1.   

kehottaa toteuttamaan yhteisiä toimia assosioituneiden maiden pitkittyneiden konfliktien rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi YK:n, ETYJin ja Euroopan neuvoston kaltaisten merkittävien kansainvälisten organisaatioiden osallistumisen avulla;

2.   

tuomitsee ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkaukset, joihin Venäjä on syyllistynyt assosioituneiden maiden miehitetyillä alueilla;

3.   

tukee edelleen vahvasti itäisen kumppanuuden maiden itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä;

4.   

korostaa assosioituneiden maiden asian kiireellisen ajamisen, oikeusavun ja taloudellisen avun merkitystä maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden tilanteen ratkaisemisessa;

5.   

kehottaa lisäämään tarvittaessa turvallisuusvuoropuhelua EU:n ja itäisten kumppanimaiden välillä ja tekemään yhteistyötä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla;

6.   

suhtautuu myönteisesti 20:een vuoteen 2020 mennessä saavutettavaan tavoitteeseen ja niiden keskeisiin painopistealoihin, joita ovat muun muassa seuraavat: talouskehitys ja markkinamahdollisuudet; instituutioiden lujittaminen ja hyvä hallinto; yhteenliitettävyys, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos; sekä liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet;

7.   

suhtautuu myönteisesti ”Itäinen kumppanuus +” -mallin kehittämiseen edelleen EU:n ja itäisten kumppanimaiden alakohtaisen yhdentymisen vahvistamisen pohjalta;

8.   

tukee Georgian, Moldovan ja Ukrainan assosioitumisnäkymiä Schengen-alueen kanssa ja niiden liittämistä EU:n tulliunioniin, energiaunioniin ja digitaalisiin sisämarkkinoihin;

9.   

katsoo, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi otettava nimenomaisesti huomioon se, että itäisen Euroopan kumppanimaiden tukeminen niiden reitillä kohti EU:hun yhdentymistä on strategisesti ensisijaista ja että niiden erityisasema EU:n eurooppalaisina naapurimaina on määräävä tekijä, joka on otettava huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä;

10.   

katsoo, että perinteisen Euroopan naapuruusvälineen (ENI) sulauttaminen muihin eri alueita varten suunniteltuihin rahoitusvälineisiin lähettäisi poliittisesti väärän ja vahingollisen signaalin muille maille, varsinkin assosioituneille kumppanimaille, ja se tulkittaisiin merkkinä EU:n poliittisen kiinnostuksen vähenemisestä itäisen kumppanuuden aluetta kohtaan;

11.   

kehottaa säilyttämään eriyttämisen ja ”enemmällä enemmän” -periaatteet, jotta kannustetaan kumppanimaiden uudistuspyrkimyksiä, ja huomauttaa, että kaikkien ulkoisten välineiden yhdistäminen saattaa kyseenalaistaa tulosperusteisen lähestymistavan ja siirtää painopisteen paremmin suoriutuvista maista niihin, joilla on akuutimpia haasteita;

12.   

kehottaa EU:n toimielimiä säilyttämään Euroopan naapuruusvälineen erillisenä EU:n naapurialueita varten räätälöitynä rahoitusvälineenä, jotta voidaan vastata tehokkaasti assosioituneiden maiden nykyisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, tarpeisiin ja haasteisiin ja varmistaa alueen ja EU:n turvallisuus ja vakaus sekä EU:n avun kestävyys ja johdonmukaisuus.