31998F0733

YHTEINEN TOIMINTA 21 päivältä joulukuuta 1998,

jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella, rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa (1) (98/733/YOS)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen K.3 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon Amsterdamissa 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 1997 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän, korkean tason työryhmän laatiman selvityksen järjestäytyneestä rikollisuudesta ja erityisesti toimintasuunnitelman suosituksen n:o 17,

katsoo, että neuvoston mielestä järjestäytyneen rikollisuuden tiettyjen muotojen vakavuus ja kehitys vaativat Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamista, erityisesti seuraavien rikosten suhteen: laiton huumausainekauppa, ihmiskauppa, terrorismi, laiton taide-esinekauppa, rahanpesu, vakavat talousrikokset, kiristys sekä muut henkeen, fyysiseen koskemattomuuteen tai vapauteen kohdistuvat tai yleistä vaaraa aiheuttavat väkivaltarikokset,

katsoo, että yhteinen suhtautumistapa rikollisjärjestöjen toimintaan osallistumiseen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltiot voisivat vastata niihin kohdistuviin monenlaisiin uhkiin,

katsoo, että jäsenvaltioiden on tätä yhteistä toimintaa toteuttaessaan pyrittävä soveltamaan tai helpottamaan todistajien ja/tai henkilöiden, jotka tekevät yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, suojelusta 23 päivänä marraskuuta 1995 (2) ja 20 päivänä joulukuuta 1996 (3) annettujen neuvoston päätöslauselmien mukaisia toimenpiteitä,

toistaa luottavansa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien rakenteeseen ja toimintaan sekä niiden valmiuteen taata oikeudenmukainen oikeudenkäynti,

katsoo, että jäsenvaltiot aikovat varmistaa, että rikollisjärjestöjen toimintaan osallistuvat henkilöt eivät voi välttää tämän yhteisen toiminnan piiriin kuuluvien rikosten tutkintaa ja oikeuskäsittelyä; tätä varten jäsenvaltiot helpottavat oikeudellista yhteistyötä kyseisten rikosten tutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä,

muistuttaa, että Euroopan unioni kunnioittaa perusoikeuksia, sellaisina kuin ne esitetään yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, jonka osapuolia kaikki jäsenvaltiot ovat, ja erityisesti sen määräyksiä sananvapaudesta, rauhanomaisesta kokoontumisvapaudesta ja yhdistymisvapaudesta,

on tutkinut Euroopan parlamentin näkemykset, jotka parlamentti esitti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.6 artiklassa tarkoitetussa kuulemisessa (4),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Tässä yhteisessä toiminnassa rikollisjärjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön muodostamaa tietyn ajan kestävää järjestäytynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen sellaisia rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide tai sitä ankarampi rangaistus, olivatpa nämä rikokset itsessään tavoitteena tai keino saada aineellista hyötyä ja tarpeen mukaan vaikuttaa aiheettomasti viranomaisten toimintaan.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin kuuluvat Europol-yleissopimuksen 2 artiklassa sekä sen liitteessä mainitut rikokset, joista on säädetty vähintään ensimmäisen kohdan mukaista rangaistusta vastaava rangaistus.

2 artikla

1. Tukeakseen rikollisjärjestöjen vastaista toimintaa kukin jäsenvaltio sitoutuu 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti varmistamaan, että toisesta tai molemmista jäljempänä kuvatuista menettelyistä on säädetty tehokkaat, oikeasuhtaiset ja vakuuttavat rangaistukset:

a) henkilön menettely, kun hän tahallisesti ja tietoisena joko järjestön tarkoituksesta tai yleisestä rikollisesta toiminnasta taikka järjestön aikomuksesta tehdä kyseisiä rikoksia osallistuu aktiivisesti

- järjestön 1 artiklassa tarkoitettuihin toimiin silloinkin kun kyseinen henkilö ei osallistu näiden rikosten varsinaiseen tekemiseen ja, jollei asianomaisen jäsenvaltion rikosoikeuden yleisistä periaatteista muuta johdu, silloinkin kun kyseessä olevat rikokset tosiasiassa jäävät tekemättä,

- järjestön muuhun toimintaan tietoisena myös siitä, että hänen osallistumisensa edistää järjestön 1 artiklassa tarkoitetun rikollisen toiminnan toteutumista;

b) henkilön menettely, jolla hän on tehnyt yhden tai useamman henkilön kanssa sopimuksen toiminnasta, joka toteutuessaan johtaisi sellaisten rikosten suorittamiseen, joita tarkoitetaan 1 artiklassa, silloinkin kun tämä henkilö ei osallistu toiminnan varsinaiseen suorittamiseen.

2. Riippumatta siitä, valitsevatko jäsenvaltiot 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun menettelyn kriminalisoinnin, ne avustavat toisiaan mahdollisimman suuressa määrin tämän artiklan piiriin kuuluvien rikosten osalta sekä neuvostossa 27 päivänä syyskuuta 1996 tehdyn Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 4 kohdan piiriin kuuluvien rikosten osalta.

3 artikla

Kukin jäsenvaltio varmistaa, että oikeushenkilö voidaan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä määriteltävien menettelyjen mukaisesti asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tai, jos tätä mahdollisuutta ei ole, muulla tavoin vastuuseen tekemistään 2 artiklassa tarkoitetuista rikoksista. Oikeushenkilön vastuu ei rajoita sellaisen luonnollisen henkilön rikosoikeudellista vastuuta, joka on ollut kyseisissä rikoksissa tekijä tai avunantaja. Jokainen jäsenvaltio varmistaa erityisesti, että oikeushenkilöille voidaan langettaa tehokkaita, oikeasuhtaisia ja vakuuttavia seuraamuksia, ja että ne voivat olla myös omaisuuteen kohdistuvia ja taloudellisia.

4 artikla

Kukin jäsenvaltio varmistaa, että 2 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu menettely, joka on tapahtunut sen alueella, voidaan käsitellä rikosoikeudenkäynnissä riippumatta siitä, missä jäsenvaltioiden alueella kyseinen järjestö pääasiassa sijaitsee tai missä se harjoittaa rikollista toimintaansa tai missä tapahtuu toiminta, jota 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sopimus koskee.

Jos useampi jäsenvaltio on toimivaltainen tutkimaan rikollisjärjestöön osallistumista, ne neuvottelevat keskenään toimintansa yhteensovittamiseksi siten, että rikosoikeudenkäynti voidaan toteuttaa tehokkaasti ottaen huomioon erityisesti järjestön eri osien sijainti asianomaisten jäsenvaltioiden alueella.

5 artikla

1. Sellaisissa tapauksissa, joissa sovelletaan neuvostossa 27 päivänä syyskuuta 1996 tehtyä, Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaa yleissopimusta, tämä yhteinen toiminta ei vaikuta millään tavoin yleissopimuksesta johtuviin velvoitteisiin tai sen tulkintaan.

2. Tässä yhteisessä toiminnassa ei ole mitään estettä sille, että jäsenvaltio säätää rangaistavaksi rikollisjärjestöön liittyvän menettelyn 2 artiklassa määriteltyä laajemmin.

6 artikla

Kukin jäsenvaltio antaa tämän yhteisen toiminnan voimaantuloa seuraavana vuonna toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi yhteisen toiminnan täytäntöönpanoa koskevia aiheellisia ehdotuksia.

7 artikla

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

8 artikla

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 1998.

Neuvoston puolesta

M. BARTENSTEIN

Puheenjohtaja

(1) Belgian valtuuskunnan parlamentaarinen tarkasteluvarauma.

(2) EYVL C 327, 7.12.1995, s. 5

(3) EYVL C 10, 11.1.1997, s. 1

(4) Lausunto annettu 20. marraskuuta 1997.

Neuvoston lausuma

Neuvosto arvioi joulukuun 1999 loppuun mennessä, miten jäsenvaltiot ovat täyttäneet tämän yhteisen toiminnan mukaiset velvoitteensa ja erityisesti miten ne ovat panneet täytäntöön sen 2 artiklan. Se voi sitten päättää jatkaa arviointia säännöllisesti.

Tätä varten neuvosto saa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ja neuvoston 5. joulukuuta 1997 hyväksymän arviointijärjestelmän mukaisesti laaditun kertomuksen, jossa

- selvitetään tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanon edistymistä,

- kuvataan tämän yhteisen toiminnan mukaisesti sovellettuja kansallisia toimenpiteitä ja tutkitaan erityisesti tämän yhteisen toiminnan piiriin kuuluvien rikosten oikeuskäsittelyä koskevia käytäntöjä,

- tarkastellaan kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen oikeudellisen yhteistyön tehostamiseksi tässä yhteisessä toiminnassa tarkoitettujen rikosten suhteen tutkimalla muun muassa oikeudellisen yhteistyön määräaikoja ja sitä, haittaako kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvä kaksoisrangaistavuuden ehto jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä,

- selitetään tarvittaessa, miksi tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpano on viivästynyt.

Itävallan valtuuskunnan 3 artiklaa koskeva lausuma

Itävalta viittaa sille Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän toisen pöytäkirjan 18 artiklan 2 kohdassa (EYVL C 221, 19.7.1997, s. 11) annettuun mahdollisuuteen lykätä viidellä vuodella sitoutumistaan pöytäkirjan 3 ja 4 artiklaan ja ilmoittaa, että se täyttää yhteisen toiminnan 3 artiklasta johtuvan velvoitteensa samassa määräajassa.

Tanskan valtuuskunnan 3 artiklaa koskeva lausuma

Tanska ilmoittaa, että se ei aio laajentaa rikosoikeudellista vastuuta koskevia säännöksiään oikeushenkilöihin pannakseen täytäntöön 3 artiklan.

Saksan valtuuskunnan 4 artiklan toista kohtaa koskeva lausuma

Saksa edellyttää, että 4 artiklan toisen kohdan mukaisissa neuvotteluissa otetaan asianmukaisesti huomioon rikollisjärjestön tai järjestön osan sijainnin painopiste eli sen toiminta-alue.

Belgian valtuuskunnan lausuma 1 artiklan osalta

Belgian valtuuskunta katsoo, että 1 artiklassa olevan "rikollisjärjestöä" koskevan käsitteen määritelmään sisältyvät rikoksentekijöiden käyttämät toimintatavat. Toimintatavoilla tarkoitetaan pelottelun, uhkailun, väkivallan, vilpillisten menettelyjen tai lahjonnan käyttämistä taikka kaupallisten tai muiden rakenteiden hyödyntämistä rikosten toteuttamisen peittelemiseksi tai helpottamiseksi.