31996R1488

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1488/96,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996,

rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo, että

Eurooppa-neuvoston Lissabonin, Korfun ja Essenin kokouksissa vahvistettiin, että Välimeren alue on Euroopan unionille ensisijainen alue, ja asetettiin tavoitteeksi luoda unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuus,

Cannesin kokouksessa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1995 Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen, 12 päivänä kesäkuuta 1995 laadittuun neuvoston kertomukseen perustuen, jonka pohjana olivat muun muassa Välimeren alueen politiikan vahvistamisesta 19 päivänä lokakuuta 1994 ja 8 päivänä maaliskuuta 1995 annetut komission tiedonannot, pitävänsä strategisesti tärkeänä uuden ulottuvuuden luomista Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen yhteistyökumppanien välisiin suhteisiin,

on tarpeen jatkaa työtä, jotta Välimeren alueesta tulisi poliittisesti vakaa ja turvallinen alue; yhteisön Välimeren alueen politiikan olisi edistettävä demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja vahvistamisen yleistä tavoitetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä hyvien naapuruussuhteiden edistämisen tavoitetta noudattaen kansainvälistä oikeutta ja kunnioittaen alueellista koskemattomuutta sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien Välimeren alueen maiden ulkorajoja,

Euroopan ja Välimeren vapaakauppa-alue tulee toteutuessaan edistämään Välimeren alueeen vakautta ja vaurautta,

Välimeren alueen yhteistyökumppaneille vapaakauppa-alueen perustaminen saattaisi tuoda mukanaan perusteellisia rakennemuutoksia,

tämän vuoksi on välttämätöntä tukea Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden pyrkimyksiä uudistaa taloudellisia, yhteiskunnallisia ja hallinnollisia rakenteitaan,

kulttuurien ja kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua olisi syvennettävä erityisesti edistämällä koulutusta, kehitystä ja hajautettua yhteistyötä,

olisi kannustettava alueellisen yhteistyön tehostamista sekä erityisesti Välimeren alueiden ja yhteistyökumppaneiden välisten talousuudistusta ja rakennemuutosta edistävien taloudellisten yhteyksien ja kauppavirtojen kehittämistä,

yhteisön Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden välisissä rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä koskevissa kahdenvälisissä pöytäkirjoissa luotiin hyödyllinen alustava perusta yhteistyölle, ja nyt on tarpeen siirtyä saatujen kokemusten pohjalta uuteen yhteistyökumppanuuden vaiheeseen,

olisi vahvistettava tämän yhteistyökumppanuuden hallinnointia koskevat säännöt varmistaen talousarviomäärärahoja käytettäessä toteutettavien kaikkien toimien avoimuus ja johdonmukaisuus,

tämän vuoksi tätä asetusta sovelletaan kaikkiin toimenpiteisiin, jotka perustuvat yhteisön ja Välimeren kolmansien maiden rahoitusalan ja teknisen alan yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1762/92 (3) sekä Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1763/92 (4) yhtä maata laajempaan soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta,

tämän vuoksi tällä asetuksella korvataan edellä mainitut asetukset 1 päivästä tammikuuta 1997, mutta asetus (ETY) N:o 1762/92 on pidettävä kuitenkin voimassa mainittuna päivänä edelleen sovellettavien rahoituspöytäkirjojen hallinnoimiseksi sekä jäljellä olevien maksusitoumusten täyttämiseksi sellaisten rahoituspöytäkirjojen mukaisesti, joiden voimassaolo on lakannut,

tähän asetukseen sisältyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä maaliskuuta 1995 antaman julistuksen 2 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen rahoitusmäärä vuosiksi 1995-1999, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan,

ympäristöhankkeiden osalta voidaan myöntää korkotukea lainoille, jotka Euroopan investontipankki, jäljempänä `pankki`, on myöntänyt omista varoistaan itse asettamillaan ja perussääntönsä mukaisilla ehdoilla,

korkotukilainan osalta pankin omista varoistaan myöntämän lainan ja yhteisön talousarviosta rahoitetun korkotuen on oltava toisiinsa sidottuja ja toisistaan riippuvaisia; pankki voi perussääntönsä mukaisesti ja erityisesti hallintoneuvostonsa yksimielisellä päätöksellä, jos komission lausunto on kielteinen, päättää lainan myöntämisestä omista varoistaan sillä edellytyksellä, että korkotuki myönnetään; tämän vuoksi korkotuen myöntämismenettelyssä olisi kaikissa tapauksissa päädyttävä nimenomaiseen päätökseen tuen myöntämisestä tai tarvittaessa sen epäämisestä,

on aiheellista säätää, että jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea avustaa pankkia tehtävissä, jotka sille on annettu tämän asetuksen panemiseksi täytäntöön,

tässä asetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tehokkaasti ja suhteiden helpottamiseksi edusaajamaihin olisi suotavaa laatia monivuotiset suunnitelmat, ja

tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet ulottuvat kehitysyhteistyötä laajemmalle, ja niitä on määrä soveltaa maihin, jotka voidaan luokitella kehitysmaiksi vain osittain; tästä syystä tätä asetusta ei voida antaa muiden kuin EY:n perustamissopimuksen 235 artiklassa määrättyjen valtuuksien perusteella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisö toteuttaa unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuuden periaatteiden ja tärkeysjärjestyksen mukaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan liitteessä I lueteltujen Välimeren kolmansien maiden ja alueiden (jäljempänä `Välimeren alueen yhteistyökumppanit`) pyrkimyksiä uudistaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteitaan ja lieventää seurauksia, joita taloudellisesta kehityksestä voi aiheutua yhteiskunnalle ja ympäristölle.

2. Tukitoimenpiteiden edunsaajiin voi kuulua paitsi valtioita ja alueita myös paikallisia viranomaisia, alueellisia järjestöjä, julkisia virastoja, paikallisia tai perinteisiä yhteisöjä, liike-elämää tukevia järjestöjä, yksityisiä toimijoita, osuustoiminnallisia järjestöjä, keskinäisiä yhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä ja valtioista riippumattomia järjestöjä.

3. Tämän ohjelman toteuttamiseksi on varattu 3 424,5 miljoonan ecun suuruinen ohjeellinen rahoitusmäärä ajanjaksoksi 1995-1999.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

2 artikla

1. Tämän asetuksen tavoitteena on tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen toimien avulla myötävaikuttaa yhteistä etua koskeviin aloitteisiin unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuuden kolmella eri alalla, jotka ovat poliittisen vakauden ja demokratian vahvistaminen, Euroopan ja Välimeren alueen vapaakauppa-alueen luominen sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön kehittäminen, jossa otetaan huomioon inhimilliset ja kulttuuriset näkökohdat.

2. Tukitoimenpiteet toteutetaan vakauteen ja vaurauteen tähtäävän pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti ja erityisesti taloudelliseen siirtymävaiheeseen liittyvillä sekä kestävän yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen ja alueellisen sekä rajojen yli tehtävän yhteistyön aloilla. Näiden menettelyjen tavoitteet ja yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä II.

3 artikla

Tämä asetus perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle, jotka ovat asetuksen olennainen osa ja joiden rikkominen aiheuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

4 artikla

1. Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja säännöllisen ja vastavuoroisen ja erityisesti ohjeellisten ohjelmien ja hankkeiden osalta myös kohdealueella tapahtuvan tietojenvaihdon pohjalta yhteisön ja kunkin jäsenvaltion avustustoimenpiteiden tehokkaan yhteensovittamisen, jotta niiden yhteistyöohjelmat olisivat keskenään yhtenäisiä ja toisiaan täydentäviä. Lisäksi komissio edistää yhteensovittamista ja yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteistyöohjelmien ja muiden lahjoittajien kanssa.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetuista toimenpiteistä voi päättää yhteisö joko itsenäisesti tai yhteisrahoitushankkeiden osalta yhdessä Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden kanssa tai toisaalta jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten elinten ja pankin kanssa tai toisaalta monenvälisten elinten tai kolmansien maiden kanssa.

5 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet valitaan ottaen erityisesti huomioon edunsaajien painopistealueet, niiden tarpeiden kehittyminen, toteuttamiskyky ja rakenneuudistuksen edistyminen.

Valinta perustuu myös arvioon siitä, voidaanko näiden toimenpiteiden avulla saavuttaa päämäärät, joita yhteisön tuella tavoitellaan yhteistyö- tai assosiointisopimusten määräysten mukaisesti, jos sellaisia on tehty.

2. Yhdessä pankin kanssa laaditaan kolmivuotisia maa- ja aluekohtaisia ohjeellisia ohjelmia. Niissä otetaan huomioon Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden kanssa todetut painopisteet, erityisesti taloudellisen vuoropuhelun aikana tehdyt johtopäätökset. Ne tarkistetaan vuosittain tarpeen mukaan.

Näissä ohjelmissa määritellään liitteessä II olevassa II kohdassa mainituille aloille kohdistettavan yhteisön tuen tärkeimmät tavoitteet, päälinjat ja ensisijaiset toimialat sekä näiden ohjelmien arviointiperusteet. Ohjelmissa mainitaan puitesummat (kokonaismäärä ja painopistealueittain) sekä perustellaan varojen myöntäminen kyseiseen ohjelmaan ottaen huomioon tarve varata talousarviossa asianmukainen määräraha MEDA-ohjelman toteuttamiseksi.

Näitä ohjelmia voidaan muuttaa saatujen kokemusten perusteella sekä sen perusteella, miten Välimeren alueen yhteistyökumppanit ovat edistyneet rakenneuudistuksessa, makrotaloudellisessa vakauttamisessa ja yhteiskunnallisissa uudistuksissa, sekä uusien assosiointisopimusten puitteissa tehdyn taloudellisen yhteistyön tulosten mukaisesti.

3. Rahoituspäätökset perustuvat pääosin ohjeellisiin ohjelmiin.

6 artikla

1. Yhteisön myöntämä rahoitus muodostuu erityisesti avustuksista, joita ei makseta takaisin, tai riskipääomasta. Ympäristöalan yhteistyötoimenpiteisiin myönnettävä rahoitus voi muodostua pankin omista varoistaan myöntämille lainoille myönnetystä korkotuesta. Korkotuen määrä on kolme prosenttia.

2. Avustuksia, joita ei makseta takaisin, voidaan käyttää 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista edistävien toimintojen, hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen tai yhteisrahoittamiseen. Näille toiminnoille, hankkeille tai ohjelmille avustuksena myönnettävän rahoituksen enimmäismäärä riippuu myös niiden sijoitukselle mahdollistamasta tuotosta. Rahoituksen asettaminen yksityisen sektorin käyttöön on pääsääntöisesti toteutettava tavanomaisin kaupallisin ehdoin, jotta vältettäisiin mahdollisuuksien mukaan kilpailun vääristyminen paikallisilla rahoitusmarkkinoilla.

3. Rahoituspäätöksissä ja kaikissa niihin perustuvissa yleissopimuksissa ja sopimuksissa määrätään erityisesti komission suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikalla suorittamista tilintarkastuksista.

Tilintarkastustuomioistuin valvoo tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia, joiden käyttöä Euroopan investontipankki hallinnoi, komission, pankin ja tilintarkastustuomioistuimen yhdessä laatimien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

4. Riskipääomia käytetään ensisijaisesti omien varojen tai vastaavien asettamiseksi sellaisten tuotannollisten yritysten (yksityinen tai sekayritys) käyttöön, joita voivat muodostaa erityisesti yhteisön jäsenvaltioiden ja Välimeren kolmansien maiden ja alueiden luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

Pankin myöntämät ja hallinnoimat riskipääomat voivat olla:

a) julkisin varoin tuettuja lainoja, joiden takaisinmaksu ja tarvittaessa mahdollisten korkojen maksu tapahtuu vasta muiden pankkilainojen maksamisen jälkeen;

b) ehdollisia lainoja, joiden takaisinmaksu ja kesto riippuvat lainojen myöntämishetkellä määriteltyjen ehtojen toteutumisesta;

c) yhteisön merkitsemiä vähemmistö- tai väliaikaisosakkuuksia Välimeren kolmansissa maissa ja alueilla perustettujen yritysten osakepääomasta;

d) osakkuuksien rahoitusta ehdollisten lainojen muodossa, jota myönnetään Välimeren alueen yhteistyökumppaneille tai niiden hallitusten suostumuksella Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden yrityksille joko suoraan tai kyseisten kumppaneiden rahoituslaitosten välityksellä.

7 artikla

1. Tämän asetuksen mukaiset toimenpiteet voivat koskea tavaroiden ja palvelujen tuonnin kustannuksia sekä hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta johtuvia paikallisia kustannuksia. Yhteisön rahoitus ei koske veroja, tulleja eikä maksuja.

Kyseisten Välimeren alueen yhteistyökumppanien on sovellettava yhteisön tämän asetuksen mukaisesti rahoittamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin ainakin yhtä edullisia vero- ja tullijärjestelyjä kuin ne, joita nämä yhteistyökumppanit soveltavat suosituimmuusasemassa olevaan valtioon tai kansainväliseen kehitysjärjestöön.

2. Ohjelmiin liittyvien tukitoimenpiteiden valmistelusta, käynnistämisestä, seurannasta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset voidaan myös korvata.

3. Koulutus-, viestintä- ja tukimusohjelmien sekä muiden hankkeiden ylläpito- ja käyttökustannukset voidaan korvata; erityisesti ne, jotka on maksettava valuuttoina. Yleensä nämä kustannukset voidaan kuitenkin korvata ainoastaan käynnistysvaiheessa ja ne alenevat asteittain.

4. Tuotannollisiin investointeihin käytetään yhteisön rahoituksen lisäksi myös edunsaajan omia varoja tai markkinaehtoista rahoitusta kulloisenkin hankkeen laadun mukaisesti. Edunsaajan osuuden tai markkinaehtoisen rahoituksen osuuden olisi oltava mahdollisimman suuri. Yhteisön rahoitus, pankin omista varoista rahoitettava osuus mukaan lukien, ei saa kuitenkaan ylittää 80:tä prosenttia investointien kokonaiskustannuksista. Mainittu 80 prosentin yläraja on mahdollinen poikkeustapauksissa, ja sen on oltava toiminnan luonteen perusteella aiheellinen.

8 artikla

1. Julkiset hankinnat (tarjouspyynnöt ja sopimukset) ovat avoinna yhtäläisin ehdoin kaikille jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille.

2. Komissio varmistaa, että

- hankintojen, urakoiden ja palveluiden esivalintoihin ja tarjouskilpailuihin osallistuu mahdollisimman moni yhtäläisin ehdoin,

- valinta- ja arviointiperusteita noudatetaan ehdottoman avoimesti ja tiukasti,

- yrityksiä, järjestöjä ja laitoksia, jotka ovat kiinnostuneita ohjelman puitteissa rahoitettuihin hankkeisiin osallistumisesta, kilpailutetaan tehokkaasti,

- MED-komitealle annetaan pikaisesti menettelyohjeet, jotka koskevat näiden tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä yksityiskohtaisia sääntöjä ja joita tarkastellaan 11 artiklan mukaisesti.

3. Komissio huolehtii julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailujen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja ilmoittaa niiden aiheen, sisällön ja loppusumman, ja lisäksi se julkaisee

- kerran vuodessa ennusteen palvelujen hankinnoista sekä teknisen yhteistyön piiriin kuuluvista toimeksiannoista, jotka tarjouskilpailujen jälkeen annetaan toteutettaviksi 12 kuukauden kuluessa julkaisemisesta,

- kerran kolmessa kuukaudessa muutokset yllä mainittuun ennusteeseen.

4. Komissio toimittaa pyynnöstä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikille asiasta kiinnostuneille yrityksille, järjestöille ja laitoksille yhteisön alueella MEDA-ohjelmien yleispiirteitä koskevaa aineistoa sekä ohjelmiin pääsyä koskevat vaatimukset.

5. Rahoitusehdotuksiin sisällytetään suunniteltuja julkisia hankintoja koskevat tiedot mukaan lukien arvioidut summat, toimeksiantomenettely sekä suunnitellut tarjouskilpailujen julkaisupäivät.

6. Hankitasopimusten myöntämisessä yrityksille noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen asiaa koskevia säännöksiä.

7. Tarjouskilpailujen tulokset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Komissio antaa puolivuosittain 11 artiklassa mainitulle komitealle yksityiskohtaisia ja erityisiä tietoja julkisia hankintoja koskevista sopimuksista, jotka on tehty MEDA-ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanemiseksi.

8. Käytettäessä yhteisrahoitusta komissio voi tapauskohtaisesti sallia, että muista kuin Välimeren alueen yhteistyökumppanuusmaista kotoisin olevat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt saavat osallistua tarjouskilpailuihin ja olla osallisina sopimuksissa. Tällöin kolmansien maiden osallistuminen voidaan hyväksyä ainoastaan vastavuoroisuuden perusteella.

9 artikla

1. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja keskusteltuaan asiaankuuluvien Välimeren yhteistyökumppaneiden kanssa 5 artiklan 2 kohdassa mainittujen ohjeellisten ohjelmien yleiset suuntaviivat.

Komissio toimittaa tiedoksi tekemänsä rahoituksen kokonaissunnitelman ehdotuksineen ja ilmoittaa erityisesti kansallisten alueellisten ohjeellisten ohjelmien kokonaismäärärahan sekä sen jakautumisen näiden ohjelmien puitteissa eri edunsaajamaille ja painopistealueille.

2. Komissio vahvistaa 11 artiklan säännösten mukaisesti ohjeelliset ohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset sekä pääasiassa niihin perustuvat rahoituspäätökset.

3. Suurempaa määrää kuin 2 000 000:aa ecua koskevat muut kuin pankin lainojen korkotukea ja riskipääomaa koskevat rahoituspäätökset tehdään 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, tämän kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 6 artiklan säännösten soveltamista.

4. Kokonaismäärärahoja koskevat rahoituspäätökset tehdään 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kokonaismäärärahan puitteissa komissio tekee alle 2 000 000 ecun määrää koskevat rahoituspäätökset. Asetuksen 11 artiklassa tarkoitetulle komitealle annetaan tiedoksi nopeasti ja säännöllisesti ja joka tapauksessa ennen seuraavaa kokousta kaikki rahoituspäätökset, jotka koskevat alle 2 000 000 ecun määrää.

5. Komissio tekee päätökset 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tehtyjen rahoituspäätösten muuttamisesta, jos niihin ei sisälly asiasisällön muutoksia tai lisäsitoumuksia, jotka ovat arvoltaan suurempia kuin 20 prosenttia alkuperäisestä sitoumuksesta. Komissio antaa tästä viipymättä tiedon komitealle, josta säädetään 11 artiklassa.

6. Komissio vahvistaa 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen hajautetun yhteistyön puitteissa toteutettavat vaihto-ohjelmat.

7. Pankin myöntämien lainojen korkotukea koskevat rahoituspäätökset tehdään 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Riskipääomaa koskevat rahoituspäätökset tehdään 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

10 artikla

1. Komissio hallinnoi tässä asetuksessa tarkoitettuja, yhteisöjen talousarviosta rahoitettuja toimenpiteitä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Komissio ottaa huomioon varainhoitoasetuksessa tarkoitetun moitteettoman varainhoitotavan ja erityisesti taloudellisuuden sekä kustannusvaikuttavuuden periaatteet esittäessään komitealle, josta säädetään 11 artiklassa, rahoitusehdotuksia sekä 15 artiklassa mainittuja arviointeja.

11 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä `MED-komitea`, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Pankin edustaja osallistuu asioiden käsittelyyn ilman äänioikeutta.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia tuli vireille neuvostossa, komissio vahvistaa ehdotukset toimenpiteiksi.

4. Komitea voi käsitellä kaikkia muita tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia asioita, jotka puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäviksi, mahdollisesti jäsenvaltion edustajan pyynnöstä, ja erityisesti yleistä täytäntöönpanoa, ohjelman hallintoa sekä 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuja yhteisrahoitusta ja yhteensovittamista koskevia asioita.

5. Komitea hyväksyy työjärjestyksensä määräenemmistöllä.

6. Komissio antaa säännöllisesti tietoja komitealle ja tiedottaa tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

7. Euroopan parlamentille annetaan säännöllisesti tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

12 artikla

1. Korkotuetuilla lainoilla rahoitettavien ympäristöalan hankkeiden osalta pankki laatii rahoitusehdotuksen perussääntönsä mukaisesti. Pankki pyytää perussääntönsä 21 artiklan mukaisesti komission lausunnon sekä komitean, josta säädetään 14 artiklassa, lausunnon.

2. Komitea, josta säädetään 14 artiklassa, antaa lausunnon pankin laatimasta ehdotuksesta. Komission edustaja välittää komitealle komission kannan kyseisestä hankkeesta ja erityisesti siitä, onko se tämän asetuksen tavoitteiden sekä neuvoston vahvistamien yleisten suuntaviivojen mukainen. Lisäksi pankki antaa komitealle, josta säädetään 14 artiklassa, tiedot muista kuin korkotuetuista lainoista, joita pankki aikoo myöntää omista varoistaan.

3. Mainitun kuulemisen perusteella pankki pyytää komissiolta rahoituspäätöstä korkotuen myöntämisestä kyseistä hanketta varten.

4. Komissio esittää MED-komitealle ehdotuksen päätökseksi korkotuen rahoituksen myöntämisestä tai tarvittaessa sen epäämisestä.

5. Komissio toimittaa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen pankille, joka voi myöntää lainan, jos päätöksellä myönnetään korkotuki.

13 artikla

1. Pankki toimittaa komitealle, josta säädetään 14 artiklassa, lausuntoa varten riskipääomalla tehtäviä toimintoja koskevan suunnitelman. Komission edustaja välittää komitealle komission kannan kyseisestä hankkeesta ja erityisesti siitä, onko se tämän asetuksen tavoitteiden sekä neuvoston vahvistamien yleisten suuntaviivojen mukainen.

2. Komitean lausunnon perusteella pankki esittää hankkeen komissiolle.

3. Komissio tekee rahoituspäätöksen hankkeen ominaisuuksien kannalta tarkoituksenmukaisessa määräajassa.

4. Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen pankille, joka toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

14 artikla

1. Pankkiin perustetaan jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea, jäljempänä `14 artiklassa tarkoitettu komitea`. Komitean puheenjohtajana on sen jäsenvaltion edustaja, joka kulloinkin toimii pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana; komitean sihteeristön järjestää pankki. Komission edustaja osallistuu asioiden käsittelyyn komiteassa.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti 14 artiklassa tarkoitetun komitean työjärjestyksen.

3. Komitea tekee päätökset perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

4. 14 artiklassa tarkoitettuun komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla.

15 artikla

1. Komissio tutkii yhdessä pankin kanssa tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä sekä antaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Kertomuksessa annetaan tiedot varainhoitovuoden aikana rahoitetuista toimenpiteistä salassapitoperiaatetta noudattaen sekä arvioidaan saavutettuja tuloksia.

2. Komissio ja pankki arvioivat tärkeimpiä hankkeita, joihin ne molemmat osallistuvat, arvioidakseen tavoitteiden saavuttamista sekä laatiakseen suuntaviivat tulevan toiminnan tehostamiseksi. Arviointikertomukset toimitetaan luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Euroopan investointipankin hallinnoimien toimintojen osalta kyseiset arviointikertomukset toimitetaan jäsenvaltioille.

3. Komissio laatii joka kolmas vuosi yhdessä pankin kanssa kokonaisarvion Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden hyväksi toteutetusta yhteistyöpolitiikasta ja antaa arviointikertomuksen MED-komitean käsiteltäväksi mahdollisimman pikaisesti.

MED-komitealle toimitetaan vuosittain tarkka selostus olemassa olevien verkostojen koostumuksesta ja niiden toiminnasta.

Komissio esittää arvioinnin kustakin ohjelmasta joka toinen vuosi.

4. Hajautetun yhteistyön osalta komissio esittää MED-komitealle joka toinen vuosi tarkan selostuksen olemassa olevista verkostoista sekä arvioinnin kustakin ohjelmasta.

5. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille vuosittain vielä käytettävissä olevista tai jo myönnetyistä varoista.

6. Neuvosto tarkastelee tätä asetusta uudelleen 30 päivään kesäkuuta 1999 mennessä. Tätä varten komissio esittää neuvostolle 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä arviointikertomuksen sekä asetuksen tulevaisuutta ja siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia koskevat ehdotukset.

16 artikla

Lopullisesta menettelystä aiheellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi silloin kun Välimeren alueen yhteistyökumppani ei täytä jotain tuen saamiseksi vaadittua olennaista edellytystä, päätetään 30 päivään kesäkuuta 1997 mennessä.

17 artikla

1. Kumotaan asetus (ETY) N:o 1763/92 31 päivästä joulukuuta 1996 alkaen.

2. Sovelletaan asetusta (ETY) N:o 1762/92 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen mainittuna päivänä edelleen voimassa olevien pöytäkirjojen hallinnointiin sekä varojen sitomiseen sellaisten pöytäkirjojen mukaisesti, joiden voimassaolo on lakannut.

18 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 1996.

Neuvoston puolesta

I. YATES

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 232, 6.9.1995, s. 5 ja EYVL N:o C 150, 24.5.1996, s. 15

(2) EYVL N:o C 17, 22.1.1996, s. 184 ja lausunto annettu 20 kesäkuuta 1996 (EYVL N:o C 198, 8.7.1996)

(3) EYVL N:o L 181, 1.7.1992, s. 1

(4) EYVL N:o L 181, 1.7.1992, s. 5

LIITE I

ASETUKSEN 1 ARTIKLASSA TARKOITETTUINA YHTEISTYÖKUMPPANEINA TOIMIVAT MAAT JA ALUEET

Algerian demokraattinen kansantasavalta

Egyptin arabitasavalta

Israelin valtio

Jordanian kuningaskunta

Kyproksen tasavalta

Libanonin tasavalta

Maltan tasavalta

Marokon kuningaskunta

Syyrian arabitasavalta

Tunisian tasavalta

Turkin tasavalta

Gazan ja Jordan-joen länsirannan miehitetyt alueet

LIITE II

ASETUKSEN 2 ARTIKLAN TOTEUTTAMISEN TAVOITTEET JA YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

I. a) Taloudellisen siirtymävaiheen tukeen sekä Euroopan ja Välimeren vapaakauppa-alueen toteuttamiseen kuuluu erityisesti:

- työpaikkojen luominen ja yksityisen sektorin kehittäminen, erityisesti yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja pk-yritysten tukeminen,

- Euroopan yhteisön ja Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden välisten investointien, teollisen yhteistyön ja niiden välisen kaupan sekä yhteistyökumppaneiden keskinäisen kauppavaihdon edistäminen,

- taloudellisten perusrakenteiden erojen tasoittaminen, mihin voisivat sisältyä rahoitus- ja verotusjärjestelmät.

b) Siihen kuuluvat myös rakennesopeutusohjelmien tukitoimet. Tukitoimet toteutetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

- tukiohjelmilla pyritään palauttamaan rahoitustasapaino ja luomaan nopeammalle kasvulle suotuisat taloudelliset toimintaedellytykset pyrkien samalla väestön elinolojen parantamiseen,

- tukiohjelmat sovitetaan kunkin maan erityistilanteeseen, ja niissä otetaan huomioon sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset olot,

- tukiohjelmien yhteydessä määrätään toimenpiteistä, joilla pyritään erityisesti lieventämään niitä haittavaikutuksia, joita rakennesopeutuksella voi olla yhteiskunnallisesti ja työllisyyden kannalta, erityisesti heikompiosaisten väestöryhmien kohdalla,

- tukiohjelmissa otetaan huomioon suunniteltu vapaakauppa-alueen perustaminen Euroopan yhteisön kanssa,

- nopea maksusuoritus on tukiohjelmien tärkeimpiä ominaisuuksia.

Seuraavien valintaperusteiden on täytyttävä:

- asianomaisen maan on käynnistettävä Bretton Woodsin laitosten hyväksymä uudistusohjelma tai toteutettava vastaaviksi todettuja ohjelmia yhteistyössä näiden laitosten kanssa, mutta ei välttämättä niiden myöntämän rahoituksen avulla, uudistusten makroekonomisen tason laajuuden ja tehokkuuden mukaan,

- maan taloudellinen tilanne otetaan huomioon, erityisesti velkaantumisaste ja velanhoidon kulut, maksutase- ja valuuttavarantotilanne, varainhoitotilanne, rahapoliittinen tilanne, bruttokansantulon taso asukasta kohden laskettuna sekä työttömyystaso.

II. Yhteiskunnallis-taloudellisen tasapainon parantamiseksi myönnettävään tukeen kuuluu erityisesti:

- kansalaisyhteiskunnan ja eri väestönosien osallistuminen kehityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen,

- yhteiskunnallisten palvelujen parantaminen erityisesti terveyden, perhesuunnittelun, vesihuollon, saneeraustoiminnan ja asumisen alalla,

- köyhyyden torjunta,

- maaseudun sopusointuinen ja yhtenäinen kehittäminen sekä kaupunkien elinolojen parantaminen,

- kalastusalan yhteistyön lujittaminen ja meristä saatavien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen,

- ympäristöalan yhteistyön lujittaminen,

- taloudellisten perusrakenteiden erojen tasoittaminen, erityisesti liikenteen, energiahuollon, maaseudun kehittämisen sekä tietoliikenteen ja televiestinnän alalla,

- inhimillisten voimavarojen yhtenäinen kehittäminen jäsenvaltioiden toteuttamien ohjelmien lisäksi, erityisesti teollisuusyhteistyön puitteissa annettavan ammatillisen jatkokoulutuksen alalla, sekä tieteellisen ja teknisen tutkimustoiminnan voimavarojen parantaminen,

- demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistaminen,

- kulttuuriyhteistyö ja nuorten vaihto-ohjelmat,

- edellä mainittujen toimenpiteiden välityksellä tapahtuva yhteistyö ja tekninen apu laittoman maahanmuuton, huumekaupan ja kansainvälisen rikollisuuden vähentämiseksi.

III. Alueellista ja rajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä on tuettava erityisesti:

a) luomalla alueellisen yhteistyön rakenteita Välimeren alueen yhteistyökumppanien välille ja kehittämällä niitä;

b) - rakentamalla alueellisen kaupanvaihdon tarvitsemat perusrakenteet, mukaan lukien liikenteen, tietoliikenteen ja energiahuollon tarvitsemat rakenteet,

- parantamalla lainsäädäntöä sekä toteuttamalla rajanylityspaikkojen varusteita koskevia pienimuotoisia perusrakennehankkeita,

- suurten maantieteellisten alueiden välisellä yhteistyöllä sekä yhteisössä tällä alalla toteutettuja toimenpiteitä täydentävillä toimenpiteillä, myös tukemalla Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden liikenne- ja energiaverkkojen sekä Euroopan laajuisten verkkojen yhdistämistä toisiinsa;

c) muilla alueellisilla toimilla, myös Euroopan maiden ja arabimaiden välisen vuoropuhelun avulla;

d) unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanien kansalaisyhteiskuntien välisellä vaihdolla; tässä yhteydessä hajautetulla yhteistyöllä:

- pyritään yksilöimään valtioista riippumattomat yhteisön tuen saajat,

- pyrittäisiin erityisesti yliopistojen ja tutkijoiden, paikallisyhteisöjen, yhdistysten, ammattiliittojen ja valtioista riippumattomien järjestöjen, tiedotusvälineiden, yksityisyrittäjien sekä kulttuurilaitosten sanan laajassa merkityksessä ja muiden IV kohdassa mainittujen laitosten saattamiseen toistensa yhteyteen.

Ohjelmissa on erityisesti edistettävä verkostojen välistä tiedonvaihtoa ja verkostoihin kuuluvien yhteistyökumppaneiden välisten siteiden pysyvyyttä.

IV. Hyvää hallintotapaa edistetään tukemalla avainasemassa olevia laitoksia ja kansalaisyhteiskunnan avainvaikuttajia, kuten paikallishallintoa, maaseudun asukkaiden ja kyläläisten ryhmittymiä, keskinäistä apua antavia yhdistyksiä, ammattiliittoja, tiedotusvälineitä ja liike-elämää tukevia järjestöjä, sekä auttamalla julkishallintoa kehittämään mahdollisuuksiaan laatia eri alojen politiikan suuntaviivoja ja johtaa niiden toteuttamista.

V. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon naisten osallistumisen edistäminen yhteiskunnassa ja talouselämässä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten kouluttamiseen ja työpaikkojen luomiseen naisille.

Toimenpiteissä on myös otettava huomioon nuorten kouluttamistarve ja nuorille tarkoitettujen työpaikkojen luominen, jotta voitaisiin helpottaa nuorten tulemista osaksi yhteiskuntaa.

VI. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavat toiminnat koostuvat yleensä teknisestä avusta, koulutuksesta, laitosten kehittämisestä, tiedottamisesta, seminaareista, tutkimuksista sekä mikro- ja pk-yrityksiin sekä perusrakenteisiin kohdistuvista investointihankkeista sekä toimenpiteistä, joilla osoitetaan avustuksen olevan peräisin Euroopan yhteisöstä. Hajautettua yhteistyötä olisi tehtävä silloin, kun se voi olla tehokasta. Riskipääomaan liittyviä toimintoja ja korkotukea rahoitetaan yhteistyössä pankin kanssa.

VII. Ympäristönäkökohdat on otettava asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen perusteella rahoitettavien toimintojen valmistelussa ja toteuttamisessa.