IPCC:n raporttien uusimpien tieteellisten havaintojen ja tieteellisten ilmastotietojen tarkastelu, erityisesti unionin kannalta merkityksellisten tietojen osalta;

tieteellisen neuvonnan tarjoaminen ja raporttien antaminen nykyisistä ja ehdotetuista unionin toimenpiteistä, ilmastotavoitteista ja ohjeellisista kasvihuonekaasubudjeteista sekä niiden johdonmukaisuudesta tämän asetuksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisten unionin kansainvälisten sitoumusten kanssa;

riippumattoman tieteellisen tiedon vaihdon edistäminen sellaisen mallinnuksen, seurannan, lupaavan tutkimuksen ja innovoinnin alalla, jotka edistävät päästöjen vähentämistä tai poistumien lisäämistä;

sellaisten toimien ja mahdollisuuksien määrittäminen, jotka ovat tarpeen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi onnistuneesti;

ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevan tietoisuuden lisääminen sekä kannustaminen vuoropuheluun ja yhteistyöhön tieteellisten elinten välillä unionissa nykyistä työtä ja toimintaa täydentäen.

vuodesta 2036 alkaen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten riittävä panos vuoteen 2040 ulottuvan ilmastotavoitteen saavuttamiseksi on enintään 5 prosenttia unionin vuoden 1990 nettopäästöistä, mikä vastaa kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä unionin sisäisesti 85 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä, tavalla, joka on sekä kunnianhimoinen että kustannustehokas, mikä tukee unionia ja kolmansia maita saavutettaessa kasvihuonekaasujen nettovähennysten kehityspolut, jotka vastaavat Pariisin sopimuksen tavoitetta maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja sellaisiin toimiin pyrkimisestä, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, varmistaen kyseisten hyvitysten tinkimättömyyden ympäristötavoitteista samalla kun edistetään unionin teknologista johtoasemaa; vuosiksi 2031–2035 voidaan harkita pilottivaihetta korkealaatuisten ja tinkimättömien kansainvälisten hyvitysten markkinoiden käynnistämiseksi; tällaisten hyvitysten alkuperää, laatukriteerejä ja muita niiden hankintaa ja käyttöä koskevia ehtoja on säänneltävä unionin oikeudessa sen varmistamiseksi, että ne perustuvat uskottaviin ja muutosvoimaisiin toimiin kumppanimaissa, että voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksessa vahvistetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen kanssa yhteensopivat ilmastotavoitteet ja -politiikat, että niihin sovelletaan vankkoja suojatoimia, mukaan lukien ympäristötavoitteista tinkimättömyyden varmistaminen, kaksinkertaisen laskennan välttäminen, lisäisyys, pysyvyys, avoin hallinto, vahvat tarkkailu-, raportointi- ja todentamismenetelmät, että niissä varmistetaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät oheishyödyt ja ihmisoikeuksia koskevat suojatoimet ja että niissä on korkea tavoitetaso tulojen jakamisessa sopeutumistoimia varten ja hillintätoimista saatavien hyötyjen jakamisessa asianomaisten maiden kanssa; laatukriteerejä vahvistaessaan komissio harkitsee tarvittaessa Pariisin sopimuksen 6 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen kriteerien täydentämistä, jotta voidaan varmistaa näiden suojatoimien noudattaminen ja kansainvälisten hyvitysten mahdollisimman korkea laatu, erityisesti siltä osin kuin on kyse pysyvyydestä ja ihmisoikeuksista;

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY ( 1 ) unionissa perustetun kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän, jäljempänä ”EU:n päästökauppajärjestelmä”, mukaiset unionin sisäiset pysyvät poistumat, joilla kompensoidaan vaikeasti vähennettäviä jäännöspäästöjä;

suurempi jousto eri alojen ja välineiden sisällä sekä niiden välillä, jotta voidaan tukea tavoitteiden saavuttamista yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla;

hiilenpoistojen realistinen vaikutus päästövähennystoimiin kokonaisuudessaan ottaen huomioon luonnollisiin poistumiin liittyvät epävarmuustekijät ja varmistaen, että mahdolliset puutteet eivät aiheuttaisi haittaa muille talouden aloille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta käyttää luonnollisten poistumien ylijäämiä kompensoimaan muiden alojen päästöjään;

tarve tilanteen mukaan ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta, edistää kestävää biokiertotaloutta sekä ottaa huomioon metsien ikärakenteen erojen vaikutukset, luonnollinen vaihtelu ja epävarmuustekijät, etenkin ne, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luonnonhäiriöihin maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alalla;

jäsenvaltioiden vuoden 2030 jälkeisissä tavoitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon kustannustehokkuus ja yhteisvastuu pitäen mielessä erilaiset kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet, mukaan lukien saarten ja syrjäisimpien alueiden olosuhteet ja erityispiirteet;

paras käytettävissä oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n ja neuvottelukunnan uusimmat raportit;

sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset eri jäsenvaltioissa, myös suhteessa Euroopan teollisuuden hiilestä irtautumista ja kilpailukykyä koskeviin tavoitteisiin;

toimimatta jättämisen kustannukset ja toiminnan hyödyt keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

tarve varmistaa tasapuolinen ja oikeudenmukainen, pragmaattinen, kustannustehokas ja sosiaalisesti tasapainoinen siirtymä kaikille ja tukea sitä ottaen huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet ja kiinnittäen erityistä huomiota kuluttajahintoihin ja energiaköyhyyteen ja liikenneköyhyyteen kohdistuviin vaikutuksiin sekä sellaisiin alueisiin ja aloihin, niiden investointikapasiteetti mukaan lukien, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ”pk-yritykset”, maanviljelijöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa;

yksinkertaistaminen ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus, taloudellinen tehokkuus ja taloudellinen turvallisuus;

ilmastotoimet investointien, innovoinnin ja paremman kilpailukyvyn vauhdittajana;

tarve vahvistaa unionin talouden häiriönsietokykyä ja maailmanlaajuista kilpailukykyä ja vähentää hiilivuodon riskiä, erityisesti pk-yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien teollisuuden alojen osalta, myös viennin yhteydessä, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen kilpailu;

parhaat käytettävissä olevat kustannustehokkaat, turvalliset ja skaalautuvat teknologiat;

energian saatavuus ja kohtuuhintaisuus, toimitusvarmuus, energiaturvallisuus ja energiatehokkuus, mukaan lukien energiatehokkuus etusijalle -periaate, sekä sähköverkkojen ja yhteenliitäntöjen vahvistaminen, jotta voidaan luoda aito energiaunioni ja edistää unionissa tuotettua energiaa;

hiilettömien, vähähiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden rooli liikenteen, myös tieliikenteen, hiilestä irtautumisessa vuoden 2030 jälkeen ja konkreettiset toimenpiteet, joilla autetaan raskaiden hyötyajoneuvojen valmistajia saavuttamaan tavoitteensa, ottaen huomioon tuotannon eurooppalaisuusaste;

oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan niin, että samalla turvataan sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä varmistetaan ruokaturva ja oikeudenmukainen siirtymä;

investointitarpeet ja -mahdollisuudet, mukaan lukien julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus sekä innovointituki ja innovatiivisten teknologioiden saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon maantieteellinen tasapaino;

kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet sekä unionin kumppaneilleen antama tuki ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa.

kaikkien jäsenvaltioiden saavuttama yhteinen edistyminen tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa;

kaikkien jäsenvaltioiden saavuttama yhteinen edistyminen tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa.

unionin toimenpiteiden johdonmukaisuus 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa;

unionin toimenpiteiden johdonmukaisuus 5 artiklassa tarkoitetun sopeutumisessa edistymisen varmistamisen kanssa.

niiden kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisuus, jotka on yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, kansallisten pitkän aikavälin strategioiden ja asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettujen kaksivuotisten edistymisraporttien perusteella todettu merkityksellisiksi tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa, kyseisen tavoitteen kanssa;

asiaan liittyvien kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisuus 5 artiklassa tarkoitetun sopeutumisessa edistymisen varmistamisen kanssa, ottaen huomioon 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kansalliset sopeutumisstrategiat.

asianomaisen jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle, miten se aikoo ottaa suositukset asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä;

tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion on mainittava suositusten antamisvuotta seuraavana vuonna asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti toimitetussa seuraavassa yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevassa edistymisraportissaan, miten se on ottanut suositukset asianmukaisesti huomioon; jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla ottamatta huomioon suositukset tai niiden merkittävän osan, kyseisen jäsenvaltion on perusteltava tämä komissiolle;

suositusten on täydennettävä viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.

asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitetut ja raportoidut tiedot;

Euroopan ympäristökeskuksen, neuvottelukunnan ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen raportit;

eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset tilastot ja tiedot, mukaan lukien Euroopan maanseurantaohjelman Copernicuksen tilastot ja tiedot sekä tiedot haitallisten ilmastovaikutusten aiheuttamista raportoiduista ja ennustetuista menetyksistä sekä arviot toimimatta jättämisen tai toimien viivästymisen kustannuksista, jos nämä tiedot ovat saatavilla;

paras käytettävissä oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n, IPBES:n ja muiden kansainvälisten elinten uusimmat raportit; ja

mahdolliset lisätiedot unionin tai jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista, mukaan lukien asetuksen (EU) 2020/852 mukaiset sijoitukset, kun nämä tiedot ovat saatavilla.