EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31976L0432

Neuvoston direktiivi 76/432/ETY, annettu 6 päivänä huhtikuuta 1976, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

OJ L 122, 8.5.1976, p. 1–14 (DA, DE, EN, FR, IT, NL)
Greek special edition: Chapter 13 Volume 003 P. 206 - 219
Spanish special edition: Chapter 13 Volume 005 P. 5 - 18
Portuguese special edition: Chapter 13 Volume 005 P. 5 - 18
Special edition in Finnish: Chapter 13 Volume 005 P. 3 - 15
Special edition in Swedish: Chapter 13 Volume 005 P. 3 - 15
Special edition in Czech: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Estonian: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Latvian: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Lithuanian: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Hungarian Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Maltese: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Polish: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Slovak: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Slovene: Chapter 13 Volume 003 P. 104 - 117
Special edition in Bulgarian: Chapter 13 Volume 002 P. 172 - 185
Special edition in Romanian: Chapter 13 Volume 002 P. 172 - 185
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 015 P. 6 - 19

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2015; Kumoaja 32013R0167

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1976/432/oj

31976L0432

Neuvoston direktiivi 76/432/ETY, annettu 6 päivänä huhtikuuta 1976, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

Virallinen lehti nro L 122 , 08/05/1976 s. 0001 - 0014
Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 5 s. 0003
Kreikank. erityispainos: Luku 13 Nide 3 s. 0206
Ruotsink. erityispainos Alue 13 Nide 5 s. 0003
Espanjank. erityispainos: Luku 13 Nide 5 s. 0005
Portugalink. erityispainos: Luku 13 Nide 5 s. 0005


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 6 päivänä huhtikuuta 1976,

pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (76/432/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

tekniset vaatimukset, jotka traktoreiden on kansallisen lainsäädännön mukaisesti täytettävä, liittyvät muun muassa niiden jarrulaitteisiin,

nämä vaatimukset ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa; sen vuoksi on tarpeen, että kaikki jäsenvaltiot vahvistavat samat vaatimukset, joko voimassa olevien määräystensä lisäksi tai niiden sijasta, erityisesti jotta ETY-tyyppihyväksyntämenettelyä, josta säädetään pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY(3), voitaisiin soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin,

yhdenmukaistetut vaatimukset on tarkoitettu pääasiassa parantamaan turvallisuutta liikenteessä ja työssä koko yhteisössä, ja

traktoreita koskevan kansallisen lainsäädännön lähentämiseen kuuluu jäsenvaltioiden yhteisten vaatimusten perusteella suorittamien tarkastusten vastavuoroinen tunnustaminen; jotta tällainen järjestelmä toimisi onnistuneesti, kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava näitä vaatimuksia samasta ajankohdasta alkaen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. `Maatalous- ja metsätraktorilla` tarkoitetaan pyörillä tai telaketjuilla varustettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka tärkein ominaisuus on sen vetävä voima, ja joka on suunniteltu erityisesti hinaamaan, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työvälineitä, koneita tai perävaunuja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi maataloudessa tai metsänhoidossa. Se voidaan varustaa kuljettamaan kuormaa ja matkustajia.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan edellisessä kohdassa määriteltyihin ilmarenkailla varustettuihin traktoreihin, joissa on kaksi akselia ja jotka on suunniteltu niin, että niiden suurin nopeus on 6-25 km/h.

2 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä traktorilta ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää sen jarrulaitteisiin liittyvistä syistä, jos tuohon traktoriin on asennettu liitteissä I-IV määrätyt laitteet ja jos nämä laitteet täyttävät niissä vahvistetut vaatimukset.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä traktoreiden rekisteröintiä tai kieltää traktoreiden myyntiä, laskemista liikkeelle tai käyttöä niiden jarrulaitteisiin liittyvistä syistä, jos näihin traktoreihin on asennettu liitteissä I-IV määrätyt laitteet ja jos nämä laitteet täyttävät niissä vahvistetut vaatimukset.

4 artikla

Traktorin tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sille ilmoitetaan liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa tarkoitetun osan tai ominaisuuden muutoksista. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, olisiko muutetulle traktorityypille suoritettava uusia testejä ja laadittava uusi seloste. Jos näissä testeissä ilmenee, ettei tämän direktiivin vaatimuksia noudateta, muutosta ei hyväksytä.

5 artikla

Tarvittavat muutokset liitteen vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan neuvoston direktiivin 74/150/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 1977 mennessä annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä lokakuuta 1977 alkaen.

2. Kun tämä direktiivi on annettu tiedoksi, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ehdotukset niistä tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 6 päivänä huhtikuuta 1976.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. THORN

(1) EYVL N:o C 5, 8.1.1975, s. 54

(2) EYVL N:o C 62, 15.3.1975, s. 29

(3) EYVL N:o L 84, 28.3.1974, s. 10

LIITE I

MÄÄRITELMÄT, ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄHAKEMUS, ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ, RAKENNETTA JA ASENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1 MÄÄRITELMÄT

1.1 Traktorityyppi jarrulaitteiden osalta

"Traktorityypillä jarrulaitteiden osalta" tarkoitetaan traktoreita, jotka eivät poikkea sellaisten olennaisten tekijöiden suhteen, kuten:

1.1.1 omapaino, sellaisena kuin se on määritelty 1.18 kohdassa,

1.1.2 enimmäispaino, sellaisena kuin se on määritelty 1.16 kohdassa,

1.1.3 painon jakautuminen akseleiden välille,

1.1.4 suurin teknisesti sallittu kuhunkin akseliin kohdistuva paino,

1.1.5 suurin suunnittelunopeus,

1.1.6 erityyppiset jarrulaitteet (erityisesti onko niitä käytössä, muussa tapauksessa perävaunun jarrulaitteet),

1.1.7 niiden akseleiden lukumäärä ja sijainti, joihin jarrutus kohdistuu,

1.1.8 moottorityyppi,

1.1.9 suurinta nopeutta vastaava kokonaisvälityssuhde,

1.1.10 renkaiden mitat (akselit, joihin jarrutus kohdistuu).

1.2 Jarrulaite

"Jarrulaitteella" tarkoitetaan niiden osien yhdistelmää, joiden tarkoituksena on vähentää liikkuvan traktorin nopeutta asteittain, saada se pysähtymään tai pitää se paikallaan, mikäli se on jo pysäytetty. Nämä toiminnot on määritelty tarkemmin 4.1.2 kohdassa. Laitteeseen on kuuluttava hallintalaite, voimansiirto ja itse jarrut.

1.3 Asteittainen jarrutus

"Asteittaisella jarrutuksella" tarkoitetaan jarrutusta, jonka aikana laitteen tavanomaisella toiminta-alueella, joko jarrutusvoimaa lisäämällä tai vähentämällä:

1.3.1 kuljettaja voi milloin tahansa lisätä tai vähentää jarrutusvoimaa hallintalaitteeseen kohdistuvalla toiminnalla,

1.3.2 jarrutusvoima vaikuttaa samaan suuntaan kuin hallintalaitteeseen kohdistuva toiminta (monotoninen toiminta),

1.3.3 jarrutusvoimaa voidaan säädellä helposti ja riittävän tarkasti.

1.4 Hallintalaite

"Hallintalaitteella" tarkoitetaan osaa, jota kuljettaja käyttää suoraan antaakseen voimansiirrolle jarruttamiseen tai sen säätelemiseen tarvittavan energian. Tämä energia voi olla kuljettajan lihasenergiaa, muusta kuljettajan säätelemästä lähteestä peräisin olevaa energiaa tai näiden erilaisten energiatyyppien yhdistelmä.

1.5 Voimansiirto

"Voimansiirrolla" tarkoitetaan hallintalaitteen ja jarrun välillä sijaitsevien osien yhdistelmää, joka yhdistää nämä toiminnallisesti. Voimansiirto voi olla mekaaninen, hydraulinen, pneumaattinen, sähkökäyttöinen tai näiden yhdistelmä. Kun jarrutusvoima on peräisin kuljettajasta riippumattomasta mutta hänen säätelemästään energianlähteestä, tai tämä energianlähde tukee sitä, myös laitteen energiavaroja pidetään voimansiirron osana.

1.6 Jarru

"Jarrulla" tarkoitetaan osaa, jossa traktorin liikettä vastustavat voimat kehittyvät. Se voi olla kitkajarru (jolloin voimat syntyvät kahden toisiaan vastaan liikkuvan traktorin osan välisestä kitkasta), sähköjarru (jolloin voimat syntyvät kahden toisiaan vastaan liikkuvan mutta toisistaan erillään olevan traktorin osan välisestä sähkömagneettisesta toiminnasta), nestejarru (jolloin voimat syntyvät kahden toisiaan vastaan liikkuvan traktorin osan välillä sijaitsevan nesteen toiminnasta) tai moottorijarru (jolloin voimat syntyvät pyöriin välittyvästä moottorin jarrutustoiminnan säädellystä lisäämisestä). Laitetta, joka lukitsee traktorin voimansiirron mekaanisesti, mutta jota ei voida käyttää traktorin ollessa liikkeessä, pidetään seisontajarruna.

1.7 Erityyppiset jarrulaitteet

"Erityyppisillä jarrulaitteilla" tarkoitetaan laitteita, jotka poikkeavat sellaisten olennaisten tekijöiden suhteen, kuten:

1.7.1 yhden tai useamman osan ominaisuudet, esimerkiksi materiaali, muoto tai koko,

1.7.2 osien sijainti.

1.8 Jarrujärjestelmän osa

"Jarrujärjestelmän osalla" tarkoitetaan yhtä niistä erillisistä osista, jotka yhteen koottuina muodostavat jarrulaitteen.

1.9 Jatkuva jarrutus

"Jatkuvalla jarrutuksella" tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta järjestelmällä, jolla on seuraavat ominaisuudet:

1.9.1 yksi hallintalaite, jota kuljettaja käyttää asteittain yhdellä liikkeellä istuimeltaan käsin,

1.9.2 ajoneuvoyhdistelmän muodostavien ajoneuvojen jarruttamiseen käytetty energia on peräisin samasta lähteestä (joka voi olla kuljettajan lihasenergia),

1.9.3 jarrujärjestelmä varmistaa kunkin yhdistelmän osana olevan ajoneuvon samanaikaisen tai sopivasti vaiheittaisen jarrutuksen niiden keskinäisestä sijainnista riippumatta.

1.10 Puolijatkuva jarrutus

"Puolijatkuvalla jarrutuksella" tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta järjestelmällä, jolla on seuraavat ominaisuudet:

1.10.1 yksi hallintalaite, jota kuljettaja voi käyttää asteittain yhdellä liikkeellä istuimeltaan käsin,

1.10.2 ajoneuvoyhdistelmän muodostavien ajoneuvojen jarruttamiseen käytetty energia on peräisin useista eri lähteistä (joista yksi voi olla kuljettajan lihasenergia),

1.10.3 jarrujärjestelmä varmistaa kunkin yhdistelmän osana olevan ajoneuvon samanaikaisen tai sopivasti vaiheittaisen jarrutuksen niiden keskinäisestä sijainnista riippumatta.

1.11 Erillinen konejarru

"Erillisellä konejarrulla" tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta laitteilla, jolla on seuraavat ominaisuudet:

1.11.1 traktorin jarrujen hallintalaite, joka on erillään hinatun ajoneuvon jarrujen hallintalaitteesta; jälkimmäinen on kaikissa tapauksissa asennettu traktoriin siten, että kuljettaja voi helposti käyttää sitä istuimeltaan käsin,

1.11.2 kuljettajan lihasenergia ei ole hinattavien ajoneuvojen jarrutukseen käytettävää energiaa.

1.12 Erillinen jarrutus

"Erillisellä jarrutuksella" tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta laitteilla, joilla on seuraavat ominaisuudet:

1.12.1 traktorin jarrujen hallintalaite, joka on erillään hinatun ajoneuvon jarrujen hallintalaitteesta; jälkimmäinen on kaikissa tapauksissa asennettu traktoriin siten, että kuljettaja voi helposti käyttää sitä istuimeltaan käsin,

1.12.2 kuljettajan lihasenergia on hinattavien ajoneuvojen jarrutukseen käytettävä energia.

1.13 Automaattinen jarrutus

"Automaattisella jarrutuksella" tarkoitetaan hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen jarrutusta, joka tapahtuu automaattisesti yhteen kytkettyjen ajoneuvojen yhdistelmän osien irrotessa toisistaan, kytkennän rikkoutumisesta aiheutuva irtoaminen mukaan lukien, muun yhdistelmän jarrutustehon olennaisesti vähenemättä.

1.14 Inertiajarrutus

"Inertiajarrutuksella" tarkoitetaan jarrutusta, jossa hyödynnetään traktoria lähestyvän perävaunun luomia voimia.

1.15 Kuormattu traktori

"Kuormatulla traktorilla" tarkoitetaan, jollei muuta erikseen mainita, traktoria, joka on lastattu "enimmäispainoonsa" saakka.

1.16 Enimmäispaino

"Enimmäispainolla" tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua painoa (tämä paino saattaa olla suurempi kuin "sallittu enimmäispaino").

1.17 Kuormaamaton traktori

"Kuormaamattomalla traktorilla" tarkoitetaan ajokunnossa olevaa traktoria, jonka säiliöt ja jäähdytin ovat täynnä, ja jossa on 75 kg painava kuljettaja, mutta ei matkustajia, lisävarusteita tai kuormaa.

1.18 Omapaino

"Omapainolla" tarkoitetaan kuormaamattoman traktorin painoa.

2 ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄHAKEMUS

2.1 Valmistajan tai tämän edustajan on tehtävä traktorityypin jarrulaitteiden ETY-tyyppihyväksyntähakemus.

2.2 Siinä on oltava seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena:

2.2.1 traktorityypin kuvaus 1.1.1-1.1.10 kohdassa tarkoitettujen seikkojen osalta. Valmistajan tai tämän edustajan traktorityypille antamat numerot tai tunnukset on ilmoitettava,

2.2.2 luettelo jarrulaitteeseen kuuluvista osista, kukin asianmukaisesti merkittynä,

2.2.3 kaavio jarrulaitteesta, jossa näkyy kunkin osan sijainti traktorissa, jotta eri osat voidaan paikantaa ja tunnistaa.

2.3 Lisäksi on toimitettava:

2.3.1 hyväksyttävää traktorityyppiä edustava traktori,

2.3.2 mahdollisesti vaadittavat enintään A4-kokoiset (210 × 297 mm) tai tämän kokoisiksi taitetut, sopivassa mittakaavassa laaditut piirustukset.

3 ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

Jäljempänä liitteessä V esitetty lomake on täytettävä ja liitettävä ETY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

4 RAKENNETTA JA ASENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.1 Yleistä

4.1.1 Jarrulaite

4.1.1.1 Jarrulaite on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että traktori on tavanomaisessa käytössä jäljempänä lueteltujen vaatimusten mukainen siihen mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

4.1.1.2 Jarrulaite on suunniteltava, rakennettava ja asennettava erityisesti siten, että se kestää käytössä korroosiota ja kulumisen vaikutuksia, jotka saattaisivat johtaa jarrutustehon äkilliseen heikkenemiseen.

4.1.2 Jarrulaitteen tehtävät

Edellä 1.2 kohdassa määritellyn jarrulaitteen on täytettävä seuraavat ehdot:

4.1.2.1 Käyttöjarrut

4.1.2.1.1 Käyttöjarrulla on pystyttävä säätelemään traktorin liikkumista ja pysäyttämään traktori turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti millä tahansa rakenteen mukaisella nopeudella ajettaessa ja sallittua kuormaa kuljetettaessa sekä ylä- että alamäessä. Sen toimintaa on pystyttävä säätelemään. Nämä edellytykset katsotaan täytetyiksi, jos liitteen II vaatimukset täyttyvät.

Kuljettajan on pystyttävä käyttämään käyttöjarrua istuimeltaan käsin ja säilyttämään traktorin ohjauslaitteiden hallinta ainakin yhdellä kädellä. Traktorin käyttöjarru voi muodostua oikean- ja vasemmanpuoleisista laitteista. Ne on voitava yhdistää niin, että niitä voidaan käyttää yhdellä toiminnolla, ja ne on voitava jälleen kytkeä irti toisistaan.

Jokaisessa oikean- tai vasemmanpuoleisessa laitteessa on oltava säätöjärjestelmä, joka voi olla joko manuaalinen tai automaattinen ja jonka avulla jarrujen tasapaino voidaan helposti palauttaa.

4.1.2.2 Seisontajarrut

4.1.2.2.1 Seisontajarrulla on pystyttävä pitämään traktori paikallaan ylä- ja alamäessä myös kuljettajan poissa ollessa, jolloin täysin mekaaninen laite pitää liikkuvat osat paikalleen lukittuina. Tämä voidaan saada aikaan voimansiirtoon vaikuttavalla jarrulla. Kuljettajan on pystyttävä käyttämään seisontajarrua istuimeltaan käsin; toistuva toiminta vaaditun tehon saavuttamiseksi on sallittua.

4.2 Jarrulaitteiden ominaisuudet

4.2.1 Jarrulaitteiden, joilla traktori on varustettu, on täytettävä käyttö- ja pysäköintijarruille vahvistetut vaatimukset.

4.2.2 Käyttö- ja seisontajarrulaitteilla voi olla yhteisiä osia, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

4.2.2.1 niissä on oltava ainakin kaksi toisistaan erillistä hallintalaitetta, joihin kuljettaja ulottuu vaivatta istuimeltaan käsin; tämän vaatimuksen on täytyttävä myös silloin kun kuljettaja käyttää turvavyötä.

4.2.2.2 muun jarrulaitteen osan kuin jarrujen (1.6 kohdan määritelmän mukaisesti) rikkoutuessa tai jonkin muun käyttöjarrulaitteiden vian ilmetessä (toimintahäiriö, energiavaraston tyhjeneminen osittain tai kokonaan) traktorin nopeutta on pystyttävä hidastamaan pysähtymiseen asti vähintään 50 % liitteessä II olevassa 2.1.1 kohdassa vahvistettua arvoa vastaavalla jarrutuksella.

Edellä mainitut edellytykset on täytettävä kun jäännösjarrutus saavutetaan pitkittäisen keskitason kummallakin puolella sijaitsevilla pyörillä (ilman että traktori poikkeaa suunnastaan).

Tässä jaksossa vipu- ja epäkeskoasennelmia tai vastaavia asennelmia, joiden avulla jarruja käytetään, ei pidetä vioille alttiina.

4.2.3 Käytettäessä muuta energiaa kuin kuljettajan lihasenergiaa ei välttämättä tarvita enempää kuin yksi tällainen energian lähde (esim. hydraulinen pumppu, ilmanpuristin jne.), jos 4.2.2 kohdan vaatimukset täyttyvät.

4.2.4 Käyttöjarrulaitteen on vaikutettava vähintään yhden akselin molempiin pyöriin.

4.2.5 Käyttöjarrulaitteen vaikutuksen on jakauduttava saman akselin pyörille, jotka ovat symmetrisesti suhteessa traktorin pitkittäiseen keskitasoon.

4.2.6 Käyttöjarrulaitteiden ja seisontajarrulaitteiden on vaikutettava jarrupintoihin, jotka on yhdistetty pyöriin pysyvästi riittävän kestävillä osilla. Jarrupinta ei saa olla irrotettavissa pyöristä.

Kun jarrutus kohdistuu yhteen akseliin, tasauspyörästöä ei saa asentaa käyttöjarrun ja tuon akselin pyörien väliin; kun jarrutus kohdistuu kahteen akseliin, tasauspyörästö voidaan asentaa käyttöjarrun ja toisen akselin pyörien väliin.

4.2.7 Jarrujen kuluminen on voitava korjata helposti manuaalisella tai automaattisella säätöjärjestelmällä. Voimansiirron ja jarrujen hallintalaitteilla ja osilla on lisäksi oltava sellainen liikkumavara, että kun jarrut kuumenevat tai jarrupäällysteet ovat saavuttaneet tietyn kulumisasteen, tehokas jarrutus on taattu ilman että välitön säätö olisi välttämätön.

4.2.8 Hydraulisten jarrulaitteiden nestesäiliöiden täyttöaukkoihin on päästävä helposti käsiksi; varanestesäiliöiden on lisäksi oltava sellaisia, että varanesteen taso voidaan tarkastaa helposti ilman että säiliöt täytyy avata.

4.2.9 Kun määrätty jarrutusteho on mahdotonta saavuttaa ilman varastoidun energian käyttöä, jokaiseen traktoriin, johon on asennettu jonkin energiavaraston aktivoima jarru, on asennettava painemittarin lisäksi varoituslaite, joka antaa visuaalisen merkin tai äänimerkin, kun energia jossakin järjestelmän osassa säätöventtiiliin saakka putoaa 65 %:iin tai alemmaksi normaaliarvostaan. Tämän laitteen on oltava yhdistetty virtapiiriin suoraan ja pysyvästi.

4.2.10 Jos lisäenergianlähteen käyttö on olennaisen tärkeää jarrulaitteen toiminnan kannalta, on energiavaraston oltava sellainen, että se varmistaa moottorin pysähtyessä jarrutustehon pysyvän riittävänä traktorin pysäyttämiseksi vahvistetuissa oloissa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4.1.2.1 kohdassa asetettujen edellytysten soveltamista.

4.2.11 Apulaitteiston on saatava energiansa ainoastaan sillä tavoin, että jopa energianlähteen vahingoittuessa sen toiminta ei voi aiheuttaa jarrulaitteiden energiavarastojen laskemista 4.2.9 kohdassa tarkoitetun tason alapuolelle.

LIITE II

JARRUTUSTESTIT JA JARRULAITTEIDEN TEHO

1 JARRUTUSTESTIT

1.1 Yleistä

1.1.1 Käyttöjarrulaitteille vahvistetun tehon on perustuttava jarrutusmatkalta laskettuun keskimääräiseen jarrutukseen. Jarrutusmatkan on oltava traktorin kulkema matka siitä hetkestä lähtien, kun kuljettaja alkaa käyttää laitteen hallintalaitetta, siihen hetkeen saakka kun traktori pysähtyy.

Seisontajarrulaitteille vahvistetun tehon on perustuttava kykyyn pitää traktori paikallaan ylä- tai alamäessä.

1.1.2 Jarrutusteho on mitattava kaikkien traktoreiden tyyppihyväksyntää varten seuraavissa oloissa suoritettavissa tiekokeissa:

1.1.2.1 traktorin painon on oltava kutakin testityyppiä varten vahvistettu, ja se on mainittava erikseen testausselosteessa,

1.1.2.2 jarrun hallintalaitteeseen vahvistetun tehon saavuttamiseksi testeissä kohdistettu voima ei saa olla yli 60 daN polkimien osalta ja 40 daN käsikäyttöisten laitteiden osalta,

1.1.2.3 tien pinnan on oltava sellainen, johon renkaat tarttuvat hyvin,

1.1.2.4 testit on suoritettava, kun ei esiinny tuloksiin mahdollisesti vaikuttavaa tuulta,

1.1.2.5 renkaiden on oltava testiä aloitettaessa kylmät ja niissä on oltava se paine, joka on vahvistettu pyörien todellisuudessa kantamalle kuormalle traktorin ollessa paikallaan,

1.1.2.6 vahvistettu teho on saavutettava ilman että pyörät lukkiutuvat, traktori poikkeaa suunnastaan tai että ilmenee epätavallista tärinää.

1.1.3 Traktoriin on testien ajaksi asennettava kaikki ne osat, jotka valmistaja on tarkoittanut hinattavan ajoneuvon jarrulaitteiden toimintaa varten, kuten liitteessä I olevassa 1.9, 1.10, 1.11 ja 1.12 kohdassa tarkoitetaan.

1.2 Tyyppi 0 -testi

(tavallinen käyttötesti jarrut kylminä)

1.2.1 Yleistä

1.2.1.1 Jarrujen on oltava kylmät testin alussa. Jarrun katsotaan olevan kylmä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

1.2.1.1.1 levyltä tai rummun ulkopuolelta mitatun lämpötilan on oltava vähemmän kuin 100 °C,

1.2.1.1.2 kun kyseessä ovat täysin umpinaiset jarrut, mukaan lukien öljyjarrut, kotelon ulkopuolelta mitatun lämpötilan on oltava vähemmän kuin 50 °C,

1.2.1.1.3 jarrut eivät ole olleet käytössä edeltävän tunnin aikana.

1.2.1.2 Akseli, johon jarrutus ei kohdistu, ei saa olla jarrutestin aikana kytkettynä akseliin, johon jarrutus kohdistuu, mikäli se voidaan kytkeä irti.

1.2.1.3 Testi on suoritettava seuraavissa oloissa:

1.2.1.3.1 traktori on kuormattava enimmäispainoonsa asti siten, että akseli, johon jarrutus ei kohdistu, on myös kuormattu suurimpaan teknisesti sallittuun painoonsa asti; akselin, johon jarrutus kohdistuu, pyöriin on asennettava suurimmat valmistajan tuolle traktorityypille tarkoittamat renkaat. Traktoreiden, joiden kaikki pyörät ovat jarruttavia, etuakseli on kuormattava suurimpaan teknisesti sallittuun painoonsa asti;

1.2.1.3.2 testi on toistettava kuormaamattomalla traktorilla, jossa on ainoastaan kuljettaja ja tarvittaessa testin tuloksien valvonnasta vastaava henkilö; traktoriin on asennettava suurimmat valmistajan suosittelemat renkaat;

1.2.1.3.3 vähimmäisteholle vahvistetut rajat ovat 2.1.1 kohdan mukaiset sekä kuormatun että kuormaamattoman traktorin testeissä;

1.2.1.3.4 tien on oltava tasainen.

1.2.2 Tyyppi 0 -testi on suoritettava:

1.2.2.1 suurimmalla suunnittelunopeudella vaihteisto vapaa-asennossa,

1.2.2.2 ± 10 %:n mittapoikkeama testinopeudesta sallitaan,

1.2.2.3 vahvistettu vähimmäisteho on saavutettava.

1.3 Tyyppi I -testi

(häipymistesti)

1.3.1 Kuormatut traktorit testataan siten, että energian otto on sama kuin se, joka on kirjattu samassa ajassa ajettaessa kuormattua traktoria tasaisella 80 ± 5 %:n nopeudella tyyppi 0 -testejä varten vahvistetusta nopeudesta 10 % kaltevassa alamäessä 1 km pituinen matka vaihteisto vapaa-asennossa.

1.3.2 Testin lopussa mitataan käyttöjarrulaitteen jäännösteho samoissa oloissa kuin tyyppi 0 -testissä vaihteisto vapaa-asennossa (luonnollisesti lämpötilaa koskevat ehdot ovat erilaiset).

2 JARRULAITTEIDEN TEHO

2.1 Käyttöjarrulaitteet

2.1.1 Traktoreiden käyttöjarrujen täytyy:

2.1.1.1 tyyppi 0 -testioloissa saavuttaa vähintään 2,4 m/s² keskijarrutus jarrutusmatkasta laskettuna;

2.1.1.2 tyyppi I -testin jälkeen tuottaa jäännösteho, joka on vähintään 75 % vahvistetusta tehosta ja vähintään 60 % tyyppi 0 -testissä kirjatusta arvosta (vaihteisto vapaa-asennossa).

2.2 Seisontajarrulaitteet

2.2.1 Seisontajarrulaitteen on pystyttävä pitämään kuormattu traktori paikallaan 18 %:n ylä- tai alamäessä, vaikka se olisikin kytketty yhteen jonkin muun jarrulaitteen kanssa.

2.2.2 Niiden traktoreiden osalta, joihin on sallittua kytkeä yksi tai useampia perävaunuja, traktorin seisontajarrun on pystyttävä pitämään paikallaan 12 %:n ylä- tai alamäessä ajoneuvoyhdistelmä, joka muodostuu kuormaamattomasta traktorista ja samanpainoisesta (ei yli kolmea metristä tonnia) perävaunusta, jota ei jarruteta.

2.2.3 Seisontajarrulaite, jota on käytettävä useamman kerran ennen kuin saavutetaan vahvistettu teho, on sallittu.

LIITE III

JOUSIJARRUT

1 MÄÄRITELMÄ

"Jousijarruilla" tarkoitetaan jarrulaitteita, joissa jarruttamiseen tarvittava energia saadaan yhdestä tai useammasta jousesta, jotka toimivat energian kokoajana.

2 ERITYISVAATIMUKSET

2.1 Jousijarrua ei saa käyttää käyttöjarruna.

2.2 Jarrujen puristustilan syöttöpiirissä mahdollisesti ilmenevä jonkin painerajan pieni muutos ei saa aiheuttaa huomattavaa jarrutustehon muutosta.

2.3 Jousien puristustilan syöttöpiiriin on kuuluttava energiavarasto, joka ei toimi minkään muun laitteen tai varusteen virranlähteenä. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos jouset voidaan pitää puristetussa tilassa käyttämällä kahta tai useampaa erillistä järjestelmää.

2.4 Laite on suunniteltava siten, että on mahdollista käyttää jarruja ja vapauttaa ne vähintään kolme kertaa aloittaen suurinta suositeltua painetta vastaavalla alkupaineella jousien puristustilassa. Tämän vaatimuksen on täytyttävä, kun jarrut on säädetty mahdollisimman tarkasti.

2.5 Puristustilassa vallitseva paine, jota alempana jouset alkavat vaikuttaa jarruihin, kun ne on säädetty mahdollisimman tarkasti, ei saa olla yli 80 % normaalisti saatavan paineen vähimmäistasosta.

2.6 Jos jousien puristustilan paine laskee tasolle, jolla jarrujen osat alkavat liikkua, on näkyvän tai kuuluvan merkin antavan varoituslaitteen käynnistyttävä. Jos tämä vaatimus täyttyy, kyseessä voi olla liitteessä I olevassa 4.2.9 kohdassa tarkoitettu varoituslaite.

2.7 Traktoreissa, joihin on asennettu jousijarrut ja jotka saavat vetää perävaunuja jatkuvilla tai puolijatkuvilla jarruilla, jousijarrujen automaattisen käytön on saatava myös perävaunun jarrut toimimaan.

3 VAPAUTUSJÄRJESTELMÄ

3.1 Jousijarrut on suunniteltava siten, että vian ilmetessä on mahdollista vapauttaa ne tavanomaista hallintalaitetta käyttämättä. Tämä voidaan saada aikaan apulaitetta käyttämällä (pneumaattinen, mekaaninen jne.)

3.2 Jos 3.1 kohdassa tarkoitetun apulaitteen toiminta vaatii jonkin työkalun tai ruuviavaimen käyttöä, tuo työkalu tai ruuviavain on säilytettävä traktorissa.

LIITE IV

SEISONTAJARRUTUS JARRUSYLINTEREIDEN MEKAANISELLA LUKITUKSELLA (LUKON KÄYTTÖLAITTEET)

1 MÄÄRITELMÄ

"Jarrusylintereiden mekaanisella lukituksella" tarkoitetaan laitetta, jolla varmistetaan seisontajarrun toiminta kiilaamalla jarrusylinterin männän tanko mekaanisesti.

Mekaaninen lukitus tapahtuu, kun lukitustila tyhjentyy puristetusta ilmasta; mekaaninen lukituslaite on suunniteltava siten, että se voidaan vapauttaa kun lukitustila on jälleen paineen alainen.

2 ERITYISVAATIMUKSET

2.1 Kun lukitustilan paine lähestyy mekaanista lukitusta vastaavaa tasoa, optisen tai akustisen varoitusjärjestelmän on käynnistyttävä.

2.2 Kun jarrun käyttölaitteisiin on asennettu mekaaninen lukituslaite, kahdesta energiavarastosta molempien on pystyttävä käynnistämään jarrun käyttölaite.

2.3 Lukittu jarrusylinteri voidaan vapauttaa vain jos on varmaa, että jarrua voidaan käyttää uudelleen tällaisen vapauttamisen jälkeen.

2.4 Vian ilmetessä lukitustilan energianlähteessä on järjestettävä avaava apulaite (esimerkiksi mekaaninen tai pneumaattinen), joka käyttää esimerkiksi yhden traktorin renkaassa olevaa ilmaa.

LIITE V

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Top