This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02016R2251-20230214
Commission Delegated Regulation (EU) 2016/2251 of 4 October 2016 supplementing Regulation (EU) No 648/2012 of the European Parliament and of the Council on OTC derivatives, central counterparties and trade repositories with regard to regulatory technical standards for risk-mitigation techniques for OTC derivative contracts not cleared by a central counterparty (Text with EEA relevance)Text with EEA relevance
Consolidated text: Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
02016R2251 — FI — 14.02.2023 — 005.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 340 15.12.2016, s. 9) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/323, annettu 20 päivänä tammikuuta 2017, |
L 49 |
1 |
25.2.2017 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/448, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, |
L 94 |
8 |
27.3.2020 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/236, annettu 21 päivänä joulukuuta 2020, |
L 56 |
1 |
17.2.2021 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/314, annettu 25 päivänä lokakuuta 2022, |
L 43 |
2 |
13.2.2023 |
|
Oikaistu:
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/2251,
annettu 4 päivänä lokakuuta 2016,
OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
I LUKU
RISKIENHALLINTAMENETTELYJÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 JAKSO
Määritelmät ja yleiset vaatimukset
1 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
’alkuvakuudella’ vakuutta, jonka vastapuoli kerää kattaakseen nykyiset ja mahdolliset tulevat vastuut ajanjaksolla, joka alkaa vakuuksien viimeksi suoritetusta keräämisestä ja päättyy toisen vastapuolen maksukyvyttömyydestä aiheutuvaan positioiden realisointiin tai markkinariskiltä suojautumiseen;
’vaihtuvalla vakuudella’ vakuutta, jonka vastapuoli kerää asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun voimassa olevien sopimusten päivittäisen markkina-arvoon arvostamisen tai arvostusmallilla arvostamisen tulosten huomioon ottamiseksi;
’nettoutusryhmällä’ kahden vastapuolen välisten OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, muodostamaa ryhmää, johon sovelletaan oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista kahdenvälistä nettoutussopimusta.
2 artikla
Yleiset vaatimukset
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin riskienhallintamenettelyihin kuuluvat menettelyt, joissa annetaan säädöksiä seuraavista seikoista tai joilla tarkennetaan niitä:
OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vakuuden hyväksyttävyys 2 jakson mukaisesti;
OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vakuuden laskenta ja kerääminen 3 jakson mukaisesti;
OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vakuuden hallinta ja erottelu 5 jakson mukaisesti;
vakuuden mukautetun arvon laskenta 6 jakson mukaisesti;
vastapuolten välinen tietojen vaihto ja mahdollisten 1 kohdassa tarkoitettuihin riskienhallintamenettelyihin sovellettavien poikkeusten hyväksyminen ja kirjaaminen;
jäljempänä II luvussa esitetyistä poikkeuksista raportointi ylimmälle johdolle;
kaikkien tarvittavien sopimusten ehdot, jotka vastapuolten on tehtävä viimeistään sillä hetkellä, kun tehdään OTC-johdannaissopimus, jota ei ole määritetty keskusvastapuolessa, mukaan lukien nettoutussopimuksen ehdot ja 3 artiklan mukaisen vakuuksien vaihtoa koskevan sopimuksen ehdot;
vaihdettavan vakuuden likviditeetin määräaikainen todentaminen;
oikea-aikainen vakuuksien omistusoikeuden palauttaminen vakuudet asettaneelle vastapuolelle ne alun perin vastaanottaneen vastapuolen maksukyvyttömyystilanteessa; sekä
OTC-johdannaissopimuksista, jotka ovat konsernin sisäisiä transaktioita, aiheutuvien vastuiden säännöllinen valvonta ja tällaisista sopimuksista johtuvien velvoitteiden oikea-aikainen toimitus.
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan g alakohtaa sopimusehtoihin kuuluvat kaikki näkökohdat, jotka koskevat tehtävästä OTC-johdannaissopimuksesta, jota ei ole määritetty keskusvastapuolessa, johtuvia velvoitteita, ja vähintään seuraavat:
mahdolliset vastapuolten välille muodostuvat maksuvelvollisuudet;
maksuvelvollisuuksien nettoutusta koskevat edellytykset;
OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, maksukyvyttömyystapahtumat tai muut sopimuksen päättävät tapahtumat;
kaikki laskentamenetelmät, joita käytetään maksuvelvollisuuksien yhteydessä;
maksuvelvollisuuksien nettoutusta koskevat edellytykset sopimuksen päättyessä;
oikeuksien ja velvoitteiden siirto sopimuksen päättyessä;
OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, transaktioihin sovellettava laki.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarkastelua koskevaa vaatimusta noudatetaan nettoutussopimuksen osalta, jos sopimus hyväksytään asetuksen (EU) N:o 575/2013 296 artiklan mukaisesti.
3 artikla
Vakuuksien vaihtoa koskeva sopimus
Edellä 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdassa tarkoitettuun vakuuksien vaihtosopimukseen on kuuluttava vähintään seuraavat ehdot:
vaadittujen vakuuksien tasot ja tyyppi;
erottelumenettelyt;
nettoutusryhmä, jota vakuuden vaihto koskee;
menettelyt vakuuspyyntöjen ilmoittamiseksi, vahvistamiseksi ja mukauttamiseksi;
vakuuspyyntöjen toimittamisessa käytettävät menettelyt kullekin hyväksyttävän vakuuden tyypille;
vakuuksien laskentaan ja arvostamiseen sovellettavat menettelyt, menetelmät, aikataulutus ja vastuiden jako;
tapahtumat, joita pidetään maksukyvyttömyyden tai sopimuksen päättymisen osoittavina tapahtumina;
OTC-johdannaissopimukseen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettava laki;
vakuuksien vaihtosopimukseen sovellettava laki.
2 JAKSO
Hyväksyttävyys
4 artikla
Hyväksyttävä vakuus
Vastapuoli voi kerätä vakuuden vain seuraavista omaisuusluokista:
käteisvarat minkä tahansa valuutan määräiselle tilille maksettuna rahana tai vastaavanlaisina rahasaatavina, kuten rahamarkkinatalletuksina;
kulta Good Delivery -vaatimusten mukaisten allokoitujen kultaharkkojen muodossa;
jäsenvaltioiden keskushallintojen tai keskuspankkien liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
jäsenvaltioiden aluehallinnon tai paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joihin liittyviä vastuita kohdellaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 115 artiklan 2 kohdan mukaisesti saamisina kyseiseltä jäsenvaltiolta;
jäsenvaltioiden julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joihin liittyviä vastuita kohdellaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 116 artiklan 4 kohdan mukaisesti saamisina kyseiseltä jäsenvaltiolta, sen aluehallinnolta tai paikallisviranomaisilta;
muiden kuin d kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden aluehallinnon tai paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
muiden kuin e kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
asetuksen (EU) N:o 575/2013 117 artiklan 2 kohdassa lueteltujen kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
asetuksen (EU) N:o 575/2013 118 artiklassa lueteltujen kansainvälisten organisaatioiden liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
kolmansien maiden hallintojen tai keskuspankkien liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
d ja e alakohtien edellytykset täyttävien kolmansien maiden aluehallinnon tai paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
muiden kuin d ja e alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden aluehallinnon tai paikallisviranomaisten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit;
luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ( 1 ) 52 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut joukkovelkakirjalainat mukaan luettuina;
yrityslainat;
asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 61 kohdassa määritellyn arvopaperistamisen, joka ei ole mainitun asetuksen 4 artiklan 63 kohdassa määritettyä uudelleenarvopaperistamista, ylin etuoikeusluokka;
vaihtovelkakirjalainat, jos ne voidaan vaihtaa vain osakkeisiin, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 575/2013 197 artiklan 8 kohdan a alakohdan nojalla määritettyyn indeksiin;
osakkeet, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 575/2013 197 artiklan 8 kohdan a alakohdan nojalla määritettyyn indeksiin;
siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ’yhteissijoitusyritys’, osakkeet tai osuudet, jos 5 artiklan edellytykset täyttyvät.
Vastapuoli voi kerätä vakuuksia 1 kohdan f, g ja k–r alakohdassa tarkoitetuista omaisuusluokista vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
omaisuuserät eivät ole vakuudet asettavan vastapuolen liikkeeseenlaskemia;
omaisuuserät eivät ole vakuudet asettavan vastapuolen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseenlaskemia;
omaisuuserät eivät ole muuten asetuksen (EU) N:o 575/2013 291 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa määritetyn merkittävän wrong-way-riskin alaisia.
5 artikla
Yhteissijoitusyritysten osuuksien tai osakkeiden hyväksyttävyyskriteerit
Sovellettaessa 4 artiklan 1 kohdan r alakohtaa vastapuoli voi käyttää yhteissijoitusyritysten osuuksia tai osakkeita hyväksyttävänä vakuutena vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
osuuksien tai osakkeiden hinta noteerataan julkisesti päivittäin;
yhteissijoitusyritykset sijoittavat ainoastaan omaisuuseriin, jotka ovat 4 artiklan 1 kohdan mukaan hyväksyttäviä;
yhteissijoitusyritykset täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 132 artiklan 3 kohdassa määritellyt kriteerit.
Yhteissijoitusyritys voi b alakohtaa sovellettaessa käyttää johdannaisvälineitä suojautuakseen riskeiltä, jotka johtuvat niistä omaisuuseristä, joihin ne sijoittavat.
Kun yhteissijoitusyritys sijoittaa toisten yhteissijoitusyritysten osuuksiin tai osakkeisiin, ensimmäisessä alakohdassa asetettuja vaatimuksia on sovellettava myös näihin yhteissijoitusyrityksiin.
Ensimmäistä alakohtaa on sovellettava kaikkiin yhteissijoitusyrityksen kohde-etuutena oleviin yhteissijoitusyrityksiin, joilla on oma kohde-etuutena oleva yhteissijoitusyritys.
6 artikla
Luottoluokan arviointi
Vastaanottavan vastapuolen on arvioitava 4 artiklan 1 kohdan c–e alakohdassa tarkoitettuihin omaisuusluokkiin, joita ei ole ilmoitettu tai rahoitettu liikkeeseenlaskijan kotimaan valuutassa, ja 4 artiklan 1 kohdan f, g, j–n ja p alakohdassa tarkoitettuihin omaisuusluokkiin kuuluvien omaisuuserien luottoluokka käyttäen yhtä seuraavista menetelmistä:
jäljempänä 3 kohdassa tarkoitetut keräävän vastapuolen sisäiset luottoluokitukset;
jäljempänä 3 kohdassa tarkoitettuja vakuudet asettavan vastapuolen sisäiset luottoluokitukset, kun kyseinen vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai kolmanteen maahan, jossa vakuudet asettava vastapuoli on sellaisen konsolidoidun valvonnan alainen, joka vastaa unionin lainsäädäntöä direktiivin 2013/36/EU 127 artiklan mukaisesti;
asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 98 kohdassa määritetyn hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen tai mainitun asetuksen 137 artiklassa tarkoitetun vientitakuulaitoksen suorittama luottoluokan arviointi.
7 artikla
Hyväksyttäviä omaisuuseriä koskevat erityisvaatimukset
Vastapuolten on vahvistettava menettelyt, joilla käsitellään 1 ja 2 kohdan mukaisesti vakuutena vaihdetut omaisuuserät, joiden luottoluokaksi arvioidaan myöhemmin
luokka 4 tai korkeampi 1 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien osalta;
luokkaa 4 korkeampi 2 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien osalta.
Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:
niissä on kiellettävä vastapuolia vaihtamasta ylimääräisiä omaisuuseriä, joiden on arvioitu kuuluvan 3 kohdassa tarkoitettuun luottoluokkaan;
niissä on laadittava aikataulu, jonka mukaisesti omaisuuserät, joiden on arvioitu kuuluvan 3 kohdassa tarkoitettuun luottoluokkaan ja jotka on jo vaihdettu vakuuksina, korvataan enintään kahden kuukauden pituisen ajanjakson aikana;
niissä on asetettava luottoluokka, joka edellyttää 3 kohdassa tarkoitettujen omaisuuserien välitöntä korvaamista;
niissä on sallittava, että vastapuolet kasvattavat asianomaisen vakuuden aliarvostusta siinä määrin kuin vakuutta ei ole korvattu b alakohdassa tarkoitetussa aikataulussa.
8 artikla
Alkuvakuuden keskittymärajat
Jos vakuus kerätään alkuvakuutena 13 artiklan mukaisesti, kuhunkin vastaanottavaan vastapuoleen sovelletaan seuraavia rajoituksia:
yhden liikkeeseenlaskijan tai samaan konserniin kuuluvien liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemien alkuvakuuksien, jotka on kerätty 4 artiklan 1 kohdan b, f, g ja l–r alakohdassa tarkoitetuista omaisuusluokista, arvojen yhteenlaskettu määrä ei ylitä seuraavista arvoista suurempaa:
15 prosenttia vakuudet asettavalta vastapuolelta kerätyistä vakuuksista;
10 miljoonaa euroa tai vastaava määrä muussa valuutassa;
edellä 4 artiklan 1 kohdan o, p ja q alakohdassa tarkoitetuista omaisuusluokista kerättyjen alkuvakuuksien arvojen yhteenlaskettu määrä, kun kyseisen artiklan p ja q alakohdassa tarkoitetut omaisuusluokat ovat asetuksessa (EU) N:o 575/2013 määritettyjen laitosten liikkeeseen laskemia, ei ylitä seuraavista arvoista suurempaa:
40 prosenttia vakuudet asettavalta vastapuolelta kerätyistä vakuuksista;
10 miljoonaa euroa tai vastaava määrä muussa valuutassa.
Kun yhteissijoitusyritys sijoittaa pääasiassa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin omaisuusluokkiin, mainitussa alakohdassa asetettuja rajoituksia sovelletaan myös yhteissijoitusyritysten osakkeisiin tai osuuksiin.
Jos vakuutta kerätään alkuvakuutena 13 artiklan mukaisesti yli yhden miljardin euron arvosta ja kaikki vastapuolet kuuluvat johonkin 3 kohdassa lueteltuun luokkaan, seuraavia rajoituksia sovelletaan vastapuolelta kerätyn yhden miljardin euron ylittävän alkuvakuuden määrään:
yhden liikkeeseenlaskijan tai samaan maahan sijoittautuneiden liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemien alkuvakuuksien, jotka on kerätty 4 artiklan 1 kohdan c–l alakohdassa tarkoitetuista omaisuusluokista, arvojen yhteenlaskettu määrä ei ylitä 50:tä prosenttia kyseiseltä vastapuolelta kerätystä alkuvakuudesta.
jos alkuvakuus kerätään käteisvaroina, a alakohdassa tarkoitetun keskittymärajan soveltamisessa on otettava huomioon myös vastuut, jotka johtuvat kolmantena osapuolena olevista vakuudenhaltijoista tai säilytysyhteisöistä, joiden hallussa käteisvarat ovat.
Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen vastapuolten on oltava jokin seuraavista:
laitokset, jotka on direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan mukaisesti määritetty maailmanlaajuisiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (G-SII);
laitokset, jotka on direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan mukaisesti määritetty muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (O-SII);
vastapuolet, jotka eivät ole eläkejärjestelmiä ja joille kerättävien vakuuksien yhteismäärä ylittää yksi miljardia euroa.
3 JAKSO
Vakuuksien laskenta ja kerääminen
9 artikla
Laskennan aikaväli ja laskentapäivän määrittäminen
Vastapuolten on laskettava alkuvakuus 11 artiklan mukaisesti viimeistään seuraavien tapahtumien jälkeisenä pankkipäivänä:
kun uusi OTC-johdannaissopimus, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, toteutetaan tai lisätään nettoutusryhmään;
kun olemassa olevan OTC-johdannaissopimuksen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, voimassaolo päättyy tai se poistetaan nettoutusryhmästä;
kun olemassa oleva OTC-johdannaissopimus, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, saa aikaan muun maksun tai toimituksen kuin vakuuksien asettamisen ja keräämisen;
kun alkuvakuus lasketaan käyttäen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua standardimenetelmää ja olemassa olevan sopimuksen liitteessä IV olevassa 1 kohdassa tarkoitettu omaisuuseräluokka luokitellaan uudelleen voimassaoloajan lyhentymisen vuoksi;
kun laskentaa ei ole suoritettu edellisten kymmenen pankkipäivän kuluessa.
Alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden laskentapäivää määritettäessä sovelletaan seuraavia säännöksiä:
kun molemmat vastapuolet ovat samalla aikavyöhykkeellä, laskenta perustuu edellisen pankkipäivän nettoutusryhmään;
kun vastapuolet eivät ole samalla aikavyöhykkeellä, laskenta perustuu nettoutusryhmän transaktioihin, jotka on tehty ennen klo 16.00 edellisenä pankkipäivänä sillä aikavyöhykkeellä, jossa kello on ensin 16.00.
10 artikla
Vaihtuvan vakuuden laskenta
Vastapuolen kerättävän vaihtuvan vakuuden määrä on kaikkien nettoutusryhmän sopimusten asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettujen arvojen summa, josta vähennetään kaikkien aiemmin kerättyjen vaihtuvien vakuuksien arvo sekä nettoutusryhmän kunkin sopimuksen nettoarvo sopimuksen alkamishetkellä, ja johon lisätään kaikkien aiemmin kirjattujen vaihtuvien vakuuksien arvo.
11 artikla
Alkuvakuuden laskenta
12 artikla
Vaihtuvan vakuuden toimittaminen
Vakuudet asettavan vastapuolen on toimitettava vaihtuva vakuus
edellä 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyn laskentapäivän saman pankkipäivän aikana;
jos 2 kohdan edellytykset täyttyvät, kahden 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyn laskentapäivän pankkipäivän aikana.
Vaihtuvan vakuuden toimittamista 1 kohdan b alakohdan mukaisesti voidaan soveltaa vain seuraaviin:
nettoutusryhmiin, jotka koostuvat johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta tämän asetuksen mukaisia alkuvakuusvaatimuksia, kun asettava vastapuoli on toimittanut vaihtuvan vakuuden laskentapäivänä tai ennen sitä vakuuden ennakkomäärän, joka on hyväksyttävä, joka lasketaan samalla tavalla kuin alkuvakuudet 15 artiklan mukaisesti ja jota varten vastaanottava vastapuoli on käyttänyt riskivakuusjaksoa ainakin yhtä monta päivää kuin on laskentapäivän ja keräyspäivän välissä, kyseiset päivät mukaan luettuina;
nettoutusryhmiin, jotka koostuvat sopimuksista, joihin sovelletaan tämän asetuksen mukaisesti alkuvakuusvaatimuksia, kun alkuvakuutta on mukautettu jollakin seuraavista tavoista:
pidentämällä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua riskivakuusjaksoa niiden päivien määrällä, jotka ovat 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyn laskentapäivän ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyn keräyspäivän välissä, kyseiset päivät mukaan luettuina;
kasvattamalla alkuvakuutta, joka on laskettu 11 artiklassa tarkoitetulla standardimenetelmällä käyttäen asianmukaista menetelmää, joka ottaa huomioon riskivakuusjakson, jota on pidennetty niiden päivien määrällä, jotka ovat 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyn laskentapäivän ja tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyn keräyspäivän välissä, kyseiset päivät mukaan luettuina.
Jos kahden vastapuolen välillä ei ole käytössä menettelyä erottelun suorittamiseksi, voivat kyseiset vastapuolet kuitata toimitettavat määrät a alakohtaa sovellettaessa.
13 artikla
Alkuvakuuden toimittaminen
4 JAKSO
Alkuvakuusmallit
14 artikla
Yleiset vaatimukset
Kun vastapuoli käyttää kolmannen osapuolen kehittämää alkuvakuusmallia, vastapuolen vastuu säilyy sen varmistamisesta, että malli on tässä jaksossa tarkoitettujen vaatimusten mukainen.
Alkuvakuusmallit on kehitettävä siten, että ne kattavat kaikki nettoutusryhmään kuuluvan OTC-johdannaissopimuksen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, tekemisestä johtuvat merkittävät riskit, mukaan luettuina luonne, laajuus ja monimuotoisuus, ja niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
mallissa otetaan huomioon riskitekijät, jotka vastaavat yksittäisiä valuuttoja, joissa nettoutusryhmän sopimukset on ilmoitettu;
mallissa otetaan huomioon korkoriskitekijät, jotka vastaavat yksittäisiä valuuttoja, joissa sopimukset on ilmoitettu;
korkokäyrä jaetaan vähintään kuuteen maturiteettiluokkaan tärkeimpien valuuttojen ja markkinoiden olennaista korkoriskiä mitattaessa;
malli kattaa eri korkokäyrien ja maturiteettiluokkien välisestä liikkeestä johtuvan riskin;
mallissa on erilliset riskitekijät ainakin jokaiselle osakkeelle, osakeindeksille, hyödykkeelle tai hyödykeindeksille, joka on merkittävä kyseisille sopimuksille;
mallissa otetaan huomioon riski, joka todenmukaisissa markkinaskenaarioissa aiheutuu likviditeetiltään heikommista positioista ja positioista, joilla hintojen läpinäkyvyys on rajoitettu;
mallissa otetaan huomioon riski, jota mallin muut piirteet eivät kata ja jotka aiheutuvat johdannaissopimuksista, kun kohde-etuutena oleva omaisuusluokka on laina;
mallissa otetaan huomioon samankaltaisten mutta epäidenttisten riskitekijöiden muutoksista johtuva riski ja maturiteettieroista aiheutuva arvonmuutosten riski;
mallissa otetaan huomioon keskeiset epälineaariset riippuvuudet;
mallissa on toteutumatestauksessa käytetyt menetelmät, jotka sisältävät mallin suorituskyvyn tilastolliset testit;
mallissa määritetään, mitkä tapahtumat käynnistävät mallin muuttamisen, kalibroinnin tai muun korjaavan toimenpiteen.
Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa toteutumatestauksen on sisällettävä vertailu mallin tuottamien arvojen ja nettoutusryhmän OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, toteutuneiden markkina-arvojen välillä.
15 artikla
Luottamusväli ja riskivakuusjakso
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun riskivakuusjakson, jota tarvitaan alkuvakuuden laskennassa alkuvakuusmallia käyttäen, on sisällettävä
se ajanjakso, joka voi kulua alkuvakuuden viimeksi suoritetusta vaihdosta vastapuolen maksukyvyttömyyteen;
arvioitu ajanjakso, joka on tarpeen kunkin nettoutusryhmän OTC-johdannaissopimuksen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, korvaamiseksi tai niistä johtuvilta riskeiltä suojautumiseksi, ottaen huomioon sen markkinan likviditeettitaso, jolla näillä sopimustyypeillä käydään kauppaa, sekä OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, kokonaisvolyymi kyseisellä markkinalla ja kyseisen markkinan osallistujien määrä.
16 artikla
Mallin parametrien kalibrointi
Alkuvakuusmalleja varten käytettävistä tiedoista voidaan käyttää arvioita vain, jos seuraavista ehdoista molemmat täyttyvät:
saatavilla oleva tieto ei ole riittävää tai se ei kuvaa OTC-johdannaissopimuksen tai OTC-johdannaissopimusten salkun todellista volatiliteettia nettoutusryhmässä;
arviot johtavat maltillisiin vakuuksien tasoihin.
17 artikla
Hajauttaminen, suojautuminen ja riskien kattaminen kohde-etuusluokissa
Edellä 1 kohtaa sovellettaessa hajauttaminen, suojautuminen tai riskien kattaminen voidaan suorittaa vain seuraavissa kohde-etuutena olevissa omaisuusluokissa:
korot, valuutta ja inflaatio;
oma pääoma;
luotto;
hyödykkeet ja kulta;
muu.
18 artikla
Laadulliset vaatimukset
Vastapuolten on otettava käyttöön sisäinen hallintomenettely alkuvakuusmallin asianmukaisuuden valvomiseksi jatkuvasti ottaen huomioon kaikki seuraavat seikat:
mallin ensimmäisen validoinnin suorittavat soveltuvan pätevyyden omaavat henkilöt, jotka ovat mallin kehittäneistä henkilöistä riippumattomia;
seurantavalidointi suoritetaan aina, kun alkuvakuusmalliin tehdään merkittävä muutos ja vähintään kerran vuodessa;
säännöllisessä tarkastusmenettelyssä arvioidaan seuraavat seikat:
tietolähteiden eheys ja luotettavuus;
mallin soveltamisessa käytetty johdon tietojärjestelmä;
käytettyjen tietojen tarkkuus ja aukottomuus;
volatiliteetti- ja korrelaatio-oletusten tarkkuus ja asianmukaisuus.
Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin alkuvakuusmalleihin liittyvien riskienhallintamenettelyjen dokumentaation on täytettävä seuraavat edellytykset:
se mahdollistaa sen, että asioihin perehtynyt kolmas osapuoli ymmärtää alkuvakuusmallin rakenteen ja toiminnalliset yksityiskohdat;
se sisältää alkuvakuusmallin keskeiset oletukset ja rajoitukset;
se määrittää olosuhteet, joissa alkuvakuusmallin olettamat eivät enää ole päteviä.
5 JAKSO
Vakuuksien hallinta ja erottelu
19 artikla
Vakuuksien hallinta ja erottelu
Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen on sisällettävä seuraavat:
vakuuden päivittäinen arvostaminen 6 jakson mukaisesti;
oikeudelliset järjestelyt ja vakuuksien hallintarakenne, joka sallii pääsyn vastaanotettuun vakuuteen, kun se on kolmannen osapuolen hallussa;
vakuutta säilytetään säilytystileillä, joihin maksukyvyttömyydellä ei ole vaikutusta, kun alkuvakuus on vakuuden toimittaneen tahon hallussa;
muina kuin käteisvaroina olevaa alkuvakuutta ylläpidetään 3 ja 4 kohdan mukaisesti;
alkuvakuudeksi kerättyjä käteisvaroja pidetään käteistileillä keskuspankeissa tai luottolaitoksissa, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:
ne ovat saaneet toimiluvan direktiivin 2013/36/EU mukaisesti tai ne ovat saaneet toimiluvan kolmannessa maassa, jonka valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen on todettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 142 artiklan 2 kohdan mukaisesti olevan samanlaiset;
ne eivät ole vakuudet asettavia tai vastaanottavia vastapuolia, eivätkä ne kuulu samaan konserniin kummankaan vastapuolen kanssa;
käyttämättömän vakuuden saatavillaolo maksukyvyttömän vastapuolen pesänhoitajalle tai muulle maksukyvyttömyyttä hoitavalle asiamiehelle;
alkuvakuus on vapaasti siirrettävissä vakuudet asettavalle vastapuolelle kohtuullisessa ajassa vastaanottavan vastapuolen maksukyvyttömyyden sattuessa;
muina kuin käteisvaroina olevat vakuudet ovat siirrettävissä ilman muita lainsäädännöllisiä tai oikeudellisia rajoitteita tai kolmannen osapuolen vaatimuksia (vastaanottavan vastapuolen pesänselvittäjän tai kolmantena osapuolena olevan säilytysyhteisön vaatimukset mukaan luettuina) kuin panttioikeus säilytystileistä aiheutuneihin maksuihin ja kuluihin ja panttioikeus, joka säännönmukaisesti asetetaan kaikkiin arvopapereihin määritysjärjestelmässä, jossa kyseistä vakuutta voidaan pitää;
käyttämätön vakuus palautetaan vakuudet asettavalle vastapuolelle täysimääräisenä, poislukien maksut ja kulut, jotka ovat aiheutuneet vakuuden keräys- ja hallintamenettelystä.
Alkuvakuutena tai vaihtuvana vakuutena kirjattu vakuus voidaan korvata vaihtoehtoisella vakuudella, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
korvaaminen tehdään 3 artiklassa tarkoitetun vastapuolten tekemän sopimuksen mukaisesti;
vaihtoehtoinen vakuus on 2 jakson mukaisesti hyväksyttävä;
vaihtoehtoisen vakuuden arvo riittää kattamaan kaikki vakuusvaatimukset mahdollisen aliarvostuksen jälkeen.
Alkuvakuus on suojattava keräävän vastapuolen maksukyvyttömyydeltä erottelemalla se käyttäen seuraavista menetelmistä molempia tai vain toista:
kirjattuna kolmannen osapuolen vakuudenhaltijan tai säilytysyhteisön kirjanpitoon;
muilla oikeudellisesti sitovilla järjestelyillä;
Vastapuolten on varmistettava, että alkuvakuutena vaihdettu muuna kuin käteisvaroina oleva vakuus erotellaan seuraavasti:
jos vakuus on vastaanottavan vastapuolen hallussa omistukseen perustuen, se erotellaan vastaanottavan vastapuolen muusta omaisuudesta;
jos vakuus on vakuudet asettavan vastapuolen hallussa muuhun kuin omistukseen perustuen, se erotellaan vakuudet asettavan vastapuolen muusta omaisuudesta;
jos vakuus on kirjattuna säilytysyhteisön tai toisen kolmannen osapuolen vakuudenhaltijan kirjanpitoon, se erotellaan kyseisen kolmannen osapuolen vakuudenhaltijan tai säilytysyhteisön omaisuudesta.
20 artikla
Kerättyjen alkuvakuuksien käsittely
6 JAKSO
Vakuuden arvostaminen
21 artikla
Vakuuden mukautetun arvon laskenta
22 artikla
Vakuuden mukautetun arvon omat estimaatit
Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen toimintaohjeiden on oltava sellaisen säännöllisen sisäisen tarkastelun kohteena, joka sisältää seuraavat seikat:
vähintään kerran vuodessa suoritettava estimaattien integrointi vastapuolen riskienhallintamenettelyyn;
estimoitujen aliarvostusten integrointi päivittäiseen riskienhallintaan;
estimaattien laskentaprosessissa tapahtuneiden merkittävien muutosten validointi;
estimaattien laskennan perustana olevien tietolähteiden johdonmukaisuuden, oikea-aikaisuuden ja luotettavuuden todentaminen;
volatiliteettioletusten paikkansapitävyys ja tarkoituksenmukaisuus.
II LUKU
RISKIENHALLINTAMENETTELYJÄ KOSKEVAT ERITYSSÄÄNNÖKSET
1 JAKSO
Vapautukset
23 artikla
Luottolaitoksena luvan saaneet keskusvastapuolet
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, vastapuolet voivat edellyttää riskienhallintamenettelyissään, ettei sellaisia vakuuksia vaihdeta, jotka liittyvät OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka on tehty luottolaitoksina direktiivin 2013/36/EU mukaisesti luvan saaneiden keskusvastapuolten kanssa.
24 artikla
Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet ja kolmannen maan vastapuolet
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, vastapuolet voivat edellyttää riskienhallintamenettelyissään, ettei sellaisia vakuuksia vaihdeta, jotka liittyvät OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, jotka on tehty sellaisten finanssialan ulkopuolisten vastapuolten kanssa, jotka eivät täytä asetuksen (EU) N:o 648/2012 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimuksia, tai sellaisten kolmanteen maahan sijoittautuneiden muiden kuin rahoitusalan yhteisöjen kanssa, jotka eivät täyttäisi asetuksen (EU) N:o 648/2012 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimuksia, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin.
25 artikla
Siirron vähimmäismäärä
Siirron vähimmäismäärä saa olla enintään 500 000 euroa tai vastaava summa muussa valuutassa.
Kun vastapuolet tekevät sopimuksen siirron vähimmäismäärästä, siirrettävän vakuuden määrä lasketaan seuraavien tekijöiden summana:
edellä 10 artiklan mukaisesti laskettu viimeksi kerätyn vaihtuvan vakuuden määrä, sisältäen vakuuden ylijäämän;
edellä 11 artiklan mukaisesti laskettu viimeksi kerätyn alkuvakuuden määrä, sisältäen vakuuden ylijäämän;
26 artikla
Vakuuslaskenta kolmannen maan vastapuolten kanssa
Kun vastapuolella on kotipaikka kolmannessa maassa, vastapuolet voivat laskea vakuuksia sellaisen nettoutusryhmän perusteella, joka sisältää seuraavia sopimustyyppejä:
OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joita tämän asetuksen vakuusvaatimukset koskevat;
sopimukset, jotka täyttävät molemmat seuraavista ehdoista:
kolmannessa maassa kotipaikkaansa pitävään vastapuoleen sovellettava sääntelyjärjestelmä tunnistaa ne OTC-johdannaissopimuksiksi, joita ei määritetä keskusvastapuolessa;
kolmannessa maassa kotipaikkaansa pitävään vastapuoleen sovellettavan sääntelyjärjestelmän vakuuksia koskevat säännöt koskevat niitä.
2 JAKSO
Alkuvakuuden tason laskentaa koskevat vapautukset
27 artikla
Valuuttasopimukset
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, vastapuolet voivat edellyttää riskienhallintamenettelyissä, ettei alkuvakuuksia kerätä seuraavissa tilanteissa:
kohde-etuus luovuttamalla toteutettavat OTC-johdannaissopimukset, joissa on kyse ainoastaan kahden eri valuutan vaihtamisesta tiettynä tulevana päivänä kiinteällä kurssilla, josta on sovittu vaihtoa koskevan sopimuksen kaupantekopäivänä (’valuuttatermiinisopimus’);
kohde-etuus luovuttamalla toteutettavat OTC-johdannaissopimukset, joissa on kyse ainoastaan kahden eri valuutan vaihtamisesta tiettynä tulevana päivänä kiinteällä kurssilla, josta on sovittu vaihtoa koskevan sopimuksen kaupantekopäivänä, ja näiden kahden valuutan vaihtamisesta takaisin myöhemmin kiinteällä kurssilla, josta on myös sovittu vaihtoa koskevan sopimuksen kaupantekopäivänä (’valuutanvaihtosopimus’);
sellaisten OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, pääoman vaihtaminen, joiden mukaan vastapuolet vaihtavat ainoastaan pääoman ja yhtä valuuttaa koskevat pääoman korot sekä korot toisessa valuutassa tiettyinä ajankohtina ja määritellyn kaavan mukaisesti (’koron- ja valuutanvaihtosopimus’).
28 artikla
Nimellismäärään perustuva kynnysarvo
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen nimellismäärä lasketaan vastapuolen tasolla tai konsernitasolla, jos vastapuoli kuuluu konserniin.
Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa OTC-johdannaissopimukset, jotka ovat konsernin sisäisiä transaktioita, otetaan huomioon vain kerran.
Direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneita yhteissijoitusyrityksiä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU ( 2 ) mukaisesti toimiluvan saaneita tai rekisteröityjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja pidetään erillisinä yksiköinä ja niitä kohdellaan erillään 1 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovellettaessa, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
rahastot ovat selkeästi eroteltuja omaisuuserien muodostamia pooleja rahaston maksukyvyttömyyttä tai konkurssia varten;
eroteltuihin omaisuuserien muodostamiin pooleihin ei kohdistu muiden sijoitusrahastojen tai niiden hoitajien vakuuksia, takauksia eikä muutakaan rahoitustukea.
29 artikla
Alkuvakuuden määriin perustuva kynnysarvo
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, vastapuolet voivat edellyttää riskienhallintamenettelyissä, että kerättävää alkuvakuutta vähennetään määrällä, joka on enintään 50 miljoonaa euroa tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja 10 miljoonaa euroa c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, kun
kumpikaan vastapuoli ei kuulu konserniin;
vastapuolet kuuluvat eri konserneihin;
molemmat vastapuolet kuuluvat samaan konserniin.
Direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneita yhteissijoitusyrityksiä ja direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneita tai rekisteröityjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja pidetään erillisinä yksiköinä ja niitä kohdellaan erillään 1 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovellettaessa, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
rahastot ovat selkeästi eroteltuja omaisuuserien muodostamia pooleja rahaston maksukyvyttömyyttä tai konkurssia varten;
eroteltuihin omaisuuserien muodostamiin pooleihin ei kohdistu muiden sijoitusrahastojen tai niiden hoitajien vakuuksia, takauksia eikä muutakaan rahoitustukea.
3 JAKSO
Vapautukset vaatimuksesta kirjata tai kerätä alkuvakuus tai vaihtuva vakuus
30 artikla
Suojaustarkoituksessa katettuihin joukkolainoihin liittyvien johdannaisten käsittely
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja kun 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, vastapuolet voivat määrätä riskienhallintamenettelyissä katettujen joukkolainojen yhteydessä tehdyistä OTC-johdannaissopimuksista seuraavaa:
vaihtuvaa vakuutta ei kirjata katetun joukkolainan liikkeeseenlaskijalle tai katepooliin, vaan se kerätään vastapuoleltaan käteisvaroina ja palautetaan määrättynä aikana vastapuolelleen;
alkuvakuutta ei kirjata eikä kerätä.
Edellä 1 kohtaa sovelletaan, jos kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
OTC-johdannaissopimusta ei päätetä katetun joukkolainan liikkeeseenlaskijan tai katepoolin kriisinratkaisu- tai maksukyvyttömyystilanteessa;
katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden tai katettujen joukkolainojen katepoolien kanssa tehdyn OTC-johdannaissopimuksen vastapuolella on vähintään sama etuoikeusasema kuin katettujen joukkolainojen haltijoilla, paitsi jos katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden tai katettujen joukkolainojen katepoolien kanssa tehdyn OTC-johdannaissopimuksen vastapuoli on maksukyvytön tai asianomainen osapuoli taikka luopuu samasta etuoikeusasemasta;
OTC-johdannaissopimus on merkitty tai kirjattu katetun joukkolainan katepooliin katettuja joukkolainoja koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
OTC-johdannaissopimusta käytetään ainoastaan suojaamaan katepoolin korko- tai valuuttapoikkeamat katetun joukkolainan yhteydessä;
nettoutusryhmä ei sisällä OTC-johdannaissopimuksia, jotka eivät liity katetun joukkolainan katepooliin;
katettu joukkolaina, johon OTC-johdannaissopimus liittyy, täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan vaatimukset;
katettuun joukkolainaan, johon OTC-johdannaissopimus liittyy, sovelletaan vähintään 102 prosentin vakuuden asettamista koskevaa lakisääteistä vaatimusta.
30 a artikla
Suojaustarkoituksessa arvopaperistamisiin liittyvien johdannaisten käsittely
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja silloin kun tämän artiklan 2 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät, vastapuolet voivat riskienhallintamenettelyissään määrätä sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö on tehnyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 ( 3 ) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvopaperistamisen yhteydessä ja jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 5 kohdan edellytykset, seuraavaa:
vaihtuvaa vakuutta ei kirjata arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle, vaan se kerätään tämän vastapuolelta käteisvaroina ja palautetaan määrättynä aikana vastapuolelle;
alkuvakuutta ei kirjata eikä kerätä.
Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan silloin, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön kanssa arvopaperistamisen yhteydessä tehdyn OTC-johdannaissopimuksen vastapuolella on vähintään sama etuoikeusasema kuin korkeimman arvopaperistettujen velkakirjojen etuoikeusluokan haltijoilla, edellyttäen, että vastapuoli ei ole maksukyvytön eikä asianomainen osapuoli;
arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön, jonka kanssa OTC-johdannaissopimus on tehty arvopaperistamisen yhteydessä, sovelletaan jatkuvasti erillisten takausten tasoa, joka vastaa korkeinta arvopaperistettujen velkakirjojen etuoikeusluokkaa, eli vähintään 2 prosenttia perimättä olevista velkakirjoista;
nettoutusryhmä ei sisällä sellaisia OTC-johdannaissopimuksia, jotka eivät liity arvopaperistamiseen.
31 artikla
Johdannaisten käsittely kolmansien maiden vastapuolten kanssa, kun nettoutussopimusten oikeudellista täytäntöönpanokelpoisuutta tai vakuuden suojelua ei voida varmistaa
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, unioniin sijoittautuneet vastapuolet voivat edellyttää riskienhallintamenettelyissä, ettei vaihtuvia vakuuksia ja alkuvakuuksia edellytetä asetettavan sellaisia OTC-johdannaissopimuksia varten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka on tehty sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneiden vastapuolten kanssa, joihin sovelletaan jotakin seuraavista:
edellä 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu oikeudellinen tarkastelu vahvistaa, ettei nettoutussopimusta ja vakuuksien vaihtosopimusta, jos sellainen on käytössä, voida varmuudella panna oikeudellisesti täytäntöön kaikkina aikoina;
edellä 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu oikeudellinen tarkastelu vahvistaa, ettei 19 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja erottelua koskevia vaatimuksia voida täyttää.
Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa unioniin sijoittautuneiden vastapuolten on kerättävä vakuudet bruttoperusteisesti.
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, unioniin sijoittautuneet vastapuolet voivat edellyttää riskienhallintamenettelyissä, ettei vaihtuvia vakuuksia ja alkuvakuuksia edellytetä kirjattavan tai kerättävän sellaisia sopimuksia varten, jotka on tehty sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneiden vastapuolten kanssa, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:
niihin sovelletaan 1 kohdan a ja tapauksen mukaan b alakohtaa;
oikeudelliset tarkastelut, joihin viitataan 1 kohdan a ja b alakohdassa, vahvistavat, ettei vakuuden kerääminen tämän asetuksen mukaisesti ole mahdollista edes bruttoperusteisesti;
suhdeluku, joka lasketaan 3 kohdan mukaisesti, on alle 2,5 prosenttia.
Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu suhdeluku saadaan, kun tämän kohdan a alakohdasta saatava määrä jaetaan b alakohdasta saatavalla määrällä:
sen konsernin, johon vastapuoli kuuluu, sellaisten voimassaolevien OTC-johdannaissopimusten nimellismäärien yhteenlaskettu määrä, jotka tehtiin tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja joille ei ole kerätty vakuuksia sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneilta vastapuolilta, johon 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan;
sen konsernin, johon vastapuoli kuuluu, kaikkien voimassaolevien OTC-johdannaissopimusten nimellismäärien yhteenlaskettu määrä pois lukien OTC-johdannaissopimukset, jotka ovat konsernin sisäisiä transaktioita.
31 a artikla
Kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttatermiinisopimusten ja kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuutanvaihtosopimusten käsittely
Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, vastapuolet voivat riskienhallintamenettelyissään määrätä, että vaihtuvia vakuuksia ei tarvitse kirjata eikä kerätä kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttatermiinisopimusten ja kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuutanvaihtosopimusten osalta, jos jokin vastapuolista ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 ( 4 ) 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määritelty laitos tai jos se olisi sijoittautunut unioniin, sitä ei voitaisi pitää tällaisena laitoksena.
III LUKU
KONSERNIN SISÄISET JOHDANNAISSOPIMUKSET
1 JAKSO
Menettelyt, joita vastapuolten ja toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava konsernin sisäisiä johdannaissopimuksia koskevia vapautuksia hakiessaan
32 artikla
Menettelyt vastapuolille ja toimivaltaisille viranomaisille
Vastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 6–10 kohdan nojalla osoittama pyyntö tai ilmoitus katsotaan vastaanotetuksi, kun toimivaltainen viranomainen vastaanottaa kaikki seuraavat tiedot:
kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, ovatko asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 6, 7, 8, 9 tai 10 kohdan mukaan asetetut edellytykset täyttyneet;
komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 ( 5 ) 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat.
Kun toimivaltainen viranomainen tekee asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 6, 8 tai 10 kohdan mukaisen myönteisen päätöksen, sen on ilmoitettava mainittu myönteinen päätös vastapuolelle kirjallisesti, ja erityisesti seuraavat seikat on ilmoitettava:
onko kyse täydestä vai osittaisesta vapautuksesta;
jos kyse on osittaisesta vapautuksesta, sen rajoitukset selkeästi ilmaistuina.
Kun toimivaltainen viranomainen tekee asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 6, 8, tai 10 kohdan mukaisen kielteisen päätöksen tai vastustaa mainitun asetuksen 11 artiklan 7 tai 9 kohdan mukaista ilmoitusta, sen on ilmoitettava mainittu kielteinen päätös tai vastalause vastapuolelle kirjallisesti, ja erityisesti seuraavat seikat on ilmoitettava:
ne asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 6, 7, 8, 9 tai 10 kohdan edellytykset, jotka eivät täyty;
tiivistelmä syistä siihen, miksi kyseisten edellytysten ei katsota täyttyvän.
2 JAKSO
Konsernin sisäisiä johdannaissopimuksia koskevien vapautusten hakemisessa sovellettavat kriteerit
33 artikla
Nopean omien varojen siirron ja velkojen takaisinmaksun oikeudellisiin esteisiin sovellettavat kriteerit
Oikeudellisen esteen, joka estää asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 5–10 kohdan mukaisen nopean omien varojen siirron tai velkojen takaisinmaksun, katsotaan olevan olemassa, kun ilmenee oikeudellisia todellisia tai ennakoituja rajoituksia, kuten esimerkiksi
valuuttasäännöstely;
lainsäädännöllinen, hallinnollinen, oikeudellinen tai sopimukseen perustuva järjestely, joka estää keskinäisen rahoitustuen tai vaikuttaa merkittävästi varojen siirtoja konsernin sisällä;
jokin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU ( 6 ) tarkoitetuista varhaisen tilanteeseen puuttumisen, elvytyksen ja kriisinratkaisun edellytyksistä täyttyy, jonka seurauksena toimivaltainen viranomainen ennakoi nopean omien varojen siirron tai velkojen takaisinmaksun estyvän;
olemassa olevat vähemmistöosuudet rajoittavat konsernin muodostavien yksiköiden päätöksentekovaltaa;
vastapuolen oikeudellisen rakenteen luonne sellaisena kuin se on määritelty sen yhtiöjärjestyksessä, perustamisasiakirjassa ja sisäisissä säännöissä.
34 artikla
Nopean omien varojen siirron tai velkojen takaisinmaksun käytännöllisiin esteisiin sovellettavat kriteerit
Käytännöllisen esteen, joka estää asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 5–10 kohdassa tarkoitetun nopean omien varojen siirron tai velkojen takaisinmaksun, katsotaan olevan olemassa, kun ilmenee käytännöllisiä rajoituksia, kuten esimerkiksi
kiinnittämättömiä tai likvidejä omaisuuseriä ei ole sovittuna ajankohtana riittävästi saatavilla asianomaiselle vastapuolelle;
luonteeltaan toiminnalliset esteet, jotka tosiasiallisesti viivästyttävät tai estävät siirtoja tai takaisinmaksuja sovittuna ajankohtana.
IV LUKU
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
35 artikla
Siirtymäsäännökset
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vastapuolet voivat edelleen soveltaa riskienhallintamenettelyjä, jotka ne ovat ottaneet käyttöön 18 päivänä helmikuuta 2021 niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka on tehty tai uusittu 16 päivän elokuuta 2012 ja tämän asetuksen asianomaisten soveltamispäivien välisenä aikana.
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vastapuolet voivat myös jatkaa niiden riskienhallintamenettelyjen soveltamista, jotka ne ovat ottaneet käyttöön 18 päivänä helmikuuta 2021 niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:
OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, on tehty tai uusittu joko ennen tämän asetuksen 37, 36 ja 38 artiklassa säädettyjä asiaankuuluvia tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäiviä tai 18 päivänä helmikuuta 2021 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi;
OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, uusitaan ainoana tarkoituksena korvata Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut vastapuoli jäsenvaltioon sijoittautuneella vastapuolella;
OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, uusitaan 1 päivän tammikuuta 2021 ja jommankumman seuraavista välillä sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi:
tämän asetuksen 36, 37 ja 38 artiklassa säädetyt asiaankuuluvat tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäivät; tai
tammikuun 1 päivä 2022.
36 artikla
Asetuksen 9 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan, 13–18 artiklan, 19 artiklan 1 kohdan c, d ja f alakohdan, 19 artiklan 3 kohdan ja 20 artiklan soveltaminen
Edellä 9 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklaa, 13–18 artiklaa, 19 artiklan 1 kohdan c, d ja f alakohtaa, 19 artiklan 3 kohtaa ja 20 artiklaa sovelletaan seuraavasti:
kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin OTC-johdannaissopimusten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 3 000 miljardia euroa;
syyskuun 1 päivästä 2017 alkaen, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin johdannaisten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 2 250 miljardia euroa;
syyskuun 1 päivästä 2018 alkaen, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin johdannaisten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 1 500 miljardia euroa;
syyskuun 1 päivästä 2019 alkaen, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin johdannaisten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 750 miljardia euroa;
syyskuun 1 päivästä 2021 alkaen, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin johdannaisten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 50 miljardia euroa;
syyskuun 1 päivästä 2022 alkaen, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin johdannaisten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 8 miljardia euroa.
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun tämän artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, 9 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklaa, 13–18 artiklaa, 19 artiklan 1 kohdan c, d ja f alakohtaa, 19 artiklan 3 kohtaa ja 20 artiklaa sovelletaan seuraavasti:
kesäkuun 30 päivästä 2025, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi ei ole annettu mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavuuspäätöstä kyseisen kolmannen maan osalta;
seuraavista päivämääristä myöhäisempi, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi on annettu mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavuuspäätös kyseisen kolmannen maan osalta:
neljän kuukauden kuluttua sen päätöksen voimaantulosta, joka on annettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 2 kohdan nojalla mainitun asetuksen 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi kyseisen kolmannen maan osalta;
edellä 1 kohdan nojalla määritetty sovellettava päivämäärä.
Edellä 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan vain silloin, kun OTC-johdannaissopimuksen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, vastapuolet täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:
yksi vastapuoli on sijoittautunut kolmanteen maahan ja toinen vastapuoli unioniin;
kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on joko finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;
unioniin sijoittautunut vastapuoli on jokin seuraavista:
finanssialalla toimiva vastapuoli, finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, rahoitusalan omistusyhteisö, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys, johon sovelletaan asianmukaisia vakavaraisuusvaatimuksia, ja a alakohdassa tarkoitettu kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on finanssialalla toimiva vastapuoli;
joko finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, ja a alakohdassa tarkoitettu kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;
molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;
III luvun edellytykset täyttyvät.
37 artikla
Asetuksen 9 artiklan 1 kohdan sekä 10 ja 12 artiklan soveltaminen
Edellä 9 artiklan 1 kohtaa sekä 10 ja 12 artiklaa sovelletaan seuraavasti:
kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä, kun molempien vastapuolten, tai kun molemmat vastapuolet kuuluvat konserneihin, kunkin konsernin OTC-johdannaisten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä on yli 3 000 miljardia euroa;
seuraavista päiväyksistä myöhäisempi: 1 päivä maaliskuuta 2017 tai yksi kuukausi tämän asetuksen voimaantulopäivästä muiden vastapuolten osalta.
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään 27 artiklan a kohdassa tarkoitetuista valuuttatermiinisopimuksista, 9 artiklan 1 kohtaa sekä 10 ja 12 artiklaa sovelletaan seuraavista päivistä aikaisemmasta lähtien:
joulukuun 31 päivä 2018, kun b alakohdassa tarkoitettua asetusta ei vielä sovelleta;
joitain teknisiä seikkoja, jotka liittyvät rahoitusvälineiden määrittelemiseen kohde-etuus luovuttamalla toteutettavien valuuttatermiinisopimusten yhteydessä määrittävän komission delegoidun asetuksen ( *1 ) soveltamispäivä tai 1 kohdan mukaisesti määritetty päivämäärä sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun tämän artiklan 4 kohdan edellytykset täyttyvät, 9 artiklan 1 kohtaa, 10 artiklaa ja 12 artiklaa sovelletaan seuraavasti:
kesäkuun 30 päivästä 2025, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi ei ole annettu mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavuuspäätöstä kyseisen kolmannen maan osalta;
seuraavista päivämääristä myöhäisempi, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi on annettu mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavuuspäätös kyseisen kolmannen maan osalta:
neljän kuukauden kuluttua sen päätöksen voimaantulosta, joka on annettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 2 kohdan nojalla mainitun asetuksen 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi kyseisen kolmannen maan osalta;
edellä 1 kohdan nojalla määritetty sovellettava päivämäärä.
Edellä 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan vain silloin, kun OTC-johdannaissopimuksen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, vastapuolet täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:
yksi vastapuoli on sijoittautunut kolmanteen maahan ja toinen vastapuoli unioniin;
kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on joko finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;
unioniin sijoittautunut vastapuoli on jokin seuraavista:
finanssialalla toimiva vastapuoli, finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, rahoitusalan omistusyhteisö, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys, johon sovelletaan asianmukaisia vakavaraisuusvaatimuksia, ja a alakohdassa tarkoitettu kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on finanssialalla toimiva vastapuoli;
joko finanssialalla toimiva vastapuoli tai finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, ja a alakohdassa tarkoitettu kolmanteen maahan sijoittautunut vastapuoli on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli;
molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;
III luvun edellytykset täyttyvät.
38 artikla
Erityisiä sopimuksia koskevat soveltamisen aloittamispäivät
39 artikla
Yhteenlasketun keskimääräisen nimellismäärän laskenta
Sovellettaessa 36 ja 37 artiklaa yhteenlaskettu keskimääräinen nimellismäärä lasketaan kaikki seuraavat edellytykset täyttävän yhteenlasketun bruttomääräisen nimellisarvon keskiarvona:
se on 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vastapuolten osalta kirjattu maalis- huhti- ja toukokuun viimeisenä pankkipäivänä vuonna 2016;
se on kirjattu maalis- huhti- ja toukokuun viimeisenä pankkipäivänä vuosina, jotka on mainittu kussakin 36 artiklan 1 kohdan alakohdassa;
se sisältää konsernin kaikki yksiköt;
se sisältää konsernin kaikki OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa;
se sisältää kaikki konsernin sisäiset OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja ottaa laskelmaan kunkin niistä yhden kerran.
Edellä 1 kohtaa sovellettaessa direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneita yhteissijoitusyrityksiä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneita tai rekisteröityjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja pidetään erillisinä yksiköinä ja niitä kohdellaan erillään, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
rahastot ovat selkeästi eroteltuja omaisuuserien muodostamia pooleja rahaston maksukyvyttömyyttä tai konkurssia varten;
eroteltuihin omaisuuserien muodostamiin pooleihin ei kohdistu muiden sijoitusrahastojen tai niiden hoitajien vakuuksia, takauksia eikä muutakaan rahoitustukea.
40 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden ja luottoluokkien vastaavuus 6 ja 7 artiklaa sovellettaessa
Sisäinen luokitus, jossa maksukyvyttömyyden todennäköisyys on alhaisempi kuin taulukossa 1 esitetty arvo, on yhdistettävä vastaavaan luottoluokkaan.
Taulukko 1
|
Luottoluokka |
Maksukyvyttömyyden todennäköisyys sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 575/2013 4 artiklan 54 kohdassa on pienempi tai yhtä suuri kuin: |
|
1 |
0,10 % |
|
2 |
0,25 % |
|
3 |
1 % |
|
4 |
7,5 % |
LIITE II
Menetelmä vakuuden arvon mukauttamiseksi 21 artiklaa sovellettaessa
1. Vakuuden arvoa on mukautettava seuraavasti:
Carvo = C · (1 – HC – HFX)
jossa
|
C |
= |
vakuuden markkina-arvo; |
|
HC |
= |
vakuuden asianmukainen aliarvostus, joka lasketaan 2 kohdan mukaisesti; |
|
HFX |
= |
valuuttaerojen asianmukainen aliarvostus, joka lasketaan 6 kohdan mukaisesti. |
2. Vastapuolten on sovellettava vakuuden markkina-arvoon ainakin seuraavissa taulukoissa 2 ja 3 esitettyjä aliarvostuksia:
Taulukko 1
Pitkäaikaisten luottoluokitusten aliarvostukset
|
Luottoluokka, johon vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin luottoluokitus kuuluu |
Jäljellä oleva maturiteetti |
4 artiklan 1 kohdan c–e ja h–k alakohdassa mainittujen yhteisöjen liikkeeseen laskemiin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin tehtävät aliarvostukset prosentteina ilmaistuina |
4 artiklan 1 kohdan f, g ja l–n alakohdassa mainittujen yhteisöjen liikkeeseen laskemiin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin tehtävät aliarvostukset prosentteina ilmaistuina |
Arvopaperistamispositioihin tehtävät aliarvostukset, jotka täyttävät 4 artiklan 1 kohdan o alakohdassa esitetyt vaatimukset, prosentteina ilmaistuina |
|
1 |
≤ 1 vuosi |
0,5 |
1 |
2 |
|
> 1 ≤ 5 vuotta |
2 |
4 |
8 |
|
|
> 5 vuotta |
4 |
8 |
16 |
|
|
2-3 |
≤ 1 vuosi |
1 |
2 |
4 |
|
> 1 ≤ 5 vuotta |
3 |
6 |
12 |
|
|
> 5 vuotta |
6 |
12 |
24 |
|
|
4 tai alle |
≤ 1 vuosi |
15 |
Ei sovelleta |
Ei sovelleta |
|
> 1 ≤ 5 vuotta |
15 |
Ei sovelleta |
Ei sovelleta |
|
|
> 5 vuotta |
15 |
Ei sovelleta |
Ei sovelleta |
Taulukko 2
Lyhytaikaisten luottoluokitusten aliarvostukset
|
Luottoluokka, johon lyhytaikaisen vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin luottoluokitus kuuluu |
4 artiklan 1 kohdan c ja j alakohdassa mainittujen yhteisöjen liikkeeseen laskemiin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin tehtävät aliarvostukset prosentteina ilmaistuina |
4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa mainittujen yhteisöjen liikkeeseen laskemiin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin tehtävät aliarvostukset prosentteina ilmaistuina |
Arvopaperistamispositioihin tehtävät aliarvostukset, jotka täyttävät 4 artiklan 1 kohdan o alakohdassa esitetyt vaatimukset, prosentteina ilmaistuina |
|
1 |
0,5 |
1 |
2 |
|
2–3 tai alle |
1 |
2 |
4 |
1. Pääindekseissä olevien osakkeiden, vaihtovelkakirjalainojen, jotka voidaan vaihtaa pääindeksissä oleviin osakkeisiin, ja kullan aliarvostus on 15 %.
2. Yhteissijoitusyritysten hyväksyttäviin osuuksiin sovellettava aliarvostus on niiden aliarvostusten painotettu keskiarvo, jota olisi sovellettava omaisuuseriin, joihin rahasto on sijoittanut.
3. Käteisvaroina olevan vaihtuvan vakuuden aliarvostus on 0 %.
4. Vaihtuvan vakuuden vaihtoa varten sovelletaan 8 %:n aliarvostusta kaikkiin käteisvakuuksiin, jotka on asetettu muussa valuutassa kuin yksittäisessä johdannaissopimuksessa, asianomaisessa hallitsevassa päänettoutussopimuksessa tai asianomaisessa luottotukiliitteessä määrätään.
5. Alkuvakuuden vaihtoa varten sovelletaan 8 %:n aliarvostusta kaikkiin käteisvakuuksiin, jotka on asetettu muussa valuutassa kuin siinä, jossa maksut suoritetaan sopimuksen ennenaikaisen päättymisen tai maksukyvyttömyyden sattuessa yhden johdannaissopimuksen, asianomaisen vakuuksien vaihtosopimuksen tai asianomaisen luottotukiliitteen mukaan, jäljempänä ’päätösvaluutta’. Vastapuolet voivat valita eri päätösvaluutan. Jos sopimuksessa ei yksilöidä päätösvaluuttaa, aliarvostusta sovelletaan kaikkien vakuudeksi asetettujen omaisuuserien markkina-arvoon.
LIITE III
Vakuuden markkina-arvoon sovellettavat aliarvostusten omat volatiliteettiestimaatit 22 artiklaa sovellettaessa
1. Vakuuden mukautetun arvon laskennan on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:
vastapuolten on perustettava laskenta 99 prosentin yksisuuntaiseen luottamustasoon;
vastapuolten on perustettava laskenta vähintään 10 pankkipäivän realisointiaikaan.
Vastapuolten on laskettava aliarvostukset korottamalla päivittäin arvostettuja aliarvostuksia seuraavan, ajan neliöjuureen perustuvan kaavan mukaisesti:
jossa
|
H |
= |
sovellettava aliarvostus; |
|
HM |
= |
aliarvostus, kun arvonmääritys tapahtuu päivittäin; |
|
NR |
= |
arvonmääritysten välinen aika pankkipäivinä; |
|
TM |
= |
kyseisen liiketoimityypin realisointiaika. |
Vastapuolten on otettava huomioon heikkolaatuisten omaisuuserien vähäisempi likvidiys. Niiden on tarkistettava realisointiaikaa ylöspäin, jos vakuuden likvidiydestä on epävarmuutta. Niiden on myös ilmoitettava, jos potentiaalinen volatiliteetti on aiemmissa tiedoissa arvioitu liian alhaiseksi. Näihin tapauksiin on sovellettava stressiskenaariota;
laitosten on käytettävä aliarvostuksia laskettaessa havaintojaksoa, jonka pituus on vähintään yksi vuosi. Vastapuolilla, jotka käyttävät havaintojakson määrittelyssä painotusjärjestelmää tai muita menetelmiä, toteutuneen havaintojakson pituuden on oltava vähintään yksi vuosi.
vakuuden markkina-arvoa on mukautettava seuraavasti:
Carvo = C · (1 – H)
jossa
|
C |
= |
vakuuden markkina-arvo; |
|
H |
= |
c kohdan mukaisesti laskettu aliarvostus. |
2. Käteisvaroina olevaan vaihtuvaan vakuuteen voidaan soveltaa aliarvostusta, joka on 0 %.
3. Kun kyseessä ovat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla on ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus, vastapuolet voivat käyttää jokaiselle arvopaperiluokalle omaa volatiliteettiestimaattia.
4. Arvopaperiluokkia määritettäessä 3 kohdan soveltamiseksi vastapuolten on otettava huomioon arvopaperin liikkeeseenlaskijan tyyppi, arvopaperien ulkoinen luottoluokitus, niiden jäljellä oleva maturiteetti sekä niiden muunnettu duraatio. Volatiliteettiestimaattien on vastattava arvopapereita, jotka on sisällytetty kuhunkin luokkaan.
5. Laskettaessa aliarvostuksia 1 kohdan c alakohdan soveltamisen tuloksena kaikki seuraavat edellytykset on täytettävä:
vastapuolen on käytettävä volatiliteettiestimaatteja päivittäisessä riskienvalvontaprosessissa, mukaan luettuna sen vastuulimiitit;
jos vastapuolen käyttämä realisointiaika on pidempi kuin 1 kohdan b alakohdassa kyseiselle OTC-johdannaissopimustyypille tarkoitettu realisointiaika, vastapuolen on lisättävä aliarvostuksiaan saman kohdan c alakohdassa tarkoitetun ajan neliöjuureen perustuvan kaavan mukaisesti.
LIITE IV
Alkuvakuuden laskennassa käytettävä standardimenetelmä 9 ja 11 artiklaa sovellettaessa
1. Nettoutusryhmän OTC-johdannaissopimusten nimellismäärät tai kohde-etuuden arvot, tapauksen mukaan, kerrotaan seuraavilla taulukossa 1 olevilla prosenttiluvuilla:
Taulukko 1
|
Luokka |
Lisäys |
|
Luotto: jäljellä oleva maturiteetti on 0–2 vuotta |
2 % |
|
Luotto: jäljellä oleva maturiteetti on 2–5 vuotta |
5 % |
|
Luotto: jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta |
10 % |
|
Hyödykkeet |
15 % |
|
Osakkeet |
15 % |
|
Ulkomaanvaluutta |
6 % |
|
Korot ja inflaatio: jäljellä oleva maturiteetti on 0–2 vuotta |
1 % |
|
Korot ja inflaatio: jäljellä oleva maturiteetti on 2–5 vuotta |
2 % |
|
Korot ja inflaatio: jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta |
4 % |
|
Muut |
15 % |
2. Nettoutusryhmän bruttomääräinen alkuvakuus lasketaan laskemalla yhteen 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet kaikkien nettoutusryhmän OTC-johdannaissopimusten osalta.
3. Useampaan kuin yhteen luokkaan kuuluviin sopimuksiin sovelletaan seuraavaa kohtelua:
jos asianomainen OTC-johdannaissopimuksen riskitekijä voidaan selvästi tunnistaa, sopimukset on luokiteltava kyseistä riskitekijää vastaavaan luokkaan;
jos a alakohdassa tarkoitettu edellytys ei täyty, sopimukset on luokiteltava siihen luokkaan, jonka lisäys on suurin asianomaisissa luokissa;
nettoutusryhmän alkuvakuusvaatimukset lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:
Nettoalkuvakuus = 0,4 * bruttoalkuvakuus + 0,6 * NGR * bruttoalkuvakuus.
jossa
nettoalkuvakuus viittaa niiden alkuvakuusvaatimusten alennettuun määrään, jotka koskevat tietyn vastapuolen kanssa tehtyjä nettoutusryhmään kuuluvia OTC-johdannaissopimuksia;
NGR viittaa netto-bruttosuhteeseen laskettuna saman vastapuolen kanssa tehdyn nettoutusryhmän nettojälleenhankinta-arvon (osoittaja) ja nettoutusryhmän bruttojälleenhankinta-arvon (nimittäjä) välisenä suhteena;
c alakohtaa sovellettaessa nettoutusryhmän nettojälleenhankinta-arvo on oltava nolla tai nettoutusryhmän kaikkien OTC-johdannaissopimusten nykyisten markkina-arvojen yhteismäärä, sen mukaan kumpi näistä arvoista on suurempi;
sovellettaessa c alakohtaa nettoutusryhmän bruttojälleenhankinta-arvo on kaikkien OTC-johdannaissopimusten markkina-arvojen yhteismäärä laskettuna asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 2 kohdan ja komission delegoidun asetuksen N:o 149/2013 16 ja 17 artiklan mukaisesti siten, että nettoutusryhmässä on positiivisia arvoja;
edellä 1 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen nimellismäärä voidaan laskea nettouttamalla sellaisten sopimusten nimellismäärät, jotka ovat vastakkaissuuntaisia ja sopimusehdoiltaan muutoin samanlaisia muutoin kuin niiden nimellisarvojen osalta.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
( 5 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).
( *1 ) C(2016) 2398 final.