EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31974L0561

Neuvoston direktiivi 74/561/ETY, annettu 12 päivänä marraskuuta 1974, maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä

OJ L 308, 19.11.1974, p. 18–22 (DA, DE, EN, FR, IT, NL)
Greek special edition: Chapter 07 Volume 001 P. 231 - 235
Spanish special edition: Chapter 07 Volume 002 P. 20 - 24
Portuguese special edition: Chapter 07 Volume 002 P. 20 - 24
Special edition in Finnish: Chapter 07 Volume 001 P. 156 - 159
Special edition in Swedish: Chapter 07 Volume 001 P. 156 - 159

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 12/06/1996; Kumoava ja korvaava 31996L0026

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1974/561/oj

31974L0561

Neuvoston direktiivi 74/561/ETY, annettu 12 päivänä marraskuuta 1974, maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä

Virallinen lehti nro L 308 , 19/11/1974 s. 0018 - 0022
Suomenk. erityispainos Alue 7 Nide 1 s. 0156
Kreikank. erityispainos: Luku 07 Nide 1 s. 0231
Ruotsink. erityispainos Alue 7 Nide 1 s. 0156
Espanjank. erityispainos: Luku 07 Nide 2 s. 0020
Portugalink. erityispainos: Luku 07 Nide 2 s. 0020


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 12 päivänä marraskuuta 1974,

maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä (74/561/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

sekä katsoo, että

kuljetusmarkkinoiden organisointi on olennainen osa perustamissopimuksessa määrättyä yhteisen liikennepolitiikan toteuttamista,

maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyn edellytysten yhteensovittamiseen tähtäävillä toimenpiteillä edistetään sijoittautumisoikeuden tehokasta käyttöä,

on tarpeen ottaa käyttöön yhteiset säännöt maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä, jotta huolehdittaisiin siitä, että tavaraliikenteen harjoittajat ovat nykyistä pätevämpiä, ja täten edistettäisiin markkinoiden järkeistämistä, mikä käyttäjien, liikenteenharjoittajien ja koko talouselämän eduksi parantaisi tarjottavien palvelujen laatua ja edistäisi liikenneturvallisuutta,

maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskeviin sääntöihin olisi siksi sisällyttävä ammatin harjoittajien hyvä maine, vakavaraisuus ja ammatillinen pätevyys,

näitä yhteisiä sääntöjä ei kuitenkaan ole tarpeen soveltaa tiettyihin kuljetuksiin, joiden taloudellinen merkitys on vähäinen,

on annettava säännökset siirtymäkauden toimenpiteistä, jotta jäsenvaltiot voivat sopeuttaa kansalliset sääntönsä yhteisön sääntöjen mukaisiksi, ja

näiden yhteisten sääntöjen soveltamisehtojen yhdenmukaistamisen edellytyksenä on, että säädetään yhteisön neuvottelumenettelystä toteutettaessa tarvittavia kansallisia toimenpiteitä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyyn sovelletaan tämän direktiivin yhteisten sääntöjen mukaisesti annettuja jäsenvaltioiden säännöksiä.

2. Tässä direktiivissä «maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammatilla» tarkoitetaan luonnollisen henkilön tai yrityksen joko yksittäisellä moottoriajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä vuokraa tai korvausta vastaan harjoittamaa tavaraliikennettä.

Tässä direktiivissä «yrityksellä» tarkoitetaan kaikkia henkilöiden yhteenliittymiä tai ryhmiä, riippumatta siitä, ovatko ne oikeushenkilöitä ja onko niiden tarkoituksena tuottaa voittoa, taikka kaikkia julkisia toimielimiä siitä riippumatta, ovatko ne erillisiä oikeushenkilöitä vai ovatko ne tällaisen oikeushenkilön alaisia.

2 artikla

1. Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu luonnolliset henkilöt ja yritykset, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikennettä ajoneuvoilla, joiden suurin sallittu hyötykuorma on enintään 3,5 tonnia tai joiden suurin sallittu kokonaispaino on enintään 6 tonnia. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin alentaa mainittuja rajoja joko kaikkien tai tiettyjen kuljetusten osalta.

2. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan jättää tämän direktiivin kaikkien tai joidenkin säännösten soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset henkilöt ja yritykset, jotka harjoittavat ainoastaan kansallista maanteiden tavaraliikennettä, jolla on vain vähäinen vaikutus kuljetusmarkkinoihin joko:

P kuljetettavien tavaroiden luonteen vuoksi tai

P kuljetettavien matkojen lyhyyden vuoksi.

3 artikla

1. Luonnollisilla henkilöillä ja yrityksillä, jotka haluavat ryhtyä harjoittamaan maanteiden tavaraliikennettä, on oltava:

a)

hyvä maine;

b)

riittävä vakavaraisuus;

c)

säädetty ammatillinen pätevyys.

Jos hakija on luonnollinen henkilö, joka ei täytä edellä c alakohdassa mainittua edellytystä, toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin antaa hänelle luvan ryhtyä harjoittamaan maanteiden tavaraliikennettä, jos hän nimeää toimivaltaisille viranomaisille toisen henkilön, joka täyttää edellä a ja c alakohdassa mainitut edellytykset ja joka jatkuvasti ja tosiasiallisesti johtaa yrityksen kuljetustoimintaa.

Jos hakija on yritys, vähintään yhden yrityksen kuljetustoimintaa jatkuvasti ja tosiasiallisesti johtavan henkilön on täytettävä edellä a ja c alakohdassa mainitut edellytykset. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että myös muut yrityksessä toimivat henkilöt täyttävät edellä a alakohdassa mainitun edellytyksen.

2. Ennen myöhemmin tapahtuvaa yhteensovittamista jäsenvaltioiden on määritettävä ne hyvää mainetta koskevat edellytykset, jotka hakijan ja tarvittaessa 1 kohdassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden on täytettävä.

3. Riittävällä vakavaraisuudella tarkoitetaan muun muassa riittäviä varoja yrityksen toiminnan käynnistämiseksi ja asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ennen myöhemmin tapahtuvaa yhteensovittamista kunkin jäsenvaltion on määritettävä, mitä säännöksiä annetaan ja mitä näyttöön liittyviä muotoseikkoja otetaan käyttöön tätä tarkoitusta varten.

4. Ammatillisen pätevyyden vaatimuksiin on sisällytettävä kussakin jäsenvaltiossa tätä tarkoitusta varten nimetyn viranomaisen tai laitoksen hyväksymien pätevyysvaatimusten mukaiset tiedot ja taidot liitteessä luetelluissa asioissa. Tarvittavat tiedot on hankittava joko kursseilla tai käytännön kokemuksella kuljetusyrityksessä taikka näiden yhdistelmällä. Jäsenvaltiot voivat jättää näiden säännösten soveltamisalan ulkopuolelle henkilöt, joilla on tietyn korkeamman asteen tutkinnon tai teknisen alan tutkinnon suorittamisesta todistus, joka osoittaa heidän vakuuttavasti hallitsevan liitteessä luetellut asiat.

Ammatillinen pätevyys voidaan osoittaa esittämällä edellisessä alakohdassa tarkoitetun viranomaisen tai laitoksen antama todistus.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ne olosuhteet, joissa maanteiden tavaraliikennettä harjoittava yritys voi 3 artiklan 1 kohdasta poiketen toimia perustelluissa tapauksissa tilapäisesti enintään yhden vuoden määräajan, jota voidaan pidentää enintään kuudella kuukaudella, jos liikennettä harjoittava henkilö tai 3 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävä henkilö kuolee, tulee työkyvyttömäksi tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin poikkeustapauksissa erityisistä syistä antaa pysyvän luvan hoitaa liikenneyritystä henkilölle, joka ei täytä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä ammatillisen pätevyyden edellytystä, jos kyseisellä henkilöllä on vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus yrityksen päivittäisestä johtamisesta.

5 artikla

1. Luonnollisten henkilöiden ja yritysten, jotka esittävät todisteen, että niillä oli ennen 1 päivää tammikuuta 1978 jäsenvaltion kansallisten säännösten nojalla lupa harjoittaa maanteiden kansallista tai kansainvälistä tavaraliikennettä, ei tarvitse esittää todistetta, että ne täyttävät 3 artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Sellaisten luonnollisten henkilöiden, jotka 31 päivän joulukuuta 1974 jälkeen ja ennen 1 päivää tammikuuta 1978

P ovat saaneet luvan harjoittaa maanteiden tavaraliikennettä ja jotka eivät olleet esittäneet kansallisten säännösten nojalla todistetta ammatillisesta pätevyydestään, tai

P on nimetty jatkuvasti ja tosiallisesti johtamaan yrityksen kuljetustoimintaa

on ennen 1 päivää tammikuuta 1980

täytettävä 3 artiklan 4 kohdassa säädetty ammatillisen pätevyyden edellytys.

Edellä olevaa säännöstä sovelletaan myös 3 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on perusteltava tämän direktiivin nojalla toteutettujen toimenpiteiden mukaisesti tekemänsä päätökset hylätä hakemus pääsystä maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toimivaltaiset viranomaiset peruuttavat luvan harjoittaa maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia, jos ne toteavat, että 3 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty. Niiden on tällöin myönnettävä riittävä määräaika toisen kutsumiseksi tämän sijaan.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tässä direktiivissä tarkoitetut luonnolliset henkilöt ja yritykset voivat asianmukaisin keinoin valvoa etujaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehtäessä.

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on komissiota kuultuaan toteutettava tämän direktiivin ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet 1 päivään tammikuuta 1977 mennessä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pätevyyden virallista toteamismenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran ennen 1 päivää tammikuuta 1978.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 1974.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SAUVAGNARGUES

() EYVL N:o C 72, 19.7.1968, s. 53

() EYVL N:o C 49, 17.5.1968, s. 2

LIITE

LUETTELO 3 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUISTA AIHEISTA

Ammatillisen pätevyyden tunnustamisessa huomioon otettavien tietojen täytyy kattaa ainakin jäljempänä luetellut aihepiirit. Ne täytyy kuvata yksityiskohtaisesti, ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten täytyy määritellä tai hyväksyä ne. Ne täytyy suunnitella niin, että ne ovat sellaisten henkilöiden omaksuttavissa, joiden koulutustaso vastaa oppivelvollisuuden suorittaneen henkilön yleensä saavuttamaa koulutustasoa.

A. AIHEET, JOIDEN TUNTEMUS VAADITAAN LIIKENTEENHARJOITTAJILTA, JOTKA AIKOVAT HARJOITTAA AINOASTAAN KANSALLISTA LIIKENNETTÄ

A. 1. Lainsäädäntö

A. Ammatin harjoittamisessa tarvittavat perustiedot siviili-, kauppa-, sosiaali- ja vero-oikeudesta, erityisesti:

A. P sopimukset yleisesti;

A. P kuljetussopimukset, erityisesti liikenteenharjoittajan vastuu (luonne ja rajat);

A. P liikeyritykset;

A. P laskentatoimi;

A. P työlainsäädäntö ja sosiaaliturvasäännökset;

A. P verotusjärjestelmät.

A. 2. Yrityksen kaupallinen ja taloudellinen johtaminen

A. P maksu- ja rahoitusmenetelmät;

A. P kustannuslaskenta;

A. P hinnoittelu ja kuljetusehdot;

A. P liikekirjanpito;

A. P vakuutukset;

A. P laskutus;

A. P kuljetusten välittäjät.

A. 3. Markkinoille pääsy

A. P ammatin aloittamiseen ja ammatin harjoittamiseen liittyvät säännökset;

A. P kuljetusasiakirjat.

A. 4. Tekniset standardit ja toiminnan tekniset näkökohdat

A. P ajoneuvojen painot ja mitat;

A. P ajoneuvon valinta;

A. P tyyppihyväksyntä ja rekisteröinti;

A. P ajoneuvon huoltostandardit;

A. P ajoneuvojen kuormaus ja purkaminen.

A. 5. Liikenneturvallisuus

A. P liikennettä koskevat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset;

A. P liikenneturvallisuus;

A. P onnettomuuksien ehkäisy ja menettely onnettomuustilanteessa.

B. AIHEET, JOIDEN TUNTEMUS VAADITAAN LIIKENTEENHARJOITTAJILTA, JOTKA AIKOVAT HARJOITTAA KANSAINVÄLISTÄ LIIKENNETTÄ

P A kohdassa luetellut asiat;

P kansalliseen lainsäädäntöön, yhteisön standardeihin, kansainvälisiin yleissopimuksiin ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat säännökset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden väliseen sekä yhteisön ja siihen kuulumattomien maiden väliseen maanteiden tavaraliikenteeseen;

P tullauskäytäntö ja tullimuodollisuudet;

P jäsenvaltioiden tärkeimmät liikennesäännöt.

Top