EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32003H0887

Komission suositus, annettu 11 päivänä joulukuuta 2003, rakennuskohteita ja kantavia rakennustuotteita koskevien eurokoodien täytäntöönpanosta ja käytöstä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 4639)

OJ L 332, 19.12.2003, p. 62–63 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2003/887/oj

32003H0887

Komission suositus, annettu 11 päivänä joulukuuta 2003, rakennuskohteita ja kantavia rakennustuotteita koskevien eurokoodien täytäntöönpanosta ja käytöstä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 4639)

Virallinen lehti nro L 332 , 19/12/2003 s. 0062 - 0063


Komission suositus,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2003,

rakennuskohteita ja kantavia rakennustuotteita koskevien eurokoodien täytäntöönpanosta ja käytöstä

(tiedoksiannettu numerolla K(2003) 4639)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/887/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurokoodit ovat eurooppalaisia standardeja, joissa kuvataan yhteiset menettelyt rakennuskohteissa kantavina elementteinä käytettävien tuotteitten, jäljempänä "kantavat rakennustuotteet", mekaanisen lujuuden laskemista varten. Menetelmien avulla voidaan suunnitella ja tarkistaa rakennuskohteitten tai niiden osien vakavuus sekä määritellä kantavien rakennustuotteitten oikeat mitat.

(2) Rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1998 annetussa neuvoston direktiivissä 89/106/ETY(1), käsitellään perustamissopimuksen 95 artiklassa määrätyllä tavalla rakennustuotteiden sisämarkkinoiden perustamista ja toimintaa. Direktiiviä 89/106/ETY sovelletaan sen 4 artiklassa tarkoitettujen teknisten eritelmien piiriin kuuluviin tuotteisiin.

(3) Kantavat rakennustuotteet muodostavat merkittävän osan rakennustuotteitten markkinoista, ja sen vuoksi niihin olisi sovellettava direktiivissä 89/106/ETY säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti CE-merkintään liittyvää vaatimusta. Jotta valmistajat ja ilmoitetut laitokset pystyisivät arvioimaan kantavien rakennustuotteitten mekaanisen lujuuden, joka on tehtävä arvioitaessa tuotteitten vaatimustenmukaisuutta, teknisissä eritelmissä olisi viitattava eurokoodien yhteydessä kehitettyihin laskentamenetelmiin. Mekaaninen lujuus ilmoitetaan tuotteen ominaisuutena siihen liittyvissä asiakirjoissa, joissa on CE-merkintä direktiivin 89/106/ETY mukaisesti.

(4) Kansallisissa rakentamismääräyksissä mainittujen laskentamenetelmien eroavaisuudet haittaavat insinöörin- ja arkkitehdinpalvelujen vapaata liikkuvuutta yhteisössä. Eurokoodien käyttö voisi helpottaa rakennusteknisten ja arkkitehdinpalvelujen vapaata tarjoamista luomalla edellytykset yhdenmukaistetulle yleissääntöjärjestelmälle.

(5) Valtaosa kantavista rakennustuotteista ja rakennuskohteista kuuluu julkisten hankintojen tai urakoiden piiriin. Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY(2), 14 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY(3) 10 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti hankintaviranomaisten on käytettävä eurokoodeja teknisissä eritelmissä. Kyseisissä direktiiveissä säädetään, että julkisia palveluhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvät tekniset eritelmät on sisällytettävä kunkin sopimuksen yleisiin asiakirjoihin tai sopimusasiakirjoihin. Hankintaviranomaisten on lisäksi määriteltävä tekniset eritelmät viittaamalla kansallisesti voimaan saatettuihin eurooppalaisiin standardeihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellisesti sitovien yhteisön oikeuden mukaisten kansallisten teknisten määräysten soveltamista.

(6) Eurokoodien käytöstä säädetään myös vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY(4), 18 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan hankintayksiköiden on määriteltävä tekniset eritelmät viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos niitä on. Lisäksi direktiivin 93/38/ETY 1 artiklan 13 alakohdassa täsmennetään, että "eurooppalaisella eritelmällä" tarkoitetaan kyseisessä direktiivissä yhteistä teknistä eritelmää, eurooppalaista teknistä hyväksymistä tai eurooppalaisen standardin mukaista kansallista standardia.

(7) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden suunnittelusäännöstössä sallitaan sellaisten kantavien rakennustuotteitten käyttö, joita koskevat laskelmat on tehty eurokoodien mukaisesti sekä sen vuoksi viitattava kansallisessa suunnittelusäännöstössään eurokoodeihin.

(8) Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kantavia tuotteita ja rakennuskohteita koskevat eurokoodit ja tunnustettava, että näiden eurokoodien käyttö merkitsee sitä, että tuotteitten ja kohteitten oletetaan olevan direktiivissä 89/106/ETY tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisia.

(9) Jotta voitaisiin ottaa huomioon jäsenvaltioiden erityiset maantieteelliset, geologiset tai ilmasto-olot sekä niiden alueella annetun suojan taso, jäsenvaltiot voivat tarvita laskelmissa erityisiä parametrejä ja sen vuoksi Eurokoodeissa on "kansallisesti määriteltäviä parametrejä". Jokaiselle kansallisesti määritellylle parametrille annetaan eurokoodissa suositusarvo. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää antaa kansallisesti määriteltävälle parametrille jonkin muun arvon, jos ne katsovat sen olevan tarpeen sen varmistamiseksi, että talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennuskohteet suunnitellaan ja toteutetaan tavalla, joka ei vaaranna ihmisten, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuutta.

(10) Jotta yhdenmukaistamista voitaisiin viedä pitemmälle, olisi jäsenvaltioiden käyttämiä kansallisesti määriteltäviä parametrejä verrattava ja tarvittaessa lähennettävä.

(11) Jollei direktiivin 89/106/ETY 4 artiklassa tarkoitettuja teknisiä eritelmiä ole käytössä, on tarpeen varmistaa, että sellaiset kantavat rakennustuotteet, joiden mekaaninen lujuus on arvioitu eurokoodien perusteella, voivat liikkua vapaasti. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä eurokoodit tällaisia tuotteita koskeviin kansallisiin säännöksiinsä.

(12) Eurokoodit helpottaisivat eri toimijoiden yhteisössä toteuttamien yhteisten tutkimushankkeiden kehittämistä ja tutkimusten tulosten levittämistä erityisesti ammatillisen koulutuksen kautta. Tämä parantaisi talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennuskohteiden turvallisuutta yhteisössä,

SUOSITTELEE:

1. Jäsenvaltioiden olisi otettava eurokoodit käyttöön välineenä, jolla voidaan suunnitella rakennuskohteita ja tarkastaa komponenttien mekaaninen lujuus tai rakenteiden vakavuus. Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava, että jos rakennuskohteen suunnittelussa on käytetty eurokoodeissa kuvattuja laskentamenetelmiä, sen on oletettava vastaavan direktiivin 89/106/ETY liitteessä I tarkoitettua olennaista vaatimusta 1. Mekaaninen lujuus ja vakavuus, olennaisen vaatimuksen 4. Käyttöturvallisuus sisältämiä mekaaniseen lujuuteen ja vakavuuteen liittyviä näkökohtia sekä osaa olennaisesta vaatimuksesta 2. Paloturvallisuus.

2. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava niiden alueella käytettävät parametrit, jäljempänä "kansallisesti määriteltävät parametrit".

3. Jos eurokoodit sisältävät kansallisesti määriteltäviä parametrejä, jäsenvaltioiden olisi käytettävä niiden yhteydessä eurokoodeissa annettuja suositusarvoja. Suositusarvoista olisi poikettava vain silloin, kun se on tarpeen maantieteellisten, geologisten tai ilmasto-olojen taikka tietyn suojatason perusteella. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle alueellaan voimassa olevista kansallisesti määriteltävistä parametreistä kahden vuoden kuluessa siitä, kun eurokoodit tulevat käyttöön.

4. Jäsenvaltioiden olisi komission koordinoimana vertailtava käyttämiään kansallisesti määriteltyjä parametrejä ja arvioitava niiden vaikutuksia rakennuskohteissa tai niiden osissa esiintyvien teknisten eroavaisuuksien suhteen. Jäsenvaltioiden olisi komission pyynnöstä muutettava kansallisesti määriteltyjä parametrejään, jotta poikkeamia eurokoodeissa annetuista suositusarvioista voitaisiin vähentää.

5. Jollei käytössä ole direktiivin 89/106/ETY 4 artiklassa tarkoitettuja teknisiä eritelmiä, jäsenvaltioiden olisi viitattava eurokoodeihin tuotteita koskevissa säännöksissään.

6. Jäsenvaltioiden olisi tutkimustoimin helpotettava tieteen ja tekniikan tuoreimman edistymisen integroimista eurokoodeihin. Jäsenvaltioiden olisi koottava yhteen tällaista tutkimusta varten käytettävissä oleva kansallinen rahoitus, jotta sillä voitaisiin täydentää yhteisön tasolla komission yhteistoiminnassa Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa tieteellisen ja teknisen tutkimuksen resursseja, näin varmistettaisiin, että talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennuskohteiden turvallisuus paranee erityisesti rakenteiden maanjäristyksen- ja palonkestävyyden osalta.

7. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä eurokoodien opetusta teknisissä oppilaitoksissa sekä insinöörien ja teknikkojen ammatillisessa täydennyskoulutuksessa.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle kaikista tämän suosituksen mukaisesti toteutetuista kansallisista toimenpiteistä.

Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2003.

Komission puolesta

Erkki Liikanen

Komission jäsen

(1) EYVL L 40, 11.2.1989, s. 12, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) No 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2) EYVL L 209, 24.7.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(3) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 54, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(4) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 84, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

Top