32000D0667

Komission päätös,

tehty 20 päivänä lokakuuta 2000,

Amerikan yhdysvaltojen tekstiili- ja vaatetustuotteita koskeviin alkuperäsääntöihinsä tekemiä muutoksia koskevan tutkimusmenettelyn päättämisestä

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 3070)

(2000/667/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun asetuksen (EY) N:o 3286/94(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 356/95(2), ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELYN TAUSTAA

(1) Lokakuun 11 päivänä 1996 Federtessile (Italian tekstiiliteollisuuden liitto) jätti asetuksen (EY) N:o 3286/94, jäljempänä "asetus", 4 artiklan mukaisen valituksen Italian silkkiteollisuutta edustavan järjestön ja korkeatasoisen viimeistyksen tekstiiliteollisuutta edustavan järjestön sekä niiden jäsenten puolesta Yhdysvaltojen uusista tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevista alkuperäsäännöistä, jotka on otettu käyttöön Yhdysvaltojen kongressin heinäkuussa 1995 antamalla Uruguayn kierroksen sopimuksia koskevalla lailla (Uruguay Round Agreements Act).

(2) Valituksen tekijä väitti, että Yhdysvaltojen tekstiilituotteita koskevaan alkuperäsääntölainsäädäntöönsä tekemät muutokset aiheuttavat asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaupan esteen. Valituksen tekijä viittasi erityisesti kahteen Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen, jäljempänä "WTO-sopimus", liitteenä olevaan sopimukseen: tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen 4 artiklan 2 kohtaan ja alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen 2 artiklan b ja c kohtaan. Valituksen tekijän mukaan näillä uusilla säännöillä evätään yhteisön alkuperäasema tuotteilta, jotka on valmistettu yhteisössä värjäämällä, painamalla ja viimeistämällä yhteisön ulkopuolisissa maissa tuotettua raakakangasta. Yhdysvaltojen aikaisemman lainsäädännön mukaan eli ennen heinäkuuta 1995 näillä tuotteilla oli yhteisön alkuperäasema. Uusien vuoden 1995 sääntöjen mukaan tiettyjen kankaiden, silkkiliinojen ja -huivien katsotaan olevan jatkojalostuksesta riippumatta peräisin sieltä, missä alkuperäiskangas on kudottu.

(3) Valituksen tekijä huomautti, että tämä muutos uhkasi yhteisön tekstiilituotteiden vientiä. Yhteisön viejät eivät enää hyötyneet vapaasta pääsystä Yhdysvaltojen markkinoille kuten ennen, vaan niihin sovellettiin samoja määrällisiä rajoituksia, joita Yhdysvallat oli asettanut niille yhteisön ulkopuolisille maille, jossa värjäämättömät kankaat (eli yhteisössä jalostettavat kankaat) oli kudottu. Toinen ryhmä valituksen tekijän esiin tuomia vaikutuksia koski Yhdysvaltoihin vietyjen yhteisön tuotteiden merkintöjä. Esimerkiksi kiinalaisista kankaista Italiassa tehtyjä silkkihuiveja ei enää voida myydä "Made in Italy" -merkinnällä varustettuina, vaan niihin on merkittävä "Made in China", joissakin tapauksissa aivan tavaramerkin viereen. Nämä merkintävaatimukset vaikuttavat selvästi mielikuvaan tuotemerkistä varsinkin, koska yhteisöstä Yhdysvaltoihin viedyt tuotteet mielletään korkealaatuisiksi.

(4) Tarkasteltuaan valituksen perusteltavuutta Euroopan komissio katsoi, että valitus sisälsi riittävän näytön asetuksen mukaisen menettelyn aloittamiseksi. Euroopan komissio katsoi, että tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen 4 artiklan 2 kohta voisi olla peruste toimille yhteisön kaiken sellaisen Yhdysvaltoihin suuntautuvan tekstiiliviennin puolesta, johon on sovellettu tai johon on saatettu soveltaa Yhdysvaltojen kuituvalmistajille asettamia määrällisiä rajoituksia. Tästä tilanteestä säädetään nimenomaisesti tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa, jossa määrätään muun muassa, että muutosten tekeminen sopimuksen mukaisesti ilmoitettujen tai sovellettujen rajoitusten täytäntöönpanoon tai hallinnointiin ei saa vaikuttaa kielteisesti jäsenen markkinoillepääsyyn tai katkaista tekstiilituotteiden kauppaa.

(5) Komissio katsoi myös, että merkittävä osa ongelmaa on vaatimus merkitä kyseiset tuotteet siitä maasta peräisin oleviksi, joka on tuottanut raakakankaan, Euroopan yhteisön tai jonkin sen jäsenvaltion sijaan. Tämä käytäntö saa yhdysvaltalaiset kuluttajat todennäköisesti karttamaan kyseisiä yhteisön viemiä tekstiilejä, koska niitä ei enää tunnisteta sellaisiksi. Tästä syystä komissio katsoi, että alkuperäsääntöjä koskevaa sopimusta olisi myös käytettävä perusteena toiminnalle, koska kyseisen sopimuksen 2 artiklassa määrätään, että alkuperäsääntöjä ei käytetä suoraan tai epäsuorasti kaupallisten tarkoitusperien toteuttamisen välineenä ja että alkuperäsäännöillä sellaisenaan ei tule olla rajoittavia, vääristäviä tai häiriövaikutuksia kansainväliseen kauppaan.

(6) Tämän vuoksi 22 päivänä marraskuuta 1996 aloitettiin tutkimusmenettely(3).

B RIITOJENRATKAISUMENETTELYN ALOITTAMINEN MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖSSÄ

(7) Julkaistuaan tutkimusmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen komissio aloitti tutkimuksen täydentääkseen oikeudellista analyysiään ja määritelläkseen, miten paljon Yhdysvaltojen uudet säännöt tosiasiallisesti vaikuttavat yhteisön tekstiilivientiin. Maaliskuussa 1997 vaikutti siltä, että komission siihen mennessä kokoamat tiedot tarjosivat jo riittävän näytön tietyistä kielteisistä kaupallisista vaikutuksista ja niiden mahdollisesta voimistumisesta.

(8) Lisäksi useissa tutkimusmenettelyn aloittamista edeltäneistä ja seuranneissa ongelman tyydyttävään ratkaisuun tähtäävissä Euroopan komission ja Yhdysvaltojen edustajien neuvotteluissa kävi ilmi, että ainoastaan uusi muutos Yhdysvaltojen tekstiilituotteiden alkuperäsääntöjä koskevaan lainsäädäntöön palauttaisi yhteisön viejien varmuuden. Euroopan komissio katsoi tämän vuoksi, että neuvottelujen jatkaminen Yhdysvaltojen virkamiesten kanssa ei johda lopullisiin ja tyydyttäviin tuloksiin ennen kuin Yhdysvaltain kongressi ottaa tällaisen muutoksen käsiteltäväkseen, koska kyseisillä virkamiehillä ei ole valtuuksia tehdä tällaisia sitoumuksia.

(9) Koska Yhdysvaltain kongressille ei annettu käsiteltäväksi lakiesitystä Yhdysvaltojen tekstiilejä koskevien alkuperäsääntöjen muuttamiseksi siten, että Yhdysvaltojen lainsäädäntö olisi vastannut täysin Yhdysvaltojen Uruguayn kierroksella tekemiä sitoumuksia, komissio katsoi, että oli yhteisön edun mukaista toteuttaa virallisia toimenpiteitä Yhdysvaltoja vastaan.

(10) Asetuksen 14 artiklan mukaisesti tehty komission päätös aloittaa riitojenratkaisumenettely Maailman kauppajärjestössä (WTO) julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 4 päivänä maaliskuuta 1997(4).

(11) Euroopan yhteisö pyysi 22 päivänä toukokuuta 1997 neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa WTO:ssa (WT/DS85/1) riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen 4 artiklan, tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen 8 artiklan 4 kohdan, alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen 7 artiklan, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan sekä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä "GATT-sopimus", XXII artiklan mukaisesti Yhdysvaltojen tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevien alkuperäsääntöjen muuttamisesta.

(12) Neuvottelupyynnössä todettiin ensinnäkin, että tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että mitään uusia rajoituksia tuotteiden tai jäsenten osalta ei saa ottaa käyttöön. Saman sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrätään, että WTO:lle ilmoitettujen rajoitusten täytäntöönpanon tai hallinnoinnin muuttaminen ei saa horjuttaa jäsenten välisten oikeuksien ja velvoitteiden välistä tasapainoa, vaikuttaa kielteisesti jäsenen markkinoillepääsyyn, estää markkinoillepääsyn täysimääräistä hyväksikäyttöä tai katkaista sopimuksen mukaista kauppaa. Euroopan yhteisöt ilmoitti katsovansa, että vuoden 1995 muutos Yhdysvaltojen alkuperäsääntöihin aiheutti juuri tällaisia vaikutuksia ja että Yhdysvaltojen olisi pitänyt sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvotella Euroopan yhteisöjen kanssa ennen tällaisten muutosten käyttöönottoa.

(13) Neuvottelupyynnössä kyseenalaistettiin myös se, ovatko kyseiset Yhdysvaltojen alkuperäsääntöihin tehdyt muutokset alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen 2 artiklan mukaisia; kyseinen artikla sisältää säännöksiä, joita jäsenen on alkuperäsääntöjen muuttaessaan noudatettava siirtymäkauden aikana. Siinä määrätään muun muassa, että sääntöjä ei käytetä suoraan tai epäsuorasti kaupallisten tarkoitusperien toteuttamisen välineenä, niillä ei saa sellaisenaan olla rajoittavia, vääristäviä tai häiriövaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja että niitä hallinnoidaan yhtäpitävällä, yhdenmukaisella, tasapuolisella ja kohtuullisella tavalla. Euroopan yhteisöt ilmoitti kantanaan, että Yhdysvaltojen vuoden 1995 alkuperäsäännöt eivät vastaa tällaisia vaatimuksia.

(14) Neuvottelupyynnössä esitettiin myös se näkökanta, että Yhdysvaltojen vaatimukset alkuperämaan merkitsemisestä ovat teknisiä määräyksiä, jotka on määritelty kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä I ja jotka Yhdysvaltojen alkuperäsääntöjen muuttamisen jälkeen sovellettuina eivät takaa tuoduille yhteisön tuotteille samanlaista kohtelua kuin kotimaisille tuotteille; erilainen kohtelu on vastoin GATT-sopimuksen III artiklaa ja kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklaa.

C TUTKIMUKSEN JATKAMINEN

(15) Samaan aikaan tutkimusta jatkettiin sen toteamiseksi tarkemmin, mitä vaikutuksia Yhdysvaltojen käytännöllä on yhteisön kyseisten tuotteiden vientiin.

(16) Tutkimusta koskeva kertomus toimitettiin yhteisön jäsenvaltioille 28 päivänä toukokuuta 1997. Tutkimuksen päätelmät vahvistivat sen, että Yhdysvaltojen uudet 1 päivänä heinäkuuta 1996 käyttöön ottamat alkuperäsäännöt olivat vastoin WTO:n tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen 2 artiklan 4 kohtaa ja 4 artiklan 2 kohtaa, WTO:n alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen 2 artiklaa, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklaa ja GATT-sopimuksen III artiklaa. Komission mielestä kyseisen järjestelmän käyttöönotto vaikutti kielteisesti yhteisön värjättyjen ja painettujen kankaiden ja niistä saatavien tasotekstiilien (kuten huivien, vuodevaatteiden, pöytätekstiilien, nenäliinojen jne.) vientiin Yhdysvaltoihin ja vaikutukset koskivat erityisesti Italiaa.

D RIIDAN NEUVOTTELURATKAISU

(17) WTO:n riitojenratkaisumenettely keskeytettiin 15 päivänä heinäkuuta 1997, koska riitaan oli syntymässä neuvotteluratkaisu, joka kirjattiin osapuolten samana päivänä laatimaan pöytäkirjaan. Tässä pöytäkirjassa Yhdysvaltojen viranomaiset lupautuivat toteuttamaan lainsäädännöllisen muutoksen ottaakseen uudestaan käyttöön Uruguayn kierroksen edeltäneet alkuperäsäännöt niiden tekstiilien osalta, joita menettely koski. Ratkaisusta ilmoitettiin WTO:n riitojenratkaisuelimen puheenjohtajalle 11 päivänä helmikuuta 1998. Yhdysvallat ei kuitenkaan pannut täytäntöön kyseisessä ilmoituksessa mainittuja sitoumuksia. Euroopan yhteisöjen mielestä tilanne oli siten edelleen ristiriidassa Yhdysvaltojen WTO:n säännöistä johtuvien velvoitteiden kanssa.

(18) Tämän vuoksi 25 päivänä marraskuuta 1998 pyydettiin uusia neuvotteluja WTO:ssa (WT/DS151/1). Neuvottelut käytiin Genevessä 15 päivänä tammikuuta 1999 El Salvadorin, Hondurasin, Hongkongin, Intian, Japanin, Pakistanin ja Sveitsin edustajien läsnäollessa. Riidan ratkaisu neuvotteluissa epäonnistui.

(19) Myöhempien kahdenvälisten neuvottelujen tuloksena Yhdysvallat ja Euroopan yhteisö löysivät lopulta yhteisen ratkaisun riitaan, ja osapuolet allekirjoittivat 16 päivänä elokuuta 1999 toisen pöytäkirjan. Tässä uudessa kompromississa otettiin huomioon se, että vuoden 1997 pöytäkirja ei ollut johtanut nopeaan ratkaisuun, ja tämän vuoksi sovittiin vuoden 1997 pöytäkirjan muuttamisesta. Uusi järjestely velvoitti Yhdysvaltojen viranomaiset tekemään lainsäädäntöehdotuksen Uruguayn kierroksen sopimuksia koskevan lain 334 pykälän alkuperää koskevien edellytysten muuttamiseksi siten, että värjäys, painanta ja vähintään kaksi viimeistelytoimenpidettä voivat johtaa tiettyjen kankaiden ja tavaroiden alkuperäasemaan. Erityisesti sovittiin, että 1) Yhdysvaltojen viranomaiset ehdottavat kongressille, että se hyväksyy pöytäkirjaan liitettävän säädöksen, joka sisältää muutoksen Yhdysvaltojen alkuperäsääntöihin, joista säädetään asiakirjassa 19 U.S.C. 3592, ja tekee parhaansa varmistaakseen, että kongressi hyväksyy säädöksen ripeästi, ja että 2) uusissa lupia koskevissa säännöissä määrättäisiin, että yhtä tuontiin oikeuttavaa kauppalaskua/lisenssiä voitaisiin käyttää useammissa yhteisöstä viedyissä puuvillatekstiilituotteiden tai sellaisten tekstiilituotteiden lähetyksissä, jotka muodostuvat kuitusekoitteista, jotka sisältävät vähintään 16 painoprosenttia puuvillaa, tai sellaisten puuvillatuotteiden lähetyksissä, jotka on valmistettu yhteisössä kankaasta, joka on värjätty ja painettu yhteisössä ja jolle on tehty yhteisössä vähintään kaksi viimeistelytoimenpidettä.

(20) Pöytäkirjan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi Yhdysvaltojen viranomaiset julkaisivat 6 päivänä joulukuuta 1999 Federal Register -julkaisussa (Nide 64 NO 233/Notices) muutoksen, joka koskee tiettyjen missä tahansa maassa tuotettujen ja valmistettujen mutta Euroopan yhteisössä viimeistettyjen tekstiilituotteiden vientilupa- ja kiintiövaatimuksia (Amendment of Export Visa and Quota Requirements for Certain Textile Products Produced and Manufactured in All Countries and Made Up in the European Community). Sillä muutetaan Yhdysvaltojen lupa- ja kiintiöjärjestelmiä siten, että tiettyjen yhteisöstä vietävien tuotteiden osalta voidaan käyttää yhtä lupa-asiakirjaa 16 päivästä elokuuta 1999. Näitä tuotteita ovat yhteisöstä viedyt puuvillatekstiilituotteet ja sellaiset tekstiilituotteet, jotka muodostuvat kuitusekoitteista, jotka sisältävät vähintään 16 painoprosenttia puuvillaa, ja puuvillatuotteet, jotka on valmistettu yhteisössä kankaasta, joka on värjätty ja painettu yhteisössä ja jolle on tehty yhteisössä vähintään kaksi viimeistelytoimenpidettä, edellyttäen, että alkuperäinen tuontiin oikeuttava kauppalasku/lisenssi on voimassa eikä määrää ylitetä.

(21) Pöytäkirjan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi vuoden 2000 kauppaa ja kehitystä koskevaan lakiesitykseen liitettiin Yhdysvaltojen alkuperäsääntöjä koskeva muutos. Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi ehdotuksen vuoden 2000 kauppaa ja kehitystä koskevaksi laiksi (The Trade and Development Act of 2000) 2 päivänä toukokuuta 2000, senaatti hyväksyi sen 11 päivänä toukokuuta 2000 ja presidentti vahvisti sen 21 päivänä toukokuuta 2000.

(22) Lain 405 pykälässä, joka koskee Uruguayn kierroksen sopimuksia koskevan lain 33 pykälän selventämistä (Clarification of Section 33 of the Uruguay Round Agreements Act) otetaan tiettyjen tuotteiden osalta uudestaan käyttöön ennen Uruguayn kierroksen sopimuksia koskevaa lakia voimassa olleet alkuperäsäännöt. Uusien alkuperäsääntöjen mukaan tuotteet voivat olla peräisin maasta, jossa on värjätty, painettu ja vähintään kahdella viimeistystoimenpiteellä käsitelty kangasta, joka luokitellaan Yhdysvaltojen yhtenäistetyssä tariffinimikkeistössä (Harmonised Tariff Schedule) silkiksi, puuvillaksi, tekokuiduksi tai kasvikuiduksi. Se koskee myös useita tuotteita, jotka luokitellaan 18 yksilöityyn HS-nimikkeeseen (enimmäkseen tasotekstiilejä), lukuun ottamatta tavaroita, jotka on valmistettu puuvillasta, villasta tai vähintään 16 prosenttia puuvillaa sisältävistä kuitusekoitteista.

(23) Tutkittuaan huolellisesti muutosta, joka koskee tiettyjen missä tahansa maassa tuotettujen ja valmistettujen mutta Euroopan yhteisössä viimeistettyjen tekstiilituotteiden vientilupa- ja kiintiövaatimuksia, ja vuoden 2000 kauppaa ja kehitystä koskevan lain 405 pykälää, sekä kuultuaan valituksen tekijää, joka ilmaisi tyytyväisyytensä, Euroopan komissio päätteli, että kauppaa ja kehitystä koskevan lain 405 pykälä on 16 päivänä elokuuta 1999 tehdystä pöytäkirjasta johtuvien Yhdysvaltojen velvoitteiden mukainen ja poistaa Federtessilen 11 päivänä lokakuuta 1996 tekemässä valituksessa mainitut kaupan esteet.

E SUOSITUS

(24) Amerikan yhdysvaltojen tekstiili- ja vaatetustuotteita koskeviin alkuperäsääntöihinsä tekemiä muutoksia koskeva tutkimusmenettely olisi tämän vuoksi päätettävä.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Päätetään 22 päivänä marraskuuta 1996 aloitettu Amerikan yhdysvaltojen tekstiili- ja vaatetustuotteita koskeviin alkuperäsääntöihinsä tekemiä muutoksia koskeva tutkimusmenettely.

Tehty Brysselissä 20 päivänä lokakuuta 2000.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71.

(2) EYVL L 41, 23.2.1995, s. 3.

(3) EYVL C 351, 22.11.1996, s. 6.

(4) EYVL L 62, 4.3.1997, s. 43.