Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 02021R1057-20210630

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta

Access initial legal act
(

Legal status of the document In force

)

Access current version (01/03/2024)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1057/2021-06-30

02021R1057 — FI — 30.06.2021 — 000.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1057,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta

(EUVL L 231 30.6.2021, s. 21)


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 421, 26.11.2021, s.  75 (2021/1057)



▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1057,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta



SISÄLLYSLUETTELO

I osa

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

2 artikla

Määritelmät

3 artikla

ESR+:n yleiset tavoitteet ja toteutustavat

4 artikla

ESR+:n erityistavoitteet

5 artikla

Talousarvio

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

II osa

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin toteuttaminen

I luku

Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset

7 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

8 artikla

Perusoikeuskirjan noudattaminen

9 artikla

Kumppanuus

10 artikla

Tuki vähävaraisimmille

11 artikla

Nuorisotyöllisyyden tukeminen

12 artikla

Maakohtaisten suositusten tukeminen

II luku

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

13 artikla

Soveltamisala

14 artikla

Sosiaalisen innovoinnin toimenpiteet

15 artikla

Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

16 artikla

Tukikelpoisuus

17 artikla

Indikaattorit ja raportointi

III luku

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävä tuki

18 artikla

Soveltamisala

19 artikla

Periaatteet

20 artikla

Toimintalinjan sisältö

21 artikla

Toimien tukikelpoisuus

22 artikla

Menojen tukikelpoisuus

23 artikla

Indikaattorit ja raportointi

24 artikla

Tarkastus

III osa

Toteutus suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla

I luku

Toiminnalliset tavoitteet

25 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

II luku

Tukikelpoisuus

26 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

27 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

28 artikla

Horisontaaliset periaatteet

29 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

III luku

Yleiset säännökset

30 artikla

Unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat

31 artikla

Työohjelma

32 artikla

Seuranta ja raportointi

33 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

34 artikla

Arviointi

35 artikla

Tarkastukset

36 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

IV osa

Loppusäännökset

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

38 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettely

39 artikla

SEUT 163 artiklan nojalla perustettu komitea

40 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaa toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

41 artikla

EaSI-toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

42 artikla

Voimaantulo

LIITE I

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit

LIITE II

Yhteiset indikaattorit ESR+:n toimenpiteille, joilla tuetaan 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta eli vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta 7 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti

LIITE III

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit

LIITE IV

EaSI-toimintalohkoa koskevat indikaattorit



I OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’, joka muodostuu kahdesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’.

Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, sen talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustavat, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

1.  

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

’elinikäisellä oppimisella’ kaikissa muodoissa ja kaikissa elämänvaiheissa tapahtuvaa oppimista eli virallista oppimista, epävirallista oppimista ja arkioppimista, joiden tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset tai työhön liittyvät tiedot, taidot, osaaminen ja asenteet tai yhteiskunnallinen osallistuminen kehittyvät tai päivittyvät, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarjoaminen mukaan luettuina, mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus, aikuiskoulutus, nuorisotyö ja muut oppimistavat virallisen koulutuksen ulkopuolella, ja se edistää tyypillisesti monialaista yhteistyötä ja joustavia oppimispolkuja;

2) 

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole unionin kansalainen, mukaan lukien kansalaisuudettomat henkilöt ja henkilöt, joiden kansalaisuus on määrittelemätön;

3) 

’perushyödykkeillä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet, mukaan lukien naisten hygieniatuotteet, ja koulutarvikkeet;

4) 

’muita heikommassa asemassa olevalla ryhmällä’ sellaisten henkilöiden ryhmää, jotka ovat haavoittuvassa tilanteessa, mukaan lukien henkilöt, jotka elävät köyhyydessä tai ovat köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen tai syrjinnän vaarassa sen moninaisissa ilmenemismuodoissa;

5) 

’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kaikki tarvitsevat jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten, eli lukutaitoa, monikielisyyttä, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, taiteiden ja insinööritieteiden alan taitoja, digitaalisia taitoja, mediataitoja, henkilökohtaisia, sosiaalisia ja oppimaan oppimisen taitoja, aktiivisen kansalaisuuden taitoja, yrittäjyystaitoja, kulttuuritietoisuutta ja muiden kulttuurien tuntemusta ja kulttuurin ilmaisumuotoja sekä kriittistä ajattelua;

6) 

’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja asunnottomat, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;

7) 

’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädettyä tukea;

8) 

’sosiaalisella innovoinnilla’ tai ’sosiaalisella innovaatiolla’ toimenpidettä, jonka tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimenpidettä, joka liittyy tuotteita, palveluja, käytäntöjä ja malleja koskevien uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, ja joka samanaikaisesti täyttää sosiaaliset tarpeet ja luo uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä julkisten, kansalaisjärjestöjen tai yksityisten organisaatioiden välillä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

9) 

’liitännäistoimenpiteellä’ toimenpidettä, jota tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja jonka tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja edistää köyhyyden poistamista esimerkiksi ohjaamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen puoleen tai tarjoamalla kyseisiä palveluja, mukaan lukien psykologinen tuki, tai antamalla asianmukaista tietoa julkisista palveluista tai kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;

10) 

’sosiaalipoliittisella kokeilulla’ toimintatapaa, jolla pyritään tarjoamaan innovatiivinen vastaus sosiaalisiin tarpeisiin ja joka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata sen vaikutusta ennen sen toteuttamista muissa, myös maantieteellisissä ja alakohtaisissa, yhteyksissä tai laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat positiivisiksi;

11) 

’rajat ylittävällä kumppanuudella’ yhteistyörakennetta julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten tai kansalaisyhteiskunnan välillä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;

12) 

’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on alle 2 000 000 euroa;

13) 

’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä, yhteisötalouden yritykset mukaan luettuina, tai luonnollista henkilöä,

a) 

joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan mukaisesti, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon yhteiskunnallinen yritys on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, joihin voi kuulua ympäristövaikutuksia, ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, tai joka käyttää sellaisia tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmiä, jotka ovat sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuvia;

b) 

joka käyttää voittonsa pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;

c) 

jota johdetaan yrittäjähenkisesti, osallistavasti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;

14) 

’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien asettamiseen käytettävää tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;

15) 

’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ tuensaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;

16) 

’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa pääomaa ja oman pääoman luonteista rahoitusta yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, kuten yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja tuloja tuottavaan toimintaan;

17) 

’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta, myös varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa määritellystä rahoitusta yhdistävästä välineestä tai foorumista, tuettavaa toimenpidettä, joka yhdistää unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

18) 

’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai unionin, kansallisen tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua oikeussubjektia, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä;

19) 

’yhteisellä välittömällä tulosindikaattorilla’ yhteistä tulosindikaattoria, jolla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon kuluessa päivästä, jona osallistuja on jättänyt toimen;

20) 

’yhteisellä pitkän aikavälin tulosindikaattorilla’ yhteistä tulosindikaattoria, jolla voidaan mitata vaikutuksia kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja on jättänyt toimen.

2.  
Asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.

3 artikla

ESR+:n yleiset tavoitteet ja toteutustavat

1.  
ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita ja alueita korkean työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman saavuttamisessa sekä sellaisten osallistavien ja yhteenkuuluvien yhteiskuntien luomisessa, joiden tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttaminen.
2.  
ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset ja laadukkaat työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus keskittyen erityisesti laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, lapsiin ja nuoriin tehtäviin investointeihin sekä peruspalvelujen saatavuuteen.
3.  

ESR+ toteutetaan

a) 

yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja

b) 

suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’.

4 artikla

ESR+:n erityistavoitteet

1.  

ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden, mukaan lukien köyhyyden poistamisen edistäminen, toimintapolitiikan aloilla ja myötävaikutetaan siten myös asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari”:

a) 

parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten etenkin nuorisotakuuta toteuttamalla, ja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä ja aktivointitoimia sekä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta;

b) 

nykyaikaistetaan työmarkkinainstituutioita ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;

c) 

edistetään sukupuolten tasapuolista osallistumista työmarkkinoille, tasavertaisia työoloja ja -ehtoja ja parempaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa muun muassa kohtuuhintaisen lastenhoidon ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuuden avulla;

d) 

edistetään työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumista muutoksiin ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä sekä terveellistä ja asianmukaista työympäristöä, jossa puututaan terveysriskeihin;

e) 

parannetaan koulutuksen laatua, osallistavuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta muun muassa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnin avulla, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, ja edistämällä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevien koulutusmallien käyttöönottoa ja oppisopimuskoulutusta;

f) 

edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja tällaisen koulutuksen loppuun saattamista erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen kaikkien kannalta ja esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen vammaisten henkilöiden kannalta;

g) 

edistetään elinikäistä oppimista, erityisesti joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta;

h) 

tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta;

i) 

edistetään kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista;

j) 

edistetään marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista;

k) 

parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen tasapuolista ja oikea-aikaista saatavuutta, mukaan lukien palvelut, jotka edistävät asunnon ja yksilökeskeisen hoidon, terveydenhuolto mukaan luettuna, saamista; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien sosiaalisen suojelun saatavuuden edistäminen, keskittyen erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, myös vammaisten henkilöiden kannalta, sekä niiden tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;

l) 

edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;

m) 

puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, lapset mukaan luettuina, ja tarjotaan sosiaalista osallisuutta tukevia liitännäistoimenpiteitä.

2.  

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden kautta ESR+:lla on pyrittävä myötävaikuttamaan muiden, asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti kun tavoitteet liittyvät seuraaviin:

a) 

älykkäämpi Eurooppa kehittämällä älykkään erikoistumisen edellyttämää ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessia, alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta, verkottumistoimia ja kumppanuuksia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tukea mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhteisötaloudelle;

b) 

vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa parantamalla koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parantamalla kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen ja biotalouteen liittyville sektoreille.

3.  

Kun ne ovat väliaikaisina toimenpiteinä ehdottoman tarpeellisia asetuksen (EU) 2021/1060 20 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin vastaamiseksi ja kun niiden kesto on rajoitettu 18 kuukauteen, ESR+:sta voidaan tukea seuraavia:

a) 

työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittaminen vaatimatta, että ne yhdistetään aktiivisiin toimenpiteisiin;

b) 

terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa.

4.  
Jos komissio toteaa asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä, että 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, se antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa määritetään ajanjakso, jona ESR+:sta myönnettävä väliaikainen lisätuki sallitaan.
5.  
Komissio seuraa tämän artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa ja arvioi, onko ESR+:sta myönnettävä väliaikainen lisätuki riittävä helpottamaan ESR+:sta myönnettävän tuen käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa. Komissio tekee arvionsa perusteella tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi, myös 7 artiklassa vahvistettujen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten osalta, lukuun ottamatta 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa täsmennettyä temaattista keskittämistä koskevaa vaatimusta.

5 artikla

Talousarvio

1.  
Rahoituspuitteet ESR+:n toteuttamiseksi kaudella 2021–2027 ovat 87 995 063 417  euroa vuoden 2018 hintoina.
2.  
ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toteuttamiseen varattu osuus rahoituspuitteista, jolla tuetaan asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta jäsenvaltioissa ja alueilla, on 87 319 331 844  euroa vuoden 2018 hintoina, josta 175 000 000  euroa kohdennetaan tämän asetuksen 25 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamisen helpottamiseksi ja 472 980 447  euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 6 tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 6’, olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
3.  
EaSI-toimintalohkon toteuttamiseen varattu osuus rahoituspuitteista kaudella 2021–2027 on 675 731 573  euroa vuoden 2018 hintoina.
4.  
Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös EaSI-toimintalohkon toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Jäsenvaltiot ja komissio tukevat kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään asetuksen (EU)2021/1060 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitettuja horisontaalisia periaatteita minkä tahansa ESR+:n tavoitteen puitteissa. Kyseisiin toimenpiteisiin voivat kuulua toimenpiteet, joilla varmistetaan esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta, myös tieto- ja viestintäteknologian osalta, ja edistetään siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.

Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät ESR+:n kautta lisäämään naisten osallistumista työelämään sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, torjumaan köyhyyden naisistumista ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää työmarkkinoilla ja koulutuksessa



II OSA

YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN TOTEUTTAMINEN



I LUKU

Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset

7 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

1.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahansa ensisijaisesti toimiin, joilla puututaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, myös niiden kansallisissa uudistusohjelmissa samoin kuin asiaankuuluvissa, SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa, havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet sekä ESR+:n tavoitteiden kannalta merkitykselliset kansalliset ja alueelliset strategiat, millä edistetään SEUT 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n ja muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden välinen koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien yhteisöjen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimenpiteiden tarjoamiseksi.

2.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen ESR+:n erityistavoitteiden soveltamisalaan.
3.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan nuorisotakuun toteuttamiseen kohdennettujen toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistuksien avulla lapsiköyhyyden torjumiseksi 4 artiklan 1 kohdan f ja h–l alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden, joissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, on kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla kohdennettuihin toimenpiteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin lapsiköyhyyden torjumiseksi.

4.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 25 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan h–l alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden toimintapolitiikan alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.
5.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia vähävaraisimpien tukemiseen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa joko 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti tai molempien mainittujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Näitä määrärahoja ei oteta huomioon todennettaessa 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen vähimmäisosuuksien noudattamista.

6.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukainen määrä kohdennettuihin toimenpiteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä, ammatillista koulutusta, erityisesti oppisopimuskoulutusta, ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuun alaisuuteen kuuluvien järjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.

Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, on kohdennettava vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2027 määrärahoistaan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla rakenteellisten uudistusten ja kohdennettujen toimenpiteiden tukemiseen.

Toisessa alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden on kohdennettava ohjelmissaan vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla kohdennettuihin toimenpiteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan tarvittaessa huomioon todennettaessa toisessa alakohdassa vahvistetun kansallisen vähimmäisosuuden noudattamista.

Tässä kohdassa tarkoitettuja kohdennettuja toimenpiteitä ja rakenteellisia uudistuksia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.

7.  
Tämän artiklan 2–6 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
8.  
Edellä olevaa 1–6 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.

8 artikla

Perusoikeuskirjan noudattaminen

1.  
Kaikki toimet on valittava ja toteutettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, noudattaen ja asetuksen (EU) 2021/1060 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.
2.  
Asetuksen (EU) 2021/1060 69 artiklan 7 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava valitusten tehokas tutkiminen. Tämä ei vaikuta kansalaisten ja sidosryhmien yleiseen mahdollisuuteen esittää komissiolle valituksia, myös jos ne koskevat perusoikeuskirjan rikkomista.
3.  
Jos komissio toteaa, että perusoikeuskirjaa on rikottu, komissio ottaa huomioon rikkomisen vakavuuden määritellessään sovellettavat korjaavat toimenpiteet asetuksen (EU) 2021/1060 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

9 artikla

Kumppanuus

1.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen mielekäs osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta tuettujen työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien toimintapolitiikkojen toteutukseen.
2.  
Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahojaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, myös koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa, sekä työmarkkinaosapuolten yhdessä toteuttamiin toimiin.

Jos työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittäminen yksilöidään SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyssä maakohtaisessa suosituksessa, asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava vähintään 0,25 prosentin suuruinen asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan tähän tarkoitukseen.

10 artikla

Tuki vähävaraisimmille

Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut määrärahat 4 artiklan 1 kohdan l ja m alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Tämän toimintalinjan tai ohjelman yhteisrahoitusosuus on 90 prosenttia.

11 artikla

Nuorisotyöllisyyden tukeminen

Edellä 7 artiklan 6 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukainen tuki on kohdennettava erityiselle toimintalinjalle tai ohjelmalle, ja siihen on kuuluttava vähintään 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävää tukea, ja siihen voi kuulua 4 artiklan 1 kohdan f ja l alakohdassa vahvistettuja erityistavoitteita varten myönnettävää tukea.

12 artikla

Maakohtaisten suositusten tukeminen

Toimenpiteet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on kohdennettava mille tahansa 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetulle erityistavoitteelle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tukemiseksi ja yhdelle tai useammalle toimintalinjalle, joka voi olla useammasta rahastosta rahoitettava toimintalinja.



II LUKU

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

13 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin myönnettävään tukeen, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki’.

14 artikla

Sosiaalisen innovoinnin toimenpiteet

1.  
Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin ja sosiaalipoliittisen kokeilun toimenpiteitä, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimenpiteet tai toimenpiteet, joissa lujitetaan sellaisiin kumppanuuksiin perustuvia alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimintatapoja, joissa on mukana viranomaisia, työmarkkinaosapuolet, yhteiskunnallisia yrityksiä, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta.
2.  
Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen soveltamisen laajentamista, jotka on kehitetty EaSI-toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.
3.  
Innovatiiviset toimenpiteet ja toimintatavat voidaan kohdentaa mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.
4.  
Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Tällaisten toimintalinjojen suurinta sallittua yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon kansallisista määrärahoista.
5.  
Jäsenvaltioiden on yksilöitävä joko ohjelmissaan tai myöhemmin täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittista kokeilua varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.
6.  
Komissio edistää valmiuksien kehittämistä sosiaalista innovointia varten etenkin tukemalla vastavuoroista oppimista, perustamalla verkostoja sekä levittämällä ja edistämällä hyviä toimintatapoja ja menetelmiä.

15 artikla

Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

Jäsenvaltiot voivat tukea valtioiden rajat ylittävän yhteistyön toimenpiteitä minkä tahansa 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen puitteissa.

16 artikla

Tukikelpoisuus

1.  

Asetuksen (EU) 2021/1060 64 artiklassa tarkoitettujen tukeen kelpaamattomien kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:

a) 

maan, kiinteistöjen sekä infrastruktuurien ostot; ja

b) 

huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot, paitsi jos tällainen hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi tai kyseisten kohteiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan toimen aikana tai kyseisten kohteiden hankinta on taloudellisin vaihtoehto.

2.  
Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.
3.  
Syrjäisimmille alueille ja pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.
4.  
Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos ne vastaavat tuensaajan tavanomaista palkkauskäytäntöä asianomaisessa tehtäväluokassa tai sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, työehtosopimuksia tai virallisia tilastoja.

17 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1.  
Ohjelmissa, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä liitteessä I esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
2.  
Jos jäsenvaltio kohdentaa määrärahojaan 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimpien tukemiseksi 7 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sovelletaan liitteessä II vahvistettuja yhteisiä indikaattoreita.
3.  
Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimien luonteen perusteella kyseisille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
4.  
Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
5.  
Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa kohdassa 1.1 vaaditut kyseiseen osallistujaan liittyvät tiedot ovat saatavilla.
6.  
Jos tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltiot voivat sallia, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat tietoja kyseisistä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.
7.  

Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteissä I ja II olevia indikaattoreita tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. Tällaisten muutosten on oltava oikeasuhteisia ottaen huomioon jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva hallinnollinen rasite. Tämän kohdan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ei saa muuttaa liitteissä I ja II vahvistettuja tiedonkeruumenetelmiä.



III LUKU

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävä tuki

18 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

19 artikla

Periaatteet

1.  
ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävää tukea saadaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.
2.  
Jäsenvaltioiden ja tuensaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikejätteen ja kertakäyttömuovien vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.

Elintarvikkeet tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti esimerkiksi sähköisten tai muunlaisten arvosetelien tai korttien muodossa edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä. Vähävaraisimmille annettavan tuen on oltava täydentävää niihin mahdollisiin sosiaalietuuksiin nähden, joita loppukäyttäjille voidaan tarjota kansallisista sosiaalijärjestelmistä tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ( 1 ) 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.

Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.

3.  
Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että myönnettäessä ESR+:sta tukea aineelliseen puutteeseen puuttumista varten vähävaraisimpien ihmisarvoa kunnioitetaan ja estetään heidän leimautumisensa.
4.  
Jäsenvaltioiden on täydennettävä elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista liitännäistoimenpiteillä, kuten ohjaamalla toimivaltaisten tahojen puoleen, 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti tai edistämällä vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti.

20 artikla

Toimintalinjan sisältö

1.  

Edellä 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävää tukea koskevassa toimintalinjassa on vahvistettava seuraavat:

a) 

tukityyppi;

b) 

pääkohderyhmät; ja

c) 

kuvaus tuen kansallisista tai alueellisista järjestelmistä.

2.  
Sellaisissa ohjelmissa, jotka rajoittuvat 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen ja siihen liittyvään tekniseen apuun, toimintalinjassa on ilmoitettava myös toimien valintaperusteet.

21 artikla

Toimien tukikelpoisuus

1.  
Vähävaraisimmille tarjottavat elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voi ostaa tuensaaja tai ne voidaan ostaa hänen puolestaan taikka ne voidaan asettaa tuensaajan käyttöön veloituksetta.
2.  
Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet on jaettava vähävaraisimmille maksutta.

22 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1.  

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:

a) 

elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien kustannukset, jotka liittyvät elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamiseen tuensaajille, jotka jakavat ne loppukäyttäjille;

b) 

jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus tuensaajille, jotka jakavat ne loppukäyttäjille, ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivalle elimelle aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamiseen varastoihin tai tuensaajille, ja varastointikustannukset yhden prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;

c) 

vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuville tuensaajille aiheutuneet hallinto-, kuljetus-, varastointi- ja valmistuskustannukset seitsemän prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai seitsemän prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;

d) 

elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset; ja

e) 

vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien tuensaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja tuensaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset seitsemän prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

2.  
Kustannukset, jotka aiheutuvat sähköisten tai muunlaisten arvoseteli- tai korttijärjestelmien laatimisesta, ja niihin liittyvät toimintakustannukset ovat tukikelpoisia teknisen avun puitteissa edellyttäen, että niistä vastaa hallintoviranomainen tai muu julkinen elin, joka ei ole arvosetelejä tai kortteja loppukäyttäjille toimittava tuensaaja, tai edellyttäen, että niitä ei kateta 1 kohdan c alakohdassa vahvistetuilla kustannuksilla.
3.  
Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda kyseisen kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.
4.  

Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a) 

velkojen korot;

b) 

infrastruktuurin ostaminen; ja

c) 

käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.

23 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1.  
Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä liitteessä III esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Kyseisissä toimintalinjoissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
2.  
Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava.
3.  
Hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle kaksi kertaa sellaisen edeltävänä vuonna tehdyn loppukäyttäjiä ESR+:sta saadun tuen osalta koskevan jäsennellyn selvityksen tulokset, jossa keskitytään myös heidän elinoloihinsa ja heidän aineellisen puutteensa luonteeseen. Kyseisen selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin. Ensimmäinen tällainen ilmoittaminen on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja toinen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028.
4.  
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.
5.  
Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä III olevia indikaattoreita tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. Tällaisten muutosten on oltava oikeasuhteisia ottaen huomioon jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva hallinnollinen rasite. Tämän kohdan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ei saa muuttaa liitteessä III vahvistettuja tiedonkeruumenetelmiä.

24 artikla

Tarkastus

Toimen tarkastus voi kattaa kaikki niiden toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä.



III OSA

TOTEUTUS SUORALLA TAI VÄLILLISELLÄ HALLINNOINNILLA



I LUKU

Toiminnalliset tavoitteet

25 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

EaSI-toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

a) 

tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia tarpeiden, haasteiden ja paikallisten olosuhteiden kannalta;

b) 

helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla, jotta voidaan auttaa asianmukaisten politiikkatoimien suunnittelussa;

c) 

tuetaan sosiaalipoliittista kokeilua 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien kansallisen ja paikallisen tason valmiuksia valmistella ja suunnitella testattuja sosiaalipoliittisia innovaatioita, panna ne täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista, erityisesti sellaisten hankkeiden laajentamisen osalta, joita paikalliset sidosryhmät ovat kehittäneet kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen alalla;

d) 

helpotetaan työntekijöiden vapaaehtoista maantieteellistä liikkuvuutta ja lisätään työllisyysmahdollisuuksia siten, että kehitetään ja tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyissä ammateissa, maissa tai maaryhmissä tai tietyille työntekijäryhmille, kuten haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille;

e) 

tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, etenkin niille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden luomia tai työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä;

f) 

tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla ja edistetään osallistuvien sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, julkiset sosiaaliturva- ja sairausvakuutuslaitokset, kansalaisyhteiskunta, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille ja yhteisötaloudelle;

g) 

tuetaan yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä ja helpotetaan julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;

h) 

tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan panna täytäntöön;

i) 

tuetaan valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamisen helpottamiseksi, etenkin 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla; ja

j) 

tuetaan asiaankuuluvien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla.



II LUKU

Tukikelpoisuus

26 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1.  
Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla toteutetaan 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
2.  

EaSI-toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimenpiteitä:

a) 

analyyttiset toiminnot, myös kolmansien maiden osalta, etenkin

i) 

selvitykset, tutkimukset, tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit ja tuki Euroopan laajuisille seurantakeskuksille ja vertailuarvoille;

ii) 

sosiaalipoliittinen kokeilu, jolla arvioidaan sosiaalisia innovaatioita;

iii) 

unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;

b) 

toimintapolitiikkojen toteutus, etenkin:

i) 

rajat ylittävät kumppanuudet, erityisesti julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten ja kansaisyhteiskunnan välillä, ja raja-alueiden tukipalvelut;

ii) 

unionin laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;

iii) 

mikrorahoituslaitoksille ja yhteiskunnallisille yrityksille rahoitusta antaville laitoksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet, kuten epäsymmetrinen riskinjako tai liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;

iv) 

valtioiden rajat ylittävän yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamista;

c) 

valmiuksien kehittäminen, etenkin seuraavissa:

i) 

4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin toimintapolitiikan aloihin liittyvät unionin tason verkostot;

ii) 

kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat EaSI-toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;

iii) 

hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka antavat yhteiskunnallisille yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille rahoitusta sekä verkostoituminen jäsenvaltioissa tai EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioituneissa kolmansissa maissa;

iv) 

sidosryhmät, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä varten;

d) 

viestintä- ja tiedonlevittämistoimenpiteet, etenkin

i) 

keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;

ii) 

4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin toimintapolitiikan aloihin liittyviä aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;

iii) 

tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin toimintapolitiikan aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;

iv) 

neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja tiedotustoimet.

27 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  

Jollei varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetyistä perusteista muuta johdu, seuraavat yhteisöt ovat tukikelpoisia:

a) 

oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista tai alueista:

i) 

jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii) 

EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioitunut kolmas maa;

iii) 

työohjelmassa mainittu kolmas maa, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä muuta johdu;

b) 

mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2.  
Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioitunut maa, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseksi.
3.  
Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioitunut maa, on periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.

28 artikla

Horisontaaliset periaatteet

1.  
Komissio varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökohtien integrointi otetaan huomioon ja niitä edistetään EaSI-toimintalohkosta tuettavien toimien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kaikissa vaiheissa.
2.  
Komissio toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EaSI-toimintalohkosta tuettavien toimien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana. Erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta on otettava huomioon EaSI-toimintalohkon valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

29 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

EaSI-toimintalohkoon voivat osallistua seuraavat kolmannet maat unionin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella:

a) 

Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b) 

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

c) 

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta EaSI-toimintalohkoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i) 

varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii) 

vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin tai ohjelmien toimintalohkoihin maksettavien rahoitusosuuksien laskentatapa ja niiden hallintokustannukset;

iii) 

ei anneta kolmannelle maalle EaSI-toimintalohkoa koskevaa päätösvaltaa;

iv) 

taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Tämän artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.



III LUKU

Yleiset säännökset

30 artikla

Unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat

1.  
EaSI-toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa rahoitusosuuksien osalta varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.
2.  
EaSI-toimintalohko toteutetaan suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn mukaisesti tai välillisesti kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

3.  
EaSI-toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan asetuksen (EU) 2021/523 ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

31 artikla

Työohjelma

1.  
EaSI-toimintalohko toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien perusteella. Kyseisten työohjelmien sisältö vahvistetaan tämän asetuksen 25 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti ja tämän asetuksen 26 artiklassa vahvistettujen tukikelpoisten toimenpiteiden mukaisesti. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille varattu kokonaismäärä.
2.  
Komissio kerää asiantuntemusta työohjelmien valmistelusta kuulemalla 39 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua työryhmää.
3.  
Komissio edistää synergioita ja varmistaa tehokkaan koordinoinnin ESR+:n ja muiden asiaankuuluvien unionin välineiden välillä sekä ESR+:n toimintalohkojen välillä.

32 artikla

Seuranta ja raportointi

Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan EaSI-toimintalohkon edistymisestä 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 25 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä IV.

Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että EaSI-toimintalohkon toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

33 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu EaSI-toimintalohkoon kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

34 artikla

Arviointi

1.  
Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
2.  
Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 EaSI-toimintalohkon väliarvioinnin sen toteuttamisesta saatavilla olevien riittävien tietojen perusteella.

Komissio arvioi varainhoitoasetuksen 34 artiklan mukaisesti ohjelman tuloksellisuutta ja erityisesti sen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja unionin tason lisäarvoa, myös suhteessa tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitettuihin horisontaalisiin periaatteisiin, ja mittaa laadullisesti ja määrällisesti edistymistä EaSI-toimintalohkon tavoitteiden saavuttamisessa.

Väliarvioinnin on perustuttava 32 artiklan mukaisesti perustetuista seurantajärjestelyistä ja indikaattoreista saatuihin tietoihin, jotta politiikan ja rahoituksen painopisteitä voidaan tarvittaessa mukauttaa.

3.  
Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031, toteutusvaiheen lopussa EaSI-toimintalohkon lopullisen arvioinnin.
4.  
Komissio toimittaa väli- ja loppuarvioinnin päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

35 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

36 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  
Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.
2.  
Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EaSI-toimintalohkoa, EaSI-toimintalohkon nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia.

EaSI-toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.



IV OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  
Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  
Siirretään komissiolle 1 päivästä heinäkuuta 2021 määräämättömäksi ajaksi 17 artiklan 7 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 7 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  
Edellä olevan 17 artiklan 7 kohdan tai 23 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

38 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettely

1.  
Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/1060 115 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

39 artikla

SEUT 163 artiklan nojalla perustettu komitea

1.  
Komissiota avustaa SEUT 163 artiklan nojalla perustettu komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.
2.  
Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.
3.  
ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.
4.  
ESR+-komitea, sen 7 kohdassa tarkoitetut työryhmät mukaan lukien, voi kutsua kokouksiinsa sidosryhmien edustajia, joilla ei ole äänioikeutta. Heihin voi kuulua Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston sekä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia.
5.  
ESR+-komiteaa kuullaan asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitetun teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.
6.  

ESR+-komitea voi antaa lausuntoja

a) 

kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävää tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin panemiseksi täytäntöön, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit, kuten kansalliset uudistusohjelmat;

b) 

ESR+:n kannalta merkityksellisistä kysymyksistä, jotka koskevat asetusta (EU) 2021/1060;

c) 

muista kuin 5 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.

ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle kirjallisesti, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.

7.  
ESR+-komitea perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.
8.  
Komissio kuulee EaSI-toimintalohkoa käsittelevää työryhmää työohjelmasta. Komissio tiedottaa kyseiselle työryhmälle, millä tavoin mainitun kuulemisen tulokset on otettu huomioon. Kyseinen työryhmä varmistaa, että sidosryhmiä, myös kansalaisyhteiskunnan edustajia, kuullaan työohjelmasta.

40 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaa toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

Asetusta (EU) N:o 1304/2013, asetusta (EU) N:o 223/2014 ja kaikkia kyseisten asetusten nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen kyseisten asetusten nojalla ohjelmakaudella 2014–2020 tuettaviin ohjelmiin ja toimiin.

41 artikla

EaSI-toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

1.  
Kumotaan asetus (EU) N:o 1296/2013 1 päivästä tammikuuta 2021. Viittauksia asetukseen (EU) N:o 1296/2013 pidetään viittauksina tähän asetukseen.
2.  
EaSI-toimintalohkon toteuttamisen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ESR+:n ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.
3.  
Unionin talousarvioon voidaan 5 artiklan 4 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimenpiteitä, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.
4.  
Asetuksella (EU) N:o 1296/2013 perustetuista rahoitusvälineistä palautetut määrärahat on investoitava asetuksen (EU) 2021/523 8 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkunan rahoitusvälineisiin.
5.  
Tämän asetuksen mukaisesti tuettavien toimenpiteiden ja taustalla olevien kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti katsoa olevan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetun ajan tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

42 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan EaSI-toimintalohkon osalta 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE I

ESR+:N YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOITAVASTA TOIMINTALOHKOSTA MYÖNNETTÄVÄÄ YLEISTÄ TUKEA KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

Henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (naiset, miehet, muunsukupuoliset henkilöt ( 2 )) mukaan.

Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, kyseisiä tuloksia koskevia tietoja ei tarvitse kerätä tai toimittaa.

Yhteisistä tuotosindikaattoreista voidaan tarvittaessa raportoida toimen kohderyhmän perusteella.

1. 

Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit

1.1 

Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät ( *1 )
— 
pitkäaikaistyöttömät (*1) 
— 
työelämän ulkopuolella olevat (*1) 
— 
työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat (*1) 
— 
alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä (*1) 
— 
18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä (*1) 
— 
vähintään 55-vuotiaiden osallistujien lukumäärä (*1) 
— 
henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0-2) (*1) 
— 
henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus (*1) 
— 
henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8) (*1) 
— 
osallistujien kokonaismäärä ( 3 ).

Tässä kohdassa lueteltuja indikaattoreita ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen, lukuun ottamatta indikaattoreita ”alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä”, ”18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä”, ”vähintään 55-vuotiaiden osallistujien lukumäärä” sekä ”osallistujien kokonaismäärä”.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

1.2 

Muut osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
vammaiset osallistujat ( *2 )
— 
kolmannen maan kansalaiset (*1) 
— 
ulkomaalaistaustaiset osallistujat (*1) 
— 
vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt, kuten romanit) (*2) 
— 
asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet (*1) 
— 
maaseutualueilla asuvat osallistujat (*1)  ( 4 ).

Tietojen keruu on tarpeen vain tapauksen mukaan ja merkityksellisissä tapauksissa.

Kohdassa 1.2 lueteltujen indikaattorien arvot voidaan määrittää tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

Kohdassa 1.2 lueteltujen indikaattorien osalta jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä, lukuun ottamatta indikaattoreita ”kolmansien maiden kansalaiset” ja ”maaseutualueilla asuvat osallistujat”.

2. 

Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen julkishallintojen tai julkisten palvelujen lukumäärä
— 
tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

3. 

Osallistujia koskevat yhteiset välittömät tulosindikaattorit

Osallistujia koskevat yhteiset välittömät tulosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen (*1) 
— 
osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen (*1) 
— 
osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen (*1) 
— 
osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen (*1) .

Tässä kohdassa lueteltuja indikaattoreita ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

4. 

Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit

Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat jättäneet toimen (*1) 
— 
osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat jättäneet toimen (*1) .

Tässä kohdassa lueteltuja indikaattoreita ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit on ilmoitettava 31 päivään tammikuuta 2026 mennessä asetuksen (EU) 2021/1060 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja mainitun asetuksen 43 artiklassa tarkoitetussa lopullisessa tuloksellisuuskertomuksessa.

Vähimmäisvaatimuksena on, että osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin indikaattorit perustuvat edustavaan osallistujien otokseen 4 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.



LIITE II

YHTEISET INDIKAATTORIT ESR+:N TOIMENPITEILLE, JOILLA TUETAAN 4 ARTIKLAN 1 KOHDAN L ALAKOHDASSA VAHVISTETTUA ERITYISTAVOITETTA ELI VÄHÄVARAISIMPIEN SOSIAALISTA OSALLISUUTTA 7 ARTIKLAN 5 KOHDAN ENSIMMÄISEN ALAKOHDAN MUKAISESTI

Henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (naiset, miehet, muunsukupuoliset henkilöt ( 5 )) mukaan.

1. 

Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:

1.1 

Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
osallistujien kokonaismäärä
— 
alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä ( *3 )
— 
18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä (*3) 
— 
vähintään 65-vuotiaiden osallistujien lukumäärä (*3) .

Kohdassa 1.1 lueteltujen indikaattorien arvot voidaan määrittää tuensaajien antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

1.2 

Muut yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

— 
vammaiset osallistujat ( *4 )
— 
kolmannen maan kansalaiset (*3) 
— 
ulkomaalaistaustaisten osallistujien (*3)  ja vähemmistöjen (myös marginalisoituneet yhteisöt, kuten romanit) lukumäärä (*4) 
— 
asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet (*3) .

Tietojen keruu on tarpeen vain tapauksen mukaan ja merkityksellisissä tapauksissa.

Kohdassa 1.2 lueteltujen indikaattorien arvot voidaan määrittää tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.



LIITE III

ESR+:STA AINEELLISEEN PUUTTEESEEN PUUTTUMISTA VARTEN MYÖNNETTÄVÄÄ TUKEA KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

1. 

Tuotosindikaattorit

1.1 

Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo:

1.1.1 

elintarvikeavun kokonaisarvo ( 6 )

1.1.1.1 

asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.1.2 

muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.2 

jaettujen tavaroiden kokonaisarvo ( 7 )

1.1.2.1 

lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.2.2 

asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.2.3 

muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo.

1.2. 

Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia) ( 8 ):

1.2.1 

niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)

▼C1

1.2.2 

ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus tuensaajien jakamien elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%).

▼B

Kohdissa 1.2.1 ja 1.2.2 lueteltujen indikaattorien arvot määritetään tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

2. 

Yhteiset tulosindikaattorit

2.1 

Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä

— 
alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä,
— 
18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä,
— 
naisten lukumäärä,
— 
vähintään 65-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä,
— 
vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä ( *5 ),
— 
kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä (*5) ,
— 
ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä (*5) ,
— 
asunnottomien loppukäyttäjien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä (*5) .
2.2 

Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä

— 
alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä,
— 
18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä,
— 
naisten lukumäärä,
— 
vähintään 65-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä,
— 
vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä (*5) ,
— 
kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä (*5) ,
— 
ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä (*5) ,
— 
asunnottomien loppukäyttäjien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä (*5) .
2.3 

Arvoseteleistä tai korteista hyötyvien loppukäyttäjien lukumäärä

— 
alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä,
— 
18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä,
— 
vähintään 65-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä,
— 
naisten lukumäärä,
— 
vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä (*5) ,
— 
kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä (*5) ,
— 
ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä (*5) ,
— 
asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä (*5) .

Kohdassa 2 lueteltujen indikaattorien arvot määritetään tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.



LIITE IV

EaSI-TOIMINTALOHKOA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

EaSI-toimintalohkoa koskevat indikaattorit

— 
analyyttisten toimien lukumäärä,
— 
tietojenvaihtoa ja keskinäistä oppimista koskevien toimenpiteiden lukumäärä,
— 
sosiaalipoliittisten kokeilujen lukumäärä,
— 
valmiuksien kehittämistä ja verkostoitumista koskevien toimenpiteiden lukumäärä,
— 
kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen mukaisten työhönsijoitusten lukumäärä.

Indikaattoria ”kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen mukaisten työhönsijoitusten lukumäärä” koskevat tiedot kerätään vain joka toinen vuosi.


( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

( 2 ) Kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

( *1 ) Toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdan mukaisia henkilötietoja.

( 3 ) Tämä indikaattori lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella, paitsi kun kyse on 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävästä ESR+:n tuesta, jonka tapauksessa osallistujien kokonaismäärä on ilmoitettava.

( *2 ) Toimitettuihin tietoihin sisältyy asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettu erityinen henkilötietoryhmä.

( 4 ) Tätä indikaattoria ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

( 5 ) Kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

( *3 ) Toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdan mukaisia henkilötietoja.

( *4 ) Toimitettuihin tietoihin sisältyy asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettu erityinen henkilötietoryhmä.

( 6 ) Näitä indikaattoreita ei sovelleta elintarvikeapuun, jota annetaan välillisesti arvoseteleillä tai korteilla.

( 7 ) Näitä indikaattoreita ei sovelleta tavaroihin, joita annetaan välillisesti arvoseteleillä tai korteilla.

( 8 ) Näitä indikaattoreita ei sovelleta elintarvikeapuun, jota annetaan välillisesti arvoseteleillä tai korteilla.

( *5 ) Kansallisia määritelmiä voidaan käyttää.

Top