Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31995R2597

Neuvoston asetus (EY) N:o 2597/95, annettu 23 päivänä lokakuuta 1995, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta

OJ L 270, 13.11.1995, p. 1–33 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Estonian: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Latvian: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Lithuanian: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Hungarian Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Maltese: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Polish: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Slovak: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Slovene: Chapter 04 Volume 002 P. 242 - 274
Special edition in Bulgarian: Chapter 04 Volume 003 P. 3 - 35
Special edition in Romanian: Chapter 04 Volume 003 P. 3 - 35

No longer in force, Date of end of validity: 19/04/2009; Kumoaja 32009R0216

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1995/2597/oj

31995R2597

Neuvoston asetus (EY) N:o 2597/95, annettu 23 päivänä lokakuuta 1995, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta

Virallinen lehti nro L 270 , 13/11/1995 s. 0001 - 0033


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2597/95,

annettu 23 päivänä lokakuuta 1995,

muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja eritysesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo, että

Euroopan yhteisö on tullut Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) jäseneksi,

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välinen pöytäkirja määrää komission luovuttamaan FAO:lle pyydetyt tilastot,

läheisyysperiaatteen mukaisesti ehdotetun toiminnan tavoitteet voidaan toteuttaa vain yhteisön säädöksen perusteella, koska vain komissio voi koordinoida tilastotietojen tarvittavan harmonisoinnin yhteisötasolla, kun taas kalastustilastojen keruu ja tarvittava infrastruktuuri näiden tietojen luotettavuuden käsittelemiseksi ja tarkkailemiseksi on ensisijassa jäsenmaiden vastuulla, ja

erityinen menetelmä asianmukaisten yhteisötilastojen laatimiseen, joka perustuu kansallisiin tilastojärjestelmiin, vaatii erittäin läheistä yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä, erityisesti maataloustilastokomiteassa, joka perustettiin päätöksellä 72/279/ETY (3),

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot nimellissaaliin määristä, jotka on pyydystetty aluksilla, jotka ovat rekisteröityjä kyseisessä jäsenvaltiossa tai purjehtivat sen lipun alla ja kalastavat muilla alueilla kuin Pohjois-Atlantin vesillä, ottaen huomioon salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle 11 päivänä kesäkuuta 1990 annettu asetus (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (4).

Nimellissaaliiden määriä koskevissa tiedoissa on oltava kaikki kalastustuotteet, jotka on tuotu maihin tai jälleenlaivattu merellä missä tahansa muodossa, mutta niihin ei sisällytetä niitä eriä, jotka pyynnin jälkeen on heitetty takaisin mereen, kulutettu laivassa tai käytetty syöttinä laivalla. Tiedot on kirjattava elopainon mukaisina maihintuontia tai jälleenlaivausta vastaavina lähimpään tonniin pyöristettyinä.

2 artikla

1. Tiedot on toimitettava nimellissaaliista jokaisella pääkalastusalueella ja niiden osa-alueilla, jotka on lueteltu liitteessä 1, selostettu liitteessä 2 ja havainnollistettu liitteessä 3. Jokaisen pääkalastusalueen lajit, joista vaaditaan tietoja, on lueteltu liitteessä 4.

2. Kutakin kalenterivuotta koskevat tiedot on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa kyseisen kalenterivuoden päättymisestä.

3. Jos jäsenvaltion 1 artiklan mukaiset alukset eivät ole kalastaneet pääkalastusalueella kalenterivuotena, jäsenvaltion tulee ilmoittaa siitä komissiolle. Mutta jos kalastusta on harjoitettu pääkalastusalueella, tietojen luovuttamista vaaditaan vain laji/osa-alueyhdistelmistä, joista saaliit on merkitty saalismäärän vuosi-ilmoitukseen.

4. Ilmoitettavia tietoja ei tarvitse erikseen yksilöidä, jos jäsenvaltion alusten pyytämillä lajeilla on vähäistä merkitystä, vaan tiedot voidaan sisällyttää kokoomaerään, jos näin merkittyjen tuotteiden paino on enintään 5 prosenttia vuoden aikana saadun saaliin kokonaismäärästä.

5. Tilastollisten kalastusalueiden tai niiden osa-alueiden luettelot sekä lajit voidaan tarkistaa artiklassa 5 säädettyä menettelyä noudattaen.

3 artikla

Jollei yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevissa säädöksissä toisin säädetä, jäsenvaltio saa käyttää otantatekniikkaa saalistietoja kerätessään sellaisten kalastuslaivaston saaliiden osalta, joiden tietojen täydellinen kerääminen aiheuttaisi kohtuuttomia hallinnollisia menettelyjä. Jäsenvaltion on esitettävä 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditussa raportissa yksityiskohtaisesti otantamenetelmät samoin kuin tiedot siitä, mikä on sellaisella tekniikalla kerättyjen tietojen osuus.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on täytettävä 1 ja 2 artiklan mukaiset velvollisuutensa toimittamalla tiedot magneettisella tallennusvälineellä, jonka muodosta määrätään liitteessä 5.

Jäsenvaltiot voivat komission annettua siihen etukäteen luvan ilmoittaa tiedot myös muussa muodossa ja muulla välineellä.

5 artikla

1. Kun tässä artiklassa määrättyä menettelytapaa on noudatettava, puheenjohtaja jättää asian pysyvän maataloustilastokomitean (jäljempänä "komitea") päätettäväksi joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmessa kuukaudessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta yksityiskohtainen selostus, jossa esitetään saaliita koskevien tietojen laadintatapa sekä osoitetaan tietojen edustavuus ja luotettavuus. Komissio laatii näistä selostuksista yhteenvedon, josta käydään keskustelu maataloustilastokomitean toimivaltaisessa työryhmässä.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista muutoksista, joilla on vaikutusta 1 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun muutos toteutettiin.

3. Siinä tapauksessa, että 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmäselostusten perusteella ilmenee, että jäsenvaltio ei voi välittömästi täyttää tämän asetuksen vaatimuksia ja että on tarpeen muuttaa tietojen keruun tekniikkaa ja menetelmiä, komissio voi yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa maataloustilastokomiteassa vahvistaa enintään kahden vuoden pituisen siirtymäkauden, jonka kuluessa tässä asetuksessa säädetty ohjelma on toteutettava.

4. Menetelmäselostukset, siirtymäjärjestelyt, tietojen saatavuus, tietojen luotettavuus ja muut tämän asetuksen soveltamiseen liittyvät seikat tutkitaan kerran vuodessa maataloustilastokomitean toimivaltaisessa työryhmässä.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 23 päivänä lokakuuta 1995.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. SOLBES MIRA

(1) EYVL N:o C 329, 25.11.1994, s. 1

(2) EYVL N:o C 363, 19.12.1994, s. 60

(3) EYVL N:o L 179, 7.8.1972, s. 1

(4) EYVL N:o L 151, 15.6.1990, s 1

LIITE 1

LUETTELO FAO-PÄÄKALASTUSALUEISTA JA NIIDEN OSA-ALUEISTA, JOITA KOSKEVAT TIEDOT TÄYTYY ILMOITTAA

(Näiden alueiden ja osa-alueiden kuvaukset esitetään liitteessä 2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2

KESKI-ATLANTIN ITÄOSAT (pääkalastusalue 34)

Liitteessä 3A esitetään Keski-Atlantin itäosan (pääkalastusalue 34) rajat, suuralueet, alueet ja osa-alueet. Seuraavassa esitetään kuvaus pääalueesta ja sen suuralueista, alueista ja osa-alueista. Keski-Atlantin itäosat käsittävät seuraavan linjan sisäpuolelle jäävät Atlantin vesialueet:

Linja alkaa Pohjois-Afrikan vuoksilinjalla pituuspiiriltä 5°36' läntistä pituutta jatkuen lounaissuunnassa rannikon vuoksilinjaa Ponta do Padrãoon pisteeseen (6°04'36″ eteläistä leveyttä ja 12°19'48″ itäistä pituutta); sieltä luoteissuunnassa linjaa pitkin pisteeseen 6°00' eteläistä leveyttä ja 12°00' itäistä pituutta; suoraan länteen pitkin 6°00' eteläistä pituuspiiriä 20°00' läntiselle pituuspiirille; suoraan pohjoiseen päiväntasaajalle; suoraan länteen 30°00' läntiselle pituuspiirille saakka; suoraan pohjoiseen 5°00' pohjoiselle leveyspiirille; suoraan länteen 40°00' läntiselle pituuspiirille; suoraan pohjoiseen 36°00' pohjoiselle leveyspiirille; suoraan itään Punta Marroquiin pituuspiirille 5°36' läntistä pituutta; suoraan etelään Afrikan rannikolle alkupisteeseen.

Keski-Atlantin itäosa jaetaan seuraavasti:

Pohjoisrannikon suuralue (suuralue 34.1)

a) Marokon rannikon alue (alue 34.1.1):

Vesialueet, joita rajoittavat 36°00' ja 26°00' pohjoiset leveyspiirit, sekä itäpuolella linja, joka seuraa 13°00' läntistä pituuspiiriä 36°00' pohjoiselta leveyspiiriltä 29°00' pohjoiselle leveyspiirille ja jatkuu siitä suoraan lounaaseen pisteeseen 26°00' pohjoista leveyttä ja 16°00' läntistä pituutta.

b) Kanariansaaret ja Madeira (alue 34.1.2):

Vesialueet, joita rajoittavat 36°00' ja 26°00' pohjoiset leveyspiirit, 20°00' läntinen pituuspiiri sekä linja, joka seuraa 13°00+' läntistä pituuspiiriä 36°00' pohjoiselta leveyspiiriltä 29°00' pohjoiselle leveyspiirille ja jatkuu sieltä suoraan pisteeseen 26°00' pohjoista leveyttä ja 16°00' läntistä pituutta.

c) Saharan rannikon alue (alue 34.1.3):

26°00' ja 19°00' pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitsevat vesialueet 20°00' läntisestä pituuspiiristä itään.

Valtameren pohjoinen suuralue (suuralue 34.2):

36°00' ja 20°00' pohjoisen leveyspiirin sekä 40°00' ja 20°00' läntisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

Etelärannikon suuralue (suuralue 34.3)

a) Kap Verden rannikon alue (alue 34.3.1):

19°00' ja 9°00' pohjoisen leveyspiirin välissä, 20°00' läntisen pituuspiirin itäpuolella sijaitsevat vesialueet.

b) Kap Verden saarten alue (alue 34.3.2):

20°00' ja 10°00' pohjoisen leveyspiirin sekä 30°00' ja 20°00' läntisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

c) Sherbron alue (alue 34.3.3):

Päiväntasaajan ja 9°00' pohjoisen leveyspiirin sekä 20°00' ja 8°00' läntisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

d) Läntisen Guineanlahden alue (alue 34.3.4):

Päiväntasaajan pohjoispuolella sijaitsevat vesialueet 8°00' läntisen ja 3°00' itäisen pituuspiirin välillä.

e) Guineanlahden keskiosien alue (alue 34.3.5):

Päiväntasaajan pohjoispuolella sijaitsevat vesialueet 3°00' itäisen pituuspiirin itäpuolella.

f) Eteläisen Guineanlahden alue (alue 34.3.6):

Vesialueet päiväntasaajan ja 6°00' eteläisen pituuspiirin välillä 3°00' itäisestä pituuspiiristä itään. Tähän jakoalueeseen kuuluu myös Kongojoen suisto 6°00' eteläisestä leveyspiiristä etelään rajoittuen linjaan, joka alkaa pisteestä Ponta do Padrãossa (6°04'36″ eteläistä leveyttä/12°19'48″ itäistä pituutta) jatkuen suoraan luoteeseen pisteeseen 6°00' eteläistä leveyttä 12°00' itäistä pituutta; sieltä suoraan itään pitkin 6°00' eteläistä leveyspiiriä Afrikan rannikolle jatkuen rannikkoa pitkin alkupisteeseen Ponta do Padrãoon.

Valtameren eteläinen suuralue (suuralue 34.4)

a) Guineanlahden lounainen alue (alue 34.4.1):

Päiväntasaajan ja 6°00' eteläisen leveyspiirin sekä 20°00' läntisen ja 3°00' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

b) Valtameren lounainen alue (alue 34.4.2):

20°00' ja 5°00' pohjoisen leveyspiirin sekä 40°00' ja 30°00' läntisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet; päiväntasaajan ja 10°00' pohjoisen leveyspiirin sekä 30°00' ja 20°00' läntisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

VÄLIMERI JA MUSTAMERI (pääkalastusalue 37)

Liite 3B esittää Välimeren ja Mustanmeren (pääkalastusalue 37) rajat, suuralueet ja alueet. Seuraavassa esitetään kuvaus tästä alueesta ja sen alajaosta.

Välimeren ja Mustanmeren tilastoalue käsittää kaikki a) Välimeren, b) Marmaranmeren, c) Mustanmeren, d) Asovanmeren merivedet. Merivesiksi lasketaan murtovesilaguunit ja muut vesialueet, joilla ovat vallitsevina merellistä alkuperää olevat kalalajit ja muut eliöt. Länsi- ja kaakkoisrajat määritellään seuraavasti:

a) Länsiraja: Punta Marroquin kohdalta läntistä pituuspiiriä 5°36' suoraan etelään Afrikan rannikolle kulkeva linja.

b) Kaakkoisraja: Suezin kanavan pohjoinen (Välimeren puoleinen) suuaukko.

VÄLIMEREN TILASTOALUEEN SUURALUEET JA ALUEET

Läntinen Välimeri (suuralue 37.1) käsittää seuraavat alueet:

a) Baleaarit (alue 37.1.1):

Läntisen Välimeren vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Afrikan rannikolta Algerian ja Tunisian rajalta, jatkuu suoraan pohjoiseen 38°00' pohjoiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen 8°00' itäiselle pituuspiirille; sieltä suoraan pohjoiseen leveyspiirille 41°20' pohjoista leveyttä; sitten länsisuunnassa Ranskan ja Espanjan rajan mannermaan rannikon itäiseen päätepisteeseen; sieltä Espanjan rannikkoa seuraten Punta Marropquiin; sitten suoraan etelään pitkin läntistä pituuspiiriä 5°36' Afrikan rannikolle ja sieltä Afrikan rannikkoa itäsuunnassa alkupisteeseen saakka.

b) Lioninlahti (alue 37.1.2):

Luoteis-Välimeren vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa mannermaan rannikolta Ranskan ja Espanjan rajan itäisestä ääripisteestä jatkuen itäsuunnassa pisteeseen 8°00' itäistä pituutta ja 41°20' pohjoista leveyttä; sitten suoraan pohjoiseen Ranskan ja Italian rajan rannikolla sijaitsevaan päätepisteeseen ja sieltä Ranskan rannikkoa lounaissuunnassa alkupisteeseen.

c) Sardinia (alue 37.1.3):

Tyrrhenanmeri ja siihen liittyvät vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Afrikan rannikolta Algerian ja Tunisian rajalta jatkuen suoraan pohjoiseen 38°00' pohjoiselle leveyspiirille; sitten suoraan länteen 8°00' itäiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen leveyspiirille 41°20' pohjoista leveyttä; sitten pohjoiseen mannermaan rannikolle Ranskan ja Italian rajan päätepisteeseen; sitten Italian rannikkoa pitkin 38°00' pohjoiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Sisilian rannikolle saakka; Sisilian pohjoisrannikkoa Trapaniin; sitten lounaissuunnassa Cap Boniin, sitten länsisuunnassa Tunisian rannikkoa seuraten alkupisteeseen.

Keski-Välimeri (suuralue 37.2) käsittää seuraavat alueet:

a) Adrianmeri (alue 37.2.1):

Adrianmeren vesialueet pohjoiseen linjasta, joka kulkee Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan rajan Adrianmeren itärannalla sijaitsevasta päätepisteestä länteen Cap Garganoon Italian rannikolle.

b) Joonianmeri (alue 37.2.2):

Keski-Välimeri ja siihen liittyvät vesialueet rajoittuen linjaan, joka alkaa Afrikan pohjoisrannikolta 25°00' itäiseltä pituuspiiriltä jatkuen suoraan pohjoiseen 34°00' pohjoiselle leveyspiirille; sitten suoraan länteen 23°00' itäiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen Kreikan rannikolle; sieltä Kreikan länsirannikkoa ja Albanian rannikkoa pitkin Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan rajalle; sitten suoraan länteen Italian rannikolle Cap Garganoon; sieltä Italian rannikkoa pitkin 38°00' pohjoiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Sisilian rannikolle asti; sitten Sisilian pohjoisrannikkoa pitkin Trapaniin, josta suoraan Cap Boniin, josta itäsuunnassa Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Itäinen Välimeri (suuralue 37.3) käsittää seuraavat alueet:

a) Egeanmeri (alue 37.3.1):

Egeanmeri ja siihen liittyvät vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Kreikan etelärannikolta 23°00' itäiselta pituuspiiriltä jatkuen eteläsuunnassa 34°00' pohjoiselle leveyspiirille; sitten suoraan itään pituuspiirille 29°00' itäistä pituutta; suoraan pohjoiseen Turkin länsirannikolle, jotka pitkin Kum Kaleen, josta suoraan Cape Hellakseen (Gelipolu Yarimadas) ja sieltä Turkin ja Kreikan rannikkoja pitkin alkupisteeseen.

b) Lähi-itä (alue 37.3.2):

Välimeren itäosat rajoittuen linjaan, joka alkaa Afrikan pohjoisrannikolta 25°00' itäiseltä pituuspiiriltä jatkuen pohjoissuunnassa 34°00' pohjoiselle leveyspiirille; sitten suoraan itään pituuspiirille 29°00' itäiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen Turkin rannikolle, josta Turkin ja muiden itäisen Välimeren maiden rannikoita pitkin alkupisteeseen.

Mustameri (suuralue 37.4) käsittää seuraavat jakoalueet:

a) Marmaranmeri (alue 37.4.1):

Marmaranmeri rajoittuen lännessä linjaan, joka kulkee Cape Hellaksesta Kum Kaleen Dardanelliensalmen suulla sekä idässä Bosporinsalmen Kumderen kohdalla ylittävään linjaan.

b) Mustameri (alue 37.4.2):

Mustameri ja siihen liittyvät vesialueet, jotka rajoittuvat lounaassa Bosporinsalmen Kumderen kohdalla ylittävään linjaan ja koillisessa Kertsin niemimaalla sijaitsevasta Takilinniemestä Tamanin niemimaalla sijaitsevaan Panagijanniemeen kulkevaan linjaan.

c) Asovanmeri (alue 37.4.3):

Asovanmeri pohjoiseen linjasta, joka kulkee Kertsinniemen eteläisestä suuaukosta Kertsin niemimaalla sijaitsevasta Takilinniemestä pisteessä 45°06' ja 36°27' itäistä pituutta Tamanin niemimaalla sijaitsevaan Panagijanniemeen pisteessä 45°08' pohjoista leveyttä ja 36°38' itäistä pituutta.

LOUNAIS-ATLANTTI (Pääkalastusalue 41)

Liite 3C esittää Lounais-Atlantin (pääkalastusalue 41) alueen rajat ja osa-alueet.

Alueitten kuvaus on seuraava:

Lounais-Atlantti (pääkalastusalue 41) määritellään seuraavalla tavalla kulkevan linjan rajoittamiksi vesialueiksi: Linja alkaa Etelä-Amerikan rannikolla 5°00' pohjoiselta leveyspiiriltä jatkuen sitä pitkin 30°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään päiväntasaajalle asti, jota pitkin suoraan itään 20°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 50°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten suoraan länteen 50°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 60°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten suoraan länteen pituuspiirille 67°16' läntistä pituutta; sitten suoraan pohjoiseen pisteeseen 56°22' eteläistä leveyttä ja 67°16' läntistä pituutta; sitten suoraan itään linjaa 56°22' eteläistä leveyttä pisteeseen 65°43' läntistä pituutta, mistä jatketaan pisteet 55°22' eteläistä leveyttä ja 65°43' läntistä pituutta, 55°11' eteläistä leveyttä ja 66°04' läntistä pituutta ja 55°07' eteläistä leveyttä ja 66°25' läntistä pituutta yhdistävää linjaa pitkin; viimeksi mainitusta pisteestä pohjoissuunnassa Etelä-Amerikan rannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Lounais-Atlantti jaetaan edelleen seuraaviin alueisiin:

Amazonin alue (alue 41.1.1):

Kaikki vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Etelä-Amerikan rannikolta 5°00' pohjoiselta leveyspiiriltä jatkuen sitä pitkin 40°00' läntiselle pituuspiirille; sitten tätä pituuspiiriä pitkin etelään Brasilian rannikolle; luoteissuunnassa Etelä-Amerikan rannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Natalin alue (alue 41.1.2):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka kulkee suoraan Brasilian rannikolta pohjoiseen 40°00' läntistä pituuspiiriä pitkin päiväntasaajalle, jota pitkin suoraan itään 32°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 10°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten suoraan länteen Etelä-Amerikan rannikolle leveyspiirillä 10°00' eteläistä leveyttä sijaitsevaan pisteeseen ja sieltä Etelä-Amerikan rannikkoa pohjoissuunnassa alkupisteeseen.

Salvadorin alue (alue 41.1.3):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka kulkee suoraan itään Etelä-Amerikan rannikolla leveyspiirillä 10°00' eteläistä leveyttä sijaitsevasta pisteestä 35°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan 20°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Etelä-Amerikan rannikolle, jota pitkin pohjoissuunnassa alkupisteeseen.

Pohjoinen valtamerialue (alue 41.1.4):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa pisteestä 5°00' pohjoista leveyttä ja 40°00' läntistä pituutta jatkuen suoraan itään 30°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään päiväntasaajalle, jota pitkin suoraan itään 20°00' läntiselle pituuspiirille, sitten suoraan etelään 20°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten suoraan länteen 35°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen 10°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten suoraan itään 32°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen päiväntasaajalle, jota pitkin suoraan länteen 40°00' läntiselle pituuspiirille ja sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Santosin alue (alue 41.2.1):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Etelä-Amerikan rannikolta 20°00' eteläiseltä leveyspiiriltä jatkuen itään 39°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 29°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Etelä-Amerikan rannikolle, jota pitkin pohjoissuunnassa alkupisteeseen.

Rio Granden alue (alue 41.2.2):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Etelä-Amerikan rannikolta 29°00' eteläiseltä leveyspiiriltä jatkuen itään 45°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 34°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Etelä-Amerikan rannikolle, jota pitkin pohjoissuunnassa alkupisteeseen.

La Platan alue (alue 41.2.3):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Etelä-Amerikan rannikolta 34°00' eteläiseltä leveyspiiriltä jatkuen suoraan itään 50°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 40°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Etelä-Amerikan rannikolle, jota pitkin pohjoissuunnassa alkupisteeseen.

Valtameren keskiosien alue (alue 41.2.4):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa pisteestä 20°00' eteläistä leveyttä ja 39°00' läntistä pituutta jatkuen suoraan itään 20°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 40°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen 50°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen 34°00' leveyspiirille; sitten suoraan itään 45°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan pohjoiseen 29°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten suoraan itään 39°00' läntiselle pituuspiirille, josta pohjoissuunnassa suoraan alkupisteeseen.

Pohjoisen Patagonian alue (alue 41.3.1):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Etelä-Amerikan rannikolta 40°00' eteläiseltä leveyspiiriltä jatkuen itään 50°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 48°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen Etelä-Amerikan rannikolle, jota pitkin pohjoissuunnassa alkupisteeseen.

Eteläisen Patagonian alue (alue 41.3.2):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa Etelä-Amerikan rannikolta 48°00' eteläiseltä leveyspiiriltä jatkuen itään 50°00' läntiselle pituuspiirille; sitten suoraan etelään 60°00' eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan länteen pituuspiirille 67°16' läntistä pituutta; sitten suoraan pohjoiseen kohtaan 56°22' eteläistä leveyttä ja 67°16' läntistä pituutta, josta jatkuen ja pitkin loksodromia, joka yhdistää pisteet 56°22' eteläistä leveyttä ja 65°43' läntistä pituutta, 55°22' eteläistä leveyttä ja 65°43' läntistä pituutta, 55°11' eteläistä leveyttä ja 66°04' läntistä pituutta, 55°07' eteläistä leveyttä ja 66°25' läntistä pituutta; viimeksi mainitusta pisteestä pohjoissuunnassa alkupisteeseen Etelä-Amerikan rannikkoa seuraten.

Eteläinen valtamerialue (alue 41.3.3):

Vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa pisteestä 40°00' eteläistä leveyttä 50°00' läntistä pituutta jatkuen suoraan itään 20°00' läntiselle pituuspiirille; sieltä suoraan etelään 50°00' eteläiselle leveyspiirille; sitten pohjoissuunnassa suoraan alkupisteeseen.

KAAKKOIS-ATLANTTI (pääkalastusalue 47)

Liite 3D esittää Kaakkois-Atlantin rajat ja osa-alueet. Seuraavassa esitetään ICSEAF:n yleissopimuksen alueen kuvaus:

Kaakkois-Atlantti (pääkalastusalue 47) käsittää vesialueet, jotka rajoittuvat linjaan, joka alkaa pisteestä 6°04'36″ eteläistä leveyttä ja 12°19'48″ itäistä pituutta jatkuen luoteissuunnassa 12° itäisen pituuspiirin ja 6° eteläisen leveyspiirin leikkauspisteeseen; sieltä suoraan länteen pitkin 6° eteläistä leveyspiiriä 20° läntiselle pituuspiirille, jota pitkin suoraan etelään 50° eteläiselle leveyspiirille, jota pitkin suoraan itään 30° itäiselle pituuspiirille, jota pitkin suoraan pohjoiseen Afrikan mantereelle ja sieltä länsisuunnassa rannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Kaakkois-Atlantti (pääkalastusalue 47) jakautuu seuraavasti:

Länsirannikon suuralue (suuralue 47.1)

a) Palmeirinhasinniemen alue (alue 47.1.1):

Vesialueet, jotka sijaitsevat 6°00' ja 10°00' eteläisen leveyspiirin välissä ja 10°00' itäisen pituuspiirin itäpuolella. Tämän alueen ulkopuolelle jäävät Kongon suiston (Zaire) vesialueet, toisin sanoen vesialueet, jotka sijaitsevat Punta do Padrãosta (6°04'36″ eteläistä leveyttä ja 12°19'48″ itäistä pituutta) pisteeseen 6°00' eteläistä leveyttä ja 12°00' itäistä pituutta kulkevan linjan koillispuolella.

b) Salinasinniemen alue (alue 47.1.2):

10°00' ja 15°00' eteläisen leveyspiirin välissä 10°00' itäisen pituuspiirin itäpuolella sijaitsevat vesialueet.

c) Cunenen alue (alue 47.1.3):

15°00' ja 20°00' eteläisen leveyspiirin välissä 10°00' itäisen pituuspiirin itäpuolella sijaitsevat vesialueet.

d) Cape Crossin alue (alue 47.1.4):

20°00' ja 25°00' eteläisen leveyspiirin välissä 10°00' itäisen pituuspiirin itäpuolella sijaitsevat vesialueet.

e) Oranjejoen alue (alue 47.1.5):

25°00' ja 30°00' eteläisen leveyspiirin välissä 10°00' itäisen pituuspiirin itäpuolella sijaitsevat vesialueet.

f) Hyväntoivonniemen alue (alue 47.1.6):

30°00' ja 40°00' eteläisen leveyspiirin ja 10°00' ja 20°00' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

Agulhasin rannikon suuralue (suuralue 47.2)

a) Keski-Agulhasin alue (alue 47.2.1):

40°00' eteläisen leveyspiirin pohjoispuolella ja 20°00' ja 25°00' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

b) Itä-Agulhasin alue (alue 47.2.2):

40°00' eteläisen leveyspiirin pohjoispuolella ja 25°00' ja 30°00' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

Eteläisen valtameren suuralue (suuralue 47.3):

40°00' ja 50°00' eteläisen leveyspiirin ja 10°00' ja 30°' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

Tristan da Cunhan suuralue (suuralue 47.4):

20°00' ja 50°00' eteläisen leveyspiirin leveyspiirin ja 20°00' läntisen ja 10°00' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

St. Helenan ja Ascensionin suuralue (suuralue 47.5):

6°00' ja 20°00' eteläisen leveyspiirin ja 20°00' läntisen ja 10°00' itäisen pituuspiirin välissä sijaitsevat vesialueet.

LÄNTINEN INTIAN VALTAMERI (pääkalastusalue 51)

Intian valtameri käsittää yleisesti ottaen

a) Punaisenmeren

b) Adeninlahden

c) Iranin rannikon ja Arabian niemimaan välisen lahden

d) Arabianmeren

e) Intian valtameren 30°00' ja 80°00' itäisen pituuspiirin välissä ja Antarktiksen konvergenssivyöhykkeen pohjoispuolella olevat osat, mukaan lukien Mosambikin kanaalin ja Sri Lankaa ympäröivät vesialueet.

Liite 3E esittää Intian valtameren länsiosan (pääkalastusalue 51) rajat ja osa-alueet.

Läntisen Intian valtameren rajat määritellään seuraavasti:

- Välimeren puoleinen raja: Suezin kanavan pohjoinen suuaukko.

- Läntinen meriraja: linja Afrikan rannikolta 30°00' itäiseltä pituuspiiriltä suoraan etelään 45°00' eteläiselle leveyspiirille.

- Itäinen meriraja: linja, joka alkaa Intian kaakkoisrannikolta (Point Calimere) jatkuen koilliseen pisteeseen 82°00' itäistä pituutta ja 11°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiirille 85°00' eteläistä leveyttä; sitten suoraan etelään leveyspiirille 3°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen pituuspiirille 80°00' eteläistä leveyttä; sitten suoraan etelään leveyspiirille 45°00' eteläistä leveyttä.

- Eteläraja: 45°00' eteläinen leveyspiiri välillä 30°00' ja 80°00' itäistä pituutta.

Läntinen Intian valtameri jakautuu seuraavasti:

Punaisenmeren suuralue (suuralue 51.1)

- Pohjoisraja: Suezin kanavan pohjoinen suuaukko.

- Eteläraja: Afrikan rannikolta Etiopian ja Djiboutin tasavallan rajalta alkava linja, joka ylittää Punaisenmeren suuaukon jatkuen entisen Jemenin arabitasavallan ja entisen Jemenin demokraattisen kansantasavallan väliselle rajalle Arabian niemimaalle.

Persianlahden suuralue (suuralue 51.2):

Persianlahden suuaukon rajana on linja, joka alkaa Ra's Musandamin pohjoiskärjestä jatkuen itään Iranin rannikolle.

Läntisen Arabianmeren suuralue (suuralue 51.3):

itä- ja etelärajat muodostuvat linjasta, joka alkaa Aasian rannikolta Iranin ja Pakistanin väliseltä rajalta, jatkuen suoraan etelään leveyspiirille 20°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiirille 65°00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään leveyspiirille 10°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen Afrikan rannikolle. Muut merirajat ovat yhteisiä osa-alueiden 51.1 ja 51.2 kanssa (ks. edellä).

Itäisen Arabianmeren, Lakkadiivien ja Sri Lankan suuralue (suuralue 51.4):

Merirajan muodostaa linja, joka alkaa Aasian rannikolta Iranin ja Pakistanin väliseltä rajalta jatkuen suoraan etelään leveyspiirille 20°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiirille 65°00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään leveyspiirille 10°00' eteläistä pituutta; sitten suoraan itään pituuspiirille 80°00' itäistä pituutta; sitten suoraan pohjoiseen leveyspiirille 3°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiirille 85°00' itäistä pituutta; sitten suoraan pohjoiseen leveyspiirille 11°00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen pituuspiirille 82°00' itäistä pituutta ja sieltä lounaissuunnassa Intian kaakkoisrannikolle.

Somalian, Kenian ja Tansanian suuralue (suuralue 51.5):

Linja, joka alkaa Somalian rannikolta leveyspiiriltä 10°00' pohjoista leveyttä jatkuen suoraan itään pituuspiirille 65°00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään leveyspiirille 10°00' eteläistä leveyttä, sieltä suoraan länteen pituuspiirille 45°00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään leveyspiirille 10°28' eteläistä leveyttä; sitten suoraan länteen Afrikan itärannikolle Ras Mwambon (pohjoisessa) ja Mwambo Villagen (etelässä) väliin.

Madagaskarin ja Mosambikin kanaalin suuralue (suuralue 51.6):

Linja, joka alkaa Afrikan itärannikolla Ras Mwambon (pohjoisessa) ja Mwambo Villagen (etelässä) välissä sijaitsevasta pisteestä leveyspiirillä 10°28' eteläistä leveyttä jatkuen suoraan itään pituuspiirille 45°00' itäistä pituutta; sitten suoraan pohjoiseen leveyspiirille 10°00' eteläistä leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiirille 55°00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään leveyspiirille 30°00' eteläistä leveyttä; sitten suoraan länteen pituuspiirille 40°00' itäistä pituutta; sitten suoraan pohjoiseen Mosambikin rannikolle.

Valtamerellinen suuralue (läntinen Intian valtameri) (suuralue 51.7):

Linja, joka alkaa pisteestä 10°00' eteläistä leveyttä ja 55°00' itäistä pituutta jatkuen suoraan itään pituuspiiriltä 80°00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään leveyspiirille 45°00' eteläistä leveyttä; sitten suoraan länteen pituuspiirille 40°00' itäistä pituutta; siiten suoraan pohjoiseen eteläiselle leveyspiirille 30°00' eteläistä leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiirille 55°00' ja sieltä suoraan pohjoiseen eteläisellä leveyspiirillä 10°00' sijaitsevaan alkupisteeseen.

Mosambikin suuralue (suuralue 51.8):

suuralue käsittää vesialueet, jotka sijaitsevat leveyspiiristä 45°00' eteläistä leveyttä pohjoiseen pituuspiirien 30°00' itäistä pituutta ja 40°00' itäistä pituutta välissä. Se jaetaan edelleen kahteen alueeseen.

Prinssi Edwardin saarten alue (alue 51.8.1):

Vesialueet, jotka sijaitsevat 40°00' ja 50°00' eteläisen leveyspiirin sekä 30°00' ja 40°00' itäisen pituuspiirin välissä.

Sambesin alue (alue 51.8.2):

Vesialueet, jotka sijaitsevat 40°00' eteläisestä leveyspiiristä pohjoiseen 30°00' ja 40°00' itäisen pituuspiirin välissä.

LIITE 3

A: KESKI-ATLANTIN ITÄOSAT (pääkalastusalue 34)

>VIITTAUS FILMIIN>

NE Atlantic = Koillis-Atlantti;

Mediterranean Sea = Välimeri;

Strait of Gibraltar = Gibraltarinsalmi;

Estuary of the Congo River = Kongojoen suisto;

Southeast Atlantic = Kaakkois-Atlantti

B: VÄLIMERI JA MUSTAMERI (pääkalastusalue 37)

>VIITTAUS FILMIIN>

Black Sea = Mustameri

Azov Sea = Asovanmeri

Gulf of Lion = Lioninlahti

Northern entrance of Suez Canal = Suezin kanavan pohjoinen suuaukko

C: LOUNAIS-ATLANTTI (pääkalastusalue 41)

>VIITTAUS FILMIIN>

D: KAAKKOIS-ATLANTTI (pääkalastusalue 47)

>VIITTAUS FILMIIN>

E: LÄNTINEN INTIAN VALTAMERI (pääkalastusalue 51)

>VIITTAUS FILMIIN>

LIITE 4

LUETTELO LAJEISTA, JOITA KOSKEVAT TIEDOT TULEE ILMOITTAA KAIKILLA PÄÄKALASTUSALUEILLA

Alla esitetty lista kattaa lajit, joita koskevia saalistietoja on ilmoitettu virallisissa tilastoissa. Mikäli mahdollista, jäsenvaltioiden tulisi ilmoittaa tiedot kaikista tunnistetuista lajeista. Kun yksittäisiä lajeja ei pystytä tunnistamaan, saalistiedot tulee ryhmitellä ja ilmoittaa mahdollisimman tarkasti asiaan kuuluvissa kohdissa.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 5

MUITA ALUEITA KUIN POHJOIS-ATLANTTIA KOSKEVIEN SAALISTIETOJEN TOIMITTAMISMUOTO

Magneettiset tietovälineet

Tietokonenauhat: Yhdeksän uraa, joiden tiheys 1 600 tai 6 250 BPI; ja EBCDIC tai ASCII koodaus, mieluiten nimiöimätön. Mikäli nimiöity, tulisi myös tiedoston loppumerkistä ilmoittaa.

Levykkeet: MS-DOS-formatoidut 3,5″ 720 Kb tai 1,4 MB:n levykkeet tai 5,25″ 360 K tai 1,2 MB:n levykkeet.

Tietueen rakenne

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautukset:

a) Saaliin ilmaisevat kentät (tavut 19-26) tulisi tasata oikealle ja aloittaa tyhjämerkillä. Kaikki muut kentät tulisi tasata vasemmalle ja osoittaa loppuun tulevalla tyhjämerkillä.

b) Saalis tulee ilmoittaa maihintuotuna elopainona pyöristettynä lähimpään tonniin.

c) Määrät (tavut 19-26), jotka ovat alle puolen yksikön on merkittävä " 1".

d) Tuntemattomat määrät (tavut 19-26) on merkittävä " 2".

Top