Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32000D0393

2000/393/EY: Komission päätös, tehty 20 päivänä heinäkuuta 1999, valtiontuesta, jonka Saksa aikoo myöntää yritykselle CBW Chemie GmbH, Bitterfeld-Wolfen (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3272) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

OJ L 150, 23.6.2000, p. 38–49 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2000/393/oj

32000D0393

2000/393/EY: Komission päätös, tehty 20 päivänä heinäkuuta 1999, valtiontuesta, jonka Saksa aikoo myöntää yritykselle CBW Chemie GmbH, Bitterfeld-Wolfen (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3272) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

Virallinen lehti nro L 150 , 23/06/2000 s. 0038 - 0049


Komission päätös,

tehty 20 päivänä heinäkuuta 1999,

valtiontuesta, jonka Saksa aikoo myöntää yritykselle CBW Chemie GmbH, Bitterfeld-Wolfen

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3272)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/393/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen(1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

21. maaliskuuta 1997 Saksa ilmoitti komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti yrityksen CB Chemie GmbH Bitterfeld-Wolfen (jäljempänä "CBW") yksityistämisestä. Asia kirjattiin 25 päivänä maaliskuuta 1997 ilmoitettujen tukien rekisteriin numerolla N 238/97.

18. huhtikuuta 1997 Komissio pyysi Saksaa toimittamaan lisätietoja (viite D/51861).

23. toukokuuta 1997 Saksa toimitti lisätietoja (kirjattu saapuneeksi 27 päivänä toukokuuta 1997 viitteellä A/34 120).

18. elokuuta 1997 Komissio ilmoitti Saksalle kirjeellä N:o SG(97) D/7102 päätöksestään aloittaa asiassa muodollinen tutkintamenettely. Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin myös Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2).

2. syyskuuta 1997 Saksan vastaus (kirjattu saapuneeksi 2 päivänä syyskuuta 1997 viitteellä A/37005).

12. syyskuuta 1997 Komission kirje (viite D/54167).

29. syyskuuta 1997 Saksan kirje (kirjattu saapuneeksi 30 päivänä syyskuuta 1997 viitteellä A/37729).

5. tammikuuta 1998 Huomautuksia asianomaiselta kolmannelta, Fischer & Limbergeriltä (kirjattu saapuneeksi 12 päivänä tammikuuta 1998 viitteellä A/30208).

16. tammikuuta 1998 Huomautuksia asianomaiselta kolmannelta, Fischer & Limbergeriltä, jota edusti Schön Nolte Finkelnburg & Clemm (kirjattu saapuneeksi 16 päivänä tammikuuta 1998 viitteellä A/30379).

11. helmikuuta 1998 Komissio toimitti Saksalle vastaanottamansa huomautukset (viite D/50622).

23. helmikuuta 1998 Fischer & Limbergerin kirje komissiolle (kirjattu saapuneeksi 23 päivänä helmikuuta 1998 viitteellä A/31489).

11. maaliskuuta 1998 CBW:n kirje komissiolle (kirjattu saapuneeksi 11 päivänä maaliskuuta 1998 viitteellä A/32032).

24. huhtikuuta 1998 Fischer & Limbergerin kirje komissiolle (kirjattu saapuneeksi 27 päivänä huhtikuuta 1998 viitteellä A/33271).

5. kesäkuuta 1998 Fischer & Limbergerin kirje komissiolle (kirjattu saapuneeksi 8 päivänä kesäkuuta 1998 viitteellä A/34297).

11. kesäkuuta 1998 Fischer & Limbergerin kirje komissiolle (kirjattu saapuneeksi 11 päivänä kesäkuuta 1998 viitteellä A/34439).

15. kesäkuuta 1998 Komissio esitti Saksalle kysymyksiä (viite D/52467).

27. heinäkuuta 1998 Saksan vastaus (kirjattu saapuneeksi 28 päivänä heinäkuuta 1998 viitteellä A/35874).

12. marraskuuta 1998 Komission ja Saksan edustajien välinen neuvottelu Berliinissä.

8. joulukuuta 1998 Saksa toimitti lisätietoja (kirjattu saapuneeksi 4 päivänä tammikuuta 1999 viitteellä A/30043).

2. helmikuuta 1999 Herra Thiemen komission jäsenelle Karel Van Miertille osoittama kirje (kirjattu saapuneeksi 8 päivänä helmikuuta 1999 viitteellä A 000542), johon vastaanottaja otti kantaa 24 päivänä helmikuuta 1999 päivätyllä kirjeellä (viite D/508350386).

II YLEINEN KUVAUS

1 Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen syyt

Komissio on ilmoituksen ja Saksan toimittamat lisätiedot tutkittuaan päättänyt seuraavista syistä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun muodollisen menettelyn:

a) elinkelpoisuutta koskevat epäilykset: Ilmoituksessa annetut tiedot antoivat aiheen epäillä yrityksen elinkelpoisuutta, koska yrityksen tuloksen ei odoteta olevan voitollinen ennen vuotta 2005;

b) sijoittajan osuuden riittämättömyys: Alun perin suunniteltu 3,5 prosentin osuus rakenneuudistuksen kustannuksista oli riittämätön;

c) kilpailun vääristyminen: Saksan viranomaisten antamat puutteelliset tiedot antoivat aiheen epäillä, että merkityksellisillä markkinoilla oli mahdollisesti liikakapasiteettia.

2 Tuensaajayritys

Entinen Chemiekombinat Bitterfeld-Wolfen, Bitterfeld (Sachsen-Anhalt), muutettiin vuonna 1990 yritykseksi nimeltä Chemie AG. Kun Treuhandanstaltin (jäljempänä "THA") ponnistukset yrityksen yksityistämiseksi kokonaisena epäonnistuivat kiinnostuneiden ostajien puutteen vuoksi, Chemie AG jaettiin liiketoimintansa mukaisiin osiin. Näin syntyi myös Chemie GmbH Bitterfeld-Wolfen (vanha CBW), joka toimii väri- ja lääketeollisuuden tarvitsemien kemiallisten perustuotteiden tuotannon eri aloilla.

Kuusi CBW:n liiketoimintayksikköä, jotka nimettiin myöhemmin CBW Chemie GmbH Bitterfeld-Wolfeniksi (CBW), siirtyivät 13 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyllä sopimuksella kahden henkilön, Bräutigamin ja Riemannin (jäljempänä "B& R") omistukseen yhteensä 1,0 miljoonan Saksan markan kauppahinnasta. Kauppaan liittyy lisäksi muuttuva hintaosuus, joka määräytyy vuosittaisen kassavirtakehityksen mukaisesti. Koska CBW:llä on nykyisin vielä 246 työntekijää ja sen liikevaihto oli 74 miljoonaa Saksan markkaa vuonna 1997, se täyttää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) määritelmässä asetetut ehdot.

3 Rahoitustoimenpiteet

BvS

>TAULUKON PAIKKA>

Sachsen-Anhaltin osavaltio

>TAULUKON PAIKKA>

Sijoittajat

>TAULUKON PAIKKA>

Vanhan CBW:n osakkeet siirrettiin B& R:lle 13 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyllä sopimuksella heti erääntyvästä 1 miljoonan Saksan markan kauppahinnasta. Kauppahinnan muuttuva lisäosa, joka lasketaan vuosina 2000-2004 odotettavissa olevan kassavirran perusteella, on enintään 50 prosenttia vuotuisesta kassavirrasta ja erääntyy maksettavaksi aina seuraavan vuoden syyskuussa. Saksa on ilmoittanut komissiolle menettelyn aikana, että hinnan tämän osan arvo on kohonnut yrityksen selvästi paremman tilanteen myötä 20 miljoonaan Saksan markkaan(3). Sijoittaja on lisäksi ottanut vastatakseen CBW:n 8,857 miljoonan Saksan markan velat, jotka erääntyvät maksettaviksi 30 päivänä kesäkuuta 2005.

Kauppasopimuksen mukaan sijoittajat korottavat CBW:n osakepääomaa 1 miljoonalla Saksan markalla ja lisäksi ne ottavat vastuulleen 2 miljoonan Saksan markan äänettömät osuudet.

Yksityiset luottolaitokset, kuten [...](4) myöntävät yritykselle kaksi yhteensä 10 miljoonan Saksan markan luottoa, jotka sijoittajat takaavat. Niistä toinen on 2 miljoonan Saksan markan käyttöomaisuusluotto, joka erääntyy 30 päivänä kesäkuuta 1998 ja jonka vuotuinen korko on 8,25 prosenttia, ja toinen on kymmeneksi vuodeksi myönnetty 8 miljoonan Saksan markan investointiluotto, jonka vuotuinen korko on 5,75 prosenttia. Nämä luotot oli alun perin tarkoitus kattaa 80-prosenttisesti Sachsen-Anhaltin osavaltion takauksilla, mutta Saksan komissiolle menettelyn aikana antaman tiedon mukaan pankit ovat yrityksen parantuneen tilanteen vuoksi luopuneet julkisista takauksista.

III ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen yrityksen ostosta myös kiinnostunut yritysryhmä - Fischer & Limberger (jäljempänä "F& L") - ilmoitti epäilevänsä sitä, että sijoittajien B& R tekemä ostotarjous olisi todella ollut paras.

IV SAKSAN HUOMAUTUKSET

Komissio on toimittanut huomautukset edelleen Saksalle ja antanut tälle mahdollisuuden antaa niistä lausuntonsa. Saksa antoi lausuntonsa 23 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä ja toimitti sijoittajan valintaa, tarjouskilpailumenettelyä ja yrityksen senhetkistä tilaa koskevia lisätietoja.

V ARVIOINTI TUESTA

1 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen olemassaolo

a) Yritysten yksityistämiseen liittyvät tuet

Yksityistämismenettelyt eivät sisällä valtiontukea, jos ne täyttävät seuraavat ehdot(5):

- on järjestettävä julkinen tarjouskilpailu, joka on kaikille avoin ilman ehtoja,

- yritys on myytävä eniten tarjoavalle ostajaehdokkaalle, ja

- tarjoajille on annettava riittävästi aikaa ja tietoja, jotta ne voivat suorittaa tarjouksen tekemistä varten tarvittavan arvioinnin kaupan olevasta omaisuudesta.

Jos nämä ehdot eivät täyty, toimenpiteistä on annettava ilmoitus, jotta voidaan tutkia, rikkooko yksityistämiseen liittyvien rahallisten avustusten myöntäminen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrättyä tukia koskevaa kieltoa.

Yritysryhmä F& L on esittänyt 5 päivänä tammikuuta 1998 päivätyssä kirjeessään, että sitä on syrjitty tarjouskilpailumenettelyssä. Tämän kirjeen perusteella komissio epäilee tarjouskilpailumenettelyn sääntöjenmukaisuutta.

i) Yksityistämismenettelyn kulku

Vuoden 1995 puolivälissä yritys nimeltä KPMG järjesti kansainvälisen tarjouskilpailun vanhan CBW:n yhdeksän liiketoimintayksikön myymiseksi. Kiinnostuksensa ilmaisseista yrityksistä ja yksityishenkilöistä tuli lopulta kuuden yksittäisiä yksityistämisiä koskevan tarjouksen ohella sijoittajina kysymykseen kolme tarjoajaa:

- yksityishenkilöt B& R

- yritysryhmä F& L

- eräs yhteenliittymä(6).

KPMG:n ja johtokomitean (Leitungsausschuß)(7) 22 päivänä elokuuta 1995 pitämässä kokouksessa saavutetun tuloksen mukaisesti vain B& R ja F& L olivat esittäneet kaikkia myytävänä olevia liiketoimintayksiköitä koskevan toteuttamiskelpoisen tarjouksen. Yhteenliittymän tarjous hylättiin siihen liittyvän kohtuuttoman suuren julkisen rahoitusosuuden vuoksi. Myös joukkoa yksittäisten liiketoimintayksiköiden erillistä yksityistämistä koskevia tarjouksia pidettiin liian kalliina.

>TAULUKON PAIKKA>

Vuoden 1995 lopulla BvS päätti supistaa yksityistettävien liiketoimintayksiköiden määrän yhdeksästä kuuteen, koska ostotarjousten tarkastelu oli osoittanut, ettei kolmen yksikön yksityistäminen ollut kannattavaa. Maaliskuusta 1996 alkaen myyntiä koskevissa neuvotteluissa kumppaneina olivat enää B& R ja F& L.

Yritysryhmä F& L valitti huhtikuussa 1996 ensimmäisen kerran BvS:lle siitä, että sijoittajat B& R olivat saaneet kilpailuetua Bräutigamin aikaisemmasta toiminnasta THA:n kemian yksikön neuvonantajana. Entisenä neuvonantajana hän oli voinut MBO-suunnitelmaa vuodelle 1996 laatiessaan tukeutua lausuntoihin, jotka oli rahoitettu THA:n/BvS:n varoilla. Nämä väitteet on tutkittu johtokomitean heinäkuussa 1996 pitämässä kokouksessa, mutta niille ei saatu vahvistusta. Johtokomitea torjui kaikki syytökset BVS:n sääntöjenvastaisesta toiminnasta, koska KPMG oli toimittanut kaikki asiaa koskevat lausunnot F& L:n käytettäväksi ja vastannut kaikkiin F& L:n lisätietoja koskeviin kysymyksiin. Lisäksi BvS on toimittanut komissiolle kertomuksen, jonka Hallen yleinen syyttäjä oli laatinut aloitettuaan BvS:n kemian alan työryhmää ja johtokomitean jäseniä koskevaan rikosilmoitukseen perustuvat petostutkimukset rikoslain (Strafgesetzbuch) 263 pykälän rikkomisesta, jotka päätettiin 18 päivänä syyskuuta 1998 epäilysten tueksi tarvittavan näytön puuttuessa.

Johtokomitean kokouksessa 18 päivänä elokuuta 1996 hyväksytyn kannan mukaan B& R ja F& L ovat esittäneet kaksi keskenään vertailukelpoista suunnitelmaa. B& R:n suunnitelma edellytti hieman (noin 4 miljoonaa Saksan markkaa) suurempaa julkista rahoitusosuutta. Suunnitelma vaikutti sisällöllisesti mielenkiintoisemmalta, mutta siihen liittyi myös suuremmat riskit vuoteen 2000 saakka.

Arvioituaan kummankin suunnitelman tässä esitetyn taulukon perusteella BvS:n johtokunta päätti 17 päivänä syyskuuta 1996, että se jatkaisi neuvotteluja ensisijaisesti B& R:n kanssa. Jos nämä neuvottelut eivät olisi johtaneet tyydyttävään tulokseen, neuvotteluja olisi jatkettu F& L:n kanssa. Ennen yksityistämissopimuksen tekemistä B& R:n kanssa johtokunta vaati useita täydennyksiä.

>TAULUKON PAIKKA>

Muodollisen tutkintamenettelyn aikana annettujen tietojen mukaan BvS on valinnut B& R:n suunnitelman seuraavista syistä:

- BvS:llä oli F& L:n rahoitussuunnitelmaa ja erityisesti sen maksukykyä koskevia vakavia epäilyksiä. BvS ei ollut saanut toistuvista tiedusteluista huolimatta - viimeisin tehtiin 19 päivänä heinäkuuta 1996 päivätyllä kirjeellä - kyseiseltä yritysryhmältä tarkkoja tietoja tämän rahoitusosuudesta. Kun ryhmän osakepääoma oli kaikkiaan 16,8 miljoonaa Saksan markkaa, ei sen ehdottaman 20 miljoonan Saksan markan rahoitus vaikuttanut realistiselta [...]. BvS:n pyynnöistä huolimatta ryhmä on jatkuvasti kieltäytynyt toimittamasta sille konsernitilinpäätöstä. Vaikka ryhmä on lisäksi useita kertoja luvannut toimittaa tiedot konserniin kuuluvien yksittäisten yritysten liiketoiminnasta, BvS ei ole missään vaiheessa saanut kyseisiä tietoja.

- Julkisten avustusten osalta BvS epäili, ettei F& L saisi Sachsen-Anhaltin osavaltiolta investointeihin tarkoitettua rahoitusta, joka kattaisi 42 prosenttia investointikustannuksista. Osavaltion viranomaisten aikoinaan toimittamien tietojen mukaan tämä laskelma vaikutti epärealistiselta ottaen huomioon epävarmuuden ryhmän luokittelusta pk-yritykseksi(8). F& L ei ole onnistunut poistamaan BvS:n tätä koskevia epäilyksiä. Sen sijaan BvS piti uskottavana B& R:n suunnitelmaa, koska tämän luokittelusta pk-yritykseksi ei ollut epäilyksiä ja suunnitelmassa esitettiin avustuksen määräksi 33:a prosenttia investointikustannuksista.

- Lisäperusteena BvS:n päätökselle oli B& R:n suunnitelman strateginen tavoite ottaa käyttöön sopimustuotanto ja keskittyä niin sanottuun toll-processing-tekniikkaan, jotta yrityksen olemassaolo voitaisiin taata pitkällä aikavälillä. BvS piti tätä suunnitelmaa järkevämpänä ja tulevaisuuden kannalta lupaavampana kuin F& L:n suunnitelmaa, joka perustui vain liikevaihdon kasvattamiseen nykyisten tuotteiden pohjalta, joista suurin osa oli elinkaarensa loppuvaiheessa. Merkityksellisten markkinoiden analyysi oli myös osoittanut, että suuret kemian alan yritykset kuten BASF tai Hoechst ulkoistivat enenevässä määrin tuotantoaan ja tilasivat muilta valmistajilta kemialliset tuotteet, joiden tuotannon ne ovat itse lopettaneet. Tämä markkinakehitys oli otettu huomioon B& R:n suunnitelmassa, jonka mukaan CBW oli tarkoitus muuttaa saman alan suuryritysten tilauksesta kemiallisia tuotteita valmistavaksi yritykseksi. Näiden tuotteiden oli tarkoitus olla alan huipputuotteita, jotta nettoarvonlisäystä voitaisiin saavuttaa(9). F& L:n suunnitelmissa keskeisellä sijalla oli sen sijaan yhteistyö sellaisten kumppaneiden kuten [...]. Kyselyt olivat kuitenkin osoittaneet, että nämä yritykset olivat kiinnostuneet vain yksittäisistä toiminnan alueista (esimerkiksi [...] alueesta Camposan) tai tuotantoyksiköistä (esimerkiksi [...] kokeilutehdas-yksiköstä).

ii) Arviointi

Tarjouskilpailumenettelyä ja sijoittajan valintaa koskeville epäilyksille ei ole saatu vahvistusta tuen sääntöjenmukaisuutta koskevan tutkintamenettelyn aikana. Tarjouskilpailun toteuttamisesta vastasi KPMG. BvS on noudattanut sijoittajan valinnassa määrällisiä ja laadullisia perusteita.

B& R:n suunnitelmaan sisältyvä julkinen rahoitusosuus oli hieman F& L:n suunnittelemaa korkeampi. Kuten taulukosta käy ilmi, BvS:n ja kyseisen osavaltion oli F& L:n vuonna 1996 laatimien suunnitelmien mukaan osallistuttava rahoitukseen yhteensä 81,3 miljoonalla Saksan markalla, kun taas B& R ilmoitti aluksi tarvitsevansa julkisia varoja 85,2 miljoonaa Saksan markkaa, mutta tämä summa pieneni lopulta sopimuksen tekovaiheessa 83,9 miljoonaan Saksan markkaan.

Tästä huolimatta BvS päätyi valinnassaan Bräutigamin ja Riemannin suunnitelmaan, koska se piti tätä kyseisten sijoittajien maksukyvyn vuoksi uskottavampana. F& L-yritysryhmä ei onnistunut poistamaan BvS: epäilyksiä, jotka koskivat sen rahoituskykyä ja asemaa pk-yrityksenä. Koska BvS haluaa välttää kaikin keinoin tilanteen, jossa kertaalleen yksityistetty yritys tarvitsee taas tukea ja sopimusten hallinnointi ("Vertragsmanagement") on välttämätöntä yksityistämisen päätyttyä, on sijoittajan maksukyky ollut BvS:lle aina merkittävä peruste ostajan valinnassa. Koska B& R:n ja F& L:n tarvitsemien avustusmäärien erot ovat mitättömät, komissio voi hyväksyä BvS:n perustelut. Lisäksi BvS on valinnut yhdessä B& R:n kanssa nykyaikaisemman suunnitelman, joka sisältää CBW:n tuotannon muuttamisen sopimustuotannoksi (toll-processing). Näin komissio katsoo, että yritys on myyty avoimen, läpinäkyvän ja ilman ehtoja järjestetyn tarjouskilpailumenettelyn jälkeen eniten tarjoavalle ja että yksityistäminen on toteutettu asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti(10).

On kuitenkin tutkittava, olisiko yrityksen purkaminen mahdollisesti ollut sen myymistä edullisempi vaihtoehto. Komissio on jo Treuhand-järjestelmän aikana todennut(11), että yrityksen purkaminen on otettava huomioon yksityistämisen taloudellisena vaihtoehtona. Jos purkamiskustannukset ovat myyntiin liittyviä kustannuksia alhaisemmat, yksityistämismenettely sisältää valtiontukea. Tutkimuksen kohteena olevassa tapauksessa yrityksen purkamiskustannukset ovat 54 miljoonan Saksan markan luokkaa, kun yrityksen rahallinen nettoarvo on 46,303 miljoonaa Saksan markkaa.

Komissio ei ole voinut tarkastaa Saksan ilmoittamia yrityksen purkamiskustannuksia. Arvioitu arvo voi valtion sosiaaliset vastuut (sopimusvelvoitteiden jatkuminen) huomioon ottaen olla joissakin tapauksissa suurempi kuin yksityisen yrityksen purkamisesta aiheutuvat vastaavat kustannukset. Yksityisen sijoittajan ei tarvitsisi vastata näistä kustannuksista, koske se pitäisi konkurssia yrityksen järjestelmällistä purkamista parempana vaihtoehtona. Tämä riittää perusteeksi määritellä yksityistäminen valtiontukea sisältäväksi menettelyksi.

Saksa on noudattanut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyä velvollisuuttaan ilmoittaa komissiolle rahoitustoimenpiteistä, jotka on toteutettu CBW:n hyväksi.

b) Yksittäiset tukitoimenpiteet

Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseisillä markkinoilla toimivan yrityksen tukemiseksi toteutetuilla toimenpiteillä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Toimenpide, jonka Sachsen-Anhaltin osavaltio on toteuttanut osana liittovaltion ja osavaltion yhteistä puiteohjelmaa alueellisen talousrakenteen parantamiseksi (yhteisen edun mukaiseen tehtävään kuuluvat varat), on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Se on tosin toteutettu osana tukiohjelmaa, joka on ilmoitettu komissiolle, jonka tämä on hyväksynyt ja joka täyttää kyseisessä ohjelmassa määritellyt ehdot.

BvS:n toimenpide, joka on katsottava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi ja jonka määräksi voidaan laskea 66,34 miljoonaa Saksan markkaa, on tutkittava, jotta saataisiin selville, voidaanko siihen mahdollisesti soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa ja onko se vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää tukea koskevien suuntaviivojen(12) mukainen. Ajalta ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 peräisin olevien kemiallisten jätteiden käsittelyä (aikaisemmat rasitteet) varten osoitettu 1,28 miljoonaa Saksan markkaa ei ole valtiontukea. Jo vuotta 1991 koskevan Treuhand-ohjelman(13) yhteydessä komissio katsoi, että ajalta ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 peräisin olevien aikaisempien rasitteiden poistamiskustannusten maksamista ei voida katsoa tueksi, koska ei yritystä eikä sijoittajaa voida asettaa vastuuseen tällaisista aikaisemmista rasitteista, jotka ovat yksinomaan vanhan hallinnon vastuulla.

2 Poikkeus tukikiellosta EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan nojalla

Komission on tutkittava, voidaanko tarkasteltavana oleva tuki katsoa soveltuvaksi yhteismarkkinoilla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan nojalla.

Kyseisten toimenpiteiden luonteen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa. Saksa ei ole edes esittänytkään, että edellytykset poikkeuksen myöntämiselle tukikiellosta täyttyisivät.

Sen vuoksi komissio tarkastelee mahdollisuutta soveltaa tukikieltoon EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, jonka mukaan tukia tietyn talousalueen kehityksen edistämiseen voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina, jos ne eivät muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Lisäksi CBW:n toimipaikka on alueella, jolla vajaatyöllisyys on merkittävä ongelma ja elintaso on poikkeuksellisen alhainen.

Tarkasteltavana olevan tuen päätavoite ei ole kuitenkaan alueellinen kehitys vaan yhden yrityksen tervehdyttäminen. Siksi se on luokiteltava tapauskohtaiseksi tueksi, jonka tarkoituksena on auttaa epäsuotuisalla alalla toimivaa vaikeuksissa olevaa yritystä palauttamaan elinkelpoisuutensa. Tällainen tuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää tukea koskevissa suuntaviivoissa asetetut ehdot.

a) Elinkelpoisuuden palauttaminen

i) "Worst-case-skenaario"

Rakenneuudistussuunnitelmaa laatiessaan sijoittajat ovat käyttäneet lähtökohtanaan äärimmäisen varovaisia arvioita.

Niin kutsuttu "Worst-case-skenaario" (oletus pahimmasta mahdollisesta tapauksesta) koskee kahta näkökohtaa: Sijoittajat B& R ovat arvioineet jotkin kustannustekijät hyvin korkeiksi. Esimerkiksi poistot on heidän suunnitelmassaan määritelty hyvin suuriksi ja ne jakautuvat enintään kymmenen vuoden jaksolle. Taloudessa yleisesti noudatettavat poistokaudet määräytyvät kuitenkin laitoksen todellisen käyttöiän mukaan, joka on kemian teollisuudessa noin 15 vuotta. Sijoittajat ovat arvioineet myös henkilöstökustannukset hyvin korkeiksi. Vaikka henkilöstön määrä lisääntyisi suunnitelmien mukaisesti, arvioitu henkilöstökustannusten nousu vaikuttaa kuitenkin liioitellulta.

Lisäksi rakenneuudistussuunnitelmasta puuttuu tiettyjä yrityksen strategista suuntautumista koskevia tekijöitä, jotka sisältyivät varsinaiseen suunnitelmaan. B& R:n suunnitelman ydinkohta oli kuuden liiketoimintayksikön yhdistäminen yhdeksi taloudelliseksi yksiköksi, josta koituva synergiavaikutus mahdollistaisi kustannusten merkittävän alentamisen. CBW:n tuotannon muuttaminen sopimustuotannoksi ja toll-processing-tekniikan käyttöönotto mahdollistaisivat samanaikaisesti tuotantokapasiteetin hyödyntämisen tehokkaammin ja tuottavuuden lisäämisen. B& R:n liiketoimintasuunnitelmassa jätetään huomiotta sekä yhdistämisestä saatava synergiaetu että tuotannon muuttaminen sopimustuotannoksi (toll-processing), koska sijoittajat eivät voineet vielä vuonna 1996 ennustaa, milloin rakenneuudistustoimenpiteiden vaikutukset alkaisivat näkyä.

ii) "Worst-case-skenaarion" uskottavuus

Sekä KPMG että BvS:n johtokomitea arvioivat kuitenkin suunnitelman uskottavaksi. Tutkintamenettelyn aikana saamiensa tietojen perusteella komissio voi hyväksyä BvS:n perustelut.

- Rakenneuudistussuunnitelman uskottavuuden arvioimiseksi on ensiksi varmistettava, että oletukset perustuvat vuotuisen kassavirran kehitykseen. Jotta yritys voitaisiin luokitella suuntaviivojen mukaisesti elinkelpoiseksi, kassavirran olisi yleensä oltava riittävän korkea kattaakseen päivittäisen toiminnan lisäksi myös ylläpidosta ja jälleeninvestoinneista aiheutuvat kustannukset.

CBW:n elinkelpoiseksi luokittelua varten ei kassavirran tässä tapauksessa kuitenkaan tarvitse varsinaisesti kattaa kyseisiä ylläpito- ja jälleeninvestointitoimenpiteitä ensinnäkään sen vuoksi, että yrityssuunnitelmaan sisältyy jo vuotuisia ylläpitokustannuksia 4 miljoonaa Saksan markkaa. Toiseksi yrityksen laajan tervehdyttämisen yhteydessä vuosina 1997-1999 toteutettavat huomattavat investoinnit huomioon ottaen eivät jälleeninvestoinnit liene tarpeen tätä ajanjaksoa välittömästi seuraavina vuosina, vaan vasta sitten, kun CBW:n tilanne on enemmän vakiintunut.

Näin ollen kassavirran ei tarvitse tässä tapauksessa kattaa ylläpito- ja jälleeninvestointitoimenpiteitä. Vuodesta 1999 alkaen CBW:n kassavirran pitäisi olla kuitenkin positiivinen(14). Tämä tarkoittaa sitä, että liiketoiminnan kustannukset voitaisiin tuolloin kattaa ja yritys pystyy rahoittamaan itse itsensä.

- Sijoittajan esittämässä rakenneuudistussuunnitelmassa joukko kustannustekijöitä arvioidaan hyvin huomattaviksi. Esimerkiksi poistot erottuvat poikkeuksellisen suurina korkeintaan kymmenen vuoden poistoajan vuoksi. Suunnitelman uskottavuuden selvittämiseksi laskentaperusteena on kuitenkin käytettävä poistoaikaa, jossa otetaan huomioon laitosten tosiasiallinen käyttöaika. Olettaen, että käyttöomaisuuteen investoidaan ajanjaksona 1997-1999 yhteensä 83,3 miljoonaa Saksan markkaa ja että korvaavia investointeja ei tarvita ainakaan ennen vuotta 2005, poistokulut ovat todellisuudessa pienemmät (60 prosenttia) kuin millaisiksi ne on suunnitelmassa ennakoitu. Näin ollen yritys tekisi jo vuodesta 2001 alkaen positiivisia tuloksia.

- Joitakin B& R:n suunnitelmaan sisältyviä seikkoja ei ole otettu itse rakenneuudistussuunnitelmassa riittävästi huomioon. BvS on kuitenkin ottanut huomioon suunnitelman uskottavuutta arvioidessaan sekä synergiaedut että siirtymisen tuotannossa toll-processing-tekniikkaan, joiden seurauksena kustannukset todennäköisesti alenevat ja tuottavuus lisääntyy.

iii) Yrityksen nykytila

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kuten taulukosta käy ilmi, CBW:n taloudellinen tilanne on parantunut selvästi. Vuoden 1997 liikevaihto muodostui huomattavasti ennakoitua paremmaksi; se onnistuttiin nostamaan ilmoituksessa käytettyä worst-case-skenaariota 30 prosenttia korkeammaksi.

Menettelyn aikana annetut tiedot ovat todenmukaisia myös seuraavista syistä:

- Parantunut tilanne johtuu ensimmäisistä rakenneuudistustoimenpiteistä, jotka on toteutettu vuosina 1997 ja 1998 ja jotka liittyivät markkinointistrategiaan, tutkimusyksiköiden yhdistämiseen yhdeksi analyysikeskukseksi, ISO 9001 -standardin käyttöönottoon ja tietoteknisten järjestelmien käyttöönottoon.

- Saksan viranomaisten mukaan CBW on saavuttanut alan suuryritysten keskuudessa tietyn maineen sopimustoimittajana - strategisia asiakkaita ovat [...]. Yritys saa pelkästään tämän uuden maineensa avulla kiinteitä ja mahdollisia toimitussopimuksia kolmeksi vuodeksi ja pitemmäksikin ajaksi. Kuuden liiketoimintayksikön yhdistäminen yhdeksi yksiköksi ja tuotannon muuttaminen sopimustuotannoksi ovat osoittautuneet valteiksi yrityksen menestymiselle.

- Tätä CBW:n rakenneuudistuksen myötä tapahtunutta edistymistä vahvisti epäilemättä vielä maailmanmarkkinoilla vuonna 1997 tapahtunut myönteinen kehitys.

Kaikki mainitut tekijät antavat myönteistä kuvaa yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisesta ja tukevat samalla BvS:n perusteluja, jotka herättivät epäilyksiä vielä vuonna 1997, kun tutkintamenettelyä aloitettiin. CBW:n nykyinen tilanne vahvistaa yrityksen elinkelpoisuuden palauttamista koskevan BvS:n aikaisemman arvion.

b) Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estäminen

Asianomaiset kolmannet eivät vahvistaneet menettelyn aloittamisen yhteydessä esitettyjä merkityksellisillä markkinoilla vallitsevaa liikakapasiteettia koskevia epäilyksiä. Kemian teollisuuden raaka-aineena käyttämää tuotetta Anilin 310 lukuun ottamatta ei komissiolla ole tietoja kyseisten markkinoiden kapasiteettitilanteesta niiden tuotteiden osalta, joita CBW valmistaa. Anilin 310 -tuotteen markkinoilla kuitenkin näyttää olevan jonkin verran liikatuotantoon liittyviä vaikeuksia(15). Koska CBW on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukialueella sijaitseva pk-yritys, komissio ei kuitenkaan sovella kapasiteetin vähentämistä koskevaa vaatimusta yhtä ankarasti. Tästä huolimatta kemian alan ja ennen kaikkea lääketeollisuuden tarvitsemien tuotteiden markkinat ovat kehittymässä hyvin suotuisasti. Toisaalta aniliinin tuotannon osuus on kokonaistuotannosta vain 10 prosenttia. Siksi komissio katsoo, ettei kapasiteetin vähentäminen ole tässä tapauksessa tarpeellista.

c) Tuen suhteellisuus

Vaikka otettaisiinkin huomioon, että tässä tapauksessa kysymyksessä on johdon tekemä yritysosto, alun perin suunniteltu sijoittajien rahoitusosuus (noin 3,5 prosenttia) oli silti riittämätön. Saksa on kuitenkin ilmoittanut komissiolle menettelyn aikana, että (yksityiset) luottolaitokset ovat yrityksen liiketoiminnan suotuisan kehityksen vuoksi luopuneet vaatimuksesta, että osavaltion on myönnettävä valtiontakaukset yhteensä 10 miljoonan Saksan markan luotoille. Tämän luopumisen kanssa samanaikaisesti sijoittajien osuus on korotettu yhteensä 22,875 miljoonaan Saksan markkaan(16). Noin 19 prosentin rahoitusosuuden vuoksi sijoittajien osuus vaikuttaa näin ollen kohtuulliselta ottaen huomioon, että kysymyksessä on johdon suorittama yritysosto. Lisänä on vielä ostohinnan muuttuva osa, joka arvioidaan nykyisin yrityksen selvästi parantuneen tilanteen vuoksi noin 20 miljoonaksi Saksan markaksi(17).

Yrityksen parantunut tilanne huomioon ottaen komission oli tutkittava, onko tuen intensiteetti rajoittunut rakenneuudistuksen edellyttämään vähimmäismäärään. BvS:n myöntämiin tukiin kuuluu vuosien 1997 ja 1998 alun perin negatiiviseksi ennustetun kassavirran tasoittaminen 9 miljoonalla Saksan markalla. Saksa on tosin ilmoittanut komissiolle menettelyn aikana, että vuoden 1997 kassavirta oli [...] ja vuoden 1998 kassavirran ennustetaan myös muodostuvan positiiviseksi(18). Koska kassavirta on parantunut näin huomattavasti, komissio katsoo, että suunniteltu kassavirran tasoitus ylittää rakenneuudistuksen edellyttämän tuen vähimmäismäärän. Siksi suunniteltu kassavirran tasoitus on katsottava yhteismarkkinoille soveltumattomaksi tueksi.

VI PÄÄTELMÄ

Sachsen-Anhaltin osavaltion liittovaltion ja osavaltion yhteisen alueellisen talousrakenteen parantamista koskevan puiteohjelman perusteella myöntämä 28,8 miljoonan Saksan markan rahoitus on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Se on kuitenkin poikkeuksetta myönnetty osana ilmoitettuja ja komission hyväksymiä tukiohjelmia, joissa asetetut ehdot se täyttää.

BvS:n toimenpiteet, jotka on katsottava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi valtiontuiksi ja joiden määrä voidaan laskea yhteensä 66,34 miljoonaksi Saksan markaksi, on tutkittu sen määrittelemiseksi, voidaanko niihin soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa ja noudattavatko ne vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnetty 1,28 miljoonaa Saksan markkaa ei ole valtiontukea(19).

Sijoittajan valintamenettelyä koskeville epäilyksille ei ole saatu menettelyn aikana vahvistusta. Kilpailun toteuttamisesta vastasi KPMG. B& R:n tervehdyttämisohjelmaan sisältyvä julkinen rahoitusosuus oli hieman korkeampi kuin F& L:n esittämä. BvS valitsi kuitenkin Bräutigamin ja Riemannin suunnitelman, koska se piti tätä kyseisten sijoittajien maksukykyisyyden vuoksi luotettavampana. Yritysryhmä F& L ei onnistunut poistamaan rahoitussuunnitelmiinsa kohdistuvia BvS:n epäilyksiä. Maksukykyisyys on aina ollut BvS:lle ensisijainen peruste ostajan valinnassa. Koska B& R:n ja F& L:n edellyttämien tukimäärien ero oli mitätön, komissio hyväksyy BvS:n valinnalleen esittämät perusteet. Lisäksi BvS on valinnut B& R:n sijoittajaksi valitessaan nykyaikaisen suunnitelman, koska suunnitelmaan sisältyi CBW:n tuotannon muuttaminen sopimustuotannoksi (toll-processing).

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä esitetyt yrityksen elinkelpoisuuden palauttamista koskevat vakavat epäilykset poistuivat menettelyn aikana annettujen tietojen ansiosta. BvS arvioi rakenneuudistussuunnitelman sen perustietoja koskevista äärimmäisen varovaisista oletuksista huolimatta luotettavaksi. Komissio on tästä arviosta samaa mieltä. Koska vuodesta 1999 alkaen odotettiin positiivista kassavirtaa, jolla voitaisiin kattaa liiketoiminnan kustannukset, yrityksen pitäisi periaatteessa pystyä rahoittamaan itse itsensä. CBW:n elinkelpoisuuden palauttamista koskeva BvS:n ennuste saa yrityksen nykytilan myötä vahvistuksen, koska vuoden 1997 kassavirta on muodostunut positiiviseksi.

Komissio laskee sijoittajien osuuden yrityksen rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista olevan 19,1 prosenttia. Lisäksi on olemassa kauppahinnan muuttuva osa. Koska kysymyksessä on johdon suorittama yritysosto, sijoittajien rahoitusosuus katsotaan näin ollen riittäväksi.

Yrityksen nykyinen tilanne on huomattavasti suotuisampi kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ennakoitiin. Koska bruttokassavirta oli vuonna 1997 positiivinen ([...]) ja vuoden 1998 vastaava tulos lienee myös positiivinen, komissio toteaa, että negatiivisen kassavirran tasoittaminen 9 miljoonalla Saksan markalla ylittää rakenneuudistuksen edellyttämän vähimmäismäärän eikä siksi sovellu yhteismarkkinoille.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Toimenpiteet, joiden arvo on 1,28 miljoonaa Saksan markkaa ja jotka Saksa aikoo toteuttaa yrityksen Chemie GmbH Bitterfeld-Wolfen (CBW) hyväksi osana 1 päivää heinäkuuta 1990 edeltävältä ajalta peräisin olevien aikaisempien rasitteiden hoitamista, eivät ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2. Valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää CBW:lle ja joka on määrältään 57,34 miljoonaa Saksan markkaa koostuen 46,1 miljoonan Saksan markan investointiavustuksesta sekä 11,24 miljoonan Saksan markan purkutyö- ja infrastruktuurikustannusten maksamisesta, soveltuu yhteismarkkinoille,

3. Suuruudeltaan 9 miljoonan Saksan markan valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää yritykselle Chemie GmbH Bitterfeld-Wolfen negatiivisen kassavirran tasoittamiseen, ei sovellu yhteismarkkinoille. Tämän vuoksi tätä tukea ei saa myöntää.

2 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavalalle.

Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 1999.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 383, 17.12.1997, s. 4.

(2) EYVL C 383, 17.12.1997, s. 4.

(3) Tämän tiedon on toimittanut BvS 12 päivänä marraskuuta 1998 järjestettyjen tapaamisten yhteydessä.

(4) Liikesalaisuus.

(5) Ks. 23. kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus (1993), kohta 402 ja seuraavat.

(6) Yhteenliittymään kuului neljä kumppania: Buch Umwelttechnik GmbH, Manifattura Chemica Italiana, H. Schmidt ja tuntemattomaksi jäänyt neljäs yritys.

(7) Johtokomitea on toimivaltaisen ministeriön asettama riippumaton elin, joka arvioi esitetyt suunnitelmat. Komitean suositukset eivät sido BvS:ää, mutta useimmiten tämä noudattaa niitä.

(8) Luokittelu pk-yritykseksi on tärkeää, koska se on edellytyksenä tietyn ylärajan noudattamiselle, johon saakka investointikustannuksiin voidaan myöntää aluetukia liittovaltion ja osavaltion yhteisestä puiteohjelmasta alueellisen talousrakenteen parantamiseksi.

(9) Merkittävä kasvutekijä on sellaisten yritysten maailmanlaajuinen menestyminen, jotka valmistavat yleistuotteita lääketeollisuudelle ja maataloudelle - kahdelle talouden alalle, joiden omat tuottajat yhä useammin ostavat tarvitsemansa vaikuttavat aineet ulkopuolisilta toimittajilta.

(10) Ks. 23. kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus (1993), kohta 402 ja seuraava..

(11) Treuhandanstaltin toiminnasta tehdyt komission päätökset valtiontukiasioissa NN 108/91, (26 päivänä syyskuuta 1991 päivätty kirje, SG(91) D/17825), E15/92 (8 päivänä joulukuuta 1992 päivätty kirje SG(92) D/17613) ja N 768/94 (1 päivänä marraskuuta 1995 päivätty kirje SG(95) D/1062).

(12) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(13) Ks. valtiontuki NN 108/91, 26 päivänä syyskuuta 1991 päivätty kirje SG(91) D/17825.

(14) Alkuperäisessä suunnitelmassa vuosille 1997 ja 1998 ennakoitiin negatiivista kassavirtaa, joka oli tarkoitus kattaa mainitulla kassavirran tasoittamiseen varatulla 9 miljoonalla Saksan markalla.

(15) CBW käsittää kaikkiaan kuusi tuotantoyksikköä: Aniline, Azo-Ost, Camposan, Nitroclorbenzoldestillation, Pharmabau ja kokeilutehdas.

(16) Osuus koostuu 1 miljoonan Saksan markan kauppahinnasta, omaisuudenhoitoyhtiön 8,857 miljoonan Saksan markan velkojen vastuulleotosta (velat), osakepääoman korotuksesta 3 miljoonalla Saksan markalla sekä yhteensä 10 miljoonan Saksan markan investointi- ja käyttöomaisuuslainasta. Lainat lasketaan mukaan sijoittajan rahoitusosuuteen, koska osavaltio ei enää takaa niitä.

(17) BvS:n 12 päivänä marraskuuta 1998 pidetyssä neuvottelussa antamien tietojen mukaan.

(18) Tässä yhteydessä on syytä todeta, että itse yksityistämissopimuksessa on määrätty tämän kassavirran tasoituksen maksamisesta takaisin aina 6,4 miljoonaan Saksan markkaan saakka, jos kassavirta ei jää negatiiviseksi.

(19) Treuhandanstaltin toiminnasta tehty komission päätös asiassa NN 108/91, 26 päivänä syyskuuta 1991 päivätty kirje SG(91)D/17825.

Top