Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 21999A1204(02)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus - Pöytäkirja N:o 1 "peräisin olevaien tuotteiden" (alkuperätuotteiden) käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä - Pöytäkirja N:o 2 keskinäisesta hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa - Päätösasiakirja - Julistukset

OJ L 311, 4.12.1999, p. 3–415 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Estonian: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Latvian: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Lithuanian: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Hungarian Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Maltese: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Polish: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Slovak: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Slovene: Chapter 11 Volume 057 P. 3 - 428
Special edition in Bulgarian: Chapter 11 Volume 072 P. 3 - 428
Special edition in Romanian: Chapter 11 Volume 072 P. 3 - 428
Special edition in Croatian: Chapter 11 Volume 052 P. 3 - 413

In force

21999A1204(02)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus - Pöytäkirja N:o 1 "peräisin olevaien tuotteiden" (alkuperätuotteiden) käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä - Pöytäkirja N:o 2 keskinäisesta hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa - Päätösasiakirja - Julistukset

Virallinen lehti nro L 311 , 04/12/1999 s. 0003 - 0415


Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva

SOPIMUS

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISO-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat EUROOPAN YHTEISÖN perustamissopimuksen osapuolia,

jäljempänä "jäsenvaltiot", ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä "yhteisö", sekä

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA, jäljempänä "Etelä-Afrikka",

jäljempänä "osapuolet",

PITÄVÄT TÄRKEINÄ yhteisön, jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan olemassa olevia ystävyys- ja yhteistyösiteitä ja osapuolten yhteisiä arvoja,

KATSOVAT yhteisön, jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan haluavan vahvistaa näitä siteitä ja luoda vastavuoroisuuteen, kumppanuuteen ja yhteiseen kehitykseen perustuvat läheiset ja kestävät suhteet,

TUNNUSTAVAT Etelä-Afrikan kansan historialliset saavutukset rotuerottelujärjestelmän poistamisessa ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiaan perustuvan uuden poliittisen järjestelmän luomisessa,

TUNNUSTAVAT yhteisön ja jäsenvaltioiden poliittisen ja taloudellisen tuen tälle Etelä-Afrikan poliittiselle muutoskehitykselle,

PALAUTTAVAT MIELIIN osapuolten lujan sitoutumisen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettuihin demokratian periaatteisiin ja perusluonteisiin ihmisoikeuksiin,

OTTAVAT HUOMIOON 10 päivänä lokakuuta 1994 allekirjoitetun Etelä-Afrikan ja Euroopan yhteisön yhteistyösopimuksen,

PALAUTTAVAT MIELIIN osapuolten toivomuksen luoda mahdollisimman läheinen suhde Etelä-Afrikan ja Lomén AKT-EY-yleissopimuksen osapuolena olevien maiden välille, jota osoittaa 24 päivänä huhtikuuta 1997 allekirjoitettu pöytäkirja Etelä-Afrikan liittymisestä tarkistettuun neljänteen Lomén AKT-EY-yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna Mauritiuksessa 4 päivänä marraskuuta 1995 allekirjoitetulla sopimuksella,

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, tarpeen edistää Uruguayn kierroksen tulosten täytäntöönpanoa sekä molempien sopimuspuolten tässä suhteessa jo toteuttamat toimet,

PALAUTTAVAT MIELIIN, että osapuolet pitävät tärkeinä kansainvälistä kauppaa koskevia periaatteita ja sääntöjä sekä tarvetta soveltaa niitä avoimesti ja syrjimättömästi,

VAHVISTAVAT yhteisön ja jäsenvaltioiden tukevan ja rohkaisevan Etelä-Afrikassa parhaillaan toteutettavaa kaupan vapauttamista ja talouden rakennemuutosta,

TUNNUSTAVAT Etelä-Afrikan hallituksen pyrkimykset taata Etelä-Afrikan kansalle taloudellinen ja sosiaalinen kehitys,

KOROSTAVAT sekä Euroopan unionin että Etelä-Afrikan pitävän Etelä-Afrikan jälleenrakennus- ja kehitysohjelman täytäntöönpanon onnistumista tärkeänä,

VAHVISTAVAT osapuolten olevan sitoutuneita edistämään eteläisen Afrikan maiden alueellista yhteistyötä ja taloudellista yhdentymistä sekä rohkaisemaan kyseisten maiden välisen kaupan vapauttamista,

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten sitoutumisen varmistamaan, etteivät niiden keskinäiset järjestelyt ole esteenä sille rakennemuutoskehitykselle, joka on meneillään Etelä-Afrikan neljään ATK-valtioon yhdistävässä eteläisen Afrikan tulliliitossa (SACU),

KOROSTAVAT osapuolten pitävän tärkeinä Kairossa vuonna 1994 pidetyn kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin, Kööpenhaminassa maaliskuussa 1995 pidetyn maailman sosiaalisen kehityksen huippukokouksen sekä Pekingissä vuonna 1995 pidetyn neljännen naisten maailmankonferenssin päätösjulistuksissa vahvistettuja arvoja ja periaatteita,

VAHVISTAVAT UUDELLEEN osapuolten olevan sitoutuneita taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittamiseen erityisesti edistämällä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) muun muassa liittymisvapautta, oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin, syrjimättömyyttä sekä pakkotyön ja lapsityövoiman käytön lopettamista koskevien yleissopimusten täytäntöönpanoa, ja

PALAUTTAVAT MIELIIN, miten tärkeää on aloittaa säännöllinen kahden- ja monenvälisissä yhteyksissä käytävä poliittinen vuoropuhelu yhteistä etua koskevista kysymyksistä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

YLEISET TAVOITTEET, PERIAATTEET JA POLIITTINEN VUOROPUHELU

1 artikla

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on:

a) luoda asianmukaiset kehykset osapuolten vuoropuhelulle ja edistää läheisten suhteiden kehittymistä kaikilla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

b) tukea Etelä-Afrikan pyrkimyksiä lujittaa siirtymäkehityksensä taloudellista ja sosiaalista perustaa;

c) edistää eteläisen Afrikan alueellista yhteistyötä ja taloudellista yhdentymistä, jolla tuetaan alueen sopusointuista ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä;

d) edistää tavaroiden, palvelujen ja pääoman keskinäisen kaupan laajentamista ja vastavuoroista vapauttamista;

e) tukea Etelä-Afrikan sujuvaa ja asteittaista liittymistä maailmantalouteen;

f) edistää yhteisön ja Etelä-Afrikan yhteistyötä niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja niiden molempien etujen mukaisesti.

2 artikla

Olennainen osa

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen on yhteisön ja Etelä-Afrikan sisä- ja ulkopolitiikkojen lähtökohta ja olennainen osa tätä sopimusta.

Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoutuneensa moitteettoman hallinnon periaatteisiin.

3 artikla

Sopimuksen täyttämättä jättäminen

1. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt tästä sopimuksesta johtuvan velvoitteensa, se voi toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä.

2. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista se toimittaa toiselle osapuolelle 30 päivän kuluessa kaikki kyseisen tapauksen perusteellista tarkastelua varten tarvittavat tiedot molemminpuolisesti hyväksyttävissä olevan ratkaisun saavuttamiseksi.

3. Erityisen kiireellisissä tapauksissa aiheellisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kuulematta ennalta toista osapuolta. Toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi toiselle osapuolelle, ja niistä on neuvoteltava tämän pyynnöstä. Neuvottelut kutsutaan koolle 30 päivän kuluessa toimenpiteistä ilmoittamisesta. Jollei tyydyttävään ratkaisuun päästä, asianomainen osapuoli voi aloittaa erimielisyyksien ratkaisemiseksi määrätyn menettelyn.

4. Osapuolet sopivat sopimuksen oikein tulkitsemiseksi ja käytäntöön soveltamiseksi, että 3 kappaleessa olevalla ilmaisulla "erityisen kiireelliset tapaukset" tarkoitetaan tilannetta, jossa jompikumpi osapuoli on olennaisesti rikkonut sopimusta. Sopimuksen olennainen rikkominen käsittää:

i) sopimuksen perusteettoman purkamisen, joka ei ole oikeutettua kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen mukaan; tai

ii) edellä 2 artiklassa tarkoitettujen sopimuksen olennaisen osan rikkomisen.

5. Osapuolet sopivat, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut aiheelliset toimenpiteet tarkoittavat kansainvälisen oikeuden mukaisesti käyttöön otettuja toimenpiteitä, ja että ensisijaisesti on valittava sellaiset toimenpiteet, jotka aiheuttavat vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle.

4 artikla

Poliittinen vuoropuhelu

1. Osapuolet aloittavat säännöllisen poliittisen vuoropuhelun. Sen avulla osapuolet voivat vahvistaa yhteistyötään ja edistää kestävien solidaarisuuden siteiden syntyä ja uusien yhteistyömuotojen löytymistä.

2. Poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteena on erityisesti:

a) edistää osapuolten keskinäistä ymmärtämystä ja näkemysten lähentymistä;

b) tehdä mahdolliseksi kummallekin osapuolelle ottaa huomioon toisen osapuolen kanta ja edut;

c) lisätä tukea demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiselle;

d) edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja auttaa luomaan tarvittavat olosuhteet köyhyyden ja kaikkien syrjinnän muotojen poistamiselle.

3. Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kaikki osapuolten yhteistä etua koskevat kysymykset.

4. Poliittista vuoropuhelua käydään aina tarvittaessa ja erityisesti:

a) ministeritasolla;

b) Etelä-Afrikkaa sekä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajaa ja Euroopan yhteisöjen komissiota edustavien korkeiden virkamiesten tasolla;

c) käyttämällä täysimääräisesti hyväksi diplomaattisia yhteyksiä ja erityisesti säännöllisiä tilanneselostuksia ja neuvotteluja kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä kolmansissa maissa olevien diplomaattisten edustajien yhteyksiä;

d) tarvittaessa ja osapuolten sopimuksen mukaisesti käyttämällä muita keinoja tai toimimalla muilla tasoilla, jolloin voidaan edistää tämän vuoropuhelun syventämistä ja tehostamista.

5. Edellä olevissa kohdissa tarkoitetun kahdenvälisen poliittisen vuoropuhelun lisäksi osapuolet käyttävät täysimääräisesti hyväkseen ja edistävät osaltaan aktiivisesti Euroopan unionin ja eteläisen Afrikan maiden alueellista poliittista vuoropuhelua erityisesti edistääkseen kestävää rauhaa ja vakautta kyseisellä alueella.

Osapuolet osallistuvat myös laajempaan AKT-maiden ja Euroopan unionin väliseen poliittiseen vuoropuheluun AKT-maiden ja yhteisön asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.

II OSASTO

KAUPPA

A JAKSO

YLEISTÄ

5 artikla

Vapaakauppa-alue

1. Yhteisö ja Etelä-Afrikka sopivat perustavansa vapaakauppa-alueen tämän sopimuksen sekä WTO:n määräysten mukaisesti.

2. Vapaakauppa-alue perustetaan siirtymäkauden aikana, joka kestää Etelä-Afrikan osalta enintään kaksitoista vuotta ja yhteisön osalta enintään kymmenen vuotta tämän sopimuksen voimaantulosta.

3. Vapaakauppa-alue koskee tavaroiden vapaata liikkuvuutta kaikilla aloilla. Tätä sopimusta sovelletaan myös palvelujen kaupan vapauttamiseen ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen.

6 artikla

Tavaroiden luokittelu

Yhteisö soveltaa Etelä-Afrikasta tuotavien tavaroiden luokittelussa yhdistettyä tavaranimikkeistöä. Etelä-Afrikka soveltaa yhteisöstä tuotavien tavaroiden luokittelussa harmonoitua järjestelmää.

7 artikla

Perustulli

1. Perustulli, johon tässä sopimuksessa määrätyt peräkkäiset alennukset tehdään, on kunkin tuotteen osalta tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tosiasiallisesti sovellettava tulli.

2. Yhteisö ja Etelä-Afrikka ilmoittavat toisilleen perustulleistaan vallitsevan tilan säilyttämistä (standstill) ja rajoitusten asteittaista poistamista (rollback) koskevan osapuolten keskenään sopiman sitoumuksen mukaisesti, sekä kyseisiin periaatteisiin sovittujen, liitteessä I tarkoitettujen poikkeusten mukaisesti.

3. Tapauksissa, joissa tullien poistamista ei aloiteta tämän sopimuksen voimaantulon yhteydessä (erityisesti kyseen ollessa tuotteista, jotka on lueteltu liitteen II luettelossa 3, 4 ja 5, liitteen III luettelossa 2, 3, 4 ja 6, liitteen IV luettelossa 3, 4, 7 ja 8, liitteessä V, liitteen VI luettelossa 2, 3 ja 5 sekä liitteessä VII), tulli, johon sopimuksessa määrätyt peräkkäiset vähennykset tehdään, on joko tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perustulli tai tulli, jota sovelletaan yleisesti sinä päivänä, jolloin kyseisten tullien poistaminen aloitetaan, sen mukaan, kumpi tulleista on alhaisempi.

8 artikla

Fiskaaliset tullit

Tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin lukuun ottamatta syrjimättömiä valmisteveroja, jotka kannetaan sekä tuontitavaroista että paikallisesti tuotetuista tavaroista ja jotka ovat 21 artiklan määräysten mukaiset.

9 artikla

Vaikutukseltaan tulleja vastaavat maksut

Yhteisö ja Etelä-Afrikka poistavat kaikki tuonnissa soveltamansa vaikutukseltaan tuontitulleja vastaavat maksut tämän sopimuksen tullessa voimaan.

B JAKSO

TEOLLISUUSTUOTTEET

10 artikla

Määritelmä

Tämän jakson määräyksiä sovelletaan yhteisöstä ja Etelä-Afrikasta peräisin oleviin tuotteisiin lukuun ottamatta tässä sopimuksessa olevan maataloustuotteiden määritelmän mukaisia tuotteita.

11 artikla

Tullien poistaminen yhteisössä

1. Etelä-Afrikasta peräisin olevien teollisuustuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat muita kuin liitteessä II lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen II luettelossa 1 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

yhden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

3. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen II luettelossa 2 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 86 prosenttiin perustullista;

yhden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 72 prosenttiin perustullista;

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 57 prosenttiin perustullista;

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 43 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 28 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 14 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

4. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen II luettelossa 3 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

Eräiden kyseisessä luettelossa mainittujen tuotteiden osalta tullien poistaminen alkaa neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Kyseisten tuotteiden tullit poistetaan tekemällä kolme yhtä suurta vuotuista alennusta, joista viimeinen tehdään kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

Eräiden kyseisessä luettelossa mainittujen terästuotteiden osalta tulleja alennetaan suosituimmuusperusteisesti niin, että tullit poistetaan kokonaan vuonna 2004.

5. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen II luettelossa 4 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan kymmenen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

Kyseisessä luettelossa mainittuihin moottoriajoneuvojen osiin sovellettavaa tullia alennetaan 50 prosenttia tämän sopimuksen tullessa voimaan.

Kyseisessä luettelossa mainittuihin tuotteisiin sovellettavat yhteisön tarkat perustullit ja tullien poistamisen aikataulu vahvistetaan vuoden 2000 jälkipuoliskolla sen jälkeen, kun molemmat osapuolet ovat tarkastelleet mahdollisuuksia vapauttaa edelleen liitteen III luettelossa 5 ja 6 mainittujen moottoriajoneuvotuotteiden tuontia yhteisöstä Etelä-Afrikkaan ottaen huomioon muun muassa Etelä-Afrikan moottoriajoneuvoteollisuuden kehitysohjelman uudelleentarkastelun tulokset.

6. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavia liitteen II luettelossa 5 lueteltuja tuotteita koskevia tulleja ja niiden poistamismahdollisuutta tarkastellaan uudelleen tämän sopimuksen viidentenä soveltamisvuotena.

12 artikla

Tullien poistaminen Etelä-Afrikassa

1. Yhteisöstä peräisin olevien teollisuustuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat muita kuin liitteessä III lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen III luettelossa 1 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

yhden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

3. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen III luettelossa 2 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 67 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 33 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

4. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen III luettelossa 3 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 90 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 80 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 70 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 60 prosenttiin perustullista;

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 40 prosenttiin perustullista;

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 30 prosenttiin perustullista;

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 20 prosenttiin perustullista;

yhdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 10 prosenttiin perustullista;

kahdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

5. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen III luettelossa 4 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 88 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 63 prosenttiin perustullista;

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 38 prosenttiin perustullista;

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

yhdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 13 prosenttiin perustullista;

kahdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

6. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen III luettelossa 5 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain mainitussa liitteessä olevan aikataulun mukaisesti.

7. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavia liitteen III luettelossa 6 lueteltuja tuotteita koskevia tulleja tarkastellaan määräajoin uudelleen tämän sopimuksen soveltamisen aikana kaupan edelleen vapauttamiseksi.

Etelä-Afrikka ilmoittaa yhteisölle Etelä-Afrikan moottoriajoneuvoteollisuuden kehitysohjelman uudelleentarkastelun tuloksista. Se esittää ehdotuksia yhteisöstä peräisin olevien liitteen III luettelossa 5 ja 6 lueteltujen moottoriajoneuvotuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnin vapauttamisesta edelleen. Osapuolet tarkastelevat ehdotuksia yhdessä vuoden 2000 jälkimmäisten kuuden kuukauden aikana.

C JAKSO

MAATALOUSTUOTTEET

13 artikla

Määritelmä

Tämän jakson määräyksiä sovelletaan WTO:n maataloustuotteiden määritelmän mukaisiin yhteisöstä ja Etelä-Afrikasta peräisin oleviin tuotteisiin sekä kaloihin ja kalastustuotteisiin (3 ryhmä, 1604 , 1605 sekä tuotteet 0511 91 10 , 0511 91 90 , 1902 20 10 ja 2301 20 00 ).

14 artikla

Tullien poistaminen yhteisössä

1. Etelä-Afrikasta peräisin olevien maataloustuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat muita kuin liitteessä IV lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen IV luettelossa 1 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

yhden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

3. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen IV luettelossa 2 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 91 prosenttiin perustullista;

yhden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 82 prosenttiin perustullista;

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 73 prosenttiin perustullista;

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 64 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 55 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 45 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 36 prosenttiin perustullista;

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 27 prosenttiin perustullista;

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 18 prosenttiin perustullista;

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 9 prosenttiin perustullista;

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

4. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen IV luettelossa 3 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 87 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 62 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 37 prosenttiin perustullista;

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 12 prosenttiin perustullista;

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

Tiettyihin tässä liitteessä tarkoitettuihin tavaroihin sovelletaan tullitonta kiintiötä liitteessä mainituin edellytyksin tämän sopimuksen voimaantulosta siihen saakka, kun kyseisiin tuotteisiin sovellettavien tullien asteittainen poistaminen on saatettu päätökseen.

5. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat liitteen IV luettelossa 4 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli ja maksu alennetaan 83 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli ja maksu alennetaan 67 prosenttiin perustullista;

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli ja maksu alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli ja maksu alennetaan 33 prosenttiin perustullista;

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli ja maksu alennetaan 17 prosenttiin perustullista;

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

Tiettyihin tässä liitteessä tarkoitettuihin tavaroihin sovelletaan tullitonta kiintiötä liitteessä mainituin edellytyksin tämän sopimuksen voimaantulosta kyseisiin tuotteisiin sovellettavien tullien asteittaisen poistamisen päätökseen saattamiseen saakka.

6. Etelä-Afrikasta peräisin olevien jalostettujen maataloustuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat tullit luetellaan liitteen IV luettelossa 5, ja niitä sovelletaan kyseisessä liitteessä mainituin edellytyksin.

Yhteistyöneuvosto voi päättää:

a) liitteen IV luettelossa 5 olevan jalostettujen maataloustuotteiden luettelon laajentamisesta, ja

b) jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien tullien alentamisesta. Tulleja voidaan tällä tavoin alentaa, kun yhteisön ja Etelä-Afrikan välisessä kaupassa alennetaan perustuotteisiin sovellettavia tulleja, tai jalostettuihin maataloustuotteisiin liittyvistä vastavuoroisista myönnytyksistä johtuvien alennusten seurauksena.

7. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tiettyjen maataloustuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavat alennetut tullit luetellaan liitteen IV luettelossa 6, ja niitä sovelletaan tämän sopimuksen voimaantulosta kyseisessä liitteessä mainituin edellytyksin.

8. Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavia liitteen IV luettelossa 7 lueteltuja tuotteita koskevia tulleja tarkastellaan määräajoin uudelleen tämän sopimuksen soveltamisen aikana yhteisen maatalouspolitiikan tulevan kehityksen perusteella.

9. Liitteen IV luettelossa 8 lueteltuihin tuotteisiin ei sovelleta tullimyönnytyksiä, koska kyseisten tuotteiden nimet on suojattu yhteisössä.

10. Etelä-Afrikasta peräisin olevien liitteessä V lueteltujen tuotteiden yhteisöön tuonnissa sovellettavia tullimyönnytyksiä sovelletaan kyseisessä liitteessä mainituin edellytyksin.

15 artikla

Tullien poistaminen Etelä-Afrikassa

1. Yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat muita kuin liitteessä VI lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen VI luettelossa 1 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

yhden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

3. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen VI luettelossa 2 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 67 prosenttiin perustullista;

neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 33 prosenttiin perustullista;

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

4. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteen VI luettelossa 3 lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 88 prosenttiin perustullista;

kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 75 prosenttiin perustullista;

seitsemän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 63 prosenttiin perustullista;

kahdeksan vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista;

yhdeksän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 38 prosenttiin perustullista;

kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 25 prosenttiin perustullista;

yhdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kukin tulli alennetaan 13 prosenttiin perustullista;

kahdentoista vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta jäljellä olevat tullit poistetaan.

Tiettyihin tässä liitteessä tarkoitettuihin tavaroihin sovelletaan tullitonta kiintiötä liitteessä mainituin edellytyksin tämän sopimuksen voimaantulosta kyseisiin tuotteisiin sovellettavien tullien asteittaisen poistamisen päätökseen saattamiseen saakka.

5. Yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavia liitteen VI luettelossa 4 lueteltuja tuotteita koskevia tulleja tarkastellaan määräajoin uudelleen tämän sopimuksen soveltamisen aikana.

6. Yhteisöstä peräisin olevien kalastustuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavat liitteessä VII lueteltuja tuotteita koskevat tullit poistetaan asteittain samanaikaisesti, kun yhteisö poistaa vastaavia tariffinimikkeitä koskevat tullit.

16 artikla

Maatalouden suojatoimenpiteet

Sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa ja erityisesti 24 artiklassa määrätään, jos toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tuotteiden tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavan häiriön toisen osapuolen markkinoille, ottaen huomioon maatalousmarkkinoiden erityinen herkkyys, yhteistyöneuvosto käsittelee asiaa välittömästi löytääkseen asianmukaisen ratkaisun. Kunnes yhteistyöneuvosto tekee päätöksensä, ja jos poikkeustapauksissa edellytetään välittömiä toimia, asianomainen osapuoli voi toteuttaa häiriön rajoittamiseksi tai korjaamiseksi tarvittavat väliaikaiset toimenpiteet. Väliaikaisia toimia toteuttaessaan asianomainen osapuoli ottaa huomioon molempien osapuolten edut.

17 artikla

Tullien nopeutettu poistaminen Etelä-Afrikassa

1. Yhteisö tarkastelee Etelä-Afrikan pyynnöstä ehdotuksia maataloustuotteiden Etelä-Afrikkaan tuonnissa sovellettavien tullien nopeutetusta poistamisesta sekä siihen liittyvästä kaikkien sellaisten vientitukien poistamisesta, joita on sovellettu yhteisöstä peräisin olevien kyseisten tuotteiden vientiin Etelä-Afrikkaan.

2. Jos yhteisö vastaa tällaiseen pyyntöön myöntävästi, tullien nopeutetun poistamisen ja vientitukien poistamisen uusia aikatauluja sovelletaan samanaikaisesti osapuolten sopimasta päivästä alkaen.

3. Jos yhteisö vastaa tällaiseen pyyntöön kieltävästi, jatketaan tämän sopimuksen tullien poistamista koskevien määräysten soveltamista.

18 artikla

Tarkistuslauseke

Yhteisö ja Etelä-Afrikka tarkastelevat viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta keskinäisen kauppansa vapauttamisen lisätoimenpiteitä. Tätä varten tarkastellaan uudelleen erityisesti, mutta ei yksinomaan, liitteen II luettelossa 5, liitteen III luettelossa 5 ja 6, liitteen IV luettelossa 5, 6 ja 7, liitteen V luettelossa 1, 2, 3 ja 4, liitteen VI luettelossa 4 ja 5 sekä liitteessä VII lueteltuihin tuotteisiin sovellettavia tulleja.

III OSASTO

KAUPAN LIITÄNNÄISTOIMET

A JAKSO

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

19 artikla

Rajoilla toteutettavat toimenpiteet

1. Poistetaan tuonnin ja viennin määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet Etelä-Afrikan ja yhteisön välisestä kaupasta tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2. Mitään uusia tuonnin ja viennin määrällisiä rajoituksia tai vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä ei saa ottaa käyttöön yhteisön ja Etelä-Afrikan välisessä kaupassa.

3. Mitään uusia tuonti- tai vientitulleja taikka vaikutuksiltaan vastaavia maksuja ei saa ottaa käyttöön eikä jo sovellettavia tulleja tai maksuja nostaa yhteisön ja Etelä-Afrikan välisessä kaupassa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

20 artikla

Maatalouspolitiikat

1. Osapuolet voivat neuvotella säännöllisesti yhteistyöneuvostossa kummankin maatalouspolitiikkoja koskevasta strategiasta ja käytännön soveltamissäännöistä.

2. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että tässä sopimuksessa määrättyjä järjestelyjä on tarpeen muuttaa osapuolten omien maatalouspolitiikkojen harjoittamiseksi, se ilmoittaa asiasta yhteistyöneuvostolle, joka päättää pyydetystä muutoksesta.

3. Jos yhteisö tai Etelä-Afrikka soveltaessaan 2 kohtaa muuttaa tässä sopimuksessa tehtyjä maataloustuotteita koskevia järjestelyjä, sen on tehtävä yhteistyöneuvostossa sovittavia mukautuksia, jotta toisen osapuolen alueelta peräisin olevaa tuontia koskevat myönnytykset pidetään tässä sopimuksessa sovitulla tasolla.

21 artikla

Verotustoimenpiteet

1. Osapuolet pidättyvät kaikista sisäistä verotusta koskevista toimenpiteistä ja käytännöistä, joilla luodaan suoraan tai epäsuorasti syrjintää toisen osapuolen tuotteiden ja toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tuotteiden välille.

2. Toisen osapuolen alueelle vietyihin tuotteisiin ei voida soveltaa välillisen sisäisen veron palautusta tuotteille suoraan tai epäsuorasti määrätyn välillisen veron määrän ylittävältä osalta.

22 artikla

Tulliliitot ja vapaakauppa-alueet

1. Tämä sopimus ei estä jommankumman osapuolen ja kolmansien maiden välisten tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai muiden järjestelyjen ylläpitämistä ja perustamista, paitsi siltä osin kuin näillä muutetaan tässä sopimuksessa määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

2. Yhteistyöneuvostossa käydään yhteisön ja Etelä-Afrikan välisiä neuvotteluja sellaisista sopimuksista, joilla perustetaan tai mukautetaan tulliliittoja ja vapaakauppa-alueita, sekä tarpeen vaatiessa muista tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat niiden kauppapolitiikkaa kolmansien maiden kanssa. Erityisesti jos jokin kolmas maa liittyy Euroopan unioniin, näihin neuvotteluihin ryhdytään sen varmistamiseksi, että yhteisön ja Etelä-Afrikan keskinäiset edut voidaan ottaa huomioon.

23 artikla

Polkumyynti- ja tasoitustullit

1. Tämä sopimus ei estä millään tavalla sitä, että jompikumpi osapuoli ottaa käyttöön polkumyynti- tai tasoitustulleja GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan, GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamista koskevan sopimuksen sekä tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaan, jotka kaikki ovat WTO:n perustavan Marrakechin sopimuksen liitteenä.

2. Ennen lopullisten polkumyynti- ja tasoitustullien käyttöönottoa Etelä-Afrikasta tuotujen tuotteiden tuonnissa osapuolet voivat harkita mahdollisuutta käyttää rakentavia keinoja, sellaisina kuin niistä määrätään GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamista koskevassa sopimuksessa sekä tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa.

24 artikla

Suojalauseke

1. Jos tietyn tuotteen tuonti lisääntyy niin paljon ja sillä tavoin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kotimarkkinatuottajille, joiden tuotteet ovat samankaltaisia tai suoraan kilpailuasemassa jommankumman osapuolen alueella, yhteisö tai Etelä-Afrikka, riippuen siitä kumpaa asia koskee, voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä WTO:n suojalausekkeita koskevan sopimuksen tai maataloutta koskevan sopimuksen, jotka ovat WTO:n perustavan Marrakechin sopimuksen liitteenä, edellytysten sekä 26 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Jos tietyn tuotteen tuonti lisääntyy niin paljon ja sillä tavoin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla taloudellisen tilanteen huomattavan heikentymisen, Euroopan unioni voi, tutkittuaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, poikkeuksellisesti toteuttaa kyseiseen yhteen tai useampaan alueeseen rajoittuvia valvonta- ja suojatoimenpiteitä 26 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

3. Jos tietyn tuotteen tuonti lisääntyy niin paljon ja sillä tavoin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa eteläisen Afrikan tulliliiton yhden tai useamman muun jäsenen taloudellisen tilanteen huomattavan heikentymisen, Etelä-Afrikka voi, kyseisen maan tai kyseisten maiden pyynnöstä ja tutkittuaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, poikkeuksellisesti toteuttaa valvonta- ja suojatoimenpiteitä 26 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

25 artikla

Siirtymäkauden suojatoimenpiteet

1. Sen estämättä, mitä 24 artiklassa määrätään, Etelä-Afrikka voi toteuttaa määräaikaisia poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka poikkeavat 12 ja 15 artiklan määräyksistä, korottamalla tai ottamalla uudestaan käyttöön tulleja.

2. Nämä toimenpiteet voivat koskea ainoastaan uusia, kehittyviä teollisuudenaloja tai aloja, joille on aiheutunut suuria vaikeuksia yhteisöstä peräisin olevan lisääntyneen tuonnin takia sen seurauksena, että 12 ja 15 artiklassa tarkoitettuja tulleja on alennettu, erityisesti kun kyseiset vaikeudet aiheuttavat suuria sosiaalisia ongelmia.

3. Tuontitullit, joita Etelä-Afrikassa sovelletaan yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin ja jotka otetaan käyttöön näillä toimenpiteillä, eivät saa ylittää perustullia tai sovellettavaa suosituimmuuskohtelutullia tai 20 prosentin arvotullia, sen mukaan mikä niistä on alhaisin, ja niissä on säilytettävä yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden etuuskohtelu. Tuotteiden, joihin näitä toimenpiteitä sovelletaan, tuonnin kokonaisarvo ei saa olla yli 10 prosenttia yhteisöstä peräisin olevien teollisuustuotteiden kokonaistuonnista viimeisimmän sellaisen vuoden aikana, jolta on käytettävissä tilastotietoja.

4. Näitä toimenpiteitä sovelletaan enintään neljän vuoden ajan. Niiden soveltaminen lopetetaan viimeistään, kun pisin siirtymäaika 12 vuotta päättyy. Näitä määräaikoja voidaan poikkeuksellisesti pidentää yhteistyöneuvoston päätöksellä.

5. Tällaisia toimenpiteitä ei voida ottaa käyttöön tietyn tuotteen osalta, jos on kulunut yli kolme vuotta siitä, kun kyseistä tuotetta koskevat kaikki tullit ja määrälliset rajoitukset tai maksut taikka vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet on poistettu.

6. Etelä-Afrikka ilmoittaa yhteistyöneuvostolle niistä poikkeuksellisista toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa, ja yhteisön pyynnöstä kyseisistä toimenpiteistä neuvotellaan ennen niiden käyttöönottoa tyydyttävän ratkaisun saavuttamiseksi. Ilmoitukseen on sisällyttävä alustava aikataulu käyttöön otettavista tulleista ja niiden myöhemmästä poistamisesta.

7. Jos 6 kohdassa mainituista ehdotetuista toimenpiteistä ei ole päästy sopimukseen 30 päivän kuluessa niitä koskevasta ilmoituksesta, Etelä-Afrikka voi toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi ja se toimittaa yhteistyöneuvostolle lopullisen aikataulun tämän artiklan nojalla käyttöön otettujen tullien poistamiseksi. Aikataulussa on ilmoitettava näiden tullien asteittaisesta alentamisesta vuosittaisin tasamäärin siten, että alentaminen alkaa viimeistään vuoden kuluttua tullien käyttöönotosta. Yhteistyöneuvosto voi päättää eri aikataulusta.

26 artikla

Suojatoimenpiteitä koskevat menettelyt

1. Jos yhteisö tai Etelä-Afrikka ottaa käyttöön 24 artiklassa tarkoitettuja vaikeuksia koskevan valvontamenettelyn, jonka tarkoituksena on antaa nopeasti tietoja kaupankäynnin kehityksestä, se ilmoittaa tästä toiselle osapuolelle ja aloittaa pyynnöstä neuvottelut sen kanssa.

2. Edellä 24 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa joko ennen siinä määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista tai tapauksissa, joihin sovelletaan tämän artiklan 5 kohdan b alakohtaa, yhteisö tai Etelä-Afrikka toimittaa yhteistyöneuvostolle mahdollisimman pian kaikki merkitykselliset tiedot kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.

3. Ensisijaisesti on valittava sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle, ja ne on tarpeen mukaan rajattava estämään tai korjaamaan vakavat vahingot ja helpottamaan mukauttamista.

4. Suojatoimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi yhteistyöneuvostolle, jossa niistä neuvotellaan säännöllisesti, erityisesti niiden poistamiseksi heti, kun olosuhteet sen sallivat.

5. Sen täytäntöönpanemiseksi, mitä edellä 1-4 kohdassa määrätään, sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a) Vaikeudet, jotka johtuvat 24 artiklassa tarkoitetusta tilanteesta, on saatettava tutkittavaksi yhteistyöneuvostoon, joka voi tehdä tarpeelliset päätökset kyseisten vaikeuksien lopettamiseksi. Jos yhteistyöneuvosto tai viejänä oleva osapuoli ei ole tehnyt päätöstä vaikeuksien lopettamiseksi tai mitään muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole saavutettu 30 päivän kuluessa siitä, kun asia saatettiin tutkittavaksi, tuojana oleva osapuoli voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä ongelman korjaamiseksi. Kyseisiä toimenpiteitä voidaan toteuttaa enintään kolmen vuoden ajan ja niiden on asteittain johdettava toimenpiteiden poistamiseen viimeistään asetettuun määräaikaan mennessä.

b) Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ennakkotieto tai ennakkotarkastelu ei ole mahdollinen, yhteisö tai Etelä-Afrikka voi 24 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa soveltaa viipymättä ennakoivia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä tilanteen hoitamiseksi, ja ilmoittaa siitä viipymättä toiselle osapuolelle.

27 artikla

Poikkeukset

Tämä sopimus ei estä sellaisten tuontia, vientiä, kauttakuljetusta tai käytettyjen tavaroiden kauppaa koskevien kieltojen tai rajoitusten soveltamista, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi, eikä kultaa ja hopeaa koskevien määräysten soveltamista. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino keinotekoisen tai mielivaltaisen syrjinnän harjoittamiseksi silloin, kun samat olosuhteet ovat voimassa, tai osapuolten välisen kaupan peitellyksi rajoittamiseksi.

28 artikla

Alkuperäsäännöt

Tässä sopimuksessa määrättyjen tullietuuksien soveltamista koskevat alkuperäsäännöt ovat pöytäkirjassa N:o 1.

B JAKSO

SIJOITTAUTUMISOIKEUS JA PALVELUIDEN TARJOAMINEN

29 artikla

GATS-sopimuksen velvoitteiden vahvistaminen

1. Osapuolet tunnustavat palvelujen kasvavan merkityksen talouksiensa kehittymiselle ja korostavat palvelukauppaa koskevan yleissopimuksen (GATS), erityisesti sen suosituimmuuskohtelua koskevan periaatteen, sekä soveltuvien yleissopimuksen pöytäkirjojen ja niihin liitettyjen sitoumusten tarkan noudattamisen merkitystä.

2. GATS-sopimuksen mukaisesti tätä kohtelua ei sovelleta:

a) jommankumman osapuolen jonkin GATS-sopimuksen V artiklassa määritellyn sopimuksen mukaisesti myöntämiin etuihin tai tällaisen sopimuksen perusteella toteutettuihin toimenpiteisiin;

b) jommankumman osapuolen GATS-sopimukseen liittämän suosituimmuuskohtelua koskevan lausekkeen poikkeusluettelon mukaisesti myönnettyihin muihin etuihin.

3. Osapuolet vahvistavat perusteleviestintää koskevat sitoumuksensa, jotka ovat GATS-sopimuksen neljännen pöytäkirjan liitteenä, ja rahoituspalveluja koskevat sitoumuksensa, jotka ovat viidennen pöytäkirjan liitteenä.

30 artikla

Palvelujen tarjonnan edelleen vapauttaminen

1. Osapuolet pyrkivät laajentamaan tämän sopimuksen soveltamisalaa vapauttamalla edelleen osapuolten välistä palvelujen kauppaa. Tällaisen laajentamisen yhteydessä vapauttamisprosessissa on määrättävä kaiken syrjinnän poistamisesta osapuolten välisessä sopimuksen alaan kuuluvien palvelujen kaupassa ja sen olisi katettava kaikki tarjonnan muodot, mukaan lukien palvelujen tarjonta:

a) osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle;

b) osapuolen alueelta toisen osapuolen alueella olevalle palvelujen käyttäjälle;

c) osapuolen palvelujen tarjoajalta tämän toisen osapuolen alueella olevan liikepaikan kautta;

d) osapuolen palvelujen tarjoajalta toisen osapuolen alueella olevien luonnollisten henkilöiden kautta.

2. Yhteistyöneuvosto tekee tarvittavat suositukset 1 kohdassa asetetun tavoitteen täytäntöönpanemiseksi.

3. Laatiessaan näitä suosituksia yhteistyöneuvosto ottaa huomioon kummankin osapuolen sellaiset kokemukset niiden GATS-sopimuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanosta, erityisesti sen V artiklasta yleisesti ja V artiklan 3 kohdan a alakohdasta erityisesti, jotka koskevat kehitysmaiden osallistumista kaupan vapauttamista koskeviin sopimuksiin.

4. Yhteistyöneuvosto tarkastelee 1 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamista ensimmäisen kerran viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

31 artikla

Merikuljetukset

1. Osapuolet pyrkivät soveltamaan tehokkaasti rajoittamattoman pääsyn periaatetta kansainvälisille merikuljetusmarkkinoille ja meriliikenteeseen, joiden perustana on kaupallisin ehdoin tapahtuva rehellinen kilpailu.

2. Osapuolet sopivat laajentavansa toistensa kansalaisiin sekä jommankumman osapuolen alueella rekisteröityihin aluksiin suosituimmuuskohtelun, joka koskee tavaroiden, matkustajien tai molempien merikuljetusta, satamiin pääsyä, niiden infrastruktuurin ja liitännäisten meriliikennepalvelujen käyttöä ja niistä johtuvia maksuja, tullin tiloja ja laituripaikkoja lastausta ja purkamista varten, ja joka perustuu kaupallisin ehdoin tapahtuvaan rehelliseen kilpailuun.

3. Osapuolet sopivat harkitsevansa merikuljetuksia, mukaan lukien intermodaaliset toiminnat, 30 artiklan yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisuuteen perustuvien rajoitusten tai jommankumman osapuolen tekemien sopimusten soveltamista, jotka ovat tuolloin voimassa ja jotka ovat osapuolten GATS-sopimukseen perustuvien oikeuksien ja velvoitteiden mukaisia.

C JAKSO

JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS

32 artikla

Juoksevat maksut

1. Jollei 34 artiklan määräyksistä muuta johdu, osapuolet sitoutuvat sallimaan, että kaikki yhteisössä ja Etelä-Afrikassa kotipaikkaansa pitävien juokseviin suorituksiin perustuvat maksut voidaan suorittaa vapaasti vaihdettavassa valuutassa.

2. Etelä-Afrikka voi toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että siellä kotipaikkaansa pitävät eivät käytä 1 kohdan määräyksiä, joilla vapautetaan juoksevat maksut, luvattomaan pääomien maastavientiin.

33 artikla

Pääoman liikkuvuus

1. Yhteisö ja Etelä-Afrikka takaavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääomatasetta koskevien suoritusten osalta pääoman vapaan liikkuvuuden sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa Etelä-Afrikkaan, jotka on perustettu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, sekä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisen ja kotiuttamisen.

2. Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomien liikkuvuutta yhteisön ja Etelä-Afrikan välillä ja mahdollisesti vapauttaakseen sen täydellisesti.

34 artikla

Maksutaseeseen liittyvät vaikeudet

Jos yhdelle tai useammalle yhteisön jäsenvaltiolle tai Etelä-Afrikalle aiheutuu taikka niille uhkaa aiheutua vakavia maksutaseeseen liittyviä vaikeuksia, yhteisö tai Etelä-Afrikka, tapauksen mukaan, voi toteuttaa tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa vahvistettujen edellytysten ja Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjen VIII ja XIV artiklan mukaisesti juoksevia maksuja rajoittavia, määräaikaisia toimenpiteitä, jotka eivät saa olla laajempia kuin on välttämätöntä maksutasetilanteen korjaamiseksi. Yhteisö tai Etelä-Afrikka, tapauksen mukaan, ilmoittaa asiasta heti toiselle osapuolelle ja toimittaa sille mahdollisimman nopeasti näiden toimenpiteiden poistamista koskevan aikataulun.

D JAKSO

KILPAILUPOLITIIKKA

35 artikla

Määritelmä

Seuraavat toimenpiteet ovat tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kannalta soveltumattomia siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa yhteisön ja Etelä-Afrikan väliseen kauppaan:

a) sellaiset yritysten väliset sopimukset ja yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat horisontaalisissa suhteissa sekä yritysten yhteenliittymien päätökset ja yritysten väliset sopimukset vertikaalisissa suhteissa, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää kilpailua yhteisön tai Etelä-Afrikan alueella, jolleivät yritykset pysty osoittamaan, että kilpailua edistävät vaikutukset ovat suuremmat kuin kilpailua estävät vaikutukset;

b) yhden tai useamman yrityksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö kaikilla yhteisön tai Etelä-Afrikan alueilla tai merkittävällä osalla niistä.

36 artikla

Täytäntöönpano

Jos tämän sopimuksen tultua voimaan jompikumpi osapuoli ei ole vielä hyväksynyt tarpeellisia lakeja ja asetuksia 35 artiklan täytäntöönpanemiseksi lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, se hyväksyy ne kolmen vuoden kuluessa.

37 artikla

Aiheelliset toimenpiteet

Jos yhteisö tai Etelä-Afrikka katsoo, että tietty käytäntö sen kotimarkkinoilla on 35 artiklan vastainen, ja

a) sitä ei ole käsitelty riittävästi 36 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa säännöissä; tai

b) jos tällaisia sääntöjä ei ole ja jos kyseinen käytäntö aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa toisen osapuolen eduille tai vahinkoa sen kotimarkkinateollisuudelle, mukaan lukien palvelutuotanto,

kyseinen osapuoli voi toteuttaa omien lakiensa mukaiset aiheelliset toimenpiteet neuvoteltuaan asiasta yhteistyöneuvostossa tai 30 työpäivän kuluttua siitä, kun asia saatettiin yhteistyöneuvostossa käsiteltäväksi. Toteutettavien aiheellisten toimenpiteiden on kunnioitettava asianomaisen kilpailuviranomaisen toimivaltuuksia.

38 artikla

Kansainvälinen kohteliaisuus

1. Osapuolet sopivat, että aina kun komissiolla tai Etelä-Afrikan kilpailuviranomaisella on syytä epäillä, että 35 artiklassa määriteltyjä kilpailunvastaisia käytäntöjä esiintyy toisen kilpailuviranomaisen alueella ja ne vaikuttavat merkittävästi osapuolten tärkeisiin etuihin, osapuoli voi pyytää toisen osapuolen kilpailuviranomaista toteuttamaan aiheellisia korjaavia toimenpiteitä kyseisen viranomaisen kilpailua koskevien toimivaltuuksien nojalla.

2. Tällainen pyyntö ei estä toimintaa, joka voidaan katsoa tarpeelliseksi pyynnön esittävän viranomaisen kilpailulakien mukaisesti, eikä se rajoita mitenkään pyynnön vastaanottaneen viranomaisen päätöksentekovaltaa tai riippumattomuutta.

3. Pyynnön vastaanottaneen kilpailuviranomaisen on tutkittava huolellisesti pyynnön esittäneen viranomaisen esittämät näkökannat ja asiakirjat ja erityisesti paneuduttava tarkoin kyseessä olevien kilpailunvastaisten toimintojen luonteeseen, niissä mukana oleviin yrityksiin ja väitettyihin haitallisiin vaikutuksiin, jotka niistä aiheutuvat loukatun osapuolen tärkeille eduille, edellä sanotun rajoittamatta tämän kilpailuviranomaisen toimintaa, oikeuksia, velvoitteita tai riippumattomuutta.

4. Kun komissio tai Etelä-Afrikan kilpailuviranomainen päättää suorittaa tutkimuksia tai aikoo toteuttaa toimia, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia toisen osapuolen eduille, osapuolet neuvottelevat jommankumman pyynnöstä ja pyrkivät löytämään molemminpuolisesti hyväksyttävän ratkaisun ottaen huomioon niiden kummankin tärkeät edut, kiinnittäen asianmukaista huomiota kummankin lakeihin, itsemääräämisoikeuteen, kilpailuviranomaisten riippumattomuuteen ja kansainväliseen kohteliaisuuteen.

39 artikla

Tekninen apu

Yhteisö toimittaa Etelä-Afrikalle teknistä apua maan kilpailulakien ja -politiikan uudelleenjärjestämiseksi; apuun voi sisältyä muun muassa seuraavaa

a) asiantuntijoiden vaihto;

b) seminaarien järjestäminen;

c) koulutustoiminta.

40 artikla

Tiedonvaihto

Osapuolet vaihtavat tietoja keskenään salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa.

E JAKSO

JULKINEN TUKI

41 artikla

Julkinen tuki

1. Siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisön ja Etelä-Afrikan väliseen kauppaan, tietyille yrityksille tai tiettyjen tavaroiden tuottamiseen myönnetty julkinen tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja joka ei ole kummankaan osapuolen yleistä politiikkaa koskevan erityistavoitteen mukainen, on soveltumaton tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta.

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että on kummankin edun mukaista, että julkista tukea myönnetään oikeudenmukaisella, kohtuullisella ja avoimella tavalla.

42 artikla

Korjaavat toimenpiteet

1. Jos yhteisö tai Etelä-Afrikka katsoo, että tietty käytäntö ei ole 41 artiklan mukainen ja että kyseinen käytäntö aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa toisen osapuolen eduille tai sen kotimarkkinatuotannonalalle, osapuolet sopivat, että ne ryhtyvät neuvotteluihin, jos ongelmaa ei voida ratkaista voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, tarkoituksenaan löytää molemminpuolisesti tyydyttävä ratkaisu. Kyseiset neuvottelut eivät vaikuta osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka johtuvat niiden laeista ja kansainvälisistä sitoumuksista.

2. Kumpi tahansa osapuoli voi kutsua yhteistyöneuvoston koolle tarkastelemaan tällaisten neuvottelujen yhteydessä osapuolten yleisen politiikan tavoitteita ja sitä, oikeuttavatko ne 41 artiklassa tarkoitetun julkisen tuen myöntämisen.

43 artikla

Avoimuus

Osapuolet varmistavat avoimuuden julkisen tuen alalla. Toisen osapuolen pyynnöstä osapuoli toimittaa erityisesti tietoja tukijärjestelmistä, yksittäisistä tukitapauksista tai myönnetyn tuen kokonaismäärästä ja jakautumisesta. Osapuolten välisessä tietojen vaihdossa otetaan huomioon jommankumman laeissa olevat määräykset liikesalaisuudesta ja salassapitovelvollisuudesta.

44 artikla

Tarkastelu

1. Edellä 41 artiklan soveltamista koskevien sääntöjen ja menettelyjen puuttuessa valtion tukiin sovelletaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT 1994 -sopimus) VI ja XVI artiklan määräyksiä sekä tukia ja tasoitustulleja koskevaa WTO-sopimusta.

2. Yhteistyöneuvosto tarkastelee määräajoin tässä suhteessa tapahtunutta edistymistä. Se jatkaa erityisesti yhteistyön ja yhteisymmärryksen kehittämistä osapuolten 41 artiklan toimivuuden osalta toteuttamien toimien suhteen.

F JAKSO

MUUT KAUPPAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

45 artikla

Julkiset hankinnat

1. Osapuolet sopivat toimivansa yhteistyössä sen varmistamiseksi, että mahdollisuutta osallistua osapuolten julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin hallinnoidaan oikeudenmukaisella, kohtuullisella ja avoimella järjestelmällä.

2. Yhteistyöneuvosto tarkastelee määräajoin tässä suhteessa tapahtunutta edistymistä.

46 artikla

Henkinen omaisuus

1. Osapuolet varmistavat teollis- ja tekijänoikeuksien riittävän ja tehokkaan suojan korkeimpien kansainvälisten normien mukaisesti. Osapuolet soveltavat WTO-sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS), joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996, ja sitoutuvat tarpeen vaatiessa parantamaan kyseisen sopimuksen mukaista suojaa.

2. Jos teollis- ja tekijänoikeuksien alalla ilmenee kaupankäyntiin vaikuttavia vaikeuksia, neuvottelut aloitetaan pikaisesti jommankumman osapuolen pyynnöstä molemminpuolisesti tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

3. Yhteisö ja sen jäsenvaltiot vahvistavat seuraavista sopimuksista johtuvien velvoitteiden merkityksen:

a) tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvä pöytäkirja (Madrid 1989);

b) kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta (Rooma 1961);

c) patenttiyhteistyösopimus (Washington 1979, muutettu 1984).

4. Rajoittamatta WTO:n TRIPS-sopimuksesta johtuvien velvoitteiden soveltamista, Etelä-Afrikka voisi harkita myönteisesti edellä 3 kohdassa mainittuihin monenvälisiin yleissopimuksiin liittymistä.

5. Osapuolet vahvistavat seuraavien asiakirjojen merkityksen:

a) tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröintiä varten koskeva Nizzan sopimus (Geneve 1977, muutettu 1979);

b) Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (Pariisin asiakirja, 1971);

c) uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (UPOV, Geneven asiakirja 1978);

d) Budapestin sopimus mikro-organismien tallettamisen kansainvälisestä tunnustamisesta patentinhakumenettelyä varten (1977, muutettu 1980);

e) teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskeva Pariisin sopimus (Tukholman asiakirja 1967, muutettu 1979), WIPO;

f) WIPO:n tekijänoikeussopimus (WCT), 1996.

6. Tämän artiklan soveltamisen helpottamiseksi yhteisö voi toimittaa pyynnöstä ja yhteisesti hyväksytyin ehdoin ja edellytyksin teknistä apua Etelä-Afrikalle muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa koskevien lakien ja asetusten laatimiseksi, kyseisten oikeuksien väärinkäytön ehkäisemiseksi sekä suojeluun ja täytäntöönpanoon osallisten kansallisten virastojen ja elinten perustamiseksi ja vahvistamiseksi, mukaan lukien henkilöstön koulutus.

7. Osapuolet sopivat, että tätä sopimusta sovellettaessa teollis- ja tekijänoikeuksiin sisältyvät erityisesti tekijänoikeus, mukaan lukien tekijänoikeus tietokoneohjelmiin ja lähioikeudet, hyödyllisyysmallit, patentit, mukaan lukien biotekniset keksinnöt, teollisuuden käyttämät mallit, maantieteelliset alkuperämerkinnät, mukaan lukien alkuperänimitykset, tavaramerkit ja palvelumerkit, integroitujen piirien topografiat sekä tietokantojen oikeudellinen suoja ja suoja vilpillistä kilpailua vastaan sellaisena kuin se on määriteltynä teollisoikeuden suojelemisesta tehdyn Pariisin yleissopimuksen 10 a artiklassa, sekä julkistamattoman taitotiedon suoja.

47 artikla

Standardointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

Osapuolet toimivat yhteistyössä standardoinnin, metrologian, sertifioinnin ja laadunvarmistuksen alalla vähentääkseen osapuolten välisiä eroavuuksia näillä aloilla, poistaakseen teknisiä esteitä ja helpottaakseen kahdenvälistä kauppaa. Tällaiseen yhteistyöhön sisältyvät:

a) WTO:n teknisiä kaupan esteitä koskevan sopimuksen mukaisesti toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälisten teknisten säädösten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen, mukaan lukien alakohtaiset toimenpiteet, laajempaa käyttöä;

b) sopimusten laadinta vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta aloilla, jotka ovat kummallekin taloudellisesti tärkeitä;

c) yhteistyö laatujohtamisen ja laadunvarmistuksen alalla tietyillä Etelä-Afrikan kannalta tärkeillä aloilla;

d) teknisen avun helpottaminen eteläisen Afrikan toimintakykyä koskevia aloitteita varten akkreditoinnin, metrologian ja standardoinnin alalla;

e) käytännön yhteyksien luominen Etelä-Afrikan ja Euroopan stardardoimis-, akkreditoimis- ja sertifikaatioelinten välille.

48 artikla

Tulliviranomaiset

1. Osapuolet edistävät ja helpottavat tulliviranomaistensa välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kauppaa koskevia määräyksiä noudatetaan ja taataan hyvien kauppatapojen mukainen kaupankäynti. Yhteistyöhön sisältyvät muun muassa tietojen vaihto ja koulutusjärjestelmät.

2. Osapuolten hallintoviranomaiset antavat toisilleen keskinäistä apua tämän sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 määräysten mukaisesti, tämän vaikuttamatta tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 90 artiklassa määrättyihin muihin yhteistyömuotoihin.

49 artikla

Tilastot

Osapuolet sopivat toimivansa yhteistyössä tällä alalla. Yhteistyö kohdistuu pääasiassa tilastollisten menetelmien ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen, jotta voidaan käsitellä yhteisesti hyväksytyltä pohjalta tietoja, jotka koskevat tavaroiden ja palvelujen kauppaa ja yleisemmin kaikkia sopimuksen kattamia aloja, joilla voidaan soveltaa tilastollista käsittelyä.

IV OSASTO

TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

50 artikla

Johdanto

Osapuolet sopivat kehittävänsä ja edistävänsä taloudellista ja teollista yhteistyötä keskinäiseksi edukseen ja koko eteläisen Afrikan alueen eduksi monipuolistamalla ja vahvistamalla talousyhteyksiään, edistämällä kestävää kehitystä talouksissaan, tukemalla alueellisen taloudellisen yhteistyön muotoja, edistämällä pienten ja keskisuurten yritysten välistä yhteistyötä, suojelemalla ja parantamalla ympäristöä, edistämällä perinteisesti huonossa asemassa olevien väestöryhmien, mukaan lukien naisten, taloudellista vahvistumista sekä suojelemalla ja edistämällä työntekijöiden ja ammattiyhdistysten oikeuksia.

51 artikla

Teollisuus

Tämän alan yhteistyön tavoitteena on helpottaa Etelä-Afrikan teollisuuden rakennemuutosta ja uudenaikaistamista, samalla kun edistetään sen kilpailukykyä ja kasvua ja luodaan myönteiset olosuhteet Etelä-Afrikan ja yhteisön teollisuuden keskinäiselle yhteistyölle.

Yhteistyön tavoitteena on muun muassa:

a) rohkaista osapuolten taloudellisten toimijoiden välistä yhteistyötä (yritykset, ammatinharjoittajat, alakohtaiset ja muut liike-elämän järjestöt, ammattiyhdistykset, jne.);

b) tukea Etelä-Afrikan julkisen ja yksityisen sektorin pyrkimyksiä teollisuuden rakennemuutoksen tekemiseksi ja uudenaikaistamiseksi olosuhteissa, joilla varmistetaan ympäristönsuojelun, kestävän kehityksen ja talouden vahvistaminen;

c) edistää sellaisen toimintaympäristön luomista, joka suosii yksityisiä aloitteita, tavoitteena edistää ja monipuolistaa koti- ja vientimarkkinoiden tuotosta;

d) edistää Etelä-Afrikan inhimillisten voimavarojen ja teollisen potentiaalin tehokkaampaa käyttöä muun muassa helpottamalla luottojen ja investointirahoituksen saamista sekä tukemalla teollista innovaatiota, teknologian siirtoa, koulutusta, tutkimusta ja teknologista kehittämistä.

52 artikla

Investointien edistäminen ja turvaaminen

Osapuolten yhteistyöllä pyritään luomaan ilmapiiri, joka edistää ja suosii molempien etujen mukaisia kotimaisia ja ulkomaisia investointeja, erityisesti investointien suojan edellytysten parantamisella, investointien edistämisellä, pääoman siirroilla ja investointimahdollisuuksia koskevalla tietojen vaihdolla.

Yhteistyön tavoitteena on muun muassa helpottaa ja rohkaista:

a) tarvittaessa investointien edistämistä ja suojaa koskevien jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan välisten sopimusten tekemistä;

b) tarvittaessa kaksinkertaisen verotuksen estämistä koskevien jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan välisten sopimusten tekemistä;

c) investointimahdollisuuksia koskevaa tietojen vaihtoa;

d) investointeja koskevien yhdenmukaistettujen ja yksinkertaistettujen menettelyjen ja hallintokäytäntöjen laatimista;

e) Etelä-Afrikkaan ja eteläisen Afrikan alueelle tulevien investointien edistämisen ja rohkaisemisen tukemista asianmukaisin välinein.

53 artikla

Kaupan kehittäminen

1. Osapuolet sitoutuvat kehittämään, monipuolistamaan ja lisäämään keskinäistä kauppaansa ja tehostamaan Etelä-Afrikan tuotannon kilpailukykyä kotimaisilla, alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

2. Kaupan kehittämistä koskeva yhteistyö kohdistuu erityisesti seuraaviin tekijöihin:

a) asianmukaisten kaupan kehittämisstrategioiden laatiminen ja kilpailukykyä tukevan kaupankäyntiympäristön luominen;

b) toimintakyvyn sekä inhimillisten voimavarojen ja ammattitaidon kehittäminen kaupan alalla ja sitä tukevissa palveluissa julkisella ja yksityisellä sektorilla, mukaan lukien työvoima;

c) markkinoiden vaatimuksia koskevien tietojen vaihto;

d) taitotiedon ja tekniikan siirto investointien ja yhteisyritysten avulla;

e) ulkomaankauppaa harjoittavan yksityisen sektorin, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kehittäminen;

f) kaupan ja sen tukipalvelujen kehittämisestä huolehtivien järjestöjen perustaminen, mukauttaminen ja vahvistaminen;

g) alueellinen yhteistyö kaupan sekä kauppaan liittyvien infrastruktuurien ja palvelujen kehittämiseksi eteläisessä Afrikassa.

54 artikla

Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset

Osapuolet pyrkivät kehittämään ja vahvistamaan mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria (pk-) yrityksiä Etelä-Afrikassa sekä edistämään yhteisön, Etelä-Afrikan ja eteläisen Afrikan alueen pk-yritysten välistä yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavalla tavalla. Osapuolet muun muassa:

a) toimivat yhteistyössä tarpeen vaatiessa luodakseen lainsäädännölliset, hallinnolliset, institutionaaliset, tekniset, verotukselliset ja rahoitukselliset kehykset pk-yritysten ja mikroyritysten perustamiseksi ja laajentamiseksi;

b) toimittavat apua mikroyrityksille ja pk-yrityksille riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta esimerkiksi rahoituksen, taitojen kehittämisen, teknologian ja markkinoinnin alalla;

c) toimittavat apua yrityksille, järjestöille, poliittisille päättäjille ja virastoille, jotka tarjoavat b alakohdassa tarkoitettuja palveluja, asianmukaisella teknisellä tuella, tietojen vaihdolla ja toimintakyvyn kehittämisellä;

d) perustavat ja helpottavat Etelä-Afrikan, eteläisen Afrikan ja yhteisön yksityisen sektorin taloudellisten toimijoiden välisiä yhteyksiä (strategioiden laadintaa ja täytäntöönpanoa, liike-elämän suuntauksia ja mahdollisuuksia, verkottumista, yhteisyrityksiä ja taitojen siirtoa koskevien) tietojen kulun parantamiseksi.

55 artikla

Tietoyhteiskunta - Televiestintä ja tietotekniikka

1. Osapuolet sopivat toimivansa yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan aloilla, joita ne pitävät nykyaikaisen yhteiskunnan avainaloina ja jotka ovat erittäin tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä tietoyhteiskunnan kehittämiselle. Viestinnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä postia, radio- ja televisiotoimintaa, televiestintää ja tietotekniikkaa. Yhteistyön tavoitteena on:

a) parantaa Etelä-Afrikan julkisten ja yksityisten elinten mahdollisuuksia käyttää viestintäkeinoja ja elektroniikka- ja tietotekniikkoja tukemalla infrastruktuuriverkostojen kehittämistä, inhimillisiä voimavaroja ja aiheellisia tietoyhteiskuntaa koskevia politiikkoja Etelä-Afrikassa;

b) tukea eteläisen Afrikan alueen maiden yhteistyötä tällä alalla, erityisesti satelliittiteknologian yhteydessä;

c) käsitellä globalistumisen, uusien tekniikoiden, institutionaalisen ja alakohtaisen rakennemuutoksen sekä perustietopalvelujen ja kehittyneiden palvelujen välisen kuilun kasvamisen tuomia haasteita.

2. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa:

a) vuoropuhelu tietoyhteiskunnan eri näkökohdista, mukaan lukien sääntelykysymykset ja viestintäpolitiikka;

b) sääntelyä, standardointia, vaatimustenmukaisuuden testaamista, tietojen varmentamista, viestintätekniikkoja ja taajuuksien käyttöä koskevien tietojen vaihto sekä mahdollinen tekninen apu;

c) uusien tieto- ja viestintätekniikoiden levittäminen ja uusien toimintamahdollisuuksien kehittäminen erityisesti verkkojen välisten liitäntöjen ja sovellusten yhteentoimivuuden suhteen;

d) yhteisen tutkimuksen ja informaatioyhteiskuntaa koskevien uusien tekniikoiden hankkeiden teknologisen kehittämisen edistäminen ja täytäntöönpano;

e) eteläafrikkalaisten järjestöjen pääsy yhteisön hankkeisiin tai ohjelmiin eri aloihin sovellettavien järjestelyjen perusteella sekä Euroopan unionin järjestöjen pääsy Etelä-Afrikan aloittamiin toimiin samoilla ehdoilla.

56 artikla

Postiyhteistyö

Tämän alan yhteistyöhön kuuluu:

a) tietojen vaihto ja vuoropuhelu postia koskevissa kysymyksissä, jotka liittyvät muun muassa alueellisiin ja kansainvälisiin toimintoihin, sääntelynäkökohtiin ja politiikkaa koskeviin päätöksiin;

b) sääntelyä, toimintanormeja ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskeva tekninen apu;

c) tämän alan teknistä kehitystä koskevien yhteishankkeiden, mukaan lukien tutkimus, edistäminen ja täytäntöönpano.

57 artikla

Energia

1. Tämän alan yhteistyön tavoitteena on:

a) parantaa eteläafrikkalaisten mahdollisuuksia käyttää taloudellisesti saatavissa olevia, luotettavia ja kestäviä energialähteitä;

b) organisoida uudelleen ja uudenaikaistaa energiaa tuottavat, jakelevat ja kuluttavat alasektorit niin, että asianmukaisia palveluja toimitetaan optimaalisin ehdoin, jotka koskevat taloudellista tehokkuutta, sosiaalista kehitystä ja ympäristöllistä hyväksyttävyyttä;

c) tukea eteläisen Afrikan alueen maiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan käyttää hyväksi paikallisia energiavaroja tehokkaalla ja ympäristöä säästävällä tavalla.

2. Yhteistyön tavoitteena on erityisesti:

a) tukea asianmukaisten energiapolitiikkojen ja infrastruktuurien kehittämistä Etelä-Afrikassa;

b) monipuolistaa energianhankintaa Etelä-Afrikassa;

c) tehostaa energia-alan toimijoiden teknisiä, taloudellisia ja rahoituksellisia suoritusnormeja erityisesti sähköalalla ja nestemäisten polttoaineiden alalla;

d) parantaa paikallisten asiantuntijoiden toimintakykyä erityisesti yleisen ja teknisen koulutuksen avulla;

e) kehittää uusia ja uusiutuvia energiamuotoja ja tukirakenteita erityisesti maaseudun energian hankintaan;

f) parantaa energian rationaalista käyttöä erityisesti edistämällä energiajärjestelmien tehokkuutta;

g) edistää ympäristöä säästävien tekniikoiden siirtoa ja käyttöä;

h) edistää alueellista energia-alan yhteistyötä eteläisessä Afrikassa.

58 artikla

Kaivostoiminta ja kaivostuotteet

1. Tämän alan yhteistyön tavoitteena on muun muassa:

a) tukea ja edistää politiikkoja, joilla parannetaan terveys- ja turvallisuusnormeja kaivosteollisuudessa sekä työehtoja;

b) saattaa mineraalivarat ja geotiedettä koskevat tiedot käytettäväksi valtaustoiminnassa ja kaivosinvestoinneissa. Yhteistyöllä olisi luotava molemminpuolisesti edullinen ilmapiiri investointien houkuttelemiseksi alalle, mukaan lukien pk-yritykset (ja aiemmin huonossa asemassa olleet yhteisöt);

c) tukea politiikkoja, joilla varmistetaan, että kaivostoiminnassa otetaan asianmukaisesti huomioon ympäristö ja kestävä kehitys, ottaen myös huomioon maan erityiset olosuhteet ja kaivostoiminnan luonne;

d) toimia yhteistyössä kaivostoimintaa ja mineraaliteknologiaa koskevan tutkimuksen ja kehityksen alalla.

2. Yhteistyöhön kuuluu Etelä-Afrikan toiminta eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) kaivostoimintaa koskevan koordinaatioyksikön puitteissa.

59 artikla

Liikenne

1. Tämän alan yhteistyön tavoitteena on:

a) parantaa eteläafrikkalaisten mahdollisuuksia käyttää edullisia, turvallisia ja luotettavia kulkuvälineitä ja helpottaa tavaroiden liikkumista maassa tukemalla taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan kestävien intermodaalisten infrastruktuuriverkostojen kehittämistä;

b) tukea eteläisen Afrikan alueen maiden välistä yhteistyötä kestävän liikenneverkoston luomiseksi alueellisia tarpeita varten.

2. Yhteistyössä keskitytään erityisesti:

a) maantie-, rautatie-, satama- ja lentokenttäinfrastruktuurien rakenneuudistukseen ja nykyaikaistamiseen,

b) ilmakuljetusten, rautatie-, maantie- ja multimodaalisten kuljetusten asteittaiseen parantamiseen sekä maanteiden, rautateiden, satamien, lentokenttien sekä vesi- ja lentokuljetusten hallintaan,

c) lento- ja vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseen antamalla navigointilaitteisiin ja koulutukseen liittyvää apua tehokkaiden ohjelmien toteuttamiseksi.

60 artikla

Matkailu

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä vahvistaakseen kilpailukykyisen matkailualan kehittämistä. Tässä yhteydessä osapuolet sopivat erityisesti seuraavista toimista:

a) matkailualan kehittämisen edistäminen taloudellisen kasvun lisääjänä, taloudellisten olosuhteiden parantajana sekä työllisyyden edistäjänä ja ulkomaanvaluutan tuottajana;

b) strategisten yhteenliittymien luominen julkisten, yksityisten ja yhteisön etujen pohjalta matkailualan kestävän kehityksen varmistamiseksi;

c) yhteisten toimien toteuttaminen esimerkiksi tuotteiden ja markkinoiden kehittämisen, inhimillisten voimavarojen ja institutionaalisten rakenteiden aloilla;

d) yhteistyö matkailualan koulutuksen ja kapasiteetin kasvattamisen aloilla palvelustandardien parantamiseksi;

e) yhteistyö paikallistason matkailun edistämiseksi ja kehittämiseksi maaseudulla koehankkeiden kautta;

f) matkailijoiden vapaan liikkumisen helpottaminen.

2. Osapuolet sopivat, että yhteistyö matkailun alalla perustuu muun muassa seuraaviin suuntaviivoihin:

a) paikallisten yhteisöjen itsemääräämisoikeuden ja etujen kunnioittaminen erityisesti maaseudulla;

b) kulttuuriperinnön merkityksen korostaminen;

c) koulutuksen, taitotiedon siirron ja tiedonsaannin helpottaminen yhteiskunnassa yleisemmin;

d) matkailualan ja ympäristönsuojelun välisten myönteisten yhteyksien luominen;

e) alueellisen yhteistyön edistäminen eteläisessä Afrikassa.

61 artikla

Maatalous

1. Tämän alan yhteistyön tavoitteena on maaseudun integroidun, sopusointuisen ja kestävän kehityksen edistäminen Etelä-Afrikassa. Yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin toimiin:

a) maataloussektorin nykyaikaistaminen ja sen rakenteiden uudistaminen tarpeen mukaan infrastruktuuria ja laitteistoa nykyaikaistamalla, pakkaus- ja varastointitekniikoita kehittämällä sekä yksityistä jakelua ja markkinointiketjuja parantamalla;

b) aikaisemmin huonossa asemassa olleiden yhteisöjen maanviljelijöiden kilpailukyvyn lisääminen ja kehittäminen sekä asiaankuuluvien maatalouden palveluiden järjestäminen tältä osin;

c) tuotannon ja ulkomarkkinoiden monipuolistaminen ja kehittäminen;

d) yhteistyöhön pyrkiminen ja sen kehittäminen eläinten terveyden, kasvien terveyden ja maatalouden tuotantotekniikoiden osalta;

e) eläinten ja kasvien terveyttä koskevien normien ja sääntöjen yhdenmukaistamista koskevien toimien tarkastelu kaupan helpottamiseksi ottaen huomioon kummankin osapuolen voimassa olevan lainsäädännön sekä WTO:n säännöt.

2. Yhteistyötä tehdään muun muassa taitotiedon siirron, yhteisyritysten perustamisen ja kapasiteetin kasvattamista koskevien ohjelmien kautta.

62 artikla

Kalastus

Tämän alan yhteistyön tavoitteena on kalavarojen kestävän hallinnan ja käytön edistäminen pitkällä aikavälillä molempien osapuolten eduksi. Tämä tapahtuu tiedonvaihdon avulla sekä sellaisten sovittujen järjestelyjen suunnittelun ja täytäntöönpanon kautta, jotka voivat koskea osapuolten taloudellisia, kaupallisia, kehitykseen liittyviä, tieteellisiä ja teknisiä pyrkimyksiä. Kyseiset järjestelyt vahvistetaan erillisessä molempien osapuolten etujen mukaisessa kalastussopimuksessa, jonka osapuolet sitoutuvat saattamaan päätökseen mahdollisimman pian.

63 artikla

Palvelut

Osapuolet sopivat yhteistyön edistämisestä yleensä palvelualalla ja erityisesti pankki- ja vakuutusalalla ja muilla rahoituspalveluiden aloilla muun muassa:

a) kannustamalla palvelujen kauppaa,

b) vaihtamalla tarpeen mukaan tietoja palvelualaa koskevista osapuolten säännöistä, laeista ja asetuksista,

c) parantamalla kirjanpitoa, tilintarkastusta, rahoituspalveluiden valvontaa ja sääntelyä sekä rahoitusseurantaa esimerkiksi koulutusohjelmien edistämisen avulla.

64 artikla

Kuluttajapolitiikka ja kuluttajien terveyden suojelu

Osapuolet aloittavat yhteistyön kuluttajapolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla tavoitteenaan erityisesti:

a) perustaa kotimarkkinoilla kiellettyjä ja vaarallisia tuotteita koskeva vastavuoroinen tiedonvaihtojärjestelmä,

b) vaihtaa tietoja ja kokemuksia tuotteita ja tuoteturvallisuutta koskevan myynnin jälkeisen seurantamenetelmän käyttöönotosta ja toiminnasta,

c) parantaa kuluttajille annettavaa tietoa erityisesti hintojen, tuotteiden ominaisuuksien ja tarjottujen palvelujen osalta,

d) rohkaista tiedonvaihtoa kuluttajien etujen edustajien välillä,

e) lisätä kuluttajapolitiikkojen ja -järjestelmien yhteensovittamista,

f) vaihtaa tietoja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen tähtäävästä tiedonvälityksestä ja koulutuksesta,

g) tiedottaa osapuolten välillä täytäntöönpannuista toimenpiteistä ja yhteistyöstä vahingollisten taikka hyvien liiketoimintatapojen vastaisten käytäntöjen tutkimisessa,

h) vaihtaa tietoja tehokkaista tavoista korjata laittomista toimista kuluttajille aiheutuneet vääryydet.

V OSASTO

KEHITYSYHTEISTYÖ

A JAKSO

YLEISTÄ

65 artikla

Tavoitteet

1. Yhteisön ja Etelä-Afrikan välinen yhteistyö perustuu poliittiseen vuoropuheluun ja kumppanuuteen, ja sillä tuetaan kansallisten viranomaisten toteuttamia politiikkoja ja uudistuksia.

2. Kehitysyhteistyöllä edistetään erityisesti Etelä-Afrikan sopusointuista ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä sen liittämistä osaksi maailmantaloutta, lujitetaan demokraattisen yhteiskunnan ja sellaisen oikeusvaltion perusteiden lujittamista, jossa kunnioitetaan sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

3. Tässä yhteydessä etusija annetaan köyhyyden torjuntaan liittyville tukitoimille.

66 artikla

Ensisijaiset tavoitteet

1. Kehitysyhteistyön alueet ovat pääasiassa seuraavat:

a) tuki politiikoille ja välineille, joiden tarkoituksena on liittää Etelä-Afrikan talous asteittain osaksi maailmantaloutta ja -kauppaa, sekä tuki työllisyyden kasvulle, kestävien yksityisyritysten kehittämiselle ja alueelliselle yhteistyölle ja integraatiolle. Tässä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon tuki mukauttamispyrkimyksille, joihin on alueella aihetta erityisesti eteläisen Afrikan tulliliiton (SACU) puitteissa ryhtyä tämän sopimuksen mukaisen vapaakauppa-alueen luomisen johdosta;

b) elinolosuhteiden parantaminen ja perussosiaalipalveluiden tarjonta;

c) tuki demokratiakehitykselle, ihmisoikeuksien suojelu, moitteeton julkishallinto, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja sen liittäminen kehitysprosessiin.

2. Viranomaisten ja kehityskumppaneina olevien kansalaisjärjestöjen välistä vuoropuhelua ja kumppanuutta edistetään.

3. Ohjelmissa keskitytään aikaisemmin huonossa asemassa olleiden yhteisöjen perustarpeisiin ja niissä otetaan huomioon kehityksen sukupuoli- ja ympäristöulottuvuudet.

67 artikla

Tukikelpoiset edunsaajat

Rahoitustukea ja teknistä tukea voidaan antaa seuraaville yhteistyökumppaneille: kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja julkiset elimet, kansalaisjärjestöt ja paikalliset järjestöt, alueelliset ja kansainväliset järjestöt, laitokset ja julkiset tai yksityiset toimijat. Molempien osapuolten niin halutessa mikä tahansa muu elin voi olla tukikelpoinen.

68 artikla

Keinot ja menetelmät

1. Keinot, joita voidaan käyttää 66 artiklassa tarkoitetuissa yhteistyötoimissa, ovat erityisesti tutkimukset, tekninen tuki, koulutus tai muut palvelut, tarvikkeet ja työsuoritukset sekä myös arviointi- ja seurantatarkastukset sekä virkamatkat.

2. Yhteisön rahoitus, jota toimen tarpeista ja luonteesta riippuen voidaan antaa joko paikallisena tai ulkomaan valuuttana, voi kattaa:

a) valtion talousarvion menot uudistusten ja politiikan täytäntöönpanon tukemiseksi poliittisen vuoropuhelun avulla määritetyillä ensisijaisilla aloilla;

b) sijoitukset (lukuun ottamatta rakennusten ostoa) ja laitteet;

c) toistuvat menot tietyissä tapauksissa ja erityisesti, jos ohjelman täytäntöönpanija on hallituksesta riippumaton kumppani.

3. Edellä 67 artiklassa määritetyt kumppanit on periaatteessa velvoitettu osallistumaan kunkin yhteistyötoimen rahoitukseen. Rahoitusosuuden luonne ja määrä mukautetaan kumppanin mahdollisuuksien ja toimen luonteen mukaan.

4. Rahoitusosuudet pyritään saamaan yhdenmukaisiksi muiden rahoittajien, erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden, osuuksien kanssa ja niitä täydentäviksi.

5. Molemmat osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tämän sopimuksen mukaisen kehitysyhteistyön yhteisöluonne saatetaan suuren yleisön tietoon.

69 artikla

Ohjelmointi

1. Edellä 66 artiklassa esitettyihin ensisijaisiin tavoitteisiin perustuvat monivuotiset maaohjelmat, joihin sisältyvät kehitysyhteistyön ja viiteajanjaksona sen tuloksena olevien toimien valmistelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, toteutetaan yhteisön ja Etelä-Afrikan hallituksen läheisellä yhteistyöllä ja Euroopan investointipankin osallistuessa rahoitukseen. Ohjelmia koskevien neuvottelujen tulokset esitetään molempien osapuolten allekirjoittamassa monivuotisessa maaohjelmassa.

2. Monivuotiseen maaohjelmaan liitetään kehitysyhteistyön yksityiskohtaiset toimintamenettelyt ja sen täytäntöönpanoa ja valvontaa koskevat määräykset.

70 artikla

Hankkeiden erittely, valmistelu ja arviointi

1. Kehitystoimien erittely ja valmistelu on Etelä-Afrikan valtion 80 artiklassa määritellyn kansallisen valtuuttavan viranomaisen tai jonkun muun 67 artiklassa määriteltyjen tukikelpoisten edunsaajien vastuulla.

2. Asiakirjoissa, jotka koskevat hankkeita tai ohjelmia, joihin haetaan yhteisön rahoitusta, on oltava kaikki niiden arvioinnissa tarvittavat tiedot. Kansallinen valtuuttava viranomainen tai muut tukikelpoiset edunsaajat toimittavat kyseiset asiakirjat virallisesti edustuston päällikölle.

3. Kehitystoimien arvioinnin suorittavat yhteisesti kansallinen valtuuttava viranomainen ja/tai muut tukikelpoiset edunsaajat ja yhteisö.

71 artikla

Rahoitusehdotus ja rahoituspäätös

1. Edustuston päällikkö antaa tiivistelmän arviointia koskevista päätelmistä rahoitusehdotuksessa, joka on valmisteltu läheisessä yhteistyössä kansallisen valtuuttavan viranomaisen ja/tai rahoitusta pyytävän kumppanin kanssa.

2. Komissio viimeistelee rahoitusehdotuksen ja toimittaa sen edelleen yhteisön päätöksentekoelimelle.

72 artikla

Rahoitussopimukset

1. Kaikki yhteisön hyväksymät hankkeet tai ohjelmat katetaan:

a) joko rahoitussopimuksella, jonka tekevät komissio yhteisön puolesta tai joku kansallinen valtuuttava viranomainen Etelä-Afrikan valtion puolesta taikka tukikelpoinen edunsaaja;

b) tai sopimuksella kansainvälisten järjestöjen tai oikeudellisten elinten, luonnollisten henkilöiden tai muiden hankkeen tai ohjelman toteuttamisesta vastuussa olevien 67 artiklassa määriteltyjen toimijoiden kanssa.

2. Kaikissa rahoitussopimuksissa määrätään komission ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen paikan päällä suorittamista tarkastuksista.

B JAKSO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

73 artikla

Urakoitsijoiden ja tavaranhankintojen kelpoisuus

1. Osallistuminen tarjouskilpailuihin tai sopimuksiin on avoin tasapuolisesti kaikille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille Euroopan unionin jäsenvaltioissa, Etelä-Afrikassa ja AKT-maissa. Osallistumisoikeus voidaan laajentaa koskemaan muita kehitysmaita asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja parhaan kustannustehokkuussuhteen varmistamiseksi.

2. Tavaranhankintojen on oltava peräisin jäsenvaltioista, Etelä-Afrikasta tai AKT-maista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ne voivat olla peräisin muista maista.

74 artikla

Sopimusviranomainen

1. Tukikelpoinen edunsaaja valmistelee, neuvottelee ja tekee yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä komission kanssa urakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevat sopimukset.

2. Tukikelpoinen edunsaaja voi pyytää komissiota valmistamaan, neuvottelemaan ja tekemään puolestaan palveluhankintoja koskevia sopimuksia joko suoraan tai edustajansa kautta.

75 artikla

Hankintamenettelyt

Yhteisön rahoittamia hankintoja tai sopimuksia koskevat menettelyt vahvistetaan rahoitussopimuksiin liitetyissä yleisissä sopimusehdoissa.

76 artikla

Yleiset määräykset ja ehdot

Yhteisön rahoittamien urakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten myöntämiseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja yhteistyöneuvoston päätöksellä hyväksyttyjä urakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten yleismääräyksiä ja yleisiä sopimusehtoja.

77 artikla

Riitojen ratkaisu

Yhteisön rahoittaman sopimuksen täytäntöönpanon aikana Etelä-Afrikan ja urakoitsijan, tavaranhankkijan tai palveluiden hankkijan välillä syntyneet riidat ratkaistaan yhteistyöneuvoston päätöksellä hyväksyttyjen sopimuksiin sovellettavien sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisella menettelyllä.

78 artikla

Vero- ja tullijärjestelyt

1. Etelä-Afrikan valtio soveltaa kaikkiin yhteisön rahoittamiin sopimuksiin täyttä vapautusta veroista ja tulleista ja/tai vaikutukseltaan vastaavista maksuista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen yksityiskohdat vahvistetaan Etelä-Afrikan hallituksen ja komission välisellä kirjeenvaihdolla.

79 artikla

Valtuuttava pääviranomainen

Komissio nimittää valtuuttavan pääviranomaisen, joka on vastuussa yhteisön Etelä-Afrikan kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön myöntämien varojen hallinnoinnista.

80 artikla

Kansallinen valtuuttava viranomainen ja maksaja

1. Etelä-Afrikan valtio nimittää kansallisen valtuuttavan viranomaisen edustamaan sitä kaikissa komission rahoittamiin, Etelä-Afrikan ja yhteisön tekemään rahoitussopimukseen kuuluviin hankkeisiin liittyvissä toimissa. Maksaja nimitetään myös.

2. Valtuuttavan pääviranomaisen ja kansallisen valtuuttavan viranomaisen ja maksajan velvollisuudet ja tehtävät määritetään Etelä-Afrikan hallituksen ja komission välisellä asiakirjojen vaihdolla etuuskohtelusopimuksiin sovellettavien komission varainhoitoasetusten säännösten mukaisesti.

81 artikla

Edustuston päällikkö

1. Komissiota edustaa Etelä-Afrikassa edustuston päällikkö, joka takaa yhdessä kansallisen valtuuttavan viranomaisen kanssa taloudellisen ja teknisen yhteistyön täytäntöönpanon, valvonnan ja seurannan moitteettoman varainhoidon periaatteiden ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. Edustuston päällikkö valtuutetaan erityisesti helpottamaan ja nopeuttamaan hankkeiden ja ohjelmien valmistelua, arviointia ja täytäntöönpanoa.

2. Etelä-Afrikan valtio myöntää edustuston päällikölle ja komission virkamiehille Etelä-Afrikassa vuoden 1961 diplomaattisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

3. Kansallisen valtuuttavan viranomaisen ja edustuston päällikön tehtäviä ja velvollisuuksia määrittäessään osapuolet pyrkivät takaamaan hankkeiden ja ohjelmien hallinnoinnin mahdollisimman paikallisella tasolla sekä niiden yhteensoveltuvuuden ja yhtenäisyyden muissa AKT-maissa sovellettavien käytäntöjen kanssa.

82 artikla

Valvonta ja arviointi

1. Valvonnan ja arvioinnin tavoitteena on arvioida kehitystoimia ulkonaisten seikkojen perusteella (valmistelu, täytäntöönpano ja myöhemmät toimet) ja parantaa meneillään olevien ja tulevien toimien tehokkuutta. Kyseisen työn suorittavat Etelä-Afrikka ja yhteisö yhdessä.

2. Yhteistyön valvonnan ja arvioinnin suorittavat Etelä-Afrikka ja yhteisö yhdessä. Vuosittain voidaan käydä neuvotteluja saavutetun edistyksen arvioimiseksi ja sen sopimiseksi, mitä toimenpiteitä on toteutettava monivuotisen maaohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi ja parantamiseksi sekä tuleviin toimiin valmistautumiseksi.

VI OSASTO

YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA

83 artikla

Tiede ja teknologia

Osapuolet sitoutuvat vahvistamaan tieteellistä ja teknologista yhteistyötä. Tämän tavoitteen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt on esitetty erillisessä sopimuksessa, joka tuli voimaan marraskuussa 1997.

84 artikla

Ympäristö

1. Osapuolet pyrkivät yhteistyössä kestävään kehitykseen uusiutumattomien luonnonvarojen järkevällä käytöllä ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä, mikä edesauttaa ympäristönsuojelua sekä ympäristön pilaantumisen ja saastumisen leviämisen estämistä. Osapuolten tavoitteena on ympäristön laadun parantaminen ja toimiminen yhteistyössä maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

2. Osapuolet ottavat erityisesti huomioon ympäristöhallinnon toimintakyvyn kehittämisen. Vuoropuhelulla määritetään ympäristöön liittyvät painopistealueet. Etelä-Afrikan aikaisemman ympäristöpolitiikan vaikutuksia tarkastellaan uudelleen ja ne korjataan mahdollisuuksien mukaan.

3. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa seuraaviin aloihin liittyviä kysymyksiä: kaupunkien kehittäminen ja maan käyttö maatalous- tai muihin tarkoituksiin, aavikoituminen, jätehuolto, mukaan lukien vaaralliset jätteet ja ydinjätteet, vaarallisten kemikaalien käsittely, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja sen kestävä käyttö, metsävarojen kestävä hallinto, vedenlaadun valvonta, teollisuudesta ja muista lähteistä peräisin olevan saastumisen valvonta, rannikoiden ja merien saastumisen valvonta ja merivarojen hallinta, valuma-alueiden integroitu hallinta, mukaan lukien kansainvälisten jokien valuma-alueiden hallinta, veden kysynnän hallinta ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvät kysymykset.

85 artikla

Kulttuuri

1. Osapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä kulttuurin alalla edistääkseen parempaa tietoisuutta ja ymmärtämystä Etelä-Afrikan ja Euroopan unionin kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Osapuolet poistavat esteet kulttuurien välisen yhteydenpidon ja yhteistyön tieltä ja lisäävät tietoisuutta eri kulttuureissa elävien kansojen keskinäisestä riippuvuudesta. Ne edistävät Etelä-Afrikan ja Euroopan unionin väestön osallistumista vastavuoroiseen kulttuurin rikastuttamiseen.

2. Kulttuuriyhteyksien tavoitteena on kulttuuriperinnön säilyttäminen ja vahvistaminen ja kulttuuriesineiden ja -palveluiden tuottaminen ja jakaminen. Kansallisia, alueellisia ja alueiden välisiä tiedotusvälineitä ja infrastruktuuria käytetään mahdollisimman laajasti hyväksi kulttuuriyhteyksien helpottamiseksi kunnioittaen kuitenkin tekijänoikeutta ja lähioikeuksia.

3. Osapuolet toimivat yhteistyössä kulttuuritapahtumissa sekä Etelä-Afrikan tasavallan ja Euroopan unionin laitosten ja järjestöjen välisissä vaihdoissa.

86 artikla

Sosiaaliset kysymykset

1. Osapuolet käyvät sosiaalista yhteistyötä koskevaa vuoropuhelua. Siihen kuuluvat seuraaviin aloihin liittyvät, mutta ei välttämättä ainoat, kysymykset: rotuerottelujärjestelmän jälkeisen yhteiskunnan sosiaaliset ongelmat, köyhyyden vähentäminen, työttömyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, naisiin kohdistuva väkivalta, lasten oikeudet, työelämän suhteet, kansanterveys, työturvallisuus ja väestö.

2. Osapuolet katsovat, että talouskehityksen on liityttävä sosiaaliseen kehitykseen. Ne tunnustavat velvollisuuden taata sosiaaliset perusoikeudet, joiden tavoitteena on erityisesti työntekijöiden järjestäytymisoikeus, oikeus työehtosopimusneuvotteluihin, pakkotyön poistaminen, syrjinnän lopettaminen työpaikalla ja lapsityövoiman tosiasiallinen poistaminen. Kyseisiä oikeuksia kehitetään ILO:n asiaa koskevien normien perusteella.

87 artikla

Tiedonvaihto

Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tehokkaan molemminpuolisen tiedonvaihdon edistämiseksi ja rohkaisemiseksi. Ensisijaisesti halutaan muun muassa varmistaa Etelä-Afrikan ja yhteisön välistä yhteistyötä koskevan tiedon levittäminen. Lisäksi osapuolet pyrkivät antamaan suurelle yleisölle perustietoja Etelä-Afrikasta ja Euroopan unionista, sekä erityistietoa Euroopan unionin politiikoista erityisryhmille Etelä-Afrikassa ja erityistietoa Etelä-Afrikan politiikoista erityisryhmille Euroopan unionissa.

88 artikla

Lehdistö ja audiovisuaalinen ala

Osapuolet rohkaisevat lehdistöön ja audiovisuaalisiin tiedotusvälineisiin liittyvää yhteistyötä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja itsenäisyyden edelleen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Yhteistyöhön pyritään muun muassa:

a) edistämällä inhimillisten voimavarojen kehittämistä erityisesti toimittajien ja tiedotusvälineiden ammattilaisten koulutus- ja vaihto-ohjelmien avulla;

b) tukemalla tiedotusvälineiden laajempaa pääsyä tiedonlähteille;

c) vaihtamalla teknistä taitotietoa ja tietoja;

d) tuottamalla audiovisuaalisia ohjelmia.

89 artikla

Inhimilliset voimavarat

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä inhimillisten voimavarojen arvon lisäämiseksi Etelä-Afrikassa kaikilla sopimuksen kattamilla aloilla. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa institutionaalista kapasiteettia valtion tärkeimmillä inhimillisten voimavarojen kehittämisen aloilla ottaen erityisesti huomioon kaikkein huonoimmassa asemassa olevat väestönosat.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin johtavassa asemassa olevan henkilöstön asiantuntemuksen kehittämiseksi osapuolet vauhdittavat opetusta ja ammattikoulusta koskevaa yhteistyötään sekä opetuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Erityisesti kiinnitetään huomiota pysyvien yhteyksien luomiseen erikoistuneiden elinten välille Euroopan unionissa ja Etelä-Afrikassa kokemusten ja teknisten voimavarojen yhdistämisen ja vaihtamisen rohkaisemiseksi.

3. Osapuolet rohkaisevat tiedonvaihtoa edistääkseen asianomaisten viranomaisten välistä yhteistyötä tutkintojen ja todistusten tunnustamisen alalla.

4. Osapuolet rohkaisevat korkean asteen koulutuslaitosten, kuten yliopistojen, välisiä yhteyksiä ja yhteistyötä.

90 artikla

Huumeiden ja rahanpesun torjunta

Osapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä huumeiden ja rahanpesun torjunnassa seuraavasti:

a) edistämällä Etelä-Afrikan huumevalvonnan yleissuunnitelman laatimista ja lisäämällä Etelä-Afrikan ja eteläisen Afrikan alueen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta käyttöä sekä näiden aineiden tuotantoa, hankintaa ja kauppaa koskevien torjuntaohjelmien tehokkuutta YK:n kansainvälisiin huumevalvontaa koskeviin yleissopimuksiin perustuen;

b) estämällä rahoituslaitostensa käyttöä rikollisesta toiminnasta yleisesti ja huumekaupasta erityisesti peräisin olevan pääoman pesussa kansainvälisten elinten, erityisesti rahoitusalan rahanpesutyöryhmän (FATF), hyväksymiä normeja vastaavien normien perusteella; ja

c) estämällä esiastekemikaalien ja muiden huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomassa tuotannossa tarvittavien aineiden käyttö kansainvälisten elinten, erityisesti kemikaalityöryhmän (CATF), hyväksymien normien perusteella.

91 artikla

Tietosuoja

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä tietosuojan parantamiseksi henkilötietojen käsittelyn osalta ottaen huomioon kansainväliset normit.

2. Henkilötietojen suojelua koskevaan yhteistyöhön voi sisältyä teknistä apua tiedon- ja asiantuntijavaihdon muodossa sekä yhteisten ohjelmien ja hankkeiden laatimista.

3. Yhteistyöneuvosto tarkastelee määräajoin tässä suhteessa tapahtunutta edistymistä.

92 artikla

Terveys

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä väestön henkisen ja fyysisen terveyden parantamiseksi edistämällä terveydenhuoltoa ja estämällä tautien esiintymistä.

2. Kansanterveyden alalla osapuolet toimivat yhteistyössä vaihtaen tietoja ja kokemuksia ohjelmista, joiden avulla muun muassa jaetaan tietoa, parannetaan kansanterveyden alan ammattilaisten koulutusta, seurataan tautien esiintymistä ja kehitetään terveystietojärjestelmiä, vähennetään elämäntavoista johtuvien sairauksien riskiä ja estetään ja valvotaan HIV:n/AIDSin ja muiden tartuntatautien esiintymistä.

3. Yhteistyöhön työterveyden ja -turvallisuuden alalla sisältyy tiedonvaihto lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä onnettomuuksien, ammattitautien ja ammattiin liittyvien terveysriskien estämiseksi.

4. Farmaseuttisen alan yhteistyöhön voi sisältyä lääkkeiden arviointia ja rekisteröintiä koskeva apu.

VII OSASTO

YHTEISTYÖN TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT

93 artikla

Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisö myöntää Etelä-Afrikalle taloudellista ja teknistä apua avustuksina ja lainoina sen sosiaalisten ja taloudellisten kehitystarpeiden tukemiseksi.

94 artikla

Avustukset

Avustuksien muodossa annettava taloudellinen apu katetaan

a) yhteisön talousarviossa vahvistetulla erityisellä rahoitusvälineellä, jolla tuetaan V osaston 65 ja 66 artiklassa tarkoitettuja kehitysyhteistyötoimia;

b) muilla yhteisön talousarvion muista budjettikohdista myönnetyillä varoilla, jotka on tarkoitettu kyseisten budjettikohtien soveltamisalaan kuuluvien kansainvälisten kehitys- ja yhteistyötoimien rahoittamiseen. Pyyntöjen esittämistä ja niiden hyväksymistä, toimien täytäntöönpanoa ja valvontaa/arviointia koskeva menettely on kyseisen budjettikohdan yleisten ehtojen mukainen.

95 artikla

Lainat

Lainojen muodossa annettavan taloudellisen avun osalta Euroopan investointipankki voisi harkita Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä sen Etelä-Afrikassa olevien investointihankkeiden rahoituksen laajentamista pitkäaikaisilla lainoilla niiden enimmäismäärien ja voimassaoloaikojen rajoissa, jotka määritellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asiaa koskevissa määräyksissä.

96 artikla

Alueellinen yhteistyö

Edellisissä artikloissa tarkoitettu yhteisön taloudellinen tuki voidaan käyttää kansallisten tai paikallisten hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen Etelä-Afrikassa sekä Etelä-Afrikan osallistumiseen alueellisiin yhteistyötoimiin, joita se toteuttaa yhdessä muiden kehitysmaiden kanssa.

VIII OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

97 artikla

Institutionaaliset määräykset

1. Osapuolet sopivat perustavansa yhteistyöneuvoston, jonka tehtäviin kuuluu:

a) varmistaa sopimuksen asianmukainen toiminta ja täytäntöönpano sekä osapuolten välinen vuoropuhelu;

b) tarkastella osapuolten välisen kaupan ja yhteistyön kehitystä;

c) pyrkiä löytämään aiheellisia menetelmiä, joilla voidaan estää ennakolta ongelmien syntymistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

d) vaihtaa mielipiteitä ja tehdä ehdotuksia mistä tahansa molempien osapuolten etujen mukaisista kauppaan ja yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien tulevat toimet ja niiden toteuttamisessa tarvittavat varat.

2. Yhteistyöneuvoston kokousten kokoonpano, tiheys, asialista ja kokouspaikka sovitaan osapuolten välisillä neuvotteluilla.

3. Edellä tarkoitetulla yhteistyöneuvostolla on valta tehdä kaikkia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskevia päätöksiä.

4. Osapuolet sopivat säännöllisten yhteyksien rohkaisemisesta ja helpottamisesta molempien parlamenttien välillä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteistyön eri aloilla.

5. Osapuolet kannustavat myös yhteyksiä Etelä-Afrikan ja Euroopan unionin muiden samanlaisten ja asiaan liittyvien instituutioiden, kuten Euroopan yhteisön talous- ja sosiaalikomitean ja Etelä-Afrikan kansallisen kehitys- ja talousneuvoston (NEDLAC) kanssa.

98 artikla

Verotusta koskeva poikkeuslauseke

1. Tämän sopimuksen määräysten mukaisesti myönnettyä suosituimmuuskohtelua tai mitä tahansa tämän sopimuksen mukaisesti toteutettuja järjestelyjä ei sovelleta Etelä-Afrikan tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden nykyisiin tai tuleviin veroetuisuuksiin, joita ne voivat myöntää kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai osapuolen sisäisen verolainsäädännön perusteella.

2. Mitään tämän sopimuksen määräyksiä tai mitään tämän sopimuksen mukaisesti toteutettuja järjestelyjä ei voi käyttää estämään minkään sellaisen toimenpiteen käyttöönottoa tai toteuttamista, jonka tarkoituksena on estää veronkierto ja veron välttäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai sopimuspuolen sisäisen verolainsäädännön verotusta koskevien määräysten mukaisesti.

3. Mitään tämän sopimuksen määräyksiä tai mitään tämän sopimuksen mukaisesti toteutettuja järjestelyjä ei voida käyttää estämään Euroopan unionin jäsenvaltioita tai Etelä-Afrikkaa verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä soveltaessaan tekemään eroa eri tilanteessa olevien veronmaksajien välillä, erityisesti heidän asuinpaikkansa osalta tai sen osalta, minne he ovat sijoittaneet pääomansa.

99 artikla

Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen antamisesta.

100 artikla

Syrjimättömyys

Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä:

a) Etelä-Afrikan yhteisöön soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai yritysten välillä,

b) yhteisön ja jäsenvaltioiden Etelä-Afrikkaan soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Etelä-Afrikan kansalaisten tai yritysten välillä.

101 artikla

Maantieteellinen soveltamisalue

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joilla Euroopan yhteisön perustamissopimusta sovelletaan mainitussa sopimuksessa määrätyin ehdoin, sekä Etelä-Afrikan osalta alueisiin, jotka määritellään Etelä-Afrikan perustuslaissa.

102 artikla

Kehittäminen

Osapuolet voivat yhteisestä sopimuksesta ja toimivaltuuksiensa rajoissa laajentaa tätä sopimusta yhteistyön parantamiseksi ja täydentää sitä erityisaloja tai -toimintoja koskevilla sopimuksilla.

Tämän sopimuksen puitteissa kumpikin osapuoli voi tehdä ehdotuksia yhteistyön laajentamiseksi ottaen huomioon sopimuksen soveltamisessa saadut kokemukset.

103 artikla

Tarkastelu

Osapuolet tarkastelevat tätä sopimusta uudelleen viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta voidakseen käsitellä muiden mahdollisesti tähän sopimukseen vaikuttavien järjestelyjen mahdollisia seuraamuksia. Uusista uudelleentarkasteluista voidaan sopia yhteisesti.

104 artikla

Riitojen ratkaisu

1. Kumpikin osapuoli voi saattaa yhteistyöneuvoston käsiteltäväksi kaikki tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat.

2. Yhteistyöneuvosto voi ratkaista minkä tahansa riidan päätöksellään.

3. Kummankin osapuolen on toteutettava 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

4. Jos erimielisyyttä ei voida ratkaista 2 kohdan mukaisesti, kumpikin osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimeämisestä; toisen osapuolen on tällöin nimettävä toinen välimies kahden kuukauden kuluessa ensimmäisen välimiehen nimeämisestä.

5. Yhteistyöneuvosto nimeää kolmannen välimiehen kuuden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä.

6. Välimiehet tekevät päätöksensä enemmistöllä 12 kuukauden kuluessa.

7. Riidan osapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet välimiesten päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

8. Yhteistyöneuvosto vahvistaa välimiesmenettelyä koskevat menettelysäännöt.

9. Jos erimielisyyksiä syntyy tämän sopimuksen II ja III osaston mukaisista kysymyksistä, sovelletaan seuraavia menettelyjä:

a) Toisen välimiehen nimeäminen on tehtävä 30 päivän kuluessa.

b) Yhteistyöneuvosto nimeää kolmannen välimiehen 60 päivän kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä.

c) Välimiehet antavat päätelmänsä ja päätöksensä osapuolille ja yhteistyöneuvostolle yleensä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua välimiespaneelin perustamisesta. Hätätapauksissa, mukaan lukien ne, jotka koskevat herkästi pilaantuvaa tavaraa, välimiehet pyrkivät antamaan kertomuksensa osapuolille kolmen kuukauden kuluessa.

d) Osapuoli, jota asia koskee, ilmoittaa toiselle osapuolelle ja yhteistyöneuvostolle 60 päivän kuluessa aikeistaan, jotka koskevat joko yhteistyöneuvoston tai välimiesten päätelmien ja päätösten täytäntöönpanoa.

e) Jos osapuolen on mahdotonta välittömästi noudattaa yhteistyöneuvoston tai välimiesten päätelmiä ja päätöksiä, asianomaiselle osapuolelle annetaan siihen kohtuullinen aika. Kohtuullinen aika on enintään 15 kuukautta päätelmien ja päätösten antamisesta osapuolille. Osapuolet voivat kuitenkin erityiset olosuhteet huomioon ottaen yhteisellä päätöksellä lyhentää tai pidentää tätä aikaa.

10. Rajoittamatta oikeuttaan turvautua WTO:n riitojenratkaisumenettelyihin, yhteisö ja Etelä-Afrikka pyrkivät ratkaisemaan tämän sopimuksen II ja III osaston mukaisista kysymyksistä syntyvät erityisiin velvollisuuksiin liittyvät riidat turvautumalla tässä sopimuksessa määrättyihin erityisiin riitojenratkaisumenettelyihin. Tämän sopimuksen mukaisesti vahvistetuissa välitysmenettelyissä ei käsitellä kummankaan osapuolen WTO:n jäsenyydestä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä, elleivät osapuolet sovi kyseisten kysymysten käsittelemisestä välitysmenettelyissä.

105 artikla

Kahdenvälisiä sopimuksia koskeva lauseke

Tämä sopimus ei vaikuta oikeuksiin, jotka sisältyvät yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Etelä-Afrikkaa sitoviin olemassa oleviin sopimuksiin, paitsi siinä tapauksessa, että sopimuksessa annetaan asianomaisille osapuolille vastaavat tai laajemmat oikeudet.

106 artikla

Muutoslauseke

1. Osapuoli, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, voi antaa muutosehdotuksensa sekä sitä koskevat perustelut yhteistyöneuvoston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

2. Jos toinen osapuoli katsoo, että muutosehdotus vaikuttaisi vahingollisesti sen sopimuksen mukaisiin oikeuksiin, se voi antaa sopimuksen korvaavia muutoksia koskevan ehdotuksen yhteistyöneuvoston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

107 artikla

Liitteet

Pöytäkirjat ja liitteet ovat erottamaton osa sopimusta.

108 artikla

Kielet ja alkuperäiskappaleet

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena espanjan, tanskan, saksan, kreikan, englannin, ranskan, italian, hollannin, portugalin, suomen ja ruotsin kielellä sekä muilla Etelä-Afrikan tasavallan virallisilla kielillä kuin englannilla, eli sepedin, sesothon, setswanan, siSwatin, tshivendan, xitsongan, afrikaansin, isiNdebelen, isiXhosan ja isiZulun kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

109 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

Osapuolet voivat ennen sopimuksen voimaantuloa päättää soveltaa sitä väliaikaisesti, jolloin kaikkien sen voimaantulopäivään tehtyjen viittausten on katsottava tarkoittavan päivää, jona väliaikainen soveltaminen on alkanut.

Hecho en Pretoria, el once de octubre de mil novecientos noventa y nueve.

Udfærdiget i Pretoria, den ellevte oktober nitten hundrede og nioghalvfems.

Geschehen zu Pretoria am elften Oktober neunzehnhundertneunundneunzig.

Έγινε στην Πρετόρια, στις ένδεκα Οκτωβρίου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα.

Done at Pretoria on the eleventh day of October in the year one thousand nine hundred and ninety-nine.

Fait à Pretoria, le onze octobre mil neuf cent quatre-vingt-dix-neuf.

Fatto a Pretoria, addì undici ottobre millenovecentonovantanove.

Gedaan te Pretoria, de elfde oktober negentienhonderd negennegentig.

Feito em Pretória, em onze de Outubro de mil novecentos e noventa e nove.

Tehty Pretoriassa yhdentenätoista päivänä lokakuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän.

Som skedde i Pretoria den elfte oktober nittonhundranittionio.

Por la Comunidad Europea/For Det Europæiske Fællesskab/Für die Europäische Gemeinschaft/Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα/For the European Community/Pour la Communauté européenne/Per la Comunità europea/Voor de Europese Gemeenschap/Pela Comunidade Europeia/Euroopan yhteisön puolesta/På Europeiska gemenskapens vägnar

>PIC FILE= "L_1999311FI.003201.TIF">

>PIC FILE= "L_1999311FI.003202.TIF">

Pour le Royaume de Belgique/Voor het Koninkrijk België/Für das Königreich Belgien

>PIC FILE= "L_1999311FI.003301.TIF">

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale./Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest./Diese Unterschrift verbindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Kongeriget Danmark

>PIC FILE= "L_1999311FI.003302.TIF">

Für die Bundesrepublik Deutschland

>PIC FILE= "L_1999311FI.003303.TIF">

Για την Ελληνική Δημοκρατία

>PIC FILE= "L_1999311FI.003304.TIF">

Por el Reino de España

>PIC FILE= "L_1999311FI.003305.TIF">

Pour la République française

>PIC FILE= "L_1999311FI.003401.TIF">

Thar ceann na hÉireann/For Ireland

>PIC FILE= "L_1999311FI.003402.TIF">

Per la Repubblica italiana

>PIC FILE= "L_1999311FI.003403.TIF">

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

>PIC FILE= "L_1999311FI.003404.TIF">

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

>PIC FILE= "L_1999311FI.003405.TIF">

Für die Republik Österreich

>PIC FILE= "L_1999311FI.003406.TIF">

Pela República Portuguesa

>PIC FILE= "L_1999311FI.003407.TIF">

Suomen tasavallan puolesta/För Republiken Finland

>PIC FILE= "L_1999311FI.003501.TIF">

För Konungariket Sverige

>PIC FILE= "L_1999311FI.003502.TIF">

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

>PIC FILE= "L_1999311FI.003503.TIF">

For the Republic of South Africa/wa Repapoliki ya Afrika Borwa

Ya Rephaboliki ya Afrika Borwa

Wa Rephaboliki ya Aforika Borwa

WeRiphabliki yaseNingizimu Afrika

wa Rephabuliki ya Afurika Tshipembe

Wa Riphabliki ra Afrika-Dzonga

Vir die Republiek van Suid-Afrika

WeRiphabhliki yeSewula Afrika

WeRiphablikhi yoMzantsi Afrika

WeRiphabhulikhi yaseNingizimu Afrika

>PIC FILE= "L_1999311FI.003504.TIF">

LIITE I

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

LUETTELO SOVITUISTA VALLITSEVAN TILAN SÄILYTTÄMISTÄ JA RAJOITUSTEN ASTEITTAISTA POISTAMISTA KOSKEVISTA POIKKEUKSISTA

Johdanto

Yhteisö ja Etelä-Afrikka sopivat, että 1 päivän heinäkuuta 1996 jälkeen toteutetut sovellettavan suosituimmuustullin mahdolliset korotukset tai muut kauppaa rajoittavat tai vääristävät toimenpiteet poistetaan toisen sopimuspuolen osalta viimeistään sopimuksen voimaantulopäivänä.

Etelä-Afrikan pyynnöstä sekä ottaen huomioon Etelä-Afrikan talouden muutosten erityisluonteen ja sen tariffijärjestelmän WTO:n velvoitteisiin liittyvän mukauttamisen vaiheen yhteisö on poikkeuksellisesti suostunut harkitsemaan rajoitusten asteittaisesta poistamisesta poikkeamista koskevia erityispyyntöjä.

Tämän prosessin tuloksena osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen 7 artiklaa sovellettaessa jäljempänä luetellut tullien tasot korvaavat 1 päivästä heinäkuuta 1996 tosiasiallisesti sovelletut tullit tässä liitteessä mainittujen tuotteiden vallitsevan tilan säilyttämiseen liittyvänä viitteenä.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

EUROOPAN YHTEISÖ

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 1

Industrial Products

EU offer

Annex II - List 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

EUROOPAN YHTEISÖ

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 2

Industrial Products

EU offer

Annex II - List 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

EUROOPAN YHTEISÖ

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 3

Industrial Products

EU offer

Annex II - List 3

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

EUROOPAN YHTEISÖ

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 4

Industrial Products

EU offer

Annex II - List 4

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

EUROOPAN YHTEISÖ

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 5

Industrial Products

EU offer

Annex II - List 5

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 1

Industrial Products

SA offer

Annex III - List 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 2

Industrial Products

SA offer

Annex III - List 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 3

Industrial Products

SA offer

Annex III - List 3

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 4

Industrial Products

SA offer

Annex III - List 4

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 5

Annex III - List 5 - notes((Table is construed on the assumption that tariff reductions will apply as per 1 July 2000. If the entering into effect of the trade chapter of the agreement were however to be delayed, this table shall be adjusted accordingly.))

>TAULUKON PAIKKA>

Industrial Products

SA offer

Annex III - List 5

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

TEOLLISUUSTUOTTEET

Luettelo 6

Industrial Products

SA offer

Annex III - List 6

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 1

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 2

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 3

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 3

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 4

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 4

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 5

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 5

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 6

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 6

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 7

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 7

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

EUROOPAN YHTEISÖ

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 8

Agricultural Products

EU offer

Annex IV - List 8

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

EUROOPAN YHTEISÖ

KALATALOUSTUOTTEET

Luettelo 1

Johdanto

Tämän liitteen luetteloissa 1-4 mainitut tullimyönnytykset tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun tämän sopimuksen 62 artiklassa tarkoitettu kalastussopimus on tullut voimaan. Myönnytykset toteutetaan seuraavan aikataulun mukaisesti.

- Luettelossa 1 mainittuihin tuotteisiin sovellettavat tullit poistetaan välittömästi,

- Luettelossa 2 mainittuihin tuotteisiin sovellettavat tullit poistetaan tekemällä yhtä suuret vuotuiset alennukset kolmen vuoden kuluessa kalastussopimuksen voimaantulosta,

- Luettelossa 3 mainittuihin tuotteisiin sovellettavat tullit poistetaan tekemällä yhtä suuret vuotuiset alennukset, joista ensimmäinen tehdään kalastussopimuksen voimaantulon jälkeisen neljännen vuoden alussa,

- Luettelossa 4 mainittuihin tuotteisiin sovellettavat tullit poistetaan tekemällä yhtä suuret vuotuiset alennukset, joista ensimmäinen tehdään kalastussopimuksen voimaantulon jälkeisen kuudennen vuoden alussa.

Etelä-Afrikan tasavallasta peräisin olevien tämän liitteen luettelossa 5 lueteltujen tuotteiden Euroopan yhteisöön tuonnissa sovellettavia tullimyönnytyksiä tarkastellaan ottaen huomioon tämän sopimuksen 62 artiklassa tarkoitetun kalastussopimuksen sisältö ja jatkuvuus.

Kalastussopimuksen olisi tultava voimaan ja asianmukaiset kalastustuotteiden kauppaa koskevat yhteisön myönnytykset olisi toteutettava täysimääräisesti 10 vuoden siirtymäajan kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

Fish Products

EU offer

Annex V - List 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

EUROOPAN YHTEISÖ

KALATALOUSTUOTTEET

Luettelo 2

Fish Products

EU offer

Annex V - List 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

EUROOPAN YHTEISÖ

KALATALOUSTUOTTEET

Luettelo 3

Fish Products

EU offer

Annex V - List 3

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

EUROOPAN YHTEISÖ

KALATALOUSTUOTTEET

Luettelo 4

Fish Products

EU offer

Annex V - List 4

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

EUROOPAN YHTEISÖ

KALATALOUSTUOTTEET

Luettelo 5

Fish Products

EU offer

Annex V - List 5

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 1

Agricultural Products

SA offer

Annex VI - List 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 2

Agricultural Products

SA offer

Annex VI - List 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 3

Agricultural Products

SA offer

Annex VI - List 3

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

MAATALOUSTUOTTEET

Luettelo 4

Agricultural Products

SA offer

Annex VI - List 4

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VII

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA

KALATALOUSTUOTTEET

Fish Products

SA offer

Annex VII - List 1

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VIII

KILPAILUPOLITIIKKA

Euroopan yhteisö arvioi tämän sopimuksen 35 artiklan vastaisia käytäntöjä Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan ja niiden johdetun oikeuden soveltamista koskevien arviointiperusteiden mukaisesti.

Etelä-Afrikka arvioi tämän sopimuksen 35 artiklan vastaisia käytäntöjä Etelä-Afrikan kilpailulakien soveltamista koskevien arviointiperusteiden mukaisesti.

LIITE IX

JULKINEN TUKI

Rajoittamatta osapuolten lakien ja kansainvälisten sitoumusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita tai niiden tämän sopimuksen 41 artiklan mukaisesti toteuttamia täytäntöönpanotoimenpiteitä, osapuolet hyväksyvät, että:

a) Tämän sopimuksen III osaston E jakson määräykset eivät saa estää julkisille yrityksille lain mukaan tai tosiasiallisesti määrättyjen yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelutoimintojen suorittamista.

b) Julkinen tuki, jota myönnetään esimerkiksi ohjelmina tai järjestelyinä, joilla tuetaan yleisiä tavoitteita, jollaisia ovat muun muassa aluekehitys, teollisuuden rakennemuutos ja kehittäminen, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten edistäminen, huonossa asemassa olevien henkilöiden tai heitä suosivien ohjelmien edistäminen, on pääsääntöisesti soveltuvaa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta.

c) Julkinen tuki, jota annetaan yleisen politiikan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi, on pääsääntöisesti myös soveltuvaa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta:

- työllisyys,

- ympäristönsuojelu,

- vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen ja rakennemuutos,

- tutkimus ja kehitys,

- taantuvilla kaupunkialueilla sijaitsevien yritysten tukeminen, ja

- koulutus.

d) Julkinen tuki ei ole vapautettu GATT 1994 -sopimuksen mukaisesta toiminnasta, ellei tämän sopimuksen 41 artiklan soveltamiseksi ole toteutettu riittäviä toimenpiteitä.

LIITE X

EUROOPAN YHTEISÖN JA ETELÄ-AFRIKAN VIINEJÄ JA ALKOHOLIJUOMIA KOSKEVAAN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄ KIRJEENVAIHTO

A. Yhteisön kirje

Arvoisa Herra,

Viittaan tänään allekirjoitettuun kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen ja vahvistan olevamme yhtä mieltä tämän kirjeen liitteenä olevan Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan portviiniä ja sherryä koskevan sitoumuksen sisällöstä.

Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan portviiniä ja sherryä koskevista sitoumuksista neuvotellaan yksityiskohtaisemmin viinejä ja alkoholijuomia koskevan sopimuksen yhteydessä, joka tehdään mahdollisimman pian ja viimeistään syyskuussa 1999.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa Etelä-Afrikan olevan yhtä mieltä tämän kirjeen ja sen liitteen sisällöstä.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan yhteisön puolesta

Liite

1. Etelä-Afrikka vahvistaa uudelleen, että Etelä-Afrikasta Euroopan yhteisöön suuntautuvassa viennissä ei tuotteista käytetä eikä tulla käyttämään nimiä "portviini" ja "sherry".

2. Etelä-Afrikka lopettaa asteittain nimien "portviini" ja "sherry" käytön kaikilla vientimarkkinoilla 5 vuoden kuluessa, lukuun ottamatta Eteläisen Afrikan tulliliittoon (SACU) kuulumattomia Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SACD) maita, joihin sovelletaan 8 vuoden siirtymäaikaa.

3. Viinejä ja alkoholijuomia koskevaa sopimusta sovellettaessa Etelä-Afrikan kotimarkkinoiden määritelmään sisältyy SACU (Etelä-Afrikka, Botswana, Lesotho, Namibia ja Swazimaa).

4. Eteläafrikkalaisia tuotteita voidaan pitää kaupan "portviininä" ja "sherrynä" Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla 12 vuoden siirtymäkauden ajan. Tämän kauden jälkeen Etelä-Afrikka ja Euroopan yhteisö sopivat yhdessä kyseisistä tuotteista Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla käytettävistä nimistä.

5. Tämän sopimuksen voimaantulosta Euroopan yhteisö varaa viineille tullittoman kiintiön, joka kattaa Etelä-Afrikasta Euroopan yhteisöön suuntautuvan viennin nykymäärän eli 32 miljoonaa litraa, kiintiötä voidaan myös suurentaa tulevaisuudessa.

6. Etelä-Afrikan kehittämisohjelmassa, jonka rahoittamiseen Euroopan yhteisö osallistuu, vahvistettujen päätavoitteiden tukemisen lisäksi Euroopan yhteisö tukee 15 miljoonalla eurolla Etelä-Afrikan viini- ja alkoholijuoma-alan rakenneuudistusta sekä Etelä-Afrikan viinien ja alkoholituotteiden markkinointia ja jakelua. Avun antaminen alkaa viinejä ja alkoholijuomia koskevan sopimuksen voimaantulosta.

7. Etelä-Afrikan ja Euroopan yhteisön viinejä ja alkoholijuomia koskeva sopimus tehdään mahdollisimman pian ja viimeistään syyskuussa 1999 sen varmistamiseksi, että kyseinen sopimus tulee voimaan viimeistään tammikuussa 2000.

B. Etelä-Afrikan kirje

Arvoisa Herra,

Ilmoitan saaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne: "Viittaan tänään allekirjoitettuun kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen ja vahvistan olevamme yhtä mieltä tämän kirjeen liitteenä olevan Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan portviiniä ja sherryä koskevan sitoumuksen sisällöstä.

Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan portviiniä ja sherryä koskevista sitoumuksista neuvotellaan yksityiskohtaisemmin viinejä ja alkoholijuomia koskevan sopimuksen yhteydessä, joka tehdään mahdollisimman pian ja viimeistään syyskuussa 1999.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa Etelä-Afrikan olevan yhtä mieltä tämän kirjeen ja sen liitteen sisällöstä."

Vahvistan, että Etelä-Afrikan hallitus on yhtä mieltä tämän kirjeen ja sen liitteen sisällöstä.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Etelä-Afrikan hallituksen puolesta

PÖYTÄKIRJA N:o 1

Käsitteen "peräisin olevien tuotteiden" (alkuperätuotteiden) määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

SISÄLLYSLUETTELO

>TAULUKON PAIKKA>

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tarkoitetaan:

a) "valmistuksella" kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia;

b) "aineksella" kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa;

c) "tuotteella" valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa;

d) "tavaroilla" sekä aineksia että tuotteita;

e) "tullausarvolla" tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta 1994 tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa;

f) "vapaasti tehtaalla -hinnalla" sille yhteisössä tai Etelä-Afrikassa olevalle valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä;

g) "ainesten arvolla" valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista yhteisössä tai Etelä-Afrikassa maksettua hintaa;

h) "alkuperäainesten arvolla" tällaisten ainesten arvoa määriteltynä soveltuvin osin sovelletun g alakohdan mukaisesti;

i) "arvonlisäyksellä" vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty kaikkien sellaisten käytettyjen ainesten tullausarvo, jotka ovat 3 artiklassa tarkoitettujen muiden maiden alkuperätuotteita, tai jos tullausarvoa ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäinen todettavissa oleva aineksista yhteisössä tai Etelä-Afrikassa maksettu hinta;

j) "ryhmillä" ja "nimikkeillä" harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, jäljempänä tässä pöytäkirjassa "harmonoitu järjestelmä" tai "HS", muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit);

k) ilmaisulla "luokitellaan" tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen;

l) "lähetyksellä" tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle;

m) "alueilla" myös aluevesiä;

n) "AKT-valtioilla" Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetun neljännen AKT-EY-yleissopimuksen, sellaisena kuin se on Mauritiuksessa 4 päivänä marraskuuta 1995 allekirjoitetulla sopimuksella muutettuna, sopimuspuolina olevia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioita;

o) "SACU:lla" Eteläisen Afrikan tulliliittoa.

II OSASTO

KÄSITTEEN "PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET" (ALKUPERÄTUOTTEET) MÄÄRITTELY

2 artikla

Yleiset vaatimukset

1. Sopimusta sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään yhteisön alkuperätuotteina:

a) tämän pöytäkirjan 4 artiklan mukaiset yhteisössä kokonaan tuotetut tuotteet;

b) yhteisössä tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu yhteisössä tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

2. Sopimusta sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään Etelä-Afrikan alkuperätuotteina:

a) tämän pöytäkirjan 4 artiklan mukaiset Etelä-Afrikassa kokonaan tuotetut tuotteet;

b) Etelä-Afrikassa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu Etelä-Afrikassa tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

3 artikla

Alkuperäkumulaatio

Kahdenvälinen kumulaatio

1. Yhteisön alkuperäaineksia pidetään Etelä-Afrikan alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin tämän pöytäkirjan 6 artiklassa tarkoitetaan.

2. Etelä-Afrikan alkuperäaineksia pidetään yhteisön alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin tämän pöytäkirjan 6 artiklassa tarkoitetaan.

Kumulaatio AKT-valtioiden kanssa

3. Jollei 5 ja 6 kohdan määräyksistä muuta johdu, AKT-valtion alkuperäaineksia pidetään yhteisön tai Etelä-Afrikan alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä.

4. SACU:n alueella suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään Etelä-Afrikassa suoritettuna, jos siellä suoritetaan lisävalmistusta tai -käsittelyä.

5. Edellä 3 kohdan mukaan alkuperäaseman saaneita tuotteita pidetään edelleen yhteisön tai Etelä-Afrikan alkuperätuotteina ainoastaan, jos siellä syntynyt arvonlisäys on suurempi kuin käytettyjen, minkä tahansa AKT-valtion alkuperäainesten arvo. Jos näin ei ole, kyseisiä tuotteita pidetään sen AKT-valtion alkuperätuotteina, jonka alkuperäainesten arvo on korkein. AKT-valtioiden alkuperäaineksia ei oteta huomioon alkuperää määritettäessä, jos niille on suoritettu riittävä valmistus tai käsittely yhteisössä tai Etelä-Afrikassa.

6. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan ainoastaan, jos käytetyt AKT-valtioiden ainekset ovat saaneet alkuperäaseman sovellettaessa neljännen AKT-EY-yleissopimuksen alkuperäsääntöjä. Yhteisö ja Etelä-Afrikka toimittavat toisilleen Euroopan yhteisöjen komission välityksellä AKT-valtioiden kanssa tehtyjä sopimuksia ja niissä olevia alkuperäsääntöjä koskevat tiedot.

7. Kun 6 kohdassa määrätyt vaatimukset on täytetty ja kun määräysten voimaantulopäivä on vahvistettu, kumpikin sopimuspuoli täyttää omat ilmoitus- ja tiedoksiantovelvoitteensa.

4 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet

1. Seuraavia tuotteita pidetään joko yhteisössä tai Etelä-Afrikassa kokonaan tuotettuina:

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäistuotteet;

b) siellä korjatut kasvituotteet;

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f) yhteisön ja Etelä-Afrikan alusten niiden aluevesien ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut niiden merestä saamat tuotteet;

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;

h) siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat, myös yksinomaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätekäyttöön soveltuvat käytetyt ulkorenkaat;

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;

j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

k) siellä yksinomaan a-j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja "yhteisön ja Etelä-Afrikan alukset" ja "niiden tehdasalukset" sovelletaan ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin:

a) jotka on merkitty tai ilmoitettu EY:n jäsenvaltion tai Etelä-Afrikan alusrekisteriin;

b) jotka purjehtivat EY:n jäsenvaltion tai Etelä-Afrikan lipun alla;

c) jotka vähintään puoliksi ovat EY:n jäsenvaltioiden tai Etelä-Afrikan kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä valtioista ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat EY:n jäsenvaltioiden tai Etelä-Afrikan kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja yhtiöiden, joiden osakkaiden vastuu on rajoitettu, osalta vähintään puolet kuuluu näille valtioille tai niiden julkisille laitoksille taikka kansalaisille;

d) joiden päällystö koostuu EY:n jäsenvaltioiden tai Etelä-Afrikan kansalaisista; ja

e) joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on EY:n jäsenvaltioiden tai Etelä-Afrikan kansalaisia.

Kalastustuotteita koskevien tullimyönnytysten tullessa voimaan 2 kohdan d ja e alakohdan määräykset korvataan seuraavasti: "d) joiden miehistöstä, päällystö mukaan lukien, vähintään puolet on EY:n jäsenvaltioiden tai Etelä-Afrikan kansalaisia."

5 artikla

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

1. Edellä 2 artiklaa sovellettaessa pidetään tuotteita, jotka eivät ole kokonaan tuotettuja, riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos liitteessä II olevassa luettelossa määrätyt edellytykset täyttyvät.

Näissä edellytyksissä ilmoitetaan kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valmistus tai käsittely, joka on suoritettava valmistuksessa käytetyille ei-alkuperäaineksille, ja niitä sovelletaan ainoastaan tällaisiin aineksiin. Siten jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman siten, että se täyttää luettelossa määrätyt edellytykset, käytetään toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koskevia edellytyksiä, jonka valmistuksessa sitä käytetään, eikä sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia oteta huomioon.

2. Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa määrätään, ei-alkuperäaineksia, joita tiettyä tuotetta koskevien luettelon edellytysten mukaan ei saisi käyttää tämän tuotteen valmistuksessa, saa kuitenkin käyttää, jos:

a) niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, lukuun ottamatta harmonoidun järjestelmän 3 ja 24 ryhmään sekä nimikkeisiin 1604, 1605, 2207 ja 2208 kuuluvia tuotteita, joiden osalta ei-alkuperäainesten yhteisarvo saa olla enintään 10 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta;

b) mitään niistä prosenttimääristä, jotka luettelossa annetaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoksi, ei ylitetä tätä kohtaa sovellettaessa.

Tätä kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 50-63 ryhmän tuotteisiin.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei 6 artiklassa toisin määrätä.

6 artikla

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

1. Seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täyttyvätkö 5 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

a) toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimet);

b) pelkkä pölyn poisto, seulonta, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä pöytäkirjassa määrättyjä edellytyksiä, jotta niitä voitaisiin pitää yhteisön tai Etelä-Afrikan alkuperätuotteina;

f) osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi;

g) kahden tai useamman a-f alakohdassa mainitun toimenpiteen toteuttaminen yhdessä;

h) eläinten teurastus.

2. Kaikki tietylle tuotteelle joko yhteisössä tai Etelä-Afrikassa suoritetut toimenpiteet on otettava kokonaisuutena huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua valmistusta tai käsittelyä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittämättömänä.

7 artikla

Kelpuuttamisen yksikkö

1. Kelpuuttamisen yksikkö tämän pöytäkirjan määräyksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan.

Tästä seuraa, että:

a) kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön;

b) kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan kuhunkin tuotteeseen erikseen.

2. Jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä.

8 artikla

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden.

9 artikla

Sarjat

Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

10 artikla

Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alkuperää:

a) energia ja polttoaineet;

b) laitokset ja laitteistot;

c) koneet ja työkalut;

d) tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

III OSASTO

ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

11 artikla

Alueperiaate

1. Edellä II osastossa alkuperäaseman saamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai Etelä-Afrikassa, jollei 3 artiklassa toisin määrätä.

2. Jos yhteisöstä tai Etelä-Afrikasta johonkin muuhun maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on, jollei 3 artiklassa toisin määrätä, pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:

a) palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat; ja

b) niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

12 artikla

Suora kuljetus

1. Sopimuksen mukaista etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tämän pöytäkirjan vaatimukset täyttäviin tuotteisiin, joiden kuljetus tapahtuu suoraan yhteisön ja Etelä-Afrikan välillä tai 3 artiklassa tarkoitettujen muiden maiden alueiden kautta. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Alkuperätuotteet voidaan kuljettaa putkijohdoissa muiden kuin yhteisön tai Etelä-Afrikan alueiden kautta.

2. Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille esittämällä:

a) yksi ainoa kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu viejämaasta kauttakuljetusmaan kautta; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:

i) on tarkka kuvaus tuotteista,

ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alusten tai muiden kuljetusvälineiden nimet, ja

iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa; tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.

13 artikla

Näyttelyt

1. Alkuperätuotteille, jotka on lähetetty muuhun kuin 3 artiklassa tarkoitetussa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tai Etelä-Afrikkaan tuotaviksi, myönnetään tuonnissa sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet yhteisöstä tai Etelä-Afrikasta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut tuotteet yhteisössä tai Etelä-Afrikassa olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten; ja

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava IV osaston määräysten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella tavalla tuojamaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

IV OSASTO

ALKUPERÄSELVITYS

14 artikla

Yleiset vaatimukset

1. Yhteisön alkuperätuotteet saavat Etelä-Afrikkaan tuotaessa ja Etelä-Afrikan alkuperätuotteet saavat yhteisöön tuotaessa sopimuksen mukaiset etuudet, jos niistä esitetään joko:

a) liitteessä III esitetyn mallin mukainen EUR.1-tavaratodistus; tai

b) jäljempänä 19 artiklan 1 kohdassa eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jonka teksti on esitetty liitteessä IV ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa sellaisessa kaupallisessa asiakirjassa, jossa tuotteiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi (jäljempänä "kauppalaskuilmoitus").

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat 24 artiklassa eritellyissä tapauksissa tämän sopimuksen mukaiset etuudet ilman, että on tarpeen esittää mitään edellä tarkoitetuista asiakirjoista.

15 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

1. Viejämaan tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

2. Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää liitteessä III esitettyjen mallien mukaiset EUR.1-tavaratodistuksen ja hakemuslomakkeen. Nämä lomakkeet täytetään jollakin niistä kielistä, joilla tämä sopimus on tehty, ja viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ne täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

3. EUR.1-tavaratodistusta hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen viejämaan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema sekä tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.

4. EY:n jäsenvaltion tai Etelä-Afrikan tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita voidaan pitää yhteisön, Etelä-Afrikan tai jonkin muun 3 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

5. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperäaseman ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä tarkoitusta varten ne voivat vaatia mitä tahansa todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

6. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään tavaratodistuksen 11 kohtaan.

7. Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

16 artikla

Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

1. Sen estämättä, mitä 15 artiklan 7 kohdassa määrätään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:

a) sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi; tai

b) tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.

4. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT", "DÉLIVRÉ A POSTERIORI", "RILASCIATO A POSTERIORI", "AFGEGEVEN A POSTERIORI", "ISSUED RETROSPECTIVELY", "UDSTEDT EFTERFØLGENDE", "ΕΚΔΟΘΕΝ ΕΚ ΤΩΝ ΥΣΤΕΡΩΝ", "EXPEDIDO A POSTERIORI", "EMITIDO A POSTERIORI", "ANNETTU JÄLKIKÄTEEN", "UTFÄRDAT I EFTERHAND".

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".

17 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"DUPLIKAT", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "DUPLICATE", "ΑΝΤΙΓΡΑΦΟ", "DUPLICADO", "SEGUNDA VIA", "KAKSOISKAPPALE".

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivämäärä, on voimassa tästä päivästä alkaen.

18 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella

Kun alkuperätuotteet asetetaan yhteisössä tai Etelä-Afrikassa tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen alkuperäselvitys voidaan korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-tavaratodistuksella kaikkien näiden tuotteiden tai niistä osan lähettämiseksi muualle yhteisöön tai Etelä-Afrikkaan. Korvaavan EUR.1-tavaratodistuksen tai -tavaratodistukset antaa se tullitoimipaikka, jonka valvontaan tuotteet asetetaan.

19 artikla

Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

1. Edellä 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kauppalaskuilmoituksen voivat laatia:

a) jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä; tai

b) kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 6000 euron arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.

2. Kauppalaskuilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää yhteisön, Etelä-Afrikan tai jonkin muun 3 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

3. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on oltava valmis milloin tahansa viejämaan tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.

4. Viejä laatii kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan liitteessä IV olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen yhtä liitteessä annetuista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5. Kauppalaskuilmoituksessa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejämaan tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa jokaisesta kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, täyden vastuun, niin kuin hän olisi käsin allekirjoittanut sen.

6. Viejä voi laatia kauppalaskuilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään maasta tai viennin jälkeen, jos se esitetään tuojamaassa enintään kahden vuoden kuluessa siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu maahan.

20 artikla

Valtuutettu viejä

1. Viejämaan tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, joka harjoittaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden usein tapahtuvaa vientiä, luvan laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta. Tällaista lupaa hakevan viejän on annettava kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä pöytäkirjassa asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi.

2. Tulliviranomaiset voivat asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisina pitämänsä edellytykset.

3. Tulliviranomaiset antavat valtuutetulle viejälle tullin lupanumeron, joka merkitään kauppalaskuilmoitukseen.

4. Tulliviranomaiset valvovat valtuutetun viejän luvankäyttöä.

5. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin.

21 artikla

Alkuperäselvityksen voimassaolo

1. Alkuperäselvitys on voimassa neljä kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu viejämaassa, ja se on esitettävä mainitun ajan kuluessa tuojamaan tulliviranomaisille.

2. Alkuperäselvitykset, jotka esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

22 artikla

Alkuperäselvityksen esittäminen

Alkuperäselvitys on esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille tässä maassa sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia alkuperäselvityksen käännöksen, ja ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään tuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

23 artikla

Tuonti osalähetyksinä

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeisiin 7308 ja 9406 kuuluva harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 2 a tarkoitettu osiin purettu tai kokoamaton tuote tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

24 artikla

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että alkuperäselvityksen esittämistä vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tässä pöytäkirjassa määrätyt vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta. Jos tuotteet lähetetään postitse, tämä ilmoitus voidaan tehdä tulliluetteloon C2/CP3 tai tähän asiakirjaan liitettävälle erilliselle paperille.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

3. Näiden tuotteiden yhteisarvo ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä suurempi kuin 1200 euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

25 artikla

Hankkijan ilmoitus

1. Kun Etelä-Afrikassa laaditaan alkuperäselvitys alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty SACU:n alueelta tulevia tavaroita, joita on valmistettu tai käsitelty siellä ilman, että ne olisivat saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, on huomioon otettava näille tavaroille tämän artiklan mukaisesti annetut hankkijan ilmoitukset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hankkijan ilmoitus on todiste kyseisten tavaroiden valmistuksesta tai käsittelystä SACU:n alueella määritettäessä, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää Etelä-Afrikan alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

3. Hankkijan on laadittava erillinen, liitteen V mallin mukainen hankkijan ilmoitus kunkin tavaralähetyksen osalta paperiarkille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on laadittava asianomaisen maan sisäisen lainsäädännön mukaisesti ja siinä on oltava hankkijan käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus.

4. Etelä-Afrikka pyytää SACU:n toimivaltaisia viranomaisia tarkastamaan hankkijan ilmoituksia pistokokein tai aina kun tulliviranomaisilla on aihetta epäillä annettujen tietojen aitoutta tai oikeellisuutta.

5. Etelä-Afrikka sopii SACU:n toimivaltaisten viranomaisten kanssa niistä hallinnollisista menettelyistä, jotka ovat tarpeen, jotta 4 kohdan määräysten täysi täytäntöönpano voitaisiin varmistaa.

26 artikla

Todistusasiakirjat

Edellä 15 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, joita käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää yhteisön, Etelä-Afrikan tai jonkin muun 3 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja että ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset, voivat olla muun muassa seuraavia:

a) esimerkiksi viejän tai hankkijan tileihin tai sisäiseen kirjanpitoon sisältyvät välittömät todisteet toimista, jotka tämä on suorittanut tavaroiden tuottamiseksi;

b) asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu yhteisössä, Etelä-Afrikassa tai jossakin muussa 3 artiklassa tarkoitetussa maassa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

c) asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten valmistus tai käsittely yhteisössä tai Etelä-Afrikassa ja jotka on annettu tai laadittu yhteisössä tai Etelä-Afrikassa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

d) EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu yhteisössä tai Etelä-Afrikassa tämän pöytäkirjan mukaisesti tai jossakin muussa 3 artiklassa tarkoitetussa maassa kyseisen artiklan mukaisesti;

e) hankkijan ilmoitukset, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten valmistus tai käsittely SACU:n alueella 3 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Alkuperäselvityksen, hankkijan ilmoitusten ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

1. Viejän, joka hakee EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

2. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on säilytettävä tämän kauppalaskuilmoituksen jäljennös ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

3. Hankkijan, joka laatii hankkijan ilmoituksen, on säilytettävä vähintään kolme vuotta jäljennökset tästä ilmoituksesta ja siitä kauppalaskusta, lähetysluettelosta tai muusta kaupallisesta asiakirjasta, jonka liitteenä ilmoitus on, sekä kaikki tarvittavat asiakirjat sen osoittamiseksi, että ilmoituksessa annetut tiedot ovat oikeita.

4. Viejämaan tulliviranomaisten, jotka antavat EUR.1-tavaratodistuksen, on säilytettävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta.

5. Tuojamaan tulliviranomaisten on säilytettävä niille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset ja kauppalaskuilmoitukset vähintään kolme vuotta.

28 artikla

Poikkeavuudet ja muotovirheet

1. Pienet poikkeavuudet alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tuotteita.

2. Alkuperäselvityksessä olevat selvät muotovirheet kuten lyöntivirheet eivät saa johtaa tämän asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.

29 artikla

Euroina ilmaistut määrät

1. Viejämaa vahvistaa euroina ilmaistuja määriä vastaavat määrät viejämaan kansallisena valuuttana ja saattaa ne tuojamaiden tietoon Euroopan yhteisöjen komission välityksellä.

2. Kun määrät ovat suuremmat kuin tuojamaan vahvistamat vastaavat määrät, tämä hyväksyy ne, jos tuotteet laskutetaan viejämaan valuuttana. Jos tuotteet laskutetaan EY:n muun jäsenvaltion valuuttana, tuojamaa hyväksyy asianomaisen maan ilmoittaman määrän.

3. Kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistavien määrien vasta-arvot kyseisenä kansallisena valuuttana euron lokakuun 1999 ensimmäisen työpäivän kurssin mukaisesti.

4. Yhteistyöneuvosto tarkastelee yhteisön tai Etelä-Afrikan pyynnöstä euroina ilmaistuja määriä ja niiden vasta-arvoja EY:n jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan kansallisina valuuttoina. Tätä tarkastelua suorittaessaan yhteistyöneuvosto varmistaa, että kansallisena valuuttana käytettävät määrät eivät pienene, ja harkitsee lisäksi, onko aiheellista säilyttää näiden arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää euroina ilmaistujen määrien muuttamisesta.

V OSASTO

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

30 artikla

Keskinäinen avunanto

1. EY:n jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tulliviranomaiset toimittavat toisilleen Euroopan yhteisöjen komission välityksellä tullitoimipaikkojensa EUR.1-tavaratodistusten antamiseen käyttämien leimasinten leimanäytteet ja niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka vastaavat EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten tarkastamisesta.

2. Sen varmistamiseksi, että tätä pöytäkirjaa sovelletaan oikein, yhteisö ja Etelä-Afrikka avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta.

31 artikla

Alkuperäselvityksen tarkastaminen

1. Alkuperäselvityksen jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai muiden tässä pöytäkirjassa määrättyjen vaatimusten täyttymistä.

2. Edellä 1 kohdan määräyksiä sovellettaessa tuojamaan tulliviranomaiset palauttavat viejämaan tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty, kauppalaskuilmoituksen tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja esittävät tarvittaessa perusteet tiedustelun tekemiseen. Jälkitarkastuspyynnön tueksi toimitetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3. Tarkastuksen suorittavat viejämaan tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia.

4. Jos tuojamaan tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä kyseisille tuotteille siihen asti, kun tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet toteutetaan.

5. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko kyseisiä tuotteita pitää yhteisön tai Etelä-Afrikan alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

6. Jos epäilyyn aihetta antaneessa tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tavaroiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastamista pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun myöntämisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

32 artikla

Riitaisuuksien ratkaiseminen

1. Jos 31 artiklassa määrätyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riitaisuus, jota tarkastusta pyytävät ja sen suorittamisesta vastuussa olevat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, tai jos syntyy kysymys tämän pöytäkirjan tulkinnasta, asia saatetaan yhteistyöneuvoston ratkaistavaksi.

2. Tuojan ja tuojamaan tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti.

33 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun.

34 artikla

Vapaa-alueet

1. Yhteisö ja Etelä-Afrikka toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että alkuperäselvityksen seuraamia kaupan kohteena olevia tuotteita, joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.

2. Poiketen 1 kohtaan sisältyvistä määräyksistä, kun EUR.1-todistuksen seuraamia yhteisön tai Etelä-Afrikan alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle ja niitä valmistetaan tai käsitellään siellä, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan mukaista.

VI OSASTO

CEUTA JA MELILLA

35 artikla

Pöytäkirjan soveltaminen

1. Edellä 2 Artiklassa käytettyyn ilmaisuun "yhteisö" ei sisälly Ceutaa ja Melillaa.

2. Ceutaan ja Melillaan vietäviin Etelä-Afrikan alkuperätuotteisiin sovelletaan samaa tullikohtelua, jota sovelletaan yhteisön tullialueen alkuperätuotteisiin Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan Euroopan yhteisöön liittymisestä tehdyn asiakirjan pöytäkirjan n:o 2 mukaisesti. Etelä-Afrikka soveltaa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien sellaisten tuotteiden tuontiin, jotka ovat Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita, samaa tullikohtelua kuin yhteisöstä tuotaviin yhteisön alkuperätuotteisiin.

3. Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita koskevaa 2 kohtaa sovellettaessa tätä pöytäkirjaa sovelletaan soveltuvin osin 36 artiklassa asetettujen erityisedellytysten mukaisesti.

36 artikla

Erityisedellytykset

1. Jos seuraavat tuotteet on kuljetettu suoraan 12 artiklan määräysten mukaisesti, pidetään:

1) Ceutan ja Melillan alkuperätuotteina:

a) Ceutassa ja Melillassa kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) Ceutassa ja Melillassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos:

i) näille tuotteille on suoritettu tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely tai jos

ii) nämä tuotteet ovat tämän pöytäkirjan mukaisia Etelä-Afrikan tai yhteisön alkuperätuotteita, jos niitä on valmistettu tai käsitelty tämän pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua riittämätöntä valmistusta tai käsittelyä enemmän;

2) Etelä-Afrikan alkuperätuotteina:

a) Etelä-Afrikassa kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) Etelä-Afrikassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos:

i) näille tuotteille on suoritettu tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely, tai jos

ii) nämä tuotteet ovat tämän pöytäkirjan mukaisia Ceutan ja Melillan tai yhteisön alkuperätuotteita, jos niitä on valmistettu tai käsitelty tämän pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua riittämätöntä valmistusta tai käsittelyä enemmän.

2. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

3. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on tehtävä merkintä "Etelä-Afrikka" sekä "Ceuta ja Melilla" EUR.1-tavaratodistuksen 2 kohtaan tai kauppalaskuilmoitukseen. Kun kyseessä ovat Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet, on lisäksi tehtävä alkuperäasemaa koskeva merkintä EUR.1-tavaratodistuksen 4 kohtaan tai kauppalaskuilmoitukseen.

4. Espanjan tulliviranomaiset vastaavat tämän pöytäkirjan soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa.

VII OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

37 artikla

Pöytäkirjan muuttaminen

Yhteistyöneuvosto voi päättää tämän pöytäkirjan määräysten muuttamisesta.

38 artikla

Pöytäkirjan täytäntöönpano

Yhteisö ja Etelä-Afrikka toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi.

39 artikla

Kauttakuljetettavat tai varastossa olevat tavarat

Sopimuksen määräyksiä voidaan soveltaa tämän pöytäkirjan määräykset täyttäviin tavaroihin, jotka ovat sopimuksen voimaantulopäivänä kauttakuljetettavina tai yhteisössä tai Etelä-Afrikassa väliaikaisesti varastoituina tullivarastoissa tai vapaa-alueilla, jos neljän kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään EUR.1-todistus, jonka viejävaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet jälkikäteen, ja asiakirjat, jotka osoittavat, että tavarat on kuljetettu suoraan.

LIITE I

ALKUHUOMAUTUKSET LIITTEESSÄ II OLEVAAN LUETTELOON

1 huomautus:

Luettelossa asetetaan edellytykset, jotka tuotteiden on täytettävä, jotta niitä voitaisiin pitää tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä.

2 huomautus:

2.1 Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavaran kuvaus. Jokaisen kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnän osalta on sääntö 3 tai 4 sarakkeessa. Jos ensimmäisen sarakkeen numeron edessä on tietyissä tapauksissa "ex", tämä tarkoittaa, että 3 tai 4 sarakkeen sääntöä sovelletaan ainoastaan 2 sarakkeessa mainittuun nimikkeen osaan.

2.2 Kun 1 sarakkeessa on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on tämän vuoksi yleisluonteinen tavaran kuvaus, vastaavaa 3 tai 4 sarakkeen sääntöä sovelletaan kaikkiin niihin tuotteisiin, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan kyseisen ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu 1 sarakkeeseen.

2.3 Kun tässä luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan samaan nimikkeeseen kuuluviin eri tuotteisiin, jokaisessa luetelmakohdassa on sen nimikkeen tavaran kuvaus, jota viereinen 3 tai 4 sarakkeen sääntö koskee.

2.4 Kun kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnälle on sääntö sekä 3 että 4 sarakkeessa, viejä voi valintansa mukaan soveltaa joko 3 tai 4 sarakkeessa olevaa sääntöä. Jos 4 sarakkeessa ei ole alkuperäsääntöä, on sovellettava 3 sarakkeen sääntöä.

3 huomautus:

3.1 Tämän pöytäkirjan 5 artiklan määräyksiä alkuperäaseman saaneista, muiden tuotteiden valmistuksessa käytettävistä tuotteista sovelletaan riippumatta siitä, onko tämä asema saatu siinä tehtaassa, jossa nämä tuotteet käytetään, vai jossakin muussa yhteisön tai Etelä-Afrikan tehtaassa.

Esimerkki:

Nimikkeeseen 8407 kuuluva moottori, jonka osalta säännössä määrätään, että mahdollisesti käytettävien ei-alkuperäainesten arvo saa olla enintään 40 prosenttia vapaasti tehtaalla -hinnasta, on valmistettu nimikkeeseen ex 7224 kuuluvasta muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä.

Jos tämä esimuokattu teräs on taottu yhteisössä ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saanut alkuperäaseman luettelossa vahvistetun nimikkeen 7224 tuotteita koskevan säännön nojalla. Esimuokattua terästä voidaan pitää moottorin arvoa laskettaessa alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko esimuokattu teräs tuotettu samassa tehtaassa tai jossakin muussa yhteisön tehtaassa. Valanteen, joka ei ole alkuperätuote, arvoa ei siten oteta huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.

3.2 Luettelon säännössä vahvistetaan suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn vähimmäismäärä; tästä seuraa, että sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman ja sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Toisin sanoen, jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia saadaan käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisten ainesten käyttö myös sallittua, mutta sen sijaan myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten käyttö ei ole.

3.3 Kun säännössä määrätään, että "minkä tahansa nimikkeen aineksia" saadaan käyttää, myös aineksia, jotka kuuluvat samaan nimikkeeseen kuin tuote, saadaan käyttää ottaen kuitenkin huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Ilmaisulla "valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen... aineksista" tarkoitetaan kuitenkin, että ainoastaan sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia saadaan käyttää, joiden kuvaus on erilainen kuin tuotteella on luettelon 2 sarakkeessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3.2 huomautuksen soveltamista.

3.4 Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saadaan käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.

Esimerkki:

Nimikkeisiin 5208 - 5212 kuuluviin kankaisiin sovellettavassa säännössä määrätään, että luonnonkuituja saadaan käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saadaan myös käyttää. Tämä sääntö ei tarkoita, että on käytettävä molempia; on mahdollista käyttää vain toista näistä aineksista tai molempia yhdessä.

3.5 Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät voi täyttää sääntöä. (Katso myös 6.2 huomautus tekstiilien osalta.)

Esimerkki:

Nimikkeen 1904 elintarvikevalmisteita koskeva sääntö, jossa nimenomaan suljetaan pois viljan ja viljatuotteiden käyttö, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.

Tätä ei kuitenkaan sovelleta tuotteisiin, joita, vaikka niitä ei voida valmistaa luettelossa nimenomaisesti mainituista aineksista, voidaan valmistaa luonteeltaan samanlaisesta, aiemmalla valmistusasteella olevasta aineksesta.

Esimerkki:

Jos sellaisen kuitukankaasta tehdyn vaatteen osalta, joka kuuluu 62 ryhmän nimikkeeseen, ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta, vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voidakaan tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen olisi tavallisesti oltava lankaa edeltävällä asteella, toisin sanoen kuituasteella.

3.6 Jos luettelon säännössä määrätään kaksi prosenttimäärää enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saada laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan olla suurempi kuin korkein kyseisistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden nimenomaisten ainesten osalta, joita ne koskevat.

4 huomautus:

4.1 Luettelossa käytetyllä ilmaisulla "'luonnonkuidut" tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltävillä valmistusasteilla oleviin kuituihin ja siihen kuuluvat myös jätteet ja, jollei toisin mainita, kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.

4.2 Ilmaisuun "luonnonkuidut" kuuluvat nimikkeen 0503 jouhi, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkki, nimikkeiden 5101 - 5105 villakuidut ja hieno ja karkea eläimenkarva, nimikkeiden 5201 - 5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301 - 5305 muut kasvitekstiilikuidut.

4.3 Ilmaisuja "tekstiilimassa", "kemialliset aineet" ja "paperinvalmistusaineet" käytetään luettelossa kuvaamaan 50-63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai -lankojen valmistukseen.

4.4 Luettelossa käytettyyn ilmaisuun "katkotut tekokuidut" kuuluvat nimikkeiden 5501 - 5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouvi, synteetti- tai muuntokatkokuidut tai niiden jätteet.

5 huomautus:

5.1 Sellaisen tuotteen osalta, johon luettelossa liittyy viittaus tähän huomautukseen, luettelon 3 sarakkeessa vahvistettuja edellytyksiä ei saada soveltaa niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso myös 5.3 ja 5.4 huomautus jäljempänä).

5.2 Edellä 5.1 huomautuksessa mainittua poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.

Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:

- silkki,

- villa,

- karkea eläimenkarva,

- hieno eläimenkarva,

- jouhet,

- puuvilla,

- paperinvalmistusaineet ja paperi,

- pellava,

- hamppu,

- juutti ja muut niinitekstiilikuidut,

- sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut,

- kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut,

- synteettikuitufilamentit,

- muuntokuitufilamentit,

- polypropeenista valmistetut synteettikatkokuidut,

- polyesteristä valmistetut synteettikatkokuidut,

- polyamidista valmistetut synteettikatkokuidut,

- polyakryylinitriilistä valmistetut synteettikatkokuidut,

- polyimidistä valmistetut synteettikatkokuidut,

- polytetrafluorieteenistä valmistetut synteettikatkokuidut,

- polyfenyleenisulfidista valmistetut synteettikatkokuidut,

- polyvinyylikloridista valmistetut synteettikatkokuidut,

- muut synteettikatkokuidut,

- viskoosista valmistetut muuntokatkokuidut,

- muut muuntokatkokuidut,

- segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty,

- segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyesterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty,

- nimikkeen 5605 tuotteet (metalloitu lanka), joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin joko värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä,

- muut nimikkeen 5605 tuotteet.

Esimerkki:

Nimikkeen 5205 lanka, joka on tehty nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506 synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperätuotteita olevia synteettikatkokuituja, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), saa käyttää enintään 10 prosenttia langan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509 synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), tai villalankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta karstaamattomista tai kampaamattomista tai muuten kehruuta varten käsittelemättömistä luonnonkuiduista), tai näiden kahden lankatyypin sekoitusta saa käyttää, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on sekoitetuote ainoastaan, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahdesta eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta, tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.

Esimerkki:

Jos kyseinen tuftattu tekstiilikangas on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 synteettikuitukankaasta, on selvää, että käytettävät langat ovat kahta eri perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas on näin ollen sekoitetuote.

Esimerkki:

Matto, jonka nukka on tehty sekä muuntokuitu- että puuvillalangoista ja pohjakangas juutista, on sekoitetuote, koska on käytetty kolmea perustekstiiliainetta. Ei-alkuperäaineksia, joita käytetään myöhemmällä valmistusasteella olevina kuin säännössä määrätään, voidaan käyttää, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia mattoon sisältyvien tekstiiliaineiden painosta. Siten juuttikangaspohja ja/tai muuntokuitulangat voitaisiin tuoda maahan tällä valmistusasteella olevina, jos painoa koskevat edellytykset täyttyvät.

5.3 Tuotteissa, joissa on "segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä", tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.

5.4 Tuotteissa, joissa on "kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä", tämä poikkeus on 30 prosenttia tällaisen kaistaleen osalta.

6 huomautus:

6.1 Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän huomautukseen, saadaan käyttää, vuoria ja välivuoria lukuun ottamatta, tekstiiliaineita, jotka eivät täytä kyseistä sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, jos ne luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote ja jos niiden arvo on enintään 8 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.

6.2 Aineksia, joita ei luokitella 50-63 ryhmään, saa käyttää vapaasti tekstiilituotteiden valmistuksessa riippumatta siitä, sisältävätkö ne tekstiilejä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6.3 huomautuksen soveltamista.

Esimerkki:

Jos luettelon säännössä määrätään, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi housujen, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska nappeja ei luokitella 50-63 ryhmään. Samasta syystä se ei estä vetoketjujen käyttöä, vaikka vetoketjut tavallisesti sisältävät tekstiiliä.

6.3 Prosenttisääntöä sovellettaessa on käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon niiden ainesten arvo, joita ei luokitella 50-63 ryhmään.

7 huomautus:

7.1 Nimikkeissä ex 2707 , 2713 - 2715 , ex 2901 , ex 2902 ja ex 3403 ilmaisulla "tietty käsittely" tarkoitetaan seuraavia toimintoja:

a) tyhjötislaus;

b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla(1);

c) krakkaus;

d) reformointi;

e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

g) polymerointi;

h) alkylointi;

i) isomerointi.

7.2 Nimikkeissä 2710 , 2711 ja 2712 ilmaisulla "tietty käsittely" tarkoitetaan seuraavia toimintoja:

a) tyhjötislaus;

b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla(2);

c) krakkaus;

d) reformointi;

e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

g) polymerointi;

h) alkylointi;

i) isomerointi;

k) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla, jonka tuloksena valmistettujen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM D 1266-59 T -menetelmä);

l) ainoastaan nimikkeeseen 2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muun menetelmän avulla kuin suodattamalla;

m) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta vetykäsittely suuremmassa kuin 20 baarin paineessa ja suuremmassa kuin 250 °C:n lämpötilassa katalysaattoria käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeen ex 2710 voiteluöljyjen jatkokäsittelyä vedyn avulla (esimerkiksi vedyn avulla tapahtuva viimeistely eli "hydrofinishing" tai värinpoisto) erityisesti värin tai stabiliteetin parantamiseksi ei kuitenkaan pidetä tiettynä käsittelynä;

n) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien polttoöljyjen osalta ilmatislaus, jos vähemmän kuin 30 tilavuusprosenttia näistä tuotteista (hävikki mukaan lukien) tislautuu 300 °C:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmän avulla määritettynä;

o) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen, muiden kuin kaasuöljyjen ja polttoöljyjen, osalta käsittely suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla.

7.3 Nimikkeissä ex 2707 , 2713 - 2715 , ex 2901 , ex 2902 ja ex 3403 yksinkertaiset toiminnot kuten puhdistus, dekantointi, suolan poisto, veden erotus, suodatus, värjäys, merkintä, rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla tuotteita, joilla on erilaiset rikkipitoisuudet, näiden toimintojen tai niitä vastaavien toimintojen yhdistelmät eivät anna alkuperäasemaa.

(1) Katso yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän lisähuomautus 4 b.

(2) Katso yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän lisähuomautus 4 b.

LIITE II

LIST OF WORKING OR PROCESSING REQUIRED TO BE CARRIED OUT ON NON-ORIGINATING MATERIALS IN ORDER THAT THE PRODUCT MANUFACTURED CAN OBTAIN ORIGINATING STATUS

The products mentioned in the list may not all be covered by the Agreement. It is therefore necessary to consult the other parts of the Agreement

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

EUR.1-TAVARATODISTUS JA EUR.1-TAVARATODISTUKSEN HAKEMUS

Paino-ohjeet

1. Kummankin lomakkeen koon on oltava 210 × 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 5 mm määrämittaa pienempi tai enintään 8 mm sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 25 g/m2. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset havaittaviksi.

2. Yhteisön jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

>PIC FILE= "L_1999311FI.039301.TIF">

>PIC FILE= "L_1999311FI.039401.TIF">

>PIC FILE= "L_1999311FI.039501.TIF">

>PIC FILE= "L_1999311FI.039601.TIF">

LIITE IV

KAUPPALASKUILMOITUS

Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorisation No ...(1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of ... preferential origin(2).

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento (autorización aduanera n° ...(3)) declara que, salvo indicación en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial ...(4).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. ...(5)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i ...(6).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. ...(7)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, daß diese Waren, soweit nicht anders angegeben, präferenzbegünstigte ... Ursprungswaren sind(8).

Kreikankielinen toisinto

Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο [άδεια τελωνείου υπ' αριθ. ...(9)) δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής ...(10).

Ranskankielinen toisinto

L'exportateur des produits couverts par le présent document (autorisation douanière n° ...(11)) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle ...(12).

Italiankielinen toisinto

L'esportatore delle merci contemplate nel presente documento (autorizzazione doganale n. ...(13)) dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale ...(14).

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. ...(15)) verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële ... oorsprong zijn(16).

Portugalinkielinen toisinto

O abaixo assinado, exportador dos produtos cobertos pelo presente documento (autorização aduaneira n.o ...(17)), declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial ...(18).

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupan:o ...(19)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja ... alkuperätuotteita(20).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. ...(21)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande ... ursprung(22).

Eteläafrikkalaiset toisinnot

Bagwebi ba go romela ntle ditsweletswa tseo di akaretswago ke tokumente ye (Nomoro ya ditswantle ya tumelelo ...(23)) ba ipolela gore ntle le moo go laeditswego, ditsweletswa tse ke tsa go tswa ...(24) ka tlhago.

Moromelli wa sehlahiswa ya sireleditsweng ke tokomane ena (tumello ya thepa naheng No ...(25) e hlalosa hore, ka ntle ha eba ho hlalositswe ka tsela e nngwe ka nepo, dihlahiswa tsena ke tsa ... tshimoloho e kgethilweng(26).

Moromelantle wa dikuno tse di tlhagelelang mo lokwalong le (lokwalo lwa tumelelo ya kgethiso No ...(27)) o tlhomamisa gore, ntle le fa go tlhagisitsweng ka mokgwa mongwe, dikuno tse ke tsa ... dinaga tse di thokegang(28).

Umtfumeli ngaphandle walemikhicito lebalwe kulomculu (ngeligunya lalokutfunyelwa ngaphandle Nombolo ...(29)) lophakamisa kutsi, ngaphandle kwalapho lekuboniswe khona ngalokucacile, lemikhicito ... ngeyendzabuko lebonelelwako(30).

Muvhambadzi wa zwibveledzwa mashangoni a nnda, (zwibveledzwa) zwine zwa vha zwo ambiwaho kha ili linwalo (linwalo la u nea maanda la mithelo ya zwitundwannda kana zwirumelwannda la vhu ...(31)), li khou buletshedza uri, nga nnda ha musi zwo ambiwa nga inwe ndila-vho, zwibveledzwa hezwi ndi zwa ... vhubwo hune ha khou funeseswa kana u takaleleswa(32).

Muxavisela-vambe wa swikumiwa leswi nga eka tsalwa leri (Xibalo xa switundziwa xa Nomboro(33) u boxa leswaku, handle ka laha swi kombisiweke, swikumiwa leswi i swa ntiyiso swa xilaveko xa le henhla swinene(34).

Die uitvoerder van die produkte gedek deur hierdie dokument (doeanemagtiging No ...(35)) verklaar dat, uitgesonderd waar andersins duidelik aangedui, hierdie produkte van ... voorkeuroorsprong(36) is.

Umthumelli-phandle wemikhiqizo ebalwe kilencwadi (inomboro ...(37) egunyaza imikhiqizo ephumako) ubeka uthi, ngaphandle kobana kutjengiswe ngendlela ethileko butjhatjhalazi, lemikhiqizo ine ... mwelaphi enconyiswako(38).

Umthumeli weempahla ngaphandle kwelizwe wemveliso equkwa lolu xwebhu (iirhafu zempahla zesigunyaziso Nombolo ...(39) ubhengeza ukuthi, ngaphandle kwalapho kuboniswe ngokucacileyo, ezi mveliso ... zezemvelaphi eyamkelekileyo kunezinye(40).

Umthumeli wempahla ebhaliwe kulo mqulu iNombolo ... yokugunyaza yentela yempahla(41) uyamemezela ukuthi, ngaphandle kokuthi kukhonjisiwe ngokusobala, le mikhiqizo iqhamuka ... endaweni ekhethekileyo(42).

...(43)

(Paikka ja päiväys)

...(44)

(Viejän allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä)

(1) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(2) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(3) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(4) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(5) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(6) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(7) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(8) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(9) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(10) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(11) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(12) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(13) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(14) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(15) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(16) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(17) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(18) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(19) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(20) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(21) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(22) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(23) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(24) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(25) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(26) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(27) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(28) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(29) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(30) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(31) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(32) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(33) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(34) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(35) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(36) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(37) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(38) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(39) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(40) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(41) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(42) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 36 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(43) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

(44) Katso tämän pöytäkirjan 19 artiklan 5 kohta. Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä.

LIITE V

Hankkijan ilmoitus

Hankkijan ilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

HANKKIJAN ILMOITUS

tavaroille, joita on valmistettu tai käsitelty SACU:n alueella niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa

Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, ilmoittaa, että:

1.

>TAULUKON PAIKKA>

...

(Paikka ja päiväys)

...

...

...

(Hankkijan osoite ja allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä)

2. Kaikki muut näiden tavaroiden valmistamiseen SACU:n alueella käytetyt ainekset ovat SACU:n alkuperätuotteita.

Yhteinen julistus alkuperäsääntöjä koskevan pöytäkirjan liitteestä II

Sopimuspuolet hyväksyvät liitteeseen II sisältyvät valmistus- ja käsittelyvaatimukset ottaen kuitenkin huomioon ne muutamat muutokset, joita Etelä-Afrikka on pyytänyt ja jotka molemmat sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan käsiteltäviksi ennen sopimuksen voimaantuloa.

Yhteinen julistus alkuperäsääntöjä koskevasta pöytäkirjasta

Tämän pöytäkirjan 37 artiklaa sovellettaessa komissio on valmis tarkastelemaan kaikkia Etelä-Afrikan pyyntöjä, jotka koskevat poikkeusten myöntämistä alkuperäsäännöistä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Yhteinen julistus San Marinon tasavallasta

1. Etelä-Afrikka hyväksyy San Marinon alkuperätuotteet tämän sopimuksen mukaisiksi yhteisön alkuperätuotteiksi.

2. Pöytäkirjaa n:o 1 sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittujen tuotteiden alkuperäaseman määrittämiseen.

Yhteinen julistus Andorran ruhtinaskunnasta

1. Etelä-Afrikka hyväksyy Andorran ruhtinaskunnan alkuperätuotteet, jotka kuuluvat harmonoidun järjestelmän 25-97 ryhmään, tämän sopimuksen mukaisiksi yhteisön alkuperätuotteiksi.

2. Pöytäkirjaa n:o 1 sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittujen tuotteiden alkuperäaseman määrittämiseen.

Komission julistus kumulaatiosta Etelä-Afrikan kanssa neljännen AKT-EY-yleissopimuksen mukaisesti

Euroopan komissio tekee Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen kuuluvan, käsitteen "peräisin olevat tuotteet" (alkuperätuotteet) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä tehdyn pöytäkirjan kumulaatiomääräysten perusteella ja neljännen AKT-EY-yleissopimuksen pöytäkirjan n:o 1 34 artiklan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioille ja AKT-valtioille ehdotuksen tarvittavista määräyksistä, jotka koskevat kumulaatiota eteläafrikkalaisten ainesten ja tavaroiden kanssa.

PÖYTÄKIRJA N:o 2

keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

1 artikla

Määritelmät

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:

a) "tullilainsäädännöllä" kaikkia sopimuspuolten alueilla sovellettavia lakeja ja muita säädöksiä, jotka koskevat tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja asettamista muuhun tullimenettelyyn tai -järjestelyyn mukaan lukien kielto-, rajoitus- ja valvontatoimenpiteet;

b) "pyynnön esittävällä viranomaisella" toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka esittää tämän pöytäkirjan mukaisen avunpyynnön;

c) "pyynnön vastaanottaneella viranomaisella" toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka vastaanottaa tämän pöytäkirjan mukaisen avunpyynnön;

d) "henkilötiedoilla" kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja;

e) "tullilainsäädännön vastaisilla toimilla" kaikkea tullilainsäädännön rikkomista tai sen yrittämistä.

2 artikla

Soveltamisala

1. Sopimuspuolet auttavat toisiaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla tämän pöytäkirjan sääntöjä ja edellytyksiä noudattaen varmistaakseen tullilainsäädännön oikean soveltamisen ja erityisesti tullilainsäädännön vastaisten toimien ehkäisemisen, tutkimisen ja niitä koskevat torjuntatoimet.

2. Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu tulliasioissa annettava apu koskee kaikkia sopimuspuolten hallintoviranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tämän pöytäkirjan soveltamisessa. Avunanto ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä apua koskevien määräysten soveltamista. Avunannon piiriin eivät myöskään kuulu tiedot, jotka on koottu oikeusviranomaisen pyynnöstä käytettyjen valtuuksien perusteella, ellei kyseinen viranomainen suostu tällaisten tietojen ilmoittamiseen.

3. Tämä pöytäkirja ei koske tullien, verojen tai sakkojen perinnässä annettavaa apua.

3 artikla

Pyynnöstä annettava apu

1. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on toimitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka voivat auttaa sitä varmistamaan, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein, mukaan lukien tiedot havaituista tai suunnitelluista toimista, jotka ovat tai voivat olla tullilainsäädännön vastaisia.

2. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän pyynnöstä:

a) onko sopimuspuolen alueelta viedyt tavarat tuotu sääntöjen mukaisesti toisen sopimuspuolen alueelle, ja yksilöitävä tarvittaessa, mitä tullimenettelyä tavaroihin on sovellettu;

b) onko sopimuspuolen alueelle tuodut tavarat viety sääntöjen mukaisesti toisen sopimuspuolen alueelta, ja yksilöitävä tarvittaessa, mitä tullimenettelyä tavaroihin on sovellettu.

3. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä toteutettava omien lakiensa ja muiden säädöstensä mukaisesti tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valvontaa kohdistetaan:

a) luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, joiden voidaan perustellusti uskoa olevan tai olleen mukana tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

b) paikkoihin, joihin on koottu tavaravarastoja tai joissa sellaisia voi olla siten, että näiden tavaroiden voidaan perustellusti uskoa olevan tullilainsäädännön vastaisissa toimissa käytettäviksi tarkoitettuja;

c) tavaroihin, joita kuljetetaan tai voidaan kuljettaa siten, että voidaan perustellusti uskoa niiden olevan tullilainsäädännön vastaisissa toimissa käytettäviksi tarkoitettuja;

d) kulkuneuvoja, joita käytetään tai voidaan käyttää siten, että voidaan perustellusti uskoa niiden olevan tullilainsäädännön vastaisissa toimissa käytettäviksi tarkoitettuja.

4 artikla

Oma-aloitteinen avunanto

Sopimuspuolet auttavat toisiaan oma-aloitteisesti omia lakejaan ja muita säädöksiään noudattaen, jos ne pitävät sitä tullilainsäädännön oikean soveltamisen kannalta tarpeellisena, erityisesti toimittamalla seuraavista asioista saamiaan tietoja:

- toimet, jotka ovat tai vaikuttavat niiden mielestä olevan tullilainsäädännön vastaisia ja joilla saattaa olla merkitystä toiselle sopimuspuolelle,

- uudet keinot tai menetelmät, joita käytetään tullilainsäädännön vastaisten toimien toteuttamisessa,

- tavarat, joiden tiedetään olevan tullilainsäädännön vastaisten toimien kohteena,

- luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden voidaan perustellusti uskoa olevan tai olleen osallisina tullilainsäädännön vastaisissa toimissa,

- kulkuneuvot, joita voidaan perustellusti uskoa käytetyn tai käytettävän tai voitavan käyttää tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

5 artikla

Asiakirjojen toimittaminen, päätöksistä ilmoittaminen

Pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on toteutettava sitä koskevien lakien ja muiden säädösten mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet

- kaikkien sellaisten asiakirjojen toimittamiseksi, tai

- kaikista sellaisista päätöksistä ilmoittamiseksi,

jotka tulevat pyynnön esittävältä viranomaiselta ja jotka kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan, pyynnön vastaanottaneen viranomaisen alueella asuvalle tai sinne sijoittautuneelle vastaanottajalle.

Asiakirjojen toimittamista tai päätöksistä ilmoittamista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti pyynnön vastaanottavan maan virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksyttävissä olevalla kielellä.

6 artikla

Avunantoa koskevien pyyntöjen muoto ja sisältö

1. Tämän pöytäkirjan nojalla tehdyt pyynnöt on esitettävä kirjallisesti. Pyyntöön on liitettävä asiakirjat, jotka katsotaan tarpeellisiksi pyynnön täyttämiseksi. Asian kiireellisyyden niin vaatiessa suulliset pyynnöt voidaan hyväksyä, mutta ne on välittömästi vahvistettava kirjallisesti.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetyissä pyynnöissä on oltava seuraavat tiedot:

a) pyynnön esittävä viranomainen;

b) pyydetty toimenpide;

c) pyynnön tarkoitus ja syy;

d) asiaan liittyvät lait ja muut säädökset sekä muut oikeudelliset näkökohdat;

e) mahdollisimman tarkat ja täydelliset tiedot tutkimusten kohteina olevista luonnollisista tai oikeushenkilöistä;

f) yhteenveto asiaan liittyvistä seikoista ja jo suoritetuista tutkimuksista.

3. Pyynnöt on laadittava pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksyttävissä olevalla kielellä. Tämä vaatimus ei koske 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön liitettyjä asiakirjoja.

4. Jos pyyntö ei vastaa edellä asetettuja muotovaatimuksia, voidaan pyytää sen korjaamista tai täydentämistä; sitä ennen voidaan kuitenkin määrätä varotoimenpiteitä.

7 artikla

Pyyntöjen täytäntöönpaneminen

1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii toimivaltansa ja voimavarojensa rajoissa avunpyyntöön vastatakseen samalla tavoin kuin se toimisi omaan lukuunsa tai saman sopimuspuolen muiden viranomaisten pyynnöstä, antamalla jo käytössään olevia tietoja ja tekemällä tai teettämällä tarvittaessa tutkimuksia. Tämä määräys koskee myös kaikkia muita viranomaisia, joille pyynnön vastaanottanut viranomainen on välittänyt tämän pöytäkirjan mukaisen pyynnön silloin, kun tämä ei voi toimia asiassa yksin.

2. Avunpyynnöt täytetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lakeja ja muita säädöksiä noudattaen.

3. Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin olla läsnä pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tai 1 kohdan mukaisesti jonkin toisen viranomaisen toimipaikassa ja saada sieltä tietoja, jotka liittyvät toimiin, jotka ovat tai saattavat olla tullilainsäädännön vastaisia, ja joita pyynnön esittävä viranomainen tarvitsee tämän pöytäkirjan soveltamiseksi.

4. Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin olla läsnä viimeksi mainitun sopimuspuolen alueella suoritettavissa tutkimuksissa.

8 artikla

Ilmoitettavien tietojen muoto

1. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on toimitettava tutkimusten tulokset pyynnön esittäneelle viranomaiselle kirjallisina sekä liitettävä mukaan asiaan liittyvät asiakirjat, oikeaksi todistetut jäljennökset tai muu aineisto.

2. Kyseiset tiedot voivat olla tietokoneella luettavassa muodossa.

3. Alkuperäiset asiakirjat toimitetaan vain tapauksissa, joissa oikeaksi todistetut jäljennökset eivät riitä. Alkuperäiset asiakirjat on palautettava mahdollisimman pian.

9 artikla

Poikkeukset avunantovelvollisuudesta

1. Avunannosta voidaan kieltäytyä tai sen ehdoksi voidaan asettaa tiettyjen edellytysten tai vaatimusten täyttäminen siinä tapauksessa, että sopimuspuoli katsoo, että tämän sopimuksen mukainen avunanto

a) voisi todennäköisesti loukata Etelä-Afrikan tai sellaisen jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta, jolta on pyydetty apua tämän pöytäkirjan nojalla; tai

b) voisi todennäköisesti vaarantaa yleistä järjestystä, turvallisuutta tai muita keskeisiä etuja, erityisesti 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; tai

c) loukkaisi teollista, liike- tai ammattisalaisuutta.

2. Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi lykätä avunannon antamista sillä perusteella, että se vaikuttaisi häiritsevästi meneillään olevaan tutkimukseen, oikeuskäsittelyyn tai oikeudenkäyntiin. Tällöin pyynnön vastaanottanut viranomainen on yhteydessä pyynnön esittävään viranomaiseen määritelläkseen, voidaanko apua antaa ottaen huomioon ne ehdot tai edellytykset, jotka pyynnön vastaanottava viranomainen voi asettaa.

3. Jos pyynnön esittävä viranomainen pyytää sellaista apua, jota se ei itse voisi pyydettäessä antaa, sen on huomautettava tästä pyynnössään. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on tällöin päätettävä, millä tavalla se vastaa pyyntöön.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen päätöksestä ja sen perusteluista on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle.

10 artikla

Tietojenvaihto ja luottamuksellisuus

1. Tämän pöytäkirjan mukaisesti missä tahansa muodossa annetut tiedot ovat luottamuksellisia tai rajoitetusti käytettävissä, riippuen kunkin sopimuspuolen sovellettavista säännöistä. Tiedot kuuluvat virka-asioita koskevan salassapitovelvollisuuden piiriin, ja ne saavat sitä suojaa, jonka tiedot vastaanottaneen sopimuspuolen asiaankuuluvat lait sekä yhteisön elimiin sovellettavat vastaavat määräykset tarjoavat samanlaisille tiedoille.

2. Henkilötietoja saa vaihtaa ainoastaan, jos sopimuspuoli, joka voi ottaa tiedot vastaan, sitoutuu suojelemaan tällaisia tietoja vähintään vastaavalla tavalla kuin niitä suojeltaisiin vastaavassa tapauksessa sen sopimuspuolen alueella, joka voi ne toimittaa. Tätä varten sopimuspuolet antavat toisilleen tietoja, joista ilmenevät sopimuspuolten soveltamat säännöt mukaan lukien tarvittaessa yhteisön jäsenvaltioiden voimassa olevat oikeussäännökset.

3. Tämän pöytäkirjan nojalla saatuja tietoja voidaan käyttää tämän pöytäkirjan soveltamiseksi tullilainsäädännön vastaisten toimien johdosta aloitettujen oikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen yhteydessä. Näin ollen sopimuspuolet voivat käyttää tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti hankittuja tietoja ja tutkittuja asiakirjoja todisteina pöytäkirjoissa, selvityksissä ja todistajalausuntojen yhteydessä sekä tuomioistuimissa vireille pantujen oikeudenkäyntien ja syytteiden yhteydessä. Tiedot toimittaneelle tai asiakirjojen käyttöön luvan antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava kyseisestä käytöstä.

4. Saatuja tietoja saadaan käyttää yksinomaan tämän pöytäkirjan tarkoituksiin. Jos sopimuspuoli haluaa käyttää kyseisiä tietoja muihin tarkoituksiin, sen on saatava siihen ennakolta kirjallinen suostumus tiedot toimittaneelta viranomaiselta. Tietoja voidaan sen jälkeen käyttää vain tämän viranomaisen määräämissä rajoissa.

11 artikla

Asiantuntijat ja todistajat

Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen edustaja voidaan valtuuttaa esiintymään hänelle annetun valtuutuksen rajoissa asiantuntijana tai todistajana oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä, jotka on pantu vireille tässä pöytäkirjassa tarkoitetuilla aloilla, ja esittämään esineitä, asiakirjoja tai näiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, jotka voivat olla menettelyn kannalta tarpeellisia. Todistamis- tai kuulemispyynnössä on erityisesti ilmoitettava, minkä oikeus- tai hallintoviranomaisen edessä edustajan on esiinnyttävä ja missä asiassa, minkä vuoksi ja missä ominaisuudessa edustajaa kuullaan.

12 artikla

Avunannosta aiheutuvat kustannukset

Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan vaatimatta toisiltaan korvausta tämän pöytäkirjan soveltamisesta aiheutuneista kustannuksista lukuun ottamatta tarvittaessa asiantuntijoita ja todistajia sekä sellaisia tulkkeja ja kääntäjiä koskevia kuluja, jotka eivät ole julkishallinnon palveluksessa.

13 artikla

Täytäntöönpano

1. Tämän pöytäkirjan täytäntöönpano annetaan Etelä-Afrikan tulliviranomaisten ja Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisten yksikköjen ja tarvittaessa jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tehtäväksi. Ne päättävät kaikista pöytäkirjan soveltamisessa tarvittavista käytännön toimenpiteistä ja järjestelyistä ottaen huomioon erityisesti tietosuojaa koskevat voimassa olevat säännöt. Ne voivat ehdottaa toimivaltaisille elimille muutoksia, jotka niiden käsityksen mukaan olisi tehtävä tähän pöytäkirjaan.

2. Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ja tiedottavat toisilleen tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti vahvistetuista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä.

14 artikla

Muut sopimukset

1. Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan huomioon ottaen tämän pöytäkirjan

- määräykset eivät vaikuta kansainvälisistä sopimuksista tai yleissopimuksista johtuviin sopimuspuolten velvollisuuksiin,

- määräysten katsotaan täydentävän sopimuksia keskinäisestä avunannosta, joita yksittäiset jäsenvaltiot ja Etelä-Afrikka ovat tehneet tai saattavat tehdä keskenään, ja

- määräykset eivät vaikuta niihin yhteisön määräyksiin, jotka koskevat tähän pöytäkirjaan kuuluvilla aloilla saatujen, yhteisölle mahdollisesti merkityksellisten tietojen toimittamista Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisten yksikköjen ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välillä.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan määräykset ovat ensisijaisia niiden kahdenvälisten, keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten määräyksiin nähden, joita yksittäiset jäsenvaltiot ja Etelä-Afrikka ovat tehneet tai saattavat tehdä keskenään, siltä osin kuin viimeksi mainitut ovat ristiriidassa tämän pöytäkirjan määräysten kanssa.

3. Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään tämän pöytäkirjan soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi sopimuksen 97 artiklan mukaisesti perustetussa yhteistyöneuvostossa.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat

BELGIAN KUNINGASKUNTAA,

TANSKAN KUNINGASKUNTAA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTAA,

HELLEENIEN TASAVALTAA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTAA,

RANSKAN TASAVALTAA,

IRLANTIA,

ITALIAN TASAVALTAA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTAA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTAA,

ITÄVALLAN TASAVALTAA,

PORTUGALIN TASAVALTAA,

SUOMEN TASAVALTAA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTAA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA,

jotka ovat EUROOPAN YHTEISÖN perustamissopimuksen osapuolia,

jäljempänä "jäsenvaltiot", ja

EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä "yhteisö", sekä

täysivaltainen edustaja, joka edustaa

ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTAA, jäljempänä "Etelä-Afrikka",

jotka ovat Pretoriassa yhdentenätoista päivänä lokakuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän kokoontuneet allekirjoittamaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen, ovat hyväksyneet seuraavat tekstit:

Sopimus liitteineen ja seuraavine pöytäkirjoineen:

Pöytäkirja N:o 1 "Peräisin olevien tuotteiden" (alkuperätuotteiden) käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä,

Pöytäkirja N:o 2 keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa.

Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden täysivaltaiset edustajat sekä Etelä-Afrikan täysivaltainen edustaja ovat antaneet jäljempänä luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt yhteiset julistukset:

Yhteinen julistus sopimuksen täyttämättä jättämisestä

Yhteinen julistus vientituista

Yhteinen julistus tullien nopeutetusta poistamisesta Etelä-Afrikassa

Yhteinen julistus maataloustuotteiden kiintiöistä

Yhteinen julistus julkisesta tuesta

Yhteinen julistus kalastuksesta

Yhteinen julistus kahdenvälisistä sopimuksista

Yhteinen julistus laittomasta maahanmuutosta

Etelä-Afrikan täysivaltainen edustaja on ottanut huomioon jäljempänä luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset:

Yhteisön julistus olennaisesta osasta

Yhteisön julistus yhteistyön taloudellisista näkökohdista

Euroopan investointipankin (EIP) julistus yhteistyön taloudellisista näkökohdista

Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden täysivaltaiset edustajat ovat ottaneet huomioon jäljempänä luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset:

Etelä-Afrikan julistus olennaisesta osasta

Etelä-Afrikan julistus eläinten ja kasvien terveyttä koskevista toimenpiteistä

Etelä-Afrikan julistus yhteistyön taloudellisista näkökohdista

Jäsenvaltioiden täysivaltaiset edustajat ja Etelä-Afrikan täysivaltainen edustaja ovat lisäksi hyväksyneet neuvotteluissa syntyneen ja tähän päätösasiakirjaan liitetyn yhteisen pöytäkirjamerkinnän.

Hecho en Pretoria, el once de octubre de mil novecientos noventa y nueve.

Udfærdiget i Pretoria den elevte oktober nitten hundrede og nioghalvfems.

Geschehen zu Pretoria am elften Oktober neunzehnhundertneunundneunzig.

Έγινε στην Πρετόρια, στις ένδεκα Οκτωβρίου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα.

Done at Pretoria on the eleventh day of October in the year one thousand nine hundred and ninety-nine.

Fait à Pretoria, le onze octobre mil neuf cent quatre-vingt dix-neuf.

Fatto a Pretoria, addì undici ottobre millenovecentonovantanove.

Gedaan te Pretoria, de elfde oktober negentienhonderd negenennegentig.

Feito em Pretória, em onze de Outubro de mil novecentos e noventa e nove.

Tehty Pretoria yhdentenätoista päivänä lokakuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän.

Som skedde i Pretoria den elfte oktober nittonhundranittionio.

Por la Comunidad Europea/For Det Europæiske Fællesskab/Für die Europäische Gemeinschaft/Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα/For the European Community/Pour la Communauté européenne/Per la Comunità europea/Voor de Europese Gemeenschap/Pela Comunidade Europeia/Euroopan yhteisön puolesta/På Europeiska gemenskapens vägnar

>PIC FILE= "L_1999311FI.040701.TIF">

>PIC FILE= "L_1999311FI.040702.TIF">

Pour le Royaume de Belgique/Voor het Koninkrijk België/Für das Königreich Belgien

>PIC FILE= "L_1999311FI.040801.TIF">

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale./Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest./Diese Unterschrift verbindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Kongeriget Danmark

>PIC FILE= "L_1999311FI.040802.TIF">

Für die Bundesrepublik Deutschland

>PIC FILE= "L_1999311FI.040803.TIF">

Για την Ελληνική Δημοκρατία

>PIC FILE= "L_1999311FI.040804.TIF">

Por el Reino de España

>PIC FILE= "L_1999311FI.040805.TIF">

Pour la République française

>PIC FILE= "L_1999311FI.040901.TIF">

Thar ceann na hÉireann/For Ireland

>PIC FILE= "L_1999311FI.040902.TIF">

Per la Repubblica italiana

>PIC FILE= "L_1999311FI.040903.TIF">

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

>PIC FILE= "L_1999311FI.040904.TIF">

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

>PIC FILE= "L_1999311FI.040905.TIF">

Für die Republik Österreich

>PIC FILE= "L_1999311FI.040906.TIF">

Pela República Portuguesa

>PIC FILE= "L_1999311FI.040907.TIF">

Suomen tasavallan puolesta/För Republiken Finland

>PIC FILE= "L_1999311FI.041001.TIF">

För Konungariket Sverige

>PIC FILE= "L_1999311FI.041002.TIF">

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

>PIC FILE= "L_1999311FI.041003.TIF">

For the Republic of South Africa/wa Repapoliki ya Afrika Borwa

Ya Rephaboliki ya Afrika Borwa

Wa Rephaboliki ya Aforika Borwa

WeRiphabliki yaseNingizimu Afrika

wa Rephabuliki ya Afurika Tshipembe

Wa Riphabliki ra Afrika-Dzonga

Vir die Republiek van Suid-Afrika

WeRiphabhliki yeSewula Afrika

WeRiphablikhi yoMzantsi Afrika

WeRiphabhulikhi yaseNingizimu Afrika

>PIC FILE= "L_1999311FI.041004.TIF">

Yhteinen julistus sopimuksen täyttämättä jättämisestä

Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimuksen olennaisten osien rikkominen käsittää ainoastaan demokratian periaatteiden tai perusluonteisten ihmisoikeuksien vakavan rikkomisen tai oikeusvaltion toiminnan vakavan häiriytymisen, joiden seurauksena syntyvä tilanne ei ole otollinen neuvotteluille, tai jolloin viivästyksestä aiheutuisi vahinkoa tämän sopimuksen osapuolten tavoitteille tai eduille.

Osapuolet sopivat myös, että tämän sopimuksen 3 artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen aiheellisten toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa rikkomukseen nähden. Kyseisten toimenpiteiden valinnassa ja täytäntöönpanossa osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota erityisen heikossa asemassa olevien väestönosien tilanteeseen ja varmistavat, ettei niitä rangaista aiheetta.

Yhteinen julistus vientituista

1. Osapuolet ovat sopimuksen kauppaa koskevia osia laatiessaan tarkastelleet tapauskohtaisesti vientitukijärjestelyiden mahdollisia vaikutuksia kaupan vapauttamiseen.

2. Yhteisö toteaa, että se tarkastelee Etelä-Afrikan kanssa käytävään kauppaan liittyviä tulevia vientitukia tarkemmin, kun maataloutta koskevista uudistuksista käytävät keskustelut on saatu päätökseen.

Yhteinen julistus tullien nopeutetusta poistamisesta Etelä-Afrikassa

Osapuolet sopivat varautuvansa ennakolta tämän sopimuksen 17 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen soveltamiseen sopimuksen voimaantuloa edeltävän välivaiheen aikana, jotta tullien poistamisen ja vientitukien poistamisen nopeutettua aikataulua voidaan mahdollisesti soveltaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

Yhteinen julistus maataloustuotteiden kiintiöistä

1. Tämän sopimuksen liitteen IV luettelossa 6 ja liitteen VI luetteloissa 3 ja 4 vahvistettuja vuotuisen kasvun tekijöitä tarkastellaan määräajoin ja ne vahvistetaan uudelleen viimeistään 5 vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

2. Etelä-Afrikka sopii hallinnoivansa tasapainotetusti yhteisöön suuntautuvaa erityisesti hedelmävalmisteiden (persikat, päärynät ja aprikoosit) vientiään.

Yhteinen julistus julkisesta tuesta

Osapuolet hyväksyvät, että Etelä-Afrikan talous ja yhteistoiminta eteläisen Afrikan kehitysyhteisön talouksien kanssa käy parhaillaan läpi merkittävää rakennemuutosta, jota Etelä-Afrikan hallitus aikoo helpottaa.

Yhteinen julistus kalastuksesta

Osapuolet tekevät parhaansa neuvotellakseen ja tehdäkseen tämän sopimuksen 62 artiklassa tarkoitetun kalastussopimuksen viimeistään vuoden 2000 lopulla.

Yhteinen julistus kahdenvälisistä sopimuksista

Sen estämättä, mitä tähän sopimukseen sisältyvissä päinvastaisissa viittauksissa määrätään, tällaisiin olemassa oleviin sopimuksiin sisältyviä yhden tai useamman Euroopan unionin jäsenvaltion oikeuksia ei saa tulkita niin, että ne koskisivat muita jäsenvaltioita.

Yhteinen julistus laittomasta maahanmuutosta

Osapuolet, jotka tunnustavat yhteistyön merkityksen laittoman maahanmuuton estämisessä ja valvomisessa, ilmoittavat olevansa valmiita käsittelemään näitä kysymyksiä yhteistyöneuvostossa käytävissä keskusteluissa tällä alalla mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhteisön julistus olennaisesta osasta

Ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita kunnioittavan poliittisen ja institutionaalisen toiminnan yhteydessä yhteisö tarkoittaa moitteettomalla hallinnolla kunkin maan kaikkien inhimillisten voimavarojen, luonnonvarojen sekä sisäisten ja ulkoisten taloudellisten ja rahoituksellisten voimavarojen avointa ja vastuullista hallintoa oikeudenmukaisen ja kestävän kehityksen tukemiseksi.

Yhteisön julistus yhteistyön taloudellisista näkökohdista

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 2259/96 on erityisrahoitusvälineeksi perustettu jälleenrakentamisen ja kehittämisen Eurooppa-ohjelma. Yhteisö varasi noin 500 miljoonaa ecua kyseiselle rahoitusvälineelle vuosiksi 1996-1999 Etelä-Afrikan valtion politiikkojen tukemiseksi ja sopimuksia on allekirjoitettu tämän perusteella. Kyseinen määrä kattaa neljä vuosittaista määrärahaa, jotka yhteisön budjettivallan käyttäjä hyväksyy. Yhteisö on halukas pitämään taloudellisen yhteistyön Etelä-Afrikan kanssa merkittävällä tasolla ja se tekee tarvittavat asiaa koskevat päätökset komission ehdotuksen perusteella.

Muut tarkoituksenmukaiset rahoitusvälineet (esimerkiksi EY:n ja AKT-maiden yhteistyösopimukseen liittyvät välineet) voidaan ottaa käyttöön, kun tämä sopimus on tullut voimaan. Tässä yhteydessä yhteisö voisi harkita tulevan apunsa osittaista suuntaamista kohdistetusti (esimerkiksi uusiin yrittäjiin) riskipääoman tai Euroopan investointipankin (EIP) omien varojen lainauksen korkotukien muodossa.

Euroopan investointipankin (EIP) julistus yhteistyön taloudellisista näkökohdista

Etelä-Afrikan ja Euroopan investointipankin (EIP) välillä 12 päivänä syyskuuta 1995 allekirjoitetun puitesopimuksen mukaisesti Euroopan investointipankin valtuusto valtuutti 19 päivänä kesäkuuta 1995 pankin lainaamaan yhteensä 300 miljoonaa ecua pankin omista varoista Etelä-Afrikassa 19 päivän kesäkuuta 1995 ja 19 päivän kesäkuuta 1997 välisenä kahden vuoden ajanjaksona. Pankin valtuuston 12 päivänä kesäkuuta 1997 antaman toisen valtuutuksen sekä Etelä-Afrikan ja Euroopan investointipankin 6 päivänä maaliskuuta 1998 allekirjoittaman täydentävän puitesopimuksen mukaisesti on kesäkuun 1997 ja joulukuun 1999 välisen ajanjakson osalta lisäksi vahvistettu 375 miljoonan ecun määrä.

Artiklassa viitataan pankin kyseisten toimien mahdolliseen jatkumiseen tämän ajanjakson päätyttyä.

Toimivaltansa rajoissa Euroopan investointipankki voi harkita lainojen myöntämistä eteläafrikkalaisille lainaajille hankkeisiin Etelä-Afrikassa ja tapauskohtaisesti hankkeisiin eteläisen Afrikan kehitysyhteisön alueella.

Etelä-Afrikan julistus olennaisesta osasta

Etelä-Afrikka tarkoittaa moitteettomalla hallinnolla Etelä-Afrikan perustuslain (laki nro 108 vuodelta 1996) ja erityisesti niiden säännösten noudattamista, jotka koskevat maan inhimillisten voimavarojen, luonnonvarojen sekä taloudellisten ja rahallisten voimavarojen avointa, oikeudenmukaista ja vastuullista hallintoa talouden kasvun ja kestävän kehityksen tukemiseksi.

Etelä-Afrikan julistus eläinten ja kasvien terveyttä koskevista toimenpiteistä

Etelä-Afrikan hallitus haluaa korostaa, että eläinten ja kasvien terveyttä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanomekanismin kitkaton ja tehokas toiminta on erittäin tärkeää tämän sopimuksen menestyksekkään ja tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Tämän vuoksi Etelä-Afrikka kehottaa yhteisöä kohtelemaan Etelä-Afrikkaa suosituimpana kauppakumppanina ja ensisijaisena maana eläinten ja kasvien terveyttä koskevien seikkojen käsittelyssä.

Etelä-Afrikan julistus yhteistyön taloudellisista näkökohdista

Etelä-Afrikan valtio katsoo, että taloudellisen yhteistyön puitteissa myönnettävät avustukset olisi vuoden 1999 jälkeisen rahoituksen osalta pidettävä vähintään nykyisellä tasolla.

YHTEINEN PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

4 artiklaan liittyen

osapuolten välinen säännöllinen poliittinen vuoropuhelu käynnistetään tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen alkaessa.

Top