Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004R0364

Komission asetus (EY) N:o 364/2004, annettu 25 päivänä helmikuuta 2004, komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön

OJ L 63, 28.2.2004, p. 22–29 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Estonian: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Latvian: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Lithuanian: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Hungarian Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Maltese: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Polish: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Slovak: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Slovene: Chapter 08 Volume 003 P. 64 - 71
Special edition in Bulgarian: Chapter 08 Volume 001 P. 225 - 232
Special edition in Romanian: Chapter 08 Volume 001 P. 225 - 232

No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2006

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/364/oj

32004R0364

Komission asetus (EY) N:o 364/2004, annettu 25 päivänä helmikuuta 2004, komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön

Virallinen lehti nro L 063 , 28/02/2004 s. 0022 - 0029


Komission asetus (EY) N:o 364/2004,

annettu 25 päivänä helmikuuta 2004,

komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98(1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan sekä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen(2),

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001(3) sovelletaan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetun komission suosituksen 96/280/EY mukaista pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä "pk-yritykset", määritelmää(4). Tämä suositus on korvattu mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetulla komission suosituksella 2003/361/EY(5), joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

(2) Sääntöjä olisi selkiytettävä sellaisten tapausten osalta, joissa investointi toteutetaan aluetukikelpoisella alueella, mutta alalla, jolla aluetuki on kiellettyä. Aluetuen enimmäismäärää olisi sovellettava ainoastaan, jos sekä alue, jossa investointi toteutetaan, että ala, jolla tuensaaja toimii, ovat aluetukikelpoisia. Tietyt kynnysarvot ylittävien suurten yksittäisten tukien ilmoittamista koskevia sääntöjä olisi selkiytettävä vastaavasti.

(3) Kokemuksen perusteella on suotavaa, että käytössä on yhtenäinen ja yksinkertainen raportointijärjestelmä vuosikertomusten antamiseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(6) 27 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 70/2001 liitteessä III vahvistettuja vuosikertomuksia koskevia erityismääräyksiä olisi sovellettava ainoastaan siihen asti kunnes on hyväksytty yleinen raportointijärjestelmä.

(4) On tarpeen antaa säännökset sellaisen pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyn tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden arvioimisesta, joka on myönnetty ilman komission ennakkohyväksyntää ennen asetuksen (EY) N:o 70/2001 voimaantuloa.

(5) Tutkimus- ja kehitystyölle myönnetty tuki voi edistää taloudellista kasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä. Pk-yrityksille tutkimus- ja kehitystyöhön annettava tuki on ensiarvoisen tärkeää, sillä eräs pk-yritysten rakenteellisista haitoista ovat vaikeudet, joita niillä saattaa olla niiden pyrkiessä hyötymään uudesta teknologisesta kehityksestä ja teknologian siirrosta. Lisäksi komissio katsoo tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön puitteissa(7), että voidaan olettaa tutkimus- ja kehitystyöhön kohdistetun valtiontuen toimivan pk-yrityksille kannustimena toteuttaa entistä enemmän tutkimus- ja kehitystyötä, sillä yleensä pk-yritykset käyttävät liikevaihdostaan varsin pienen osuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden soveltamisesta pk-yrityksiin saamansa kokemuksen perusteella komissio on näin ollen päättänyt, että on aiheellista vapauttaa tällainen tuki ennakkoilmoitusvelvollisuudesta, kun otetaan huomioon myös se, että tällaisella tuella on vain hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kielteisesti kilpailuun. Tämä koskee myös toteutettavuustutkimuksiin tai patentointikustannusten kattamiseen myönnettyä tukea samoin kuin yksittäistä tukea, jonka suuruus ei ylitä tiettyä enimmäismäärää.

(6) Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 70/2001 soveltamisala olisi laajennettava kattamaan pk-yrityksille myönnettävä tuki tutkimus- ja kehitystyöhön mahdollisimman monella alalla.

(7) Joitakin asetuksen (EY) N:o 70/2001 määritelmiä olisi muutettava tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävän valtiontuen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja toisaalta siihen olisi lisättävä joitakin uusia määritelmiä. Erityisesti asetukseen olisi lisättävä tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden liitteessä I olevat tutkimus- ja kehitystyön vaiheiden määritelmät. Tukikelpoisten kustannusten luettelon olisi vastattava puitteiden liitteessä II olevaa luetteloa, mutta siihen olisi lisättävä joitakin selvennyksiä, jotka ovat tarpeen sen vuoksi, että asetus on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Tuensaajien mahdollisuus saada kaksinkertaista tukea samoihin tutkimustuloksiin olisi estettävä.

(8) Myös tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävästä valtion tuesta annettuihin yhteisön puitteisiin sisältyvät ohjeet siitä, ovatko tietyt toimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, pysyvät merkityksellisinä tätä asetusta sovellettaessa.

(9) Jotta edistettäisiin tutkimustulosten levitystä, pk-yrityksille voidaan myöntää tukea patenttien ja muiden tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvien teollisoikeuksien hankkimisesta ja voimaansaattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tällaisen tuen osalta poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä ei saisi olla, että myös kyseessä olevaan oikeuteen johtaneeseen toimintaan on myönnetty tukea. Riittävä edellytys on se, että toiminta olisi ollut oikeutettua tutkimus- ja kehitystukeen.

(10) Asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla ei voida myöntää poikkeusta kaikelle pk-yrityksille tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle tuelle. Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskeviin yhteisön puitteisiin sisältyvää enimmäismäärää, jota sovelletaan yksittäisiin ilmoituksiin, on sovellettava myös yksittäiseen tukeen, jolle kyseisen asetuksen nojalla voidaan myöntää poikkeus. Lisäksi 6 päivänä marraskuuta 1985 Hannoverissa pidetyn ministerikokouksen antaman julistuksen soveltamisalaan kuuluviin Eureka-hankkeisiin, joiden katsotaan olevan Euroopan yhteisen edun mukaisia, on edelleen sovellettava erityissääntöjä.

(11) Asetuksella (EY) N:o 70/2001 ei saisi myöntää poikkeusta ennakon muodossa myönnettävälle tuelle, joka prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista ilmoitettuna ylittää kyseisessä asetuksessa säädetyn tuki-intensiteetin ja joka on maksettava takaisin vain, jos tutkimustoiminta on tuloksellista, kuten tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön puitteissa määrätään, sillä komissio arvioi takaisinmaksettavan tuen tapauskohtaisesti, ottaen huomioon takaisinmaksulle esitetyt ehdot.

(12) Asetusta (EY) N:o 70/2001, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, sovelletaan ainoastaan pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn tutkimus- ja kehitystyöhön osoitettuun valtiontukeen. Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön puitteita sovelletaan jatkossakin arvioitaessa kaikkea sellaista tukea tutkimus- ja kehitystyöhön, josta on ilmoitettu komissiolle.

(13) Tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 70/2001 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 70/2001 seuraavasti:

1) Muutetaan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a) Korvataan a alakohta seuraavasti:

"a) 4 ja 5 artiklan osalta perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen tai jalostamiseen taikka kaupan pitämiseen liittyvään toimintaan;".

b) Lisätään seuraava d alakohta:

"d) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 soveltamisalaan kuuluvaan tukeen(8).".

2) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Lisätään e alakohtaan seuraava alakohta:"Tutkimus- ja kehitystyöhön (jäljempänä 'T& K') myönnettävän tuen osalta tuen bruttointensiteetti lasketaan julkisten tutkimuslaitosten ja yritysten välisenä yhteistyönä toteutettavalle T& K-hankkeelle siten, että tiettyyn tutkimushankkeeseen myönnettyyn valtion suoraan tukeen lisätään julkisista voittoa tavoittelemattomista korkea-asteen koulutus- tai tutkimuslaitoksista hankkeeseen saadut rahoitusosuudet, jos ne ovat tukea.".

b) Lisätään h, i ja j alakohta seuraavasti:

"h) 'perustutkimuksella' sellaista tieteellisen ja teknisen tietämyksen lisäämiseen pyrkivää toimintaa, jolla ei ole teollisia tai kaupallisia tavoitteita;

i) 'teollisella tutkimuksella' suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon saamiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, menetelmät tai palvelut paranevat huomattavasti;

j) 'kilpailua edeltävällä kehittämistoiminnalla' teollisen tutkimuksen tulosten konkretisointia uusien, muutettujen tai paranneltujen tuotteiden, menetelmien tai palveluiden hankkeissa, luonnoksissa tai piirustuksissa, jos ne on tarkoitettu myytäviksi tai käytettäviksi, mukaan lukien ensimmäisen prototyypin luominen, jota ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi myös käsittää muiden tuotteiden, menetelmien tai palveluiden käsitteellisen määrittelyn ja piirustukset sekä alustavat esittelyhankkeet ja kokeiluhankkeet, edellyttäen että näitä hankkeita ei voida muuntaa teollisiksi sovellutuksiksi tai kaupalliseen tarkoitukseen tai käyttää teollisina sovellutuksina tai kaupallisessa tarkoituksessa. Niihin eivät kuulu tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehdyt rutiiniluonteiset muutokset tai tietyn aikavälin kuluessa tehdyt muutokset, vaikka näissä muutoksissa esiintyisi parannuksia.".

3) Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2. Jos investointi toteutetaan alueilla tai aloilla, jotka eivät tuen myöntämishetkellä ole aluetukikelpoisia perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, tuen bruttointensiteetti ei saa olla yli

a) 15 prosenttia pienten yritysten osalta;

b) 7,5 prosenttia keskisuurten yritysten osalta.

3. Jos investointi toteutetaan tuen myöntämisajankohtana aluetukeen oikeutetuilla alueilla ja aloilla, tuen intensiteetti ei saa ylittää komission kullekin jäsenvaltiolle hyväksymässä kartassa määritettyä alueellisen investointituen enimmäismäärää enempää kuin:

a) 10 prosenttiyksikköä brutto 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, jos tuen nettointensiteetti on kokonaisuudessaan enintään 30 prosenttia; tai

b) 15 prosenttiyksikköä brutto 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, jos tuen nettointensiteetti on kokonaisuudessaan enintään 75 prosenttia.

Korkeampia aluetuen enimmäismääriä sovelletaan ainoastaan, jos tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi säilytetään tukea saavalla alueella vähintään viiden vuoden ajan ja että tuensaaja osallistuu sen rahoitukseen vähintään 25 prosentilla.".

4) Lisätään 5 a, 5 b ja 5 c artikla seuraavasti:

" 5 a artikla

Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki

1. Tuki tutkimus- ja kehitystyöhön on yhteismarkkinoille soveltuvaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää 2-5 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2. Tukea saavan hankkeen on kuuluttava kokonaan 2 artiklan h, i ja j alakohdassa määriteltyjen tutkimus- ja kehitystyön vaiheiden piiriin.

3. Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuen bruttointensiteetti ei saa olla yli

a) 100 prosenttia perustutkimuksen osalta;

b) 60 prosenttia teollisen tutkimuksen osalta;

c) 35 prosenttia kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta.

Jos hankkeeseen sisältyy useita tutkimus- ja kehitystyön eri vaiheita, hyväksyttävä tuen intensiteetti määritetään näille vaiheille sallittujen tuen intensiteettien painotettuna keskiarvona, joka lasketaan tukikelpoisten kustannusten perusteella.

Yhteistyöhankkeiden osalta kullekin tuensaajalle myönnettävän tuen enimmäismäärä ei saa ylittää sallittua tuki-intensiteettiä, joka on laskettu kyseiselle tuensaajalle aiheutuvien tukikelpoisten kustannusten perusteella.

4. Edellä 3 alakohdassa määritettyjä enimmäismääriä voidaan korottaa teollisen tutkimuksen osalta enintään 75 prosenttiin ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta enintään 50 prosenttiin seuraavasti:

a) jos hanke toteutetaan alueella, joka tuen myöntämishetkellä on oikeutettu aluetukeen, tuen enimmäisintensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä brutto perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla alueilla ja viisi prosenttiyksikköä brutto perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuilla alueilla;

b) jos hankkeen tarkoituksena on toteuttaa tutkimusta, jonka tuloksia voidaan mahdollisesti soveltaa monialaisesti, ja hankkeessa keskitytään monitieteelliseen lähestymistapaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1513/2002/EY perustetun kuudennen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelman(9) tai sitä seuraavien tutkimusta ja kehitystä tai Eurekaa koskevien puiteohjelmien osana toteutetun hankkeen tai ohjelman tavoitteiden, tehtävien ja teknisten tavoitteiden mukaisesti, tuen enimmäisintensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä brutto;

c) tuen enimmäisintensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i) hanke sisältää todellista rajatylittävää yhteistyötä, joka toteutetaan vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan kahden itsenäisen kumppanin toimin, erityisesti kansallisten tutkimus- ja kehityspolitiikkojen yhteensovittamiseksi; tuen myöntävässä jäsenvaltiossa mikään yksittäinen yritys ei voi vastata yli 70 prosentista tukikelpoisia kustannuksia; tai

ii) hanke sisältää todellista yhteistyötä jonkin yrityksen ja julkisen tutkimuslaitoksen välillä, erityisesti kansallisten tutkimus- ja kehityspolitiikkojen yhteensovittamiseksi, jos julkinen tutkimuslaitos vastaa vähintään 10 prosentista tukikelpoisia hankekustannuksia ja sillä on oikeus julkistaa tulokset siltä osin kuin ne ovat peräisin kyseisen laitoksen toteuttamasta tutkimuksesta; tai

iii) hankkeen tuloksia levitetään laajasti teknisissä ja tieteellisissä konferensseissa tai ne julkaistaan alan tieteellisissä ja teknisissä aikakauslehdissä.

Alihankintaa ei pidetä i ja ii alakohdassa tarkoitettuna todellisena yhteistyönä.

5. Tässä artiklassa tarkoitettuja tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

a) henkilöstömenot (tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siinä määrin, kuin nämä toimivat tutkimushankkeen parissa);

b) välineiden ja laitteiden kustannukset siinä määrin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimushankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan;

c) rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siinä määrin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan luovutuksen aiheuttamat kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d) konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten, mukaan luettuna ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettu tai käyttöluvalla hankittu tutkimustieto, tekninen tietämys ja patentit, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisen kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä. Nämä kustannukset ovat tukikelpoisia enintään 70 prosenttiin hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

e) tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset;

f) muut käyttökustannukset, mukaan luettuina suoraan tutkimustoiminnasta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

5 b artikla

Tuki teknisiin toteutettavuustutkimuksiin

Tuki teollista tutkimustoimintaa tai kilpailua edeltävää kehittämistoimintaa valmisteleviin teknisiin toteutettavuustutkimuksiin on yhteismarkkinoille soveltuvaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tutkimuksen kustannusten perusteella laskettu tuen bruttointensiteetti ei ylitä 75 prosenttia.

5 c artikla

Tuki patentointikustannuksiin

1. Patenttien ja muiden teollisoikeuksien hankkimiseen ja voimaansaattamiseen liittyviin kustannuksiin myönnetty tuki on yhteismarkkinoille soveltuvaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta samaan tukimäärään saakka kuin T& K-tuki kyseisiin teollisoikeuksiin johtaneen tutkimustoiminnan osalta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

a) kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat ennen oikeuden myöntämistä ensimmäisellä lainkäyttöalueella, mukaan luettuina hakemuksen laatimiseen, jättämiseen ja käsittelyyn liittyvät kustannukset sekä kustannukset hakemuksen uusimisesta ennen oikeuden myöntämistä;

b) käännös- ja muut kustannukset, jotka liittyvät oikeuden myöntämiseen tai sen voimaansaattamiseen muilla lainkäyttöalueilla;

c) kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden pätevyyden puolustamisesta hakemuksen virallisen käsittelyn ja mahdollisten väitemenettelyjen aikana, myös silloin kun tällaiset kustannukset syntyvät oikeuden myöntämisen jälkeen.".

5) Korvataan 6 artikla seuraavasti:

" 6 artikla

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

1. Tällä asetuksella ei myönnetä poikkeusta yksittäisen tuen myöntämiseen 4 ja 5 artiklan soveltamisalaan kuuluvan tuen osalta, jos jokin seuraavista kynnysarvoista täyttyy:

a) koko hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat vähintään 25 miljoonaa euroa, ja

i) alueilla tai aloilla, jotka eivät ole oikeutettuja aluetukeen, tuen bruttointensiteetti on vähintään 50 prosenttia 4 artiklan 2 kohdassa säädetyistä enimmäismääristä;

ii) alueilla ja aloilla, jotka ovat oikeutettuja aluetukeen, tuen nettointensiteetti on vähintään 50 prosenttia kyseisen alueen aluetukikartassa määrätystä nettotuen enimmäismäärästä; tai

b) tuen bruttomäärä on kokonaisuudessaan vähintään 15 miljoonaa euroa.

2. Tällä asetuksella ei myönnetä poikkeusta yksittäisen tuen myöntämiseen 5 a, 5 b ja 5 c artiklan soveltamisalaan kuuluvan tuen osalta, jos seuraavat kynnysarvot täyttyvät:

a) koko hankkeen kaikille siihen osallistuville yrityksille aiheutuvat tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat vähintään 25 miljoonaa euroa; ja

b) yhdelle tai usealle yksittäiselle yritykselle ehdotetaan bruttoavustusekvivalentiltaan vähintään 5 miljoonan euron tukea.

Jos kyseessä on Eureka-hankkeelle myönnetty tuki, ensimmäisessä alakohdassa esitetyt kynnysarvot korvataan seuraavasti:

a) Eureka-hankkeen kaikille siihen osallistuville yrityksille aiheutuvat tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat vähintään 40 miljoonaa euroa; ja

b) yhdelle tai usealle yksittäiselle yritykselle ehdotetaan bruttoavustusekvivalentiltaan vähintään 10 miljoonan euron tukea.".

6) Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

" 6 a artikla

Tuki, josta on edelleen ilmoitettava ennakolta komissiolle

1. Tällä asetuksella ei myönnetä poikkeusta yksittäiselle eikä tukiohjelman mukaisesti myönnetylle tuelle, joka on myönnetty yhtenä tai useampana ennakkona ja joka on maksettava takaisin vain, jos tutkimustoiminta on tuloksellista, jos ennakoiden kokonaismäärä ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista ylittää 5 a, 5 b tai 5 c artiklassa säädetyt tuki-intensiteetit tai 6 artiklan 2 kohdassa määritellyn rajan.

2. Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltion velvollisuuteen ilmoittaa yksittäisen tuen myöntämisestä muiden valtiontukiin sovellettavien välineiden mukaisesti, eikä etenkään velvollisuuteen ilmoittaa tai tiedottaa komissiolle tuesta yritykselle, jolle myönnetään valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa(10) tarkoitettua rakenneuudistustukea, eikä velvollisuuteen ilmoittaa alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille asiaan sovellettavien monialaisten puitteiden mukaisesti.".

7) Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Edellä 4-6 artiklassa vahvistettuja tuen enimmäismääriä sovelletaan riippumatta siitä, rahoitetaanko hankkeelle annettu tuki kokonaan valtion varoin vai onko se osittain yhteisön rahoittama.".

8) Korvataan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Jäsenvaltioiden on laadittava vuosikertomus tämän asetuksen soveltamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(11) 27 artiklan nojalla vahvistettujen vuosikertomusten muotoa ja sisältöä koskevien täytäntöönpanomääräysten mukaisesti.

Ennen tällaisten määräysten voimaantuloa jäsenvaltioiden on laadittava vuosikertomus tämän asetuksen soveltamisesta jokaisen kokonaisen tai osittaisen kalenterivuoden ajalta, jona sitä sovelletaan, liitteessä III vahvistetun kaavan mukaisesti ja myös sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden on toimitettava kertomus viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen ajanjakson päättymisestä, jota kertomus koskee.".

9) Lisätään 9a artikla seuraavasti:

" 9 a artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea koskevat ilmoitukset, joiden käsittely on kesken 19 päivänä maaliskuuta 2004, arvioidaan edelleen tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien puitteiden nojalla, kun taas kaikki muut ilmoitukset, joiden käsittely on kesken, arvioidaan tämän asetuksen säännösten nojalla.

2. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ilman komission hyväksyntää ja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan ilmoitusvelvollisuuden vastaisesti täytäntöönpannut tukiohjelmat ja niistä myönnetyt tuet soveltuvat yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja niille myönnetään poikkeus, jos ne täyttävät tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 artiklan 3 kohdassa asetetut edellytykset.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ilman komission hyväksyntää ja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan ilmoitusvelvollisuuden vastaisesti myönnetty ohjelman ulkopuolinen yksittäinen tuki soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja sille myönnetään poikkeus, jos se täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdassa esitettyä vaatimusta, että se sisältää nimenomaisen viittauksen tähän asetukseen.

Jos tuki ei täytä näitä edellytyksiä, komissio arvioi sen asianmukaisten puitteiden, suuntaviivojen ja tiedonantojen mukaisesti.".

10) Korvataan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklan 10 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä helmikuuta 2004.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(2) EUVL C 190, 12.8.2003, s. 3.

(3) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33.

(4) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4.

(5) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(6) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7) EYVL C 45, 17.2.1996, s. 5.

(8) EYVL L 205, 2.8.2002, s. 1.

(9) EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1.

(10) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(11) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

LIITE

"LIITE I

Pienten ja keskisuurten yritysten määritelmä

(pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskeva ote 6 päivänä toukokuuta 2003 annetusta komission suosituksesta 2003/361/EY, EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36)

KOMISSION HYVÄKSYMÄ MIKROYRITYSTEN SEKÄ PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MÄÄRITELMÄ

1 artikla

Yritys

Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.

2 artikla

Yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärät ja rahamääräiset kynnysarvot

1. Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

2. Pk-yritysten luokassa pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

3. Pk-yritysten luokassa mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

3 artikla

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit

1. "Riippumattomia yrityksiä" ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.

2. "Omistusyhteysyrityksiä" ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joiden välillä on seuraava suhde: yritys (tuotantoketjun alkupäässä sijaitseva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 3 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (tuotantoketjun loppupäässä sijaitsevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä.

Yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli sellaisena yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka 25 prosentin kynnysarvo saavutettaisiin tai ylitettäisiin, kun on kyse seuraavista sijoittajaluokista, edellyttäen, että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 3 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen:

a) julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät ("business angels"), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä saa olla enintään 1250000 euroa;

b) korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;

c) institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;

d) paikalliset itsehallintoelimet joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5000 asukasta.

3. "Sidosyrityksiä" ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista:

a) yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;

b) yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;

c) yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;

d) toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.

Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 2 kohdan toisessa alakohdassa mainitut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä.

Yritykset, joilla on jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä tai 2 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien kanssa, katsotaan myös sidosyrityksiksi.

Yritykset, joilla on jokin näistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla.

Lähimarkkinoina pidetään tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita.

4. Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisön tai -laitoksen hallinnassa, ei voida pitää pk-yrityksenä.

5. Yritys voi antaa ilmoituksen siitä, että se määritellään itsenäiseksi yritykseksi, omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi, sekä 2 artiklan mukaisia kynnysarvoja koskevista tiedoista. Ilmoitus voidaan antaa vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden tai yhteisesti useamman yrityksen omistuksessa keskinäisen sidossuhteen tai luonnollisten henkilöiden tai niiden muodostaman ryhmän kautta. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai yhteisön tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista.

4 artikla

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso

1. Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.

2. Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat 2 artiklassa mainitut henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset kynnysarvot, yritys saavuttaa tai menettää keskisuuren yrityksen, pienen yrityksen tai mikroyrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena.

3. Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden kuluessa tehdyn luotettavan arvion perusteella

5 artikla

Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. Henkilöstömäärään luetaan:

a) palkansaajat;

b) kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;

c) yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;

d) yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.

Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa.

6 artikla

Yrityksen tietojen määräytyminen

1. Riippumattoman yrityksen tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella.

2. Yrityksen, jolla on omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät yrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella tai, jos sellainen on tehty, kyseisen yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella, johon on lisätty yrityksen tiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä. Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääräosuuteen (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.

3. Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu, ja niihin lisätään 100 prosenttia omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jollei näitä tietoja ole jo lisätty konsolidoinnin yhteydessä.

Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 2 kohdan toisessa alakohdassa määriteltyä prosenttiosuutta.

4. Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, tämä määrä lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot."

Top