäristönsuojelun tasoon ja sisämarkkinoiden toimintaan.

(20)

Olisi tehtävä tutkimuksia parempien kriteerien löytämiseksi pohjavesiekosysteemin laadun ja suojelun takaamiseksi. Saatu tieto olisi tarvittaessa otettava huomioon tämän direktiivin täytäntöönpanon tai uudelleenarvioinnin yhteydessä. Olisi tuettava ja rahoitettava tällaista tutkimusta sekä tiedon, kokemuksen ja tutkimustulosten levittämistä.

(21)

On säädettävä siirtymätoimenpiteistä tämän direktiivin täytäntöönpanopäivän ja direktiivin 80/68/ETY kumoamispäivän väliseksi ajaksi.

(22)

Direktiivissä 2000/60/EY asetetaan valvontaa koskevia vaatimuksia sekä vaatimus ennakkoluvan saamiselle tekopohjaveden muodostamista varten edellyttäen, että kyseisen veden käyttö ei vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista raakaveden ottopaikassa tai muodostuvassa tekopohjavedessä.

(23)

Direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä VI olevassa B osassa, jotka koskevat toimenpideohjelmaa, on luettelo, joka ei ole kattava, niistä täydentävistä toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyväksyä osana toimenpideohjelmaa; näitä ovat muun muassa

(24)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (12).

(25)

Valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä on erityisesti noudatettava, kun on kyse laajakantoisista toimenpiteistä, joilla muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä tätä direktiiviä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia,

a)

pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiperusteet ja

b)

arviointiperusteet merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien toteamiseksi ja kääntämiseksi sekä niiden kohtien määrittämiseksi, joissa muutossuunnat käännetään laskeviksi.

(1)

’pohjaveden laatunormilla’ tarkoitetaan tietyn pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutena pohjavedessä ilmaistua ympäristön laatunormia, jota ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saisi ylittää;

(2)

’raja-arvolla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden 3 artiklan mukaisesti asettamaa pohjaveden laatunormia;

(3)

’merkityksellisellä ja pysyvällä nousevalla muutossuunnalla’ tarkoitetaan sellaista tilastollisesti ja ympäristön kannalta merkittävää pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuuden kasvua pohjavedessä, josta on todettu 5 artiklan mukaisesti, että muutossuunta on käännettävä laskevaksi;

(4)

’pilaavien aineiden pääsyllä pohjaveteen’ tarkoitetaan pilaavien aineiden suoraa tai epäsuoraa joutumista pohjaveteen ihmisen toiminnan seurauksena.

(5)

’taustapitoisuudella’ tarkoitetaan pohjavesimuodostumassa olevan aineen pitoisuutta tai indikaattorin osoittamaa arvoa, jota ihmistoiminta ei ole muuttanut ollenkaan tai on muuttanut vain vähän luonnontilaisiin oloihin verrattuna;

(6)

’perustasolla’ tarkoitetaan keskimääräistä arvoa, joka on mitattu ainakin viitevuosien 2007 ja 2008 aikana direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisten seurantaohjelmien perusteella, tai, kun on kyse edellä mainittujen viitevuosien jälkeen todetuista aineista, heti, kun seurantatietoa on saatavissa edustavalta ajanjaksolta.

a)

liitteessä I mainitut pohjaveden laatunormit;

b)

raja-arvot, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava liitteessä II olevassa A osassa esitetyn menettelyn mukaisesti sellaisten pilaavien aineiden, niiden ryhmien ja pilaantumisen indikaattorien osalta, joiden on jäsenvaltion alueella todettu vaikuttavan siihen, että tietyt pohjavesimuodostumat tai -muodostumaryhmät luokitellaan uhatuiksi, ottaen huomioon vähintään liitteessä II olevassa B osassa oleva luettelo.

(a)

merkitykselliset seurantatulokset osoittavat, että direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa taulukossa 2.3.2. vahvistetut edellytykset täyttyvät; tai

b)

liitteessä I luetellut pohjaveden laatunormien arvot ja vastaavat 3 artiklan ja liitteen II mukaisesti vahvistetut raja-arvot eivät ylity missään kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän seurantapaikassa; tai

c)

pohjaveden laatunormin arvo tai raja-arvo ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, mutta liitteen III mukaisesti suoritetussa asianmukaisessa tutkimuksessa todetaan, että

a)

siitä, miten arviot muutossuunnista pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän alueella olevissa yksittäisissä seurantapaikoissa ovat vaikuttaneet siihen, että kyseisissä muodostumissa on mainitun direktiivin liitteessä V olevan 2.5 kohdan mukaisesti havaittu merkityksellinen ja pysyvä nouseva muutossuunta jonkin pilaavan aineen pitoisuudessa tai sellaisen muutossuunnan kääntyminen laskevaksi, ja

b)

3 kohdan mukaisesti määriteltyjen kohtien perusteista.

a)

kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen vaarallisten aineiden pääsyn ehkäisemiseksi pohjaveteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan soveltamista. Tällaisten aineiden määrittämisessä jäsenvaltioiden on erityisesti otettava huomioon vaaralliset aineet, jotka kuuluvat direktiivin 2000/60/EY liitteen VIII 1–6 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin, ja aineet, jotka kuuluvat kyseisen liitteen 7–9 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin, jos niitä pidetään vaarallisina;

b)

direktiivin 2000/60/EY liitteessä VIII lueteltujen pilaavien aineiden, joita ei pidetä vaarallisina, sekä muiden vaarattomien pilaavien aineiden, joita ei ole lueteltu kyseisessä liitteessä mutta joiden jäsenvaltiot katsovat aiheuttavan tosiasiallisen tai mahdollisen pilaantumisriskin, osalta kaikki tarvittavat toimenpiteet aineiden pohjaveteen pääsyn rajoittamiseksi, jotta varmistettaisiin, ettei tällainen pääsy aiheuta huononemista tai merkittävää ja pysyvää nousevaa muutossuuntaa pohjaveden pilaavien aineiden pitoisuuksissa. Näissä toimenpiteissä on otettava huomioon ainakin vahvistetut hyvät toimintatavat, mukaan luettuina asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä määritellyt parhaat ympäristökäytänteet ja parhaat käytettävissä olevat tekniikat.

a)

se johtuu direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan j alakohdan mukaisesti sallituista suorista päästöistä;

b)

toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että pohjaveteen pääsevien aineiden määrät ja pitoisuudet ovat niin pieniä, että sen laatu ei vaarannu nyt eikä tulevaisuudessa;

c)

se johtuu onnettomuuksista tai poikkeuksellisista luonnonolosuhteista, joita ei olisi kohtuudella voitu ennustaa, välttää eikä lieventää;

d)

se johtuu direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti sallitusta tekopohjaveden muodostamisesta;

e)

toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ehkäiseminen tai rajoittaminen ei ole teknisesti mahdollista ilman:

(f)

se johtuu pintavesiin kohdistetuista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muun muassa tulvien ja kuivuuden vaikutusten lieventäminen ja vesien ja vesiväylien hoito myös kansainvälisellä tasolla. Tällaiset toimenpiteet, esimerkiksi sedimenttien kaivuu, ruoppaus, siirto ja läjitys pintavesissä, on toteutettava jäsenvaltioiden tätä varten laatimien yleisten sitovien vaatimusten ja soveltuvissa tapauksissa tällaisten vaatimusten perusteella annettujen lupien mukaisesti, eivätkä ne saa vaarantaa asianomaisille pohjavesimuodostumille direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista.