Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32005R2187

Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005 , kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta

EUVL L 349, 31.12.2005, p. 1–23 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 175M, 29.6.2006, p. 337–359 (MT)

⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 13/08/2019; Kumoaja 32019R1241

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2005/2187/oj

31.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 349/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2187/2005,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,

kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (3) 2 ja 4 artiklan mukaisesti neuvoston on käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot huomioon ottaen vahvistettava yhteisön toimenpiteet, joita tarvitaan kestävien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien edellytysten takaamiseen elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntämiselle. Sitä varten neuvosto voi hyväksyä teknisiä toimenpiteitä kalastuskuolevuuden ja kalastustoimien ympäristövaikutusten rajoittamiseksi.

(2)

Yhteisön liittyminen Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä ’Gdanskin yleissopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna sopimusvaltioiden edustajien kokouspöytäkirjalla, hyväksyttiin päätöksellä 83/414/ETY (4).

(3)

Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio (International Baltic Sea Fishery Commission, jäljempänä ’IBSFC’) on Gdanskin yleissopimuksella tapahtuneesta perustamisestaan lähtien vahvistanut joukon Itämeren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Se on ilmoittanut sopimuspuolille tietyistä suosituksista näiden teknisten toimenpiteiden muuttamiseksi.

(4)

Yhteisön on aiheellista soveltaa tällaisia suosituksia. Koska IBSFC saatetaan korvata kahdenvälisellä yhteistyöllä Venäjän federaation kanssa, yhteisön sääntöjen ei kuitenkaan tulisi noudattaa mainittuja suosituksia tiukasti vaan niiden avulla olisi pyrittävä luomaan nykyisiin sääntöihin perustuva kattava ja yhdenmukainen teknisten toimenpiteiden järjestelmä yhteisön vesialueita varten. Joissakin tapauksissa sääntöjä on aiheellista yksinkertaistaa, kun nykyiset säännöt ovat tarpeettoman yksityiskohtaisia ja/tai ne eivät ole kalavarojen säilyttämisen kannalta perusteltavissa.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 88/98 (5) säädetään tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 88/98 soveltaminen on tuonut esiin eräitä asetuksen puutteita, joista on aiheutunut ongelmia sen soveltamisessa ja täytäntöönpanossa ja jotka olisi korjattava erityisesti määrittelemällä kohdelajit ja vaadittavat saaliiden prosenttiosuudet, joita sovelletaan eri silmäkokoalueisiin ja maantieteellisiin alueisiin tietyillä pyydyksillä kalastettaessa.

(7)

Olisi määriteltävä tapa, jolla kohdelajien ja muiden lajien prosenttiosuudet lasketaan.

(8)

Kunkin lajin alin mitta olisi vahvistettava ottaen huomioon sen pyytämiseen käytettäväksi sopivan pyydyksen silmäkoon valikoivuus.

(9)

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ankeriaan troolikalastuksessa on suuret turskanpoikasten sivusaaliit. Siksi olisi kiellettävä ankeriaankalastus aktiivisella pyydyksellä.

(10)

Riianlahti on ainutlaatuinen ja varsin herkkä meriekosysteemi, joka vaatii erityistoimenpiteitä, jotta sen kalavarojen käytön kestävyys voitaisiin taata ja kalastustoiminnan vaikutukset minimoida. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 21 artiklassa säädetään siksi, että neuvosto muuttaa asetusta (EY) N:o 88/98 ennen liittymisajankohtaa vahvistaakseen tarvittavat säilyttämistoimenpiteet Riianlahdella.

(11)

Kalastustoiminnan valvomista varten aluksilta olisi Riianlahdelle pääsemiseksi edellytettävä erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1627/94 (6) tarkoitettu erityiskalastuslupa.

(12)

Tutkimuksissa on käynyt turskan osalta ilmi, että vedettävien pyydysten, joissa ei ole valikointiristikkoa ja joissa on normaali vinoneliöön solmittu havas perässä ja pidennysosassa, valikoivuus on huonompi kuin pyydysten, joissa on Bacoma-tyyppinen valikointiristikko, tai pyydysten, joissa havasta on perässä ja pidennysosassa käännetty 90 astetta. Sen vuoksi on aiheellista, ettei yhteisön vesillä eikä yhteisön alusten sallita käyttää turskankalastuksessa vedettäviä pyydyksiä, joissa ei ole Bacoma-tyyppistä valikointiristikkoa tai joissa havasta perässä ja pidennysosassa ei ole käännetty 90 astetta, kun kohdelajina on turska.

(13)

Asetuksessa (EY) N:o 1434/98 (7) säädettiin edellytykset, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 1434/98 monimutkaisten sääntöjen yksinkertaistamiseksi mainitun asetuksen Itämerta koskevat säännökset olisi korvattava lajittelemattomien saaliiden purkamista koskevilla tämän asetuksen yleisillä säännöksillä. Asetus (EY) N:o 1434/98 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(15)

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(16)

Myös muutokset tämän asetuksen liitteeseen I ja liitteen II lisäyksiin 1 ja 2 olisi tehtävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti.

(17)

Asetukseen (EY) N:o 88/98 tehtävien muutosten suuren lukumäärän ja laajuuden vuoksi kyseinen asetus olisi kumottava ja korvattava uudella tekstillä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään teknisistä säilyttämistoimenpiteistä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla liitteessä I määritellyillä maantieteellisillä alueilla sijaitsevilla merialueilla tapahtuvaan kalavarojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa

a)

’aktiivisella pyydyksellä’ tarkoitetaan pyydystä, jolla pyytäminen vaatii pyydyksen aktiivista liikettä, erityisesti vedettävät pyydykset ja saartopyydykset mukaan luettuina

i)

’troolilla’ tarkoitetaan pyydystä, jota vedetään aktiivisesti yhdellä tai useammalla kalastusaluksella ja joka muodostuu verkosta, jolla on kartion tai pyramidin muotoinen runko (troolin runko), jonka takaosan sulkee troolin perä,

ii)

’puomitroolilla’ tarkoitetaan troolipyydystä, jonka verkko pidetään vaakatasossa avoinna teräs- tai puutangon eli puomin avulla, jonka verkko on varustettu pohjaköysillä ja ketjumatoilla tai pohjaketjuilla ja jota alus vetää pääkoneensa avulla pitkin pohjaa,

iii)

’ankkuroidulla kierrenuotalla’ tarkoitetaan vedettävää saartopyydystä, jota käytetään aluksesta kahden pitkän köyden (nuottaköydet) avulla jotka on suunniteltu kokoamaan kalat kohti nuotan suuaukkoa. Tässä verkosta valmistetussa pohjatroolin kanssa muodoltaan ja kooltaan samankaltaisessa pyydyksessä on kaksi pitkää sivua, runko ja pussi (perä),

iv)

’laahusreellä’ tarkoitetaan eri muotoisia ja kokoisia kehykseen asennettuja metallikoreja, joiden alaosassa on raappa, joka voi olla hammastettu,

v)

’kurenuotalla’ tarkoitetaan verkosta valmistettua saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen;

b)

’passiivisella pyydyksellä’ tarkoitetaan pyydystä, jolla pyytäminen ei vaadi pyydyksen aktiivista liikettä; näitä ovat verkot, pussiverkot, riimuverkot, rysät, siimat, merrat ja pyydykset. Verkot voivat muodostua yhdestä tai useammasta verkosta, joissa on ylä-, ala- ja yhdistävät köydet ja jotka on voitu varustaa ankkurointi-, kellutus- ja paikannusvälineillä

i)

’verkolla’ ja ’pussiverkolla’ tarkoitetaan yhdestä verkkoliinasta tehtyä pyydystä, joka pysyy pystysuorassa kohojen ja painojen avulla. Elolliset vesiluonnonvarat joko sotkeutuvat siihen tai jäävät kiinni sen silmiin,

ii)

’riimuverkolla’ tarkoitetaan millä tahansa keinolla pohjaan kiinnitettyä tai kiinnitettävissä olevaa pyydystä, joka muodostuu kahdesta tai useammasta verkkoliinasta, jotka pysyvät vaakasuorassa vedessä kohojen ja painojen avulla,

iii)

’siimalla’ tarkoitetaan joukkoa toisiinsa yhdistettyjä, joko pohjaan kiinnitettyjä tai ajelehtivia siimoja, joista jokaisessa on suuri määrä syöteillä varustettuja koukkuja;

c)

’koukulla’ tarkoitetaan taivutettua, yleensä väkäsellä varustettua teroitettua teräslangan kappaletta;

d)

’vedessäoloajalla’ tarkoitetaan aikaa siitä hetkestä, kun verkot lasketaan veteen, siihen hetkeen, kun verkot on kokonaisuudessaan nostettu kalastusalukselle;

e)

’neliösilmäisellä havaksella’ sellaista havaksen rakennetta, jossa silmäntankojen suunnista toinen on samansuuntainen ja toinen suorassa kulmassa verkon pituusakseliin nähden;

f)

’troolin perällä’ tarkoitetaan troolin kahdeksaa viimeistä metriä, joko lieriön muotoista, eli kehältään kauttaaltaan samansuuruista, tai suippenevaa osaa;

g)

’perän suojuksella’ tarkoitetaan lieriön muotoista havaskappaletta, joka ympäröi kokonaan troolin perän ja joka voidaan kiinnittää perään paikoitellen;

h)

’perän takimmaisella vahvikeköydellä’ tarkoitetaan pyöreää köyttä, joka on kiinnitetty perään sulkuköyden silmistä, kun silmät on vedetty suoraksi pituussuunnassa;

i)

’nostopussin kiristysköydellä’ tarkoitetaan perän tai sitä mahdollisesti ympäröivän suojuksen kehän kiertävää ja siihen silmukoilla tai renkailla kiinnitettyä köyttä;

j)

’pyöreällä köydellä’ tarkoitetaan perän tai perän suojuksen kehän kiertävää ja siihen kiinnitettyä köyttä;

k)

’nieluverkolla’ tarkoitetaan havaskappaletta, joka on kiinnitetty aktiivipyydyksen verkon sisäpuolelle siten, että se päästää saaliin pyydyksen etuosasta pyydyksen takaosaan mutta rajoittaa saaliin poispääsymahdollisuuksia;

l)

’peräpoijulla’ tarkoitetaan perään kiinnitettyä kelluvaa kappaletta;

m)

’poijuköydellä’ tarkoitetaan köyttä, jolla peräpoiju liitetään pyydyksen kannateltavaan tai merkittävään osaan;

n)

’pidennysosalla’ tarkoitetaan kapenematonta, lieriön muotoista, eli kehältään kauttaaltaan troolin perän kanssa samansuuruista troolin osaa, joka on kiinnitetty troolin perään tai on sen jatkona.

II   LUKU

VERKKOPYYDYKSET JA NIIDEN KÄYTÖN EDELLYTYKSET

I   JAKSO

Kohdelajit

3 artikla

Kohdelajit ja pienimmät sallitut silmäkoot

1.   Kunkin liitteessä I luetellun osa-alueen osalta kunkin kohdelajin pyynnissä sallitut silmäkokoalueet määritellään liitteessä II troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja muilla vastaavilla pyydyksillä kalastamisen osalta, liitteessä III verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla kalastamisen osalta. Pyydyksen tai verkon mikään osa ei saa olla silmäkooltaan pienempi kuin kunkin silmäkokoluokan pienin silmäkoko.

2.   Kohdelajien alimmat prosenttiosuudet aluksella pidettävistä elollisista vesiluonnonvaroista kunkin maantieteellisen osa-alueen ja kunkin silmäkokoalueen osalta vahvistetaan liitteissä II ja III.

3.   Jos aluksella on kalastusmatkalla mukana pohjaharoja, aluksella ei saa pitää eikä siitä saa purkaa minkäänlaista määrää elollisia vesiluonnonvaroja, ellei vähintään 85 prosenttia kokonaismäärän elopainosta ole simpukoita ja/tai punalevää (Furcellaria lumricalis).

4.   Osa-alueella ei saa käyttää verkkoja tai pussiverkkoja, joiden silmäkoko on liitteessä III tarkoitettua pienempi.

5.   Osa-alueella ei saa käyttää riimuverkkoja, joiden silmäkoko siinä osassa verkkoa, missä se on suurin, ei vastaa jotakin liitteessä III säädettyä luokkaa, ellei silmäkoko siinä osassa verkkoa, missä se on pienin, ole alle 16 millimetriä. Jos silmäkoko siinä kohdassa, missä se on pienin, on alle 16 millimetriä, kaikkien silmien, joiden silmäkoko on yli 16 mm, on vastattava liitteessä III säädettyä luokkaa.

6.   Kalastusmatkalla saatuja saaliita ei saa purkaa aluksesta, jos liitteessä I mainituilla osa-alueilla pyydetyt ja aluksella pidetyt saaliit eivät ole liitteessä II tai liitteessä III vahvistettujen niitä koskevien edellytysten mukaisia.

4 artikla

Kohdelajin prosenttiosuuden laskeminen

1.   Liitteissä II ja III tarkoitetut kohdelajien prosenttiosuudet on laskettava suhteessa kaikkien niiden liitteissä II ja III lueteltujen lajien elopainoon, jotka on joko pidetty aluksella lajittelun jälkeen tai purettu.

2.   Kohdelajien ja muiden lajien prosenttiosuus saadaan yhdistämällä kaikki aluksella pidetyt kohdelajien ja kaikki liitteissä II ja III lueteltujen muiden lajien määrät.

3.   Kun lasketaan kohdelajien prosenttiosuuksia sellaisten kalastusalusten osalta, joista on jälleenlaivattu liitteissä II ja III lueteltujen lajien määriä, nämä määrät on otettava huomioon.

4.   Kohdelajien prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella.

II   JAKSO

Aktiiviset pyydykset

5 artikla

Pyydysten rakenne

1.   Missään verkon osassa ei saa käyttää laitteita, jotka tukkisivat tai pienentäisivät pyydyksen perää.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, mitä tahansa kangasta, havasta tai muuta ainetta olevan kaistaleen, jolla pyritään ehkäisemään tai vähentämään kulumista, saa kiinnittää aktiivisen pyydyksen perän alemman puoliskon ulkopuolelle. Tällaisen kaistaleen saa kiinnittää ainoastaan perän etu- ja sivureunoihin.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja muiden vastaavien vedettävien verkkopyydysten, joiden perän silmäkoko on alle 90 millimetriä, perän ulkopuolelle voidaan kiinnittää suojus. Perän suojuksen silmäkoon on oltava vähintään kaksinkertainen perän silmäkokoon verrattuna ja joka tapauksessa vähintään 80 millimetriä.

Perän suojuksen saa kiinnittää seuraavista kohdista:

a)

etureunasta;

b)

takareunasta; tai

c)

etu- ja takaosan välistä niiden ympärille.

Perän suojus voidaan kiinnittää

a)

perän ja sen pidennysosan ympärille yhtä silmäriviä pitkin; tai

b)

pitkittäin yhtä silmäriviä pitkin.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, on sallittua

a)

käyttää aktiivisissa pyydyksissä nieluverkkoa. Nieluverkon saa kiinnittää joko perän sisään tai perän eteen. Nieluverkkoon ei sovelleta liitteessä II vahvistettuja vähimmäissilmäkokoja koskevia säännöksiä. Nieluverkon etuosan kiinnityskohdan ja perän pään välisen etäisyyden on oltava vähintään kolme kertaa niin pitkä kuin nieluverkko;

b)

kiinnittää perän ulkopuolelle mihin tahansa kohtaan saaliin määrää mittaava anturi;

c)

käyttää perän ulkopuolelle kiinnitettyä pyöreää köyttä tai nostopussia trooleissa, ankkuroiduissa kierrenuotissa ja muissa vastaavissa vedettävissä verkkopyydyksissä, joiden perän silmäkoko on alle 90 millimetriä;

d)

käyttää yhtä perän ulkopuolelle kiinnitettyä nostopussia trooleissa, ankkuroiduissa kierrenuotissa ja muissa vastaavissa vedettävissä verkkopyydyksissä, joiden perän silmäkoko on vähintään 90 millimetriä;

e)

kiinnittää perän molempiin pystysuoriin jameisiin kohot;

f)

käyttää perään kiinnitettyä vahvikeköyttä. Vahvikeköyden ja perän välinen etäisyys saa olla enintään 50 senttimetriä.

6 artikla

Kielletyt erityisrakenteet

On kiellettyä käyttää

a)

troolin perää, jonka jonkin kohdan kehällä samankokoisten silmien lukumäärä kasvaa etupäästä takapäähän;

b)

pidennysosaa, jonka kehä on joltakin kohtaa pienempi kuin perän, johon pidennysosa on kiinnitetty, etummaisen pään kehä;

c)

perää, jonka silmäkoko on vähintään 32 millimetriä ja jonka silmät eivät ole vinoneliöitä eivätkä neliöitä;

d)

troolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa pyydystä, jonka silmäkoko on vähintään 90 millimetriä ja johon on kiinnitetty perä jollakin muulla tavoin kuin ompelemalla se perää edeltävään verkon osaan;

e)

troolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa pyydystä, jonka silmäkoko on vähintään 90 millimetriä ja jossa on yli 100 avointa vinoneliösilmää ja alle 40 avointa vinoneliösilmää missä tahansa kohdassa perän kehää, lukuun ottamatta liitoskohtaa ja jameita;

f)

troolin perää, jonka suoraksi vedetyn yläpuolen pituus ei ole lähes yhtä suuri kuin sen suoraksi vedetyn alapuolen pituus.

7 artikla

Valikoivuus turskan troolikalastuksessa

Komissio esittää neuvostolle viimeistään vuoden 2007 syyskuussa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunnon perusteella arvion niiden aktiivisten pyydysten valikoivuudesta turskan osalta, joiden tunnustettu kohdelaji turska on.

III   JAKSO

Passiiviset pyydykset

8 artikla

Mitat ja vedessäoloaika

1.   Verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla kalastettaessa on kiellettyä käyttää yli 9:ää kilometriä verkkoja kokonaispituudeltaan enintään 12 metrin pituista alusta kohti ja yli 21:tä kilometriä verkkoja kokonaispituudeltaan yli 12 metrin pituista alusta kohti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkkojen vedessäoloaika saa olla enintään 48 tuntia.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa mainittujen verkkojen vedessäoloaikaa ei rajoiteta jääpeitteen alta kalastettaessa.

9 artikla

Ajoverkkoja koskevat rajoitukset

1.   Ajoverkkojen aluksella pitäminen ja käyttö kalastukseen kielletään 1 päivästä tammikuuta 2008.

2.   Vuosina 2006 ja 2007 aluksella saa pitää ajoverkkoja tai käyttää niitä kalastukseen, jos aluksella on siihen lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lupa.

3.   Niiden alusten lukumäärä, joille jäsenvaltio saa myöntää luvan pitää ajoverkkoja aluksella tai käyttää niitä kalastukseen, saa vuonna 2006 olla enintään 40 prosenttia ja vuonna 2007 enintään 20 prosenttia niiden alusten määrästä, jotka vuosina 2001–2003 käyttivät ajoverkkoja.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, osa-alueilla 25–32 niiden alusten lukumäärä, joille jäsenvaltio saa myöntää luvan pitää ajoverkkoja aluksella tai käyttää niitä kalastukseen, saa olla enintään 40 prosenttia niiden alusten määrästä, jotka vuosina 2001–2003 käyttivät ajoverkkoja.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta luettelo aluksista, joilla on lupa harjoittaa kalastusta ajoverkoilla.

10 artikla

Ajoverkkoja koskevat edellytykset

1.   Ajoverkkoja käyttävän aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on kirjattava päivittäin seuraavat tiedot:

a)

aluksella pidettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus;

b)

kussakin kalastustoimessa käytettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus;

c)

valaiden sivusaalismäärät, saaliiden päivämäärä ja paikka.

2.   Ajoverkkoja käyttävien alusten on pidettävä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa-asiakirja aluksella.

IV   JAKSO

Verkkopyydyksiä koskevat yleiset säännökset ja pyydysten käyttöedellytykset

11 artikla

Silmäkoon ja langan paksuuden määrittäminen

Kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä tammikuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 129/2003 (9) sovelletaan.

12 artikla

Vaadittavat saalisosuudet

1.   Liitteissä II ja III säädetyt sallitut prosenttiosuudet ylittäviä pyydettyjen elävien vesiluonnonvarojen määriä ei saa purkaa, vaan ne on päästettävä takaisin mereen ennen saaliin purkamista.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun alus kalastusmatkan aikana lähtee joltakin liitteissä II ja III luetellulta osa-alueryhmältä, saman matkan aikana edelliseltä maantieteelliseltä alueelta pyydettyjen ja aluksella pidettyjen kohdelajien liitteissä II ja III vahvistetut vähimmäisprosenttiosuudet on saavutettava kahden tunnin kuluessa.

13 artikla

Pyydysten käyttöä koskevat edellytykset

1.   Pyydykset, joiden käyttö on kielletty tietyllä maantieteellisellä alueella tai tiettynä ajanjaksona, on säilytettävä siten, että ne eivät ole toimintavalmiita sillä alueella tai sinä ajanjaksona, jota kielto koskee. Varapyydykset on säilytettävä erikseen siten, että ne eivät ole käyttövalmiita.

2.   Pyydystä ei pidetä käyttövalmiina, jos

a)

troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja vastaavien pyydysten osalta lukuun ottamatta paritroolia:

i)

trooliovet on kiinnitetty reelingin tai troolipukkien sisä- tai ulkopuolelle,

ii)

troolin vetovaijerit on irrotettu trooliovista tai painoista;

b)

paritroolien osalta siipiverkkojen kärjissä olevat painot on irrotettu ja säilytetään erillään;

c)

siimojen, verkkojen, pussiverkkojen ja riimuverkkojen osalta:

i)

verkot on pakattu ja sidottu suojakankaan alle,

ii)

siimat ja koukut pidetään suljetuissa laatikoissa;

d)

kurenuottien osalta pää- tai alavaijeri on irrotettu nuotasta.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, käytettäessä mitä tahansa pyydystä, jonka kohdelajiksi on liitteen II tai III mukaisesti määritelty turska (Gadus morhua), aluksella ei saa pitää muuntyyppisiä pyydyksiä.

III   LUKU

PURETTAVIEN KALOJEN ALIMMAT MITAT

14 artikla

Kalojen mittaaminen

1.   Kalaa pidetään alamittaisena, jos se ei täytä liitteessä IV kyseiselle lajille ja maantieteelliselle alueelle vahvistettuja alinta mittaa koskevia vaatimuksia.

2.   Kalan koko on mitattava leuan kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen.

15 artikla

Alamittaisten kalojen aluksella pitäminen

1.   Alamittaisia kaloja ei saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on laskettava heti takaisin mereen.

2.   Muihin kaloihin kuin liitteessä II silmäkokoluokkien alle 16 millimetriä tai 16–31 millimetriä kohdelajeiksi määriteltyihin kaloihin, jotka on pyydetty silmäkooltaan alle 32 millimetrin troolilla, ankkuroidulla kierrenuotalla tai vastaavalla pyydyksellä tai kurenuotalla, ei sovelleta 1 kohtaa edellyttäen, että mainittuja kaloja ei lajitella, myydä, pidetä esillä eikä tarjota myyntiin ihmisravinnoksi.

IV   LUKU

TIETTYJÄ ALUEITA, KALASTUSTYYPPEJÄ TAI ELÄVIÄ VESILUONNONVAROJA KOSKEVAT RAJOITUKSET

16 artikla

Kalastuskieltoalueet

Kalastus aktiivisilla pyydyksillä on kielletty koko vuoden seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien rajaamalla maantieteellisellä alueella, joka mitataan WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen:

1)

54°23′ N, 14°35′ E

2)

54°21′ N, 14°40′ E

3)

54°17′ N, 14°33′ E

4)

54°07′ N, 14°25′ E

5)

54°10′ N, 14°21′ E

6)

54°14′ N, 14°25′ E

7)

54°17′ N, 14°17′ E

8)

54°24′ N, 14°11′ E

9)

54°27′ N, 14°25′ E

10)

54°23′ N, 14°35′ E.

17 artikla

Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset

1.   Lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) pitäminen aluksella on kiellettyä

a)

1 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta osa-alueilla 22–31;

b)

15 päivästä kesäkuuta 30 päivään syyskuuta osa-alueella 32.

2.   Pyyntikieltoalue rauhoitusaikana on neljän meripeninkulman ulkopuolella perusviivoista mitattuna.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lohirysällä pyydetyn lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) pitäminen aluksella sallitaan.

18 artikla

Ankeriaan pyyntiä koskevat rajoitukset

Aktiivisilla pyydyksillä pyydetyn ankeriaan pitäminen aluksella on kiellettyä ympäri vuoden.

19 artikla

Lajittelemattomien saaliiden purkamista koskevat rajoitukset

1.   Lajittelemattomat saaliit saa purkaa vain satamissa ja purkupaikoilla, joissa käytetään 2 kohdassa mainittua näytteenotto-ohjelmaa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittävä näytteenotto-ohjelma, jolla voidaan valvoa tehokkaasti lajittelemattomien saaliiden purkamista lajeittain.

V   LUKU

RIIANLAHTEA KOSKEVAT ERITYISTOIMENPITEET

20 artikla

Erityiskalastuslupa

1.   Osa-alueella 28-1 kalastavilla aluksilla on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukaisesti annettu erityiskalastuslupa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alusten, joille on annettu 1 kohdassa tarkoitettu erityiskalastuslupa, nimi ja kansallinen rekisterinumero on luettelossa, joka on yleisön saatavilla Internet-sivustolla, jonka osoitteen kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle ja jäsenvaltioille.

3.   Luetteloon sisältyvien alusten on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

luetteloissa olevien alusten kokonaiskoneteho (kW) ei saa ylittää kyseisen jäsenvaltion osa-alueella 28-1 vuosina 2000–2001 toimineiden alusten kokonaiskonetehoa; ja

b)

aluksen koneteho ei saa millään hetkellä ylittää 221:tä kilowattia (kW).

21 artikla

Aluksen tai moottorin korvaaminen

1.   Edellä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa oleva yksittäinen alus voidaan korvata yhdellä tai useammalla aluksella, jos

a)

korvaaminen ei lisää 20 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa; eikä

b)

korvaavan aluksen koneteho ylitä millään hetkellä 221:tä kilowattia.

2.   Minkä tahansa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevan yksittäisen aluksen moottori voidaan korvata, jos

a)

moottorin korvaaminen ei nosta millään hetkellä konetehoa yli 221 kilowatin; ja

b)

korvaavan moottorin teho ole niin suuri, että korvaaminen lisäisi 20 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa.

22 artikla

Troolauskielto

Troolikalastus osa-alueella 28-1 kielletään alle 20 metrin syvyisissä vesissä.

VI   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

23 artikla

Kielletyt pyydykset ja kalastusmenetelmät

1.   Elävien vesiluonnonvarojen pyytäminen sellaisilla menetelmillä, joihin kuuluu räjähteiden, myrkyllisten tai huumaavien aineiden, sähkövirran tai jonkinlaisen ammuksen käyttöä, on kiellettyä.

2.   Elävien vesiluonnonvarojen myyminen, esillä pitäminen ja myyntiin tarjoaminen on kiellettyä, jos ne on pyydetty 1 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä käyttäen.

24 artikla

Tieteellinen tutkimus

1.   Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimiin, joita harjoitetaan yksinomaan tieteellisessä tutkimustarkoituksessa seuraavia edellytyksiä noudattaen:

a)

kalastustoimien on tapahduttava kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla ja alaisuudessa;

b)

kalastustoimista on ilmoitettava ennalta sille jäsenvaltiolle tai niille jäsenvaltioille, joiden vesialueilla tutkimusta tehdään; ja

c)

kalastustoimia harjoittavalla aluksella on oltava sen jäsenvaltion myöntämä lupa, jonka lipun alla se purjehtii.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa määriteltyyn tarkoitukseen pyydettyjä eläviä vesiluonnonvaroja ei saa myydä, varastoida, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, paitsi jos

a)

ne täyttävät liitteessä IV luetellut aluksesta purettavien kalojen alimpia mittoja koskevat vaatimukset ja sellaisten kalavarojen osalta, joille on vahvistettu kalastusmahdollisuudet, näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty loppuun; tai

b)

ne myydään suoraan muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

25 artikla

Kantojen keinotekoinen elvyttäminen ja siirtoistutukset

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena on kantojen keinotekoinen elvyttäminen tai elävien vesiluonnonvarojen siirtoistutus ja joita toteutetaan kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa. Jos kantojen keinotekoista elvytystä tai siirtoistutuksia toteutetaan toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden vesillä, kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava asiasta etukäteen.

26 artikla

Jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet, joita sovelletaan ainoastaan niiden lipun alla purjehtiviin aluksiin

1.   Jäsenvaltiot voivat kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tai vähentääkseen kalastuksen vaikutuksia meren ekosysteemiin toteuttaa kalastusmahdollisuuksien rajoittamiseen tähtääviä teknisiä toimenpiteitä, jotka

a)

täydentävät yhteisön kalastusasetuksissa säädettyjä toimenpiteitä; tai

b)

ylittävät yhteisön kalastusasetuksissa säädetyt vähimmäisvaatimukset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan kyseisen jäsenvaltion kalastajiin, ja niiden on oltava yhteensopivia yhteisön lainsäädännön kanssa.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on annettava tällaiset toimenpiteet viipymättä tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

4.   Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko toimenpiteet 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia.

5.   Jos komissio katsoo, että toimenpiteet eivät ole 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia, se tekee päätöksen, jolla jäsenvaltiota vaaditaan peruuttamaan toimenpiteet tai muuttamaan niitä.

27 artikla

Pyydystyyppien tieteellinen arviointi

Komissio varmistaa 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä, että erityisesti verkkojen, riimuverkkojen ja pussiverkkojen käytön vaikutukset valaisiin arvioidaan tieteellisesti ja tulokset esitellään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

VII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Täytäntöönpanosäännöt

Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta annetaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

29 artikla

Liitteisiin tehtävät muutokset

Muutokset liitteeseen I ja liitteen II lisäykseen 1 ja 2 tehdään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

30 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1434/98 seuraavasti:

1)

Poistetaan 1 artiklan 2 kohta.

2)

Poistetaan 2 artiklan 2 ja 3 kohta.

3)

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Aluksesta ei saa purkaa muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi silliä, joka on pyydetty

—

alueilla 1 ja 2 vedettävillä verkkopyydyksillä, joiden pienin sallittu silmäkoko on vähintään 32 millimetriä, tai

—

alueella 3 vedettävillä verkkopyydyksillä, joiden pienin sallittu silmäkoko on vähintään 40 millimetriä, tai

—

alueilla 1, 2 tai 3 millä tahansa muilla pyydyksillä kuin vedettävillä verkkopyydyksillä,

ellei sitä ole ensin tarjottu myytäväksi suoraan ihmisravinnoksi ja ostajaa ei ole löydetty.”

4)

Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Aluksesta voidaan kuitenkin purkaa muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi mitä tahansa 2 artiklassa määritellyin ehdoin millä tahansa pyydyksillä pyydettyä silliä ja silakkaa.”

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 88/98.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja viittaukset luetaan liitteessä V esitetyn vastaavuustaulukon mukaisesti.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. BRADSHAW

(1)  EUVL C 125, 24.5.2005, s. 12.

(2)  Lausunto annettu 13. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4)  EYVL L 237, 26.8.1983, s. 4.

(5)  EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 289/2005 (EUVL L 49, 22.2.2005, s. 1).

(6)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(7)  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9)  EYVL L 22, 25.1.2003, s. 5.

LIITE I

Asetuksen 1 artiklassa tarkoitetun maantieteellisen alueen osa-alueet, jotka mitataan WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen

Osa-alue 22

Vesialueet, joita rajoittaa linja Hasenøre Hovedista (56°09′ pohjoista leveyttä, 10°44′ itäistä pituutta) Juutinmaan itärannikolta Gniben Oddeen (56°01′ pohjoista leveyttä, 11°18′ itäistä pituutta) Sjællandin länsirannikolle; sieltä Sjællandin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Falsterinsaarelle; sitten Falsterinsaaren itärannikkoa pitkin Gedser Oddeen (54°34′ pohjoista leveyttä, 11°58′ itäistä pituutta); sieltä suoraan itään pituuspiiriin 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Saksan rannikolle; sieltä lounaissuunnassa Saksan rannikkoa pitkin ja Juutinmaan itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 23

Vesialueet, joita rajoittaa linja Gilbjerg Hovedista (56°08′ pohjoista leveyttä, 12°18′ itäistä pituutta) Sjællandin pohjoisrannikolta Kulleniin (56°18′ pohjoista leveyttä, 12°28′ itäistä pituutta) Ruotsin rannikolle; sieltä eteläsuunnassa Ruotsin rannikkoa pitkin Falsterbon majakalle (55°23′ pohjoista leveyttä, 12°50′ itäistä pituutta); sieltä Juutinrauman eteläisen suuaukon poikki Stevnsin majakalle (55°19′ pohjoista leveyttä, 12°28′ itäistä pituutta) Sjællandin rannikolla; sieltä pohjoissuunnassa Sjællandin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 24

Vesialueet, joita rajoittaa linja Stevnsin majakalta (55°19′ pohjoista leveyttä, 12°28′ itäistä pituutta) Sjællandin itärannikolta Juutinrauman eteläisen suuaukon kautta Falsterbon majakalle (55°23′ pohjoista leveyttä, 12°50′ itäistä pituutta) Ruotsin rannikolle; sieltä Ruotsin etelärannikkoa pitkin Sandhammarenin majakalle (55°24′ pohjoista leveyttä, 14°12′ itäistä pituutta); sieltä Hammerodden majakalle (55°18′ pohjoista leveyttä, 14°47′ itäistä pituutta) Bornholmin pohjoisrannikolle; sieltä Bornholmin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 15°00′ itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sieltä länsisuunnassa Puolan ja Saksan rannikkoa pitkin pituuspiiriin 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 54°34′ pohjoista leveyttä ja 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan länteen Gedser Oddeen (54°34′ pohjoista leveyttä ja 11°58′ itäistä pituutta); sitten pitkin Falsterinsaaren itä- ja pohjoisrannikkoa pituuspiiriin 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Sjællandin etelärannikolle; sieltä länsi- ja pohjoissuunnassa Sjællandin länsirannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 25

Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itärannikolta leveyspiiristä 56°30′ pohjoista leveyttä suoraan itään Öölannin länsirannikolle; sieltä Öölannin rannikkoa etelän kautta sen itärannikolle leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sitten länsisuunnassa Puolan rannikkoa pitkin pituuspiiriin 15°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Bornholmin saarelle; sieltä Bornholmin saaren etelä- ja länsirannikkoa pitkin Hammerodden majakalle (55°18′ pohjoista leveyttä, 14°47′ itäistä pituutta); sieltä Sandhammarenin majakalle (55°24′ pohjoista leveyttä, 14°12′ itäistä pituutta) Ruotsin etelärannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 26

Vesialueet, joita rajoittaa linja pisteestä 56°30′ pohjoista leveyttä ja 18°00′ itäistä pituutta suoraan itään Latvian länsirannikolle; sieltä eteläsuunnassa Latvian, Liettuan, Venäjän ja Puolan rannikkoa pitkin pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta Puolan rannikolle; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Osa-alue 27

Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itäiseltä mannerrannikolta pisteestä 59°41′ pohjoista leveyttä ja 19°00′ itäistä pituutta suoraan etelään Gotlannin pohjoisrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Gotlannin länsirannikkoa pitkin leveyspiiriin 57°00′ pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Öölannin itärannikolle; sieltä Öölannin rannikkoa etelän kautta sen länsirannikolle leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin rannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 28-1

Vesialueet, joita rajoittaa lännessä linja, joka kulkee pisteestä 57°34,1234′ N, 21°42,9574′ E pisteeseen 57°57,4760′ N, 21°58,2789′ E, siitä kohti etelää Sõrven niemen eteläisimpään kärkeen ja sitten koilliseen pitkin Saarenmaan itärannikkoa, ja pohjoisessa linja, joka kulkee pisteestä 58°30,0′ N, 23°13,2′ E pisteeseen 58°30,0′ N, 23°41,1′ E.

Osa-alue 28-2

Vesialueet, joita rajoittaa linja pisteestä 58°30′ pohjoista leveyttä ja 19°00′ itäistä pituutta suoraan itään Saarenmaan länsirannikolle; sieltä etelään Saarenmaan länsirannikkoa pisteeseen 57°57,4760′ pohjoista leveyttä ja 21°58,2789′ itäistä pituutta; sitten etelään pisteeseen 57°34,1234′ pohjoista leveyttä ja 21°42,9574′ itäistä pituutta; sitten Latvian rannikkoa seuraten etelään leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen leveyspiiriin 57°00′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään Gotlannin länsirannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Gotlannin pohjoisrannikolle pituuspiiriin 19°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Osa-alue 29

Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itäiseltä mannerrannikolta leveyspiiristä 60°30′ pohjoista leveyttä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen länsi- ja etelärannikkoa pitkin pituuspiiriin 23°00′ itäistä pituutta mantereen etelärannikolla; sieltä suoraan etelään leveyspiiriin 59°00′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään Viron mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Viron länsirannikkoa pitkin leveyspiiriin 58°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Saarenmaan itärannikolle; sitten Saarenmaan pohjoisrannikkoa sen länsirannikolle leveyspiiriin 58°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiiriin 19°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin itäiselle mannerrannikolle leveyspiiriin 59°41′ pohjoista leveyttä; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 30

Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itärannikolta leveyspiiristä 63°30′ pohjoista leveyttä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen rannikkoa pitkin leveyspiiriin 60°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin mannerrannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 31

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta leveyspiiristä 63°30′ pohjoista leveyttä alkava linja, joka kulkee Pohjanlahden pohjoisrannikon kautta Suomen läntiselle mannerrannikolle leveyspiiriin 63°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen alkupisteeseen.

Osa-alue 32

Vesialueet, joita rajoittaa Suomen etelärannikolta 23°00′ itäistä pituutta alkava linja, joka kulkee Suomenlahden itärannikon kautta Viron länsirannikolle leveyspiiriin 59°00′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiiriin 23°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

LIITE II

Troolit, ankkuroidut kierrenuotat ja niihin verrattavat pyydykset: silmäkokoluokat, kohdelajit ja saaliiden vaadittavat prosenttiosuudet

Kohdelaji

Silmäkokoluokka (mm)

< 16

16 ≤ ja < 32

16 ≤ ja < 105

32 ≤ ja < 90

32 ≤ ja < 105

≥ 90 (3)

≥ 105 (2)  (3)

Osa-alueryhmät

22–32

22–27

28–32

22–23

24–27

22–23

22–32

Kohdelajin vähimmäisprosenttiosuus

90  (1)

90  (1)  (5)

90  (1)

90  (1)  (4)

90  (1)  (4)

90

100

Tuulenkalat (Ammodytidae)

*

*

*

*

*

*

*

Kilohaili (Sprattus sprattus)

 

*

*

*

*

*

*

Silli/silakka (Clupea harengus)

 

 

*

*

*

*

*

Kielikampela (Solea vulgaris)

 

 

 

 

 

*

*

Punakampela (Pleuronectes platessa)

 

 

 

 

 

*

*

Valkoturska (Merlangius merlangus)

 

 

 

 

 

*

*

Silokampela (Scophthalmus rhombus)

 

 

 

 

 

*

*

Hietakampela (Limanda limanda)

 

 

 

 

 

*

*

Kampela (Platichthys flesus)

 

 

 

 

 

*

*

Pikkupääkampela (Microstomus kitt)

 

 

 

 

 

*

*

Piikkikampela (Psetta maxima)

 

 

 

 

 

*

*

Turska (Gadus morhua)

 

 

 

 

 

 

*

(1)  Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 3 prosenttia olla turskaa.

(2)  Sallitaan ainoastaan Bacoma-valikointiristikoilla varustetut troolit, ankkuroidut kierrenuotat ja niihin verrattavat pyydykset tai T90-troolin perät ja pidennysosat, jotka noudattavat liitteessä I ja II säädettyä silmäkokoa ja määrittelyä.

(3)  Puomitroolin käyttöä ei sallita.

(4)  Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 40 prosenttia olla valkoturskaa.

(5)  Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 45 prosenttia olla silliä.

Lisäys 1

Bacoma-troolinperän valikointiristikon tekniset tiedot

1.   Kuvaus

a)   Valikointiristikon ominaisuudet

i)

 Valikointiristikon on oltava suorakulmainen troolin perään kiinnitetty havaskappale. Valikointiristikoita saa olla vain yksi.

b)   Troolinperän, pidennysosan ja troolin rungon kapenevan osan koko

i)

 Troolin perän on koostuttava kahdesta havaskappaleesta, jotka on yhdistetty molemmista reunoista yhtä pitkillä jameilla.

ii)

 Vinoneliösilmien silmäkoon on oltava vähintään 105 millimetriä. Langan materiaalin on oltava polyeteeniä, jonka paksuus yksinkertaisena on enintään 6 millimetriä ja kaksinkertaisena enintään 4 millimetriä.

iii)

 On kiellettyä käyttää sellaista troolin perää ja pidennysosaa, joka on tehty ainoastaan yhdestä havaskappaleesta ja jossa on vain yksi jame.

iv)

 Jameita lukuun ottamatta avoimien vinoneliösilmien lukumäärä ei saa jatko-osan minkään kohdan kehällä olla suurempi tai pienempi kuin troolin perän etuosan silmien lukumäärä (kuva 1).

c)   Valikointiristikon sijainti

i)

 Valikointiristikko sijoitetaan troolin perän yläpuoliseen havaskappaleeseen (kuva 2).

ii)

 Valikointiristikon on päätyttävä enintään neljän silmän päässä sulkuköydestä, mukaan luettuna käsin punottu silmärivi, jonka kautta sulkuköysi pujotetaan (kuva 3 tai 4).

d)   Valikointiristikon koko

i)

 Silmätankojen lukumääränä ilmaistun valikointiristikon leveyden on oltava yhtä suuri kuin perän ylemmän havaskappaleen avoimien vinoneliösilmien lukumäärä jaettuna kahdella. Tarvittaessa voidaan sallia, että enintään 20 prosenttia ylemmän havaskappaleen avointen vinoneliösilmien määrästä säilytetään siten, että ne on jaettu tasaisesti valikointiristikon molemmin puolin (kuva 4).

ii)

 Valikointiristikon on oltava vähintään 3,5 metriä pitkä.

iii)

 Poiketen siitä, mitä ii alakohdassa säädetään, valikointiristikon on oltava vähintään 4 metriä pitkä, jos siihen on kiinnitetty anturi mittaamaan saaliiden määrää.

e)   Valintaristikon havas

i)

 Silmien koon on oltava vähintään 110 millimetriä. Silmien on oltava neliösilmiä, toisin sanoen valikointiristikon havaksen kaikkien neljän reunan on muodostuttava silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu.

ii)

 Havaskappale on kiinnitettävä siten, että silmien reunat ovat perän pituussuuntaan nähden samansuuntaisesti ja kohtisuorassa. Sen on oltava solmutonta ja punottua yksinkertaista lankaa taikka havasta, jolla on todistetusti vastaavat valikointiominaisuudet. Solmuttomalla havaksella tarkoitetaan havasta, joka on tehty nelisivuisista silmistä, joiden kulmat muodostuvat kahden vierekkäisen silmän yhteen punotuista langoista.

iii)

 Yksinkertaisen langan läpimitan on oltava vähintään 5 millimetriä.

f)   Muut tekniset tiedot

i)

 Kiinnittämistä koskevat tekniset tiedot esitetään kuvissa 3 ja 4.

ii)

 Nostopussin kiristysköyden on oltava vähintään

1)

4 metriä pitkä, jos troolin perän kehällä on 89–100 silmää valintaristikon etuosasta mitattuna;

2)

3,5 metriä pitkä, jos troolin perän kehällä on 75–88 silmää valintaristikon etuosasta mitattuna; ja

3)

3 metriä pitkä, jos troolin perän kehällä on vähemmän kuin 75 silmää valintaristikon etuosasta mitattuna.

iii)

 Perän takimmainen vahvikeköysi ei saa ympäröidä Bacoma-valikointiristikkoa. Se saa olla läpimitaltaan enintään 20 millimetriä, ja sen on oltava vähintään 2 metriä pitkä.

iv)

 Peräpoijun on oltava pallomainen ja läpimitaltaan vähintään 40 senttimetriä. Se on kiinnitettävä poijuköydellä sulkuköyteen.

v)

 Nieluverkko ei saa mennä päällekkäin Bacoma-valikointiristikon kanssa.

2.   Neliösilmäisen valikointiristikon korjaamista koskevat edellytykset

a)   Yleiset edellytykset

i)

 On kiellettyä käyttää Bacoma-valikointiristikkoa, jonka silmistä 10 prosenttia tai enemmän on korjattu.

ii)

 Vaurioituneet neliösilmät on korjattava kuvatun menetelmän mukaisesti.

iii)

 Korjatulla silmällä tarkoitetaan jokaista silmää, jota on pienennetty vaurioituneiden silmien korjaustoimenpiteellä tai yhdistämällä kaksi solmutonta neliösilmäistä havaskappaletta.

b)   Bacoma-valikointiristikon vaurioituneiden silmien korjausmenetelmä

Image 1L3492005FI2410120051221FI002.001251262KäännösSopimus integroitujen monisirumikropiirien (monisirukoteloiden) tullittomasta kohtelustaPuolijohteita käsittelevän hallitusten ja viranomaisten kokouksen (GAMS) jäsenet eli Euroopan yhteisö, jota GAMS:ssa edustaa Euroopan komissio, Japani, Korean tasavalta, Amerikan yhdysvallat sekä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillinen tullialue, jotka palauttavat mieleen olevansa yhtä mieltä monisirukoteloiden tullittomasta kohtelusta, ovat sopineet seuraavaa:1)Tätä sopimusta sovellettaessaa)integroiduilla monisirumikropiireillä (monisirukoteloilla) tarkoitetaan integroituja monisirumikropiirejä, joissa on vähintään kaksi toisiinsa liitettyä integroitua monoliittipiiriä ja jotka on yhdistetty, myös yhdelle tai useammalle eristävälle alustalle, käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi ja joissa voi olla johdinkehys mutta joissa ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita;b)harmonoidulla järjestelmällä tarkoitetaan kansainvälisen harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehdyn yleissopimuksen liitteenä olevaa harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna ja sellaisena kuin sopimuspuolet ovat sen hyväksyneet ja panneet täytäntöön sisäisessä lainsäädännössään ja sisäisissä määräyksissään;c)osapuolella tarkoitetaan GAMS:n jäsentä tai sellaista Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsentä, joka on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan; sekäd)tässä sopimuksessa käytetyillä termeillä, joita käytetään myös Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyssä Marrakeshin sopimuksessa (WTO-sopimus), on sama merkitys kuin WTO-sopimuksessa.2)Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin monisirukoteloihin riippumatta siitä, mihin nimikkeeseen ne harmonoidun järjestelmän mukaisesti luokitellaan.3)Kukin osapuoli poistaa suosituimmuuskohtelua soveltaen sellaiset monisirukoteloita koskevat tullit ja muut maksut, jotka esitetään tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 (GATT 1994) II artiklan 1 kohdan b alakohdassa, seuraavien menettelyjen mukaisesti:a)Kukin osapuoli soveltaa monisirukoteloihin tullittomuutta ja maksuttomuutta, kunnes kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että monisirukoteloiden maailmankauppa on riittävässä määrin WTO:n puitteissa tehtävän tullien alentamista koskevan monenvälisen sopimuksen piirissä.b)Kun osapuolet ovat asiasta yhtä mieltä tai, jos tämä tapahtuu ennen 31 päivää joulukuuta 2006, 1 päivänä tammikuuta 2007, kukin osapuoli sitoo kaikki monisirukoteloita koskevat tullit ja maksut nollaan.c)Osapuolet sitoutuvat pyrkimään yhteistyössä muiden WTO:n jäsenten kanssa siihen, että 90 prosenttia monisirukoteloiden maailmankaupasta olisi tällaisen tullien alentamista koskevan sopimuksen piirissä.4)a)Hyväksyessään tämän sopimuksen kukin osapuoli toimittaa tallettajalle luettelon tariffinimikkeistönsä nimikkeistä, joihin sisältyy monisirukoteloita. Jos osapuoli sittemmin luokittelee monisirukotelon nimikkeeseen, joka ei ole sen alkuperäisessä luettelossa, kyseinen osapuoli toimittaa viipymättä tallettajalle muutetun luettelon.b)Jos osapuoli havaitsee toisen osapuolen luettelossa puutteita, se voi milloin tahansa pyytää kyseistä osapuolta tekemään siihen muutoksia, ja kyseinen osapuoli tekee tarvittavat muutokset vilpittömässä mielessä pyynnön esittänyttä osapuolta kuullen ja yhteistyössä sen kanssa. Muutettu luettelo toimitetaan tallettajalle.c)Tallettaja välittää sille toimitetun luettelon muutoksineen kaikille osapuolille.5)Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa määrätään monisirukoteloihin sovellettavien tullien ja maksujen yksipuolisesta vapauttamisesta, osapuolten sallitaan ottaa huomioon monisirumikropiirien tullien sitominen nollaan osana vastavuoroisia myönnytyksiä, joita sisältyy WTO:n puitteissa tehtäviin tullien alentamista koskeviin monenvälisiin sopimuksiin.6)Rajoittamatta 3 kohdan soveltamista minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita vaikuttavan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita osapuolilla on WTO-sopimuksen nojalla.7)a)Kun neljä GAMS:n jäsentä on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan, kyseiset osapuolet sopivat sopimuksen voimaantulon ajankohdasta.b)Sopimus on avoinna minkä tahansa WTO:n jäsenen hyväksyttäväksi. Sopimuksen voimaantulon jälkeen tapahtuva hyväksyntä tulee voimaan päivänä, jona tallettaja vastaanottaa kyseisen hyväksynnän. Tallettaja ilmoittaa kaikille osapuolille hyväksynnän vastaanottamisesta.c)Jos osapuolet sopivat tämän sopimuksen muuttamisesta, kyseiseen muutokseen sovelletaan soveltuvin osin a ja b alakohtia.8)Kun kaikki osapuolet sitovat kaikki monisirukoteloita koskevat tullit ja maksut nollaan 3 kohdan a–c alakohdan mukaisesti, tämän sopimuksen soveltaminen päättyy.9)Tämän sopimuksen englanninkielinen alkuperäiskappale ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan.L3492005FI3010120051222FI004.001311333KÄÄNNÖSEuroopan unionin ja Sveitsin valaliitonSopimusSveitsin valaliiton osallistumisesta Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavaan Euroopan unionin tarkkailuoperaatioon (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM)EUROOPAN UNIONI (EU)jaSVEITSIN VALALIITTO,jäljempänä osapuolet, jotkaOTTAVAT HUOMIOON:Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) välillä 15 päivänä elokuuta 2005 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee Aceh’n konfliktin rauhanomaista, kokonaisvaltaista ja kestävää ratkaisua ja jossa määrätään Aceh’n tarkkailuoperaation (AMM) perustamisesta,Indonesian hallituksen ja Euroopan unionin välillä 3 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn sopimuksen AMM:n ja sen henkilöstön tehtävistä, asemasta, erioikeuksista ja vapauksista,Sveitsin valaliitolle esitetyn kutsun osallistua Aceh’n tarkkailuoperaatioon,Sveitsin valaliiton antaman hyväksynnän Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumiselle,Euroopan unionin neuvoston 9 päivänä syyskuuta 2005 Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM) hyväksymän yhteisen toiminnan 2005/643/YUTP,poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean 20 päivänä syyskuuta 2005 tekemän päätöksen hyväksyä Sveitsin valaliiton osallistuminen Euroopan unionin tarkkailuoperaatioon Aceh’ssa,OVAT SOPINEET SEURAAVAA:1 artiklaTarkkailuoperaatioon osallistuminen1.Sveitsin valaliitto liittyy tämän sopimuksen määräysten ja mahdollisesti tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM) 9 päivänä syyskuuta 2005 hyväksyttyyn yhteiseen toimintaan 2005/643/YUTP ja kaikkiin yhteisiin toimintoihin tai päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää jatkaa tätä tarkkailuoperaatiota.2.Sveitsin valaliiton osallistuminen Aceh’n tarkkailuoperaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.3.Sveitsin valaliitto varmistaa, että sen tarkkailuoperaatioon osallistuva henkilöstö noudattaa tehtävänsä suorittamisessaa)yhteistä toimintaa 2005/643/YUTP ja siihen mahdollisesti tehtyjä muutoksia;b)operaatiosuunnitelmaa;c)täytäntöönpanotoimenpiteitä.4.Sveitsin valaliiton siviilikriisinhallintaoperaatioon lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja menettelee yksinomaan AMM:n etujen mukaisesti.5.Sveitsin valaliitto antaa AMM:n johtajalle ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.6.Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähetettävälle henkilöstölle suoritetaan terveystarkastus, heidät rokotetaan ja Sveitsin valaliiton toimivaltainen viranomainen vahvistaa lääkärintodistuksella heidän sopivuutensa tehtäviin. Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähetetyn henkilöstön jäsenen on esitettävä jäljennös tästä todistuksesta.2 artiklaHenkilöstön asema1.Sveitsin valaliiton Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähettämän henkilöstön asemaan sovelletaan AMM:n asemasta Euroopan unionin ja Indonesian hallituksen välillä tehtyä sopimusta.2.Sveitsin valaliitto käyttää lainkäyttövaltaa Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvaan henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun AMM:n asemasta tehdyn sopimuksen soveltamista.3.Sveitsin valaliitto vastaa kaikista Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumiseen liittyvistä korvausvaatimuksista siitä riippumatta, onko sen henkilöstön jäsen vaatimuksen esittäjänä vai kohteena. Sveitsin valaliitto vastaa lakiensa ja asetustensa mukaisesti sellaisten, erityisesti oikeudellisten tai kurinpidollisten, menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään sen henkilöstön jäsentä vastaan.4.Sveitsin valaliitto sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman kaikista Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuville valtioille esitettävistä korvausvaatimuksista luopumisesta. Tällaisen lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.5.Sveitsin valaliiton Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumista silmällä pitäen Euroopan unioni varmistaa, että sen jäsenvaltiot antavat tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman korvausvaatimuksista luopumisesta. Tällaisen lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.3 artiklaTurvaluokitellut tiedotSveitsin valaliitto toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU:n turvaluokitellut tiedot suojataan noudattaen 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EYEYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. olevia Euroopan unionin neuvoston turvallisuussääntöjä sekä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien AMM:n johtajan, antamia lisäohjeita.4 artiklaJohtamisjärjestely1.Kaikki Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvat henkilöstön jäsenet toimivat omien kansallisten viranomaistensa alaisina.2.Kansalliset viranomaiset siirtävät operatiivisen johtosuhteen AMM:n johtajalle, joka johtaa operaatiota hierarkkisen johtamisrakenteen avulla.3.Operaation johtaja johtaa Aceh’n tarkkailuoperaatiota ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta.4.Sveitsin valaliitolla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla operaation päivittäisessä toteuttamisessa 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.5.AMM:n johtaja vastaa Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvan henkilöstön kurinpidon valvonnasta. Asianomainen kansallinen viranomainen vastaa tarvittaessa kurinpitotoimista.6.Sveitsin valaliitto nimeää yhteyshenkilön, joka edustaa sen kansallista osastoa Aceh’n tarkkailuoperaatiossa. Yhteyshenkilö raportoi AMM:n johtajalle kansallisista asioista ja vastaa osastonsa päivittäisestä kurinpidosta.7.Päätöksen AMM:n lopettamisesta tekee Euroopan unioni, joka kuulee Sveitsin valaliittoa ennen päätöksen tekemistä, jos Sveitsin valaliitto osallistuu yhä operaatioon sen lopettamispäivänä.5 artiklaRahoitusnäkökohdat1.Sveitsin valaliitto vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista lukuun ottamatta niitä kustannuksia, jotka operaation toimintatalousarviossa kuuluvat yhteisiin kustannuksiin.2.Jos operaation toteuttamisvaltiosta tai -valtioista oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille aiheutuu kuolema, loukkaantuminen, vahinko taikka menetys, Sveitsin valaliitto maksaa korvauksia, jos sen on todettu olevan korvausvastuussa, tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa AMM:n asemasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.6 artiklaToimintatalousarvioon osallistuminen1.Sveitsin valaliitto osallistuu AMM:n toimintatalousarvion rahoittamiseen.2.AMM:n johtajan ja Sveitsin valaliiton asianomaisen hallinnollisen yksikön välillä sovitaan käytännön järjestelyistä, jotka koskevat Sveitsin valaliiton osuuksien suorittamista. Tässä järjestelyssä määrätään muun muassa seuraavista asioista:a)kyseinen määrä;b)rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;c)tilintarkastusmenettely.7 artiklaSopimuksen täytäntöönpanojärjestelytKaikista tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin sekä Sveitsin valaliiton asianmukaisten viranomaisten välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdan soveltamista.8 artiklaNoudattamatta jättäminenMikäli osapuoli ei noudata edellä olevissa artikloissa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus sanoa tämä sopimus irti ilmoittamalla siitä kuukautta edeltä käsin.9 artiklaRiitojen ratkaiseminenTämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.10 artiklaVoimaantulo1.Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoittavien sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta.2.Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä.3.Tämä sopimus on voimassa Sveitsin valaliiton operaatioon osallistumisen ajan.Tehty Brysselissä kahtena kappaleena englannin kielellä.Euroopan unionin puolestaSveitsin valaliiton puolesta

Teksti kuva

i)

 Siisti reikä.

ii)

 Laske korjattavien silmien lukumäärä. Valmista paikka solmuttomasta, punotusta yksinkertaisesta langasta, joka on samaa materiaalia, saman paksuista ja yhtä lujaa kuin paikattava verkko.

iii)

 Paikan on oltava joka suuntaan enintään kaksi silmää suurempi kuin puhdistettu reikä, jotta se on riittävästi päällekkäinen reiän reunojen kanssa.

iv)

 Aseta paikka reiän päälle ja sido se alla olevaan verkkoon punotulla langalla kuvan osoittamalla tavalla.

v)

 Varmista, että paikan ja verkon silmien kulmat on sidottu toisiinsa kiinni.

vi)

 Jatka sitomista niin, että vähintään kaksi riviä on sidottu paikan ympäri.

vii)

 Paikattu reikä on valmiina yllä olevan kuvan näköinen.

Kuva 1.

Troolipyydys voidaan jakaa kolmeen eri osaan osien muodon ja toiminnan mukaan. Troolin runko on aina kapeneva. Pidennysosa on kapenematon ja tavallisesti valmistettu joko yhdestä tai kahdesta havaskappaleesta. Perä on myös kapenematon, ja se on usein valmistettu kaksinkertaisesta langasta, jotta se kestää paremmin kovaa kulutusta. Nostopussin kiristysköyden alapuolista osaa kutsutaan nostopussiksi.

Image 2L3492005FI2410120051221FI002.001251262KäännösSopimus integroitujen monisirumikropiirien (monisirukoteloiden) tullittomasta kohtelustaPuolijohteita käsittelevän hallitusten ja viranomaisten kokouksen (GAMS) jäsenet eli Euroopan yhteisö, jota GAMS:ssa edustaa Euroopan komissio, Japani, Korean tasavalta, Amerikan yhdysvallat sekä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillinen tullialue, jotka palauttavat mieleen olevansa yhtä mieltä monisirukoteloiden tullittomasta kohtelusta, ovat sopineet seuraavaa:1)Tätä sopimusta sovellettaessaa)integroiduilla monisirumikropiireillä (monisirukoteloilla) tarkoitetaan integroituja monisirumikropiirejä, joissa on vähintään kaksi toisiinsa liitettyä integroitua monoliittipiiriä ja jotka on yhdistetty, myös yhdelle tai useammalle eristävälle alustalle, käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi ja joissa voi olla johdinkehys mutta joissa ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita;b)harmonoidulla järjestelmällä tarkoitetaan kansainvälisen harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehdyn yleissopimuksen liitteenä olevaa harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna ja sellaisena kuin sopimuspuolet ovat sen hyväksyneet ja panneet täytäntöön sisäisessä lainsäädännössään ja sisäisissä määräyksissään;c)osapuolella tarkoitetaan GAMS:n jäsentä tai sellaista Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsentä, joka on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan; sekäd)tässä sopimuksessa käytetyillä termeillä, joita käytetään myös Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyssä Marrakeshin sopimuksessa (WTO-sopimus), on sama merkitys kuin WTO-sopimuksessa.2)Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin monisirukoteloihin riippumatta siitä, mihin nimikkeeseen ne harmonoidun järjestelmän mukaisesti luokitellaan.3)Kukin osapuoli poistaa suosituimmuuskohtelua soveltaen sellaiset monisirukoteloita koskevat tullit ja muut maksut, jotka esitetään tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 (GATT 1994) II artiklan 1 kohdan b alakohdassa, seuraavien menettelyjen mukaisesti:a)Kukin osapuoli soveltaa monisirukoteloihin tullittomuutta ja maksuttomuutta, kunnes kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että monisirukoteloiden maailmankauppa on riittävässä määrin WTO:n puitteissa tehtävän tullien alentamista koskevan monenvälisen sopimuksen piirissä.b)Kun osapuolet ovat asiasta yhtä mieltä tai, jos tämä tapahtuu ennen 31 päivää joulukuuta 2006, 1 päivänä tammikuuta 2007, kukin osapuoli sitoo kaikki monisirukoteloita koskevat tullit ja maksut nollaan.c)Osapuolet sitoutuvat pyrkimään yhteistyössä muiden WTO:n jäsenten kanssa siihen, että 90 prosenttia monisirukoteloiden maailmankaupasta olisi tällaisen tullien alentamista koskevan sopimuksen piirissä.4)a)Hyväksyessään tämän sopimuksen kukin osapuoli toimittaa tallettajalle luettelon tariffinimikkeistönsä nimikkeistä, joihin sisältyy monisirukoteloita. Jos osapuoli sittemmin luokittelee monisirukotelon nimikkeeseen, joka ei ole sen alkuperäisessä luettelossa, kyseinen osapuoli toimittaa viipymättä tallettajalle muutetun luettelon.b)Jos osapuoli havaitsee toisen osapuolen luettelossa puutteita, se voi milloin tahansa pyytää kyseistä osapuolta tekemään siihen muutoksia, ja kyseinen osapuoli tekee tarvittavat muutokset vilpittömässä mielessä pyynnön esittänyttä osapuolta kuullen ja yhteistyössä sen kanssa. Muutettu luettelo toimitetaan tallettajalle.c)Tallettaja välittää sille toimitetun luettelon muutoksineen kaikille osapuolille.5)Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa määrätään monisirukoteloihin sovellettavien tullien ja maksujen yksipuolisesta vapauttamisesta, osapuolten sallitaan ottaa huomioon monisirumikropiirien tullien sitominen nollaan osana vastavuoroisia myönnytyksiä, joita sisältyy WTO:n puitteissa tehtäviin tullien alentamista koskeviin monenvälisiin sopimuksiin.6)Rajoittamatta 3 kohdan soveltamista minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita vaikuttavan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita osapuolilla on WTO-sopimuksen nojalla.7)a)Kun neljä GAMS:n jäsentä on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan, kyseiset osapuolet sopivat sopimuksen voimaantulon ajankohdasta.b)Sopimus on avoinna minkä tahansa WTO:n jäsenen hyväksyttäväksi. Sopimuksen voimaantulon jälkeen tapahtuva hyväksyntä tulee voimaan päivänä, jona tallettaja vastaanottaa kyseisen hyväksynnän. Tallettaja ilmoittaa kaikille osapuolille hyväksynnän vastaanottamisesta.c)Jos osapuolet sopivat tämän sopimuksen muuttamisesta, kyseiseen muutokseen sovelletaan soveltuvin osin a ja b alakohtia.8)Kun kaikki osapuolet sitovat kaikki monisirukoteloita koskevat tullit ja maksut nollaan 3 kohdan a–c alakohdan mukaisesti, tämän sopimuksen soveltaminen päättyy.9)Tämän sopimuksen englanninkielinen alkuperäiskappale ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan.L3492005FI3010120051222FI004.001311333KÄÄNNÖSEuroopan unionin ja Sveitsin valaliitonSopimusSveitsin valaliiton osallistumisesta Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavaan Euroopan unionin tarkkailuoperaatioon (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM)EUROOPAN UNIONI (EU)jaSVEITSIN VALALIITTO,jäljempänä osapuolet, jotkaOTTAVAT HUOMIOON:Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) välillä 15 päivänä elokuuta 2005 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee Aceh’n konfliktin rauhanomaista, kokonaisvaltaista ja kestävää ratkaisua ja jossa määrätään Aceh’n tarkkailuoperaation (AMM) perustamisesta,Indonesian hallituksen ja Euroopan unionin välillä 3 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn sopimuksen AMM:n ja sen henkilöstön tehtävistä, asemasta, erioikeuksista ja vapauksista,Sveitsin valaliitolle esitetyn kutsun osallistua Aceh’n tarkkailuoperaatioon,Sveitsin valaliiton antaman hyväksynnän Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumiselle,Euroopan unionin neuvoston 9 päivänä syyskuuta 2005 Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM) hyväksymän yhteisen toiminnan 2005/643/YUTP,poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean 20 päivänä syyskuuta 2005 tekemän päätöksen hyväksyä Sveitsin valaliiton osallistuminen Euroopan unionin tarkkailuoperaatioon Aceh’ssa,OVAT SOPINEET SEURAAVAA:1 artiklaTarkkailuoperaatioon osallistuminen1.Sveitsin valaliitto liittyy tämän sopimuksen määräysten ja mahdollisesti tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM) 9 päivänä syyskuuta 2005 hyväksyttyyn yhteiseen toimintaan 2005/643/YUTP ja kaikkiin yhteisiin toimintoihin tai päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää jatkaa tätä tarkkailuoperaatiota.2.Sveitsin valaliiton osallistuminen Aceh’n tarkkailuoperaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.3.Sveitsin valaliitto varmistaa, että sen tarkkailuoperaatioon osallistuva henkilöstö noudattaa tehtävänsä suorittamisessaa)yhteistä toimintaa 2005/643/YUTP ja siihen mahdollisesti tehtyjä muutoksia;b)operaatiosuunnitelmaa;c)täytäntöönpanotoimenpiteitä.4.Sveitsin valaliiton siviilikriisinhallintaoperaatioon lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja menettelee yksinomaan AMM:n etujen mukaisesti.5.Sveitsin valaliitto antaa AMM:n johtajalle ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.6.Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähetettävälle henkilöstölle suoritetaan terveystarkastus, heidät rokotetaan ja Sveitsin valaliiton toimivaltainen viranomainen vahvistaa lääkärintodistuksella heidän sopivuutensa tehtäviin. Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähetetyn henkilöstön jäsenen on esitettävä jäljennös tästä todistuksesta.2 artiklaHenkilöstön asema1.Sveitsin valaliiton Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähettämän henkilöstön asemaan sovelletaan AMM:n asemasta Euroopan unionin ja Indonesian hallituksen välillä tehtyä sopimusta.2.Sveitsin valaliitto käyttää lainkäyttövaltaa Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvaan henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun AMM:n asemasta tehdyn sopimuksen soveltamista.3.Sveitsin valaliitto vastaa kaikista Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumiseen liittyvistä korvausvaatimuksista siitä riippumatta, onko sen henkilöstön jäsen vaatimuksen esittäjänä vai kohteena. Sveitsin valaliitto vastaa lakiensa ja asetustensa mukaisesti sellaisten, erityisesti oikeudellisten tai kurinpidollisten, menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään sen henkilöstön jäsentä vastaan.4.Sveitsin valaliitto sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman kaikista Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuville valtioille esitettävistä korvausvaatimuksista luopumisesta. Tällaisen lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.5.Sveitsin valaliiton Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumista silmällä pitäen Euroopan unioni varmistaa, että sen jäsenvaltiot antavat tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman korvausvaatimuksista luopumisesta. Tällaisen lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.3 artiklaTurvaluokitellut tiedotSveitsin valaliitto toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU:n turvaluokitellut tiedot suojataan noudattaen 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EYEYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. olevia Euroopan unionin neuvoston turvallisuussääntöjä sekä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien AMM:n johtajan, antamia lisäohjeita.4 artiklaJohtamisjärjestely1.Kaikki Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvat henkilöstön jäsenet toimivat omien kansallisten viranomaistensa alaisina.2.Kansalliset viranomaiset siirtävät operatiivisen johtosuhteen AMM:n johtajalle, joka johtaa operaatiota hierarkkisen johtamisrakenteen avulla.3.Operaation johtaja johtaa Aceh’n tarkkailuoperaatiota ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta.4.Sveitsin valaliitolla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla operaation päivittäisessä toteuttamisessa 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.5.AMM:n johtaja vastaa Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvan henkilöstön kurinpidon valvonnasta. Asianomainen kansallinen viranomainen vastaa tarvittaessa kurinpitotoimista.6.Sveitsin valaliitto nimeää yhteyshenkilön, joka edustaa sen kansallista osastoa Aceh’n tarkkailuoperaatiossa. Yhteyshenkilö raportoi AMM:n johtajalle kansallisista asioista ja vastaa osastonsa päivittäisestä kurinpidosta.7.Päätöksen AMM:n lopettamisesta tekee Euroopan unioni, joka kuulee Sveitsin valaliittoa ennen päätöksen tekemistä, jos Sveitsin valaliitto osallistuu yhä operaatioon sen lopettamispäivänä.5 artiklaRahoitusnäkökohdat1.Sveitsin valaliitto vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista lukuun ottamatta niitä kustannuksia, jotka operaation toimintatalousarviossa kuuluvat yhteisiin kustannuksiin.2.Jos operaation toteuttamisvaltiosta tai -valtioista oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille aiheutuu kuolema, loukkaantuminen, vahinko taikka menetys, Sveitsin valaliitto maksaa korvauksia, jos sen on todettu olevan korvausvastuussa, tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa AMM:n asemasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.6 artiklaToimintatalousarvioon osallistuminen1.Sveitsin valaliitto osallistuu AMM:n toimintatalousarvion rahoittamiseen.2.AMM:n johtajan ja Sveitsin valaliiton asianomaisen hallinnollisen yksikön välillä sovitaan käytännön järjestelyistä, jotka koskevat Sveitsin valaliiton osuuksien suorittamista. Tässä järjestelyssä määrätään muun muassa seuraavista asioista:a)kyseinen määrä;b)rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;c)tilintarkastusmenettely.7 artiklaSopimuksen täytäntöönpanojärjestelytKaikista tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin sekä Sveitsin valaliiton asianmukaisten viranomaisten välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdan soveltamista.8 artiklaNoudattamatta jättäminenMikäli osapuoli ei noudata edellä olevissa artikloissa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus sanoa tämä sopimus irti ilmoittamalla siitä kuukautta edeltä käsin.9 artiklaRiitojen ratkaiseminenTämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.10 artiklaVoimaantulo1.Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoittavien sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta.2.Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä.3.Tämä sopimus on voimassa Sveitsin valaliiton operaatioon osallistumisen ajan.Tehty Brysselissä kahtena kappaleena englannin kielellä.Euroopan unionin puolestaSveitsin valaliiton puolesta

Teksti kuva

Kuva 2

A

Pidennysosa

B

Troolin perä

C

Valikointiristikko, neliösilmäristikko

1

Ylempi havaskappale, enintään 50 avointa vinoneliösilmää

2

Alempi havaskappale, enintään 50 avointa vinoneliösilmää

3

Jameet

4

Yhdistävä rengas tai punos

5

Nostopussin kiristysköysi

6

Perän takimmainen vahvikeköysi

7

Sulkuköysi

8

Valikointiristikon etäisyys sulkuköydestä (kuvat 3 ja 4)

9

Poijuköysi

10

Peräpoiju

Image 3L3492005FI2410120051221FI002.001251262KäännösSopimus integroitujen monisirumikropiirien (monisirukoteloiden) tullittomasta kohtelustaPuolijohteita käsittelevän hallitusten ja viranomaisten kokouksen (GAMS) jäsenet eli Euroopan yhteisö, jota GAMS:ssa edustaa Euroopan komissio, Japani, Korean tasavalta, Amerikan yhdysvallat sekä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillinen tullialue, jotka palauttavat mieleen olevansa yhtä mieltä monisirukoteloiden tullittomasta kohtelusta, ovat sopineet seuraavaa:1)Tätä sopimusta sovellettaessaa)integroiduilla monisirumikropiireillä (monisirukoteloilla) tarkoitetaan integroituja monisirumikropiirejä, joissa on vähintään kaksi toisiinsa liitettyä integroitua monoliittipiiriä ja jotka on yhdistetty, myös yhdelle tai useammalle eristävälle alustalle, käytännöllisesti katsoen erottamattomaksi kokonaisuudeksi ja joissa voi olla johdinkehys mutta joissa ei ole muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita;b)harmonoidulla järjestelmällä tarkoitetaan kansainvälisen harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehdyn yleissopimuksen liitteenä olevaa harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna ja sellaisena kuin sopimuspuolet ovat sen hyväksyneet ja panneet täytäntöön sisäisessä lainsäädännössään ja sisäisissä määräyksissään;c)osapuolella tarkoitetaan GAMS:n jäsentä tai sellaista Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsentä, joka on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan; sekäd)tässä sopimuksessa käytetyillä termeillä, joita käytetään myös Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyssä Marrakeshin sopimuksessa (WTO-sopimus), on sama merkitys kuin WTO-sopimuksessa.2)Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin monisirukoteloihin riippumatta siitä, mihin nimikkeeseen ne harmonoidun järjestelmän mukaisesti luokitellaan.3)Kukin osapuoli poistaa suosituimmuuskohtelua soveltaen sellaiset monisirukoteloita koskevat tullit ja muut maksut, jotka esitetään tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 (GATT 1994) II artiklan 1 kohdan b alakohdassa, seuraavien menettelyjen mukaisesti:a)Kukin osapuoli soveltaa monisirukoteloihin tullittomuutta ja maksuttomuutta, kunnes kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että monisirukoteloiden maailmankauppa on riittävässä määrin WTO:n puitteissa tehtävän tullien alentamista koskevan monenvälisen sopimuksen piirissä.b)Kun osapuolet ovat asiasta yhtä mieltä tai, jos tämä tapahtuu ennen 31 päivää joulukuuta 2006, 1 päivänä tammikuuta 2007, kukin osapuoli sitoo kaikki monisirukoteloita koskevat tullit ja maksut nollaan.c)Osapuolet sitoutuvat pyrkimään yhteistyössä muiden WTO:n jäsenten kanssa siihen, että 90 prosenttia monisirukoteloiden maailmankaupasta olisi tällaisen tullien alentamista koskevan sopimuksen piirissä.4)a)Hyväksyessään tämän sopimuksen kukin osapuoli toimittaa tallettajalle luettelon tariffinimikkeistönsä nimikkeistä, joihin sisältyy monisirukoteloita. Jos osapuoli sittemmin luokittelee monisirukotelon nimikkeeseen, joka ei ole sen alkuperäisessä luettelossa, kyseinen osapuoli toimittaa viipymättä tallettajalle muutetun luettelon.b)Jos osapuoli havaitsee toisen osapuolen luettelossa puutteita, se voi milloin tahansa pyytää kyseistä osapuolta tekemään siihen muutoksia, ja kyseinen osapuoli tekee tarvittavat muutokset vilpittömässä mielessä pyynnön esittänyttä osapuolta kuullen ja yhteistyössä sen kanssa. Muutettu luettelo toimitetaan tallettajalle.c)Tallettaja välittää sille toimitetun luettelon muutoksineen kaikille osapuolille.5)Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa määrätään monisirukoteloihin sovellettavien tullien ja maksujen yksipuolisesta vapauttamisesta, osapuolten sallitaan ottaa huomioon monisirumikropiirien tullien sitominen nollaan osana vastavuoroisia myönnytyksiä, joita sisältyy WTO:n puitteissa tehtäviin tullien alentamista koskeviin monenvälisiin sopimuksiin.6)Rajoittamatta 3 kohdan soveltamista minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita vaikuttavan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita osapuolilla on WTO-sopimuksen nojalla.7)a)Kun neljä GAMS:n jäsentä on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan, kyseiset osapuolet sopivat sopimuksen voimaantulon ajankohdasta.b)Sopimus on avoinna minkä tahansa WTO:n jäsenen hyväksyttäväksi. Sopimuksen voimaantulon jälkeen tapahtuva hyväksyntä tulee voimaan päivänä, jona tallettaja vastaanottaa kyseisen hyväksynnän. Tallettaja ilmoittaa kaikille osapuolille hyväksynnän vastaanottamisesta.c)Jos osapuolet sopivat tämän sopimuksen muuttamisesta, kyseiseen muutokseen sovelletaan soveltuvin osin a ja b alakohtia.8)Kun kaikki osapuolet sitovat kaikki monisirukoteloita koskevat tullit ja maksut nollaan 3 kohdan a–c alakohdan mukaisesti, tämän sopimuksen soveltaminen päättyy.9)Tämän sopimuksen englanninkielinen alkuperäiskappale ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan.L3492005FI3010120051222FI004.001311333KÄÄNNÖSEuroopan unionin ja Sveitsin valaliitonSopimusSveitsin valaliiton osallistumisesta Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavaan Euroopan unionin tarkkailuoperaatioon (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM)EUROOPAN UNIONI (EU)jaSVEITSIN VALALIITTO,jäljempänä osapuolet, jotkaOTTAVAT HUOMIOON:Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) välillä 15 päivänä elokuuta 2005 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee Aceh’n konfliktin rauhanomaista, kokonaisvaltaista ja kestävää ratkaisua ja jossa määrätään Aceh’n tarkkailuoperaation (AMM) perustamisesta,Indonesian hallituksen ja Euroopan unionin välillä 3 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn sopimuksen AMM:n ja sen henkilöstön tehtävistä, asemasta, erioikeuksista ja vapauksista,Sveitsin valaliitolle esitetyn kutsun osallistua Aceh’n tarkkailuoperaatioon,Sveitsin valaliiton antaman hyväksynnän Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumiselle,Euroopan unionin neuvoston 9 päivänä syyskuuta 2005 Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM) hyväksymän yhteisen toiminnan 2005/643/YUTP,poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean 20 päivänä syyskuuta 2005 tekemän päätöksen hyväksyä Sveitsin valaliiton osallistuminen Euroopan unionin tarkkailuoperaatioon Aceh’ssa,OVAT SOPINEET SEURAAVAA:1 artiklaTarkkailuoperaatioon osallistuminen1.Sveitsin valaliitto liittyy tämän sopimuksen määräysten ja mahdollisesti tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti Aceh’ssa (Indonesia) toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (Aceh’n tarkkailuoperaatio – AMM) 9 päivänä syyskuuta 2005 hyväksyttyyn yhteiseen toimintaan 2005/643/YUTP ja kaikkiin yhteisiin toimintoihin tai päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää jatkaa tätä tarkkailuoperaatiota.2.Sveitsin valaliiton osallistuminen Aceh’n tarkkailuoperaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.3.Sveitsin valaliitto varmistaa, että sen tarkkailuoperaatioon osallistuva henkilöstö noudattaa tehtävänsä suorittamisessaa)yhteistä toimintaa 2005/643/YUTP ja siihen mahdollisesti tehtyjä muutoksia;b)operaatiosuunnitelmaa;c)täytäntöönpanotoimenpiteitä.4.Sveitsin valaliiton siviilikriisinhallintaoperaatioon lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja menettelee yksinomaan AMM:n etujen mukaisesti.5.Sveitsin valaliitto antaa AMM:n johtajalle ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.6.Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähetettävälle henkilöstölle suoritetaan terveystarkastus, heidät rokotetaan ja Sveitsin valaliiton toimivaltainen viranomainen vahvistaa lääkärintodistuksella heidän sopivuutensa tehtäviin. Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähetetyn henkilöstön jäsenen on esitettävä jäljennös tästä todistuksesta.2 artiklaHenkilöstön asema1.Sveitsin valaliiton Aceh’n tarkkailuoperaatioon lähettämän henkilöstön asemaan sovelletaan AMM:n asemasta Euroopan unionin ja Indonesian hallituksen välillä tehtyä sopimusta.2.Sveitsin valaliitto käyttää lainkäyttövaltaa Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvaan henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun AMM:n asemasta tehdyn sopimuksen soveltamista.3.Sveitsin valaliitto vastaa kaikista Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumiseen liittyvistä korvausvaatimuksista siitä riippumatta, onko sen henkilöstön jäsen vaatimuksen esittäjänä vai kohteena. Sveitsin valaliitto vastaa lakiensa ja asetustensa mukaisesti sellaisten, erityisesti oikeudellisten tai kurinpidollisten, menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään sen henkilöstön jäsentä vastaan.4.Sveitsin valaliitto sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman kaikista Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuville valtioille esitettävistä korvausvaatimuksista luopumisesta. Tällaisen lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.5.Sveitsin valaliiton Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistumista silmällä pitäen Euroopan unioni varmistaa, että sen jäsenvaltiot antavat tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman korvausvaatimuksista luopumisesta. Tällaisen lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.3 artiklaTurvaluokitellut tiedotSveitsin valaliitto toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU:n turvaluokitellut tiedot suojataan noudattaen 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EYEYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. olevia Euroopan unionin neuvoston turvallisuussääntöjä sekä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien AMM:n johtajan, antamia lisäohjeita.4 artiklaJohtamisjärjestely1.Kaikki Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvat henkilöstön jäsenet toimivat omien kansallisten viranomaistensa alaisina.2.Kansalliset viranomaiset siirtävät operatiivisen johtosuhteen AMM:n johtajalle, joka johtaa operaatiota hierarkkisen johtamisrakenteen avulla.3.Operaation johtaja johtaa Aceh’n tarkkailuoperaatiota ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta.4.Sveitsin valaliitolla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla operaation päivittäisessä toteuttamisessa 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.5.AMM:n johtaja vastaa Aceh’n tarkkailuoperaatioon osallistuvan henkilöstön kurinpidon valvonnasta. Asianomainen kansallinen viranomainen vastaa tarvittaessa kurinpitotoimista.6.Sveitsin valaliitto nimeää yhteyshenkilön, joka edustaa sen kansallista osastoa Aceh’n tarkkailuoperaatiossa. Yhteyshenkilö raportoi AMM:n johtajalle kansallisista asioista ja vastaa osastonsa päivittäisestä kurinpidosta.7.Päätöksen AMM:n lopettamisesta tekee Euroopan unioni, joka kuulee Sveitsin valaliittoa ennen päätöksen tekemistä, jos Sveitsin valaliitto osallistuu yhä operaatioon sen lopettamispäivänä.5 artiklaRahoitusnäkökohdat1.Sveitsin valaliitto vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista lukuun ottamatta niitä kustannuksia, jotka operaation toimintatalousarviossa kuuluvat yhteisiin kustannuksiin.2.Jos operaation toteuttamisvaltiosta tai -valtioista oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille aiheutuu kuolema, loukkaantuminen, vahinko taikka menetys, Sveitsin valaliitto maksaa korvauksia, jos sen on todettu olevan korvausvastuussa, tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa AMM:n asemasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.6 artiklaToimintatalousarvioon osallistuminen1.Sveitsin valaliitto osallistuu AMM:n toimintatalousarvion rahoittamiseen.2.AMM:n johtajan ja Sveitsin valaliiton asianomaisen hallinnollisen yksikön välillä sovitaan käytännön järjestelyistä, jotka koskevat Sveitsin valaliiton osuuksien suorittamista. Tässä järjestelyssä määrätään muun muassa seuraavista asioista:a)kyseinen määrä;b)rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;c)tilintarkastusmenettely.7 artiklaSopimuksen täytäntöönpanojärjestelytKaikista tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin sekä Sveitsin valaliiton asianmukaisten viranomaisten välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdan soveltamista.8 artiklaNoudattamatta jättäminenMikäli osapuoli ei noudata edellä olevissa artikloissa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus sanoa tämä sopimus irti ilmoittamalla siitä kuukautta edeltä käsin.9 artiklaRiitojen ratkaiseminenTämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.10 artiklaVoimaantulo1.Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoittavien sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta.2.Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä.3.Tämä sopimus on voimassa Sveitsin valaliiton operaatioon osallistumisen ajan.Tehty Brysselissä kahtena kappaleena englannin kielellä.Euroopan unionin puolestaSveitsin valaliiton puolesta

Kuva 3

VALIKOINTIRISTIKON KIINNITTÄMINEN

A

110 millimetrin neliösilmähavas (25 silmätankoa).

B

Neliösilmähavaksen kiinnittäminen jameeseen.

C

Neliösilmähavaksen kiinnittäminen vinoneliösilmähavakseen molempia valikointiristikon reunatankoja lukuun ottamatta.

Kaksi vinoneliösilmätankoa yhtä neliösilmätankoa kohti.

D

105 millimetrin vinoneliösilmähavas (enintään 50 avointa silmää).

E

Valikointiristikon etäisyys sulkuköydestä. Valikointiristikon on päätyttävä enintään neljän silmän päässä sulkuköydestä, mukaan luettuna käsin punottu silmärivi, jonka kautta sulkuköysi pujotetaan.

F

Yksi käsin punottu sulkuköyden silmärivi.