EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005L0036

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 255, 30.9.2005, p. 22–142 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 05 Volume 008 P. 3 - 123
Special edition in Romanian: Chapter 05 Volume 008 P. 3 - 123
Special edition in Croatian: Chapter 05 Volume 001 P. 125 - 245

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 03/03/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2005/36/oj

30.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 255/22


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/36/EY,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,

ammattipätevyyden tunnustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 40 artiklan, 47 artiklan 1 kohdan ja 47 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen sekä 55 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yksi yhteisön tavoitteista on henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistaminen jäsenvaltioiden väliltä. Jäsenvaltioiden kansalaisten osalta kyse on erityisesti oikeudesta harjoittaa ammattia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkattuna työntekijänä muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet ammattipätevyytensä. Lisäksi perustamissopimuksen 47 artiklan 1 kohdassa määrätään annettavaksi direktiivejä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta.

(2)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen johdosta komissio antoi tiedonannon ”Palvelujen sisämarkkinastrategia”, jonka tavoitteena on erityisesti tehdä palvelujen vapaasta tarjoamisesta yhtä helppoa yhteisön alueella kuin yksittäisen jäsenvaltion alueella. Komission annettua tiedonannon ”Kaikille avoimet uudet eurooppalaiset työmarkkinat”, Tukholmassa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi komissiolle tehtäväksi esittää kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle ehdotuksia, joiden tavoitteena on yhtenäisempi, avoimempi ja joustavampi ammattipätevyyksien ja opintojaksojen tunnustamisjärjestelmä.

(3)

Tässä direktiivissä annettavat takeet, joiden mukaan yhdessä jäsenvaltiossa ammattipätevyytensä hankkineet henkilöt voivat ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa samoin oikeuksin kuin kyseisen valtion kansalaiset, eivät saa rajoittaa muuttavan ammattihenkilön velvollisuutta noudattaa kyseisen jäsenvaltion mahdollisesti asettamia syrjimättömiä edellytyksiä ammatin harjoittamiselle, edellyttäen että ne ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhtaisia.

(4)

Palvelujen vapaan tarjoamisen helpottamiseksi olisi säädettävä erityissääntöjä, joilla laajennetaan ammattitoiminnan harjoittamisen mahdollisuutta alkuperäisellä ammattinimikkeellä. Etäpalveluina tarjottavien tietoyhteiskunnan palvelujen osalta olisi sovellettava myös tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (4) säännöksiä.

(5)

Koska toisaalta väliaikaisen ja satunnaisen rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen ja toisaalta sijoittautumisen osalta on perustettu erilaiset järjestelmät, olisi täsmennettävä perusteet näiden kahden käsitteen erottamiseksi toisistaan siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja siirtyy vastaanottavan jäsenvaltion alueelle.

(6)

Palvelujen tarjoamisen edistämisessä on otettava tarkasti huomioon kansanterveys ja yleinen turvallisuus sekä kuluttajansuoja. Tämän vuoksi olisi annettava erityisiä säännöksiä sellaisista säännellyistä ammateista, joilla on kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia ja joiden harjoittajat tarjoavat rajat ylittäviä palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti.

(7)

Vastaanottavat jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ja yhteisön oikeuden mukaisesti säätää ilmoitukseen liittyvistä vaatimuksista. Nämä vaatimukset eivät saisi aiheuttaa suhteetonta rasitetta palvelujen tarjoajille eivätkä estää palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämistä tai tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa. Tällaisten vaatimusten tarpeellisuutta olisi arvioitava säännöllisesti uudelleen jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevien yhteisön puitteiden perustamisessa tapahtuneen edistymisen perusteella.

(8)

Palvelun tarjoajaan olisi sovellettava niitä vastaanottavan jäsenvaltion kurinpitosäännöksiä, jotka koskevat välittömästi ja nimenomaisesti ammattipätevyyttä, kuten ammattien määrittelyä, ammattiin kuuluvaa tai siihen yksinomaisesti rajoitettua toimintaa, ammattinimikkeiden käyttöä sekä vakavaa ammattivirhettä, joka liittyy välittömästi ja nimenomaisesti kuluttajansuojaan ja turvallisuuteen.

(9)

Sijoittautumisvapautta koskevat periaatteet ja takeet, jotka ovat perustana erilaisille voimassa oleville tunnustamisjärjestelmille, säilytetään, mutta kyseisiä tunnustamisjärjestelmiä koskevia sääntöjä olisi parannettava saadun kokemuksen perusteella. Lisäksi asiaa koskevia direktiivejä on muutettu useita kertoja, ja niiden säännökset olisi järjesteltävä uudelleen ja järkeistettävä yhdenmukaistamalla sovellettavat periaatteet. Tämän vuoksi olisi korvattava neuvoston direktiivit 89/48/ETY (5) ja 92/51/ETY (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/42/EY (7), joka koskee tutkintotodistusten yleistä tunnustamisjärjestelmää, sekä neuvoston direktiivit 77/452/ETY (8), 77/453/ETY (9), 78/686/ETY (10), 78/687/ETY (11), 78/1026/ETY (12), 78/1027/ETY (13), 80/154/ETY (14), 80/155/ETY (15), 85/384/ETY (16), 85/432/ETY (17), 85/433/ETY (18) ja 93/16/ETY (19), jotka koskevat yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön, arkkitehdin, proviisorin ja lääkärin ammattia, ja ne olisi koottava yhdeksi säädökseksi.

(10)

Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta tunnustaa lainsäädäntönsä mukaisesti ammattipätevyys, jonka kolmannen maan kansalainen on hankkinut Euroopan unionin ulkopuolella. Tunnustamisessa olisi aina noudatettava koulutuksen vähimmäisvaatimuksia tiettyjen ammattien osalta.

(11)

Niiden ammattien osalta, jotka koulutuksesta annettujen asiakirjojen tunnustamista koskeva yleinen järjestelmä, jäljempänä ”yleinen järjestelmä”, kattaa, jäsenvaltioiden olisi säilytettävä oikeus määrittää tarvittava pätevyyden vähimmäistaso voidakseen taata alueellaan tarjottavien palvelujen laadun. Perustamissopimuksen 10, 39 ja 43 artiklan mukaisesti ne eivät kuitenkaan saisi vaatia jäsenvaltion kansalaista hankkimaan pätevyyttä, jonka ne yleensä määrittelevät ainoastaan kansallisen koulutusjärjestelmänsä mukaisesti annetuilla tutkintotodistuksilla, jos asianomainen on jo hankkinut tämän pätevyyden kokonaan tai osittain toisessa jäsenvaltiossa. Tämän vuoksi olisi säädettävä, että jokaisen vastaanottavan jäsenvaltion, jossa ammatti on säännelty, on otettava huomioon toisessa jäsenvaltiossa hankittu pätevyys ja arvioitava, vastaako se sen itsensä vaatimaa pätevyyttä. Tällä tunnustamista koskevalla yleisellä järjestelmällä ei kuitenkaan estetä jäsenvaltiota asettamasta kaikille alueellaan ammattia harjoittaville erityisvaatimuksia, joiden perusteena on yleisen edun mukaisten ammatillisten sääntöjen noudattaminen. Tällaisia ovat erityisesti ammattitoiminnan organisointia koskevat säännöt, ammatilliset säännöt mukaan lukien ammattieettiset säännöt sekä valvonta- ja vastuusäännöt. Direktiivin tavoitteena ei ole puuttua jäsenvaltioiden perusteltuun oikeuteen estää kansalaisiaan kiertämästä eri ammatteja koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

(12)

Tämä direktiivi koskee toisessa jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustamista jäsenvaltiossa. Se ei kuitenkaan koske toisen jäsenvaltion tämän direktiivin nojalla tekemien tunnustamispäätösten tunnustamista. Näin ollen henkilö, jonka ammattipätevyys on tunnustettu tämän direktiivin nojalla, ei voi käyttää mainittua tunnustamista nauttiakseen kotijäsenvaltiossaan erilaisia oikeuksia kuin niitä, jotka johtuvat kyseisessä jäsenvaltiossa hankitusta ammattipätevyydestä, jollei hän osoita hankkineensa ammatillista lisäpätevyyttä vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

(13)

Yleiseen järjestelmään kuuluvan tunnustamismekanismin määrittelemiseksi on jaoteltava erilaiset kansalliset koulutusjärjestelmät eri tasoihin. Näillä tasoilla, jotka luodaan vain yleisen järjestelmän toimivuutta varten, ei ole vaikutusta kansallisiin koulutusrakenteisiin eikä jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla.

(14)

Direktiiveissä 89/48/ETY ja 92/51/ETY vahvistetut tunnustamisjärjestelmät eivät muutu. Näin ollen henkilölle, jolla on todistus keskiasteen jälkeisen vähintään vuoden pituisen koulutuksen suorittamisesta, olisi myönnettävä pääsy säänneltyyn ammattiin jäsenvaltiossa, jossa vaaditaan ammatin harjoittamisen aloittamiseksi todistusta nelivuotisen korkea-asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittamisesta, huolimatta siitä, mille tasolle vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaadittu todistus kuuluu. Sen sijaan jos säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi vaaditaan todistus pidemmän kuin nelivuotisen korkea-asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittamisesta, pääsy olisi myönnettävä ainoastaan niille, joilla on todistus vähintään kolmen vuoden pituisen korkea-asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittamisesta.

(15)

Koska koulutusta koskevia vähimmäisvaatimuksia, joita edellytetään niiltä, jotka haluavat ryhtyä harjoittamaan yleiseen järjestelmään kuuluvaa ammattia, ei ole yhdenmukaistettu, olisi tarpeen säätää vastaanottavan jäsenvaltion mahdollisuudesta vaatia korvaavan toimenpiteen suorittamista. Tämän toimenpiteen olisi oltava oikeasuhtainen, ja siinä on otettava huomioon erityisesti hakijan ammattikokemus. Kokemus on osoittanut, että muuttajan valinnan mukaan joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan vaatiminen tarjoaa riittävät takeet kyseisen henkilön pätevyyden tasosta, joten poikkeaminen tästä valinnanmahdollisuudesta olisi kussakin yksittäistapauksessa perusteltava yleiseen etuun liittyvällä pakottavalla syyllä.

(16)

Ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi siten, että samalla varmistetaan riittävä pätevyystaso, erilaisten ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen tai jäsenvaltioiden olisi voitava ehdottaa Euroopan laajuisesti yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. Tässä direktiivissä olisi tällaiset aloitteet otettava huomioon tietyin edellytyksin siten, että samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimivalta päättää pätevyysvaatimuksista eri ammattien harjoittamiseksi niiden alueella samoin kuin niiden koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien sisällöstä ja organisoinnista sekä noudatetaan yhteisön lainsäädäntöä ja erityisesti yhteisön kilpailulainsäädäntöä; samalla olisi kuitenkin edistettävä automaattista tunnustamista yleisessä järjestelmässä. Jotta ammatillinen järjestö voisi esittää yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, sen olisi oltava edustava kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Yhteiset vähimmäisvaatimukset ovat vaatimuksia, joilla voidaan tasoittaa hyvinkin erilaisia olennaisia eroja, joita on havaittu koulutusvaatimusten välillä vähintään kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista, joissa mukana ovat kaikki ne jäsenvaltiot, joissa ammattia säännellään. Näihin vaatimuksiin voisi kuulua esimerkiksi täydennyskoulutus, valvottu harjoittelujakso, kelpoisuuskoe tai säädetty työkokemuksen vähimmäismäärä tai näiden yhdistelmiä.

(17)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon kaikki tilanteet, joita varten ei vielä ole lainkaan ammattipätevyyden tunnustamista koskevia säännöksiä, yleinen järjestelmä olisi laajennettava koskemaan tapauksia, joita mikään erityisjärjestelmä ei kata joko sen vuoksi, että kyseinen ammatti ei kuulu näihin järjestelmiin, tai sen vuoksi, että vaikka ammatti kuuluisikin johonkin tällaiseen erityisjärjestelmään, hakija ei täytä vaadittuja edellytyksiä voidakseen hyötyä siitä.

(18)

Sääntöjä, joiden nojalla voidaan ryhtyä harjoittamaan tiettyä kauppa-, teollisuus- tai käsiteollisuusalan toimintaa, olisi yksinkertaistettava niissä jäsenvaltioissa, joissa kyseiset ammatit ovat säänneltyjä, tapauksissa, joissa kyseistä toimintaa on harjoitettu toisessa jäsenvaltiossa kohtuullinen aika, josta ei ole liian kauan; samalla olisi kuitenkin säilytettävä tällaista toimintaa koskeva automaattisen tunnustamisen järjestelmä, joka perustuu ammattikokemukseen.

(19)

Vapaan liikkuvuuden ja lääkärien, yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, hammaslääkärien, eläinlääkärien, kätilöiden, proviisorien ja arkkitehtien ammattipätevyydestä annettujen asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen olisi pohjauduttava perusperiaatteeseen, joka on muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen automaattinen tunnustaminen koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten yhteensovittamisen perusteella. Lisäksi lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön ja proviisorin ammatin harjoittamiseen ryhtymisen edellytyksenä olisi oltava, että henkilöllä on tietty koulutuksesta annettava asiakirja, joka takaa, että asianomainen on suorittanut asetettuja vähimmäisvaatimuksia vastaavan koulutuksen. Tätä järjestelmää olisi täydennettävä erilaisilla saavutetuilla oikeuksilla, joista pätevät ammattihenkilöt voivat hyötyä tietyin edellytyksin.

(20)

Lääkärien ja hammaslääkärien pätevöitymisjärjestelmän ominaispiirteiden ja vastavuoroista tunnustamista koskevan yhteisön säännöstön huomioon ottamiseksi on perusteltua säilyttää kaikille tämän direktiivin hyväksymispäivään mennessä tunnustetuille erikoisaloille automaattisen tunnustamisen periaate niillä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla, jotka ovat yhteisiä ainakin kahdelle jäsenvaltiolle. Sitä vastoin järjestelmän yksinkertaistamiseksi automaattisen tunnustamisen periaatteen ulottaminen uusiin lääketieteen erikoisaloihin tämän direktiivin voimaantulon jälkeen olisi rajoitettava niihin, jotka ovat yhteisiä ainakin kahdelle viidesosalle jäsenvaltioista. Lisäksi tässä direktiivissä ei estetä jäsenvaltioita sopimasta omien sääntöjensä mukaisesta automaattisen tunnustamisen käytännöstä, joka koskee niitä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloja, jotka ovat niille yhteisiä ja joita ei tunnusteta automaattisesti tämän direktiivin mukaisesti.

(21)

Lääkärin peruskoulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattisen tunnustamisen ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan yhdistää tai olla yhdistämättä kyseiset asiakirjat ammattitoimintaan.

(22)

Kaikissa jäsenvaltioissa hammaslääkärin ammatin olisi oltava oma, lääkärin ammatista ja myös hammas- ja suusairauksien erikoislääkärin ammatista erillinen ammattinsa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hammaslääkärit saavat koulutuksensa aikana tarvittavan ammattitaidon toimintaan, johon sisältyy hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ennaltaehkäisy, diagnosointi ja hoito. Hammaslääkärin ammattitoimintaa voisivat harjoittaa tässä direktiivissä tarkoitetun hammaslääkärin koulutuksesta annetun asiakirjan haltijat.

(23)

Ei ole osoittautunut toivottavaksi edellyttää yhtä yhdenmukaista kätilöiden koulutuslinjaa kaikissa jäsenvaltioissa. Sen sijaan jäsenvaltioiden olisi saatava päättää mahdollisimman vapaasti koulutuksensa järjestämisestä.

(24)

Yksinkertaistamisen vuoksi olisi käytettävä käsitettä ”proviisori”, jotta voidaan rajata koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista koskevien säännösten soveltamisalaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tästä toiminnasta annettujen kansallisten säännösten erityispiirteitä.

(25)

Proviisorin koulutuksesta annettujen asiakirjojen haltijat ovat lääkealan asiantuntijoita, ja heillä olisi periaatteessa oltava mahdollisuus päästä harjoittamaan kaikissa jäsenvaltioissa ainakin tiettyjä tämän alan toimia. Tällä direktiivillä määritellään tämä vähimmäisala, mutta sillä ei pitäisi voida rajoittaa sitä toimintaa, jota proviisorit saavat harjoittaa jäsenvaltioissa, erityisesti kliiniseen kemiaan kuuluvien analyysien osalta, eikä toisaalta voida myöntää heille yksinoikeutta, sillä yksinoikeuden myöntäminen kuuluu edelleen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Tämän direktiivin säännöksillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta asettaa lisäkoulutusvaatimuksia niiden toimintojen harjoittamiselle, jotka eivät kuulu yhteensovitettuun toiminnan vähimmäisalaan. Näin ollen vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava asettaa näitä vaatimuksia kansalaisille, joilla on tämän direktiivin mukaisesti automaattisesti tunnustettava koulutuksesta annettu asiakirja.

(26)

Tällä direktiivillä ei yhteensoviteta kaikkia farmasian alan toiminnan aloittamisen ja harjoittamisen edellytyksiä. Etenkin apteekkien maantieteellisestä jakaumasta ja lääkejakelun yksinoikeudesta päättämisen olisi kuuluttava edelleen jäsenvaltioille. Tässä direktiivissä ei puututa niihin jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin, joissa kielletään yrityksiltä tiettyjen farmasian alan toimintojen harjoittaminen tai asetetaan tiettyjä edellytyksiä näiden toimintojen harjoittamiseksi.

(27)

Arkkitehtuuri, rakennusten laatu ja niiden sopeutuminen ympäristöönsä sekä luonnon- ja kaupunkiympäristön ja yhteisen sekä yksityisen kulttuuriperinnön kunnioittaminen koskettavat kaikkia. Tästä syystä koulutuksesta annettujen asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen olisi perustuttava laadullisiin ja määrällisiin arviointiperusteisiin, joiden avulla huolehditaan siitä, että tunnustettujen koulutuksesta annettujen asiakirjojen haltijoilla on edellytykset ymmärtää ja ilmaista käytännössä yksilöiden, yhteiskunnan eri ryhmien ja yhteisöjen tarpeet tilasuunnittelussa, rakennusten suunnittelussa, sijoittelussa ja rakentamisessa, arkkitehtuuriperinnön säilyttämisessä ja kohentamisessa sekä luonnon tasapainon säilyttämisessä.

(28)

Arkkitehtuurin alaa ja arkkitehdin ammattitoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevat kansalliset säädökset ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Useimmissa jäsenvaltioissa arkkitehtuurin alalla toimivat ovat säädösten mukaan tai käytännössä henkilöitä, joilla on arkkitehdin arvo sekä sen lisäksi mahdollisesti jokin muu arvo, vaikka tällaisilla henkilöillä ei kuitenkaan ole yksinoikeutta mainittuun toimintaan, ellei laissa toisin säädetä. Tällä alalla tai sen osa-alueilla voivat toimia myös muiden ammattikuntien edustajat, varsinkin insinöörit, joilla on rakennustekninen erikoiskoulutus. Tämän direktiivin yksinkertaistamiseksi olisi käytettävä käsitettä ”arkkitehti”, jotta voidaan rajata arkkitehtuurin alan koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista koskevien säännösten soveltamisala, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näistä toiminnoista annettujen kansallisten säännösten erityispiirteitä.

(29)

Jos säännellyn ammatin kansallisella ja Euroopan tasolla edustava ammattijärjestö tai -yhdistys perustellusti vaatii erityisiä säännöksiä, jotka koskevat ammattipätevyyden tunnustamista koulutuksen vähimmäisvaatimusten koordinoinnin perusteella, komissio arvioi, onko aiheellista antaa ehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.

(30)

Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi olisi määritettävä sen täytäntöönpanoa koskevat yhdenmukaiset muodollisuudet ja menettelysäännöt sekä tietyt ammatin harjoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(31)

Koska jäsenvaltioiden välinen ja jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö on omiaan helpottamaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja siitä johtuvien velvoitteiden noudattamista, olisi asetettava sitä koskevat yksityiskohtaiset menettelysäännöt.

(32)

Ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta voisi helpottaa se, että ammattiyhdistykset ja -järjestöt ottaisivat käyttöön Euroopan tason ammattikortin, jolloin erityisesti tiedonvaihto vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion välillä nopeutuisi. Ammattikortin olisi mahdollistettava eri jäsenvaltioihin sijoittautuvien ammattihenkilöiden uran seuranta. Kortti voisi tietosuojasäännöksiä tarkasti noudattaen sisältää tiedot henkilön ammattipätevyydestä (yliopisto tai laitokset, joissa tämä on opiskellut, hankittu pätevyys, ammattikokemus), henkilön laillisesta sijoittautumisesta, hänelle mahdollisesti langetetuista ammatin harjoittamiseen liittyvistä rangaistuksista ja tiedot vastaavasta toimivaltaisesta viranomaisesta.

(33)

Tunnustamisjärjestelmän avoimuus voidaan varmistaa perustamalla yhteystahojen verkko, jonka tehtävänä on antaa jäsenvaltioiden kansalaisille tietoa ja avustaa heitä. Yhteystahot antavat kaikki tunnustamismenettelyyn liittyvät tiedot ja osoitteet kansalaisille, jotka niitä pyytävät, sekä komissiolle. Se, että kukin jäsenvaltio nimeää yhden tähän verkkoon kuuluvan yhteystahon, ei vaikuta toimivallan järjestämiseen kansallisella tasolla. Se ei esimerkiksi estä sitä, että kansallisella tasolla nimettäisiin useita virastoja, koska edellä mainittuun verkkoon kuuluva yhteystaho vastaisi eri virastojen välisestä koordinoinnista ja antaisi kansalaisille tarvittaessa tiedot asianomaisesta toimivaltaisesta virastosta.

(34)

Alakohtaisissa direktiiveissä ja yleisessä järjestelmässä perustettujen eri tunnustamisjärjestelmien hallinnointi on osoittautunut raskaaksi ja monimutkaiseksi. Sen vuoksi on syytä yksinkertaistaa tämän direktiivin hallinnointia ja sen ajantasaistamista tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, erityisesti silloin, kun koulutuksen vähimmäisvaatimukset on yhteensovitettu koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista varten. Tätä varten olisi perustettava yksi ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea, jotta voidaan taata eri ammatinharjoittajia edustavien järjestöjen asianmukainen osallistuminen myös Euroopan tasolla.

(35)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (20) mukaisesti.

(36)

Jäsenvaltiot laativat tämän direktiivin täytäntöönpanosta määräaikaisia kertomuksia, jotka sisältävät tilastotietoja; näiden kertomusten avulla voidaan selvittää ammattipätevyyden tunnustamista koskevan järjestelmän vaikutukset.

(37)

On syytä säätää tarkoituksenmukaisesta menettelystä tilapäisten toimenpiteiden käyttöön ottamiseksi siinä tapauksessa, että tämän direktiivin jonkin säännöksen soveltamisesta aiheutuu merkittäviä ongelmia jäsenvaltiossa.

(38)

Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan siltä osin kuin on kyse niiden kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän organisoinnista ja niiden toimintojen määrittämisestä, joita voidaan harjoittaa kyseisen järjestelmän piirissä.

(39)

Tieteen ja tekniikan nopean kehityksen vuoksi elinikäisellä oppimisella on erityistä merkitystä useissa ammateissa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden asiana on määrätä yksityiskohtaisista säännöistä, joiden mukaisesti asianmukaisella ammatillisella jatkokoulutuksella varmistetaan, että ammattihenkilöt pysyvät tieteen ja tekniikan kehityksen tasalla.

(40)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, eli ammattipätevyyden tunnustamista koskevien sääntöjen järkeistämistä, yksinkertaistamista ja parantamista, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(41)

Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita perustamissopimuksen 39 artiklan 4 kohdan eikä 45 artiklan soveltamista etenkään notaarien osalta.

(42)

Direktiiviä sovelletaan sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen osalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden ammattipätevyyden tunnustamista koskevien erityisten oikeussäännösten soveltamista, joita on esimerkiksi liikenteen, vakuutusedustuksen ja lakisääteisen tilintarkastuksen aloilla. Tämä direktiivi ei vaikuta asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta 22 päivänä maaliskuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/249/ETY (21) soveltamiseen asianajajien palvelujen tarjoamisen osalta tai asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY (22) soveltamiseen asianajajien sijoittautumisoikeuden osalta. Lakimiesten ammattipätevyyden tunnustamisen välitöntä sijoittautumista varten vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikkeellä olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan.

(43)

Tämä direktiivi koskee, siltä osin kuin vapaat ammatit ovat säänneltyjä, myös ”vapaan ammatin harjoittajia”, joilla tässä direktiivissä tarkoitetaan henkilöitä, jotka erityisen ammattipätevyyden nojalla henkilökohtaisesti, omavastuisesti ja ammatillisesti riippumattomasti tuottavat henkisiä palveluja toimeksiantajan edun tai yleisen edun vuoksi. Vapaan ammatin harjoittajan toiminta voi jäsenvaltioissa olla perustamissopimuksen määräysten mukaisesti valtiollisen lainsäädännön ja kulloisenkin ammattiryhmän sen puitteissa itsenäisesti laatimien sääntöjen mukaisesti erityisten ammattioikeudellisten sidonnaisuuksien alaista, joilla taataan ammatillisuus, palvelujen laatu sekä luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa.

(44)

Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä kuluttajien ja terveyden korkeatasoisen suojan takaamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion, joka vaatii säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi alueellaan määrättyä ammattipätevyyttä (jäljempänä ”vastaanottava jäsenvaltio”), on tunnustettava kyseisen ammatin harjoittamisen aloittamiseen ja sen harjoittamiseen ammattipätevyys, joka on hankittu yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa (jäljempänä ”kotijäsenvaltio”) ja joka antaa kyseisen pätevyyden haltijalle oikeuden harjoittaa siellä samaa ammattia.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan niihin jäsenvaltion kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa säänneltyä ammattia joko itsenäisinä ammatinharjoittajina tai palkattuina työntekijöinä, vapaiden ammattien harjoittajat mukaan luettuina, muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet ammattipätevyytensä.

2.   Kukin jäsenvaltio voi antaa oman lainsäädäntönsä mukaisesti jäsenvaltioiden kansalaisille, jotka ovat hankkineet ammattipätevyyden muualla kuin jossakin jäsenvaltiossa, luvan harjoittaa alueellaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua säänneltyä ammattia. Tämän direktiivin III osaston III luvun soveltamisalaan kuuluvien ammattien ensimmäisessä tunnustamisessa on noudatettava mainitussa luvussa tarkoitettuja koulutuksen vähimmäisvaatimuksia.

3.   Jos muussa yhteisön oikeuden säädöksessä vahvistetaan järjestelyjä, jotka suoraan koskevat ammattipätevyyden tunnustamista tietyn säännellyn ammatin osalta, tämän direktiivin vastaavia säännöksiä ei sovelleta.

3 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a)

”säännellyllä ammatilla” yhdestä tai useammasta toiminnan lajista koostuvaa ammattitoimintaa, jonka aloittamisen tai harjoittamisen tai jonkin harjoittamisen muodon edellytyksenä on, suoraan tai välillisesti, lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla tietyn ammattipätevyyden omaaminen; yksi tällainen ammattitoiminnan harjoittamisen muoto on sellaisen ammattinimikkeen käyttö, johon lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla vain tietyn ammattipätevyyden omaavilla henkilöillä on oikeus. Kun ensimmäistä virkettä ei sovelleta, säänneltyyn ammattiin rinnastetaan 2 kohdassa tarkoitettu ammatti;

b)

”ammattipätevyydellä” pätevyyttä, josta on osoituksena ammattipätevyydestä annettu asiakirja, 11 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu pätevyystodistus ja/tai ammattikokemus;

c)

”muodollista pätevyyttä osoittavalla asiakirjalla” jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn viranomaisen antamia tutkintotodistuksia, todistuksia ja muita muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja pääosin yhteisössä suoritetusta ammatillisesta koulutuksesta. Kun ensimmäistä virkettä ei sovelleta, muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan rinnastetaan 3 kohdassa tarkoitettu asiakirja;

d)

”toimivaltaisella viranomaisella” viranomaista tai elintä, jotka jäsenvaltiot ovat valtuuttaneet myöntämään tai ottamaan vastaan tutkintotodistuksia ja muita asiakirjoja tai tietoja, sekä ottamaan vastaan hakemuksia ja tehdä tässä direktiivissä tarkoitettuja päätöksiä;

e)

”säännellyllä ammatillisella koulutuksella” koulutusta, joka on erityisesti suunnattu tietyn ammatin harjoittamiseen ja käsittää koulutuksen, jota tarvittaessa täydennetään ammattiin perehdyttävällä koulutuksella tai työharjoittelulla tai työelämään tutustumisella.

Ammatillisen koulutuksen, työharjoittelun tai työkokemuksen rakenne ja taso määritellään asianomaisen jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä, tai niitä valvoo tai ne hyväksyy kyseistä tehtävää varten nimetty viranomainen;

f)

”ammattikokemuksella” kyseisen ammatin tosiasiallista ja luvallista harjoittamista jäsenvaltiossa;

g)

”sopeutumisajalla” säännellyn ammatin harjoittamista vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa siihen mahdollisesti liittyvine täydennyskoulutuksineen. Ohjatusta harjoitteluajasta tehdään arviointi. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa määräykset sopeutumisaikaa ja sen arviointia sekä muuttajan asemaa harjoitteluaikana koskevista seikoista.

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat harjoittelijan aseman vastaanottavassa valtiossa erityisesti oleskeluluvan ja velvoitteiden, sosiaalisten oikeuksien ja etuuksien, korvauksien ja palkkauksen osalta yhteisön asianmukaisen lainsäädännön mukaisesti;

h)

”kelpoisuuskokeella” vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten laatimaa, yksinomaan ammatillista tietämystä mittaavaa koetta, jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia kyseisessä jäsenvaltiossa. Tätä koetta varten toimivaltaisten viranomaisten on laadittava kyseisen jäsenvaltion edellyttämän koulutuksen ja hakijan saaman koulutuksen vertailuun perustuva luettelo aiheista, jotka eivät sisälly hakijan tutkintotodistukseen tai muuhun muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan.

Kelpoisuuskokeessa on otettava huomioon, että hakija on pätevä ammatinharjoittaja kotijäsenvaltiossa tai jäsenvaltiossa, josta hän tulee. Sen tulee sisältää edellä tarkoitetusta luettelosta valittavat aiheet, joiden tuntemusta pidetään olennaisen tärkeänä, jotta hakija voi harjoittaa ammattiaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Koe voi sisältää kysymyksiä myös vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseiseen toimintaan sovellettavan hyvän ammattitavan tuntemuksesta.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset määräävät kelpoisuuskokeen yksityiskohtaisista säännöistä ja määrittävät kyseisessä valtiossa kelpoisuuskokeeseen valmistautuvan hakijan aseman;

i)

”yritysjohtajalla” sellaista henkilöä, joka on toiminut kyseisen ammattialan yrityksessä

i)

joko yritysjohtajana tai yrityksen sivuliikkeen johtajana, tai

ii)

yrityksen omistajan tai johtajan sijaisena, jos kyseiseen tehtävään liittyvä vastuu vastaa kyseisen omistajan tai johtajan vastuuta, taikka

iii)

johtavassa asemassa yrityksen kaupallisissa ja/tai teknisissä tehtävissä, mihin on kuulunut vastuu yhdestä tai useammasta yrityksen osastosta.

2.   Säännellyksi ammatiksi rinnastetaan liitteessä I tarkoitetun yhdistyksen tai järjestön jäsenten harjoittama ammatti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhdistysten tai järjestöjen tarkoituksena on erityisesti edistää ja ylläpitää korkeaa tasoa kyseisellä ammattialalla. Jäsenvaltio on ne tätä varten erityisesti tunnustanut, ja ne myöntävät muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan jäsenilleen, huolehtivat, että yhdistyksen tai järjestön jäsenet noudattavat sen määräämiä ammattisääntöjä, ja myöntävät heille oikeuden käyttää tätä koulutuksesta annettua asiakirjaa vastaavaa nimikettä, lyhennettä tai asemaa.

Silloin kun jäsenvaltio tunnustaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai järjestön, sen on ilmoitettava siitä komissiolle, joka julkaisee asianmukaisen ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan rinnastetaan kolmannessa maassa myönnetty muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja edellyttäen, että asiakirjan haltijalla on kolmen vuoden ammattikokemus kyseiseltä ammattialalta sen jäsenvaltion alueella, joka on tunnustanut kyseisen asiakirjan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja joka on antanut siitä todistuksen.

4 artikla

Tunnustamisen vaikutukset

1.   Ammattipätevyyden tunnustaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa antaa edunsaajalle oikeuden ryhtyä harjoittamaan kyseisessä jäsenvaltiossa samaa ammattia kuin se, johon kyseisellä henkilöllä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, sekä harjoittaa sitä siellä samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset.

2.   Tässä direktiivissä ammatti, jota hakija haluaa harjoittaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, on sama kuin se ammatti, johon kyseisellä henkilöllä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, jos ammatin käsittämät toiminnan lajit ovat vastaavanlaiset.

II OSASTO

PALVELUJEN TARJOAMISEN VAPAUS

5 artikla

Palvelujen tarjoamisen vapauden periaate

1.   Jäsenvaltiot eivät voi mistään ammattipätevyyteen liittyvästä syystä rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta toisessa jäsenvaltiossa,

a)

jos palvelun tarjoaja on laillisesti sijoittautunut jäsenvaltioon (jäljempänä ”sijoittautumisjäsenvaltio”) harjoittaakseen siellä samaa ammattia ja jos ammatti on säännelty kyseisessä valtiossa, ja

b)

palvelun tarjoajan muuttaessa, jos palvelun tarjoaja on harjoittanut asianomaista ammattia sijoittautumisjäsenvaltiossa vähintään kahden vuoden ajan viimeisten kymmenen vuoden aikana, mikäli ammatti ei ole säännelty sijoittautumisjäsenvaltiossa. Kahden vuoden kokemusta koskevaa ehtoa ei sovelleta, jos joko ammattikoulutus tai ammattiin johtava koulutus on säännelty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön oikeuden erityissäännösten ja tämän direktiivin 6 ja 7 artiklan soveltamista.

2.   Tämän osaston säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos palvelun tarjoaja siirtyy vastaanottavan jäsenvaltion alueelle harjoittaakseen väliaikaisesti ja satunnaisesti 1 kohdassa tarkoitettua ammattia.

Palvelun tarjoamisen väliaikaisuutta ja satunnaisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja erityisesti palvelujen tarjoamisen keston, toistuvuuden, säännöllisyyden ja jatkuvuuden perusteella.

3.   Siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja siirtyy, häneen sovelletaan niitä ammatillisia, lakisääteisiä tai hallinnollisia käytännesääntöjä, jotka koskevat välittömästi ammattipätevyyttä, kuten ammattien määrittelyä, ammattinimikkeiden käyttöä sekä vakavaa ammattivirhettä, joka liittyy välittömästi ja nimenomaisesti kuluttajansuojaan ja turvallisuuteen, sekä kurinpitosäännöksiä, joita vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovelletaan samaa ammattia harjoittaviin palvelun tarjoajiin.

6 artikla

Vapautukset

Vastaanottavan jäsenvaltion on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettava toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet palvelun tarjoajat vastaanottavan jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille ammattihenkilöille asetetuista vaatimuksista, jotka koskevat

a)

ammatillisen järjestön tai elimen myöntämää lupaa tai sen rekisteriin merkitsemistä tai jäsenyyttä. Jotta jäsenvaltioiden alueella voimassa olevia kurinpitosäännöksiä olisi helpompi soveltaa 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat määrätä väliaikaisesta automaattisesta rekisteröinnistä ammatilliseen järjestöön tai elimeen tai tällaisen järjestön tai elimen muodollisesta jäsenyydestä edellyttäen, että se ei millään tavalla hidasta tai monimutkaista palvelujen tarjoamista eikä aiheuta palvelun tarjoajalle ylimääräisiä kuluja. Toimivaltainen viranomainen toimittaa asianomaiselle ammatilliselle järjestölle tai elimelle jäljennöksen ilmoituksesta ja tarvittaessa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta uusimisesta sekä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen vaikuttavien ammattien tai III osaston III luvun nojalla automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvien ammattien osalta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista, ja tämä on katsottava kyseistä tarkoitusta varten tehdyksi väliaikaiseksi automaattiseksi rekisteröinniksi tai muodolliseksi jäsenyydeksi;

b)

rekisteröitymistä julkisoikeudelliseen sosiaaliturvalaitokseen vakuutettujen hyväksi harjoitettavaan toimintaan liittyvien tilien selvittämiseksi vakuutuslaitoksen kanssa.

Palvelun tarjoajan on kuitenkin ennakkoon tai kiireellisissä tapauksissa jälkikäteen ilmoitettava b alakohdassa tarkoitetulle laitokselle palvelun tarjoamisesta.

7 artikla

Ennakkoilmoitus, joka on tehtävä, jos palvelujen tarjoaja siirtyy

1.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että palvelun tarjoaja, joka ensimmäistä kertaa siirtyy yhdestä jäsenvaltiosta toiseen tarjotakseen palveluja, tekee asiasta kirjallisen ennakkoilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle; ilmoituksen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot vakuutusturvasta tai vastaavasta henkilökohtaisesta tai kollektiivisesta ammatillista vastuuta koskevasta suojasta. Ilmoitus on uusittava kerran vuodessa, jos palvelun tarjoaja aikoo tarjota kyseisessä jäsenvaltiossa palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti kyseisen vuoden aikana. Palvelun tarjoaja voi antaa ilmoituksen millä tahansa tavalla.

2.   Kun palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa tai jos asiakirjoilla osoitettu tilanne on merkittävästi muuttunut, jäsenvaltiot voivat lisäksi vaatia, että ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

a)

todiste palvelun tarjoajan kansalaisuudesta;

b)

todistus siitä, että asiakirjan haltija on laillisesti sijoittautunut jäsenvaltioon harjoittaakseen siellä kyseistä toimintaa ja että häneltä ei ole edes väliaikaisesti evätty lupaa ammatin harjoittamiseen todistuksen antamisajankohtana;

c)

todiste ammattipätevyydestä;

d)

5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa todiste, joka voidaan antaa millä tahansa tavalla, siitä, että palvelun tarjoaja on harjoittanut kyseistä toimintaa vähintään kahden vuoden ajan viimeisten kymmenen vuoden aikana;

e)

turvallisuusalan ammattien yhteydessä todistus siitä, ettei henkilön ole tuomioistuimen päätöksellä todettu syyllistyneen rikokseen, jos jäsenvaltio vaatii tällaista todistusta omilta kansalaisiltaan.

3.   Palvelun tarjoamisen on tapahduttava käyttämällä sijoittautumisjäsenvaltion ammattinimikettä silloin kun kyseisessä jäsenvaltiossa on nimike asianomaista ammattitoimintaa varten. Kyseinen nimike on ilmoitettava sijoittautumisjäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä siten, että vältetään sen sekaantuminen vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikkeeseen. Siinä tapauksessa, että kyseistä ammattinimikettä ei sijoittautumisjäsenvaltiossa ole, palvelun tarjoajan on ilmoitettava tutkintonimikkeensä kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Palvelu tarjotaan poikkeuksellisesti vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikkeellä III osaston III luvussa tarkoitetuissa tapauksissa.

4.   Kun palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa sellaisten säänneltyjen ammattien tapauksessa, joilla on kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia ja joihin ei sovelleta III osaston III luvun mukaista automaattista tunnustamista, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa palvelun tarjoajan ammattipätevyyden ennen kuin palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa. Tällaisia etukäteistarkastuksia voidaan tehdä ainoastaan tapauksissa, joissa tarkastusten tarkoituksena on välttää palvelun tarjoajan ammatillisen epäpätevyyden vuoksi palvelun vastaanottajan terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuva vakava haitta ja joissa ei ylitetä sitä, mikä on tätä tarkoitusta varten tarpeellista.

Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä ilmoittamaan palvelun tarjoajalle kuukauden kuluessa ilmoituksen ja siihen liitettävien asiakirjojen vastaanottamisesta joko päätöksestään olla tarkistamatta palvelun tarjoajan ammattipätevyyttä tai tällaisen tarkastuksen tulos. Jos tarkastus jonkin vaikeuden vuoksi viivästyy, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava palvelun tarjoajalle ensimmäisen kuukauden kuluessa viivästyksen syy ja esitettävä arvio päätöksentekoajankohdasta. Päätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa täydellisten asiakirjojen vastaanottamisesta.

Mikäli palvelun tarjoajan ammattipätevyyden ja vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämän koulutuksen välillä on olennainen ero, joka saattaa vaarantaa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden, vastaanottavan jäsenvaltion on annettava palvelun tarjoajalle mahdollisuus osoittaa erityisesti kelpoisuuskokeen avulla, että tämä on hankkinut puuttuvat tiedot ja pätevyyden. Palvelun tarjoaminen on joka tapauksessa voitava aloittaa kuukauden kuluessa siitä, kun edellisen alakohdan mukainen päätös on tehty.

Mikäli toimivaltainen viranomainen ei ole vastannut edellä olevien alakohtien mukaisissa määräajoissa, palvelun tarjoaminen voidaan aloittaa.

Siinä tapauksessa, että pätevyys on tarkistettu tämän kohdan mukaisesti, palvelun tarjoamisessa on käytettävä vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikettä.

8 artikla

Hallinnollinen yhteistyö

1.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta kunkin palvelun tarjoamisen osalta kaikkia sellaisia tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa sekä sitä, että ammatillisia kurinpito- tai rikosoikeudellisia seuraamuksia ei ole langetettu. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot 56 artiklan mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava kaikkien tarvittavien tietojen vaihto, jotta palvelun vastaanottajan tekemä valitus palvelun tarjoajasta voidaan käsitellä asianmukaisesti. Palvelun vastaanottajille on ilmoitettava valituksen tuloksesta.

9 artikla

Palvelun vastaanottajille ilmoitettavat tiedot

Silloin kun palvelun tarjoamisessa on käytetty sijoittautumisjäsenvaltion ammattinimikettä tai palvelun tarjoajan tutkintonimikettä, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat muiden yhteisön lainsäädäntöön sisältyvien tiedottamista koskevien vaatimusten lisäksi edellyttää, että palvelun tarjoaja antaa palvelun vastaanottajalle seuraavat tiedot tai jotkin niistä:

a)

siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin, maininta kyseisestä rekisteristä sekä rekisterinumero tai muu vastaava rekisterimerkinnän tunnistamistapa;

b)

siinä tapauksessa, että toiminta on sijoittautumisjäsenvaltiossa luvanvaraista, toimivaltaisen valvontaviranomaisen nimi ja osoite;

c)

ammattijärjestö tai vastaava elin, jonka rekisteriin palvelun tarjoaja on merkitty;

d)

ammattinimike tai, jos tällaista nimikettä ei ole, palvelun tarjoajan tutkintonimike ja jäsenvaltio, jossa nimike on annettu;

e)

siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja harjoittaa arvonlisäveron alaista toimintaa, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston kuudennen direktiivin 77/388/ETY (23) 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alv-tunniste;

f)

yksityiskohtaiset tiedot vakuutusturvasta tai vastaavasta henkilökohtaisesta tai kollektiivisesta ammatillista vastuuta koskevasta suojasta.

III OSASTO

SIJOITTAUTUMISVAPAUS

I LUKU

Koulutuksesta annettavien asiakirjojen yleinen tunnustamisjärjestelmä

10 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin niihin ammatteihin, jotka eivät kuuluu tämän osaston II ja III luvun soveltamisalaan, sekä seuraavissa tapauksissa, joissa hakija ei jostain erityisestä ja poikkeuksellisesta syystä täytä mainituissa luvuissa säädettyjä edellytyksiä:

a)

liitteessä IV luetellut toiminnat, jos siirtotyöläinen ei täytä 17, 18 ja 19 artiklassa säädettyjä edellytyksiä;

b)

peruskoulutuksen saaneet lääkärit, erikoislääkärit, yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, hammaslääkärit, erikoishammaslääkärit, eläinlääkärit, kätilöt, proviisorit ja arkkitehdit, jos siirtotyöläinen ei täytä 23, 27, 33, 37, 39, 43 ja 49 artiklassa säädettyjä tosiasiallisen ja luvallisen ammatin harjoittamisen edellytyksiä;

c)

arkkitehdit, jos siirtotyöntekijällä on asiakirja muodollisesta pätevyydestä, jota ei ole lueteltu liitteessä V olevassa 5.7 kohdassa;

d)

lääkärit, sairaanhoitajat, hammaslääkärit, eläinlääkärit, kätilöt, proviisorit ja arkkitehdit, joilla on asiakirja muodollisesta erityispätevyydestä, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.1.1, 5.2.2, 5.3.2, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen ja ainoastaan asiaan kuuluvan erikoisalan tunnustamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 1 kohdan sekä 23 ja 27 artiklan soveltamista;

e)

yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat ja erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen, silloin kun siirtotyöntekijä hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa erikoissairaanhoitajat harjoittavat asiaan kuuluvia ammattitoimintoja ilman yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta;

f)

erikoissairaanhoitajat, joilla ei ole yleissairaanhoidosta vastaavan hoitajan koulutusta, jos siirtotyöntekijä hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa asiaan kuuluvia ammattitoimintoja harjoittavat yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, erikoissairaanhoitajat, joilla ei ole yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta, tai erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen;

g)

siirtotyöntekijät, jotka täyttävät 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset.

11 artikla

Pätevyystasot

Jäljempänä olevan 13 artiklan soveltamiseksi ammattipätevyys jaetaan seuraaviin tasoihin:

a)

kotijäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antama pätevyystodistus, jonka perustana on

i)

joko koulutus, joka ei kuulu b, c, d tai e alakohdassa määriteltyjen todistusten tai tutkintotodistusten piiriin, tai tietty koe, jota ei edellä koulutus tai ammatin harjoittaminen jäsenvaltiossa täysipäiväisesti ja yhtäjaksoisesti kolme vuotta tai osa-aikaisesti vastaavan ajan kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana, tai

ii)

perus- tai keskiasteen yleissivistävä koulutus, jonka suorittaneen todistetaan hallitsevan yleissivistävät tiedot;

b)

todistus, joka annetaan sellaisen keskiasteen koulutuksen suorittamisesta, joka on

i)

joko yleissivistävää koulutusta, jota on täydennetty muilla kuin c alakohdassa tarkoitetuilla ammatillisilla opinnoilla tai koulutuksella ja/tai tämän koulutuksen lisäksi vaadittavalla harjoittelulla tai ammatin harjoittamisella, tai

ii)

teknistä tai ammatillista koulutusta, jota on tarvittaessa täydennetty i alakohdassa tarkoitetuilla ammatillisilla opinnoilla tai koulutuksella ja/tai tämän koulutuksen lisäksi vaadittavalla harjoittelulla tai ammatin harjoittamisella;

c)

tutkintotodistus, joka annetaan

i)

joko muun kuin d ja e alakohdassa määritellyn keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta, jonka kesto on vähintään yksi vuosi tai sitä vastaava aika osa-aikaisesti ja jonka yhtenä pääsyvaatimuksena on pääsääntöisesti yliopistoon tai korkea-asteen koulutukseen pääsyn vaatimuksena olevan keskiasteen koulutuksen tai vastaavan toisen asteen koulutuksen suorittaminen, sekä keskiasteen jälkeisen koulutuksen lisäksi mahdollisesti vaadittavasta ammatillisesta koulutuksesta, tai

ii)

säännellyn ammatin ollessa kyseessä, koulutuksesta, jossa on i alakohdassa mainittua koulutustasoa vastaava liitteessä II oleva erityisrakenne ja joka johtaa vastaavaan ammatilliseen tasoon sekä antaa valmiudet vastaavantasoisiin vastuisiin ja tehtäviin. Liitteessä II olevaa luetteloa voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sellaisen koulutuksen ottamiseksi huomioon, joka vastaa edeltävässä virkkeessä esitettyjä vaatimuksia;

d)

tutkintotodistus, joka annetaan sellaisen keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta, jonka kesto on vähintään kolme mutta enintään neljä vuotta tai sitä vastaava aika osa-aikaisesti ja jota annetaan yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa samantasoisessa oppilaitoksessa, sekä keskiasteen jälkeisen koulutuksen lisäksi mahdollisesti vaadittavasta ammatillisesta koulutuksesta;

e)

tutkintotodistus, joka osoittaa sen haltijan suorittaneen keskiasteen jälkeisen vähintään neljä vuotta kestävän koulutuksen tai sitä vastaavan ajan osa-aikaisesti yliopistossa tai korkea-asteen oppilaitoksessa tai muussa samantasoisessa koulutuslaitoksessa ja tarvittaessa suorittaneen keskiasteen jälkeisen koulutuksen lisäksi vaadittavan ammatillisen koulutuksen.

12 artikla

Rinnasteinen ammattipätevyys

Edellä 11 artiklassa tarkoitettuna muodollista pätevyyttä osoittavana asiakirjana on pidettävä muodollista pätevyyttä osoittavaa yksittäistä asiakirjaa tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmää, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut jäsenvaltiossa, edellyttäen, että asiakirja on annettu yhteisössä suoritetusta koulutuksesta, jonka kyseinen jäsenvaltio tunnustaa vastaavantasoiseksi ja että asiakirja antaa jäsenvaltion alueella samat oikeudet ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa ammattia tai valmistaa tämän ammatin harjoittamiseen.

Lisäksi ammattipätevyytenä on pidettävä samoin edellytyksin kuin ensimmäisessä kohdassa ammattipätevyyttä, joka ei vastaa kotijäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisia vaatimuksia ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai ammatin harjoittamiseksi mutta joka antaa kyseisen pätevyyden haltijalle asianomaisten säännösten tai määräysten nojalla saavutetut oikeudet. Tätä sovelletaan erityisesti silloin, jos kotijäsenvaltio korottaa ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai ammatin harjoittamiseksi vaadittavaa koulutustasoa ja jos henkilö, joka on saanut aiemmin koulutuksen, joka ei vastaa uusia pätevyysvaatimuksia, nauttii saavutettuja oikeuksia kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla; tällöin vastaanottava jäsenvaltio pitää 13 artiklaa sovellettaessa aiempaa koulutusta uuden koulutuksen tasoa vastaavana.

13 artikla

Tunnustamisen edellytykset

1.   Kun vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellytetään säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi tiettyä ammattipätevyyttä, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa luvan ryhtyä harjoittamaan kyseistä ammattia ja harjoittaa sitä samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion omat kansalaiset niille hakijoille, joilla on toisen jäsenvaltion alueellaan saman ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi edellyttämä pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja.

Pätevyystodistusten tai muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

niiden on oltava jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antamia;

b)

niiden on oltava osoitus sellaisesta ammattipätevyyden tasosta, joka vastaa vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin se, jota vaaditaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa 11 artiklan mukaisesti.

2.   Ammatin harjoittamisen aloittaminen ja ammatinharjoittaminen, joita tarkoitetaan 1 kohdassa, on sallittava myös niille hakijoille, jotka ovat harjoittaneet täysipäiväisesti mainitussa kohdassa tarkoitettua ammattia kahden vuoden ajan kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana toisessa jäsenvaltiossa, jossa kyseinen ammatti ei ole säännelty, ja joilla on yksi tai useampi pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja.

Pätevyystodistusten tai muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

niiden on oltava jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antamia;

b)

niiden on oltava osoitus sellaisesta ammattipätevyyden tasosta, joka vastaa vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin se, jota vaaditaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa 11 artiklan mukaisesti;

c)

niiden on oltava osoitus haltijansa valmiudesta kyseisen ammatin harjoittamiseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden vuoden ammattikokemusta ei voida kuitenkaan vaatia, jos hakijalla oleva muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on osoituksena 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta säännellystä ammatillisesta koulutuksesta 11 artiklan b, c, d tai e alakohdassa määritellyillä pätevyystasoilla. Säännellyksi ammatilliseksi koulutukseksi katsotaan erityisesti liitteessä III tarkoitettu säännelty ammatillinen koulutus 11 artiklan c alakohdassa määritellyllä tasolla. Liitteessä III olevaa luetteloa voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sellaisen säännellyn ammatillisen koulutuksen ottamiseksi huomioon, joka johtaa vastaavaan ammatilliseen tasoon sekä antaa valmiudet vastaavantasoisiin vastuisiin ja tehtäviin.

3.   Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan b alakohdan säännöksistä poiketen vastaanottavan jäsenvaltion on sallittava säännellyn ammatin harjoittamisen aloittaminen ja ammatin harjoittaminen, jos tähän ammattiin pääsyn edellytyksenä on sen alueella neljä vuotta kestävästä korkea-asteen tai yliopistokoulutuksesta annettu asiakirja ja jos hakijalla on 11 artiklan c alakohdassa tarkoitettu koulutuksesta annettu asiakirja.

14 artikla

Korvaavat toimenpiteet

1.   Vastaanottava jäsenvaltio voi 13 artiklan estämättä edellyttää hakijan suorittavan enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen seuraavissa tapauksissa:

a)

jos hakijan 13 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla esittämän koulutuksen kesto on vähintään vuoden vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämää lyhyempi;

b)

jos hakijan saaman koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin sen koulutuksen sisältö, josta vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaadittava muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on osoituksena;

c)

jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännelty ammatti käsittää yhdestä tai useammasta säännellyn toiminnan lajista koostuvaa ammattitoimintaa, joka ei sisälly vastaavaan ammattiin hakijan kotijäsenvaltiossa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja kun erona on se, että vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaaditaan erityiskoulutusta, jonka sisältö on olennaisesti erilainen kuin se sisältö, josta hakijan esittämä pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on osoituksena.

2.   Jos vastaanottava jäsenvaltio käyttää 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on annettava hakijalle mahdollisuus valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä.

Jos jäsenvaltio katsoo, että tietyn ammatin osalta on välttämätöntä poiketa ensimmäisen alakohdan nojalla muuttajalle annettavasta mahdollisuudesta valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä, sen on ilmoitettava asiasta ennakkoon muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä esitettävä riittävät perusteet poikkeukselle.

Jos komissio kaikki tarvittavat tiedot saatuaan katsoo, että toisessa alakohdassa tarkoitettu poikkeus ei ole asianmukainen tai että se ei ole yhteisön lainsäädännön mukainen, sen on kolmen kuukauden kuluessa kehotettava kyseistä jäsenvaltiota pidättymään toteuttamasta aiottua toimenpidettä. Jos komissio ei tähän määräaikaan mennessä ole ottanut asiaan kantaa, poikkeusta voidaan soveltaa.

3.   Sellaisten ammattien osalta, joiden harjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja jonka toiminnan keskeinen ja pysyvä osa on kansallista lainsäädäntöä koskevien neuvojen ja/tai avun antaminen, jäsenvaltio voi poiketa 2 kohdassa mainitusta periaatteesta, jonka mukaan hakijalla on oikeus valita, ja määrätä suoritettavaksi joko sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen.

Tätä sovelletaan myös 10 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin, 10 artiklan d alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta, 10 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin, jos siirtotyöntekijä hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa asianomaista ammattitoimintaa harjoittavat yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat tai erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen, sekä 10 artiklan g alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin.

Vastaanottava jäsenvaltio voi 10 artiklan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vaatia sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta, jos siirtotyöntekijä aikoo harjoittaa ammattitoimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, mikä edellyttää tiettyjen voimassa olevien kansallisten sääntöjen tuntemista ja noudattamista, edellyttäen, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset pitävät kyseisten sääntöjen tuntemista ja noudattamista asianomaisen toiminnan harjoittamisen edellytyksenä myös omien kansalaistensa kohdalla.

4.   Edellä 1 kohdan b ja c alakohtaa sovellettaessa ”olennaisesti erilaisella sisällöllä” tarkoitetaan koulutuksen sisältöä, jonka tunteminen on ammatin harjoittamisen kannalta keskeistä ja jonka kesto tai keskeiset piirteet ovat siirtotyöntekijän suorittamassa koulutuksessa olennaisesti erilaisia kuin vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämässä koulutuksessa.

5.   Edellä 1 kohtaa sovelletaan suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Erityisesti jos vastaanottava jäsenvaltio aikoo vaatia hakijaa suorittamaan sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen, sen on ensin tutkittava, ovatko hakijan jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ammattikokemuksensa aikana hankkimat tiedot sellaisia, että ne korvaavat kokonaan tai osittain 4 kohdassa tarkoitetun olennaisen eron.

15 artikla

Korvaavista toimenpiteistä vapauttaminen yhteisten vähimmäisvaatimusten perusteella

1.   Tässä direktiivissä ”yhteisillä vähimmäisvaatimuksilla” tarkoitetaan sellaisia ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia, joilla voidaan tasoittaa tiettyä ammattia koskevissa koulutusvaatimuksissa eri jäsenvaltioiden välillä havaittuja olennaisia eroja. Kyseiset olennaiset erot on määritettävä vertailemalla koulutuksen kestoa ja sisältöä vähintään kahdessa kolmasosassa kaikista jäsenvaltioista, jolloin mukana on oltava kaikki ne jäsenvaltiot, joissa kyseistä ammattia säännellään. Erot koulutuksen sisällössä voivat johtua olennaisista eroista ammattitoimintojen laajuudessa.

2.   Jäsenvaltiot tai sellaiset ammattijärjestöt tai -liitot, jotka ovat edustavia kansallisella ja Euroopan tasolla, voivat esittää komissiolle 1 kohdassa määriteltyjä yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. Jos komissio jäsenvaltioita kuultuaan katsoo, että yhteiset vähimmäisvaatimukset helpottavat ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista, se voi tehdä ehdotuksen toimenpiteiksi yhteisten vähimmäisvaatimusten hyväksymiseksi 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3.   Jos hakijan ammattipätevyys vastaa 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä toimenpiteessä vahvistettuja vaatimuksia, vastaanottavan jäsenvaltion on jätettävä 14 artiklan mukaiset korvaavat toimenpiteet soveltamatta.

4.   Edellä olevat 1—3 kohta eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan sellaisen ammattipätevyyden määrittelemiseksi, joka vaaditaan ammatin harjoittamiseen jäsenvaltioiden alueella, eikä niiden ammattikoulutusjärjestelmien sisältöön eikä järjestämiseen.

5.   Jos jäsenvaltio katsoo, että 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä toimenpiteessä vahvistetut vaatimukset eivät enää tarjoa riittäviä takeita ammattipätevyydestä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle, jonka on tarvittaessa tehtävä ehdotus toimenpiteeksi 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6.   Komissio toimittaa 20 päivään lokakuuta 2010 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan soveltamisesta sekä tarvittaessa asiaankuuluvat ehdotukset tämän artiklan muuttamiseksi.

II LUKU

Ammattikokemuksen tunnustaminen

16 artikla

Ammattikokemusta koskevat vaatimukset

Jos liitteessä IV lueteltujen toimintojen harjoittamiseen ryhtyminen tai sen harjoittaminen jäsenvaltiossa edellyttää yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja ja kykyjä, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi näistä tiedoista ja kyvyistä kyseisen toiminnan aiempi harjoittaminen toisessa jäsenvaltiossa. Kyseisen toiminnan harjoittamisen on oltava 17, 18 ja 19 artiklan mukaista.

17 artikla

Liitteen IV luettelossa I mainitut toiminnot

1.   Kun on kyse liitteessä IV olevassa luettelossa I mainituista toiminnoista, kyseistä toimintaa on pitänyt aiemmin harjoittaa

a)

yhtäjaksoisesti kuusi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana; tai

b)

yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

c)

yhtäjaksoisesti neljä vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kahden vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

d)

yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos edunsaaja voi osoittaa harjoittaneensa vähintään viiden vuoden ajan kyseistä toimintaa palkattuna työntekijänä; tai

e)

yhtäjaksoisesti viisi vuotta johtavassa asemassa, joista vähintään kolme vuotta teknisissä tehtävissä ja vastuussa vähintään yhdestä osastosta yrityksessä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten aiemmin vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi.

2.   Edellä a ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta sinä päivänä, jona kyseinen henkilö esittää kaikki vaadittavat asiakirjat sisältävän hakemuksen 56 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Edellä 1 kohdan e alakohtaa ei sovelleta ISIC-luokituksen ryhmän Ex 855, kampaamot, toimintoihin.

18 artikla

Liitteessä IV olevassa luettelossa II mainitut toiminnot

1.   Kun on kyse liitteessä IV olevassa luettelossa II mainituista toiminnoista, kyseistä toimintaa on pitänyt aiemmin harjoittaa

a)

yhtäjaksoisesti viisi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana; tai

b)

yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

c)

yhtäjaksoisesti neljä vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kahden vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

d)

yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa harjoittaneensa vähintään viiden vuoden ajan kyseistä toimintaa palkattuna työntekijänä; tai

e)

yhtäjaksoisesti viisi vuotta palkattuna työntekijänä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

f)

yhtäjaksoisesti kuusi vuotta palkattuna työntekijänä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kahden vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi.

2.   Edellä a ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta sinä päivänä, jona kyseinen henkilö esittää kaikki vaadittavat asiakirjat sisältävän hakemuksen 56 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

19 artikla

Liitteessä IV olevassa luettelossa III mainitut toiminnot

1.   Kun on kyse liitteessä IV olevassa luettelossa III mainituista toiminnoista, kyseistä toimintaa on pitänyt aiemmin harjoittaa

a)

yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana; tai

b)

yhtäjaksoisesti kaksi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

c)

yhtäjaksoisesti kaksi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa harjoittaneensa kyseistä toimintaa palkattuna työntekijänä vähintään kolmen vuoden ajan; tai

d)

yhtäjaksoisesti kolme vuotta palkattuna työntekijänä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi.

2.   Edellä a ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta sinä päivänä, jona kyseinen henkilö esittää kaikki vaadittavat asiakirjat sisältävän hakemuksen 56 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

20 artikla

Liitteessä IV tarkoitettujen toimintojen luettelojen muuttaminen

Liitteessä IV tarkoitettujen ja 16 artiklan nojalla ammattikokemuksen vastavuoroisen tunnustamisen kohteena olevien toimintojen luetteloja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen nimikkeistön ajantasaistamiseksi tai selventämiseksi edellyttäen, että tämä ei aiheuta muutoksia yksittäisiin luokkiin liittyviin toimintoihin.

III LUKU

Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuva tunnustaminen

1 jakso

Yleiset säännökset

21 artikla

Automaattisen tunnustamisen periaate

1.   Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, proviisorina tai arkkitehtina ja joista säädetään liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa ja jotka täyttävät 24, 25, 31, 34, 35, 38, 44 ja 46 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset kunkin ammatin osalta. Lisäksi kyseisten asiakirjojen on annettava sen alueella samat oikeudet ammattitoiminnan aloittamiseen ja sen harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

Kyseisten koulutuksesta annettujen asiakirjojen on oltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten antamia, ja niihin on tarvittaessa liitettävä liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa mainitut todistukset.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan säännökset eivät vaikuta 23, 27, 33, 37, 39 ja 49 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on yleislääkärin toiminnan harjoittamiseksi sosiaaliturvajärjestelmänsä piirissä tunnustettava liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu jäsenvaltioiden kansalaisille muissa jäsenvaltioissa ja jotka täyttävät 28 artiklassa säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset.

Ensimmäisen alakohdan säännös ei vaikuta 30 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

3.   Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa luetellut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu jäsenvaltioiden kansalaisille muissa jäsenvaltioissa ja jotka täyttävät 40 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja ovat 41 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisia, ja kyseisten asiakirjojen on annettava sen alueella samat oikeudet ammattitoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat. Tämä säännös ei vaikuta 23 ja 43 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

4.   Jäsenvaltioiden ei tarvitse ottaa huomioon liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitettuja muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja silloin kun kyseessä on yleisölle avoimien uusien apteekkien perustaminen. Tässä kohdassa uusiksi apteekeiksi on katsottava myös alle kolme vuotta toimineet apteekit.

5.   Liitteessä V olevassa 5.7.1 kohdassa tarkoitetut arkkitehdin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka tunnustetaan automaattisesti 1 kohdan mukaisesti, ovat osoituksena suoritetusta koulutuksesta, joka on alkanut aikaisintaan edellä mainitussa liitteessä tarkoitetun viitelukuvuoden aikana.

6.   Jokaisen jäsenvaltion on asetettava lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön ja proviisorin ammattitoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen edellytykseksi liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jolla taataan, että asianomainen henkilö on hankkinut koulutuksensa kokonaiskeston aikana 24 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 3 kohdassa, 38 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tarvittavat tiedot ja taidot.

Jäljempänä 24 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 3 kohdassa, 38 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja taitoja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Tällainen ajantasaistaminen ei saa missään jäsenvaltiossa aiheuttaa muutoksia ammatin harjoittamisesta lailla säädettyihin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

7.   Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle antamistaan laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka koskevat tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen myöntämistä. Lisäksi 8 jaksossa tarkoitetun alan muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta kyseinen ilmoitus on osoitettava muille jäsenvaltioille.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä asianmukaisen ilmoituksen, jossa mainitaan jäsenvaltioiden hyväksymät nimikkeet muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta sekä tarvittaessa muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan myöntävä elin, asiakirjaan liitettävä todistus ja sitä vastaava ammattinimike, jotka mainitaan liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa.

22 artikla

Koulutusta koskevat yleiset säännökset

Jäljempänä 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40, 44, ja 46 artiklassa tarkoitetun koulutuksen osalta:

a)

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä osa-aikaisen koulutuksen toimivaltaisten viranomaisten säätämin edellytyksin. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että kyseinen koulutus ei ole kokonaiskestoltaan lyhyempi eikä tasoltaan alhaisempi ja laadultaan heikompi kuin täysipäiväinen koulutus.

b)

Jatkokoulutuksella on varmistettava kunkin jäsenvaltion omien menettelyjen mukaisesti, että opintonsa päätökseen saattaneet henkilöt voivat seurata ammatillista kehitystä riittävällä tavalla voidakseen tarjota turvallisia ja tehokkaita palveluja.

23 artikla

Saavutetut oikeudet

1.   Jos jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä tai proviisorina, eivät vastaa kaikkia 24, 25, 31, 34, 35, 38, 40 ja 44 artiklassa tarkoitettuja koulutusvaatimuksia, jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi jäsenvaltioiden antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jos nämä asiakirjat todistavat, että koulutus, joka on alkanut liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa olevia viiteajankohtia aiemmin, on suoritettu ja jos niihin on liitetty todistus, joka osoittaa asiakirjan haltijan harjoittaneen tosiasiallisesti ja laillisesti asianomaista toimintaa jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisten ammattien osalta saavutettuja erityisoikeuksia.

2.   Samoja säännöksiä on sovellettava entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella annettuihin lääkärin muodollista pätevyyttä osoittaviin asiakirjoihin, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä tai proviisorina ja jotka eivät täytä kaikkia 24, 25, 31, 34, 35, 38, 40 ja 44 artiklassa tarkoitettuja koulutukselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, jos kyseiset asiakirjat todistavat, että koulutus, joka on alkanut ennen

a)

3 päivää lokakuuta 1990, kun on kyse lääkärin peruskoulutuksen suorittaneista lääkäreistä, yleissairaanhoidosta vastaavista sairaanhoitajista, hammaslääkärin peruskoulutuksen suorittaneista hammaslääkäreistä, erikoishammaslääkäreistä, eläinlääkäreistä, kätilöistä ja proviisoreista, ja

b)

3 päivää huhtikuuta 1992, kun on kyse erikoislääkäreistä, on suoritettu.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat antavat oikeuden harjoittaa ammattitoimintaa koko Saksan alueella samoin edellytyksin kuin liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa tarkoitetut Saksan toimivaltaisten viranomaisten antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

3.   Jäljempänä olevan 37 artiklan 1 kohdan säännöksiä rajoittamatta jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava entisessä Tšekkoslovakiassa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina tai arkkitehtina tai jos asianomainen koulutus on alkanut Tšekin ja Slovakian osalta ennen 1 päivää tammikuuta 1993, jos edellä mainituista jäsenvaltioista toisen viranomaiset todistavat, että kyseiset muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat niiden alueella oikeudellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisten jäsenvaltioiden osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä kyseisen ammattitoiminnan harjoittaminen.

Todistukseen on liitettävä kyseisten viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

4.   Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava entisessä Neuvostoliitossa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä tai yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina ja arkkitehtina tai jos asianomainen koulutus on alkanut

a)

Viron osalta ennen 20 päivää elokuuta 1991,

b)

Latvian osalta ennen 21 päivää elokuuta 1991,

c)

Liettuan osalta ennen 11 päivää maaliskuuta 1990,

jos jonkin edellä mainitun kolmen jäsenvaltion viranomaiset todistavat, että kyseiset asiakirjat ovat niiden alueella oikeudellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisten jäsenvaltioiden osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä kyseisen ammattitoiminnan harjoittaminen.

Todistukseen on liitettävä kyseisten viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

Entisessä Neuvostoliitossa annettujen eläinlääkärin muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta tai jos asianomainen koulutus on alkanut Viron osalta ennen 20 päivää elokuuta 1991, edellisessä alakohdassa tarkoitettuun todistukseen on liitettävä Viron viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana.

5.   Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava entisessä Jugoslavian tasavallassa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina tai arkkitehtina tai jos asianomainen koulutus on alkanut Slovenian osalta ennen 25 päivää kesäkuuta 1991, jos mainitun jäsenvaltion viranomaiset todistavat, että kyseiset asiakirjat ovat niiden alueella oikeudellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisen jäsenvaltion osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä kyseisen ammattitoiminnan harjoittaminen.

Todistukseen on liitettävä kyseisten viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

6.   Siinä tapauksessa, että jäsenvaltion kansalaisille annetut lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön ja proviisorin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat eivät vastaa liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.3, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa mainittuja kyseisen jäsenvaltion nimikkeitä, jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi kyseisten jäsenvaltioiden antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, joihin liittyy toimivaltaisten viranomaisten tai elinten antama todistus.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla todistuksella on osoitettava, että muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat todistavat, että 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40 tai 44 artiklan mukainen koulutus on suoritettu ja että asiakirjat antanut jäsenvaltio rinnastaa ne niihin koulutuksesta annettuihin asiakirjoihin, joihin liittyvät nimikkeet on lueteltu liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.3, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa.

2 jakso

Lääkärit

24 artikla

Lääkärin peruskoulutus

1.   Lääkärin peruskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi yliopistoihin kyseiselle opintoalalle.

2.   Lääkärin peruskoulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään kuusi vuotta tai 5 500 tuntia teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa tai yliopiston valvonnassa.

Jos henkilö on aloittanut opintonsa ennen 1 päivää tammikuuta 1972, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu koulutus voi sisältää kuusi kuukautta kestävän täysipäiväisen yliopistotasoisen käytännön koulutuksen toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

3.   Lääkärin peruskoulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a)

riittävät tiedot lääketieteen perustana olevista tieteenaloista ja hyvät tiedot tieteellisistä menetelmistä, biologisten toimintojen määrittämisen periaatteet, tieteellisesti todistettujen asioiden arviointi ja tietojen analysointi mukaan luettuina;

b)

riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja käyttäytymisestä sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä;

c)

kliinisiä oppiaineita ja menetelmiä koskevat riittävät tiedot, joiden pohjalta hänellä on selkeä käsitys psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista, riittävät lääketieteelliset tiedot sairauksien ennaltaehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon kannalta sekä riittävät tiedot ihmisen lisääntymisestä;

d)

soveltuva, sairaalassa asianmukaisessa valvonnassa hankittu kliininen kokemus.

25 artikla

Erikoislääkärin koulutus

1.   Lääketieteen erikoistumiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakija on suorittanut hyväksytysti kuuden vuoden opinnot 24 artiklassa mainitun koulutusohjelman puitteissa ja saavuttanut tuona aikana asianmukaiset lääketieteen perustiedot.

2.   Lääketieteen erikoistumiskoulutuksen on käsitettävä teoreettista ja käytännöllistä opetusta, ja se suoritetaan yliopistollisessa laitoksessa tai sairaalassa tai tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten tai elinten tätä tarkoitusta varten hyväksymässä terveydenhuollon yksikössä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa tarkoitettujen lääketieteen erikoisalojen erikoistumiskoulutuksen vähimmäiskesto ei ole lyhyempi kuin mainitussa kohdassa määritetty kesto. Koulutus on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten tai elinten valvonnassa. Siihen on kuuluttava erikoistumiskoulutukseen osallistuvan lääkärin henkilökohtainen osallistuminen kyseisiin palveluihin liittyviin toimiin ja tehtäviin.

3.   Koulutus on suoritettava täysipäiväisenä toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä laitoksissa. Siihen on kuuluttava osallistuminen kaikkiin lääketieteellisiin tehtäviin sillä osastolla, jossa koulutus toteutetaan, päivystys mukaan luettuna, niin että erikoistuvan lääkärin ammatillinen toiminta muodostuu tästä käytännöllisestä ja teoreettisesta koulutuksesta koko työviikon ja koko vuoden ajan toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Näistä tehtävistä maksetaan asianmukainen palkka.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että liitteessä V olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitetusta lääkärin peruskoulutuksesta annettu asiakirja on edellytyksenä erikoislääkärin koulutuksesta annettavan asiakirjan myöntämiselle.

5.   Liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa tarkoitettuja koulutuksen vähimmäiskestoja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden sopeuttamiseksi tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

26 artikla

Lääketieteen erikoisalojen nimikkeet

Edellä 21 artiklassa tarkoitetut erikoislääkärin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat asiakirjoja, jotka liitteessä V olevassa 5.1.2 kohdassa lueteltujen toimivaltaisten viranomaisten tai elinten antamina vastaavat kyseisen erikoisalan osalta nimikkeitä, jotka ovat käytössä eri jäsenvaltioissa ja jotka luetellaan liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa.

Uusien, vähintään kahdelle viidesosalle jäsenvaltioista yhteisten lääketieteen erikoisalojen sisällyttämisestä liitteessä V olevaan 5.1.3 kohtaan voidaan päättää 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän direktiivin saattamiseksi ajan tasalle kansallisen lainsäädännön kehityksen johdosta.

27 artikla

Erikoislääkäreitä koskevat saavutetut oikeudet

1.   Vastaanottava jäsenvaltio voi edellyttää erikoislääkäreiltä, joiden osa-aikaista erikoistumiskoulutusta koskivat 20 päivänä kesäkuuta 1975 voimassa olleet lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja joiden erikoistumiskoulutus alkoi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1983, että heidän muodollista pätevyyttään osoittavan asiakirjansa liitteenä on todistus siitä, että he ovat tosiasiallisesti ja luvallisesti harjoittaneet mainittua toimintaa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava Espanjassa erikoislääkärin koulutuksesta niille lääkäreille annettu asiakirja, jotka ovat suorittaneet ennen 1 päivää tammikuuta 1995 erikoistumiskoulutuksen, joka ei vastaa 25 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, jos tämän asiakirjan liitteenä on Espanjan toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että asianomainen on suorittanut hyväksytysti erityistä ammattipätevyyttä mittaavan kokeen, joka on järjestetty kuninkaan asetuksessa 1497/99 olevien laillistamista koskevien poikkeustoimenpiteiden mukaisesti ja jonka tarkoituksena on varmistaa, että asianomaisella on vastaavat tiedot ja taidot kuin niillä lääkäreillä, joilla on liitteessä V olevissa 5.1.2 ja 5.1.3 kohdassa Espanjan osalta mainittu erikoislääkärin koulutuksesta annettu asiakirja.

3.   Jokaisen jäsenvaltion, joka on kumonnut lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset liitteessä V olevissa 5.1.2 ja 5.1.3 kohdassa tarkoitettujen erikoislääkärin muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen antamisesta ja toteuttanut saavutettuja oikeuksia koskevia toimenpiteitä omien kansalaistensa eduksi, on annettava muiden jäsenvaltioiden kansalaisille oikeus saada näistä toimenpiteistä koituva etu niiltä osin kuin nämä muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat on annettu ennen päivää, josta alkaen vastaanottava jäsenvaltio ei enää anna kyseisiä asianomaista erikoisalaa koskevia asiakirjoja.

Näiden säännösten kumoamispäivät luetellaan liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa.

28 artikla

Yleislääketieteen erityiskoulutus

1.   Yleislääketieteen erityiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakija on suorittanut hyväksytysti kuuden vuoden opinnot 24 artiklassa tarkoitetun koulutusohjelman puitteissa.

2.   Yleislääketieteen erityiskoulutuksen, josta annetaan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja ennen 1 päivää tammikuuta 2006, on kestettävä vähintään kaksi vuotta täysipäiväisenä koulutuksena. Jos muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja annetaan mainitun päivän jälkeen, koulutuksen keston on oltava vähintään kolme vuotta täysipäiväisenä koulutuksena.

Jos 24 artiklassa tarkoitettu koulutusohjelma käsittää käytännön koulutusta, jota annetaan hyväksytyssä sairaalassa, jossa on asianmukaiset yleislääkärin laitteet ja palvelut, tai osana hyväksyttyä yleislääkärin vastaanottoa tai hyväksytyssä laitoksessa, jossa lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon tehtäviä, tämän käytännön koulutuksen kesto voidaan sisällyttää, enintään yhden vuoden osalta, ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn koulutuksen kestoon, joka koskee 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen koulutuksesta annettuja asiakirjoja.

Toisessa alakohdassa tarkoitettu mahdollisuus koskee ainoastaan niitä jäsenvaltioita, joissa yleislääketieteen erityiskoulutuksen kesto oli kaksi vuotta 1 päivänä tammikuuta 2001.

3.   Yleislääketieteen erityiskoulutuksen on oltava täysipäiväistä, ja sen on tapahduttava toimivaltaisten viranomaisten tai elinten valvonnassa. Sen on painotuttava enemmän käytäntöön kuin teoriaan.

Käytännön opetusta annetaan toisaalta vähintään kuuden kuukauden ajan hyväksytyssä sairaalassa tai klinikassa, jossa on asianmukaiset laitteet ja palvelut, ja toisaalta vähintään kuuden kuukauden ajan osana hyväksyttyä yleislääkärin vastaanottoa tai hyväksytyssä laitoksessa, jossa lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon tehtäviä.

Käytännön koulutus tapahtuu yhteydessä muihin yleislääkärintointa harjoittaviin terveydenhuollon laitoksiin tai yksiköihin. Käytännön koulutusta voidaan antaa korkeintaan kuuden kuukauden ajan muissa yleislääkärintointa harjoittavissa terveydenhuollon laitoksissa tai yksiköissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisessa alakohdassa mainittuja vähimmäisjaksoja.

Koulutuksen on sisällettävä harjoittelijan henkilökohtaista osallistumista niiden henkilöiden ammattitoimintaan ja tehtäviin, joiden kanssa hän työskentelee.

4.   Jäsenvaltioiden on pidettävä jotakin liitteessä V olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitetuista lääkärin peruskoulutuksesta annetuista muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista edellytyksenä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annettavan muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan myöntämiselle.

5.   Jäsenvaltiot voivat antaa liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan lääkärille, joka ei ole suorittanut tässä artiklassa säädettyä koulutusta mutta jolla on jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antama muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka osoittaa hänen suorittaneen jonkin muun lisäkoulutusohjelman. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan vain, jos se on osoitus laadultaan samantasoisista tiedoista kuin tässä artiklassa säädetyn koulutuksen tuloksena saadut tiedot.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä muun muassa, missä määrin hakijan jo suorittama lisäkoulutus ja hänen ammattikokemuksensa voidaan ottaa huomioon tässä artiklassa säädetyn koulutuksen sijasta.

Jäsenvaltiot voivat antaa liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan vain, jos hakijalla on vähintään kuuden kuukauden kokemus yleislääkärin tehtävistä 3 kohdan mukaisesti yleislääkärin vastaanotolla tai terveydenhuollon laitoksessa, jossa lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon tehtäviä.

29 artikla

Yleislääkärin ammattitoiminnan harjoittaminen

Jokaisen jäsenvaltion on asetettava edellytykseksi yleislääkärin ammatin harjoittamiselle kansallisen sosiaaliturvajärjestelmänsä piirissä liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jollei saavutettuja oikeuksia koskevista säännöksistä muuta johdu.

Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tämän edellytyksen täyttämisestä henkilöille, jotka parhaillaan suorittavat yleislääketieteen erityiskoulutusta.

30 artikla

Yleislääkäreitä koskevat saavutetut oikeudet

1.   Jokaisen jäsenvaltion on määriteltävä tunnustamansa saavutetut oikeudet. Jäsenvaltion on kuitenkin tunnustettava oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia kansallisen sosiaaliturvajärjestelmänsä piirissä ilman liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitettua muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa kaikille niille lääkäreille, joilla on tällainen oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuna viiteajankohtana niiden lääkärin ammattiin sovellettavien säännösten nojalla, jotka antavat lääkärin peruskoulutuksen suorittaneelle oikeuden ryhtyä harjoittamaan lääkärin ammattitoimintaa, ja jotka ovat kyseisenä ajankohtana sijoittautuneet kyseisen jäsenvaltion alueelle 21 tai 23 artiklan säännösten edunsaajina.

Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä annettava lääkärille, jolla on ensimmäisen alakohdan nojalla saavutettuja oikeuksia, todistus siitä, että tällä on oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia kyseisen jäsenvaltion kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä ilman liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitettua muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut todistukset, jotka muut jäsenvaltiot ovat antaneet jäsenvaltioiden kansalaisille, ja katsottava niiden antavan alueellaan samat oikeudet kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka oikeuttavat niiden haltijan harjoittamaan yleislääkärin ammattia sen kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä.

3 jakso

Yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat

31 artikla

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutus

1.   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on yleissivistävien kouluopintojen kymmenen vuoden oppimäärän suorittamisesta annettu tutkintotodistus, todistus tai muu asiakirja, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai elin on antanut, tai todistus terveydenhuolto-oppilaitoksiin pääsyyn oikeuttavan vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti.

2.   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen on oltava täysipäiväistä, ja sen on käsitettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.2.1 kohdassa oleva ohjelma.

Liitteessä V olevassa 5.2.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Tällainen ajantasaistaminen ei saa aiheuttaa missään jäsenvaltiossa muutoksia ammatin harjoittamisesta lailla säädettyihin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

3.   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutukseen on kuuluttava vähintään kolme vuotta tai 4 600 tuntia teoreettista ja kliinistä opetusta, jossa teoreettisen opetuksen osuuden on oltava vähintään kolmasosa ja kliinisen opetuksen osuuden vähintään puolet koulutuksen vähimmäiskestosta. Jäsenvaltiot voivat myöntää osittaisia erivapauksia henkilöille, jotka ovat hankkineet osan koulutuksestaan vähintään samantasoisessa koulutuksessa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sairaanhoitajien koulutuksesta huolehtivat laitokset vastaavat teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko opinto-ohjelman osalta.

4.   Teoreettinen opetus määritellään siksi sairaanhoitajien koulutuksen osaksi, jossa sairaanhoitajaksi opiskelevat saavat ne ammatilliset tiedot, taidot ja kyvyt, jotka ovat välttämättömiä yleisen terveydenhoidon tehtävien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tätä opetusta antavat hoitotyön opettajat ja muut pätevät henkilöt terveydenhuolto-oppilaitoksissa ja muissa opetuspaikoissa, jotka oppilaitos on valinnut.

5.   Kliininen opetus määritellään siksi sairaanhoitajien koulutuksen osaksi, jossa sairaanhoitajaksi opiskelevat oppivat hoitoryhmän jäsenenä ja suorassa yhteydessä terveeseen tai sairaaseen henkilöön ja/tai yhteisöön suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asianmukaisia yleissairaanhoidon tehtäviä saavutettujen tietojen ja taitojen perusteella. Sairaanhoitajaksi opiskelevan on opittava toimimaan sekä hoitoryhmän jäsenenä että myös hoitoryhmän johtajana, joka organisoi yleissairaanhoidon tehtäviä, myös henkilökohtaista ja pienryhmille annettavaa terveyskasvatusta hoitolaitoksessa tai muussa toimintayksikössä.

Tätä opetusta annetaan sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa sekä muissa toimintayksiköissä, ja siitä vastaavat opettavat sairaanhoitajat yhteistyössä muiden pätevien sairaanhoitajien kanssa ja näiden avustamina. Myös muuta pätevää henkilöstöä voidaan ottaa mukaan opetukseen.

Sairaanhoitajaksi opiskelevien on osallistuttava niihin kyseisten yksikköjen tehtäviin, jotka edistävät heidän koulutustaan, jolloin he voivat oppia ottamaan vastuun hoitotyöhön liittyvistä tehtävistä.

6.   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a)

riittävät tiedot yleissairaanhoidon perustana olevista tieteenaloista, mukaan luettuina riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, fysiologiasta ja käyttäytymisestä, sekä riittävät tiedot ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä;

b)

riittävät tiedot ammatin luonteesta ja ammattietiikasta sekä terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteista;

c)

riittävästi kliinistä kokemusta; tällainen koulutuksellisen arvon mukaan valittava kokemus on hankittava ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet;

d)

kyky osallistua hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen ja kokemusta työskentelystä tällaisen henkilökunnan kanssa;

e)

kokemusta työskentelystä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa.

32 artikla

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammattitoiminnan harjoittaminen

Tässä direktiivissä tarkoitetaan ”yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammattitoiminnalla” toimintaa, jota harjoitetaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa olevilla ammattinimikkeillä.

33 artikla

Yleissairaanhoidosta vastaavia sairaanhoitajia koskevat saavutetut oikeudet

1.   Jos saavutettuja oikeuksia koskevat yleiset säännöt ovat sovellettavissa yleissairaanhoidosta vastaaviin sairaanhoitajiin, 23 artiklassa tarkoitetun toiminnan on ollut käsitettävä täysi vastuu potilaalle tehtävien hoitotoimenpiteiden suunnittelusta, organisoinnista ja toteuttamisesta.

2.   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyydestä Puolassa annettujen asiakirjojen osalta saavutettuihin etuihin sovelletaan ainoastaan jäljempänä olevia säännöksiä. Kun on kyse jäsenvaltioiden kansalaisille Puolassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 annetuista yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista tai jos asianomaisen henkilön koulutus on alkanut Puolassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eikä kyseinen hankittu koulutus vastaa 31 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, jäsenvaltioiden on tunnustettava jäljempänä mainitut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jos niihin on liitetty todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan toimintaa Puolassa seuraavien ajanjaksojen ajan:

a)

sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava tutkintotason asiakirja (dyplom licencjata pielęgniarstwa): yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien viiden vuoden aikana;

b)

sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jonka antaa lääketieteen alan ammatillinen oppilaitos keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta (dyplom pielęgniarki albo pielęgniarki dyplomowanej): yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien seitsemän vuoden aikana.

Mainittuihin toimiin on täytynyt sisältyä täysi vastuu potilashoidon suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta.

3.   Jäsenvaltioiden on tunnustettava sairaanhoitajien muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu Puolassa sairaanhoitajille, kun he ovat saaneet päätökseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 koulutuksen, joka ei vastaa 31 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ja jonka osoituksena on sairaanhoitajien ja kätilöiden ammateista annetun lain muuttamisesta ja eräistä muista oikeustoimista 20 päivänä huhtikuuta 2004 annetun lain 11 artiklassa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 30.4.2004, N:o 92, s. 885) ja keskiasteen todistuksen saaneiden (päättökoe — tutkinto) sekä sairaanhoitajan tai kätilön ammattiin valmistavasta lääketieteen alan lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneiden sairaanhoitajien ja kätilöiden opintoja koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä 11 päivänä toukokuuta 2004 annetussa terveysministerin asetuksessa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 13.5.2004, N:o 110, s. 1170) tarkoitetun erityistäydennysohjelman perusteella saatu sairaanhoitajan tutkintotodistus, jolloin tavoitteena on tarkistaa, että kyseisellä henkilöllä on sairaanhoitajan pätevyyteen verrattavissa olevat tiedot ja pätevyys, jotka Puolan osalta on määritelty liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa.

4 jakso

Hammaslääkärit

34 artikla

Hammaslääkärin peruskoulutus

1.   Hammaslääkärin peruskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavantasoiseksi tunnustettuihin korkeakouluihin kyseiselle opintoalalle.

2.   Hammaslääkärin peruskoulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään viisi vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa, vastaavantasoiseksi tunnustetussa korkea-asteen koulutusta antavassa laitoksessa tai yliopiston valvonnassa, ja sen on sisällettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.3.1 kohdassa oleva ohjelma.

Liitteessä V olevassa 5.3.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

3.   Hammaslääkärin peruskoulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a)

riittävät tiedot hammaslääketieteen perustana olevista tieteenaloista ja hyvät tiedot tieteellisistä menetelmistä, biologisten toimintojen määrittämisen periaatteet, tieteellisesti todistettujen asioiden arviointi ja tietojen analysointi mukaan luettuina;

b)

riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja käyttäytymisestä sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta ihmisen terveydentilaan, sikäli kuin nämä tekijät liittyvät hammaslääketieteeseen;

c)

riittävät tiedot sekä terveiden että sairaiden hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten rakenteesta ja toiminnoista sekä niiden yhteydestä potilaan yleiseen terveydentilaan ja fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin;

d)

kliinisiä oppiaineita ja menetelmiä koskevat riittävät tiedot, joiden pohjalta hammaslääkärillä on selkeä käsitys hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksista, vaurioista ja sairauksista sekä hammaslääketieteellisestä ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta;

e)

soveltuva, asianmukaisessa valvonnassa hankittu kliininen kokemus.

Hammaslääkärin koulutuksen on annettava hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon liittyvien tehtävien hoitamiseen tarvittavat taidot.

35 artikla

Hammaslääkärin erikoistumiskoulutus

1.   Hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen hyväksymisen on edellytettävä viiden vuoden teoreettisten ja käytännöllisten opintojen suorittamista hyväksytysti 34 artiklassa tarkoitetun koulutusohjelman puitteissa tai 23 ja 37 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen omaamista.

2.   Hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksen on käsitettävä teoreettisia ja käytännön opintoja, jotka suoritetaan yliopistollisessa laitoksessa, hoito-, opetus- ja tutkimuskeskuksessa tai, milloin se on tarkoituksenmukaista, toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten tätä tarkoitusta varten hyväksymässä terveydenhuollon laitoksessa.

Täysipäiväisen hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksen on käsitettävä vähintään kolme vuotta opiskelua toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten valvonnassa. Siihen on sisällyttävä erikoistumisopintoja suorittavan hammaslääkärin henkilökohtainen osallistuminen kyseisten laitosten toimintaan ja tehtäviin.

Toisessa alakohdassa tarkoitettua koulutuksen vähimmäisajanjaksoa voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

3.   Jäsenvaltioiden on asetettava hammaslääkärin erikoistumiskoulutusta osoittavan asiakirjan antamisen ehdoksi, että henkilöllä on liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa tarkoitettu hammaslääkärin peruskoulutusta osoittava asiakirja.

36 artikla

Hammaslääkärin ammattitoiminnan harjoittaminen

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan ”hammaslääkärin ammattitoiminnalla” toimintaa, joka on määritelty 3 kohdassa ja jota harjoitetaan liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa luetelluilla ammattinimikkeillä.

2.   Hammaslääkärin ammatin on perustuttava 34 artiklassa tarkoitettuun hammaslääketieteelliseen koulutukseen ja muodostettava oma, yleislääkärin ja erikoislääkärin ammatista erillinen ammattinsa. Hammaslääkärin ammattitoiminnan harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilöllä on liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja. Tällaisen muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan haltijoihin rinnastetaan henkilöt, joita 23 tai 37 artikla koskee.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hammaslääkäreillä on oikeudet ryhtyä harjoittamaan yleisesti toimintaa, johon sisältyy hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ennaltaehkäisy, diagnosointi ja hoito liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa tarkoitettuina viiteajankohtina voimassa olevia ammattiin sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä sekä ammattietiikkaan liittyviä sääntöjä noudattaen.

37 artikla

Hammaslääkäreitä koskevat saavutetut oikeudet

1.   Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava, hammaslääkärin ammattitoiminnan harjoittamiseksi liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa luetelluilla nimikkeillä, lääkärin muodollisesta pätevyydestä Italiassa, Espanjassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa sellaisille henkilöille annetut asiakirjat, jotka ovat aloittaneet lääkärikoulutuksensa viimeistään mainitussa liitteessä kyseisen jäsenvaltion osalta ilmoitettuna viiteajankohtana, kun näiden asiakirjojen liitteenä on kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämä todistus.

Tästä todistuksesta on ilmettävä, että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

a)

asianomaiset henkilöt ovat kyseisessä jäsenvaltiossa tosiasiallisesti, luvallisesti ja päätoimisesti harjoittaneet 36 artiklassa tarkoitettua toimintaa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana;

b)

asianomaisilla henkilöillä on oikeus harjoittaa mainittua toimintaa samoin edellytyksin kuin liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa kyseisen jäsenvaltion osalta mainittujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijoilla.

Toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta kolmivuotisesta ammatinharjoittamisesta ovat vapautettuja henkilöt, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vähintään kolmen vuoden opinnot, jotka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset todistavat 34 artiklassa tarkoitettua koulutusta vastaaviksi.

Tšekin ja Slovakian osalta entisessä Tšekkoslovakiassa saadut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat on tunnustettava saman tasoisina kuin Tšekin ja Slovakian muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja edellä olevissa alakohdissa säädetyin edellytyksin.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava lääkärin muodollisesta pätevyydestä Italiassa niille henkilöille annetut asiakirjat, jotka ovat aloittaneet yliopistollisen lääkärikoulutuksensa 28 päivän tammikuuta 1980 jälkeen ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1984, kun näiden asiakirjojen liitteenä on Italian toimivaltaisten viranomaisten myöntämä todistus.

Tästä todistuksesta on ilmettävä, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

a)

asianomaiset henkilöt ovat suorittaneet hyväksytysti erityisen soveltuvuuskokeen, jonka Italian toimivaltaiset viranomaiset ovat järjestäneet sen varmistamiseksi, että asianomaisilla on vastaavantasoiset tiedot ja taidot kuin liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa Italian osalta mainittujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijoilla;

b)

asianomaiset henkilöt ovat Italiassa tosiasiallisesti, luvallisesti ja päätoimisesti harjoittaneet 36 artiklassa tarkoitettua toimintaa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana;

c)

asianomaisilla henkilöillä on oikeus harjoittaa tai he harjoittavat tosiasiallisesti, luvallisesti ja päätoimisesti ja samoin edellytyksin 36 artiklassa tarkoitettua toimintaa kuin liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa Italian osalta mainittujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijat.

Toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta soveltuvuuskokeesta ovat vapautettuja henkilöt, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vähintään kolmen vuoden opinnot, jotka toimivaltaiset viranomaiset todistavat 34 artiklassa tarkoitettua koulutusta vastaaviksi.

Henkilöitä, jotka ovat aloittaneet yliopistollisen lääkärikoulutuksensa 31 päivän joulukuuta 1984 jälkeen, on kohdeltava samalla tavoin kuin edellä tarkoitettuja henkilöitä edellyttäen, että edellä mainitut kolmen vuoden opinnot on aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 1994.

5 jakso

Eläinlääkärit

38 artikla

Eläinlääkärin koulutus

1.   Eläinlääkärin koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään viisi vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa, vastaavantasoiseksi tunnustetussa korkea-asteen koulutusta antavassa laitoksessa tai yliopiston valvonnassa, ja sen on sisällettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.4.1 kohdassa oleva ohjelma.

Liitteessä V olevassa 5.4.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

2.   Eläinlääkärin koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavantasoiseksi tunnustettuihin korkeakouluihin kyseiselle opintoalalle.

3.   Eläinlääkärin koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a)

riittävät tiedot eläinlääkärin toiminnan perustana olevista tieteenaloista;

b)

riittävät tiedot terveen eläimen rakenteesta ja elintoiminnoista, kotieläinten hoidosta, lisääntymisestä ja hygieniasta yleensä sekä eläinten ruokinnasta, eläinten tarpeita vastaavan ravinnon valmistukseen ja säilytykseen liittyvä teknologia mukaan luettuna;

c)

riittävät tiedot eläinten käyttäytymisestä ja niiden suojelusta;

d)

riittävät tiedot eläintautien syistä, luonteesta, taudinkulusta, vaikutuksista, taudinmäärityksestä ja hoidosta yhden eläimen tai eläinryhmän kohdalla, mukaan luettuina tiedot niistä taudeista, jotka voivat tarttua ihmisiin;

e)

riittävät tiedot ennaltaehkäisevästä lääketieteestä;

f)

riittävät tiedot hygieniasta ja teknologiasta, joka liittyy ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantoon, valmistukseen ja jakeluun;

g)

riittävät tiedot edellä mainittuihin aiheisiin liittyvistä laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä;

h)

riittävä, asianmukaisessa valvonnassa hankittu kliininen ja muu käytännön kokemus.

39 artikla

Eläinlääkäreitä koskevat saavutetut etuudet

Jäsenvaltioiden on tunnustettava eläinlääkärin muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka on annettu Virossa jäsenvaltioiden kansalaisille ennen 1 päivää toukokuuta 2004 tai jonka edellyttämä koulutus on alkanut Virossa ennen 1 päivää toukokuuta 2004, jos asiakirjan liitteenä on todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa Virossa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 4 kohdan soveltamista.

6 jakso

Kätilöt

40 artikla

Kätilön koulutus

1.   Kätilön koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään yksi seuraavista koulutusohjelmista:

a)

täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, johon kuuluu vähintään kolmen vuoden teoreettiset ja käytännölliset opinnot (linja I) ja joka käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman;

b)

täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, joka kestää 18 kuukautta (linja II) ja käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman siltä osin, mikä ei ole kuulunut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen yhteydessä annettuun vastaavaan opetukseen.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kätilökoulutusta antava oppilaitos vastaa teorian ja käytännön yhteensovittamisesta koko koulutusohjelman ajan.

Liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

2.   Kätilön koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)

hakija on linjan I osalta suorittanut yleissivistävien kouluopintojen kymmenen ensimmäistä vuotta;

b)

hakijalla on linjan II osalta liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja.

3.   Kätilön koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a)

riittävät tiedot kätilöntoimen perustana olevista tieteenaloista, erityisesti synnytys- ja naistentautiopista;

b)

riittävät tiedot kätilön ammattietiikasta ja ammattia koskevasta lainsäädännöstä;

c)

yksityiskohtaiset tiedot synnytysopin alaan kuuluvista ja vastasyntyneen biologisista toiminnoista, anatomiasta ja fysiologiasta sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä ja ihmisen käyttäytymisestä;

d)

riittävästi kliinistä kokemusta, joka on hankittu hyväksytyissä laitoksissa kätilöntoimen ja synnytysopin pätevyyden saaneen henkilöstön valvonnassa;

e)

riittävä käsitys terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta ja riittävästi kokemusta työskentelystä tällaisen henkilöstön kanssa.

41 artikla

Kätilön muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustamista koskevat edellytykset

1.   Liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa tarkoitettu kätilön muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on tunnustettava automaattisesti 21 artiklan nojalla, jos se täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

a)

vähintään kolme vuotta kestävä täysipäiväinen kätilön koulutus:

i)

jonka pääsyvaatimuksena on tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka antaa oikeuden aloittaa opinnot yliopistossa tai korkeakoulussa, tai jollei näin ole, osoittaa, että henkilöllä on vastaavat tiedot, tai

ii)

jonka jälkeen ammattiin liittyviä tehtäviä on harjoitettu käytännössä kahden vuoden ajan, mistä annetaan todistus 2 kohdan mukaisesti;

b)

vähintään kaksi vuotta kestävä tai 3 600 tuntia käsittävä täysipäiväinen kätilön koulutus, jonka edellytyksenä on liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja;

c)

vähintään 18 kuukautta kestävä tai 3 000 tuntia käsittävä täysipäiväinen kätilön koulutus, jonka edellytyksenä on liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja ja jonka jälkeen ammattiin liittyviä tehtäviä on harjoitettu yhden vuoden ajan, mistä annetaan todistus 2 kohdan mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen antavat kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Todistuksella on osoitettava, että sen haltija on kätilön muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan saatuaan harjoittanut tyydyttävästi kaikkea kätilöntoimeen kuuluvaa toimintaa tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä sairaalassa tai muussa terveydenhuollon laitoksessa vastaavan ajan.

42 artikla

Kätilön ammattitoiminnan harjoittaminen

1.   Tämän jakson säännöksiä on sovellettava kätilöntoimeen, sellaisena kuin kukin jäsenvaltio sen määrittelee — tämän kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista — ja jota harjoittavat henkilöt, joilla on jokin liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa luetelluista ammattinimikkeistä.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kätilöillä on oikeudet ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa vähintään seuraavia toimintoja:

a)

antaa luotettavaa perhesuunnittelutietoa ja -neuvontaa;

b)

todeta raskaus ja seurata normaalia raskautta, tehdä tutkimuksia, jotka ovat tarpeen normaalin raskauden seuraamiseksi;

c)

määrätä tai suositella tutkimuksia, jotka ovat tarpeen riskiraskauksien toteamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa;

d)

toteuttaa vanhempien valmennusohjelmia ja antaa kattavaa synnytysvalmennusta, johon kuuluu hygienia- ja ravintoneuvontaa;

e)

hoitaa ja avustaa äitiä synnytyksen aikana ja seurata sikiön tilaa kohdussa asianmukaisia kliinisiä ja teknisiä apuvälineitä käyttäen;

f)

hoitaa normaaleja alatiesynnytyksiä, mukaan luettuina välilihan leikkauksen tekeminen tarvittaessa ja perätilasynnytyksen hoitaminen hätätapauksissa;

g)

havaita äidissä tai lapsessa tavallisesta poikkeavat vaaran merkit, jotka vaativat lääkärin hoitoa, ja avustaa lääkäriä tarvittaessa, sekä hoitaa välttämättömät hätätapaukset, jos lääkäriä ei ole saatavilla, erityisesti irrottaa istukka käsin ja mahdollisesti sen jälkeen tutkia kohtu käsin;

h)

tutkia vastasyntynyt ja hoitaa häntä; ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ja aloittaa tarvittaessa elvytys välittömästi;

i)

hoitaa äitiä ja seurata hänen toipumistaan synnytyksen jälkeisenä aikana ja antaa hänelle kaikki lapsen hoitoon liittyvät tarpeelliset neuvot, jotta äiti pystyisi huolehtimaan siitä, että vastasyntynyt saa mahdollisimman hyvät kehitysmahdollisuudet;

j)

antaa lääkärin määräämä hoito;

k)

laatia tarvittavat potilasasiakirjat.

43 artikla

Kätilöitä koskevat saavutetut oikeudet

1.   Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi sellaiset jäsenvaltioiden kansalaisille jäsenvaltioissa ennen liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa tarkoitettua viiteajankohtaa annetut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, joiden liitteenä on todistus, joka osoittaa kyseisten kansalaisten harjoittaneen kyseistä toimintaa tosiasiallisesti ja luvallisesti yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana, jos nämä kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat täyttävät kaikki 40 artiklassa säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset mutta ne on 41 artiklan mukaan tunnustettava vain, jos niiden liitteenä on todistus mainitun 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ammattiin liittyvien tehtävien harjoittamisesta käytännössä.

2.   Edellä 1 kohdan säännöksiä on sovellettava jäsenvaltioiden kansalaisiin, joiden muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat osoitus kätilön koulutuksesta, joka on saatu entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella ja joka täyttää kaikki 40 artiklassa säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset, mutta koulutuksen vähimmäisvaatimukset on tunnustettava 41 artiklan nojalla vain, jos niiden liitteenä on todistus mainitun 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ammattiin liittyvien tehtävien harjoittamisesta käytännössä ja jos siinä on osoitus koulutuksesta, joka on aloitettu ennen 3 päivää lokakuuta 1990.

3.   Kätilön muodollista pätevyyttä osoittavien puolalaisten asiakirjojen osalta saavutettuihin etuihin sovelletaan ainoastaan jäljempänä olevia säännöksiä.

Kun on kyse Puolassa jäsenvaltioiden kansalaisille myönnetyistä kätilön muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista, jotka eivät vastaa 40 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, tai jos asianomainen koulutus on alkanut Puolassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004, jäsenvaltioiden on tunnustettava jäljempänä mainitut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jos niihin on liitetty todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti kätilön toimintaa Puolassa seuraavien ajanjaksojen ajan:

a)

kätilön muodollista pätevyyttä osoittava tutkintotodistus (dyplom licencjata położnictwa): yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien viiden vuoden aikana;

b)

kätilön muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jonka antaa lääketieteen alan ammatillinen oppilaitos keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta (dyplom położnej): yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien seitsemän vuoden aikana.

4.   Jäsenvaltioiden on tunnustettava kätilöiden muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu Puolassa kätilöille, kun he ovat saaneet päätökseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 koulutuksen, joka ei vastaa 40 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ja jonka osoituksena on sairaanhoitajan ja kätilön ammatista annetun lain muuttamisesta ja eräistä muista oikeustoimista 20 päivänä huhtikuuta 2004 annetun lain 11 artiklassa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 30.4.2004, N:o 92, s. 885) keskiasteen todistuksen saaneiden (päättökoe — tutkinto) sekä sairaanhoitajan tai kätilön ammattiin valmistavasta lääketieteen alan lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneiden sairaanhoitajien ja kätilöiden opintoja koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä 11 päivänä toukokuuta 2004 terveysministerin antamassa asetuksessa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 13.5.2004, N:o 110, s. 1170) tarkoitetun eritystäydennysohjelman perusteella saatu kätilön tutkintotodistus, jolloin tavoitteena on tarkistaa, että kyseisellä henkilöllä on kätilön pätevyyteen verrattavissa olevat tiedot ja pätevyys, jotka Puolan osalta on määritelty liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa.

7 jakso

Proviisorit

44 artikla

Proviisorin koulutus

1.   Proviisorin koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavantasoiseksi tunnustettuihin korkeakouluihin kyseiselle opintoalalle.

2.   Proviisorin muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan on oltava osoitus vähintään viisi vuotta kestäneiden opintojen suorittamisesta, joihin kuuluu vähintään

a)

neljä vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opiskelua yliopistossa, samantasoiseksi tunnustetussa korkea-asteen koulutusta antavassa laitoksessa tai yliopiston valvonnassa;

b)

kuusi kuukautta käytännön harjoittelua yleisölle avoimessa apteekissa tai sairaalassa kyseisen sairaalan farmaseuttisen osaston valvonnassa.

Tämän koulutuksen on käsitettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.6.1 kohdassa oleva ohjelma. Liitteessä V olevassa 5.6.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

3.   Proviisorin koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a)

riittävät tiedot lääkkeistä ja lääkkeiden valmistuksessa käytettävistä aineista;

b)

riittävät tiedot farmaseuttisesta teknologiasta sekä lääkevalmisteiden fysikaalisesta, kemiallisesta, biologisesta ja mikrobiologisesta testauksesta;

c)

riittävät tiedot lääkkeiden metaboliasta ja vaikutuksista sekä myrkyllisten aineiden vaikutuksista ja lääkkeiden käytöstä;

d)

riittävät tiedot, joiden perusteella proviisori voi arvioida lääkkeitä koskevaa tieteellistä tietoa asianmukaisen informaation jakamiseksi;

e)

riittävät tiedot apteekin hoitamiseen liittyvistä oikeudellisista ja muista vaatimuksista.

45 artikla

Proviisorin ammattitoiminnan harjoittaminen

1.   Tässä direktiivissä ”proviisorin toiminnalla” tarkoitetaan toimintaa, johon ryhtymiseksi ja jonka harjoittamiseksi on yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa asetettu ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia ja jota voivat ryhtyä harjoittamaan liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitettujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijat.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että henkilöillä, joilla on 44 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävä yliopistollista tai vastaavantasoiseksi tunnustettua farmasia-alan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, on oikeudet ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa vähintään seuraavia toimintoja; heiltä voidaan kuitenkin tarvittaessa vaatia täydentävää ammattikokemusta:

a)

lääkkeiden lääkemuodon valmistus;

b)

lääkkeiden valmistus ja testaus;

c)

lääkkeiden testaus laboratorio-olosuhteissa;

d)

lääkkeiden varastointi, säilytys ja jakelu tukkukauppavaiheessa;

e)

lääkkeiden valmistus, testaus, varastointi ja jakelu yleisölle avoimissa apteekeissa;

f)

lääkkeiden valmistus, testaus, varastointi ja jakaminen sairaaloissa;

g)

lääkkeitä koskevien tietojen ja neuvojen antaminen.

3.   Jos jäsenvaltiossa vaaditaan, että proviisorin toiminnan harjoittamisen aloittamista tai harjoittamista varten on liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan lisäksi oltava täydentävä ammattikokemus, tällaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, joka osoittaa, että henkilö on hoitanut mainittuja tehtäviä samanpituisen ajan kotijäsenvaltiossa.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettua tunnustamista ei sovelleta Luxemburgin suurherttuakunnan vaatimaan kaksivuotiseen ammattikokemukseen, joka vaaditaan valtion toimiluvan myöntämiseksi yleisöä palvelevalle apteekille.

5.   Jos jäsenvaltiossa oli 16 päivänä syyskuuta 1985 käytössä kokeeseen perustuva kilpailumenettely, jonka perusteella valitaan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen haltijoiden joukosta jäsenvaltion maantieteellisen apteekkijakauman mukaan perustettavien uusien apteekkien hoitajat, tällainen jäsenvaltio voi 1 kohdasta poiketen säilyttää kilpailumenettelyn ja velvoittaa jäsenvaltioiden kansalaiset, joilla on liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitettu proviisorin muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja tai joita koskevat 23 artiklan säännökset, ottamaan osaa tällaiseen kilpailuun.

8 jakso

Arkkitehdit

46 artikla

Arkkitehdin koulutus

1.   Arkkitehdin koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään joko neljä vuotta täysipäiväistä opiskelua tai kuusi vuotta opiskelua, josta ajasta vähintään kolme vuotta täysipäiväistä opiskelua, yliopistossa tai muussa vastaavantasoisessa oppilaitoksessa. Koulutuksen päätteeksi on hyväksytysti suoritettava korkeakoulututkinnon tasoinen koe.

Koulutus on toteutettava korkeakoulutasolla ja pääasiassa arkkitehtuurin alaan keskittyvinä opintoina, joihin on tasapuolisesti sisällytettävä sekä teoreettista että käytännöllistä arkkitehtuurikoulutusta ja joissa on varmistettava seuraavien tietojen ja taitojen hankkiminen:

a)

kyky esteettiset ja tekniset vaatimukset täyttävään arkkitehtoniseen suunnitteluun;

b)

riittävä arkkitehtuurin sekä sille läheisten taiteen, tekniikan ja ihmistieteen alojen historian ja teorian tuntemus;

c)

taiteiden tuntemus arkkitehtonisen suunnittelun laatuun vaikuttavana tekijänä;

d)

riittävät tiedot kaupunkisuunnittelusta ja suunnitteluprosessissa käytettävästä tekniikasta;

e)

kyky ymmärtää ihmisen ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset alueet ihmisen tarpeisiin ja mittakaavaan;

f)

kyky ymmärtää arkkitehdin ammattikuva ja hänen tehtävänsä yhteiskunnassa ja erityisesti kyky ottaa yhteiskunnalliset tekijät huomioon hankkeiden ohjelmoinnissa;

g)

suunnitteluohjelman laadinnassa tarvittavien tutkimus- ja valmistelumenetelmien tunteminen;

h)

perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin;

i)

riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi;

j)

riittävä suunnittelutaito, jonka avulla rakennuksen käyttäjien vaatimukset täytetään kustannustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa;

k)

sellainen asianomaisten teollisuudenalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen rakennussuunnitelmia toteutettaessa ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja taitoja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

47 artikla

Poikkeukset arkkitehdin koulutusta koskeviin edellytyksiin

1.   Poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, 21 artiklan vaatimukset täyttävänä pidetään myös Saksan liittotasavallan ”Fachhochschule”-ammattikorkeakouluissa järjestettävää kolmivuotista koulutusta sellaisena kuin sitä järjestettiin 5 päivänä elokuuta 1985 ja siltä osin kuin se täyttää 46 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jolloin se antaa oikeuden aloittaa 48 artiklassa tarkoitettu toiminta kyseisessä jäsenvaltiossa arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen, edellyttäen kuitenkin, että mainitun koulutuksen täydennyksenä on Saksan liittotasavallassa hankittu nelivuotinen ammattikokemus, jonka on vahvistanut antamallaan todistuksella sellainen saman ammatin harjoittajien yhteenliittymä, jonka rekisteriin tämän direktiivin säännösten tuottamia etuuksia tavoitteleva arkkitehti on merkitty.

Saman ammatin harjoittajien yhteenliittymän on etukäteen varmistuttava siitä, että asianomaisen arkkitehdin alallaan suorittama työ kiistatta osoittaa hänen kykynsä soveltaa kaikkia 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja taitoja käytäntöön. Todistusta annettaessa on noudatettava samaa menettelyä kuin arkkitehteja rekisteriin merkittäessä.

2.   Poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, 21 artiklan vaatimukset täyttävänä on pidettävä myös yhteiskunnallisen uudistusohjelman osana tai osa-aikaisena korkeakouluopiskeluna tapahtuvaa koulutusta, joka täyttää 46 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ja jonka päätteeksi arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston valvonnassa vähintään seitsemän vuoden ajan tällä alalla työskennelleet henkilöt ovat suorittaneet hyväksytysti kokeen arkkitehtuurin alalla. Kokeen on oltava korkeakoulututkinnon tasoinen ja 46 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päättökoetta vastaava.

48 artikla

Arkkitehdin ammattitoiminnan harjoittaminen

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan arkkitehdin ammattitoiminnalla arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen tavanomaisesti harjoitettavaa toimintaa.

2.   Jäsenvaltion kansalaisen, jolla on oikeus käyttää arkkitehdin ammattinimikettä sellaisen lain nojalla, jolla jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle annetaan valtuudet myöntää tämä nimike arkkitehtuurin alalla erityisen ansioituneelle jäsenvaltion kansalaiselle, on katsottava täyttävän ne vaatimukset, joita sovelletaan toimintaan arkkitehtuurin alalla arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen. Siitä, että kyseinen henkilö on toiminut arkkitehtuurin alalla, on oltava osoituksena heidän kotijäsenvaltionsa antama todistus.

49 artikla

Arkkitehteja koskevat saavutetut oikeudet

1.   Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut arkkitehdin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka toinen jäsenvaltio on antanut koulutuksesta, joka on aloitettu viimeistään mainitussa liitteessä olevan viitelukuvuoden aikana, vaikka nämä asiakirjat eivät täyttäisikään 46 artiklassa tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia, ja katsottava niiden antavan alueellaan samat oikeudet arkkitehdin ammattitoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat arkkitehdin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

Saksan liittotasavallan toimivaltaisten viranomaisten antamat todistukset, joilla vahvistetaan, että Saksan demokraattisen tasavallan toimivaltaisten viranomaisten toukokuun 8 päivän 1945 jälkeen myöntämät muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat antavat samat oikeudet kuin mainitussa liitteessä luetellut asiakirjat, on tunnustettava näillä edellytyksillä.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista, tunnustettava sellaisten jäsenvaltioiden kansalaisten muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, joissa arkkitehdin toiminnan aloittaminen ja sen harjoittaminen oli säänneltyä

a)

1 päivänä tammikuuta 1995 Itävallan, Suomen ja Ruotsin osalta;

b)

1 päivänä toukokuuta 2004 Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian osalta;

c)

5 päivänä elokuuta 1987 muiden jäsenvaltioiden osalta;

ja katsottava niiden antavan alueellaan samat oikeudet arkkitehdin ammattitoiminnan aloittamiseen ja sen harjoittamiseen arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla todistuksilla on osoitettava, että niiden haltija on saanut oikeuden käyttää arkkitehdin ammattinimikettä viimeistään tuona päivänä ja on tosiasiallisesti harjoittanut kyseistä toimintaa mainittuja sääntöjä noudattaen yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

IV LUKU

Sijoittautumista koskevat yhteiset säännökset

50 artikla

Asiakirjat ja muodollisuudet

1.   Tehdessään päätöstä säännellyn ammatin harjoittamista koskevasta lupahakemuksesta tämän osaston mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia liitteessä VII lueteltujen asiakirjojen ja todistusten esittämistä.

Liitteessä VII olevan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät niitä esitettäessä saa olla kolmea kuukautta vanhempia.

Jäsenvaltioiden, elinten ja muiden oikeushenkilöiden on huolehdittava, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2.   Jos on aihetta epäilyksiin, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta vahvistusta kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa annettujen todistusten ja muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen aitoudesta sekä tarvittaessa vahvistusta siitä, että edunsaaja täyttää tämän osaston III luvussa tarkoitettujen ammattien osalta koulutukselle asetetut vähimmäisvaatimukset, jotka on vahvistettu 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40, 44 ja 46 artiklassa.

3.   Jos on aihetta epäilyksiin silloin kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritellyn muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan, johon liittyvä koulutus on suoritettu kokonaan tai osittain oppilaitoksessa, joka sijaitsee laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, vastaanottavalla jäsenvaltiolla on oikeus tarkistaa sen jäsenvaltion, jossa kyseinen asiakirja on annettu, toimivaltaiselta elimeltä,

a)

onko siihen jäsenvaltioon, jossa kyseinen asiakirja on annettu, sijoittautunut oppilaitos hyväksynyt virallisesti koulutuksen antaneen oppilaitoksen oppikurssin;

b)

onko annettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja sama kuin se asiakirja, joka olisi annettu, jos koulutus olisi suoritettu kokonaan siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen asiakirja on annettu; ja

c)

antaako muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja samat ammatilliset oikeudet sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseinen asiakirja on annettu.

4.   Jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää omilta kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi valan vannomista tai juhlallisen vakuutuksen antamista ja jos kyseisen valan tai vakuutuksen kaava ei sovellu muiden jäsenvaltioiden kansalaisten käytettäväksi, kyseisen jäsenvaltion on huolehdittava, että käytettävissä on asianomaisille sopiva vastaava valan tai vakuutuksen kaava.

51 artikla

Ammattipätevyyden tunnustamismenettely

1.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle tämän esittämien asiakirjojen vastaanottamisesta sekä mahdollisista puuttuvista asiakirjoista kuukauden kuluessa asiakirjojen saapumisesta.

2.   Säännellyn ammatin harjoittamista koskevan lupahakemuksen tutkiminen on saatettava päätökseen mahdollisimman nopeasti ja siitä on annettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätös asianmukaisine perusteluineen kolmen kuukauden kuluessa kaikkien vaadittavien asiakirjojen esittämisestä. Määräaikaa voidaan kuitenkin jatkaa kuukaudella tämän osaston I ja II luvun mukaisissa tapauksissa.

3.   Päätökseen tai siihen, että päätöstä ei ole annettu määräajassa, on voitava hakea muutosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

52 artikla

Ammattinimikkeen käyttö

1.   Jos tiettyyn ammattitoimintaan liittyvän ammattinimikkeen käyttö on vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännelty, muiden jäsenvaltioiden kansalaisten, joilla on lupa harjoittaa säänneltyä ammattia III osaston nojalla, on käytettävä vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikettä, joka siinä valtiossa vastaa kyseistä ammattia, sekä sen mahdollista lyhennettä.

2.   Jos 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhdistys tai järjestö sääntelee ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden kansalaiset saavat käyttää kyseisen järjestön tai yhdistyksen antamaa ammattinimikettä tai sen lyhennettä ainoastaan, jos he todistavat olevansa järjestön tai yhdistyksen jäseniä.

Jos yhdistys tai järjestö edellyttää jäsenyyden saamiseksi tiettyä pätevyyttä, se voi soveltaa tätä vaatimustaan ainoastaan tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, joilla on ammattipätevyys.

IV OSASTO

AMMATIN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

53 artikla

Kielitaito

Ammattipätevyyden tunnustamisen edunsaajilla on oltava sellainen kielitaito, jota tarvitaan heidän ammattinsa harjoittamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

54 artikla

Tutkintonimikkeen käyttö

Vastaanottavan jäsenvaltion on huolehdittava, että asianomaisille annetaan oikeus käyttää kotijäsenvaltion tutkintonimikettä tai tarvittaessa sen lyhennettä kotijäsenvaltion kielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 52 artiklan soveltamista. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia, että nimikkeen jäljessä on mainittava sen antaneen laitoksen tai tutkintolautakunnan nimi ja osoite. Siinä tapauksessa, että kotijäsenvaltion tutkintonimike voidaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa sekoittaa nimikkeeseen, joka vastaanottavassa valtiossa edellyttää lisäkoulutusta, jota edunsaaja ei ole suorittanut, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia edunsaajaa käyttämään kotijäsenvaltion tutkintonimikettä sopivassa muodossa, jonka vastaanottava jäsenvaltio määrää.

55 artikla

Sairausvakuutuslaitoksen antama hyväksyntä

Jäsenvaltioiden, jotka asettavat alueellaan ammattipätevyyden hankkineille vaatimuksen, jonka mukaan sairausvakuutuslaitoksen hyväksynnän edellytyksenä on valmistavan harjoittelujakson suorittaminen tai ammattikokemus, on vapautettava tästä vaatimuksesta toisessa jäsenvaltiossa hankittua lääkärin ja hammaslääkärin ammattipätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan soveltamista.

V OSASTO

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ JA TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA

56 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.   Vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja huolehdittava keskinäisestä avunannosta tämän direktiivin soveltamisen helpottamiseksi. Niiden on varmistettava, että vaihdettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja hakijaan kohdistetuista kurinpitotoimista tai tälle määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista erityisistä vakavista seikoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat tämän direktiivin mukaiseen toiminnan harjoittamiseen, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (24) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (25) (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) tarkoitettua henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä noudattaen.

Kotijäsenvaltion on tarkistettava tietojen oikeellisuus, ja sen viranomaisten on päätettävä tarvittavien tutkimusten laadusta ja laajuudesta sekä ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle kaikista toimenpiteistä, joihin ne ryhtyvät ilmoitettujen tietojen johdosta.

3.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007 toimivaltaiset viranomaiset ja elimet, joilla on valtuudet antaa ja vastaanottaa muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja ja muita asiakirjoja tai tietoja, sekä ne viranomaiset ja elimet, joilla on valtuudet ottaa vastaan hakemuksia ja tehdä tässä direktiivissä tarkoitettuja päätöksiä, ja annettava ne viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi.

4.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä 1 kohdassa tarkoitetun viranomaistoiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö ja ilmoitettava nimityksestä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Yhteensovittamisesta vastaavien henkilöiden tehtävänä on

a)

edistää tämän direktiivin yhdenmukaista soveltamista;

b)

kerätä kaikki tämän direktiivin soveltamisen kannalta aiheelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat säänneltyjen ammattien harjoittamiseen ryhtymisen edellytyksiä jäsenvaltioissa.

Edellä b alakohdassa tarkoitetun tehtävän täyttämiseksi yhteensovittamisesta vastaavat henkilöt voivat käyttää 57 artiklassa tarkoitettujen yhteystahojen palveluja.

57 artikla

Yhteystahot

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007 yhteystaho, jonka tehtävänä on

a)

toimittaa kansalaisille ja muiden jäsenvaltioiden yhteystahoille kaikki aiheelliset tiedot tämän direktiivin mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja erityisesti ammatteja ja niiden harjoittamista koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä, myös sosiaalilainsäädännöstä, sekä tarvittaessa ammattietiikkaan liittyvistä säännöistä;

b)

avustaa kansalaisia heille tämän direktiivin nojalla kuuluvien oikeuksien toteuttamisessa toimimalla tarvittaessa yhteistyössä muiden yhteystahojen ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Komission pyynnöstä yhteystahojen on ilmoitettava komissiolle b alakohdan nojalla käsiteltyjen tapausten tuloksesta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia saatetaan niiden käsiteltäväksi.

58 artikla

Ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea

1.   Komissiota avustaa ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

59 artikla

Kuuleminen

Komissio varmistaa, että asianomaisia ammattiryhmiä edustavia asiantuntijoita kuullaan asianmukaisesti erityisesti 58 artiklassa tarkoitetun komitean työn yhteydessä, ja antaa komitealle perustellun kertomuksen näistä kuulemisista.

VI OSASTO

MUUT SÄÄNNÖKSET

60 artikla

Kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 20 päivän lokakuuta 2007 jälkeen kahden vuoden välein kertomus käyttöön otetun järjestelmän soveltamisesta. Kyseisessä kertomuksessa on yleisten huomautusten lisäksi oltava tilastollinen yhteenveto tehdyistä päätöksistä ja selvitys tärkeimmistä tämän direktiivin soveltamiseen liittyvistä ongelmista.

2.   Komissio laatii kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta joka viides vuosi 20 päivästä lokakuuta 2007 alkaen.

61 artikla

Poikkeuslauseke

Jos jäsenvaltiolla on huomattavia ongelmia tämän direktiivin jonkin säännöksen soveltamisessa tietyillä aloilla, komissio tutkii näitä ongelmia yhdessä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

Komissio tekee tarvittaessa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen, jossa jäsenvaltiolle annetaan määräajaksi lupa poiketa kyseisen säännöksen soveltamisesta.

62 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivit 77/452/ETY, 77/453/ETY, 78/686/ETY, 78/687/ETY, 78/1026/ETY, 78/1027/ETY, 80/154/ETY, 80/155/ETY, 85/384/ETY, 85/432/ETY, 85/433/ETY, 89/48/ETY, 92/51/ETY, 93/16/ETY ja 1999/42/EY 20 päivästä lokakuuta 2007 alkaen. Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, eikä kumoaminen vaikuta edellä mainittujen direktiivien perusteella annettuihin säädöksiin.

63 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

64 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

65 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä syyskuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. CLARKE


(1)  EYVL C 181 E, 30.7.2002, s. 183.

(2)  EUVL C 61, 14.3.2003, s. 67.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. helmikuuta 2004 (EUVL C 97 E, 22.4.2004, s. 230), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21. joulukuuta 2004 (EUVL C 58 E, 8.3.2005, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 6. kesäkuuta 2005.

(4)  EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

(5)  EYVL L 19, 24.1.1989, s. 16, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/19/EY (EYVL L 206, 31.7.2001, s. 1).

(6)  EYVL L 209, 24.7.1992, s. 25, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2004/108/EY (EUVL L 32, 5.2.2004, s. 15).

(7)  EYVL L 201, 31.7.1999, s. 77.

(8)  EYVL L 176, 15.7.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(9)  EYVL L 176, 15.7.1977, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

(10)  EYVL L 233, 24.8.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(11)  EYVL L 233, 24.8.1978, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(12)  EYVL L 362, 23.12.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

(13)  EYVL L 362, 23.12.1978, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

(14)  EYVL L 33, 11.2.1980, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(15)  EYVL L 33, 11.2.1980, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

(16)  EYVL L 223, 21.8.1985, s. 15, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(17)  EYVL L 253, 24.9.1985, s. 34, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

(18)  EYVL L 253, 24.9.1985, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(19)  EYVL L 165, 7.7.1993, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(20)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(21)  EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(22)  EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(23)  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).

(24)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(25)  EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.


LIITE I

Luettelo ammatillisista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka täyttävät 3 artiklan 2 kohdan edellytykset

IRLANTI (1)

1.

The Institute of Chartered Accountants in Ireland (2)

2.

The Institute of Certified Public Accountants in Ireland (1)

3.

The Association of Certified Accountants (1)

4.

Institution of Engineers of Ireland

5.

Irish Planning Institute

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1.

Institute of Chartered Accountants in England and Wales

2.

Institute of Chartered Accountants of Scotland

3.

Institute of Chartered Accountants in Ireland

4.

Chartered Association of Certified Accountants

5.

Chartered Institute of Loss Adjusters

6.

Chartered Institute of Management Accountants

7.

Institute of Chartered Secretaries and Administrators

8.

Chartered Insurance Institute

9.

Institute of Actuaries

10.

Faculty of Actuaries

11.

Chartered Institute of Bankers

12.

Institute of Bankers in Scotland

13.

Royal Institution of Chartered Surveyors

14.

Royal Town Planning Institute

15.

Chartered Society of Physiotherapy

16.

Royal Society of Chemistry

17.

British Psychological Society

18.

Library Association

19.

Institute of Chartered Foresters

20.

Chartered Institute of Building

21.

Engineering Council

22.

Institute of Energy

23.

Institution of Structural Engineers

24.

Institution of Civil Engineers

25.

Institution of Mining Engineers

26.

Institution of Mining and Metallurgy

27.

Institution of Electrical Engineers

28.

Institution of Gas Engineers

29.

Institution of Mechanical Engineers

30.

Institution of Chemical Engineers

31.

Institution of Production Engineers

32.

Institution of Marine Engineers

33.

Royal Institution of Naval Architects

34.

Royal Aeronautical Society

35.

Institute of Metals

36.

Chartered Institution of Building Services Engineers

37.

Institute of Measurement and Control

38.

British Computer Society


(1)  Irlannin kansalaiset ovat myös seuraavien Yhdistyneen kuningaskunnan yhdistysten ja järjestöjen jäseniä:

 

Institute of Chartered Accountants in England and Wales

 

Institute of Chartered Accountants of Scotland

 

Institute of Actuaries

 

Faculty of Actuaries

 

The Chartered Institute of Management Accountants

 

Institute of Chartered Secretaries and Administrators

 

Royal Town Planning Institute

 

Royal Institution of Chartered Surveyors

 

Chartered Institute of Building.

(2)  Koskee ainoastaan tilintarkastusta.


LIITE II

Luettelo 11 artiklan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista koulutusaloista, joilla on erikoisrakenne

1.   Terveydenhuollon ja lastenhoidon avustavan henkilöstön koulutus

Seuraava koulutus:

Saksassa:

sairaanhoitaja — lasten sairaanhoito (”Kinderkrankenschwester/Kinderkrankenpfleger”)

lääkintävoimistelija (”Krankengymnast(in)/Physiotherapeut(in)”) (1)

toimintaterapeutti/työterapeutti (”Beschäftigungs- und Arbeitstherapeut/Ergotherapeut”)

puheterapeutti (”Logopäde/Logopädin”)

ortoptisti (”Orthoptist(in)”)

valtion hyväksymä lastenhoitaja (”Staatlich anerkannte(r) Erzieher(in)”)

valtion hyväksymä kuntoutusohjaaja (”Staatlich anerkannte(r) Heilpädagoge(-in)”)

laboratorioapulainen (”medizinisch-technische(r) Laboratoriums-Assistent(in)”)

röntgenapulainen (”medizinisch-technische(r) Radiologie-Assistent(in)”)

funktionaalisen diagnostiikan alan avustaja (”medizinisch-technische(r) Assistent(in) für Funktionsdiagnostik”)

eläinlääkintäavustaja (”veterinärmedizinisch-technische(r) Assistent(in)”)

ravitsemusavustaja (”Diätassistent(in)”)

tekninen apteekkiapulainen (”Pharmazieingenieur”), koulutus hankittu ennen 31 päivää maaliskuuta 1994 entisessä Saksan demokraattisessa tasavallassa tai uusien osavaltioiden (Länder) alueella

sairaanhoitaja — psykiatrinen hoito (”Psychiatrische(r) Krankenschwester/Krankenpfleger”)

puheterapeutti (”Sprachtherapeut(in)”).

Tšekissä:

hoitoalan avustava henkilö (”Zdravotnický asistent”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta keskiasteen terveydenhuolto-oppilaitoksessa, ja päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon.

ravitsemusalan avustava henkilö (”Nutriční asistent”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta keskiasteen terveydenhuolto-oppilaitoksessa, ja päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon.

Italiassa:

hammasteknikko (”odontotecnico”)

optikko (”ottico”).

Kyproksessa:

hammasteknikko (”οδοντοτεχνίτης”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, joka käsittää vähintään kuusi vuotta peruskoulutusta, kuusi vuotta keskiasteen koulutusta ja kaksi vuotta korkea-asteen ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää vuoden ammattikokemus.

optikko (”τεχνικός oπτικός”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, joka käsittää vähintään kuusi vuotta peruskoulutusta, kuusi vuotta keskiasteen koulutusta ja kaksi vuotta korkea-asteen koulutusta; koulutusta täydentää vuoden ammattikokemus.

Latviassa:

hammashoitaja (”zobārstniecības māsa”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kaksi vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kolmen vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

biolääketieteen laborantti (”biomedicīnas laborants”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kaksi vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kahden vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

hammasteknikko (”zobu tehniķis”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kaksi vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kahden vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

fysioterapeuttia avustava henkilö (”fizioterapeita asistents”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kolme vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kahden vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

Luxemburgissa:

röntgenapulainen (”assistant(e) technique médical(e) en radiologie”)

laboratorioapulainen (”assistant(e) technique médical(e) de laboratoire”)

sairaanhoitaja — psykiatrinen hoito (”infirmier/ière psychiatrique”)

lääkintäapulainen — kirurgia (”assistant(e) technique médical(e) en chirurgie”)

sairaanhoitaja — lasten sairaanhoito (”infirmier/ière puériculteur/trice”)

sairaanhoitaja — anestesiasairaanhoito (”infirmier/ière anesthésiste”)

hieroja (”masseur/euse diplômé(e)”)

lastentarhanopettaja (”éducateur/trice”).

Alankomaissa:

eläinlääkintäavustaja (”dierenartsassistent”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta ja käsittää:

i)

vähintään kolme vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta, jota mahdollisesti täydennetään yksi- tai kaksivuotisella loppututkintoon päättyvällä erikoistumisjaksolla, tai

ii)

vähintään kaksi ja puoli vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta, jota täydennetään vähintään kuuden kuukauden työelämään tutustumisella tai vähintään kuuden kuukauden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa, tai

iii)

vähintään kaksi vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta, jota täydennetään vähintään yhden vuoden työelämään tutustumisella tai vähintään yhden vuoden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa, tai

iv)

eläinlääkintäavustajan (”dierenartsassistent”) osalta kolme vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa ammatillista koulutusta (”MBO”-ohjelma) tai vaihtoehtoisesti kolme vuotta oppisopimusjärjestelmässä (”LLW”) annettavaa koulutusta, jotka molemmat päättyvät loppututkintoon.

Itävallassa:

erityinen lasten ja nuorten hoidon peruskoulutus (”spezielle Grundausbildung in der Kinder- und Jugendlichenpflege”)

erityinen psykiatrisen terveyden- ja sairaanhoidon peruskoulutus (”spezielle Grundausbildung in der psychiatrischen Gesundheits- und Krankenpflege”)

piilolasioptikko (”Kontaktlinsenoptiker”)

jalkojenhoitaja (”Fuβpfleger”)

kuulolaitteiden tekijä (”Hörgeräteakustiker”)

kemikaliotuotteiden myyjä (”Drogist”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen vähintään viisivuotinen koulutus, joka käsittää vähintään kolme vuotta oppisopimuskoulutusta osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson, joka päättyy ammattitutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia ja kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita.

hieroja (”Masseur”)

Koulutus kestää yhteensä 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen viisivuotinen koulutus, joka käsittää kaksi vuotta oppisopimuskoulutusta, kaksivuotisen ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson ja yksivuotisen koulutusjakson, ja päättyy ammattitutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia ja kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita.

lastentarhanopettaja (”Kindergärtner/in”)

lastenhoitaja (”Erzieher”)

Koulutus kestää yhteensä 13 vuotta ja käsittää viisi vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa ja loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta.

Slovakiassa:

tanssialasta vastaava opettaja taidealan perusoppilaitoksissa (”učiteľ v tanečnom odbore na základných umeleckých školách”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14,5 vuotta, joka käsittää kahdeksan vuotta peruskoulutusta, neljä vuotta keskiasteen koulutusta erityisoppilaitoksessa ja viisi lukukautta tanssipedagogiikan opintoja.

opettaja erityisoppilaitoksissa ja sosiaalipalvelulaitoksissa (”vychovávatel' v špeciálnych výchovných zariadeniach a v zariadeniach sociálnych služieb”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, joka käsittää 8—9 vuotta peruskoulutusta, neljä vuotta keskiasteen koulutusta kasvatustieteellisessä oppilaitoksessa tai jossain muussa keskiasteen oppilaitoksessa ja kaksi vuotta täydentäviä osa-aikaisia kasvatustieteen opintoja.

2.   Teknikkokoulutus (”Mester/Meister/Maître”), joka sisältää niitä käsiteollisuusalan ammatteja koskevan koulutuksen, jotka eivät sisälly tämän direktiivin III osaston II lukuun

Seuraava koulutus:

Tanskassa:

optikko (”optometrist”)

Koulutus kestää yhteensä 14 vuotta, ja siihen sisältyy viisi vuotta ammatillista koulutusta, joka käsittää kahden ja puolen vuoden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilaitoksessa ja kahden ja puolen vuoden käytännön koulutuksen työpaikalla, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä ”Mester”.

apuneuvoteknikko (”ortopædimekaniker”)

Koulutus kestää yhteensä kaksitoista ja puoli vuotta, ja siihen sisältyy kolme ja puoli vuotta ammatillista koulutusta, joka käsittää kuuden kuukauden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilaitoksessa ja kolmen vuoden käytännön koulutuksen työpaikalla, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä ”Mester”.

erityisjalkineiden valmistaja (”ortopædiskomager”)

Koulutus kestää yhteensä kolmetoista ja puoli vuotta, ja siihen sisältyy neljä ja puoli vuotta ammatillista koulutusta, joka käsittää kahden vuoden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilaitoksessa ja kahden ja puolen vuoden käytännön koulutuksen työpaikalla, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä ”Mester”.

Saksassa:

optikko (”Augenoptiker”)

hammasteknikko (”Zahntechniker”)

kirurgisten tukien valmistaja (”Bandagist”)

kuulolaitteiden tekijä (”Hörgeräte-Akustiker”)

apuneuvoteknikko (”Orthopädiemechaniker”)

erityisjalkineiden valmistaja (”Orthopädieschuhmacher”).

Luxemburgissa:

optikko (”opticien”)

hammasteknikko (”mécanicien dentaire”)

kuulolaitteiden tekijä (”audioprothésiste”)

apuneuvoteknikko / kirurgisten tukien valmistaja (”mécanicien orthopédiste / bandagiste”)

erityisjalkineiden valmistaja (”orthopédiste-cordonnier”)

Koulutus kestää yhteensä 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen, osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettu vähintään viisivuotinen koulutus, joka päättyy loppututkintoon, jonka suorittaminen on edellytys ammattitoiminnan harjoittamiseen ja siihen liittyvien tehtävien suorittamiseen joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkattuna työntekijänä.

Itävallassa:

kirurgisten tukien valmistaja (”Bandagist”)

korsetintekijä (”Miederwarenerzeuger”)

optikko (”Optiker”)

erityisjalkineiden valmistaja (”Orthopädieschuhmacher”)

apuneuvoteknikko (”Orthopädietechniker”)

hammasteknikko (”Zahntechniker”)

puutarhuri (”Gärtner”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen vähintään viisivuotinen koulutus, joka käsittää vähintään kolme vuotta oppisopimuskoulutusta osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa ja vähintään kaksivuotisen ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson, ja päättyy mestaritutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia, kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita ja käyttää nimikettä ”Meister”.

maatalouden ja metsätalouden teknikkokoulutus, erityisesti:

maanviljelyteknikko (”Meister in der Landwirtschaft”)

maatalousteknikko (”Meister in der ländlichen Hauswirtschaft”)

puutarhateknikko (”Meister im Gartenbau”)

puutarhanviljelyteknikko (”Meister im Feldgemüsebau”)

hedelmänviljely- ja hedelmänkäsittelyteknikko (”Meister im Obstbau und in der Obstverwertung”)

viiniviljely- ja viinintuotantoteknikko (”Meister im Weinbau und in der Kellerwirtschaft”)

meijeritalousteknikko (”Meister in der Molkerei- und Käsereiwirtschaft”)

hevostalousteknikko (”Meister in der Pferdewirtschaft”)

kalatalousteknikko (”Meister in der Fischereiwirtschaft”)

siipikarjatalousteknikko (”Meister in der Geflügelwirtschaft”)

mehiläishoitoteknikko (”Meister in der Bienenwirtschaft”)

metsätalousteknikko (”Meister in der Forstwirtschaft”)

metsänkasvatus- ja metsänhoitoteknikko (”Meister in der Forstgarten- und Forstpflegewirtschaft”)

maatalouden varastointiteknikko (”Meister in der landwirtschaftlichen Lagerhaltung”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 15 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen vähintään kuusivuotinen koulutus, joka käsittää vähintään kolme vuotta oppisopimuskoulutusta osittain alan yrityksissä ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa ja kolmivuotisen ammatillisen harjoittelujakson, ja päättyy ammattiin liittyvään mestaritutkintoon, joka antaa oikeuden kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita ja käyttää nimikettä ”Meister”.

Puolassa:

ammatillisen koulutuksen ammattiaineen opettaja (”Nauczyciel praktycznej nauki zawodu”),

joka vastaa kestoltaan seuraavaa koulutusta:

i)

kahdeksan vuoden peruskoulutus ja viiden vuoden ammatillinen keskiasteen koulutus tai vastaava keskiasteen koulutus soveltuvalta alalta, jota täydentää pedagogiikan kurssi, jonka kokonaiskesto on vähintään 150 tuntia, työturvallisuuden ja työhygienian kurssi sekä kahden vuoden ammattikokemus ammatista, jonka opetuksen parissa henkilö tulee työskentelemään, tai

ii)

kahdeksan vuoden peruskoulutus ja viiden vuoden keskiasteen ammatillinen koulutus sekä tutkintotodistus pedagogisesta teknillisestä korkea-asteen oppilaitoksesta, tai

iii)

kahdeksan vuoden peruskoulutus ja 2—3 vuoden ammatillinen keskiasteen peruskoulutus ja vähintään kolmen vuoden ammattikokemus, mistä on osoituksena kyseisen ammatin tutkintotodistus; koulutusta täydentää pedagogiikan kurssi, jonka kokonaiskesto on vähintään 150 tuntia.

Slovakiassa:

ammatillisen koulutuksen maisteri (”majster odbornej výchovy”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, ja siihen sisältyy kahdeksan vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus (päätökseen saatettu ammatillinen keskiasteen koulutus ja/tai oppisopimuskoulutus soveltuvassa (samanlaisessa) ammattikoulutuksessa tai oppisopimuskurssilla), yhteensä vähintään kolmen vuoden ammattikokemus alalta, jolla koulutus tai oppisopimuskoulutus on saatettu päätökseen, sekä täydentävät pedagogiikan opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tai teknillisessä yliopistossa, tai päätökseen saatetut keskiasteen koulutus ja oppisopimuskoulutus soveltuvassa (samanlaisessa) ammattikoulutuksessa tai oppisopimuskurssilla, yhteensä vähintään kolmen vuoden ammattikokemus alalta, jolla koulutus tai oppisopimuskoulutus on saatettu päätökseen, sekä täydentävät pedagogiikan opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, tai 1 päivään syyskuuta 2005 mennessä erityispedagogiikan alan erityiskoulutus, jota annetaan ammatillisen koulutuksen maistereiden erityisoppilaitoksissa, ilman täydentäviä pedagogiikan opintoja.

3.   Merenkulkualan koulutus

a)

Merikuljetukset

Seuraava koulutus:

Tšekissä:

kansimies (”palubní asistent”)

komentosiltavahdin vahtipäällikkö (”námořní poručík”)

yliperämies (”první palubní důstojník”)

päällikkö (”kapitán”)

konemestaria avustava henkilö (”strojní asistent”)

vahtikonemestari (”strojní důstojník”)

ensimmäinen konemestari (”druhý strojní důstojník”)

konepäällikkö (”první strojní důstojník”)

laivasähköasentaja (”elektrotechnik”)

sähkömestari (”elektrodůstojník”)

Tanskassa:

merikapteeni (”skibsfører”)

yliperämies (”overstyrmand”)

perämies, vahtiperämies (”enestyrmand, vagthavende styrmand”)

vahtiperämies (”vagthavende styrmand”)

konepäällikkö (”maskinchef”)

ensimmäinen konemestari (”1. maskinmester”)

ensimmäinen konemestari / päivystävä konemestari (”1. maskinmester / vagthavende maskinmester”)

Saksassa:

kapteeni, suuri rannikkoalus (”Kapitän AM”)

kapteeni, rannikkoalus (”Kapitän AK”)

perämies, suuri rannikkoalus (”Nautischer Schiffsoffizier AMW”)

perämies, rannikkoalus (”Nautischer Schiffsoffizier AKW”)

konemestari, luokka C (”Schiffsbetriebstechniker CT — Leiter von Maschinenanlagen”)

koneenhoitaja, luokka C — konepäällikkö (”Schiffsmaschinist CMa — Leiter von Maschinenanlagen”)

konemestari, luokka C (”Schiffsbetriebstechniker CTW”)

koneenhoitaja, luokka C — yksin vastuussa oleva koneenhoitaja (”Schiffsmaschinist CMaW — Technischer Alleinoffizier”)

Italiassa:

perämies (”ufficiale di coperta”)

konemestari (”ufficiale di macchina”)

Latviassa:

laivan sähköinsinööri (”kuģu elektromehāniķis”)

jäähdytyskoneiston hoitaja (”kuģa saldēšanas iekārtu mašīnists”).

Alankomaissa:

perämies, rannikkoalus (sisältää täydennyskoulutuksen) (”stuurman kleine handelsvaart (met aanvulling)”)

koneenhoitaja (”diploma motordrijver”)

VTS-virkailija (”VTS-functionaris”)

Tšekissä:

i)

kansimiehen osalta (”palubní asistent”)

1.

Vähintään 20 vuoden ikäinen henkilö.

2.

a)

Merenkulkuakatemia tai merenkulkuopisto — merenkulkuosasto, molempien linjojen päätteeksi on täytynyt suorittaa ”maturitní zkouška” -tutkinto; ja hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu aluksilla opintojen aikana, tai

b)

Vähintään kahden vuoden hyväksytty meripalvelu aluksilla komentosiltavahtiin osallistuvana vahtimiehenä suorittavalla tasolla ja STCW (kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus) -koodin A-II/1 osastossa määritetyt pätevyysvaatimukset täyttävän hyväksytyn kurssin loppuun suorittaminen STCW-yleissopimuksen osapuolen merenkulkuakatemiassa tai merenkulkuopistossa ja tutkinnon suorittaminen MTC: n (Tšekin meriliikennekomitea) hyväksymälle tutkintolautakunnalle.

ii)

komentosiltavahdin vahtipäällikön osalta (”námořní poručík”)

1.

Hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu kannella avustavana henkilönä aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, kun on kyseessä merenkulkuopistosta tai -akatemiasta valmistunut henkilö, tai, kun on kyseessä hyväksytyltä kurssilta valmistunut henkilö, vähintään vuoden meripalvelu, josta vähintään kuusi kuukautta komentosiltavahtiin osallistuvana vahtimiehenä.

2.

Asianmukaisesti täytetty ja merkinnöin varustettu aluksella tapahtuvaa harjoittelua koskeva seurantakirja kansioppilaiden (kadetti) osalta.

iii)

yliperämiehen osalta (”první palubní důstojník”)

Komentosiltavahdin vahtipäällikön pätevyyskirja aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, ja vähintään 12 kuukauden hyväksytty meripalvelu kyseisessä asemassa.

iv)

päällikön osalta (”kapitán”)

=

Päällikön pätevyyskirja aluksilla, joiden bruttovetoisuus on 500—3 000.

=

Yliperämiehen pätevyyskirja aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 3 000, ja vähintään kuuden kuukauden hyväksytty meripalvelu yliperämiehenä aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, ja vähintään kuuden kuukauden hyväksytty meripalvelu yliperämiehenä aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 3 000.

v)

konemestaria avustavan henkilön osalta (”strojní asistent”)

1.

Vähintään 20 vuoden ikäinen henkilö.

2.

Merenkulkuakatemia tai merenkulkuopisto — laivakonetekniikkaosasto ja hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu aluksilla opintojen aikana.

vi)

vahtikonemestarin osalta (”strojní důstojník”)

Hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu konemestaria avustavana henkilönä, kun on kyseessä merenkulkuakatemiasta tai -opistosta valmistunut henkilö.

vii)

ensimmäisen konemestarin osalta (”druhý strojní důstojník”)

Hyväksytty vähintään 12 kuukauden meripalvelu toisena konemestarina pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 750 kW: n aluksilla.

viii)

konepäällikön osalta (”první strojní důstojník”)

Asianmukainen todistus työskentelystä ensimmäisenä konemestarina pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 3 000 kW: n aluksilla ja vähintään kuuden kuukauden hyväksytty meripalvelu kyseisessä asemassa.

ix)

laivasähköasentajan osalta (”elektrotechnik”)

1.

Vähintään 18 vuoden ikäinen henkilö.

2.

Merenkulkuakatemia tai muu akatemia — sähkötekniikan suuntautumisvaihtoehto, sähkötekniikanalan teknillinen opisto tai koulu; kaikkien linjojen päätteeksi on täytynyt suorittaa ”maturitní zkouška” -tutkinto; lisäksi vaaditaan vähintään 12 kuukauden hyväksytty harjoittelu sähkötekniikan alalla.

x)

sähkömestarin osalta (”elektrodůstojník”)

1.

Merenkulkuakatemia tai -opisto — laivasähkötekniikan suuntautumisvaihtoehto, muu sähkötekniikanalan akatemia tai keskiasteen oppilaitos; kaikkien linjojen päätteeksi on täytynyt suorittaa ”maturitní zkouška” -tutkinto tai valtiollinen koe.

2.

Hyväksytty vähintään 12 kuukauden meripalvelu laivasähköasentajana, kun on kyseessä akatemiasta tai opistosta valmistunut henkilö, ja vähintään 24 kuukauden meripalvelu, kun on kyseessä keskiasteen oppilaitoksesta valmistunut henkilö.

Tanskassa yhdeksän vuoden perusasteen koulutus sekä perusopinnot ja/tai 17—36 kuukautta kestävä työskentely merellä, jota täydennetään:

i)

vahtiperämiehen osalta yksivuotisella ammattiin perehdyttävällä erikoiskoulutuksella

ii)

muiden osalta kolmivuotisella ammattiin perehdyttävällä erikoiskoulutuksella.

Saksassa yhteensä 14—18 vuoden koulutus, johon sisältyvät kolmivuotiset ammatilliset perusopinnot ja yhden vuoden kestävä työskentely merellä, jota seuraa yksi- tai kaksivuotinen ammattiin perehdyttävä erikoiskoulutus täydennettynä tarvittaessa kahden vuoden merenkulkualan työelämään tutustumisella.

Latviassa

i)

laivan sähköinsinöörin osalta (”kuģu elektromehāniķis”)

1.

Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö.

2.

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta ja 6 kuukautta, ja siihen sisältyy vähintään 9 vuotta peruskoulutusta ja vähintään 3 vuotta ammatillista koulutusta. Lisäksi vaaditaan meripalvelua vähintään 6 kuukautta laivansähkömiehenä tai laivan sähköinsinöörin avustajana laivoilla, joiden generaattorin teho on yli 750 kW. Ammatillisen koulutuksen päättää liikenneministeriön hyväksymän koulutusohjelman mukainen toimivaltaisen viranomaisen järjestämä erityiskoe.

ii)

jäähdytyskoneiston hoitajan osalta (”kuģa saldēšanas iekārtu mašīnists”)

1.

Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö.

2.

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään 9 vuotta peruskoulutusta ja vähintään 3 vuotta ammatillista koulutusta. Lisäksi vaaditaan meripalvelua vähintään 12 kuukautta jäähdytysinsinöörin avustajana. Ammatillisen koulutuksen päättää liikenneministeriön hyväksymän koulutusohjelman mukainen toimivaltaisen viranomaisen järjestämä erityiskoe.

Italiassa yhteensä 13 vuoden koulutus, josta vähintään viisi vuotta on ammattiin perehdyttävää koulutusta, joka päättyy loppututkintoon ja jota tarvittaessa täydennetään työharjoittelulla.

Alankomaissa:

i)

perämiehen, rannikkoalus (sisältää täydennyskoulutuksen) (”stuurman kleine handelsvaart (met aanvulling)”) ja koneenhoitajan (”diploma motordrijver”) osalta 14 vuoden koulutus, josta vähintään kaksi vuotta suoritetaan ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa ja jota täydennetään kahdentoista kuukauden työelämään tutustumisella

ii)

VTS-virkailijan (”VTS-functionaris”) osalta yhteensä vähintään 15 vuoden koulutus, johon sisältyy vähintään kolmen vuoden korkeampi ammatillinen koulutus (”HBO”) tai opistotasoinen ammatillinen koulutus (”MBO”), joita seuraa kansallinen tai alueellinen erikoistumisjakso, johon sisältyy molemmissa tapauksissa vähintään 12 viikkoa teoreettista koulutusta, ja jotka molemmat päättyvät loppututkintoon,

ja koulutus tunnustetaan kansainvälisen STCW yleissopimuksen (Kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyysasiakirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 yleissopimus) mukaiseksi.

b)

Merikalastus

Seuraava koulutus:

Saksassa:

kapteeni, syvänmeren kalastus (”Kapitän BG/Fischerei”)

kapteeni, rannikkokalastus (”Kapitän BLK/Fischerei”)

perämies, syvänmeren alus (”Nautischer Schiffsoffizier BGW/Fischerei”)

perämies, rannikkoalus (”Nautischer Schiffsoffizier BK/Fischerei”)

Alankomaissa:

perämies/konemestari V (”stuurman werktuigkundige V”)

konemestari IV, kalastusalus (”werktuigkundige IV visvaart”)

perämies IV, kalastusalus (”stuurman IV visvaart”)

perämies/konemestari VI (”stuurman werktuigkundige VI”)

koulutukseen sisältyy:

Saksassa yhteensä 14—18 vuoden koulutus, johon sisältyvät kolmivuotiset ammatilliset perusopinnot ja yhden vuoden kestävä työskentely merellä, jota seuraa yksi- tai kaksivuotinen ammattiin perehdyttävä erikoiskoulutus täydennettynä tarvittaessa kahden vuoden merenkulkualan työelämään tutustumisella

Alankomaissa 13—15 vuoden koulutus, johon sisältyvät vähintään kaksivuotiset opinnot ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa täydennettynä 12 kuukauden työelämään tutustumisella

ja koulutus tunnustetaan Torremolinoksen sopimuksen mukaiseksi (kalastusalusten turvallisuutta koskeva kansainvälinen sopimus vuodelta 1977).

4.   Teknisen alan koulutus

Seuraava koulutus:

Tšekissä:

hyväksytty teknikko, hyväksytty rakennusmestari (”autorizovaný technik, autorizovaný stavitel”)

Ammatillinen koulutus kestää vähintään yhdeksän vuotta, johon kuuluu neljän vuoden tekninen keskiasteen koulutus, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon (keskiasteen teknillisen oppilaitoksen tutkinto), ja viiden vuoden ammattikokemus ja sen päättävä pätevyyttä mittaava koe tiettyjä rakennustoimia koskevilta osin (säädös N:o 50/1976 Sb. (rakennuslaki) ja säädös N:o 360/1992 Sb.).

raideliikenteen kuljettaja (”fyzická osoba řídící drážní vozidlo”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, ja se sisältää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista koulutusta, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon; koulutuksen päätteeksi suoritetaan valtiollinen koe ajoneuvojen käyttövoimasta.

raidetarkastusteknikko (”drážní revizní technik”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta kone- tai sähköalan keskiasteen oppilaitoksessa, ja päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon.

liikenneopettaja (”učitel autoškoly”)

Henkilön tulee olla vähintään 24 vuoden ikäinen; koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka painottuu liikenteeseen tai konealaan; koulutuksen päättää ”maturitní zkouška” -tutkinto.

valtion katsastusteknikko (”kontrolní technik STK”)

Henkilön tulee olla vähintään 21 vuoden ikäinen; koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon. Koulutuksen lisäksi vaaditaan vähintään kahden vuoden tekniikan alan harjoittelu, ajokortti, puhdas rikosrekisteri ja loppuun saatettu valtion teknikoille suunnattu vähintään 120 tunnin erityiskoulutus sekä kokeen hyväksytty suorittaminen.

ajoneuvopäästötarkastusmekaanikko (”mechanik měření emisí”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon. Lisäksi hakijalta vaaditaan loppuun saatettu vähintään kolmen vuoden tekniikan alan harjoittelu ja ajoneuvopäästötarkastusmekaanikoille suunnattu vähintään kahdeksan tunnin erityiskoulutus sekä kokeen hyväksytty suorittaminen.

laivuri, luokka I (”kapitán I. třídy”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 15 vuotta, ja se sisältää kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja kolme vuotta ammatillista koulutusta, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon; koulutus päättyy tutkintoon, joka oikeuttaa pätevyyskirjaan. Ammatillisen koulutuksen lisäksi vaaditaan neljän vuoden ammattiharjoittelu, joka päättyy kokeeseen.

taidekäsityöksi luettavien monumenttien entisöinti (”restaurátor památek, které jsou díly uměleckých řemesel”)

Koulutus kestää yhteensä 12 vuotta, mikäli siihen sisältyy täysi keskiasteen tekninen koulutus entisöintilinjalla; tai 10—12 vuoden opinnot soveltuvalla linjalla sekä viiden vuoden ammattikokemus, kun on kyseessä täysi keskiasteen tekninen koulutus, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon, tai kahdeksan vuoden ammattikokemus, kun on kyseessä keskiasteen tekninen koulutus, joka päättyy oppisopimuskoulutuksen loppukokeeseen.

taideteosten, jotka eivät ole monumentteja ja joita pidetään museoiden ja gallerioiden kokoelmissa, ja muiden kulttuurisesti arvokkaiden esineiden entisöinti (”restaurátor děl výtvarných umění, která nejsou památkami a jsou uložena ve sbírkách muzeí a galerií, a ostatních předmětů kulturní hodnoty”)

Koulutus kestää yhteensä 12 vuotta, jonka lisäksi vaaditaan viiden vuoden ammattikokemus, kun on kyseessä täysi keskiasteen tekninen koulutus entisöintilinjalla, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon.

jätehuoltaja (”odpadový hospodář”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, ja se sisältää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon, ja vähintään viiden vuoden kokemus jätehuoltoalalta viimeksi kuluneen 10 vuoden ajalta.

ylipanostaja (”technický vedoucí odstřelů”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy ”maturitní zkouška” -tutkintoon.

Koulutuksen lisäksi vaaditaan seuraavaa:

kahden vuoden kokemus räjäyttäjänä (maanalaisissa töissä) tai yhden vuoden kokemus (pintaräjäytyksissä), joka käsittää kuusi kuukautta räjäyttäjän avustajana;

100 tunnin teoreettinen ja käytännön koulutusjakso, jonka jälkeen kokeen suorittaminen asianomaiselle alueelliselle kaivosalan viranomaiselle;

vähintään kuuden kuukauden ammattikokemus laajamittaisten räjäytystöiden suunnittelusta ja suorittamisesta;

32 tunnin teoreettinen ja käytännön koulutusjakso, jonka jälkeen kokeen suorittaminen Tšekin kaivosalan viranomaiselle.

Italiassa:

rakennusmittaaja (”geometra”)

maatalousneuvoja (”perito agrario”)

Koulutus käsittää yhteensä vähintään 13 vuoden keskiasteen tekniset opinnot, joihin kuuluu kahdeksan vuoden oppivelvollisuuden suorittaminen ja sen jälkeen suoritettava viisivuotinen keskiasteen koulutus, joka sisältää kolmivuotisen ammattiin suuntautuvan koulutuksen ja päättyy Technical Baccalaureat -tutkintoon ja jota tarvittaessa täydennetään:

i)

rakennusmittaajien osalta joko vähintään kaksivuotisella käytännön harjoittelujaksolla ammattia harjoittavassa toimistossa tai viiden vuoden työkokemuksella

ii)

tai maatalousneuvojien osalta vähintään kaksivuotisella käytännön harjoittelujaksolla, jonka jälkeen suoritetaan valtion valvoma tutkinto.

Latviassa:

veturinkuljettajan apulainen (”vilces līdzekļa vadītāja (mašīnista) palīgs”)

Vähintään 18 vuoden ikäinen henkilö. Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta keskiasteen ammatillista koulutusta. Koulutuksen päättää työnantajan järjestämä erillinen koe; toimivaltaisen viranomaisen viideksi vuodeksi antama todistus pätevyydestä.

Alankomaissa:

oikeudenpalvelija (”gerechtsdeurwaarder”)

hammasproteesien tekijä (”tandprotheticus”)

Koulutus käsittää:

i)

oikeudenpalvelijan (”gerechtsdeurwaarder”) osalta yhteensä 19 vuoden koulutuksen, joka sisältää kahdeksan vuotta kestävän oppivelvollisuuden suorittamisen ja sitä seuraavan kahdeksan vuoden keskiasteen koulutuksen, johon kuuluu nelivuotinen, valtion valvomaan tutkintoon päättyvä tekninen koulutus ja jota täydennetään kolmivuotisella ammatin harjoittamiseen suuntautuvalla teoreettisella ja käytännön koulutuksella

ii)

hammasproteesien tekijän (”tandprotheticus”) osalta yhteensä vähintään 15 vuoden kokopäiväisen koulutuksen ja kolmen vuoden osapäiväisen koulutuksen, jotka sisältävät kahdeksan vuotta kestävän peruskoulutuksen, neljä vuotta kestävän yleissivistävän keskiasteen koulutuksen, kolmen vuoden ammatillisen koulutuksen, johon kuuluu teoreettinen ja käytännön koulutus hammasteknikkona ja jota täydennetään kolmen vuoden osapäiväisellä hammasproteesien tekijän koulutuksella, joka päättyy loppututkintoon.

Itävallassa:

metsänhoitaja (”Förster”)

tekninen neuvoja (”Technisches Büro”)

työvoimanvuokraaja (”Überlassung von Arbeitskräften — Arbeitsleihe”)

työnvälittäjä (”Arbeitsvermittlung”)

sijoitusneuvoja (”Vermögensberater”)

yksityisetsivä (”Berufsdetektiv”)

turvallisuusvalvoja (”Bewachungsgewerbe”)

kiinteistönvälittäjä (”Immobilienmakler”)

kiinteistönhoitaja (”Immobilienverwalter”)

rakennuttaja, urakoitsija (”Bauträger, Bauorganisator, Baubetreuer”)

saatavien perintäasiamies (”Inkassobüro/Inkassoinstitut”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 15 vuotta, ja se sisältää kahdeksan vuotta kestävän oppivelvollisuuden suorittamisen ja sitä seuraavan vähintään viiden vuoden teknisen tai kaupallisen keskiasteen koulutuksen, joka päättyy tekniseen tai kaupalliseen matura-tason pätevyystutkintoon ja jota täydennetään vähintään kaksivuotisella koulutuksella ja harjoittelulla työpaikalla, ja päättyy ammattitutkintoon.

vakuutusneuvoja (”Berater in Versicherungsangelegenheiten”)

Koulutus kestää 15 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen kuusivuotinen koulutus, joka käsittää kolme vuotta oppisopimuskoulutusta ja kolmivuotisen ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson ja päättyy loppututkintoon.

rakennusmestari / suunnittelu ja tekniset laskelmat (”Planender Baumeister”)

puuseppä / suunnittelu ja tekniset laskelmat (”Planender Zimmermeister”)

Koulutus kestää yhteensä vähintään 18 vuotta, ja se sisältää vähintään yhdeksän vuotta kestävän ammatillisen koulutuksen, johon kuuluu neljän vuoden keskiasteen tekninen koulutus ja viisi vuotta ammatillista harjoittelua ja koulutusta, ja päättyy ammattitutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia ja kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita, siltä osin kuin kyseinen koulutus koskee oikeutta suunnitella rakennuksia ja suorittaa teknisiä laskelmia sekä rakennustyön valvontaa (”Maria Teresian erivapaus”).

yrityskirjanpitäjä (Gewerblicher Buchhalter) vuonna 1994 annetun Gewerbeordnung-lain nojalla (vuonna 1994 annettu kauppaa, käsiteollisuutta ja teollisuutta koskeva laki);

itsenäinen kirjanpitäjä (”Selbständiger Buchhalter”), vuonna 1999 annetun Bundesgesetz über die Wirtschaftstreuhandberufe -lain nojalla (vuonna 1999 annettu julkisen laskentatoimen alan ammatteja koskeva laki).

Puolassa:

yleinen moottoriajoneuvon ajokelpoisuustestin katsastusasemalla suorittava teknikko (”Diagnosta przeprowadzający badania techniczne w stacji kontroli pojazdów o podstawowym zakresie badań”)

Koulutus käsittää kahdeksan vuoden peruskoulutuksen ja viiden vuoden keskiasteen teknisen moottoriajoneuvoalan koulutuksen sekä kolmen vuoden kokemuksen huoltoasemalta tai korjaamolta; koulutus käsittää 51-tuntisen moottoriajoneuvokatsastuksen peruskoulutuksen; lisäksi vaaditaan pätevyyskokeen suorittaminen hyväksytysti.

moottoriajoneuvon ajokelpoisuustestin alueellisella katsastusasemalla suorittava teknikko (”Diagnosta przeprowadzający badania techniczne pojazdu w okręgowej stacji kontroli pojazdów”)

Koulutus käsittää kahdeksan vuoden peruskoulutuksen ja viiden vuoden keskiasteen ammatillisen moottoriajoneuvoalan koulutuksen sekä neljän vuoden kokemuksen katsastusasemalta tai korjaamolta; koulutus käsittää 51-tuntisen moottoriajoneuvokatsastuksen peruslinjan; lisäksi vaaditaan pätevyyskokeen suorittaminen hyväksytysti.

moottoriajoneuvon ajokelpoisuustestin katsastusasemalla suorittava teknikko (”Diagnosta wykonujący badania techniczne pojazdów w stacji kontroli pojazdów”)

Koulutus käsittää

i)

kahdeksan vuoden peruskoulutuksen ja viiden vuoden keskiasteen teknisen moottoriajoneuvoalan koulutuksen, jota täydentää neljän vuoden todistettu kokemus ajoneuvohuoltoasemalta tai korjaamolta, tai

ii)

kahdeksan vuoden peruskoulutus ja viiden vuoden keskiasteen ammatillinen, muu kuin moottoriajoneuvoalan erikoiskoulutus, jota täydentää kahdeksan vuoden todistettu kokemus ajoneuvokatsastusasemalta tai korjaamolta. Koulutus käsittää yhteensä 113 tunnin pituisen, päätökseen saatetun perus- ja erikoistumiskoulutuksen, jonka kutakin vaihetta on seurannut koe.

Teknikoiden päätökseen saatetun koulutuksen tuntimäärä ja koulutusosioiden yleinen laajuus täsmennetään erikseen teknikoita koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista 28 päivänä marraskuuta 2002 annetussa infrastruktuuriministeriön asetuksessa (Virallinen lehti 2002, N:o 208, kohta 1769).

junanlähettäjä (”Dyżurny ruchu”)

Koulutus käsittää kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka on erikoistunut raideliikenteeseen, sekä 45 päivän pituisen, junanlähettäjän tehtävään valmistavan kurssin samoin kuin pätevyystutkinnon suorittamisen, tai kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja viisi vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka on erikoistunut raideliikenteeseen, sekä 63 päivän pituisen junanlähettäjän tehtävään valmistavan kurssin, samoin kuin pätevyystutkinnon suorittamisen.

5.   Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritettu ”National Vocational Qualifications” (kansalliset ammatilliset kelpoisuusehdot) tai ”Scottish Vocational Qualifications” (Skotlannissa sovellettavat ammatilliset kelpoisuusehdot) -järjestelmien mukainen koulutus:

hyväksytty eläintenhoitaja (”listed veterinary nurse”)

kaivossähköinsinööri (”mine electrical engineer”)

kaivoskoneinsinööri (”mine mechanical engineer”)

hammasterapeutti (”dental therapist”)

hammashuoltaja (”dental hygienist”)

silmäoptikko (”dispensing optician”)

kaivoksen turvallisuudesta vastaava henkilö (”mine deputy”)

sosiaalialan työntekijä — toimeentulotuki (”insolvency practitioner”)

laillistettu notaari — omaisuuden luovutus (”licensed conveyancer”)

yliperämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta (”first mate — freight/passenger ships — unrestricted”)

ensimmäinen perämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta (”second mate — freight/passenger ships — unrestricted”)

toinen perämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta (”third mate — freight/passenger ships — unrestricted”)

perämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta (”deck officer — freight/passenger ships — unrestricted”)

konemestari — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoittamaton kaupankäyntialue (”engineer officer — freight/passenger ships — unlimited trading area”)

hyväksytty jätehuoltoalan tekninen työntekijä (”certified technically competent person in waste management”)

Koulutus antaa kelpoisuuden, joka on hyväksytty ”National Vocational Qualifications, (NVQ)” (kansallisten ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmässä tai joka on hyväksytty Skotlannissa ”Scottish Vocational Qualifications” (skotlantilaisten ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmässä, ja joka kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan ”National Framework of Vocational Qualifications” -järjestelmän (ammatillisten kelpoisuusehtojen kansallisen järjestelmän) tasoille 3 ja 4.

Nämä tasot määritellään seuraavasti:

Taso 3: kelpoisuus moniin vaihteleviin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joista suurin osa on monimutkaisia ja tavanomaisesta poikkeavia. Usein vaaditaan huomattavaa vastuunottoa ja itsenäisyyttä sekä muiden valvontaa tai ohjausta.

Taso 4: kelpoisuus monenlaisiin teknisiin tai ammatillisiin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joihin liittyy merkittävä henkilökohtainen vastuu ja itsenäisyys. Työhön liittyy usein myös vastuu muiden työstä ja resurssien jakaminen.


(1)  Ammattinimike ”Krankengymnast(in)” on korvattu 1 päivästä kesäkuuta 1994 alkaen nimikkeellä ”Physiotherapeut(in)”. Tämän ammatin harjoittajat, jotka ovat saaneet tutkintotodistuksen ennen kyseistä päivää, voivat halutessaan käyttää edelleen nimikettä ”Krankengymnast(in)”.


LIITE III

Luettelo 13 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta säännellystä ammatillisesta koulutuksesta

Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

Säännellyt koulutusalat, jotka antavat ”National Council for Vocational Qualifications” -toimielimen (ammatillisten kelpoisuusehtojen kansallinen neuvosto) hyväksymän ”National Vocational Qualifications”, (NVQ) (kansallisten ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmän mukaisen kelpoisuuden tai Skotlannissa ”Scottish Vocational Qualifications” (Skotlannissa sovellettavien ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmän mukaisen kelpoisuuden, ja jotka kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan ”National Framework of Vocational Qualifications” -järjestelmän (ammatillisten kelpoisuusehtojen kansallisen järjestelmän) tasoille 3 ja 4.

Nämä tasot määritellään seuraavasti:

Taso 3: kelpoisuus moniin vaihteleviin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joista suurin osa on monimutkaisia ja tavanomaisesta poikkeavia. Usein vaaditaan huomattavaa vastuunottoa ja itsenäisyyttä sekä muiden valvontaa tai ohjausta.

Taso 4: kelpoisuus monenlaisiin teknisiin tai ammatillisiin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joihin liittyy merkittävä henkilökohtainen vastuu ja itsenäisyys. Työhön liittyy usein myös vastuu muiden työstä ja resurssien jakaminen.

Saksassa:

Seuraavat säännellyt koulutusalat:

Säännellyt koulutusalat, jotka valmistavat teknisen apulaisen (”technische(r)/Assistent(in)”), kaupallisen avustajan (”kaufmännische(r)/Assistent(in)”) ja sosiaalialan ammatteihin (”soziale Berufe”) sekä valtion hyväksymän puhetaidon opettajan ammattiin (”staatlich geprüfter Atem-, Sprech- und Stimmlehrer(in)”), joiden kesto on yhteensä vähintään 13 vuotta ja jotka edellyttävät keskiasteen opintojen (”mittlerer Bildungsabschluss”) suorittamista hyväksytysti ja jotka sisältävät:

i)

vähintään kolme vuotta (1) erikoisoppilaitoksessa (”Fachschule”) annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota mahdollisesti täydennetään yksi- tai kaksivuotisella loppututkintoon päättyvällä erikoistumisjaksolla, tai

ii)

vähintään kaksi ja puoli vuotta erikoisoppilaitoksessa (”Fachschule”) annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota täydennetään vähintään kuuden kuukauden työelämään tutustumisella tai vähintään kuuden kuukauden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa, tai

iii)

vähintään kaksi vuotta erikoisoppilaitoksessa (”Fachschule”) annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota täydennetään vähintään yhden vuoden työelämään tutustumisella tai vähintään yhden vuoden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa.

Säännellyt koulutusalat valtion hyväksymän teknikon (”staatlich geprüfte(r) Techniker(in)”), kaupallisen alan (”Betriebswirt(in)”), suunnittelijan (”Gestalter(in)”) ja perheasiain hoitajan (”Familienpfleger(in)”) ammattiin, joiden kesto on yhteensä vähintään 16 vuotta ja jotka edellyttävät oppivelvollisuuden tai vastaavan koulutuksen suorittamista hyväksytysti (vähimmäiskesto yhdeksän vuotta) ja vähintään kolme vuotta kestävän ammattikoulun (”Berufsschule”) suorittamista, ja jotka sisältävät vähintään kahden vuoden ammattikokemuksen jälkeen vähintään kahden vuoden ajan kokopäiväistä koulutusta tai vastaavan pituisen osapäiväkoulutuksen.

Säännellyt koulutusalat ja säännellyt jatkokoulutusalat, joiden kesto on yhteensä vähintään 15 vuotta ja jotka edellyttävät oppivelvollisuuden (vähimmäiskesto yhdeksän vuotta) tai ammatillisen koulutuksen (yleensä kolme vuotta) suorittamista hyväksytysti ja jotka sisältävät yleensä vähintään kaksi vuotta ammattikokemusta (useimmissa tapauksissa kolme vuotta) ja tutkinnon jatkokoulutuksen osana, jonka valmistelemiseksi suoritetaan yleensä täydentävää koulutusta joko samanaikaisesti ammattikokemuksen kanssa (vähintään 1 000 tuntia) tai päätoimisesti (vähintään vuosi).

Saksan viranomaiset toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille luettelon tässä liitteessä tarkoitetuista koulutusaloista.

Alankomaissa:

Säännellyt koulutusalat, joiden kesto on yhteensä vähintään 15 vuotta ja jotka edellyttävät kahdeksan vuoden peruskoulutuksen sekä neljän vuoden yleissivistävän keskiasteen koulutuksen (”MAVO”) tai keskiasteen ammatillisen koulutuksen (”VBO”) tai korkeamman tasoisen yleissivistävän keskiasteen koulutuksen suorittamista hyväksytysti ja jotka edellyttävät loppututkintoon päättyviä kolmi- tai nelivuotisia opintoja opistotasoista ammatillista koulutusta antavassa oppilaitoksessa (”MBO”).

Säännellyt koulutusalat, joiden kesto on yhteensä vähintään 16 vuotta ja jotka edellyttävät kahdeksan vuoden peruskoulutuksen sekä neljän vuoden keskiasteen ammatillisen koulutuksen (”VBO”) tai korkeamman tasoisen yleissivistävän ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittamista hyväksytysti ja jotka edellyttävät oppisopimusjärjestelmässä vähintään neljän vuoden ammatillista koulutusta, johon kuuluu vähintään yksi päivä teoreettista koulutusta oppilaitoksessa viikoittain ja muina päivinä käytännön koulutusta koulutuskeskuksessa tai yrityksessä ja joka päättyy toisen tai kolmannen tason tutkintoon.

Alankomaiden viranomaiset toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille luettelon tässä liitteessä tarkoitetuista koulutusaloista.

Itävallassa:

Koulutusalat opistotasoista ammatillista koulutusta antavissa oppilaitoksissa (”Berufsbildende Höhere Schulen”) ja opistotasoista maa- ja metsätalousalan koulutusta antavissa oppilaitoksissa (”Höhere Land- und Forstwirtschaftliche Lehranstalten”), mukaan luettuna erityismuodot (”einschließlich der Sonderformen”), joiden rakenne ja taso on määritelty laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määräyksillä.

Koulutusalat kestävät yhteensä vähintään 13 vuotta, ja niihin sisältyy viisi vuotta ammatillista koulutusta, joka päättyy loppututkintoon, jonka suorittaminen hyväksytysti on osoitus ammattipätevyydestä.

Koulutusalat mestarikouluissa (”Meisterschulen”), mestariluokilla (”Meisterklassen”), teollisissa mestarikouluissa (”Werkmeisterschulen”) tai rakennusalan kouluissa (”Bauhandwerkerschulen”), joiden rakenne ja taso on määritelty laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määräyksillä.

Koulutusalat kestävät yhteensä vähintään 13 vuotta, ja niihin kuuluu yhdeksän vuoden oppivelvollisuuden suorittaminen, jota seuraa joko vähintään kolme vuotta ammatillista koulutusta erikoisoppilaitoksessa tai vähintään kolme vuotta koulutusta yrityksessä ja samanaikaisesti ammatillisessa oppilaitoksessa (”Berufsschule”), jotka molemmat päättyvät loppututkintoon ja joita täydennetään suorittamalla hyväksytysti vähintään yhden vuoden koulutus mestarikouluissa (”Meisterschulen”), mestariluokilla (”Meisterklassen”), teollisissa mestarikouluissa (”Werkmeisterschulen”) tai rakennusalan kouluissa (”Bauhandwerkerschulen”). Useimmissa tapauksissa kesto on yhteensä vähintään 15 vuotta, ja siihen kuuluvat työelämään tutustumisjaksot, jotka joko edeltävät koulutusta näissä oppilaitoksissa tai joiden yhteydessä osallistutaan koulutukseen osa-aikaisesti (vähintään 960 tuntia).

Itävallan viranomaiset toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille luettelon tässä liitteessä tarkoitetuista koulutusaloista.


(1)  Kolmen vuoden vähimmäiskestoa voidaan alentaa kahteen vuoteen, jos asianomaisella henkilöllä on kelpoisuus, joka on välttämätön yliopistoon pääsemiseksi (”Abitur”), eli kolmetoista vuotta aiempaa koulutusta, tai ”Fachhochschule”-kouluun pääsemiseksi (”Fachhochschulreife”), eli kaksitoista vuotta aiempaa koulutusta.


LIITE IV

17, 18 ja 19 artiklassa tarkoitettuihin ammattikokemusluokkiin liittyvät toiminnot

Luettelo I

Direktiiviin 64/427/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 69/77/ETY, sekä direktiiveihin 68/366/ETY ja 82/489/ETY sisältyvät pääryhmät

1   Direktiivi 64/427/ETY

Pääryhmä

23

Tekstiilien valmistus

232

Villapohjaisten tekstiilien jalostus

233

Puuvillapohjaisten tekstiilien jalostus

234

Silkkipohjaisten tekstiilien jalostus

235

Pellava- ja hamppupohjaisten tekstiilien jalostus

236

Muiden tekstiilikuitujen jalostus (juutti, vulkaanikuidut jne.), köysien valmistus

237

Trikooneulosten valmistus

238

Tekstiilien viimeistely

239

Muu tekstiilituotteiden valmistus

Pääryhmä

24

Jalkineiden, vaatteiden ja vuodevaatteiden valmistus

241

Jalkineiden mekaaninen valmistus (lukuun ottamatta kumi- ja puujalkineita)

242

Jalkineiden valmistus käsityönä ja niiden korjaaminen

243

Vaatteiden valmistus (lukuun ottamatta turkiksia)

244

Patjojen ja vuodevaatteiden valmistus

245

Turkistuotteiden valmistus

Pääryhmä

25

Puu- ja korkkituotteiden valmistus (ei kuitenkaan huonekalujen valmistus puusta)

251

Puun sahaus ja teollinen käsittely

252

Puolivalmisteiden valmistus puusta

253

Palkit, puusepäntuotteet, parketit (sarjavalmistus)

254

Puupakkausten valmistus

255

Muiden puutuotteiden valmistus (ei kuitenkaan huonekalujen valmistus)

259

Olki-, korkki-, kori- ja punostuotteiden valmistus; harjojen valmistus

Pääryhmä

26

260 Huonekalujen valmistus puusta

Pääryhmä

27

Paperin ja paperituotteiden valmistus

271

Massan, paperin ja kartongin valmistus

272

Paperin ja kartongin jalostus, tuotteiden valmistus massasta

Pääryhmä

28

280 Kustantaminen, painaminen ja niihin liittyvät teollisuusalat

Pääryhmä

29

Nahan ja nahkatuotteiden valmistus

291

Parkitseminen

292

Nahka- ja keinonahkatuotteiden valmistus

ex pääryhmä

30

Kumin ja muovin, tekokuitujen ja tärkkelystuotteiden valmistus

301

Kumin ja asbestin jalostus

302

Muovin jalostus

303

Tekokuitujen valmistus

ex pääryhmä

31

Kemianteollisuus

311

Peruskemikaalien valmistus ja enemmän tai vähemmän jalostettujen kemikaalien valmistus

312

Teollisuus- ja maatalouskemikaalien erikoisvalmistus (mukaan luettuna ISIC-ryhmään 312 sisältyvä kasvis- tai eläinperäisten teollisuusrasvojen ja -öljyjen valmistus)

313

Kotitalous- ja toimistokemikaalien erikoisvalmistus (ei kuitenkaan lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden valmistus (ex ISIC-ryhmä 319))

Pääryhmä

32

320 Öljytuotteiden valmistus

Pääryhmä

33

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

331

Rakennuskeramiikan valmistus

332

Lasin valmistus

333

Kivitavaran, posliinin, fajanssin ja tulenkestävien tuotteiden valmistus

334

Sementin, kalkin ja kipsin valmistus

335

Betoni- ja sementti- ja kipsituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin

339

Kivituotteiden ja ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

Pääryhmä

34

Rautametallien ja muiden kuin rautametallien tuotanto ja alkujalostus

341

Terästeollisuus (EHTY:n perustamissopimuksen mukaisesti, mukaan luettuna integroidut terästeollisuuskoksaamot)

342

Teräsputkien valmistus

343

Langanveto, vetäminen, vanneteräksen valssaus, kylmämuovaus

344

Muiden kuin rautametallien tuotanto ja alkujalostus

345

Rautametallien ja muiden kuin rautametallien valu

Pääryhmä

35

Metallituotteiden valmistus (ei kuitenkaan koneiden ja kuljetusvälineiden valmistus)

351

Metallin takominen, puristaminen, muottiin takominen ja meistäminen

352

Metallin jatkojalostus, työstö ja päällystäminen

353

Metallirakenteiden valmistus

354

Kattiloiden, säiliöiden ja muiden peltituotteiden valmistus

355

Työkalujen ja täysvalmisteiden valmistus metallista sähkötarvikkeita lukuun ottamatta

359

Koneteollisuuteen liittyvät toiminnat

Pääryhmä

36

Muiden kuin sähkölaitteiden valmistus

361

Maatalouskoneiden ja -traktorien valmistus

362

Konttorikoneiden valmistus

363

Metallien työstökoneiden, työkalujen ja konetyövälineiden valmistus

364

Tekstiilikoneiden ja niiden tarvikkeiden valmistus, ompelukoneiden valmistus

365

Koneiden ja laitteiden valmistus elintarvike- ja kemianteollisuudelle ja niihin liittyvien alojen teollisuudelle

366

Laitteiden valmistus kaivoksiin, terästeollisuuteen ja valimoihin, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakennustyöhön; nosto- ja käsittelylaitteiden valmistus

367

Siirtolaitteiden valmistus

368

Muiden erikoislaitteiden valmistus

369

Muiden ei-sähköisten koneiden ja laitteiden valmistus

Pääryhmä

37

Sähköisten koneiden ja tarvikkeiden valmistus

371

Sähköjohtojen ja -kaapelien valmistus

372

Sähköisten voimakoneiden (moottorien, generaattorien, muuntajien, katkaisimien, teollisuuden laitteistojen jne.) valmistus

373

Sähköisten käyttölaitteiden valmistus

374

Televiestintälaitteiden, laskimien, mittauslaitteiden ja lääkintälaitteiden valmistus

375

Sähkölaitteiden, radioiden, televisioiden sekä äänentallennus- ja -toistolaitteiden valmistus

376

Sähköisten kodinkoneiden valmistus

377

Lamppujen ja valaistuslaitteiden valmistus

378

Paristojen ja akkujen valmistus

379

Korjaus, kokoonpano ja tekninen asennustyö (sähkölaitteiden asennus)

ex pääryhmä

38

Kulkuneuvojen valmistus

383

Moottoriajoneuvojen ja niiden varaosien valmistus

384

Itsenäiset moottoriajoneuvojen, moottoripyörien ja polkupyörien korjaamot

385

Moottoripyörien, polkupyörien ja niiden varaosien valmistus

389

Muualle luokittelemattomien kulkuneuvojen valmistus

Pääryhmä

39

Muu valmistus

391

Tarkkuus-, mittaus- ja tarkkailulaitteiden valmistus

392

Lääkintä- ja kirurgisten välineiden sekä ortopediavälineiden (ei kuitenkaan ortopedisten jalkineiden) valmistus

393

Optiikka- ja valokuvausvälineiden valmistus

394

Kellojen valmistus ja korjaus

395

Jalokivikorujen ja muiden kultasepäntuotteiden valmistus sekä jalokivien hionta

396

Soitinten valmistus ja korjaus

397

Pelien, leikkikalujen ja urheiluvälineiden valmistus

399

Muu valmistus

Pääryhmä

40

Rakennustyö sekä maa- ja vesirakentaminen

400

Rakennustyö sekä maa- ja vesirakentaminen (ei erikoisalojen), purku

401

Talojen rakentaminen (asuinrakennukset ja muut)

402

Maa- ja vesirakentaminen: teiden, siltojen, rautateiden jne. rakentaminen

403

Rakennusasennus

404

Kunnostaminen

2   Direktiivi 68/366/ETY

Pääryhmä

20A

200 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus

20B

Elintarviketeollisuus (lukuun ottamatta juomien valmistusta)

201

Teurastus, lihanjalostus ja lihan säilöntä

202

Meijerituotteiden valmistus

203

Hedelmien ja vihannesten säilöntä

204

Kalan ja muiden merestä saatavien tuotteiden säilöntä

205

Myllytuotteiden valmistus

206

Leipomotuotteiden, mukaan luettuna korppujen ja keksien valmistus

207

Sokerin valmistus

208

Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus

209

Muiden elintarvikkeiden valmistus

Pääryhmä

21

Juomateollisuus

211

Etyylialkoholin valmistus käymisteitse, hiivan ja tislattujen alkoholijuomien valmistus

212

Viinien ja muiden samankaltaisten ei-mallasjuomien valmistus

213

Oluen ja maltaiden valmistus

214

Terveysjuomien ja hiilihapollisten kivennäisvesien valmistus

ex 30

Kumin ja muovin, tekokuitujen sekä tärkkelystuotteiden valmistus

304

Tärkkelystuotteiden valmistus

3   Direktiivi 82/489/ETY

Ex 855

Kauneushoitolat ja manikyristien toiminta, ei kuitenkaan jalkojenhoitotoiminta eikä kauneudenhoito- ja kampaamoalan ammatillisten oppilaitosten toiminta

Luettelo II

Direktiivien 75/368/ETY, 75/369/ETY ja 82/470/ETY pääryhmät

1   Direktiivi 75/368/ETY(5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toiminta)

ex 04

Kalastus

043

Sisävesikalastus

ex 38

Kulkuneuvojen valmistus

381

Laivojen valmistus ja korjaus

382

Rautatiekaluston valmistus

386

Lentokoneiden valmistus (mukaan luettuna avaruuskaluston valmistus)

ex 71

Seuraaviin ryhmiin kuuluva liikennettä palveleva toiminta ja muu kuin liikennetoiminta

ex 711

Makuu- ja ravintolavaunupalvelut; rautatiekaluston huolto korjaamoilla; vaunujen siivous

ex 712

Kaupunki-, esikaupunki- ja kaukoliikenteen matkustajaliikenteen kaluston huolto

ex 713

Muun tieliikenteen matkustajaliikenteen kaluston (kuten autojen, linja-autojen ja taksien) huolto

ex 714

Tieliikenteen apurakenteiden (kuten teiden, tunnelien ja maksullisten siltojen, tavara-asemien, pysäköintialueiden sekä linja-auto- ja raitiovaunuvarikkojen) ylläpito ja huolto

ex 716

Sisävesiliikennettä palveleva toiminta (kuten vesiväylien, satamien ja muiden sisävesiliikenteen laitosten toimintaan ja huoltoon liittyvät palvelut, hinaus ja luotsaus satamissa, reimarointi, laivojen lastaus ja purku ja muut vastaavat toiminnat, kuten laivojen pelastuspalvelut, hinaus, kanoottihuoltamon pito)

73

Posti- ja teleliikenne

ex 85

Henkilökohtaiset palvelut

854

Pesulat ja pesulapalvelut, kemialliset pesulat

ex 856

Valokuvaamot: muotokuvaus ja kaupallinen valokuvaus, lukuun ottamatta toimittaja-valokuvaajan toimintaa

ex 859

Muualle luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut (yksinomaan rakennus- tai laitossiivous ja -huolto)

2   Direktiivi 75/369/ETY (6 artikla: kun toimintaa pidetään teollisuus- tai pienteollisuusluonteisena)

Seuraavien toimintojen liikkuva harjoittaminen:

a)

tavaroiden ostaminen ja myyminen:

kun sitä harjoittavat kulkukauppiaat, katukauppiaat tai kaupustelijat (ex ISIC-ryhmä 612)

kun sitä harjoitetaan kauppahalleissa muissa kuin kiinteissä rakennelmissa sekä toreilla.

b)

toiminnat, joita koskevissa jo toteutetuissa siirtymätoimenpiteissä nimenomaan suljetaan pois kyseisten toimintojen liikkuva harjoittaminen tai sitä ei mainita.

3   Direktiivi 82/470/ETY (6 artiklan 1 ja 3 kohta)

Tarkoitettuja toimintoja ovat etenkin:

matkustamisen tarkoituksesta riippumatta kaikenlainen matkojen ja matkakohteessa oleskelujen järjestäminen, myytäväksi tarjoaminen ja myyminen, suoraan tai välittäjänä, yksittäin tai suoritusten kokonaisuuksina (kuljetus, ateriat, majoitus, retket yms.) [2 artiklan B kohdan a alakohta]

toimiminen välittäjänä eri kuljetusmuotojen toimeksisaajien ja tavarantoimittajien tai -vastaanottajien välillä suorittaen erilaisia tähän liittyviä toimia:

aa)

tekemällä päämiestensä puolesta sopimuksia kuljetusten toimeksisaajien kanssa

bb)

valitsemalla päämiehelleen kannattavimpana pidettävä kuljetustapa, -yhtiö ja -reitti

cc)

huolehtimalla kuljetuksen teknisistä järjestelyistä (esimerkiksi kuljetuksen vaatimasta pakkaamisesta), suorittamalla kuljetukseen liittyviä erilaisia toimenpiteitä (esimerkiksi jäiden toimittaminen jäähdytettyihin tavaravaunuihin)

dd)

hoitamalla kuljetukseen liittyviä muodollisuuksia kuten rahtikirjojen laatimista; lastaamalla ja purkamalla lähetyksiä

ee)

sovittamalla yhteen kuljetuksen eri vaiheita, huolehtimalla lähetyksen kauttakulusta, jälleenlähettämisestä, uudelleenlastauksesta ja muista terminaalitoiminnoista

ff)

huolehtimalla sekä rahdista että kuljetuksen järjestämisestä ja kuljetusvälineiden hankkimisesta tavarantoimittajien tai -vastaanottajien lukuun:

kuljetusmaksujen laskeminen ja niiden tilityksen valvonta

tiettyjen toimien toteuttaminen pysyvästi tai tilapäisesti varustajan tai meriliikenteenharjoittajan nimissä ja lukuun (satamaviranomaisten, aluksen tavarantoimittajayritysten jne. kanssa)

[2 artiklan A kohdan a, b tai d alakohdan mukaiset toiminnat].

Luettelo III

Direktiivit 64/222/ETY, 68/364/ETY, 68/368/ETY, 75/368/ETY, 75/369/ETY, 70/523/ETY ja 82/470/ETY

1   Direktiivi 64/222/ETY

1.

Itsenäisten ammatinharjoittajien toiminta tukkukaupan alalla, lukuun ottamatta lääke- ja apteekkituotteiden, myrkyllisten tuotteiden ja patogeenien sekä hiilen tukkukauppaa (ex ISIC-ryhmä 611).

2.

Ammatillinen toiminta välittäjänä, jonka tehtävänä on yhden tai usean toimeksiannon nojalla valmistella tai tehdä kauppatoimia muiden nimissä ja lukuun.

3.

Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka muutoin kuin pysyvänä tehtävänään luo yhteyksiä sellaisten henkilöiden välille, jotka haluavat tehdä sopimuksia suoraan, valmistelee heidän kauppatoimiaan tai auttaa niiden tekemisessä.

4.

Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka tekee omissa nimissään kauppatoimia muiden lukuun.

5.

Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka toteuttaa muiden lukuun tukkutavaran huutokauppoja.

6.

Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka kerää tilauksia ovelta ovelle -myynnillä.

7.

Yhden tai usean kauppa-, teollisuus- tai käsiteollisuusyrityksen palveluksessa palkallista työtä tekevän välittäjän ammatillisesti toteuttama palveluntarjoamistoiminta.

2   Direktiivi 68/364/ETY

Ex ISIC-ryhmä 612: Vähittäiskauppa

Ulkopuolelle jätetyt toiminnat:

012

Maatalouskoneiden vuokraus

640

Kiinteistöjen vuokraus

713

Autojen, vaunujen ja hevosten vuokraus

718

Junavaunujen vuokraus

839

Koneiden vuokraus kauppaliikkeille

841

Elokuvateatteripaikkojen ja elokuvien vuokraus

842

Teatteripaikkojen ja -tarvikkeiden vuokraus

843

Veneiden, polkupyörien ja peliautomaattien vuokraus

853

Kalustettujen huoneiden vuokraus

854

Pestyjen liinavaatteiden vuokraus

859

Vaatteiden vuokraus

3   Direktiivi 68/368/ETY

Ex ISIC-pääryhmä 85

1.

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut anniskelu- ja ruokapaikat (ISIC-ryhmä 852).

2.

Kalustettuja huoneita vuokraavat hotellit ja vastaavat laitokset, leirintäalueet (ISIC-ryhmä 853).

4   Direktiivi 75/368/ETY (7 artikla)

Ex 62

Pankit ja muut rahoituslaitokset

Ex 620

Patenttitoimistot ja patenttioikeusmaksujen jakeluyritykset

Ex 71

Liikenne

Ex 713

Maanteiden matkustajaliikenne, ei kuitenkaan moottoriajoneuvoilla harjoitettu liikenne

Ex 719

Nestemäisten hiilivetyjen ja muiden nestemäisten kemiallisten tuotteiden kuljetus putkistossa

Ex 82

Yhteisöpalvelut

827

Kirjastot, museot, kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat

Ex 84

Virkistyspalvelut

843

Muualle luokittelemattomat virkistyspalvelut

urheilutoiminta (urheilukentät, urheilujärjestöt jne.), ei kuitenkaan liikunnanohjaajan toiminta

kilpailutoiminta (kilpatallit, kilparadat, kilpakentät jne.)

muu virkistystoiminta (sirkukset, huvipuistot, muut huvitoiminnat jne.)

Ex 85

Henkilökohtaiset palvelut

Ex 851

Kotipalvelut

Ex 855

Kauneushoitolat ja manikyristien toiminta, ei kuitenkaan jalkojenhoitotoiminta eikä kauneudenhoito- ja kampaamoalan ammatillisten oppilaitosten toiminta

Ex 859

Muualle luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut, ei kuitenkaan urheiluhierojien ja lääkinnällisten hierojien eikä vuoristo-oppaiden toiminta, ryhmiteltynä seuraavasti:

desinfiointi ja tuhoeläintorjunta

vaatteiden vuokraus ja tavaransäilytys

avioliittovälitystoimistot ja vastaavat palvelut

astrologia ja ennustustyyppinen toiminta

puhtaanapitopalvelut ja niihin liittyvä toiminta

hautauspalvelut ja hautausmaiden hoito

matkaoppaat ja -tulkit

5   Direktiivi 75/369/ETY (5 artikla)

Seuraavien toimintojen liikkuva harjoittaminen:

a)

tavaroiden ostaminen ja myyminen:

kun sitä harjoittavat kulkukauppiaat, katukauppiaat tai kaupustelijat (ISIC-ryhmä 612)

kun sitä harjoitetaan kauppahalleissa muissa kuin kiinteissä rakennelmissa sekä toreilla

b)

toiminnat, joita koskevissa siirtymätoimenpiteissä nimenomaan suljetaan pois kyseisten toimintojen liikkuva harjoittaminen tai sitä ei mainita.

6   Direktiivi 70/523/ETY

Itsenäisten ammatinharjoittajien toiminta hiilen tukkukaupassa ja välittäjien toiminta hiilikaupan alalla (ex ISIC-luokituksen ryhmä 6112)

7   Direktiivi 82/470/ETY (6 artiklan 2 kohta)

[2 artiklan A kohdan c ja e alakohdassa, B kohdan b alakohdassa sekä C ja D kohdassa mainitut toiminnat]

Näitä toimintoja ovat etenkin:

junavaunujen antaminen vuokralle henkilö- tai tavaraliikenteeseen

välittäjänä toimiminen laivojen ostossa, myynnissä tai vuokrauksessa

maastamuuttajien kuljetusta koskevien sopimusten valmistelu, neuvottelu ja tekeminen

kaikkien esineiden ja tavaroiden ottaminen säilytettäväksi tallettajan lukuun, tullimenettelyssä tai ei, varastoissa, talletusmakasiineissa, huonekaluvarastoissa, kylmävarastoissa, siiloissa jne.

säilytettäväksi otettua esinettä tai tavaraa edustavan asiakirjan antaminen tallettajalle

tarhojen, ravinnon ja myyntipaikkojen hankkiminen karjalle, joka on väliaikaisessa säilytyksessä joko ennen myyntiä tai kauttakuljetuksessa markkinoille tai markkinoilta

moottoriajoneuvojen valvonnan tai teknisen asiantuntija-arvioinnin harjoittaminen

tavaroiden mittaus, punnitus ja niiden tilavuuden mittaus


LIITE V

Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuva tunnustaminen

V.1.   LÄÄKÄRIT

5.1.1   Lääkärin peruskoulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Viiteajankohta

België/Belgique/ Belgien

Diploma van arts/Diplôme de docteur en médecine

Les universités/De universiteiten

Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française/De bevoegde Examencommissie van de Vlaamse Gemeenschap

 

20. joulukuuta 1976

Česká republika

Diplom o ukončení studia ve studijním programu všeobecné lékařství (doktor medicíny, MUDr.)

Lékářská fakulta univerzity v České republice

Vysvědčení o státní rigorózní zkoušce

1. toukokuuta 2004

Danmark

Bevis for bestået lægevidenskabelig embedseksamen

Medicinsk universitetsfakultet

Autorisation som læge, udstedt af Sundhedsstyrelsen og

Tilladelse til selvstændigt virke som læge (dokumentation for gennemført praktisk uddannelse), udstedt af Sundhedsstyrelsen

20. joulukuuta 1976

Deutschland

Zeugnis über die Ärztliche Prüfung

Zeugnis über die Ärztliche Staatsprüfung und Zeugnis über die Vorbereitungszeit als Medizinalassistent, soweit diese nach den deutschen Rechtsvorschriften noch für den Abschluss der ärztlichen Ausbildung vorgesehen war

Zuständige Behörden

 

20. joulukuuta 1976

Eesti

Diplom arstiteaduse õppekava läbimise kohta

Tartu Ülikool

 

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Πτυχίo Iατρικής

Iατρική Σχoλή Παvεπιστημίoυ,

Σχoλή Επιστημώv Υγείας, Τμήμα Iατρικής Παvεπιστημίoυ

 

1. tammikuuta 1981

España

Título de Licenciado en Medicina y Cirugía

Ministerio de Educación y Cultura

El rector de una Universidad

 

1. tammikuuta 1986

France

Diplôme d'Etat de docteur en médecine

Universités

 

20. joulukuuta 1976

Ireland

Primary qualification

Competent examining body

Certificate of experience

20. joulukuuta 1976

Italia

Diploma di laurea in medicina e chirurgia

Università

Diploma di abilitazione all'esercizio della medicina e chirurgia

20. joulukuuta 1976

Κύπρος

Πιστοποιητικό Εγγραφής Ιατρού

Ιατρικό Συμβούλιο

 

1. toukokuuta 2004

Latvija

ārsta diploms

Universitātes tipa augstskola

 

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą gydytojo kvalifikaciją

Universitetas

Internatūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą medicinos gydytojo profesinę kvalifikaciją

1. toukokuuta 2004

Luxembourg

Diplôme d'Etat de docteur en médecine, chirurgie et accouchements,

Jury d'examen d'Etat

Certificat de stage

20. joulukuuta 1976

Magyarország

Általános orvos oklevél (doctor medicinae univer- sae, röv.: dr. med. univ.)

Egyetem

 

1. toukokuuta 2004

Malta

Lawrja ta' Tabib tal-Medi- ċina u l-Kirurġija

Universita’ ta' Malta

Ċertifikat ta' reġistrazzjoni maħruġ mill-Kunsill Mediku

1. toukokuuta 2004

Nederland

Getuigschrift van met goed gevolg afgelegd artsexamen

Faculteit Geneeskunde

 

20. joulukuuta 1976

Österreich

1.

Urkunde über die Verleihung des akademischen Grades Doktor der gesamten Heilkunde (bzw. Doctor medicinae universae, Dr.med.univ.)

1.

Medizinische Fakultät einer Universität

 

1. tammikuuta 1994

2.

Diplom über die spezifische Ausbildung zum Arzt für Allgemeinmedizin bzw. Facharztdiplom

2.

Österreichische Ärztekammer

Polska

Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku lekarskim z tytułem ”lekarza”

1.

Akademia Medyczna

2.

Uniwersytet Medyczny

3.

Collegium Medicum Uniwersytetu Jagiellońskiego

Lekarski Egzamin Państwowy

1. toukokuuta 2004

Portugal

Carta de Curso de licenciatura em medicina

Universidades

Diploma comprovativo da conclusão do internato geral emitido pelo Ministério da Saúde

1. tammikuuta 1986

Slovenija

Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov ”doktor medicine/doktorica medicine”

Univerza

 

1. toukokuuta 2004

Slovensko

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”doktor medicíny” (”MUDr.”)

Vysoká škola

 

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto/Medicine licentiatexamen

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

Kuopion yliopisto

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto

Turun yliopisto

Todistus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta/Examenbevis om tilläggsutbildning för läkare inom primärvården

1. tammikuuta 1994

Sverige

Läkarexamen

Universitet

Bevis om praktisk utbildning som utfärdas av Socialstyrelsen

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Primary qualification

Competent examining body

Certificate of experience

20. joulukuuta 1976

5.1.2   Erikoislääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Viiteajankohta

België/Belgique/ Belgien

Bijzondere beroepstitel van geneesheer-specialist/Titre professionnel particulier de médecin spécialiste

Minister bevoegd voor Volksgezondheid/Ministre de la Santé publique

20. joulukuuta 1976

Česká republika

Diplom o specializaci

Ministerstvo zdravotnictví

1. toukokuuta 2004

Danmark

Bevis for tilladelse til at betegne sig som speciallæge

Sundhedsstyrelsen

20. joulukuuta 1976

Deutschland

Fachärztliche Anerkennung

Landesärztekammer

20. joulukuuta 1976

Eesti

Residentuuri lõputunnistus eriarstiabi erialal

Tartu Ülikool

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Τίτλoς Iατρικής Ειδικότητας

1.

Νoμαρχιακή Αυτoδιoίκηση

1. tammikuuta 1981

2.

Νoμαρχία

España

Título de Especialista

Ministerio de Educación y Cultura

1. tammikuuta 1986

France

1.

Certificat d'études spéciales de médecine

1.

Universités

20. joulukuuta 1976

2.

Attestation de médecin spécialiste qualifié

2.

Conseil de l'Ordre des médecins

3.

Certificat d'études spéciales de médecine

3.

Universités

4.

Diplôme d'études spécialisées ou spécialisation complémentaire qualifiante de médecine

4.

Universités

Ireland

Certificate of Specialist doctor

Competent authority

20. joulukuuta 1976

Italia

Diploma di medico specialista

Università

20. joulukuuta 1976

Κύπρος

Πιστοποιητικό Αναγνώρισης Ειδικότητας

Ιατρικό Συμβούλιο

1. toukokuuta 2004

Latvija

”Sertifikāts”—kompetentu iestāžu izsniegts dokuments, kas apliecina, ka persona ir nokārtojusi sertifikācijas eksāmenu specialitātē

Latvijas Ārstu biedrība

Latvijas Ārstniecības personu profesionālo organizāciju savienība

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Rezidentūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą gydytojo specialisto profesinę kvalifikaciją

Universitetas

1. toukokuuta 2004

Luxembourg

Certificat de médecin spécialiste

Ministre de la Santé publique

20. joulukuuta 1976

Magyarország

Szakorvosi bizonyítvány

Az Egészségügyi, Szociális és Családügyi Minisztérium illetékes testülete

1. toukokuuta 2004

Malta

Ċertifikat ta' Speċjalista Mediku

Kumitat ta' Approvazzjoni dwar Speċjalisti

1. toukokuuta 2004

Nederland

Bewijs van inschrijving in een Specialistenregister

Medisch Specialisten Registratie Commissie (MSRC) van de Koninklijke Nederlandsche Maatschappij tot Bevordering der Geneeskunst

Sociaal-Geneeskundigen Registratie Commissie van de Koninklijke Nederlandsche Maatschappij tot Bevordering der Geneeskunst

20. joulukuuta 1976

Österreich

Facharztdiplom

Österreichische Ärztekammer

1. tammikuuta 1994

Polska

Dyplom uzyskania tytułu specjalisty

Centrum Egzaminów Medycznych

1. toukokuuta 2004

Portugal

1.

Grau de assistente

1.

Ministério da Saúde

1. tammikuuta 1986

2.

Titulo de especialista

2.

Ordem dos Médicos

Slovenija

Potrdilo o opravljenem specialističnem izpitu

1.

Ministrstvo za zdravje

1. toukokuuta 2004

2.

Zdravniška zbornica Slovenije

Slovensko

Diplom o špecializácii

Slovenská zdravotnícka univerzita

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Erikoislääkärin tutkinto/Specialläkarexamen

1.

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

1. tammikuuta 1994

2.

Kuopion yliopisto

3.

Oulun yliopisto

4.

Tampereen yliopisto

5.

Turun yliopisto

Sverige

Bevis om specialkompetens som läkare, utfärdat av Socialstyrelsen

Socialstyrelsen

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Certificate of Completion of specialist training

Competent authority

20. joulukuuta 1976

5.1.3   Lääketieteen erikoisalojen nimikkeet

Maa

Anestesiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Kirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Anesthésie-réanimation/Anesthesie reanimatie

Chirurgie/Heelkunde

Česká republika

Anesteziologie a resuscitace

Chirurgie

Danmark

Anæstesiologi

Kirurgi elsler kirurgiske sygdomme

Deutschland

Anästhesiologie

(Allgemeine) Chirurgie

Eesti

Anestesioloogia

Üldkirurgia

Ελλάς

Αvαισθησιoλoγία

Χειρoυργική

España

Anestesiología y Reanimación

Cirugía general y del aparato digestivo

France

Anesthésiologie-Réanimation chirurgicale

Chirurgie générale

Ireland

Anaesthesia

General surgery

Italia

Anestesia e rianimazione

Chirurgia generale

Κύπρος

Αναισθησιολογία

Γενική Χειρουργική

Latvija

Anestezioloģija un reanimatoloģija

Ķirurģija

Lietuva

Anesteziologija reanimatologija

Chirurgija

Luxembourg

Anesthésie-réanimation

Chirurgie générale

Magyarország

Aneszteziológia és intenzív terápia

Sebészet

Malta

Anesteżija u Kura Intensiva

Kirurġija Ġenerali

Nederland

Anesthesiologie

Heelkunde

Österreich

Anästhesiologie und Intensivmedizin

Chirurgie

Polska

Anestezjologia i intensywna terapia

Chirurgia ogólna

Portugal

Anestesiologia

Cirurgia geral

Slovenija

Anesteziologija, reanimatologija in perioperativna intenzivna medicina

Splošna kirurgija

Slovensko

Anestéziológia a intenzívna medicína

Chirurgia

Suomi/Finland

Anestesiologia ja tehohoito/Anestesiologi och intensivvård

Yleiskirurgia/Allmän kirurgi

Sverige

Anestesi och intensivvård

Kirurgi

United Kingdom

Anaesthetics

General surgery


Maa

Neurokirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Synnytykset ja naistentaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

Neurochirurgie

Gynécologie — obstétrique/Gynaecologie en verloskunde

Česká republika

Neurochirurgie

Gynekologie a porodnictví

Danmark

Neurokirurgi eller kirurgiske nervesygdomme

Gynækologi og obstetrik eller kvindesygdomme og fødselshjælp

Deutschland

Neurochirurgie

Frauenheilkunde und Geburtshilfe

Eesti

Neurokirurgia

Sünnitusabi ja günekoloogia

Ελλάς

Νευρoχειρoυργική

Μαιευτική-Γυvαικoλoγία

España

Neurocirugía

Obstetricia y ginecología

France

Neurochirurgie

Gynécologie — obstétrique

Ireland

Neurosurgery

Obstetrics and gynaecology

Italia

Neurochirurgia

Ginecologia e ostetricia

Κύπρος

Νευροχειρουργική

Μαιευτική — Γυναικολογία

Latvija

Neiroķirurģija

Ginekoloģija un dzemdniecība

Lietuva

Neurochirurgija

Akušerija ginekologija

Luxembourg

Neurochirurgie

Gynécologie — obstétrique

Magyarország

Idegsebészet

Szülészet-nőgyógyászat

Malta

Newrokirurġija

Ostetriċja u Ġinekoloġija

Nederland

Neurochirurgie

Verloskunde en gynaecologie

Österreich

Neurochirurgie

Frauenheilkunde und Geburtshilfe

Polska

Neurochirurgia

Położnictwo i ginekologia

Portugal

Neurocirurgia

Ginecologia e obstetricia

Slovenija

Nevrokirurgija

Ginekologija in porodništvo

Slovensko

Neurochirurgia

Gynekológia a pôrodníctvo

Suomi/Finland

Neurokirurgia/Neurokirurgi

Naistentaudit ja synnytykset/Kvinnosjukdomar och förlossningar

Sverige

Neurokirurgi

Obstetrik och gynekologi

United Kingdom

Neurosurgery

Obstetrics and gynaecology


Maa

Sisätaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Silmätaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Médecine interne/Inwendige geneeskunde

Ophtalmologie/Oftalmologie

Česká republika

Vnitřní lékařství

Oftalmologie

Danmark

Intern medicin

Oftalmologi eller øjensygdomme

Deutschland

Innere Medizin

Augenheilkunde

Eesti

Sisehaigused

Oftalmoloogia

Ελλάς

Παθoλoγία

Οφθαλμoλoγία

España

Medicina interna

Oftalmología

France

Médecine interne

Ophtalmologie

Ireland

General medicine

Ophthalmic surgery

Italia

Medicina interna

Oftalmologia

Κύπρος

Παθoλoγία

Οφθαλμολογία

Latvija

Internā medicīna

Oftalmoloģija

Lietuva

Vidaus ligos

Oftalmologija

Luxembourg

Médecine interne

Ophtalmologie

Magyarország

Belgyógyászat

Szemészet

Malta

Mediċina Interna

Oftalmoloġija

Nederland

Interne geneeskunde

Oogheelkunde

Österreich

Innere Medizin

Augenheilkunde und Optometrie

Polska

Choroby wewnętrzne

Okulistyka

Portugal

Medicina interna

Oftalmologia

Slovenija

Interna medicina

Oftalmologija

Slovensko

Vnútorné lekárstvo

Oftalmológia

Suomi/Finland

Sisätaudit/Inre medicin

Silmätaudit/Ögonsjukdomar

Sverige

Internmedicin

Ögonsjukdomar (oftalmologi)

United Kingdom

General (internal) medicine

Ophthalmology


Maa

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Lastentaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Oto-rhino-laryngologie/Otorhinolaryngologie

Pédiatrie/Pediatrie

Česká republika

Otorinolaryngologie

Dětské lékařství

Danmark

Oto-rhino-laryngologi eller øre-næse-halssygdomme

Pædiatri eller sygdomme hos børn

Deutschland

Hals-Nasen-Ohrenheilkunde

Kinder- und Jugendmedizin

Eesti

Otorinolarüngoloogia

Pediaatria

Ελλάς

Ωτoριvoλαρυγγoλoγία

Παιδιατρική

España

Otorrinolaringología

Pediatría y sus áreas específicas

France

Oto-rhino-laryngologie

Pédiatrie

Ireland

Otolaryngology

Paediatrics

Italia

Otorinolaringoiatria

Pédiatria

Κύπρος

Ωτορινολαρυγγολογία

Παιδιατρική

Latvija

Otolaringoloģija

Pediatrija

Lietuva

Otorinolaringologija

Vaikų ligos

Luxembourg

Oto-rhino-laryngologie

Pédiatrie

Magyarország

Fül-orr-gégegyógyászat

Csecsemő- és gyermekgyógyászat

Malta

Otorinolaringoloġija

Pedjatrija

Nederland

Keel-, neus- en oorheelkunde

Kindergeneeskunde

Österreich

Hals-, Nasen- und Ohrenkrankheiten

Kinder- und Jugendheilkunde

Polska

Otorynolaryngologia

Pediatria

Portugal

Otorrinolaringologia

Pediatria

Slovenija

Otorinolaringológija

Pediatrija

Slovensko

Otorinolaryngológia

Pediatria

Suomi/Finland

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit/Öron-, näs- och halssjukdomar

Lastentaudit/Barnsjukdomar

Sverige

Öron-, näs- och halssjukdomar (oto-rhino-laryngologi)

Barn- och ungdomsmedicin

United Kingdom

Otolaryngology

Paediatrics


Maa

Keuhkosairaudet

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Urologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

Pneumologie

Urologie

Česká republika

Tuberkulóza a respirační nemoci

Urologie

Danmark

Medicinske lungesygdomme

Urologi eller urinvejenes kirurgiske sygdomme

Deutschland

Pneumologie

Urologie

Eesti

Pulmonoloogia

Uroloogia

Ελλάς

Φυματιoλoγία- Πvευμovoλoγία

Ουρoλoγία

España

Neumología

Urología

France

Pneumologie

Urologie

Ireland

Respiratory medicine

Urology

Italia

Malattie dell'apparato respiratorio

Urologia

Κύπρος

Πνευμονολογία — Φυματιολογία

Ουρολογία

Latvija

Ftiziopneimonoloģija

Uroloģija

Lietuva

Pulmonologija

Urologija

Luxembourg

Pneumologie

Urologie

Magyarország

Tüdőgyógyászat

Urológia

Malta

Mediċina Respiratorja

Uroloġija

Nederland

Longziekten en tuberculose

Urologie

Österreich

Lungenkrankheiten

Urologie

Polska

Choroby płuc

Urologia

Portugal

Pneumologia

Urologia

Slovenija

Pnevmologija

Urologija

Slovensko

Pneumológia a ftizeológia

Urológia

Suomi/Finland

Keuhkosairaudet ja allergologia/Lungsjukdomar och allergologi

Urologia/Urologi

Sverige

Lungsjukdomar (pneumologi)

Urologi

United Kingdom

Respiratory medicine

Urology


Maa

Ortopedia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Patologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Chirurgie orthopédique/Orthopedische heelkunde

Anatomie pathologique/Pathologische anatomie

Česká republika

Ortopedie

Patologická anatomie

Danmark

Ortopædisk kirurgi

Patologisk anatomi eller vævs- og celleundersøgelser

Deutschland

Orthopädie (und Unfallchirurgie)

Pathologie

Eesti

Ortopeedia

Patoloogia

Ελλάς

Ορθoπεδική

Παθoλoγική Αvατoμική

España

Cirugía ortopédica y traumatología

Anatomía patológica

France

Chirurgie orthopédique et traumatologie

Anatomie et cytologie pathologiques

Ireland

Trauma and orthopaedic surgery

Morbid anatomy and histopathology

Italia

Ortopedia e traumatologia

Anatomia patologica

Κύπρος

Ορθοπεδική

Παθολογοανατομία — Ιστολογία

Latvija

Traumatoloģija un ortopēdija

Patoloģija

Lietuva

Ortopedija traumatologija

Patologija

Luxembourg

Orthopédie

Anatomie pathologique

Magyarország

Ortopédia

Patológia

Malta

Kirurġija Ortopedika

Istopatoloġija

Nederland

Orthopedie

Pathologie

Österreich

Orthopädie und Orthopädische Chirurgie

Pathologie

Polska

Ortopedia i traumatologia narządu ruchu

Patomorfologia

Portugal

Ortopedia

Anatomia patologica

Slovenija

Ortopedska kirurgija

Anatomska patologija in citopatologija

Slovensko

Ortopédia

Patologická anatómia

Suomi/Finland

Ortopedia ja traumatologia/Ortopedi och traumatologi

Patologia/Patologi

Sverige

Ortopedi

Klinisk patologi

United Kingdom

Trauma and orthopaedic surgery

Histopathology


Maa

Neurologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Psykiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Neurologie

Psychiatrie de l'adulte/Volwassen psychiatrie

Česká republika

Neurologie

Psychiatrie

Danmark

Neurologi eller medicinske nervesygdomme

Psykiatri

Deutschland

Neurologie

Psychiatrie und Psychotherapie

Eesti

Neuroloogia

Psühhiaatria

Ελλάς

Νευρoλoγία

Ψυχιατρική

España

Neurología

Psiquiatría

France

Neurologie

Psychiatrie

Ireland

Neurology

Psychiatry

Italia

Neurologia

Psichiatria

Κύπρος

Νευρολογία

Ψυχιατρική

Latvija

Neiroloģija

Psihiatrija

Lietuva

Neurologija

Psichiatrija

Luxembourg

Neurologie

Psychiatrie

Magyarország

Neurológia

Pszichiátria

Malta

Newroloġija

Psikjatrija

Nederland

Neurologie

Psychiatrie

Österreich

Neurologie

Psychiatrie

Polska

Neurologia

Psychiatria

Portugal

Neurologia

Psiquiatria

Slovenija

Nevrologija

Psihiatrija

Slovensko

Neurológia

Psychiatria

Suomi/Finland

Neurologia/Neurologi

Psykiatria/Psykiatri

Sverige

Neurologi

Psykiatri

United Kingdom

Neurology

General psychiatry


Maa

Diagnostinen radiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sädehoito

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Radiodiagnostic/Röntgendiagnose

Radiothérapie-oncologie/Radiotherapie-oncologie

Česká republika

Radiologie a zobrazovací metody

Radiační onkologie

Danmark

Diagnostik radiologi eller røntgenundersøgelse

Onkologi

Deutschland

(Diagnostische) Radiologie

Strahlentherapie

Eesti

Radioloogia

Onkoloogia

Ελλάς

Ακτιvoδιαγvωστική

Ακτιvoθεραπευτική — Ογκολογία

España

Radiodiagnóstico

Oncología radioterápica

France

Radiodiagnostic et imagerie médicale

Oncologie radiothérapique

Ireland

Diagnostic radiology

Radiation oncology

Italia

Radiodiagnostica

Radioterapia

Κύπρος

Ακτινολογία

Ακτινοθεραπευτική Ογκολογία

Latvija

Diagnostiskā radioloģija

Terapeitiskā radioloģija

Lietuva

Radiologija

Onkologija radioterapija

Luxembourg

Radiodiagnostic

Radiothérapie

Magyarország

Radiológia

Sugárterápia

Malta

Radjoloġija

Onkoloġija u Radjoterapija

Nederland

Radiologie

Radiotherapie

Österreich

Medizinische Radiologie-Diagnostik

Strahlentherapie - Radioonkologie

Polska

Radiologia i diagnostyka obrazowa

Radioterapia onkologiczna

Portugal

Radiodiagnóstico

Radioterapia

Slovenija

Radiologija

Radioterapija in onkologija

Slovensko

Rádiológia

Radiačná onkológia

Suomi/Finland

Radiologia/Radiologi

Syöpätaudit/Cancersjukdomar

Sverige

Medicinsk radiologi

Tumörsjukdomar (allmän onkologi)

United Kingdom

Clinical radiology

Clinical oncology


Maa

Plastiikkakirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Kliininen biologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Chirurgie plastique, reconstructrice et esthétique/Plastische, reconstructieve en esthetische heelkunde

Biologie clinique/Klinische biologie

Česká republika

Plastická chirurgie

 

Danmark

Plastikkirurgi

 

Deutschland

Plastische (und Ästhetische) Chirurgie

 

Eesti

Plastika- ja rekonstruktiivkirurgia

Laborimeditsiin

Ελλάς

Πλαστική Χειρoυργική

Χειρουργική Θώρακος

España

Cirugía plástica, estética y reparadora

Análisis clínicos

France

Chirurgie plastique, reconstructrice et esthétique

Biologie médicale

Ireland

Plastic surgery

 

Italia

Chirurgia plastica e ricostruttiva

Patologia clinica

Κύπρος

Πλαστική Χειρουργική

 

Latvija

Plastiskā ķirurģija

 

Lietuva

Plastinė ir rekonstrukcinė chirurgija

Laboratorinė medicina

Luxembourg

Chirurgie plastique

Biologie clinique

Magyarország

Plasztikai (égési) sebészet

Orvosi laboratóriumi diagnosztika

Malta

Kirurġija Plastika

 

Nederland

Plastische Chirurgie

 

Österreich

Plastische Chirurgie

Medizinische Biologie

Polska

Chirurgia plastyczna

Diagnostyka laboratoryjna

Portugal

Cirurgia plástica e reconstrutiva

Patologia clínica

Slovenija

Plastična, rekonstrukcijska in estetska kirurgija

 

Slovensko

Plastická chirurgia

Laboratórna medicína

Suomi/Finland

Plastiikkakirurgia/Plastikkirurgi

 

Sverige

Plastikkirurgi

 

United Kingdom

Plastic surgery

 


Maa

Kliininen mikrobiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Kliininen kemia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

 

 

Česká republika

Lékařská mikrobiologie

Klinická biochemie

Danmark

Klinisk mikrobiologi

Klinisk biokemi

Deutschland

Mikrobiologie (Virologie) und Infektionsepidemiologie

Laboratoriumsmedizin

Eesti

 

 

Ελλάς

1.

Iατρική Βιoπαθoλoγία

2.

Μικρoβιoλoγία

 

España

Microbiología y parasitología

Bioquímica clínica

France

 

 

Ireland

Microbiology

Chemical pathology

Italia

Microbiologia e virologia

Biochimica clinica

Κύπρος

Μικροβιολογία

 

Latvija

Mikrobioloģija

 

Lietuva

 

 

Luxembourg

Microbiologie

Chimie biologique

Magyarország

Orvosi mikrobiológia

 

Malta

Mikrobijoloġija

Patoloġija Kimika

Nederland

Medische microbiologie

Klinische chemie

Österreich

Hygiene und Mikrobiologie

Medizinische und Chemische Labordiagnostik

Polska

Mikrobiologia lekarska

 

Portugal

 

 

Slovenija

Klinična mikrobiologija

Medicinska biokemija

Slovensko

Klinická mikrobiológia

Klinická biochémia

Suomi/Finland

Kliininen mikrobiologia/Klinisk mikrobiologi

Kliininen kemia/Klinisk kemi

Sverige

Klinisk bakteriologi

Klinisk kemi

United Kingdom

Medical microbiology and virology

Chemical pathology


Maa

Immunologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Thoraxkirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

 

Chirurgie thoracique/Heelkunde op de thorax (1)

Česká republika

Alergologie a klinická imunologie

Kardiochirurgie

Danmark

Klinisk immunologi

Thoraxkirurgi eller brysthulens kirurgiske sygdomme

Deutschland

 

Thoraxchirurgie

Eesti

 

Torakaalkirurgia

Ελλάς

 

Χειρουργική Θώρακος

España

Immunología

Cirugía torácica

France

 

Chirurgie thoracique et cardiovasculaire

Ireland

Immunology (clinical and laboratory)

Thoracic surgery

Italia

 

Chirurgia toracica; Cardiochirurgia

Κύπρος

Ανοσολογία

Χειρουργική Θώρακος

Latvija

Imunoloģija

Torakālā ķirurģija

Lietuva

 

Krūtinės chirurgija

Luxembourg

Immunologie

Chirurgie thoracique

Magyarország

Allergológia és klinikai immunológia

Mellkassebészet

Malta

Immunoloġija

Kirurġija Kardjo-Toraċika

Nederland

 

Cardio-thoracale chirurgie

Österreich

Immunologie

 

Polska

Immunologia kliniczna

Chirurgia klatki piersiowej

Portugal

 

Cirurgia cardiotorácica

Slovenija

 

Torakalna kirurgija

Slovensko

Klinická imunológia a alergológia

Hrudníková chirurgia

Suomi/Finland

 

Sydän-ja rintaelinkirurgia/Hjärt- och thoraxkirurgi

Sverige

Klinisk immunologi

Thoraxkirurgi

United Kingdom

Immunology

Cardo-thoracic surgery


Maa

Lastenkirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Verisuonikirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

 

Chirurgie des vaisseaux/Bloedvatenheelkunde (2)

Česká republika

Dětská chirurgie

Cévní chirurgie

Danmark

 

Karkirurgi eller kirurgiske blodkarsygdomme

Deutschland

Kinderchirurgie

Gefäßchirurgie

Eesti

Lastekirurgia

Kardiovaskulaarkirurgia

Ελλάς

Χειρoυργική Παίδωv

Αγγειoχειρoυργική

España

Cirugía pediátrica

Angiología y cirugía vascular

France

Chirurgie infantile

Chirurgie vasculaire

Ireland

Paediatric surgery

 

Italia

Chirurgia pediatrica

Chirurgia vascolare

Κύπρος

Χειρουργική Παίδων

Χειρουργική Αγγείων

Latvija

Bērnu ķirurģija

Asinsvadu ķirurģija

Lietuva

Vaikų chirurgija

Kraujagyslių chirurgija

Luxembourg

Chirurgie pédiatrique

Chirurgie vasculaire

Magyarország

Gyermeksebészet

Érsebészet

Malta

Kirurgija Pedjatrika

Kirurġija Vaskolari

Nederland

 

 

Österreich

Kinderchirurgie

 

Polska

Chirurgia dziecięca

Chirurgia naczyniowa

Portugal

Cirurgia pediátrica

Cirurgia vascular

Slovenija

 

Kardiovaskularna kirurgija

Slovensko

Detská chirurgia

Cievna chirurgia

Suomi/Finland

Lastenkirurgia/Barnkirurgi

Verisuonikirurgia/Kärlkirurgi

Sverige

Barn- och ungdomskirurgi

 

United Kingdom

Paediatric surgery

 


Maa

Kardiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Gastroenterologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

Cardiologie

Gastro-entérologie/Gastroenterologie

Česká republika

Kardiologie

Gastroenterologie

Danmark

Kardiologi

Medicinsk gastroenterologi eller medicinske mavetarmsygdomme

Deutschland

Innere Medizin und Schwerpunkt Kardiologie

Innere Medizin und Schwerpunkt Gastroenterologie

Eesti

Kardioloogia

Gastroenteroloogia

Ελλάς

Καρδιoλoγία

Γαστρεvτερoλoγία

España

Cardiología

Aparato digestivo

France

Pathologie cardio-vasculaire

Gastro-entérologie et hépatologie

Ireland

Cardiology

Gastro-enterology

Italia

Cardiologia

Gastroenterologia

Κύπρος

Καρδιολογία

Γαστρεντερολογία

Latvija

Kardioloģija

Gastroenteroloģija

Lietuva

Kardiologija

Gastroenterologija

Luxembourg

Cardiologie et angiologie

Gastro-enterologie

Magyarország

Kardiológia

Gasztroenterológia

Malta

Kardjoloġija

Gastroenteroloġija

Nederland

Cardiologie

Leer van maag-darm-leverziekten

Österreich

 

 

Polska

Kardiologia

Gastrenterologia

Portugal

Cardiologia

Gastrenterologia

Slovenija

 

Gastroenterologija

Slovensko

Kardiológia

Gastroenterológia

Suomi/Finland

Kardiologia/Kardiologi

Gastroenterologia/Gastroenterologi

Sverige

Kardiologi

Medicinsk gastroenterologi och hepatologi

United Kingdom

Cardiology

Gastro-enterology


Maa

Reumatologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Hematologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

Rhumathologie/reumatologie

 

Česká republika

Revmatologie

Hematologie a transfúzní lékařství

Danmark

Reumatologi

Hæmatologi eller blodsygdomme

Deutschland

Innere Medizin und Schwerpunkt Rheumatologie

Innere Medizin und Schwerpunkt Hämatologie und Onkologie

Eesti

Reumatoloogia

Hematoloogia

Ελλάς

Ρευματoλoγία

Αιματoλoγία

España

Reumatología

Hematología y hemoterapia

France

Rhumatologie

 

Ireland

Rheumatology

Haematology (clinical and laboratory)

Italia

Reumatologia

Ematologia

Κύπρος

Ρευματολογία

Αιματολογία

Latvija

Reimatoloģija

Hematoloģija

Lietuva

Reumatologija

Hematologija

Luxembourg

Rhumatologie

Hématologie

Magyarország

Reumatológia

Haematológia

Malta

Rewmatoloġija

Ematoloġija

Nederland

Reumatologie

 

Österreich

 

 

Polska

Reumatologia

Hematologia

Portugal

Reumatologia

Imuno-hemoterapia

Slovenija

 

 

Slovensko

Reumatológia

Hematológia a transfúziológia

Suomi/Finland

Reumatologia/Reumatologi

Kliininen hematologia/Klinisk hematologi

Sverige

Reumatologi

Hematologi

United Kingdom

Rheumatology

Haematology


Maa

Endokrinologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Fysiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

Médecine physique et réadaptation/Fysische geneeskunde en revalidatie

Česká republika

Endokrinologie

Rehabilitační a fyzikální medicína

Danmark

Medicinsk endokrinologi eller medicinske hormonsygdomme

 

Deutschland

Innere Medizin und Schwerpunkt Endokrinologie und Diabetologie

Physikalische und Rehabilitative Medizin

Eesti

Endokrinoloogia

Taastusravi ja füsiaatria

Ελλάς

Εvδoκριvoλoγία

Φυσική Iατρική και Απoκατάσταση

España

Endocrinología y nutrición

Medicina física y rehabilitación

France

Endocrinologie, maladies métaboliques

Rééducation et réadaptation fonctionnelles

Ireland

Endocrinology and diabetes mellitus

 

Italia

Endocrinologia e malattie del ricambio

Medicina fisica e riabilitazione

Κύπρος

Ενδοκρινολογία

Φυσική Ιατρική και Αποκατάσταση

Latvija

Endokrinoloģija

Rehabilitoloģija Fiziskā rehabilitācija

Fizikālā medicīna

Lietuva

Endokrinologija

Fizinė medicina ir reabilitacija

Luxembourg

Endocrinologie, maladies du métabolisme et de la nutrition

Rééducation et réadaptation fonctionnelles

Magyarország

Endokrinológia

Fizioterápia

Malta

Endokrinoloġija u Dijabete

 

Nederland

 

Revalidatiegeneeskunde

Österreich

 

Physikalische Medizin

Polska

Endokrynologia

Rehabilitacja medyczna

Portugal

Endocrinologia

Fisiatria ou Medicina física e de reabilitação

Slovenija

 

Fizikalna in rehabilitacijska medicina

Slovensko

Endokrinológia

Fyziatria, balneológia a liečebná rehabilitácia

Suomi/Finland

Endokrinologia/Endokrinologi

Fysiatria/Fysiatri

Sverige

Endokrina sjukdomar

Rehabiliteringsmedicin

United Kingdom

Endocrinology and diabetes mellitus

 


Maa

Neuropsykiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Iho- ja sukupuolitaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Neuropsychiatrie (3)

Dermato-vénéréologie/Dermato-venerologie

Česká republika

 

Dermatovenerologie

Danmark

 

Dermato-venerologi eller hud- og kønssygdomme

Deutschland

Nervenheilkunde (Neurologie und Psychiatrie)

Haut- und Geschlechtskrankheiten

Eesti

 

Dermatoveneroloogia

Ελλάς

Νευρoλoγία — Ψυχιατρική

Δερματoλoγία — Αφρoδισιoλoγία

España

 

Dermatología médico-quirúrgica y venereología

France

Neuropsychiatrie (4)

Dermatologie et vénéréologie

Ireland

 

 

Italia

Neuropsichiatria (5)

Dermatologia e venerologia

Κύπρος

Νευρολογία — Ψυχιατρική

Δερματολογία — Αφροδισιολογία

Latvija

 

Dermatoloģija un veneroloģija

Lietuva

 

Dermatovenerologija

Luxembourg

Neuropsychiatrie (6)

Dermato-vénéréologie

Magyarország

 

Bőrgyógyászat

Malta

 

Dermato-venerejoloġija

Nederland

Zenuw- en zielsziekten (7)

Dermatologie en venerologie

Österreich

Neurologie und Psychiatrie

Haut- und Geschlechtskrankheiten

Polska

 

Dermatologia i wenerologia

Portugal

 

Dermatovenereologia

Slovenija

 

Dermatovenerologija

Slovensko

Neuropsychiatria

Dermatovenerológia

Suomi/Finland

 

Ihotaudit ja allergologia/Hudsjukdomar och allergologi

Sverige

 

Hud- och könssjukdomar

United Kingdom

 

 


Maa

Radiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Lastenpsykiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

Psychiatrie infanto-juvénile/Kinder- en jeugdpsychiatrie

Česká republika

 

Dětská a dorostová psychiatrie

Danmark

 

Børne- og ungdomspsykiatri

Deutschland

Radiologie

Kinder- und Jugendpsychiatrie und -psychotherapie

Eesti

 

 

Ελλάς

Ακτιvoλoγία — Ραδιoλoγία

Παιδoψυχιατρική

España

Electrorradiología

 

France

Electro-radiologie (8)

Pédo-psychiatrie

Ireland

Radiology (9)

Child and adolescent psychiatry

Italia

Radiologia

Neuropsichiatria infantile

Κύπρος

 

Παιδοψυχιατρική

Latvija

 

Bērnu psihiatrija

Lietuva

 

Vaikų ir paauglių psichiatrija

Luxembourg

Électroradiologie (10)

Psychiatrie infantile

Magyarország

Radiológia

Gyermek-és ifjúságpszichiátria

Malta

 

 

Nederland

Radiologie (11)

 

Österreich

Radiologie

 

Polska

 

Psychiatria dzieci i młodzieży

Portugal

Radiologia

Pedopsiquiatria

Slovenija

 

Otroška in mladostniška psihiatrija

Slovensko

 

Detská psychiatria

Suomi/Finland

 

Lastenpsykiatria/Barnpsykiatri

Sverige

 

Barn- och ungdomspsykiatri

United Kingdom

 

Child and adolescent psychiatry


Maa

Geriatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nefrologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/ Belgien

 

 

Česká republika

Geriatrie

Nefrologie

Danmark

Geriatri eller alderdommens sygdomme

Nefrologi eller medicinske nyresygdomme

Deutschland

 

Innere Medizin und Schwerpunkt Nephrologie

Eesti

 

Nefroloogia

Ελλάς

 

Νεφρoλoγία

España

Geriatría

Nefrología

France

 

Néphrologie

Ireland

Geriatric medicine

Nephrology

Italia

Geriatria

Nefrologia

Κύπρος

Γηριατρική

Νεφρολογία

Latvija

 

Nefroloģija

Lietuva

Geriatrija

Nefrologija

Luxembourg

Gériatrie

Néphrologie

Magyarország

Geriátria

Nefrológia

Malta

Ġerjatrija

Nefroloġija

Nederland

Klinische geriatrie

 

Österreich

 

 

Polska

Geriatria

Nefrologia

Portugal

 

Nefrologia

Slovenija

 

Nefrologija

Slovensko

Geriatria

Nefrológia

Suomi/Finland

Geriatria/Geriatri

Nefrologia/Nefrologi

Sverige

Geriatrik

Medicinska njursjukdomar (nefrologi)

United Kingdom

Geriatrics

Renal medicine


Nimike

Tarttuvat sairaudet

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Terveydenhuolto

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Maa

Nimike

Belgique/België/ Belgien

 

 

Česká republika

Infekční lékařství

Hygiena a epidemiologie

Danmark

Infektionsmedicin

Samfundsmedicin

Deutschland

 

Öffentliches Gesundheitswesen

Eesti

Infektsioonhaigused

 

Ελλάς

 

Κοινωνική Iατρική

España

 

Medicina preventiva y salud pública

France

 

Santé publique et médecine sociale

Ireland

Infectious diseases

Public health medicine

Italia

Malattie infettive

Igiene e medicina preventiva

Κύπρος

Λοιμώδη Νοσήματα

Υγειονολογία/Κοινοτική Ιατρική

Latvija

Infektoloģija

 

Lietuva

Infektologija

 

Luxembourg

Maladies contagieuses

Santé publique

Magyarország

Infektológia

Megelőző orvostan és népegészségtan

Malta

Mard Infettiv

Saħħa Pubblika

Nederland

 

Maatschappij en gezondheid

Österreich

 

Sozialmedizin

Polska

Choroby zakaźne

Zdrowie publiczne, epidemiologia

Portugal

Infecciologia

Saúde pública

Slovenija

Infektologija

Javno zdravje

Slovensko

Infektológia

Verejné zdravotníctvo

Suomi/Finland

Infektiosairaudet/Infektionssjukdomar

Terveydenhuolto/Hälsovård

Sverige

Infektionssjukdomar

Socialmedicin

United Kingdom

Infectious diseases

Public health medicine


Maa

Kliininen farmakologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Työterveyshuolto

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

Médecine du travail/Arbeidsgeneeskunde

Česká republika

Klinická farmakologie

Pracovní lékařství

Danmark

Klinisk farmakologi

Arbejdsmedicin

Deutschland

Pharmakologie und Toxikologie

Arbeitsmedizin

Eesti

 

 

Ελλάς

 

Iατρική της Εργασίας

España

Farmacología clínica

Medicina del trabajo

France

 

Médecine du travail

Ireland

Clinical pharmacology and therapeutics

Occupational medicine

Italia

Farmacologia

Medicina del lavoro

Κύπρος

 

Ιατρική της Εργασίας

Latvija

 

Arodslimības

Lietuva

 

Darbo medicina

Luxembourg

 

Médecine du travail

Magyarország

Klinikai farmakológia

Foglalkozás-orvostan (üzemorvostan)

Malta

Farmakoloġija Klinika u t-Terapewtika

Mediċina Okkupazzjonali

Nederland

 

Arbeid en gezondheid, bedrijfsgeneeskunde

Arbeid en gezondheid, verzekeringsgeneeskunde

Österreich

Pharmakologie und Toxikologie

Arbeits- und Betriebsmedizin

Polska

Farmakologia kliniczna

Medycyna pracy

Portugal

 

Medicina do trabalho

Slovenija

 

Medicina dela, prometa in športa

Slovensko

Klinická farmakológia

Pracovné lekárstvo

Suomi/Finland

Kliininen farmakologia ja lääkehoito/Klinisk farmakologi och läkemedelsbehandling

Työterveyshuolto/Företagshälsovård

Sverige

Klinisk farmakologi

Yrkes- och miljömedicin

United Kingdom

Clinical pharmacology and therapeutics

Occupational medicine


Maa

Allergologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Isotooppitutkimukset

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

Médecine nucléaire/Nucleaire geneeskunde

Česká republika

Alergologie a klinická imunologie

Nukleární medicína

Danmark

Medicinsk allergologi eller medicinske overfølsomhedssygdomme

Klinisk fysiologi og nuklearmedicin

Deutschland

 

Nuklearmedizin

Eesti

 

 

Ελλάς

Αλλεργιoλoγία

Πυρηvική Iατρική

España

Alergología

Medicina nuclear

France

 

Médecine nucléaire

Ireland

 

 

Italia

Allergologia ed immunologia clinica

Medicina nucleare

Κύπρος

Αλλεργιολογία

Πυρηνική Ιατρική

Latvija

Alergoloģija

 

Lietuva

Alergologija ir klinikinė imunologija

 

Luxembourg

 

Médecine nucléaire

Magyarország

Allergológia és klinikai immunológia

Nukleáris medicina (izotóp diagnosztika)

Malta

 

Mediċina Nukleari

Nederland

Allergologie en inwendige geneeskunde

Nucleaire geneeskunde

Österreich

 

Nuklearmedizin

Polska

Alergologia

Medycyna nuklearna

Portugal

Imuno-alergologia

Medicina nuclear

Slovenija

 

Nuklearna medicina

Slovensko

Klinická imunológia a alergológia

Nukleárna medicína

Suomi/Finland

 

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede/Klinisk fysiologi och nukleärmedicin

Sverige

Allergisjukdomar

Nukleärmedicin

United Kingdom

 

Nuclear medicine


Maa

Leukakirurgia (lääkärin peruskoulutus)

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Nimike

Belgique/België/ Belgien

 

Česká republika

Maxilofaciální chirurgie

Danmark

 

Deutschland

 

Eesti

 

Ελλάς

 

España

Cirugía oral y maxilofacial

France

Chirurgie maxillo-faciale et stomatologie

Ireland

 

Italia

Chirurgia maxillo-facciale

Κύπρος

 

Latvija

Mutes, sejas un žokļu ķirurģija

Lietuva

Veido ir žandikaulių chirurgija

Luxembourg

Chirurgie maxillo-faciale

Magyarország

Szájsebészet

Malta

 

Nederland

 

Österreich

Mund- Kiefer- und Gesichtschirurgie

Polska

Chirurgia szczekowo-twarzowa

Portugal

Cirurgia maxilo-facial

Slovenija

Maxilofaciálna kirurgija

Slovensko

Maxilofaciálna chirurgia

Suomi/Finland

 

Sverige

 

United Kingdom

 


Maa

Hematologiset laboratoriotutkimukset

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

Česká republika

 

Danmark

Klinisk blodtypeserologi (12)

Deutschland

 

Eesti

 

Ελλάς

 

España

 

France

Hématologie

Ireland

 

Italia

 

Κύπρος

 

Latvija

 

Lietuva

 

Luxembourg

Hématologie biologique

Magyarország

 

Malta

 

Nederland

 

Österreich

 

Polska

 

Portugal

Hematologia clinica

Slovenija

 

Slovensko

 

Suomi/Finland

 

Sverige

 

United Kingdom

 


Maa

Stomatologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Ihotaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

 

Česká republika

 

 

Danmark

 

 

Deutschland

 

 

Eesti

 

 

Ελλάς

 

 

España

Estomatología

 

France

Stomatologie

 

Ireland

 

Dermatology

Italia

Odontostomatologia (13)

 

Κύπρος

 

 

Latvija

 

 

Lietuva

 

 

Luxembourg

Stomatologie

 

Magyarország

 

 

Malta

 

Dermatoloġija

Nederland

 

 

Österreich

 

 

Polska

 

 

Portugal

Estomatologia

 

Slovenija

 

 

Slovensko

 

 

Suomi/Finland

 

 

Sverige

 

 

United Kingdom

 

Dermatology


Maa

Sukupuolitaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Trooppiset taudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

 

Česká republika

 

 

Danmark

 

 

Deutschland

 

 

Eesti

 

 

Ελλάς

 

 

España

 

 

France

 

 

Ireland

Genito-urinary medicine

Tropical medicine

Italia

 

Medicina tropicale

Κύπρος

 

 

Latvija

 

 

Lietuva

 

 

Luxembourg

 

 

Magyarország

 

Trópusi betegségek

Malta

Mediċina Uro-ġenetali

 

Nederland

 

 

Österreich

 

Spezifische Prophylaxe und Tropenhygiene

Polska

 

Medycyna transportu

Portugal

 

Medicina tropical

Slovenija

 

 

Slovensko

 

Tropická medicína

Suomi/Finland

 

 

Sverige

 

 

United Kingdom

Genito-urinary medicine

Tropical medicine


Maa

Gastroenterologinen kirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Tapaturmat

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

Chirurgie abdominale/Heelkunde op het abdomen (14)

 

Česká republika

 

Traumatologie

Urgentní medicína

Danmark

Kirurgisk gastroenterologi eller kirurgiske mave-tarmsygdomme

 

Deutschland

Visceralchirurgie

 

Eesti

 

 

Ελλάς

 

 

España

Cirugía del aparato digestivo

 

France

Chirurgie viscérale et digestive

 

Ireland

 

Emergency medicine

Italia

Chirurgia dell'apparato digerente

 

Κύπρος

 

 

Latvija

 

 

Lietuva

Abdominalinė chirurgija

 

Luxembourg

Chirurgie gastro-entérologique

 

Magyarország

 

Traumatológia

Malta

 

Mediċina tal-Aċċidenti u l-Emerġenza

Nederland

 

 

Österreich

 

 

Polska

 

Medycyna ratunkowa

Portugal

 

 

Slovenija

Abdominalna kirurgija

 

Slovensko

Gastroenterologická chirurgia

Úrazová chirurgia

Urgentná medicína

Suomi/Finland

Gastroenterologinen kirurgia/Gastroenterologisk kirurgi

 

Sverige

 

 

United Kingdom

 

Accident and emergency medicine


Maa

Kliininen neurofysiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Suu- ja leukakirurgia (lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus) (15)

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Nimike

Nimike

Belgique/België/Belgien

 

Stomatologie et chirurgie orale et maxillo-faciale/Stomatologie en mond-, kaak- en aangezichtschirurgie

Česká republika

 

 

Danmark

Klinisk neurofysiologi

 

Deutschland

 

Mund-, Kiefer- und Gesichtschirurgie

Eesti

 

 

Ελλάς

 

 

España

Neurofisiología clínica

 

France

 

 

Ireland

Clinical neurophysiology

Oral and maxillo-facial surgery

Italia

 

 

Κύπρος

 

Στοματο-Γναθο-Προσωποχειρουργική

Latvija

 

 

Lietuva

 

 

Luxembourg

 

Chirurgie dentaire, orale et maxillo-faciale

Magyarország

 

Arc-állcsont-szájsebészet

Malta

Newrofiżjoloġija Klinika

Kirurġija tal-għadam tal-wiċċ

Nederland

 

 

Österreich

 

 

Polska

 

 

Portugal

 

 

Slovenija

 

 

Slovensko

 

 

Suomi/Finland

Kliininen neurofysiologia/Klinisk neurofysiologi

Suu- ja leukakirurgia/Oral och maxillofacial kirurgi

Sverige

Klinisk neurofysiologi

 

United Kingdom

Clinical neurophysiology

Oral and maxillo-facial surgery

5.1.4   Yleislääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Ammattinimike

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Ministerieel erkenningsbesluit van huisarts/Arrêté ministériel d'agrément de médecin généraliste

Huisarts/Médecin généraliste

31. joulukuuta 1994

Česká republika

Diplom o specializaci ”všeobecné lékařství”

Všeobecný lékař

1. toukokuuta 2004

Danmark

Tilladelse til at anvende betegnelsen alment praktiserende læge/Speciallægel i almen medicin

Almen praktiserende læge/Speciallæge i almen medicin

31. joulukuuta 1994

Deutschland

Zeugnis über die spezifische Ausbildung in der Allgemeinmedizin

Facharzt/Fachärztin für Allgemeinmedizin

31. joulukuuta 1994

Eesti

Diplom peremeditsiini erialal

Perearst

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Tίτλος ιατρικής ειδικότητας γενικής ιατρικής

Iατρός με ειδικότητα γενικής ιατρικής

31. joulukuuta 1994

España

Título de especialista en medicina familiar y comunitaria

Especialista en medicina familiar y comunitaria

31. joulukuuta 1994

France

Diplôme d'Etat de docteur en médecine (avec document annexé attestant la formation spécifique en médecine générale)

Médecin qualifié en médecine générale

31. joulukuuta 1994

Ireland

Certificate of specific qualifications in general medical practice

General medical practitioner

31. joulukuuta 1994

Italia

Attestato di formazione specifica in medicina generale

Medico di medicina generale

31. joulukuuta 1994

Κύπρος

Τίτλος Ειδικότητας Γενικής Ιατρικής

Ιατρός Γενικής Ιατρικής

1. toukokuuta 2004

Latvija

Ģimenes ārsta sertifikāts

Ģimenes (vispārējās prakses) ārsts

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Šeimos gydytojo rezidentūros pažymėjimas

Šeimos medicinos gydytojas

1. toukokuuta 2004

Luxembourg

Diplôme de formation spécifique en medicine générale

Médecin généraliste

31. joulukuuta 1994

Magyarország

Háziorvostan szakorvosa bizonyítvány

Háziorvostan szakorvosa

1. toukokuuta 2004

Malta

Tabib tal-familja

Mediċina tal-familja

1. toukokuuta 2004

Nederland

Certificaat van inschrijving in het register van erkende huisartsen van de Koninklijke Nederlandsche Maatschappij tot bevordering der geneeskunst

Huisarts

31. joulukuuta 1994

Österreich

Arzt für Allgemeinmedizin

Arzt für Allgemeinmedizin

31. joulukuuta 1994

Polska

Diplôme: Dyplom uzyskania tytułu specjalisty w dziedzinie medycyny rodzinnej

Specjalista w dziedzinie medycyny rodzinnej

1. toukokuuta 2004

Portugal

Diploma do internato complementar de clínica geral

Assistente de clínica geral

31. joulukuuta 1994

Slovenija

Potrdilo o opravljeni specializaciji iz družinske medicine

Specialist družinske medicine/Specialistka družinske medicine

1. toukokuuta 2004

Slovensko

Diplom o špecializácii v odbore ”všeobecné lekárstvo”

Všeobecný lekár

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Todistus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta/Bevis om tilläggsutbildning av läkare i primärvård

Yleislääkäri/Allmänläkare

31. joulukuuta 1994

Sverige

Bevis om kompetens som allmänpraktiserande läkare (Europaläkare) utfärdat av Socialstyrelsen

Allmänpraktiserande läkare (Europaläkare)

31. joulukuuta 1994

United Kingdom

Certificate of prescribed/equivalent experience

General medical practitioner

31. joulukuuta 1994

V.2.   YLEISSAIRAANHOIDOSTA VASTAAVAT SAIRAANHOITAJAT

5.2.1   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusohjelma

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä seuraavat kaksi osaa ja vähintään siinä mainitut oppiaineet.

A.

Teoreettinen opetus

a.

Sairaanhoito:

ammatin luonne ja ammattietiikka

terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteet

sairaanhoidon periaatteet ja:

yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat

yleiskirurgia ja kirurgian erikoisalat

lastenhoito ja lastentaudit

äitiyshuolto

mielenterveys ja psykiatria

vanhusten hoito ja geriatria

b.

Perustieteet:

anatomia ja fysiologia

patologia

bakteriologia, virologia ja parasitologia

biofysiikka, biokemia ja radiologia

ravitsemusoppi

terveydenhoito:

sairauksien ehkäisy

terveyskasvatus

farmakologia

c.

Yhteiskuntatieteet:

sosiologia

psykologia

hallinnon periaatteet

opetuksen periaatteet

sosiaali- ja terveyslainsäädäntö

sairaanhoitoon liittyvät oikeudelliset kysymykset

B.

Kliininen opetus

Sairaanhoito ja:

yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat

yleiskirurgia ja kirurgian erikoisalat

lastenhoito ja lastentaudit

äitiyshuolto

mielenterveys ja psykiatria

vanhusten hoito ja geriatria

kotisairaanhoito

Yhtä tai useampia näistä oppiaineista voidaan opettaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

Teoreettisen opetuksen on oltava tasapainossa ja sovitettu yhteen kliinisen opetuksen kanssa niin, että opiskelijalla on mahdollisuus asianmukaisella tavalla hankkia tässä liitteessä tarkoitetut tiedot ja taidot.

5.2.2   Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Ammattinimike

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Diploma gegradueerde verpleger/verpleegster/Diplôme d'infirmier(ère) gradué(e)/Diplom eines (einer) graduierten Krankenpflegers (-pflegerin)

Diploma in de ziekenhuisverpleegkunde/Brevet d'infirmier(ère) hospitalier(ère)/Brevet eines (einer) Krankenpflegers (-pflegerin)

Brevet van verpleegassistent(e)/Brevet d'hospitalier(ère)/Brevet einer Pflegeassistentin

De erkende opleidingsinstituten/Les établissements d'enseignement reconnus/Die anerkannten Ausbildungsanstalten

De bevoegde Examencommissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française/Der zuständige Prüfungsausschüß der Deutschsprachigen Gemeinschaft

Hospitalier(ère)/Verpleegassistent(e)

Infirmier(ère) hospitalier(ère)/Ziekenhuisverpleger(-verpleegster)

29. kesäkuuta 1979

Česká republika

1.

Diplom o ukončení studia ve studijním programu ošetřovatelství ve studijním oboru všeobecná sestra (bakalář, Bc.), ja siihen liittyen seuraava todistus: Vysvědčení o státní závěrečné zkoušce

1.

Vysoká škola zřízená nebo uznaná státem

1.

Všeobecná sestra

1. toukokuuta 2004

2.

Diplom o ukončení studia ve studijním oboru diplomovaná všeobecná sestra (diplomovaný specialista, DiS.), ja siihen liittyen seuraava todistus: Vysvědčení o absolutoriu

2.

Vyšší odborná škola zřízená nebo uznaná státem

2.

Všeobecný ošetřovatel

Danmark

Eksamensbevis efter gennemført sygeplejerskeuddannelse

Sygeplejeskole godkendt af Undervisningsministeriet

Sygeplejerske

29. kesäkuuta 1979

Deutschland

Zeugnis über die staatliche Prüfung in der Krankenpflege

Staatlicher Prüfungsausschuss

Gesundheits- und Krankenpflegerin/Gesundheits- und Krankenpfleger

29. kesäkuuta 1979

Eesti

Diplom õe erialal

1.

Tallinna Meditsiinikool

2.

Tartu Meditsiinikool

3.

Kohtla-Järve Meditsiinikool

õde

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

1.

Πτυχίο Νοσηλευτικής Παν/μίου Αθηνών

1.

Πανεπιστήμιο Αθηνών

Διπλωματούχος ή πτυχιούχος νοσοκόμος, νοσηλευτής ή νοσηλεύτρια

1. tammikuuta 1981

2.

Πτυχίο Νοσηλευτικής Τεχνολογικών Εκπαιδευτικών Ιδρυμάτων (Τ.Ε.Ι.)

2.

Τεχνολογικά Εκπαιδευτικά Ιδρύματα Υπουργείο Εθνικής Παιδείας και Θρησκευμάτων

3.

Πτυχίο Αξιωματικών Νοσηλευτικής

3.

Υπουργείο Εθνικής 'Αμυνας

4.

Πτυχίο Αδελφών Νοσοκόμων πρώην Ανωτέρων Σχολών Υπουργείου Υγείας και Πρόνοιας

4.

Υπουργείο Υγείας και Πρόνοιας

5.

Πτυχίο Αδελφών Νοσοκόμων και Επισκεπτριών πρώην Ανωτέρων Σχολών Υπουργείου Υγείας και Πρόνοιας

5.

Υπουργείο Υγείας και Πρόνοιας

6.

Πτυχίο Τμήματος Νοσηλευτικής

6.

ΚΑΤΕΕ Υπουργείου Εθνικής Παιδείας και Θρησκευμάτων

España

Título de Diplomado universitario en Enfermería

Ministerio de Educación y Cultura

El rector de una universidad

Enfermero/a diplomado/a

1. tammikuuta 1986

France

Diplôme d'Etat d'infirmier(ère)

Diplôme d'Etat d'infirmier(ère) délivré en vertu du décret no 99-1147 du 29 décembre 1999

Le ministère de la santé

Infirmer(ère)

29. kesäkuuta 1979

Ireland

Certificate of Registered General Nurse

An Bord Altranais (The Nursing Board)

Registered General Nurse

29. kesäkuuta 1979

Italia

Diploma di infermiere professionale

Scuole riconosciute dallo Stato

Infermiere professionale

29. kesäkuuta 1979

Κύπρος

Δίπλωμα Γενικής Νοσηλευτικής

Νοσηλευτική Σχολή

Εγγεγραμμένος Νοσηλευτής

1. toukokuuta 2004

Latvija

1.

Diploms par māsas kvalifikācijas iegūšanu

1.

Māsu skolas

Māsa

1. toukokuuta 2004

2.

Māsas diploms

2.

Universitātes tipa augstskola pamatojoties uz Valsts eksāmenu komisijas lēmumu

Lietuva

1.

Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesinę kvalifikaciją

1.

Universitetas

Bendrosios praktikos slaugytojas

1. toukokuuta 2004

2.

Aukštojo mokslo diplomas (neuniversitetinės studijos), nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesine kvalifikaciją

2.

Kolegija

Luxembourg

Diplôme d'Etat d'infirmier

Diplôme d'Etat d'infirmier hospitalier gradué

Ministère de l'éducation nationale, de la formation professionnelle et des sports

Infirmier

29. kesäkuuta 1979

Magyarország

1.

Ápoló bizonyítvány

1.

Iskola

Ápoló

1. toukokuuta 2004

2.

Diplomás ápoló oklevél

2.

Egyetem/főiskola

3.

Egyetemi okleveles ápoló oklevél

3.

Egyetem

Malta

Lawrja jew diploma fl-istudji tal-infermerija

Universita’ ta' Malta

Infermier Registrat tal-Ewwel Livell

1. toukokuuta 2004

Nederland

1.

Diploma's verpleger A, verpleegster A, verpleegkundige A

1.

Door een van overheidswege benoemde examencommissie

Verpleegkundige

29. kesäkuuta 1979

2.

Diploma verpleegkundige MBOV (Middelbare Beroepsopleiding Verpleegkundige)

2.

Door een van overheidswege benoemde examencommissie

3.

Diploma verpleegkundige HBOV (Hogere Beroepsopleiding Verpleegkundige)

3.

Door een van overheidswege benoemde examencommissie

4.

Diploma beroepsonderwijs verpleegkundige — Kwalificatieniveau 4

4.

Door een van overheidswege aangewezen opleidingsinstelling

5.

Diploma hogere beroepsopleiding verpleegkundige — Kwalificatieniveau 5

5.

Door een van overheidswege aangewezen opleidingsinstelling

Österreich

1.

Diplom als ”Diplomierte Gesundheits- und Krankenschwester, Diplomierter Gesundheits- und Krankenpfleger”

1.

Schule für allgemeine Gesundheits- und Krankenpflege

Diplomierte Krankenschwester

Diplomierter Krankenpfleger

1. tammikuuta 1994

2.

Diplom als ”Diplomierte Krankenschwester, Diplomierter Krankenpfleger”

2.

Allgemeine Krankenpflegeschule

Polska

Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku pielęgniarstwo z tytułem ”magister pielęgniarstwa”

Instytucja prowadząca kształcenie na poziomie wyższym uznana przez właściwe władze

(toimivaltaisten viranomaisten tunnustama korkeakoulu)

Pielegniarka

1. toukokuuta 2004

Portugal

1.

Diploma do curso de enfermagem geral

1.

Escolas de Enfermagem

Enfermeiro

1. tammikuuta 1986

2.

Diploma/carta de curso de bacharelato em enfermagem

2.

Escolas Superiores de Enfermagem

3.

Carta de curso de licenciatura em enfermagem

3.

Escolas Superiores de Enfermagem; Escolas Superiores de Saúde

Slovenija

Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov ”diplomirana medicinska sestra/diplomirani zdravstvenik”

1.

Univerza

2.

Visoka strokovna šola

Diplomirana medicinska sestra/Diplomirani zdravstvenik

1. toukokuuta 2004

Slovensko

1.

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”magister z ošetrovateľstva” (”Mgr.”)

1.

Vysoká škola

Sestra

1. toukokuuta 2004

2.

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”bakalár z ošetrovateľstva” (”Bc.”)

2.

Vysoká škola

3.

Absolventský diplom v študijnom odbore diplomovaná všeobecná sestra

3.

Stredná zdravotnícka škola

Suomi/ Finland

1.

Sairaanhoitajan tutkinto/Sjukskötarexamen

1.

Terveydenhuolto-oppilaitokset/ Hälsovårdsläroanstalter

Sairaanhoitaja/Sjukskötare

1. tammikuuta 1994

2.

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)/Yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området, sjukskötare (YH)

2.

Ammattikorkeakoulut/ Yrkeshögskolor

Sverige

Sjuksköterskeexamen

Universitet eller högskola

Sjuksköterska

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Statement of Registration as a Registered General Nurse in part 1 or part 12 of the register kept by the United Kingdom Central Council for Nursing, Midwifery and Health Visiting

Various

State Registered Nurse

Registered General Nurse

29. kesäkuuta 1979

V.3.   HAMMASLÄÄKÄRIT

5.3.1   Hammaslääkärin koulutusohjelma

Hammaslääkärin koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä vähintään seuraavassa mainitut oppiaineet. Yhtä tai useampia näistä oppiaineista voidaan opettaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

A.

Perusoppiaineet

kemia

fysiikka

biologia

B.

Lääketieteellis-biologiset oppiaineet ja yleislääketieteelliset oppiaineet

anatomia

embryologia

histologia, mukaan luettuna sytologia

fysiologia

biokemia (tai fysiologinen kemia)

patologinen anatomia

yleinen patologia

farmakologia

mikrobiologia

hygienia

sairauksien ennaltaehkäisy ja epidemiologia

radiologia

fysiatria

yleiskirurgia

yleislääketiede, mukaan luettuna lastentaudit

korva-, nenä- ja kurkkutaudit

iho- ja sukupuolitaudit

yleinen psykologia-psykopatologia-neuropatologia

anestesiologia

C.

Suoraan hammaslääketieteeseen liittyvät oppiaineet

protetiikka

hammashoidon materiaalit ja laitteet

konservatiivinen hammaslääketiede

ehkäisevä hammaslääketiede

anestesiologia ja sedaatio hammaslääketieteessä

hammas- ja suukirurgia

hammas- ja suupatologia

kliininen harjoittelu

lasten hammashoito

oikomishoito

parodontologia

hammaslääketieteellinen radiologia

purenta ja leukojen toiminta

ammattiorganisaatio, ammattietiikka ja lainsäädäntö

hammaslääkärintoimen sosiaaliset näkökohdat

5.3.2   Hammaslääkärin peruskoulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Ammattinimike

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Diploma van tandarts/Diplôme licencié en science dentaire

De universiteiten/Les universités

De bevoegde Examen- commissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française

 

Licentiaat in de tandheelkunde/Licencié en science dentaire

28. tammikuuta 1980

Česká republika

Diplom o ukončení studia ve studijním programu zubní lékařství (doktor)

Lékařská fakulta univerzity v České republice

Vysvědčení o státní rigorózní zkoušce

Zubní lékař

1. toukokuuta 2004

Danmark

Bevis for tandlægeeksamen (odontologisk kandidateksamen)

Tandlægehøjskolerne, Sundhedsvidenskabeligt universitetsfakultet

Autorisation som tandlæge, udstedt af Sundhedsstyrelsen

Tandlæge

28. tammikuuta 1980

Deutschland

Zeugnis über die Zahnärztliche Prüfung

Zuständige Behörden

 

Zahnarzt

28. tammikuuta 1980

Eesti

Diplom hambaarstiteaduse õppekava läbimise kohta

Tartu Ülikool

 

Hambaarst

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Πτυχίo Οδovτιατρικής

Παvεπιστήμιo

 

Οδοντίατρος ή χειρούργος οδοντίατρος

1. tammikuuta 1981

España

Título de Licenciado en Odontología

El rector de una universidad

 

Licenciado en odontología

1. tammikuuta 1986

France

Diplôme d'Etat de docteur en chirurgie dentaire

Universités

 

Chirurgien-dentiste

28. tammikuuta 1980

Ireland

Bachelor in Dental Science (B.Dent.Sc.)

Bachelor of Dental Surgery (BDS)

Licentiate in Dental Surgery (LDS)

Universities

Royal College of Surgeons in Ireland

 

Dentist

Dental practitioner

Dental surgeon

28. tammikuuta 1980

Italia

Diploma di laurea in Odontoiatria e Protesi Dentaria

Università

Diploma di abilitazione all'esercizio della professione di odontoiatra

Odontoiatra

28. tammikuuta 1980

Κύπρος

Πιστοποιητικό Εγγραφής Οδοντιάτρου

Οδοντιατρικό Συμβούλιο

 

Οδοντίατρος

1. toukokuuta 2004

Latvija

Zobārsta diploms

Universitātes tipa augstskola

Rezidenta diploms par zobārsta pēcdiploma izglītības programmas pabeigšanu, ko izsniedz universitātes tipa augstskola un ”Sertifikāts” — kompetentas iestādes izsniegts dokuments, kas apliecina, ka persona ir nokārtojusi sertifikācijas eksāmenu zobārstniecībā

Zobārsts

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą gydytojo odontologo kvalifikaciją

Universitetas

Internatūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą gydytojo odontologo profesinę kvalifikaciją

Gydytojas odontologas

1. toukokuuta 2004

Luxembourg

Diplôme d'Etat de docteur en médecine dentaire

Jury d'examen d'Etat

 

Médecin-dentiste

28. tammikuuta 1980

Magyarország

Fogorvos oklevél (doctor medicinae dentariae, röv.: dr. med. dent.)

Egyetem

 

Fogorvos

1. toukokuuta 2004

Malta

Lawrja fil- Kirurġija Dentali

Universita’ ta Malta

 

Kirurgu Dentali

1. toukokuuta 2004

Nederland

Universitair getuigschrift van een met goed gevolg afgelegd tandartsexamen

Faculteit Tandheelkunde

 

Tandarts

28. tammikuuta 1980

Österreich

Bescheid über die Verleihung des akademischen Grades ”Doktor der Zahnheilkunde”

Medizinische Fakultät der Universität

 

Zahnarzt

1. tammikuuta 1994

Polska

Dyplom ukończenia studiów wyższych z tytułem ”lekarz dentysta”

1.

Akademia Medyczna,

2.

Uniwersytet Medyczny,

3.

Collegium Medicum Uniwersytetu Jagiellońskiego

Lekarsko — Dentystyczny Egzamin Państwowy

Lekarz dentysta

1. toukokuuta 2004

Portugal

Carta de curso de licenciatura em medicina dentária

Faculdades

Institutos Superiores

 

Médico dentista

1. tammikuuta 1986

Slovenija

Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov ”doktor dentalne medicine/doktorica dentalne medicine”

Univerza

Potrdilo o opravljenem strokovnem izpitu za poklic zobozdravnik/zobozdravnica

Doktor dentalne medicine/Doktorica dentalne medicine

1. toukokuuta 2004

Slovensko

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”doktor zubného lekárstva” (”MDDr.”)

Vysoká škola

 

Zubný lekár

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto/Odontologie licentiatexamen

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

Oulun yliopisto

Turun yliopisto

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös käytännön palvelun hyväksymisestä/Beslut av Rättskyddscentralen för hälsovården om godkännande av praktisk tjänstgöring

Hammaslääkäri/Tandläkare

1. tammikuuta 1994

Sverige

Tandläkarexamen

Universitetet i Umeå

Universitetet i Göteborg

Karolinska Institutet

Malmö Högskola

Endast för examensbevis som erhållits före den 1 juli 1995, ett utbildningsbevis som utfärdats av Socialstyrelsen

Tandläkare

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Bachelor of Dental Surgery (BDS or B.Ch.D.)

Licentiate in Dental Surgery

Universities

Royal Colleges

 

Dentist

Dental practitioner

Dental surgeon

28. tammikuuta 1980

5.3.3   Erikoishammaslääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Oikomishoito

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Titre professionnel particulier de dentiste spécialiste en orthodontie/Bijzondere beroepstitel van tandarts specialist in de orthodontie

Ministre de la Santé publique/Minister bevoegd voor Volksgezondheid

27. tammikuuta 2005

Danmark

Bevis for tilladelse til at betegne sig som specialtandlæge i ortodonti

Sundhedsstyrelsen

28. tammikuuta 1980

Deutschland

Fachzahnärztliche Anerkennung für Kieferorthopädie;

Landeszahnärztekammer

28. tammikuuta 1980

Eesti

Residentuuri lõputunnistus ortodontia erialal

Tartu Ülikool

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Τίτλoς Οδovτιατρικής ειδικότητας της Ορθoδovτικής

Νoμαρχιακή Αυτoδιoίκηση

Νoμαρχία

1. tammikuuta 2003

France

Titre de spécialiste en orthodontie

Conseil National de l'Ordre des chirurgiens dentistes

28. tammikuuta 1980

Ireland

Certificate of specialist dentist in orthodontics

Competent authority recognised for this purpose by the competent minister

28. tammikuuta 1980

Italia

Diploma di specialista in Ortognatodonzia

Università

21. toukokuuta 2005

Κύπρος

Πιστοποιητικό Αναγνώρισης του Ειδικού Οδοντιάτρου στην Ορθοδοντική

Οδοντιατρικό Συμβούλιο

1. toukokuuta 2004

Latvija

”Sertifikāts”— kompetentas iestādes izsniegts dokuments, kas apliecina, ka persona ir nokārtojusi sertifikācijas eksāmenu ortodontijā

Latvijas Ārstu biedrība

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Rezidentūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą gydytojo ortodonto profesinę kvalifikaciją

Universitetas

1. toukokuuta 2004

Magyarország

Fogszabályozás szakorvosa bizonyítvány

Az Egészségügyi, Szociális és Családügyi Minisztérium illetékes testülete

1. toukokuuta 2004

Malta

Ċertifikat ta' speċjalista dentali fl-Ortodonzja

Kumitat ta' Approvazzjoni dwar Speċjalisti

1. toukokuuta 2004

Nederland

Bewijs van inschrijving als orthodontist in het Specialistenregister

Specialisten Registratie Commissie (SRC) van de Nederlandse Maatschappij tot bevordering der Tandheelkunde

28. tammikuuta 1980

Polska

Dyplom uzyskania tytułu specjalisty w dziedzinie ortodoncji

Centrum Egzaminów Medycznych

1. toukokuuta 2004

Slovenija

Potrdilo o opravljenem specialističnem izpitu iz čeljustne in zobne ortopedije

1.

Ministrstvo za zdravje

2.

Zdravniška zbornica Slovenije

1. toukokuuta 2004

Suomi/Finland

Erikoishammaslääkärin tutkinto, hampaiston oikomishoito/Specialtand-läkarexamen, tandreglering

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

Oulun yliopisto

Turun yliopisto

1. tammikuuta 1994

Sverige

Bevis om specialistkompetens i tandreglering

Socialstyrelsen

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Certificate of Completion of specialist training in orthodontics

Competent authority recognised for this purpose

28. tammikuuta 1980


Suukirurgia

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Viiteajankohta

Danmark

Bevis for tilladelse til at betegne sig som specialtandlæge i hospitalsodontologi

Sundhedsstyrelsen

28. tammikuuta 1980

Deutschland

Fachzahnärztliche

Anerkennung für Oralchirurgie/Mundchirurgie

Landeszahnärztekammer

28. tammikuuta 1980

Ελλάς

Τίτλoς Οδovτιατρικής ειδικότητας της Γvαθoχειρoυργικής (up to 31 December 2002)

Νoμαρχιακή Αυτoδιoίκηση

Νoμαρχία

1. tammikuuta 1981

Ireland

Certificate of specialist dentist in oral surgery

Competent authority recognised for this purpose by the competent minister

28. tammikuuta 1980

Italia

Diploma di specialista in Chirurgia Orale

Università

21. toukokuuta 2005

Κύπρος

Πιστοποιητικό Αναγνώρισης του Ειδικού Οδοντιάτρου στην Στοματική Χειρουργική

Οδοντιατρικό Συμβούλιο

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Rezidentūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą burnos chirurgo profesinę kvalifikaciją

Universitetas

1. toukokuuta 2004

Magyarország

Dento-alveoláris sebészet szakorvosa bizonyítvány

Az Egészségügyi, Szociális és Családügyi Minisztérium illetékes testülete

1. toukokuuta 2004

Malta

Ċertifikat ta' speċjalista dentali fil-Kirurġija tal-ħalq

Kumitat ta' Approvazzjoni dwar Speċjalisti

1. toukokuuta 2004

Nederland

Bewijs van inschrijving als kaakchirurg in het Specialistenregister

Specialisten Registratie Commissie (SRC) van de Nederlandse Maatschappij tot bevordering der Tandheelkunde

28. tammikuuta 1980

Polska

Dyplom uzyskania tytułu specjalisty w dziedzinie chirurgii stomatologicznej

Centrum Egzaminów Medycznych

1. toukokuuta 2004

Slovenija

Potrdilo o opravljenem specialističnem izpitu iz oralne kirurgije

1.

Ministrstvo za zdravje

2.

Zdravniška zbornica Slovenije

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Erikoishammaslääkärin tutkinto, suu- ja leuka-kirurgia/Specialtandläkar-examen, oral och maxillofacial kirurgi

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

Oulun yliopisto

Turun yliopisto

1. tammikuuta 1994

Sverige

Bevis om specialist-kompetens i tandsystemets kirurgiska sjukdomar

Socialstyrelsen

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Certificate of completion of specialist training in oral surgery

Competent authority recognised for this purpose

28. tammikuuta 1980

V.4.   ELÄINLÄÄKÄRIT

5.4.1   Eläinlääkärin opinto-ohjelma

Eläinlääkärin koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä vähintään seuraavassa mainitut oppiaineet.

Opetusta yhdessä tai useammassa näistä aineista voidaan antaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

A.

Perusopinnot

fysiikka

kemia

eläintiede

kasvitiede

biomatematiikka

B.

Erityisopinnot

a.

Perustieteet

anatomia (histologia ja embryologia mukaan luettuna)

fysiologia

biokemia

genetiikka

farmakologia

farmasia

toksikologia

mikrobiologia

immunologia

epidemiologia

ammattietiikka

b.

Kliiniset tieteet

obstetriikka

patologia (mukaan luettuna patologinen anatomia)

parasitologia

sisätautioppi ja kirurgia (mukaan luettuna anestesiologia)

kliinistä opetusta, jossa käsitellään kotieläimiä, siipikarjaa ja muita eläinlajeja

ennaltaehkäisevä lääketiede

radiologia

lisääntyminen ja lisääntymiseen liittyvät sairaudet

eläinlääkintöhallinto ja eläinlääketieteellinen kansanterveystyö

eläinlääketieteellinen lainsäädäntö ja oikeuslääketiede

sairauksien hoito-oppi

propedeutiikka

c.

Eläinten tuotanto

eläinten tuotanto

ruokintaoppi

agronomia

maatalousekonomia

kotieläinten hoito

eläinlääkintähygienia

etologia ja eläintensuojelu

d.

Elintarvikehygienia

eläinkunnasta peräisin olevien ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tarkastus ja valvonta

elintarvikehygienia ja -teknologia

käytännön harjoittelu (mukaan luettuna käytännön työ teurastamolla ja elintarviketehtaalla)

Käytännön harjoittelu voidaan suorittaa harjoittelujakson muodossa edellyttäen, että kyseinen harjoittelu on kokopäiväistä ja suoritetaan toimivaltaisen viranomaisen suoran valvonnan alaisena ja ettei harjoittelujakso ole kuutta kuukautta pidempi viiden vuoden koulutuksen kokonaismäärästä.

Teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen on oltava tasapainossa ja sovitettu yhteen eri oppiaineryhmien välillä siten, että opiskelija saa asianmukaisella tavalla eläinlääkärin kaikissa tehtävissä tarvittavat tiedot ja tarvittavan kokemuksen.

5.4.2   Eläinlääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Diploma van dierenarts/Diplôme de docteur en médecine vétérinaire

De universiteiten/Les universités

De bevoegde Examen-commissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française

 

21. joulukuuta 1980

Česká republika

Diplom o ukončení studia ve studijním programu veterinární lékařství (doktor veterinární medicíny, MVDr.)

Diplom o ukončení studia ve studijním programu veterinární hygiena a ekologie (doktor veterinární medicíny, MVDr.)

Veterinární fakulta univerzity v České republice

 

1. toukokuuta 2004

Danmark

Bevis for bestået kandidateksamen i veterinærvidenskab

Kongelige Veterinær- og Landbohøjskole

 

21. joulukuuta 1980

Deutschland

Zeugnis über das Ergebnis des Dritten Abscnitts der Tierärztlichen Prüfung und das Gesamtergebnis der Tierärztlichen Prüfung

Der Vorsitzende des Prüfungsausschusses für die Tierärztliche Prüfung einer Universität oder Hochschule

 

21. joulukuuta 1980

Eesti

Diplom: täitnud veterinaarmeditsiini õppekava

Eesti Põllumajandusülikool

 

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Πτυχίo Κτηvιατρικής

Πανεπιστήμιο Θεσσαλονίκης και Θεσσαλίας

 

1. tammikuuta 1981

España

Título de Licenciado en Veterinaria

Ministerio de Educación y Cultura

El rector de una universidad

 

1. tammikuuta 1986

France

Diplôme d'Etat de docteur vétérinaire

 

 

21. joulukuuta 1980

Ireland

Diploma of Bachelor in/of Veterinary Medicine (MVB)

Diploma of Membership of the Royal College of Veterinary Surgeons (MRCVS)

 

 

21. joulukuuta 1980

Italia

Diploma di laurea in medicina veterinaria

Università

Diploma di abilitazione all'esercizio della medicina veterinaria

1. tammikuuta 1985

Κύπρος

Πιστοποιητικό Εγγραφής Kτηνιάτρου

Κτηνιατρικό Συμβούλιο

 

1. toukokuuta 2004

Latvija

Veterinārārsta diploms

Latvijas Lauksaimniecības Universitāte

 

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Aukštojo mokslo diplomas (veterinarijos gydytojo (DVM))

Lietuvos Veterinarijos Akademija

 

1. toukokuuta 2004

Luxembourg

Diplôme d'Etat de docteur en médecine vétérinaire

Jury d'examen d'Etat

 

21. joulukuuta 1980

Magyarország

Állatorvos doktor oklevél —

dr. med. vet.

Szent István Egyetem Állatorvos-tudományi Kar

 

1. toukokuuta 2004

Malta

Liċenzja ta' Kirurgu Veterinarju

Kunsill tal-Kirurġi Veterinarji

 

1. toukokuuta 2004

Nederland

Getuigschrift van met goed gevolg afgelegd diergeneeskundig/veeartse-nijkundig examen

 

 

21. joulukuuta 1980

Österreich

Diplom-Tierarzt

Magister medicinae veterinariae

Universität

Doktor der Veterinärmedizin

Doctor medicinae veterinariae

Fachtierarzt

1. tammikuuta 1994

Polska

Dyplom lekarza weterynarii

1.

Szkoła Główna Gospodarstwa Wiejskiego w Warszawie

2.

Akademia Rolnicza we Wrocławiu

3.

Akademia Rolnicza w Lublinie

4.

Uniwersytet Warmińsko-Mazurski w Olsztynie

 

1. toukokuuta 2004

Portugal

Carta de curso de licenciatura em medicina veterinária

Universidade

 

1. tammikuuta 1986

Slovenija

Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov ”doktor veterinarske medicine/doktorica veterinarske medicine”

Univerza

Spričevalo o opravljenem državnem izpitu s področja veterinarstva

1. toukokuuta 2004

Slovensko

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”doktor veterinárskej medicíny” (”MVDr.”)

Univerzita veterinárskeho lekárstva

 

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto/Veterinärmedicine licentiatexamen

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

 

1. tammikuuta 1994

Sverige

Veterinärexamen

Sveriges Lantbruksuniversitet

 

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

1.

Bachelor of Veterinary Science (BVSc)

1.

University of Bristol

 

21. joulukuuta 1980

2.

Bachelor of Veterinary Science (BVSc)

2.

University of Liverpool

3.

Bachelor of Veterinary Medicine (BvetMB)

3.

University of Cambridge

4.

Bachelor of Veterinary Medicine and Surgery (BVM&S)

4.

University of Edinburgh

5.

Bachelor of Veterinary Medicine and Surgery (BVM&S)

5.

University of Glasgow

6.

Bachelor of Veterinary Medicine (BvetMed)

6.

University of London

V.5.   KÄTILÖT

5.5.1   Kätilön koulutusohjelma (koulutuslinjat I ja II)

Kätilön koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä seuraavat kaksi osaa:

A.

Teoreettinen ja tekninen opetus

a.

Yleiset oppiaineet

anatomian ja fysiologian perusteet

patologian perusteet

bakteriologian, virologian ja parasitologian perusteet

biofysiikan, biokemian ja radiologian perusteet

lastentautioppi, erityisesti vastasyntyneiden sairaudet

terveydenhoito, terveyskasvatus, sairauksien ehkäisy, sairauksien varhaisdiagnosointi

ravitsemus ja ravitsemusoppi, erityisesti naisten, vastasyntyneiden ja imeväisten osalta

sosiologian ja sosiaalilääketieteen perusteet

farmakologian perusteet

psykologia

kasvatustiede

terveys- ja sosiaalilainsäädäntö ja terveydenhuollon organisaatio

ammattietiikka ja -lainsäädäntö

sukupuolikasvatus ja perhesuunnittelu

äidin ja lapsen oikeusturva

b.

Kätilöntoimeen liittyvät oppiaineet

anatomia ja fysiologia

embryologia ja sikiön kehitys

raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika

gynekologinen ja obstetrinen patologia

synnytys- ja vanhempainvalmennus, mukaan luettuna psykologiset näkökohdat

synnytykseen valmistaminen (mukaan luettuna obstetristen teknisten apuvälineiden tuntemus ja käyttö)

kivunlievitys, nukutus ja elvytys

vastasyntyneen fysiologia ja patologia

vastasyntyneen hoito ja seuranta

psykologiset ja sosiaaliset tekijät

B.

Kliininen ja käytännön koulutus

Koulutukseen tulee liittyä asianmukainen ohjaus:

Raskausneuvonta, joka käsittää vähintään 100 ennen synnytystä tehtyä tutkimusta.

Vähintään 40 raskauden seuranta ja hoito.

Vähintään 40 synnytyksen hoitaminen; jos opiskelija ei voi hoitaa näin monta synnytystä potilaiden vähyyden vuoksi, voidaan hyväksyä vähintään 30 synnytyksen hoitaminen edellyttäen, että opiskelija lisäksi avustaa 20 synnytyksessä.

Avustaminen yhdessä tai kahdessa perätilasynnytyksessä. Jos tämä ei ole mahdollista sen vuoksi, ettei perätilasynnytyksiä ole, harjoittelu voidaan suorittaa simuloidussa tilanteessa.

Välilihan leikkauksen tekeminen ja haavan ompelu. Haavan ompelua opetetaan sekä teoriassa että käytännössä. Haavan ompelun opetukseen kuuluu sekä välilihanleikkaushaavan että pelkän välilihan repeämän ompelu. Opetus voidaan antaa simuloidussa tilanteessa, jos se on aivan välttämätöntä.

Seuranta ja hoito 40 riskisynnyttäjälle raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana.

Vähintään 100 lapsivuoteisen naisen ja terveen vastasyntyneen seuranta ja hoito (tutkimus mukaan luettuna) synnytyksen jälkeen.

Erityishoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden seuranta ja hoito, mukaan luettuna keskoset, yliaikaiset, alipainoiset ja sairaat lapset.

Gynekologisten ja obstetristen sairauksien hoito.

Perehdytys sisätautien ja kirurgisten sairauksien hoitoon. Perehdytys sisältää teoreettista opetusta ja käytännön harjoittelua.

Teoreettisen ja teknisen opetuksen (koulutusohjelman osa A) on oltava tasapainossa ja sovitettu yhteen kliinisen koulutuksen kanssa (koulutusohjelman osa B) niin, että että opiskelijalla on mahdollisuus hankkia riittävästi tässä liitteessä tarkoitettua tietoa ja kokemusta.

Kliininen opetus (koulutusohjelman osa B) annetaan ohjattuna käytännön työpaikkakoulutuksena sairaalan osastoilla tai muissa toimivaltaisten viranomaisten tai elinten hyväksymissä terveydenhuollon yksiköissä. Kätilöopiskelijat osallistuvat harjoittelun osana yksikköjen toimintaan, sikäli kuin se liittyy heidän koulutukseensa. Heidät perehdytetään kätilöntoimeen liittyviin tehtäviin.

5.5.2   Kätilön koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Ammattinimike

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Diploma van vroedvrouw/Diplôme d'accoucheuse

De erkende opleidingsinstituten/Les établissements d'enseignement

De bevoegde Examen- commissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française

Vroedvrouw/Accoucheuse

23. tammikuuta 1983

Česká republika

1.

Diplom o ukončení studia ve studijním programu ošetřovatelství ve studijním oboru porodní asistentka (bakalář, Bc.)

Vysvědčení o státní závěrečné zkoušce

1.

Vysoká škola zřízená nebo uznaná státem

Porodní asistentka/porodní asistent

1. toukokuuta 2004

2.

Diplom o ukončení studia ve studijním oboru diplomovaná porodní asistentka (diplomovaný specialista, DiS.)

Vysvědčení o absolutoriu

2.

Vyšší odborná škola zřízená nebo uznaná státem

Danmark

Bevis for bestået jordemodereksamen

Danmarks jordemoderskole

Jordemoder

23. tammikuuta 1983

Deutschland

Zeugnis über die staatliche Prüfung für Hebammen und Entbindungspfleger

Staatlicher Prüfungsausschuss

Hebamme

Entbindungspfleger

23. tammikuuta 1983

Eesti

Diplom ämmaemanda erialal

1.

Tallinna Meditsiinikool

2.

Tartu Meditsiinikool

Ämmaemand

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

1.

Πτυχίο Τμήματος Μαιευτικής Τεχνολογικών Εκπαιδευτικών Ιδρυμάτων (Τ.Ε.Ι.)

1.

Τεχνολογικά Εκπαιδευτικά Ιδρύματα (Τ.Ε.Ι.)

Μαία

Μαιευτής

23. tammikuuta 1983

2.

Πτυχίο του Τμήματος Μαιών της Ανωτέρας Σχολής Στελεχών Υγείας και Κοινων. Πρόνοιας (ΚΑΤΕΕ)

2.

ΚΑΤΕΕ Υπουργείου Εθνικής Παιδείας και Θρησκευμάτων

3.

Πτυχίο Μαίας Ανωτέρας Σχολής Μαιών

3.

Υπουργείο Υγείας και Πρόνοιας

España

Título de Matrona

Título de Asistente obstétrico (matrona)

Título de Enfermería obstétrica-ginecológica

Ministerio de Educación y Cultura

Matrona

Asistente obstétrico

1. tammikuuta 1986

France

Diplôme de sage-femme

L'Etat

Sage-femme

23. tammikuuta 1983

Ireland

Certificate in Midwifery

An Board Altranais

Midwife

23. tammikuuta 1983

Italia

Diploma d'ostetrica

Scuole riconosciute dallo Stato

Ostetrica

23. tammikuuta 1983

Κύπρος

Δίπλωμα στο μεταβασικό πρόγραμμα Μαιευτικής

Νοσηλευτική Σχολή

Εγγεγραμμένη Μαία

1. toukokuuta 2004

Latvija

Diploms par vecmātes kvalifikācijas iegūšanu

Māsu skolas

Vecmāte

1. toukokuuta 2004

Lietuva

1.

Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesinę kvalifikaciją, ir profesinės kvalifikacijos pažymėjimas, nurodantis suteiktą akušerio profesinę kvalifikaciją

Pažymėjimas, liudijantis profesinę praktiką akušerijoje

1.

Universitetas

Akušeris

1. toukokuuta 2004

2.

Aukštojo mokslo diplomas (neuniversitetinės studijos), nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesinę kvalifikaciją, ir profesinės kvalifikacijos pažymėjimas, nurodantis suteiktą akušerio profesinę kvalifikaciją

Pažymėjimas, liudijantis profesinę praktiką akušerijoje

2.

Kolegija

3.

Aukštojo mokslo diplomas (neuniversitetinės studijos), nurodantis suteiktą akušerio profesinę kvalifikaciją

3.

Kolegija

Luxembourg

Diplôme de sage-femme

Ministère de l'éducation nationale, de la formation professionnelle et des sports

Sage-femme

23. tammikuuta 1983

Magyarország

Szülésznő bizonyítvány

Iskola/főiskola

Szülésznő

1. toukokuuta 2004

Malta

Lawrja jew diploma fl- Istudji tal-Qwiebel

Universita’ ta' Malta

Qabla

1. toukokuuta 2004

Nederland

Diploma van verloskundige

Door het Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport erkende opleidings-instellingen

Verloskundige

23. tammikuuta 1983

Österreich

Hebammen-Diplom

Hebammenakademie

Bundeshebammenlehranstalt

Hebamme

1. tammikuuta 1994

Polska

Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku położnictwo z tytułem ”magister położnictwa”

Instytucja prowadząca kształcenie na poziomie wyższym uznana przez właściwe władze

(toimivaltaisten viranomaisten tunnustama korkeakoulu)

Położna

1. toukokuuta 2004

Portugal

1.

Diploma de enfermeiro especialista em enfermagem de saúde materna e obstétrica

1.

Ecolas de Enfermagem

Enfermeiro especialista em enfermagem de saúde materna e obstétrica

1. tammikuuta 1986

2.

Diploma/carta de curso de estudos superiores especializados em enfermagem de saúde materna e obstétrica

2.

Escolas Superiores de Enfermagem

3.

Diploma (do curso de pós-licenciatura) de especialização em enfermagem de saúde materna e obstétrica

3.

Escolas Superiores de Enfermagem

Escolas Superiores de Saúde

Slovenija

Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov ”diplomirana babica/diplomirani babičar”

1.

Univerza

2.

Visoka strokovna šola

diplomirana babica/diplomirani babičar

1. toukokuuta 2004

Slovensko

1.

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”bakalár z pôrodnej asistencie” (”Bc.”)

2.

Absolventský diplom v študijnom odbore diplomovaná pôrodná asistentka

1.

Vysoká škola

2.

Stredná zdravotnícka škola

Pôrodná asistentka

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

1.

Kätilön tutkinto/barnmorskeexamen

1.

Terveydenhuoltooppi-laitokset/hälsovårdsläroanstalter

Kätilö/Barnmorska

1. tammikuuta 1994

2.

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, kätilö (AMK)/yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området, barnmorska (YH)

2.

Ammattikorkeakoulut/ Yrkeshögskolor

Sverige

Barnmorskeexamen

Universitet eller högskola

Barnmorska

1. tammikuuta 1994

United Kingdom

Statement of registration as a Midwife on part 10 of the register kept by the United Kingdom Central Council for Nursing, Midwifery and Health visiting

Various

Midwife

23. tammikuuta 1983

V.6.   PROVIISORIT

5.6.1   Proviisorin koulutusohjelma

kasvi- ja eläinbiologia

fysiikka

yleinen ja epäorgaaninen kemia

orgaaninen kemia

analyyttinen kemia

farmaseuttinen kemia, mukaan luettuna lääkevalmisteiden analysointi

yleinen ja sovellettu (lääketieteellinen) biokemia

anatomia ja fysiologia, lääketieteellinen terminologia

mikrobiologia

farmakologia ja lääkehoito

farmaseuttinen teknologia

toksikologia

farmakognosia

lainsäädäntö ja tarvittaessa ammattietiikka

Kaikkien koulutusohjelman vähimmäisvaatimuksiin kuuluvien oppiaineiden teoreettisessa ja käytännöllisessä opetuksessa on painotettava riittävästi teoriaa opetuksen yliopistollisen luonteen säilyttämiseksi.

5.6.2   Proviisorin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Tutkintotodistukseen liitettävä todistus

Viiteajankohta

België/Belgique/Belgien

Diploma van apotheker/Diplôme de pharmacien

De universiteiten/Les universités

De bevoegde Examencommissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française

 

1. lokakuuta 1987

Česká republika

Diplom o ukončení studia ve studijním programu farmacie (magistr, Mgr.)

Farmaceutická fakulta univerzity v České republice

Vysvědčení o státní závěrečné zkoušce

1. toukokuuta 2004

Danmark

Bevis for bestået farmaceutisk kandidateksamen

Danmarks Farmaceutiske Højskole

 

1. lokakuuta 1987

Deutschland

Zeugnis über die Staatliche Pharmazeutische Prüfung

Zuständige Behörden

 

1. lokakuuta 1987

Eesti

Diplom proviisori õppekava läbimisest

Tartu Ülikool

 

1. toukokuuta 2004

Ελλάς

Άδεια άσκησης φαρμακευτικού επαγγέλματος

Νομαρχιακή Αυτοδιοίκηση

 

1. lokakuuta 1987

España

Título de Licenciado en Farmacia

Ministerio de Educación y Cultura

El rector de una universidad

 

1. lokakuuta 1987

France

Diplôme d'Etat de pharmacien

Diplôme d'Etat de docteur en pharmacie

Universités

 

1. lokakuuta 1987

Ireland

Certificate of Registered Pharmaceutical Chemist

 

 

1. lokakuuta 1987

Italia

Diploma o certificato di abilitazione all'esercizio della professione di farmacista ottenuto in seguito ad un esame di Stato

Università

 

1. marraskuuta 1993

Κύπρος

Πιστοποιητικό Εγγραφής Φαρμακοποιού

Συμβούλιο Φαρμακευτικής

 

1. toukokuuta 2004

Latvija

Farmaceita diploms

Universitātes tipa augstskola

 

1. toukokuuta 2004

Lietuva

Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą vaistininko profesinę kvalifikaciją

Universitetas

 

1. toukokuuta 2004

Luxembourg

Diplôme d'Etat de pharmacien

Jury d'examen d'Etat + visa du ministre de l'éducation nationale

 

1. lokakuuta 1987

Magyarország

Okleveles gyógyszerész oklevél (magister pharmaciae, röv: mag. Pharm)

EG Egyetem

 

1. toukokuuta 2004

Malta

Lawrja fil-farmaċija

Universita’ ta' Malta

 

1. toukokuuta 2004

Nederland

Getuigschrift van met goed gevolg afgelegd apothekersexamen

Faculteit Farmacie

 

1. lokakuuta 1987

Österreich

Staatliches Apothekerdiplom

Bundesministerium für Arbeit, Gesundheit und Soziales

 

1. lokakuuta 1994

Polska

Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku farmacja z tytułem magistra

1.

Akademia Medyczna

2.

Uniwersytet Medyczny

3.

Collegium Medicum Uniwersytetu Jagiellońskiego

 

1. toukokuuta 2004

Portugal

Carta de curso de licenciatura em Ciências Farmacêuticas

Universidades

 

1. lokakuuta 1987

Slovenija

Diploma, s katero se podeljuje strokovni naziv ”magister farmacije/magistra farmacije”

Univerza

Potrdilo o opravljenem strokovnem izpitu za poklic magister farmacije/magistra farmacije

1. toukokuuta 2004

Slovensko

Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu ”magister farmácie” (”Mgr.”)

Vysoká škola

 

1. toukokuuta 2004

Suomi/ Finland

Proviisorin tutkinto/Provisorexamen

Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet

Kuopion yliopisto

 

1. lokakuuta 1994

Sverige

Apotekarexamen

Uppsala universitet

 

1. lokakuuta 1994

United Kingdom

Certificate of Registered Pharmaceutical Chemist

 

 

1. lokakuuta 1987

V.7.   ARKKITEHDIT

5.7.1   Direktiivin 46 artiklan 1 kohdan nojalla tunnustettavat arkkitehdin koulutuksesta annetut asiakirjat

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Viitelukuvuosi

België/ Belgique/ Belgien

1.

Architect/Architecte

2.

Architect/Architecte

3.

Architect

4.

Architect/Architecte

5.

Architect/Architecte

6.

Burgelijke ingenieur-architect

1.

Nationale hogescholen voor architectuur

2.

Hogere-architectuur-instituten

3.

Provinciaal Hoger Instituut voor Architectuur te Hasselt

4.

Koninklijke Academies voor Schone Kunsten

5.

Sint-Lucasscholen

6.

Faculteiten Toegepaste Wetenschappen van de Universiteiten

6.

”Faculté Polytechnique” van Mons

 

1988/1989

1.

Architecte/Architect

2.

Architecte/Architect

3.

Architect

4.

Architecte/Architect

5.

Architecte/Architect

6.

Ingénieur-civil — architecte

1.

Ecoles nationales supérieures d'architecture

2.

Instituts supérieurs d'architecture

3.

Ecole provinciale supérieure d'architecture de Hasselt

4.

Académies royales des Beaux-Arts

5.

Ecoles Saint-Luc

6.

Facultés des sciences appliquées des universités

6.

Faculté polytechnique de Mons

Danmark

Arkitekt cand. arch.

Kunstakademiets Arkitektskole i København

Arkitektskolen i Århus

 

1988/1989

Deutschland

Diplom-Ingenieur,

Diplom-Ingenieur Univ.

Universitäten (Architektur/Hochbau)

Technische Hochschulen (Architektur/Hochbau)

Technische Universitäten (Architektur/Hochbau)

Universitäten-Gesamthochschulen (Architektur/Hochbau)

Hochschulen für bildende Künste

Hochschulen für Künste

 

1988/1989

Diplom-Ingenieur,

Diplom-Ingenieur FH

Fachhochschulen (Architektur/Hochbau) (16)

Universitäten-Gesamthochschulen (Architektur/Hochbau) bei entsprechenden Fachhochschulstudiengängen

Eλλάς

Δίπλωμα αρχιτέκτονα — μηχανικού

Εθνικό Μετσόβιο Πολυτεχνείο (ΕΜΠ), τμήμα αρχιτεκτόνων — μηχανικών

Αριστοτέλειο Πανεπιστήμο Θεσσαλονίκης (ΑΠΘ), τμήμα αρχιτεκτόνων — μηχανικών της Πολυτεχνικής σχολής

Βεβαίωση που χορηγεί το Τεχνικό Επιμελητήριο Ελλάδας (ΤΕΕ) και η οποία επιτρέπει την άσκηση δραστηριοτήτων στον τομέα της αρχιτεκτονικής

1988/1989

España

Título oficial de arquitecto

Rectores de las universidades enumeradas a continuación:

Universidad Politécnica de Cataluña, Escuelas Técnicas Superiores de Arquitectura de Barcelona o del Vallès;

Universidad Politécnica de Madrid, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Madrid;

Universidad Politécnica de Las Palmas, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Las Palmas;

Universidad Politécnica de Valencia, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Valencia;

Universidad de Sevilla, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Sevilla;

Universidad de Valladolid, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Valladolid;

Universidad de Santiago de Compostela, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de La Coruña;

Universidad del País Vasco, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de San Sebastián;

Universidad de Navarra, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Pamplona;

Universidad de Alcalá de Henares, Escuela Politécnica de Alcalá de Henares;

Universidad Alfonso X El Sabio, Centro Politécnico Superior de Villanueva de la Cañada;

Universidad de Alicante, Escuela Politécnica Superior de Alicante;

Universidad Europea de Madrid;

Universidad de Cataluña, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Barcelona;

Universidad Ramón Llull, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de La Salle;

Universidad S.E.K. de Segovia, Centro de Estudios Integrados de Arquitectura de Segovia;

Universidad de Granada, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Granada.

 

1988/1989

1999/2000

1999/2000

1997/1998

1998/1999

1999/2000

1998/1999

1999/2000

1994/1995

France

1.

Diplôme d'architecte DPLG, y compris dans le cadre de la formation professionnelle continue et de la promotion sociale.

1.

Le ministre chargé de l'architecture

 

1988/1989

2.

Diplôme d'architecte ESA

2.

Ecole spéciale d'architecture de Paris

3.

Diplôme d'architecte ENSAIS

3.

Ecole nationale supérieure des arts et industries de Strasbourg, section architecture

Ireland

1.

Degree of Bachelor of Architecture (B.Arch. NUI)

1.

National University of Ireland to architecture graduates of University College Dublin

 

1988/1989

2.

Degree of Bachelor of Architecture (B. Arch)

(Previously, until 2002 - Degree standard diploma in architecture (Dip. Arch)

2.

Dublin Institute of Technology, Bolton Street, Dublin

(College of Technology, Bolton Street, Dublin)

3.

Certificate of associateship (ARIAI)

3.

Royal Institute of Architects of Ireland

4.

Certificate of membership (MRIAI)

4.

Royal Institute of Architects of Ireland

Italia

Laurea in architettura

Università di Camerino

Università di Catania — Sede di Siracusa

Università di Chieti

Università di Ferrara

Università di Firenze

Università di Genova

Università di Napoli Federico II

Università di Napoli II

Università di Palermo

Università di Parma

Università di Reggio Calabria

Università di Roma ”La Sapienza”

Universtià di Roma III

Università di Trieste

Politecnico di Bari

Politecnico di Milano

Politecnico di Torino

Istituto universitario di architettura di Venezia

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

1988/1989

Laurea in ingegneria edile — architettura

Università dell'Aquilla

Università di Pavia

Università di Roma”La Sapienza”

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

1998/1999

Laurea specialistica in ingegneria edile — architettura

Università dell'Aquilla

Università di Pavia

Università di Roma ”La Sapienza”

Università di Ancona

Università di Basilicata — Potenza

Università di Pisa

Università di Bologna

Università di Catania

Università di Genova

Università di Palermo

Università di Napoli Federico II

Università di Roma — Tor Vergata

Università di Trento

Politecnico di Bari

Politecnico di Milano

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

2003/2004

Laurea specialistica quinquennale in Architettura

Laurea specialistica quinquennale in Architettura

Laurea specialistica quinquennale in Architettura

Laurea specialistica in Architettura

Prima Facoltà di Architettura dell'Università di Roma ”La Sapienza”

Università di Ferrara

Università di Genova

Università di Palermo

Politecnico di Milano

Politecnico di Bari

Università di Roma III

Università di Firenze

Università di Napoli II

Politecnico di Milano II

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente

1998/1999

1999/2000

2003/2004

2004/2005

Nederland

1.

Het getuigschrift van het met goed gevolg afgelegde doctoraal examen van de studierichting bouwkunde, afstudeerrichting architectuur

1.

Technische Universiteit te Delft

Verklaring van de Stichting Bureau Architectenregister die bevestigt dat de opleiding voldoet aan de normen van artikel 46.

1988/1989

2.

Het getuigschrift van het met goed gevolg afgelegde doctoraal examen van de studierichting bouwkunde, differentiatie architectuur en urbanistiek

2.

Technische Universiteit te Eindhoven

3.

Het getuigschrift hoger beroepsonderwijs, op grond van het met goed gevolg afgelegde examen verbonden aan de opleiding van de tweede fase voor beroepen op het terrein van de architectuur, afgegeven door de betrokken examencommissies van respectievelijk:

de Amsterdamse Hogeschool voor de Kunsten te Amsterdam

de Hogeschool Rotterdam en omstreken te Rotterdam

de Hogeschool Katholieke Leergangen te Tilburg

de Hogeschool voor de Kunsten te Arnhem

de Rijkshogeschool Groningen te Groningen

de Hogeschool Maastricht te Maastricht

 

Österreich

1.

Diplom-Ingenieur, Dipl.-Ing.

1.

Technische Universität Graz (Erzherzog-Johann-Universität Graz)

 

1998/1999

2.

Dilplom-Ingenieur, Dipl.-Ing.

2.

Technische Universität Wien

3.

Diplom-Ingenieur, Dipl.-Ing.

3.

Universität Innsbruck (Leopold-Franzens-Universität Innsbruck)

4.

Magister der Architektur, Magister architecturae, Mag. Arch.

4.

Hochschule für Angewandte Kunst in Wien

5.

Magister der Architektur, Magister architecturae, Mag. Arch.

5.

Akademie der Bildenden Künste in Wien

6.

Magister der Architektur, Magister architecturae, Mag. Arch.

6.

Hochschule für künstlerishe und industrielle Gestaltung in Linz

Portugal

Carta de curso de licenciatura em Arquitectura

Para os cursos iniciados a partir do ano académico de 1991/92

Faculdade de arquitectura da Universidade técnica de Lisboa

Faculdade de arquitectura da Universidade do Porto

Escola Superior Artística do Porto

Faculdade de Arquitectura e Artes da Universidade Lusíada do Porto

 

1988/1989

1991/1992

Suomi/Finland

Arkkitehdin tutkinto/Arkitektexamen

Teknillinen korkeakoulu /Tekniska högskolan (Helsinki)

Tampereen teknillinen korkeakoulu/Tammerfors

tekniska högskola

Oulun yliopisto/Uleåborgs universitet

 

1998/1999

Sverige

Arkitektexamen

Chalmers Tekniska Högskola AB

Kungliga Tekniska Högskolan

Lunds Universitet

 

1998/1999

United Kingdom

1.

Diplomas in architecture

1.

Universities

Colleges of Art

Schools of Art

Certificate of architectural education, issued by the Architects Registration Board.

The diploma and degree courses in architecture of the universities, schools and colleges of art should have met the requisite threshold standards as laid down in Article 46 of this Directive and in Criteria for validation published by the Validation Panel of the Royal Institute of British Architects and the Architects Registration Board.

EU nationals who possess the Royal Institute of British Architects Part I and Part II certificates, which are recognised by ARB as the competent authority, are eligible. Also EU nationals who do not possess the ARB-recognised Part I and Part II certificates will be eligible for the Certificate of Architectural Education if they can satisfy the Board that their standard and length of education has met the requisite threshold standards of Article 46 of this Directive and of the Criteria for validation.

1988/1989

2.

Degrees in architecture

2.

Universities

 

3.

Final examination

3.

Architectural Association

 

4.

Examination in architecture

4.

Royal College of Art

 

5.

Examination Part II

5.

Royal Institute of British Architects

 


(1)  1. tammikuuta 1983

(2)  1. tammikuuta 1983

(3)  1. elokuuta 1987, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat aloittaneet koulutuksen ennen kyseistä päivää,

(4)  31. joulukuuta 1971,

(5)  31. lokakuuta 1999,

(6)  Kyseisiä asiakirjoja ei enää anneta koulutuksesta, joka on alkanut 5. maaliskuuta 1982 jälkeen,

(7)  9. heinäkuuta 1984

(8)  3. joulukuuta 1971,

(9)  31. lokakuuta 1993

(10)  Kyseisiä asiakirjoja ei enää anneta koulutuksesta, joka on alkanut 5. maaliskuuta 1982 jälkeen,

(11)  8. heinäkuuta 1984

(12)  1. tammikuuta 1983, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat aloittaneet koulutuksen ennen kyseistä päivää ja jotka ovat suorittaneet koulutuksen ennen vuoden 1988 loppua.

(13)  31. joulukuuta 1994

(14)  1. tammikuuta 1983

(15)  Suu- ja leukakirurgian erikoisalan koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutuksen (lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus) edellytyksenä on, että hakija on suorittanut hyväksytysti lääkärin peruskoulutuksen (24 artikla) ja lisäksi suorittanut hyväksytysti hammaslääkärin peruskoulutuksen (34 artikla).

(16)  Diese Diplome sind je nach Dauer der durch sie abgeschlossenen Ausbildung gemäß Artikel 43 Absatz 1 anzuerkennen.


LIITE VI

Niitä ammatteja koskevat saavutetut oikeudet, joihin sovelletaan koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvaa tunnustamista

6.   Arkkitehdin koulutuksesta annetut asiakirjat, joita saavutetut oikeudet koskevat 49 artiklan 1 kohdan nojalla

MAA

Koulutuksesta annettava asiakirja

Viitelukuvuosi

België/Belgique/Belgien

kansallisissa arkkitehtikorkeakouluissa tai -instituuteissa annetut tutkintotodistukset (architecte-architect)

Hasseltin maakunnallisessa arkkitehtikorkeakoulussa annetut tutkintotodistukset (architect)

kuninkaallisissa taideakatemioissa annetut tutkintotodistukset (architecte — architect)

Saint-Luc-oppilaitoksessa ”écoles Saint-Luc” annetut tutkintotodistukset (architecte — architect)

yliopistolliset insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on arkkitehtiliiton antama harjoittelutodistus, joka oikeuttaa sen haltijan käyttämään arkkitehdin ammattinimikettä (architecte — architect)

arkkitehtuurin keskus- tai valtakunnallisen tutkintolautakunnan antamat arkkitehdin tutkintotodistukset (architecte — architect)

yliopistojen soveltavien luonnontieteiden tiedekunnissa ja Monsin teknillisessä tiedekunnassa annetut insinöörin/arkkitehdin ja arkkitehdin/insinöörin tutkintotodistukset (ingénieur — architecte, ingénieur-architect)

1987/1988

Česká republika

”České vysoké učení technické” -yliopiston (Tšekin tekninen yliopisto Prahassa) tutkintotodistukset:

”Vysoká škola architektury a pozemního stavitelství” (arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta) (vuoteen 1951),

”Fakulta architektury a pozemního stavitelství” (arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta) (vuosina 1951—1960),

”Fakulta stavební”(rakennustekniikan tiedekunta) (vuodesta 1960) seuraavien opintolinjojen osalta: rakennustekniikka ja rakenteet, rakennustekniikka, rakentaminen ja arkkitehtuuri, arkkitehtuuri (mukaan lukien yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu), asuinrakennukset, teollisuusrakennukset ja maatalouden tuotantorakennukset tai rakennustekniikan opinto-ohjelmassa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opintolinjassa,

”Fakulta architektury” (arkkitehtuurin tiedekunta) (vuodesta 1976) seuraavien opintolinjojen osalta: arkkitehtuuri, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu tai seuraavissa opinto-ohjelmissa: arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu seuraavien opintolinjojen osalta: arkkitehtuuri, arkkitehtonisen suunnittelun teoria, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu, arkkitehtuurin historia ja historiallisten monumenttien rekonstruktuointi tai arkkitehtuuri ja rakennustekniikka

”Vysoká škola technická Dr. Edvarda Beneše” -korkeakoulun (vuoteen 1951 asti) arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla antamat tutkintotodistukset,

”Vysoká škola stavitelství v Brně” -korkeakoulun (vuosina 1951—1956) arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla antamat tutkintotodistukset,

”Vysoké učení technické v Brně”-, ”Fakulta architektury” -tiedekunnan (arkkitehtuurin tiedekunta) (vuodesta 1956) arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun opintolinjoilla antamat tutkintotodistukset tai ”Fakulta stavební” -tiedekunnan (rakennustekniikan tiedekunta) (vuodesta 1956) rakentamisen opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,

”Vysoká škola báňská — Technická univerzita Ostrava”, ”Fakulta stavební” -tiedekunnan (rakennustekniikan tiedekunta) (vuodesta 1997) rakenteiden ja arkkitehtuurin opintolinjalla tai rakennustekniikan opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,

”Technická univerzita v Liberci”, ”Fakulta architektury” -tiedekunnan (arkkitehtuurin tiedekunta) (vuodesta 1994) arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun koulutusohjelmassa arkkitehtuurin opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,

”Akademie výtvarných umění v Praze” -korkeakoulun taiteen koulutusohjelmassa arkkitehtonisen suunnittelun opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,

”Vysoká škola umělecko-průmyslová v Praze” -yliopiston taiteen koulutusohjelmassa arkkitehtuurin opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,

todistus ”Česká komora architektů” -kamarin ilman opintolinjan tai rakennustekniikan opintolinjan tarkennusta antamasta luvasta

2006/2007

Danmark

Kööpenhaminan ja Århusin arkkitehtikouluissa annetut tutkintotodistukset (architekt)

arkkitehtikollegion antama rekisteröintitodistus, joka on annettu 28 toukokuuta 1975 annetun lain N:o 202 nojalla (registreret arkitekt)

teknillisissä korkeakouluissa annetut tutkintotodistukset (bygningskonstruktør), joiden liitteenä on toimivaltaisen viranomaisen antama todistus muodollisen pätevyyden osoittavan kokeensuorittamisesta; kokeeseen täytyy sisältyä asianomaisen vähintään kuusivuotisen, tämän direktiivin 48 artiklassa tarkoitetun toimintansa aikana laatimien ja toteuttamien suunnitelmien arviointi

1987/1988

Deutschland

taidekorkeakoulujen myöntämät tutkintotodistukset (Dipl.-Ing., Architekt (HfbK)

teknillisten korkeakoulujen ”Technische Hochschule”-oppilaitoksen ja yliopistojen arkkitehtuuriosaston (Architektur/Hochbau), ja jos mainittu korkeakoulu on liitetty ”Gesamthochschule”-oppilaitokseen, myös ”Gesamthochschule”-oppilaitosten arkkitehtuuriosaston antamat tutkintotodistukset (Dipl.Ing. ja muut oppiarvot, jotka myöhemmin saatetaan myöntää kyseisten tutkintotodistusten haltijoille)

ammattikorkeakoulujen ”Fachhochschule”-oppilaitoksen arkkitehtuuriosaston (Architektur/Hochbau), ja jos mainittu korkeakoulu on liitetty ”Gesamthochschule”-oppilaitokseen, myös ”Gesamthochschule”-oppilaitosten arkkitehtuuriosaston antama tutkintotodistus, jonka liitteenä on, jos koulutus on lyhyempi kuin nelivuotinen, mutta ainakin kolme vuotta, asianomaisen ammatillisen toimielimen antama 47 artiklan 1 kohdan mukainen todistus nelivuotisesta ammattikokemuksesta Saksan liittotasavallassa (Ingenieur grad. ja muut oppiarvot, jotka myöhemmin saatetaan myöntää kyseisten tutkintotodistusten haltijoille)

teknillisten koulujen ”Ingenieurschule”-oppilaitoksen ja ammattioppilaitosten ”Werkkunstschule” arkkitehtuuriosaston ennen 1 päivää tammikuuta 1973 antamat tutkintotodistukset (Prüfungszeugnis), joiden liitteenä on toimivaltaisten viranomaisten antama todistus muodollisen ammattipätevyyden osoittavan kokeen suorittamisesta; kokeeseen täytyy sisältyä asianomaisen vähintään kuusivuotisen, tämän direktiivin 48 artiklassa tarkoitetun toimintansa aikana laatimien ja toteuttamien suunnitelmien arviointi

1987/1988

Eesti

diplom arhitektuuri erialal, väljastatud Eesti Kunstiakadeemia arhitektuuri teaduskonna poolt alates 1996. aastast (arkkitehtuuriopintojen tutkintotodistus, jonka on antanut vuodesta 1996 Viron taideakatemian arkkitehtuurin tiedekunta), väljastatud Tallinna Kunstiülikooli poolt 1989—1995 (antanut vuosina 1989—1995 Tallinnan taideyliopisto), väljastatud Eesti NSV Riikliku Kunstiinstituudi poolt 1951—1988 (antanut vuosina 1951—1988 Viron sosialistisen neuvostotasavallan taideinstituutti)

2006/2007

Eλλάς

Ateenan Metsovion Polytechnion -korkeakoulussa annetut insinöörin/arkkitehdin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

Thessalonikin Aristotelion Panepistimion -korkeakoulussa annetut insinöörin/arkkitehdin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

Ateenan Metsovion Polytechnion -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

Thessalonikin Artistotelion Panepistimion -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

Panepistimion Thrakis -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

Panepistimion Patron -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa alalla

1987/1988

España

Opetus- ja tiedeministeriön tai korkeakoulun antama virallinen arkkitehdin pätevyystodistus (título oficial de arquitecto)

1987/1988

France

vuoteen 1959 saakka opetusministeriön ja sen jälkeen kulttuuriministeriön antamat valtion arkkitehdin tutkintotodistukset (architecte DPLG)

”Ecole spéciale d'architecture” -oppilaitoksessa annetut tutkintotodistukset (architecte DESA)

Strasbourgin ”Ecole nationale supérieure des Arts et Industries” -oppilaitoksen (aiemmin ”Ecole nationale d'ingénieurs de Strasbourg”) arkkitehtuuriosastossa vuodesta 1955 alkaen annetut tutkintotodistukset (architecte ENSAIS)

1987/1988

Ireland

Irlannin valtionyliopiston (National University of Ireland) ”Bachelor of Architecture” -tutkinto (B Arch. (NUI)), jota edeltää Dublinin University Collegessa suoritettu arkkitehtitutkinto

College of Technology -opistossa (Bolton Street, Dublin) annettu korkeakoulututkinnon tasoinen arkkitehdin tutkintotodistus (Diplom. Arch.)

todistus Irlannin kuninkaallisen arkkitehti-instituutin (Royal Institute of Architects of Ireland) liitännäisjäsenyydestä (A.R.I.A.I.)

todistus Irlannin kuninkaallisen arkkitehti-instituutin jäsenyydestä (M.R.I.A.I.)

1987/1988

Italia

yliopistossa, teknillisessä korkeakoulussa sekä Venetsian ja Reggio Calabrian arkkitehtikorkeakoulussa annettu ”laurea in architettura” -tutkintotodistus, yhdessä arkkitehdin ammatin itsenäiseen harjoittamiseen oikeuttavan tutkintotodistuksen kanssa, jonka opetusministeriö antaa sen jälkeen, kun asianomainen on toimivaltaiselle lautakunnalle suorittanut valtiontutkinnon, joka antaa oikeuden itsenäisesti harjoittaa arkkitehdin ammattia (dott. architetto)

yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa annettu rakennustekniikan (”sezione costenzione civile”) ”laurea in ingegneria” -tutkintotodistus, yhdessä arkkitehdin ammatin itsenäiseen harjoittamiseen oikeuttavan tutkintotodistuksen kanssa, jonka opetusministeriö antaa sen jälkeen, kun asianomainen on toimivaltaiselle lautakunnalle suorittanut valtiontutkinnon, joka antaa oikeuden itsenäisesti harjoittaa ammattia (dott. ing. Architetto ou dott. ing. in ingegneria civile)

1987/1988

Κύπρος

Βεβαίωση Εγγραφής στο Μητρώο Αρχιτεκτόνων που εκδίδεται από το Επιστημονικό και Τεχνικό Επιμελητήριο Κύπρου, (todistus rekisteröinnistä Kyproksen tekniikkakamarin (ETEK) arkkitehtirekisteriin)

2006/2007

Latvija

”arhitekta diploms”, ko izsniegusi Latvijas Valsts Universitātes Inženierceltniecības fakultātes Arhitektūras nodaļa līdz 1958. gadam, Rīgas Politehniskā Institūta Celtniecības fakultātes Arhitektūras nodaļa no 1958. gada līdz 1991. gadam, Rīgas Tehniskās Universitātes Arhitektūras fakultāte kopš 1991. gada, un ”Arhitekta prakses sertifikāts”, ko izsniedz Latvijas Arhitektu savienība (vuoteen 1958 Latvian valtiollisen yliopiston rakennusteknisen tiedekunnan arkkitehtuurin osaston antamat arkkitehdin tutkintotodistukset, vuosina 1958—1991 Riikan polyteknisen instituutin rakennusteknisen tiedekunnan arkkitehtuurin osaston antamat arkkitehdin tutkintotodistukset, vuodesta 1991 Riikan teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan antamat arkkitehdin tutkintotodistukset ja todistus rekisteröinnistä Latvian arkkitehtiyhdistyksen rekisteriin)

2006/2007

Lietuva

vuoteen 1969 Kauno politechnikos institutas -korkeakoulun antamat suunnitteluarkkitehdin/arkkitehdin tutkintotodistukset (inžinierius architektas / architektas)

vuoteen 1990 Vilnius inžinerinis statybos institutas -korkeakoulun, vuoteen 1996 Vilniaus technikos universitetas -yliopiston ja vuodesta 1996 Vilnius Gedimino technikos universitetas -yliopiston antamat arkkitehdin tutkintotodistukset / todistukset arkkitehtuurin alan alemmasta korkeakoulututkinnosta / todistukset arkkitehtuurin alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta (architektas / architektūros bakalauras / architektūros magistras)

vuoteen 1990 LTSR Valstybinis dailės institutas -korkeakoulun antamat tutkintotodistukset asiantuntijoille, jotka ovat saattaneet päätökseen seuraavat opinnot: arkkitehdin tutkintotodistus / todistus arkkitehtuurin alan alemmasta korkeakoulututkinnosta / todistus arkkitehtuurin alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta; vuodesta 1990 Vilniaus dailės akademija -korkeakoulu (architektūros kursas / architektūros bakalauras / architektūros magistras)

vuodesta 1997 Kauno technologijos universitetas -yliopiston antamat seuraavat tutkintotodistukset: todistus arkkitehtuurin alan alemmasta korkeakoulututkinnosta / todistus arkkitehtuurin alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta (architektūros bakalauras / architektūros magistras),

sekä näiden kaikkien lisäksi asianomaisen viranomaisen varmentama todistus siitä, että henkilöllä on oikeus harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla (virallinen arkkitehti / Atestuotas architektas)

2006/2007

Magyarország

yliopistojen antama ”okleveles építészmérnök” -tutkintotodistus (arkkitehtuurin alan tutkintotodistus, todistus arkkitehtuurin alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta)

”okleveles építész tervező művész” -tutkintotodistus (todistus arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta), jonka yliopistot antavat

2006/2007

Malta

Perit: Lawrja ta' Perit, jonka antaa Universita’ ta' Malta -yliopisto; todistus oikeuttaa Perit-rekisteröintiin

2006/2007

Nederland

todistus Delftin tai Eindhovenin teknillisen opiston arkkitehtuuriosastossa suoritetusta arkkitehdin tutkinnosta (bouwkundig ingenieur)

valtion hyväksymissä arkkitehtikouluissa annetut tutkintotodistukset (architect)

vuoteen 1971 saakka aiemmissa arkkitehtiopistoissa (Hoger Bouwkunstonderricht) annetut tutkintotodistukset (architect HBO)

vuoteen 1970 saakka aiemmissa arkkitehtiopistoissa (Voortgezet Bouwkunstonderricht) annetut tutkintotodistukset (architect VBO)

todistus Alankomaiden arkkitehtiliiton (Bond van Nederlandse Architecten BNA) arkkitehtineuvoston toimeenpaneman tutkinnon suorittamisesta (architect)

todistus ”Stichting Instituut voor Architectuur” -säätiön (IVA) (arkkitehtuuri-instituutti) järjestämän vähintään nelivuotisen koulutuksen päätteeksi toimeenpaneman tutkinnon suorittamisesta (architect), jonka liitteenä on toimivaltaisen viranomaisen antama todistus muodollisen ammattipätevyyden osoittavan kokeen suorittamisesta; kokeeseen täytyy sisältyä asianomaisen vähintään kuusivuotisen, tämän direktiivin 44 artiklassa tarkoitetun toimintansa aikana laatimien ja toteuttamien suunnitelmien arviointi

toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, että asianomainen on ennen 5 päivää elokuuta 1985 suorittanut Delftin tai Eindhovenin teknillisen opiston toimeenpaneman ”Kandidaat in de bouwkunde” -tutkinnon ja että hän on vähintään viiden vuoden ajan välittömästi ennen mainittua päivää toiminut arkkitehtuurin alalla sillä tavoin ja niin merkittävästi, että toiminta Alankomaissa voimassa olevien vaatimusten mukaan on takeena tällaisen toiminnan edellyttämästä pätevyydestä (architect)

toimivaltaisen viranomaisen vain ennen 5 päivää elokuuta 1985 40 vuotta täyttäneille henkilöille antama todistus siitä, että asianomainen on vähintään viiden vuoden ajan välittömästi ennen mainittua päivää toiminut arkkitehtuurin alalla sillä tavoin ja niin merkittävästi, että toiminta Alankomaissa voimassa olevien vaatimusten mukaan on takeena tällaisen toiminnan edellyttämästä pätevyydestä (architect)

toiminnasta arkkitehtuurin alalla arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen annettujen Alankomaiden lakien ja asetusten voimaantulopäivän jälkeen edellä seitsemännessä ja kahdeksannessa luetelmakohdassa tarkoitettuja todistuksia ei enää tarvitse tunnustaa, elleivät mainitut säädökset anna näiden todistusten haltijalle oikeutta kyseisen toiminnan harjoittamiseen ja kyseisen ammattinimikkeen käyttämiseen

1987/1988

Österreich

Wienin ja Grazin teknillisten korkeakoulujen sekä Innsbruckin yliopiston rakennustekniikan (”Bauingenieurwesen”) ja arkkitehtuuriosaston (”Architektur”) arkkitehtuurin (”Architektur”) sekä rakentamisen (”Bauingenieurwesen (Hochbau, Wirtschaftsingenieurwesen-Bauwesen)”) opintolinjoilta antamat tutkintotodistukset

maarakentamisen yliopiston (”Universität für Bodenkultur”) maa- ja vesirakennustekniikan (”Kulturtechnik und Wasserwirtschaft”) opintolinjoilta antamat tutkintotodistukset

Wienin taideteollisen korkeakoulun arkkitehtuuriopinnoista (”Studium der Architektur”) antamat tutkintotodistukset

Wienin kuvataideakatemian (”Akademie der bildenden Künste”) arkkitehtuuriopinnoista (”Studium der Architektur”) antamat tutkintotodistukset

teknillisten oppilaitosten tai rakennusalan teknillisten oppilaitosten antamat insinöörin tutkintotodistukset (Ing.) sekä ”Baumeister”-toimilupa todistuksena vähintään kuuden vuoden ammatillisesta kokemuksesta Itävallassa ja asianomaisen kokeen suorittamisesta

Linzin taide- ja taideteollisuuskorkeakoulun arkkitehtuuriopinnoista antamat tutkintotodistukset (”Studium der Architektur”)

todistus insinöörilain (Ziviltechnikergesetz, BGBl. 156/1994) tarkoittamasta rakennusalan insinöörin tai konsultti-insinöörin (”Hochbau”, ”Bauwesen”, ”Wirtschaftsingenieurwesen-Bauwesen”, ”Kulturtechnik und Wasserwirtschaft”) pätevyydestä

1997/1998

Polska

seuraavien arkkitehtuurin tiedekuntien antamat tutkintotodistukset:

Varsovan teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Varsovassa (Politechnika Warszawska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; inżynier architekt; inżyniera magistra architektury; magister inżynier architektury, magister inżynier architektury; magistra inżyniera architekta; magister inżynier architekt, (vuosina 1945—1948 nimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; vuosina 1951—1956 nimike: inżynier architekt vuosina 1954—1957, toinen vaihe, nimike: inżyniera magistra architektury; vuosina 1957—1959 nimike: inżyniera magistra architektury; vuosina 1959—1964 nimike: magistra inżyniera architektury; vuosina 1964—1982 nimike: magistra inżyniera architekta; vuosina 1983—1990 nimike: magister inżynier architekt; vuoden 1991 jälkeen nimike: magistra inżyniera architekta)

Krakovan teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Krakovassa (Politechnika Krakowska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: magister inżynier architekt (vuosina 1945—1953 kaivos- ja metallurgia-alan yliopisto, arkkitehtuurin polytekninen tiedekunta — Akademia Górniczo-Hutnicza, Politechniczny Wydział Architektury): Akademia Górniczo-Hutnicza, Politechniczny Wydział Architektury)

Wrocławin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Wrocławissa (Politechnika Wrocławska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattimnimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; magister inżynier architektury; magister inżynier architekt (vuosina 1949—1964 nimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; vuosina 1956—1964 nimike: magister inżynier architektury; vuodesta 1964 alkaen nimike: magister inżynier architekt)

Silesianin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Gliwicessa (Politechnika Śląska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1945—1955 suunnittelun ja rakentamisen tiedekunta — Wydział Inżynieryjno-Budowlany, nimike: inżynier architekt; vuosina 1961—1969 teollisen rakentamisen ja yleissuunnittelun tiedekunta — Wydział Budownictwa Przemysłowego i Ogólnego, nimike: magister inżynier architekt; vuosina 1969—1976 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Budownictwa i Architektury, nimike: magister inżynier architekt; vuodesta 1977 arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Architektury, nimike: magister inżynier architekt ja vuodesta 1995 inżynier architekt);

Poznanin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Poznańissa (Politechnika Poznańska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architektury; inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1945—1955 insinööritieteiden koulu, arkkitehtuurin tiedekunta — Szkoła Inżynierska, Wydział Architektury; arkkitehdin ammattinimike: inżynier architektury; vuodesta 1978 nimike: magister inżynier architekt ja vuodesta 1999 inżynier architekt)

Gdanskin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Gdanskissa (Politechnika Gdańska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: magister inżynier architekt (vuosina 1945—1969 arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Architektury, vuosina 1969—1971 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Budownictwa i Architektury, vuosina 1971—1981 arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun instituutti — Instytut Architektury i Urbanistyki, vuodesta 1981 arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Architektury)

Białystokin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Białystokissa (Politechnika Białostocka, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: magister inżynier architekt (vuosina 1975—1989 arkkitehtuuri-instituutti — Instytut Architektury)

Łódźin teknillinen yliopisto, rakennustekniikan, arkkitehtuuri ja ympäristösuunnittelun tiedekunta Łódźissa (Politechnika Łódzka, Wydział Budownictwa, Architektury i Inżynierii Środowiska); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1973—1993 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Budownictwa i Architektury ja vuodesta 1992 rakennustekniikan, arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun tiedekunta — Wydział Budownictwa, Architektury i Inżynierii Środowiska; nimike: vuosina 1973—1978 inżynier architekt, vuodesta 1978 magister inżynier architekt)

Szczecinin teknillinen yliopisto, rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta Szczecinissä (Politechnika Szczecińska, Wydział Budownictwa i Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1948—1954 insinööritieteiden korkeakoulu, arkkitehtuurin tiedekunta — Wyższa Szkoła Inżynierska, Wydział Architektury; arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt, vuodesta 1970 magister inżynier architekt ja vuodesta 1998 inżynier architekt)

Kaikkien ohessa mainittujen arkkitehtuurin tiedekuntien antamat tutkintotodistukset yhdessä Puolan asianomaisen alueellisen arkkitehtikamarin jäsenyyden osoittavan todistuksen kanssa antavat Puolassa oikeuden harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla.

2006/2007

Portugal

Lissabonin ja Porton taidekouluissa annettu ”diploma do curso especial de arquitectura” -tutkintotodistus

Lissabonin ja Porton taidekouluissa annettu arkkitehdin ”diploma de arquitecto” -tutkintotodistus

Lissabonin ja Porton taidekorkeakouluissa annettu ”diploma do curso de arquitectura” -tutkintotodistus

Lissabonin taidekorkeakoulussa annettu ”diploma de licenciatura em arquitectura” -tutkintotodistus

Lissabonin teknillisessä korkeakoulussa ja Porton yliopistossa annettu ”carta de curso de licenciatura em arquitectura” -tutkintotodistus

Lissabonin teknillisen korkeakoulun tekniikan instituutissa annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil)

Porton yliopiston luonnontieteellis-teknillisessä tiedekunnassa annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil)

Coimbran yliopiston luonnontieteellis-teknillisessä tiedekunnassa annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil)

Minhon yliopistossa (tuotantotekniikan alalla) annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil, produção)

1987/1988

Slovenija

”univerzitetni diplomirani inženir arhitekture / univerzitetna diplomirana inženirka arhitekture” -tutkintotodistus (arkkitehtuurin alan tutkintotodistus), jonka antaa arkkitehtuurin tiedekunta, sekä arkkitehtuurialan toimivaltaisen viranomaisen antama oikeudellisesti pätevä todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

”univerzitetni diplomirani inženir (univ.dipl.inž.) / univerzitetna diplomirana inženirka” -nimikkeen antavien tiedekuntien antama yliopistotutkintotodistus sekä arkkitehtuurin alan toimivaltaisen viranomaisen antama oikeudellisesti pätevä todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla

2006/2007

Slovensko

arkkitehtuurin ja rakennustekniikan opintolinjan (”architektúra a pozemné staviteľstvo”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillinen yliopisto (Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1950—1952 (nimike: Ing.)

arkkitehtuurin opintolinjan (”architektúra”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta (Fakulta architektúry a pozemného staviteľstva, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1952—1960 (nimike: Ing. arch.)

rakennustekniikan opintolinjan (”pozemné staviteľstvo”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta (Fakulta architektúry a pozemného staviteľstva, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1952—1960 (nimike: Ing.)

arkkitehtuurin opintolinjan (”architektúra”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1961—1976, (nimike: Ing. arch.)

rakennustekniikan opintolinjan (”pozemné stavby”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1961—1976, (nimike: Ing.)

arkkitehtuurin opintolinjan (”architektúra”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta (Fakulta architektúry, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuodesta 1977 (nimike: Ing. arch.)

yhdyskuntasuunnittelun opintolinjan (”urbanizmus”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta (Fakulta architektúry, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuodesta 1977 (nimike: Ing. arch.);

rakennustekniikan opintolinjan (”pozemné stavby”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuosina 1977—1997 (nimike: Ing.)

arkkitehtuurin ja rakennustekniikan opintolinjan (”architektúra a pozemné stavby”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuodesta 1998 (nimike: Ing.)

rakennustekniikan opintolinjan — erikoistumisalana arkkitehtuuri (”pozemné stavby — špecializácia: architektúra”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuosina 2000—2001 (nimike: Ing.)

rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opintolinjan (”pozemné stavby a architektúra”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta — Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuosina 2001—2001 (nimike: Ing.)

arkkitehtuurin opintolinjan (”architektúra”) tutkintotodistus, jonka on antanut taiteen ja muotoilun akatemia (Vysoká škola výtvarných umení) Bratislavassa vuodesta 1969 (nimike: Akad. arch. vuoteen 1990; Mgr. vuosina 1990—1992; Mgr. arch. vuosina 1992—1996; Mgr. art. vuodesta 1997)

rakennustekniikan opintolinjan (”pozemné staviteľstvo”) tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Technická univerzita) Košicessa vuosina 1981—1991 (nimike: Ing.)

Kaikkien ohessa on oltava seuraavat:

Bratislavassa toimivan Slovakian arkkitehtikamarin (Slovenská komora architektov) antama lupatodistus ilman opintolinjan tarkennusta tai tarkennuksin, joka viittaa rakennustekniikkaan (”pozemné stavby”) tai maankäytön suunnitteluun (”územné plánovanie”),

Bratislavassa toimivan Slovakian rakennusinsinöörikamarin (Slovenská komora stavebných inžinierov) antama lupatodistus rakennustekniikan alalla (”pozemné stavby”).

2006/2007

Suomi/Finland

teknillisten korkeakoulujen ja Oulun yliopiston arkkitehtuuriosastojen antamat tutkintotodistukset (arkkitehti/arkitekt)

teknillisten oppilaitosten antamat tutkintotodistukset (rakennusarkkitehti/byggnadsarkitekt)

1997/1998

Sverige

Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosaston, Chalmersin teknillisen korkeakoulun ja Lundin yliopiston teknillisen korkeakoulun antamat tutkintotodistukset (arkitekt, yliopistotutkinto arkkitehtuurissa)

todistus Ruotsin arkkitehtiliiton ”Svenska Arkitekters Riksförbund” (SAR) jäsenyydestä, jos asianomainen on saanut koulutuksensa jossakin valtiossa, johon tätä direktiiviä sovelletaan

1997/1998

United Kingdom

Sellaiset pätevyystodistukset tutkinnon suorittamisesta, jotka ovat myöntäneet

Royal Institute of British Architects

arkkitehtuuriosastot yliopistoissa, polyteknisissä korkeakouluissa, yksityisissä korkeakouluissa ja taideteollisuuskouluissa, jotka 10 päivänä kesäkuuta 1985 ovat olleet Yhdistyneen kuningaskunnan arkkitehtirekisterinneuvoston hyväksymiä rekisteriin merkitsemiseksi (Architect)

Todistus siitä, että sen haltijalla on vuoden 1931 arkkitehtirekisterilain 6 artiklan 1 kohdan a, b tai d alakohdan nojalla saavutettu oikeus käyttää arkkitehdin ammattinimikettä (Architect)

Todistus siitä, että sen haltijalla on vuoden 1938 arkkitehtirekisterilain 2 artiklan nojalla saavutettu oikeus käyttää arkkitehdin ammattinimikettä (Architect)

1987/1988


LIITE VII

Direktiivin 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittavat asiakirjat ja todistukset

1.   Asiakirjat

a)

Asianomaisen henkilön kansalaisuuden todistava asiakirja.

b)

Jäljennökset pätevyystodistuksista tai jäljennös koulutuksesta annetusta asiakirjasta, joka antaa oikeuden ryhtyä harjoittamaan asianomaista ammattia, sekä tarvittaessa todistus asianomaisen henkilön ammattikokemuksesta.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat lisäksi pyytää hakijaa toimittamaan tarvittaessa hänen koulutustaan koskevia tietoja, jotta voitaisiin määrittää mahdolliset olennaiset erot vaadittuun kansalliseen koulutukseen nähden 14 artiklan mukaisesti. Mikäli hakija ei voi toimittaa näitä tietoja, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on käännyttävä yhteystahon, toimivaltaisen viranomaisen tai kotijäsenvaltion muun asianomaisen elimen puoleen.

c)

Direktiivin 16 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kotijäsenvaltion tai ulkomaan kansalaisen lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus, joka koskee toiminnan lajia ja kestoa.

d)

Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen edellyttää niiltä henkilöiltä, jotka aikovat ryhtyä harjoittamaan säänneltyä ammattia, todistusta hyvästä maineesta tai nuhteettomuudesta tai siitä, että he eivät ole tehneet konkurssia, tai jos kyseinen viranomainen määräaikaisesti tai pysyvästi kieltää harjoittamasta tätä ammattia vakavan ammatillisen väärinkäytöksen tai rikoksen vuoksi, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä jäsenvaltion kansalaisilta, jotka haluavat harjoittaa asianomaista ammattia sen alueella, riittäväksi todisteeksi kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamat asiakirjat, jotka osoittavat näiden edellytysten täyttyvän. Asianomaisten viranomaisten on toimitettava vaaditut asiakirjat kahden kuukauden kuluessa.

Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät anna ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, ne voidaan korvata valaehtoisella ilmoituksella — tai jollei jäsenvaltiossa ole käytössä valaehtoista ilmoitusta, juhlallisella vakuutuksella — jonka asianomainen antaa toimivaltaiselle oikeus- tai hallintoviranomaiselle tai tarvittaessa kotijäsenvaltion notaarille tai toimivaltaiselle ammatilliselle elimelle, jonka on annettava valaehtoisen ilmoituksen tai juhlallisen vakuutuksen oikeaksi todistava asiakirja.

e)

Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii omilta kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi todistusta hakijan fyysisestä tai henkisestä terveydestä, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä siitä riittäväksi todisteeksi kotijäsenvaltiossa vaadittava asiakirja. Jos kotijäsenvaltio ei edellytä tämäntyyppisen asiakirjan esittämistä, vastaanottavan jäsenvaltion on hyväksyttävä kyseisen valtion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus. Tällöin kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vaadittu asiakirja kahden kuukauden kuluessa.

f)

Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi:

todisteen hakijan vakavaraisuudesta,

todisteen siitä, että hakija on vakuutettu ammatillisesta vastuusta johtuvien taloudellisten riskien varalta siten, että vakuutusehdot ja niiden kattavuus ovat vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset,

kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi toisen jäsenvaltion pankkien ja vakuutusyhtiöiden näistä aiheista antamat todistukset.

2.   Todistukset

Tämän direktiivin III osaston III luvun soveltamisen helpottamiseksi jäsenvaltiot voivat säätää, että edunsaajien, jotka täyttävät vaadittavat koulutusvaatimukset, on esitettävä koulutuksesta annettujen asiakirjojen yhteydessä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten todistus siitä, että kyseiset asiakirjat ovat tässä direktiivissä tarkoitettuja asiakirjoja.


Top