32002D0838

Neuvoston päätös,

tehty 30 päivänä syyskuuta 2002,

tutkimuksen ja koulutuksen erityisohjelmasta, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle suorina toimina (2002-2006)

(2002/838/Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvosto hyväksyi päätöksellä 2002/668/Euratom(4) eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevan Euroopan atomienergiayhteisön kuudennen tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman 2002-2006, jäljempänä "puiteohjelma", joka toteutetaan perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti laaditulla tutkimus- ja koulutusohjelmalla tai -ohjelmilla, joissa määritetään toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja ohjelmien kesto sekä osoitetaan tarpeellisiksi katsotut varat.

(2) Tähän ohjelmaan olisi sovellettava sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä puiteohjelman toteuttamiseksi.

(3) Ohjelman toteuttamisessa olisi painotettava tutkijoiden liikkuvuuden ja koulutuksen sekä innovaatioiden edistämistä yhteisössä.

(4) Puiteohjelman toteuttamiseksi voi olla aiheellista tehdä erityisesti perustamissopimuksen 10 osaston mukaista kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden tai kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) pyrkii tässä yhteydessä edustamaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kaikkia etuja ja hyödyntämään käyttämiään verkostoja parhaalla mahdollisella tavalla.

(5) Ohjelman toteuttamisessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ehdokasmaihin. Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa tarkoituksenmukaisia koulutustoimia ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla, ydinmateriaalien laittoman kaupan hillitsemiseksi toteuttavat toimenpiteet mukaan lukien.

(6) Yhteinen tutkimuskeskus osallistuu ydinreaktoriturvallisuutta käsitteleviin eurooppalaisiin verkostoihin, joilla pyritään parantamaan turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä ja lähestymistapoja ja edistämään näin vastaavia prosesseja ehdokasvaltioissa.

(7) Tähän ohjelmaan kuuluvien tutkimustoimien toteuttamisessa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, myös niitä, jotka on ilmaistu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ja otettava huomioon kyseisten toimien yleinen hyväksyttävyys.

(8) Naisten asemaa ja roolia eurooppalaisessa tieteessä ja tutkimuksessa pyritään vahvistamaan ja laajentamaan panemalla täytäntöön komission tiedonanto "Naiset ja tiede" sekä naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen 20 päivänä toukokuuta 1999(5) annettuun ja 26 päivänä kesäkuuta 2001(6) annettuun neuvoston päätöslauselmaan ja samaa aihetta koskevaan 3 päivänä helmikuuta 2000 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan(7) perustuva toimintasuunnitelma, jolla on määrä varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet sukupuoleen katsomatta.

(9) Tämä ohjelma olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon Yhteisen tutkimuskeskuksen palvelujen käyttäjien sekä yhteisön politiikkojen tarpeet ja noudattaen yhteisön taloudellisten etujen suojelun tavoitetta. Ohjelmaan kuuluvat tutkimustoimet olisi tarvittaessa mukautettava näihin tarpeisiin sekä tieteen ja teknologian kehitykseen.

(10) Yhteinen tutkimuskeskus vastaa jatkossakin vaatimuksiin, joita yhteisön politiikat sille sen käyttäjien kautta asettavat. Jotta se voisi tehdä tämän tehokkaasti, se pitää yllä asianmukaista tasapainoa tieteellisen huippuosaamisen saavuttamisen edellyttämän tutkimustoiminnan kanssa.

(11) Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi toteutettava tutkimus- ja koulutustoimet, erityisesti perustamissopimuksen mukaisesti komissiolle kuuluvat tehtävät, suorina toimina. Komission olisi suoritettava sille kuuluvat tehtävät ydinfission alalla käyttäen apuna Yhteisen tutkimuskeskuksen teknistä asiantuntemusta.

(12) Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi toimittava aktiivisesti innovaatioiden ja teknologian siirron aloilla.

(13) Tätä ohjelmaa toteutettaessa komission olisi kuultava Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa Yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä 10 päivänä huhtikuuta 1996 tehdyn komission päätöksen 96/282/Euratom(8) asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(14) Komission olisi sopivana ajankohtana teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman kattamilla aloilla harjoitetusta toiminnasta. Tämä arviointi olisi toteutettava avoimuuden hengessä kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden osalta.

(15) Tieteellis-teknistä komiteaa on kuultu tämän erityisohjelman tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä.

(16) Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa on kuultu tämän erityisohjelman tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Hyväksytään puiteohjelmasta 2002-2006, jäljempänä "puiteohjelma", tehdyn päätöksen 2002/668/Euratom mukaisesti Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamaa tutkimus- ja koulutustoimintaa koskeva erityisohjelma, jäljempänä "erityisohjelma", ajanjaksoksi, joka alkaa 30 päivänä syyskuuta 2002 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

2. Erityisohjelman tavoitteet sekä sen tieteelliset ja teknologiset painopisteet määritellään liitteessä I.

2 artikla

Erityisohjelman toteuttamisen rahoitusta varten tarpeelliseksi katsottu määrä on puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 2002/668/Euratom liitteen II mukaisesti 290 miljoonaa euroa. Tämän määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään liitteessä II.

3 artikla

1. Komissio vastaa erityisohjelman toteutuksesta.

2. Erityisohjelma toteutetaan liitteessä III annettujen erityisten sääntöjen mukaisesti.

4 artikla

1. Komissio laatii erityisohjelman toteuttamista varten työohjelman, joka annetaan kaikkien niiden saataville, joita asia koskee, ja jossa määritellään yksityiskohtaisesti tavoitteet ja painopisteet, toteutusaikataulu ja -järjestelyt.

2. Työohjelmassa otetaan huomioon asiaan liittyvä tutkimustoiminta jäsenvaltioissa, assosioituneissa valtioissa sekä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Työohjelma saatetaan tarpeen mukaan ajan tasalle.

5 artikla

1. Erityisohjelman toteuttamiseksi komissio kuulee Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa komission päätöksen 96/282/Euratom mukaisesti.

2. Komissio tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti tämän erityisohjelman toteuttamisesta.

6 artikla

1. Komissio laatii säännöllisesti puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 4 artiklan mukaisesti kertomuksen erityisohjelman toteutuksen edistymisestä.

2. Komissio teettää erityisohjelman kattamilla aloilla toteutettujen toimien riippumattoman arvioinnin, josta säädetään puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 5 artiklassa.

7 artikla

Komissio voi pyytää Yhteistä tutkimuskeskusta toteuttamaan yhteisen edun nimissä hankkeita kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien kanssa, jos tällä voidaan tehokkaasti edistää suorien toimien toteuttamista.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä syyskuuta 2002.

Neuvoston puolesta

B. Bendtsen

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 181 E, 30.7.2002, s. 132.

(2) Lausunto annettu 13. kesäkuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 221, 17.9.2002, s. 97.

(4) EYVL L 232, 29.8.2002, s. 34.

(5) EYVL C 201, 16.7.1999, s. 1.

(6) EYVL C 199, 14.7.2001, s. 1.

(7) EYVL C 309, 27.10.2000, s. 57.

(8) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12.

LIITE I

TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ TOIMET PÄÄPIIRTEITTÄIN

1. Johdanto

Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) tehtävänä on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin politiikkojen suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. Se palvelee jäsenvaltioiden yhteisiä etuja ja on riippumaton yksityisistä tai kansallisista eduista.

YTK:n osallistuminen puiteohjelmasta 2002-2006 perustuu sitä koskevien viimeaikaisten arviointien suosituksiin ja komission hallinnonuudistuksen vaatimuksiin. Siihen sisältyy erityisesti seuraavat näkökohdat:

- asiakaslähtöisyyden parantaminen

- verkottaminen, jonka avulla luodaan laaja tietämyspohja ja lisätään eurooppalaisen tutkimusalueen hengessä jäsenvaltioiden laboratorioiden, teollisuuden ja sääntelyviranomaisten osuutta Euroopan unionin politiikan tieteellisessä ja teknologisessa tukemisessa

- toimien keskittäminen valittuihin aihepiireihin, mukaan luettuna tutkijoiden kouluttaminen ylläpitämään ydinalan asiantuntemusta Euroopan unionissa ja assosioituneissa valtioissa.

Yhteensovittaminen Euratomin erityisohjelman epäsuorien toimien kanssa varmistetaan.

YTK vastaa erityisesti komission yksiköiden selvästi ilmoittamiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, jotka on yksilöity ja joita ajantasaistetaan järjestelmällisellä ja säännöllisellä yhteydenpidolla(1).

YTK edistää oman toimivaltansa alalla yhteisvaikutusta muiden erityisohjelmien aihepiirikohtaisten painopisteiden kanssa erityisesti osallistumalla epäsuoriin toimiin, joiden tarkoituksena on tuoda tarvittaessa lisäarvoa näiden ohjelmien hankkeisiin (tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vertailemalla ja validoimalla testejä ja menetelmiä tai yhdentämällä tuloksia poliittisen päätöksenteon tarpeita varten).

2. Ohjelman sisältö

2.1 Perustelut

YTK:n ydinalan toimien tarkoituksena on tukea alaan liittyvää yhteisön politiikkaa ja komissiolle perustamissopimuksessa määrättyjen erityisten velvollisuuksien täyttämistä. Kolmannes yhteisön sähköstä tuotetaan ydinvoiman avulla, ja näin ollen vastaisuudessakin vaaditaan valppautta, jotta yhteisön ydinturvallisuus säilyisi entiseen tapaan erinomaisena, jotta estettäisiin ydinmateriaalien leviäminen ja jotta jätteiden käsittely ja pitkäaikaisvarastointi kyettäisiin hoitamaan tehokkaasti. Uusia haasteita asettavat Euroopan unionin laajentuminen, aseriisuntaprosessin myötä käytöstä poistettavan materiaalin saaminen ydinmateriaalivalvonnan piiriin ja teknologian uudet kehityssuunnat.

YTK tuo yleiseurooppalaisen luonteensa kautta toimintaan lisäarvoa keskittymällä aloihin, joilla yhteisön tason toimet ovat tarkoituksenmukaisia ja joilla sen toiminta on perusteltavissa rajat ylittävillä ydinturvallisuusnäkökohdilla tai kansalaisten huolilla erilaisista kysymyksistä, joista keskeisiä ovat ydinmateriaalivalvonta, ydinmateriaalien leviämisen estäminen, radioaktiivisen jätteen hallinta, ydinreaktoriturvallisuus ja ionisoivan säteilyn valvonta.

Tärkein tavoite on jatkaa yhteistoiminnan kehittämistä verkottamisen avulla. Tämän toivotaan johtavan laajaan yhteisymmärrykseen monista edellä mainituista kysymyksistä sekä Euroopassa että koko maailmassa. Euratomin turvavalvontatoimiston (ESO) ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) toteuttama ydinmateriaalivalvonta edellyttää T & K -tukea ja suoraa apua. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön Euroopan unionin tulevien jäsenvaltioiden kanssa. Koulutus on tärkeä tekijä, jonka avulla YTK voi auttaa Euroopan unionia tuottamaan uuden sukupolven tutkijoita, joilla on tarvittavat taidot ja asiantuntemus ydinalalla. Tutkimuksen pääalueet ovat näin ollen seuraavat:

- radioaktiivisen jätteen hallinta ja ydinmateriaalivalvonta

- erityyppisten reaktorien turvallisuus, ionisoivaan säteilyyn liittyvä valvonta ja metrologia.

2.2 Radioaktiivisen jätteen hallinta ja ydinmateriaalivalvonta

Käytetyn polttoaineen ja korkea-aktiivisten jätteiden käsittely ja varastointi

Voidakseen käsitellä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä YTK kehittää asiantuntemustaan aktinideja ja niitä sisältäviä tuotteita koskevien fysiikan, kemian ja materiaalitieteiden perustietojen osalta.

Samoin jatketaan niiden perusprosessien tutkimista, jotka määräävät säteilytetyn polttoaineen käyttäytymistä välivarastoinnissa tai pitkäaikaisessa sijoituksessa maaperään.

YTK testaa ja arvioi edelleen prosesseja, joiden avulla radiotoksisia alkuaineita voidaan erottaa tehokkaasti (partitio) käytetystä polttoaineesta ja jälleenkäsitellä näin saatavia tuotteita. Tämä toteutetaan eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa transmutaatiota ja partitiota koskevassa ohjelmassa. Tämän kokeellisen ja teoreettisen lähestymistavan lisäksi YTK jatkaa ja laajentaa osallistumistaan verkostoihin, joissa sillä voi olla koordinoiva tehtävä kuten kiihdytinpohjaisten järjestelmien polttoainesuunnittelutyöryhmässä.

Ydinmateriaalivalvonta ja aseiden leviämisen estäminen

Ydinmateriaalivalvonta tukee suoraan sekä valvontaviranomaisten (ESO ja IAEA) että toiminnanharjoittajien työtä, ja sen yhteydessä toteutetaan tätä työtä tukevaa tutkimusta, joka auttaa valmistautumaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat muiden muassa ydinmateriaalivalvonnan jatkuva kehittäminen poliittisiin oloihin, erityisesti tarkastusjärjestelmien muutoksiin ja teknologian kehitykseen sopivaksi. Ydinmateriaalivalvontaan kuuluu myös ainetta rikkovissa ja ainetta rikkomattomissa määrityksissä käytettävien välineiden kehittäminen ja arviointi, sertifioitujen vertailumateriaalien tuottaminen, laitosten eristys ja valvonta, tarkastajien koulutus sekä tehdaslaboratorioiden ajanmukaisuudesta ja toiminnasta huolehtiminen. YTK:lla säilyy keskeinen asema ydinmateriaalivalvonnan tutkimuksesta ja kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen järjestön ESARDAn (European Safeguards Research and Development Association) verkostossa.

Ydinmateriaalivalvonnan vahvistaminen riippuu lisääntyvässä määrin tietotekniikasta, jota tarvitaan tehokkuuden parantamiseen ja uusien toimenpiteiden toteutukseen. YTK jatkaa ympäristöseuranta- ja satelliittiseurantajärjestelmien sekä innovatiivisten tiedonhallintajärjestelmien kehittämistä ja pyrkii parantamaan sellaisia viestintä- ja etävalvontatekniikkoja, joiden avulla eräitä ydinmateriaalivalvonnan toimintoja voidaan hoitaa päätoimipaikasta käsin. Lisäksi pyritään lisäämään yhteisvaikutusta YTK:n petostentorjunnan alalla toteuttamien toimien kanssa.

YTK tukee vastedeskin ydinmateriaalivalvontaa koskevan yhteisössä kehitetyn tekniikan siirtoa hakijavaltioihin.

YTK on tiiviisti mukana kansainvälisessä toiminnassa, jossa pyritään osoittamaan laittomat toimet ja torjumaan ydinmateriaalien laitonta kauppaa. YTK tehostaa alaa koskevaa toimintaansa ja tutkimustaan voidakseen vastata minkä tahansa jäsenvaltion tai hakijavaltion esittämiin pyyntöihin. Lisäksi jatketaan ydinmateriaalirikosten tutkimuksen kehittämistä.

YTK:n erityisosaamista ja tekniikkaa Euratomin ydinmateriaalivalvonnan alalla voidaan käyttää joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevissa kansainvälisissä toimissa. YTK pyrkii tätä varten kokoamaan kaiken mahdollisen asiantuntemuksen ja saamaan kaikki kumppaninsa osallistumaan täysimääräisesti Esardan verkostoon.

2.3 Erityyppisten reaktorien turvallisuus, ionisoivan säteilyn valvonta ja metrologia

Erityyppisten reaktorien turvallisuus

Euroopan unionin ydinvoimaloiden korkea turvallisuustaso on varmistettava. Joitakin nykypolven reaktoreita on tarkoitus käyttää vielä ainakin 20 vuotta. YTK jatkaa turvallisuusviranomaisten ja ydinvoimaloiden tukemista verkottamalla toimintoja, jotka koskevat ikääntymistä, vaurioiden havaitsemista, määräaikaistarkastuksia ja rakenne-eheyden arviointia. Onnettomuuksien analysointi ja hallinta, koodien validointi, järjestelmäanalyysi ja riskitietoisten menetelmien kehittäminen, jotka kuuluvat perinteisesti YTK:n toimialaan, ovat tärkeitä sekä Euroopan unionin yhdenmukaistamisen että unionin laajenemisen kannalta. Phebus-ohjelman tukea jatketaan. Kokeista saatujen tietojen keräämiseen ja niiden arkistointiin myöhemmän käytön helpottamiseksi annetaan tukea, ja huomiota kiinnitetään erityisesti tietojen hallinnointiin ja levittämiseen.

Lisäksi YTK tukee yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittämistä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Tukea annetaan toiminnan turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin, voimaloiden uudistamiseen, rakenne-eheyteen sekä onnettomuuksien estämiseen ja hallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Ydinpolttoaineen turvallisuuden osalta YTK keskittyy mekaanisiin ja kemiallisiin vuorovaikutuksiin polttoaineen ja suojakuoren rajapinnalla sekä polttoaineen käyttäytymiseen korkealla palamalla. Polttoaineen suorituskyvyn Transuranus-koodeja laajennetaan uudella datalla, jota levitetään laajalti, ja kouluttamalla käyttäjiä, myös tutkijoita Itä-Euroopan maista.

YTK osallistuu yhdessä teollisuuden ja T & K -laitosten kanssa useiden maiden parhaillaan tutkimien erityyppisten energiantuotantojärjestelmien eri turvallisuusnäkökohtien analysointiin ja arviointiin.

Ionisoivan säteilyn valvonta ja metrologia

Sen selvittäminen, miten kansalaisia ja ympäristöä voidaan suojella ionisoivan säteilyn vaikutuksilta, edellyttää luotettavaa annosmittausta. YTK käyttää pitkän ajan kuluessa muodostunutta, säteilysuojelua ja metrologiaa koskevaa asiantuntemustaan entistä tehokkaammin tämän asian tutkimiseen.

Radionuklidimetrologiassa keskitytään radioaktiivisuuden viitemittauksiin ja niiden kansainvälisten standardien kehittämiseen. Lisäksi harjoitetaan toimintaa, jolla tuetaan ydinturvallisuutta ja ydinmateriaalivalvontaa, ionisoivan säteilyn valvontaa perustamissopimuksen mukaisesti ja äärimmäisen pienten ionisoivan säteilyn tasojen mittaamista.

YTK:n asiantuntemusta radioaktiivisuuden jäljitysanalyysissä ja lajierittelyssä kehitetään edelleen ympäristönsuojelun yhteydessä.

(1) Palvelujen käyttäjien vuotuiset seminaarit, käyttäjäpääosastoja edustava työryhmä, kahdenväliset sopimukset jne.

LIITE II

RAHOITUKSEN KOKONAISMÄÄRÄN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

OHJELMAN TOTEUTUSTA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖT

1. Komissio toteuttaa tässä tarkoitetut suorat toimet Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) hallintoneuvostoa kuultuaan liitteessä I esitettyjen tieteellisten tavoitteiden ja ohjelman sisällön perusteella. Toimet toteutetaan YTK:n asianomaisissa laitoksissa.

2. Toimiaan toteuttaessaan YTK osallistuu tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Euroopan unionin päätöksenteon tueksi perustettujen, jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten laboratorioiden tai eurooppalaisten tutkimusyhteenliittymien verkostojen toimintaan tai tällaisten verkostojen perustamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön teollisuuden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Kolmansien maiden tutkimuslaitokset voivat myös osallistua hankkeisiin puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 6 artiklan säännösten tai yhteisön ja kyseisten maiden välisten tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevien mahdollisten sopimusten mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään myös yhteistyöhön ehdokasmaiden, Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton maiden tutkimuslaboratorioiden ja -laitosten kanssa.

YTK soveltaa asianmukaisia menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoa sen asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien vaatimuksista ja mahdollistetaan näiden osallistuminen toimiin.

3. YTK huolehtii itse hankkeiden toteutuksessa saadun tiedon levittämisestä (ottaen huomioon tietojen luottamuksellisuuteen liittyvät mahdolliset rajoitukset).

4. Liitännäistoimenpiteitä ovat seuraavat:

- YTK:n henkilökunnan tutustumiskäynnit kansallisiin laboratorioihin sekä teollisuuden ja yliopistojen laboratorioihin

- nuorten, erityisesti ehdokasmaista tulevien tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen

- erikoisalojen koulutus, jossa pääpaino on ydinalan asiantuntemuksessa ja Euroopan unionin ydinalan turvallisuuskulttuurissa

- vierailevien tutkijoiden ja erityisesti ehdokasmaiden kansallisten asiantuntijoiden tutustumiskäynnit YTK:n laitoksiin

- järjestelmällinen tietojen vaihto muun muassa tieteellisten kokousten, seminaarien, keskustelutilaisuuksien ja tieteellisten julkaisujen kautta

- hankkeiden ja ohjelmien saavutusten riippumaton tieteellinen ja strateginen arviointi.